Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova ottaa kantaa elinkeinoelämän esitykseen perustaa Suomeen EU Arctic Office. Kannanotto on julkaistu 16.9. Timo Koivurovan Kaikuja Arktikselta -blogissa.

Kannanotto:

Suomen arktisuutta on hyvä vahvistaa edelleen

Elinkeinoelämän toimijoiden piiristä on esitetty uuden Euroopan unionin arktisen toimiston perustamista. Aloite näyttää sisältävän monia toimintoja, jotka kokoavat kansallista arktista toimintaa yhden katon alle. On tärkeää tietää, mitä arktista toimintaa Suomessa jo on, niin että tiedetään, mille on oikeasti kansallista tai EU-koordinaatiotarvetta.

Lapin yliopiston Arktinen keskus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Keskuksen perustaminen ja Arktikum-talon rakentaminen Rovaniemelle, Suomen arktiselle alueelle, oli aikanaan Suomelta kaukonäköinen kansallinen linjaus. Päätös tehtiin aikana, jolloin kansainvälinen kiinnostus arktisuuteen ei ollut alkuunkaan samalla tasolla kuin on nyt.

Tällä hetkellä Arktinen keskus on kansainvälisesti arvostettu yli 60 hengen instituutti, joka keskittyy arktiseen tutkimukseen ja tiedeviestintään. Arktisen keskuksen tehtävänä on lisätä ymmärrystä arktisesta alueesta, jolta osin instituutti on jo monin tavoin toteuttanut kansallista roolia. Euroopan ainoassa arktisessa tiedekeskuksessa Arktikumissa käy yli 110 000 vierasta joka vuosi, joista noin 60 prosenttia tulee ulkomailta. Lisäksi Arktinen keskus järjestää Suomen ainoaa säännöllisesti toistuvaa arktista konferenssia Rovaniemi Arctic Spirit, on tuottanut useita taustaraportteja suomalaisen arktisen päätöksenteon pohjaksi ja ylläpitänyt ArcticFinland.fi-portaalia, joka tekee näkyväksi Suomen arktista tutkimusta, politiikkaa ja taloutta suomeksi ja englanniksi. Kun Suomi äskettäin oli Arktisen neuvoston puheenjohtaja, Arktinen keskus oli monin tavoin kytketty kauden toiminnan sisältöön ja tapahtumiin.

Arktista tutkimusta tehdään Suomessa useissa eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, niiden omien vahvuusalojen mukaan. Yksikään suomalainen yliopisto tai tutkimuslaitos ei voi hallita koko tätä alaa. Suomalaisen arktisen tutkimuksen tekeminen paremmin näkyväksi yhdessä olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista. ArcticFinland.fi-portaalia voisi kehittää toimimaan tässä yhtenä väylänä, mutta myös muita toimenpiteitä tarvitaan.

Etenkin suomalaisen arktisuuteen liittyvän talouselämän piiristä on yhä vahvemmin nostettu esiin ajatus ”EU Arctic Office” -mallista, joka edistäisi Suomen johtavaa arktista asemaa. Arktisen keskuksen näkemys on, että niin Suomen arktista tutkimusta kuin Suomen elinkeinoelämän arktista osaamista on syytä tuoda nykyistä paremmin esille. Elinkeinoelämä tunnistaa parhaiten omat tarpeensa, joihin uusi Arctic Office voi olla tarkoituksenmukainen. Oleellista on kuitenkin varmistaa, että Suomen jo olemassa olevien arktisten toimijoiden toimintakyky, resursointi ja toiminnan koordinointi on kohdallaan.

Suomen arktisen politiikan ja toiminnan koordinointi ja EU:n suuntaan tapahtuva vaikutustyö on perinteisesti tapahtunut ulkoministeriön ja valtioneuvoston kanslian kautta. Näiden rinnalle tai oheen perustettava uusi kansallisen tason arktinen toimija herättäisi kysymyksiä valtuuksista ja mandaatista. Kun puhutaan niin politiikan, tutkimuksen kuin talouden ohjaukseen liittyvästä toiminnasta, valtioneuvoston kanslialla on siinä luonteva rooli. Tämä tarkastelu sopii hyvin tehtäväksi Suomen arktisen strategian uusimisen yhteydessä.

Timo Koivurova
johtaja, tutkimusprofessori
Lapin yliopiston Arktinen keskus

Lisätietoja:

Timo Koivurova
040 551 9522, timo.koivurova(at)ulapland.fi

www.arcticcentre.org

Miten sovittaa valtion alueisiin kohdistuvat toiveet ja tahtomiset yhteen? Kaikille jotain, kenellekään ei kaikkea, ja kaikki on hyvin, jos jokainen on vähän tyytymätön - siinäkö konsepti?

Tervetuloa kysymään, kyseenalaistamaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan luonnonvarasuunnitelmasta ja sen toimeenpanosta. Paikalla on myös suunnitelman teossa mukana olleiden sidosryhmien edustajia.

Aika: pe 20.9. klo 9-12
Paikka: Arktikum Rovaniemi
Ilmoittautuminen: 18.9. mennessä maria.sundman@metsa.fi 

Taustaa:
Luonnonvarasuunnittelussa valtio-omistaja asettaa Metsähallituksen toiminnalle alueella raamit, ja siihen sovitetaan asiakkaiden ja sidosryhmien toiveet ja tavoitteet. 

Kolmeen ja puoleen miljoonaan hehtaariin valtion maita ja vesiä kohdistuu paljon toiveita. Juuri käyttöön otettu saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolisten valtion maiden ja vesien luonnonvarasuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa alueella vuoteen 2024 loppuun saakka sovittaen yhteen erilaisia valtion alueisiin asetettuja odotuksia.

Suunnitelman laatimiseen osallistui ennätyksellisen suuri joukko erilaisia sidosryhmiä. Lisäksi avoimeen verkkokyselyyn vastasi yli 900 kansalaista. Nuorten odotuksia kysyttiin kahdeksasluokkalaisten metsäpäivillä, joihin osallistui 564 oppilasta yhdeksästä eri koulusta.

Miten luonnonvarasuunnittelussa onnistuttiin?

§ 359 Itsenäisyyspäivän 6.12.2019 tilaisuudet, edustajien valinta

Kunnanhallitus päätti

• nimetä seppeleenlaskijat Etelä-Tuusulassa ja Kellokoskella (Kyösti Lehtonen, Lilli Salmi ja Liisa Palvas)
• puhujan Kirkkopuistoon (Kati Lepojärvi)
• päiväjuhlan tervehdyssanojen esittäjän (Pasi Huuhtanen)
• päiväjuhlan juhlapuhujan (Lilli Salmi)

§ 360 Toimistotarvikkeet 2020–2022 (2024), liittyminen Hansel Oy:n tulevaan tarjouskilpailuun ja hankintasopimukseen

Kunnanhallitus päätti,

• että Tuusulan kunta liittyy Hansel Oy:n tulevaan tarjouskilpailuun toimistotarvikkeiden hankinnasta ajalle 2020–2022 (2024) ja tarjouskilpailun perusteella solmittaviin sopimuksiin koko sopimuskauden ajaksi
• valtuuttaa hankintasuunnittelijan täyttämään sähköisen sitoumuksen verkkopalvelussa Hansel Oy:n yhteishankintaan liittymisestä koskien toimistotarvikkeiden hankintaa
• tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

§ 361 Vs. henkilöstöjohtajan palkan tarkistus

Pentti Mattila esitti palkan pitämistä ennallaan. Esitys raukesi kannattamattomana.

Kunnanhallitus päätti tarkistaa henkilöstöjohtajan palkkausta siten, että kokonaispalkka on 1.1.2019 lukien 6.600 euroa kuukaudessa.

§ 362 Kirkonkylän kampus, asemakaavan muutos

Kunnanhallitus päätti

• hyväksyä laaditun Kirkonkylä kampuksen asemakaavan sekä lausuntoihin laaditut vastineet
• ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä Kirkonkylän kampuksen asemakaavan.

§ 363 Kellokosken Höylääjänkuja 1, asemakaavan muutos, lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle

Kunnanhallitus päätti

• merkitä tiedoksi asemakaavan muutoksesta tehdyn valituksen
• antaa hallinto-oikeudelle perusteluosassa olevan, kuntakehityslautakunnan kokouksessa 11.9. käsitellyn lausunnon ja liittää siihen hallinto-oikeuden pyytämät liiteasiakirjat
• vaatia valituksen hylkäämistä.

§ 364 Häriskivi, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus

Kunnanhallitus päätti

• hyväksyä laaditun Häriskiven asemakaavaehdotuksen ja luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
• asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

§ 365 Viranhaltijapäätösten otto-oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei se ota esityslistassa mainittuja viranhaltijapäätöksiä kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

§ 366 Ilmoitusasiat

Kunnanhallitus totesi ilmoitusluontoiset asiat tietoonsa saatetuksi.

§ 367 Muut asiat

Esityslista

Kaupunginhallitus esittää Hanna Helastetta Jämsän kaupunginjohtajaksi. Hän on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri ja toimii tällä hetkellä Keiteleen kunnanjohtajana. Valinnan tekee kaupunginvaltuusto 23. syyskuuta.

Kaupunginjohtajan tehtävää haki 18 henkilöä. Kaksi henkilöä antoi suostumuksensa tehtävään. Haastatteluun kutsuttiin seitsemän henkilöä. Henkilöarviointeihin kutsuttiin kolme henkilöä: Hanna Helaste, Merja Olenius ja Eero Vainio. He osallistuivat valtuutetuille ja kuntalaisille suunnattuihin keskustelutilaisuuksiin 9.9. Merja Olenius ja Eero Vainio ovat vetäytyneet ehdokkuudestaan.

Kaupunginjohtajan virka täytetään määräaikaisesti seitsemäksi vuodeksi. Siihen kuuluu kuuden kuukauden koeaika. Valinta on ehdollinen, kunnes valittu esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan.

Lisätietoja:

Kaupunginhallituksen vpj. Seija El Sayed p. 040 730 2405

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle Hanna Helasteen valintaa Jämsän kaupunginjohtajaksi.
Valtuusto päättää kaupunginjohtajan valinnasta 23. syyskuuta.

Esityslista
http://jamsa.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20191298

Kaupunginjohtajan virkavaali

Kaupunginhallitus esittää hallintotieteiden maisteri Hanna Helastetta Jämsän kaupunginjohtajaksi. Valinnan tekee kaupunginvaltuusto 23. syyskuuta.

Kaupunginjohtajan virka täytetään määräaikaisesti seitsemäksi vuodeksi. Siihen kuuluu kuuden kuukauden koeaika. Valinta on ehdollinen, kunnes valittu esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan.

Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen sulauttaminen kaupungin organisaatioon

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Jämsän Jätehuolto -liikelaitos lakkautetaan 31.12.2019. Toiminnot siirretään yhdyskuntatoimen toimialalle teknisen lautakunnan alaisuuteen.

Selvityksen tekeminen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotannon kehittämisestä

Kaupunginhallitus päätti toteuttaa ulkopuolisena asiantuntijatyönä selvityksen, jonka tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotantoa mukaan lukien Jämsän Terveyden palvelusopimus. Selvityksen tuloksen tulee olla valmis niin, että se otetaan huomioon vuoden 2021 talousarviossa. Sen tulee sisältää muun muassa kuvaus optimaalisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkosta, jossa huomioidaan mahdollisuudet hyödyntää uudenlaisia liikkuvia ja sähköisiä palveluja.

Kaupunginhallitus valtuutti va. kaupunginjohtajan ja talousjohtajan kilpailuttamaan selvitystyön toteuttajan. Toteuttajalla tulee olla asiantuntemusta sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujen kehittämisestä.

Selvityksen toteuttamisen ohjausryhmään nimettiin kaupunginjohtaja, sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Erkki Kainulainen, sosiaalityön ja vammaispalveluiden johtaja Heikki Oksanen, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tuula Peltonen sekä kaupunginhallituksen edustajina Lotta Ahola ja Jorma Poti.

Valtionperintönä saadun kiinteistön myynti

Kaupunginhallitus päätti antaa luvan Harjula 182-423-7-22- kiinteistön myyntiin. Tilan koko on 0,4788 ha, josta lähes puolet on maantien suoja-aluetta. Pohjahinta on 15 000 euroa. Kaupunginhallitus valtuuttaa yhdyskuntatoimen tulosalueen myymään kiinteistön.

Kannanotto Himos Resort Oy:n ehdotukseen

Himos Resort on esittänyt näkökantojaan Himoksen kehittämiseen ja maksuriidan ratkaisemiseen. Kaupunginhallitus päätti hylätä Himos Resort Oy:n "ratkaisuehdotuksen 19.8.2019". Näin ollen kaupunginhallituksen aiemmin tekemät päätökset ovat voimassa. Himos Resortin ehdotus http://jamsa.oncloudos.com/kokous/20191298-5-1.PDF

Kaupunginhallitus siirsi esityslistan liitteenä olevan Himos Resort Oy:n yhteistyöehdotuksen yhdyskuntatoimeen valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta tekee esityksen kaupunginhallitukselle esityslistan liitteessä mainituista asioista viimeistään vuoden 2021 budjetin käsittelyn yhteydessä. Esityksessä tulee arvioida riskit ja mahdollisuudet myös laajemmin kuin yksittäisen yrityksen kannalta.

Jämsänkosken yhtenäiskoulun rahoitussopimus

Kaupunginhallitus päätti Jämsänkosken yhtenäiskoulun leasingsopimuksen korkoperusteeksi Kuntarahoituksen 10 vuoden kiinteän viitekoron. Vuotuinen korko on vain marginaali 0,55 %. Korko tarkistetaan leasingsopimuksen mukaisesti 10 vuoden kuluttua.

Täyttöluvat

Kaupunginhallitus myönsi vakinaisen täyttöluvan varhaiskasvatuksen lastenhoitajan toimelle sekä Päijännekodin lähihoitajan toimelle.

Tilaisuudet ja tiedoksi merkittävät asiat

Jukka Virtasen siunaustilaisuus 28.9.2019
Jämsän Kotiseutuyhdistys ry:n Teuvo Tihilän kotiseutuneuvoksen arvonimen juhlatilaisuus 3.10.2019
Keskuskadun avajaiset 28.9.2019
Valtuustoseminaari 4.-5.10.2019

Lisätietoja:

Kaupunginhallituksen vpj. Seija El Sayed p. 040 730 2405
ja kunkin asiakohdan valmistelijat

Muistutamme ja samalla toivotamme tiedotusvälineiden edustajat tervetulleiksi naisten Salibandyliigan kauden avaustilaisuuteen, joka järjestetään Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä tiistaina 17.9. klo 11.00.

Naisten Salibandyliiga lähtee lauantaina 21.9. alkavaan kauteen 16 joukkueen voimin uudistuneella sarjajärjestelmällä, jossa liiga on jaettu NLA- ja NLB-tasolohkoihin.

Avaustilaisuudessa on paikalla jokaisesta liigajoukkueesta valmentaja sekä pelaaja tai pelaajia.

Tilaisuus näkyy suorana lähetyksenä ISTV:ssä ja juontajana toimii Laura Lehtonen.

Tilaisuuden jälkeen on medialle tarjolla lounas Sanomatalon tiloissa.

Tänään Sanomatalon Mediatorilla pohjustettiin niin ikään lauantaina 21.9. käynnistyvää miesten Salibandyliigakautta.

Lähetyksen maanantain avauspressistä voi katsoa Salibandyliiton Youtube-kanavalla tai lukea koostejutun.

Lämpimästi tervetuloa!

Kimmo Nurminen
SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtaja

Toni Nikunen
SSBL Salibandy Oy:n markkinointipäällikkö

Lappeenrannan Hiekkalinnalla vieraili kesän 2019 aikana yhteensä 155 135 kävijää. Hiekkalinnan teemana oli tänä vuonna kaupungin 370-vuotisjuhlavuosi. Hiekkalinna oli avoinna 8.6.–1.9. ja kaupungin juhlapäivänä 7.9.

Lappeenrannan kaupungin matkailujohtaja Mirka Rahman kertoo, että suurin osa Hiekkalinnalla vierailleista oli suomalaisia.

– Hiekkalinnan matkailuinfopisteellä käyneistä 76 prosenttia oli suomalaisia. Infopisteellä vieraili myös muun muassa venäläisiä, saksalaisia, virolaisia, espanjalaisia, italialaisia, ranskalaisia ja ruotsalaisia matkaajia.

– Kotimaan matkailu on nousussa ja kasvu näkyi Hiekkalinnan lisäksi Lappeenrannan majoituspalveluissa. Merkittävää on myös lentomatkailun ansiosta kohentunut saksalaisten kävijöiden määrä, joka oli vielä 3-4 vuotta sitten lähes nollalukemissa.

Rahmanin mukaan Hiekkalinnalla käyneitä kiinnostivat Lappeenrannan historiaan liittyneiden hiekkaveistosten ohella erityisesti tv-sarja Sorjosen uusi kuvauspaikkakierros.

– Tälle kesälle lanseerattu Sorjosen satamakierros sai hyvää palautetta, sillä kierrokset valaisivat tv-sarjan taustoja sekä myös Lappeenrannan historiaa.

Hiekkalinnan infopisteellä työskenteli tänä vuonna 24 kesätyöntekijää.

– Neuvontapiste sai hyvää palautetta erityisesti asiantuntevasta neuvonnasta lähialueen palveluihin, Rahman sanoo.

Infopisteellä oli myös vuokrattavana erilaisia välineitä kesän viettoon, kuten soutuvene, pyöriä, kajakkeja, kanootteja ja SUP-lautoja. Välinevuokrauksen yhteistyökumppani Drakkarin yrittäjä Marko Hakolahti kuvailee kesää vuokraustoiminnan näkökulmasta keskiverroksi.

– Kesän viileähköt kelit ja heinäkuun viileä jakso verottivat parhaan lomakauden kävijöitä jonkin verran. Vuokrauksen kävijämäärä jäi edelliskesän huippulukemasta kolmanneksen. Asiakkaita oli erityisesti Saksasta ja Italiasta, mutta myös Kiinasta, josta saapui ryhmiä ja leirikoululaisia.

Hiekkalinnalla vierailleet kävijät hyödynsivät ahkerasti myös muita sataman alueen palveluita. Tivoli Seiterä viihdytti satamassa käyneitä juhannuksen jälkeen viikon ajan. Tivolin johtaja Tuomo Seiterä kuvaa kesävierailua Lappeenrannassa onnistuneeksi.

– Olimme erittäin tyytyväisiä Lappeenrannan visiittiin. Säät suosivat, väkeä riitti, kaikki toimi ja meidän näkökulmasta satama on Lappeenrannan paras tapahtumapaikka.

– Tulemme paikalle myös ensi vuonna ja hyvien kokemusten ansiosta viivymme satamassa ensi kesänä kahden viikon ajan. Tervetuloa siis Tivoli Seiterään 11.–22. kesäkuuta.

Ensi kesänä hiekanveistokilpailu, tapahtumia ja retkeilytarvikevuokrausta

Hiekkalinnan veistokset rakentuvat ensi vuonna hiekanveistokilpailuna, johon kutsutaan veistäjiä maista, joista on lentoyhteys ja matkailijavirtaa Lappeenrantaan.

Kaupungin matkailu- ja tapahtumapalvelujen asiantuntija Antti Tuomaala kertoo, että Hiekkalinnan alueesta puolestaan kehitetään ensi kesäksi aiempaa monipuolisempi matkailupalveluiden keskittymä, jossa on aktiviteetteja ja tapahtumia pitkin kesää.

– Alueen laite-, leikki- ja puuha-alueita sekä vuokraustoimintaa laajennetaan. Suunnitelmissa on myös, että Hiekkalinnalla järjestetään tapahtumia, joissa esiintyvät paikalliset lapset, nuoret ja aikuisetkin.

Drakkarin yrittäjä Marko Hakolahti sanoo, että kesällä Hiekkalinnalta on mahdollista lähteä muun muassa melonta-saunalautta- ja pyöräily-saunalautta-yhdistelmäretkille.

– Panostamme Saimaa Geoparkin kohteiden esilletuontiin melontakohteina. Lisäksi laajennamme vuokrausvälineistöä retkeilyn perustarvikkeisiin, jotta voimme edistää matkailijoiden mahdollisuuksia tutustua ja yöpyä saaristoissa. Myös Taipalsaarelle, Joutsenoon ja Savitaipaleelle on avattu vuokrauspisteitä, josta matkan voi aloittaa tai jonne vaikkapa Hiekkalinnalta alkaneen retken voi päättää.

Kuva: Hiekkalinna 2019. Lappeenrannan kaupunki/Minna Kivistö.

Lisätietoja:

Matkailujohtaja Mirka Rahman,
puh. 040 849 9161, mirka.rahman(a)lappeenranta.fi

Matkailu- ja tapahtumapalvelujen asiantuntija Antti Tuomaala,
puh. 0400 658 203, antti.tuomaala(a)lappeenranta.fi

Drakkar Finland Oy, Marko Hakolahti,
puh. 040 551 6996, drakkarsport(a)gmail.com

Tivoli Seiterä, tivolin johtaja Tuomo Seiterä
puh.  0400 415 422, mail(a)tivoliseitera.fi

Viaplay ja Viasat käynnistävät tulevan NHL-kauden syyskuun lopulla kattavalla kausiennakkolähetyksellä. Tuleva kausi tuo tullessaan paitsi maailman parasta jääkiekkoa, myös uusia vahvistuksia asiantuntijatiimiin sekä runsaasti enemmän kotimaisia studiolähetyksiä kuin aikaisemmilla kausilla.

Viaplayn ja Viasatin kiekkotiimi vahvistuu uusilla asiantuntijoilla kun mukaan saadaan mittavan NHL-uran pelannut Sean Bergenheim sekä Iltasanomien pitkäaikainen kiekkotoimittaja Sami Hoffren. Kauteen 2017-2018 pelaajauransa lopettanut Bergenheim ehti pelata NHL:ssä 506 ottelua keräten 180 tehopistettä. Pelikokemusta miehellä on niin NY Islandersin, Tampa Bay Lightningin, Florida Panthersin kuin Minnesota Wildin riveistä. Katso tästä Seanin terveiset. Hoffren puolestaan on asunut viimeiset vuodet jääkiekon pääkaupungissa Torontossa, mistä käsin hän on pitänyt suomalaiset kiekkofanit tietoisina NHL:n jokaisesta liikkeestä kattavien ja asiantuntevien kirjoitustensa kautta.

Uusien asiantuntijoiden lisäksi mukana alkavalla kaudella nähdään myös vanhat tutut ja raudanlujat asiantuntijat Esa Pirnes, Ossi Väänänen, Ville Nieminen ja Kimmo Timonen. Studioita isännöi jatkossakin Iiro Harjula. Suomenkielisistä selostuksista vastaavat Antti Mäkinen, Tero Kainulainen ja Nuutti Vihtilä.

”Suomalaisten esiinmarssille NHL:n eturiviin ei tunnu näkyvän loppua ja se on aivan käsittämättömän upea asia meille kiekon ystäville! Siispä koemme tehtäväksemme lyödä lisää puita uuniin ja tarjota suomalaisille NHL-studioita entistä enemmän. Odotan alkavaa kautta enemmän kuin koskaan aiemmin. Olen myös todella tyytyväinen meidän NHL-tiimiimme,” fiilistelee NENT Group Finlandin jääkiekkotuottaja ja studioisäntä Iiro Harjula.

”St.Louis Bluesin ensimmäinen Stanley Cup voitto viime kesänä todisti sen, että mikä tahansa pudotuspeleihin yltävä joukkue omaa mahdollisuuden voittoon. Kotimaisia huippupelaajia joukkueissa on enemmän kuin koskaan aiemmin. Tuleva kausi tulee olemaan yhtä juhlaa!” lupailee Antti Mäkinen.

Suomenkielisten studioiden osalta kausi käynnistyy jo syyskuun lopussa Viasatin NHL-tiimin kattavalla ja perusteellisella kausiennakolla. Varsinainen kausi alkaa heti lokakuun alussa 2.10. Kaapo Kakon NHL-debyyttiottelu New York Rangers – Winnipeg nähdään heti kärkeen 3.10. Kauden alun tunnelmia aistimaan päästään kattavasti myös Viaplayn ja Viasatin some-kanavissa.

Alkukauden studiolähetykset (Viaplay & Viasat):

Pe 27.09. klo 19:00 NHL-studio: kausiennakko

Ma 14.10. klo 19:30 New Jersey Devils vs. Florida Panthers (Studio: Iiro Harjula, Sean Bergenheim, Ossi Väänänen)  

Su 20.10. klo 19:30 New York Rangers vs. Vancouver Canucks (Studio: Iiro Harjula, Esa Pirnes, Ossi Väänänen)

La 26.10. klo 19:30 Carolina Hurricanes vs. Chicago Blackhawks (Studio: Iiro Harjula, Esa Pirnes, Sami Hoffren)

La 02.11. klo 19:30 Nashville Predators vs. New York Rangers (Studio: Iiro Harjula, Esa Pirnes, Sami Hoffren)

Pe 08.11. klo 20:30 Buffalo Sabres vs. Tampa Bay Lightning @ Tukholma (Studio: Iiro Harjula, Ville Nieminen, Ossi Väänänen)

La 09.11. klo 19:30 Tampa Bay Lightning vs. Buffalo Sabres @ Tukholma (Studio: Iiro Harjula, Ville Nieminen, Ossi Väänänen)

La 23.11. klo 19:30 Philadelphia Flyers vs. Calgary Flames (Studio: Iiro Harjula, Esa Pirnes, Ossi Väänänen) 

La 30.11. klo 19:30 New Jersey Devils vs. New York Rangers (Studio: Iiro Harjula, Sean Bergenheim, Ossi Väänänen) 

Su 08.12. klo 21:30 Winnipeg Jets vs. Anaheim Ducks (Studio: Iiro Harjula, Ville Nieminen, Sean Bergenheim) 

La 14.12. klo 19:30 New York Islanders vs. Buffalo Sabres (Studio: Iiro Harjula, Sean Bergenheim, Ossi Väänänen) 

Su 22.12. klo 19:00 New York Rangers vs. Anaheim Ducks (Studio: Iiro Harjula, Ville Nieminen, Esa Pirnes) 

Su 01.01. klo 19:30 Dallas Stars vs. Nashville Predators (Studio: Iiro Harjula, Esa Pirnes, Sami Hoffren)

Kaapo Kakko jäällä jo syyskuussa - Viasat ja Viaplay näyttävät harjoitusotteluita huomisesta lähtien  

Myös pelitunnelmaan päästään käsiksi jo syyskuun puolella harjoitusotteluiden parissa. Ensimmäiset Viaplay-palvelussa ja Viasat Jääkiekko -kanavalla nähtävät harjoitusottelut ovat: 

Ke 18.9. 03:00 Minnesota-Dallas

Pe 20.9. 04:00 Edmonton-Vancouver

Pe 20.9. klo 02:00 New Jersey Devils -New York Rangers

La 21.9. 21:00 Columbus-Pittsburgh

Ti 24.9. klo 02:00 New York Rangers - New York Islanders

* Muutokset aikatauluihin mahdollisia

Lisätietoja:

Iiro Harjula, Jääkiekkotuottaja, NENT Group Finland
iiro.harjula@nentgroup.com
+358 40 170 1194

Erika Miramo, Head of Marketing & Communication, NENT Group Finland
erika.miramo@nentgroup.com
+358 40 548 5777

Tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttäminen ovat riippuvuuksia, joihin vaikuttavat erilaiset inhimilliset tekijät. Sikiöillä, vauvoilla, lapsilla ja nuorilla on oikeus savuttomuuteen. Aikuiset kantavat vastuun siitä, että lasten oikeudet toteutuvat.

Hengitysliitto luovuttaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän neuvoloihin 16 häkämittaria. Lahjoituksella Hengitysliitto tukee nikotiinituotteiden käytön lopettamista raskausaikana.

Terveydenhuollon ammattilaiset mittaavat häkämittarilla uloshengityksen häkäpitoisuuden. Mittari arvioi, kuinka paljon häkää kulkeutuu äidin verenkierron mukana sikiöön.

”Nikotiini on sikiölle haitallista. Tarjoamme mielellämme tukea tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen. Kaikissa raskauden vaiheissa lopettamisesta on hyötyä”, Siun soten neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylihoitaja Pia Suvivuo sanoo.

Luovutuksen arvo on yhteensä noin 5 000 euroa.

Mittarit luovutetaan Pohjois-Karjalan keskussairaalalla (Tikkasali, A-talo, pohjakerros) 18.9. klo 12.30 osoitteessa Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu. Tervetuloa lehdistötilaisuuteen! Sen jälkeen neuvolahenkilökunnalle järjestetään savuttomuuden tukemiseen liittyvä koulutus klo 13.15.

Hengitysliiton Stumppi-palvelu tukee tupakoinnin lopettamisessa. Lue lisää raskausajan tupakoinnin vaikutuksista: https://stumppi.fi/tutkittua-tietoa/vanhempien-tupakointi/tupakointi-ja-raskaus/

Lisätiedot:

Siun soten neuvolatoiminta: ylihoitaja Pia Suvivuo, Siun soten neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 050 32 84 308 ja pia.suvivuo(at)siunsote.fi

Häkämittarilahjoitukset: Järjestöjohtaja Mervi Puolanne, Hengitysliitto, 040 588 2782 ja mervi.puolanne(at)hengitysliitto.fi

Stumppi-palvelut: Terveysasiantuntija Maija Kolstela, Hengitysliitto, 040 540 5617 ja maija.kolstela(at)hengitysliitto.fi

Ammattiliittoihin kuulumiselta vaaditaan yhä enemmän merkityksellisyyttä itselle. Tieteentekijöiden liiton jäsenille akateemiseen yhteisöön kuuluminen on erityisen tärkeää ja jäsenistölle arvoa tuottavaa. Tämä ilmeni Frankly Partnersin tekemästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin jäsenistön asenne- ja arvomaailmaa sekä viitoitettiin liitolle tie kohti palvelullisempaa organisaatiota.

Tieteentekijöiden liitossa havahduttiin alaa ravistelevaan muutospaineeseen. Liitto havahtui ilmiöön ennen kuin se realisoitui laskevana jäsenmääränä ja ryhtyi aktiivisiin toimiin. Nykymaailmassa liittojen alkuperäinen rooli ei enää riitä, vaan jäseniä on pystyttävä palvelemaan monimuotoisesti.

– Tieteentekijöiden liitto nähtiin ennen akateemisen maailman linnakkeena ja osin pölyttyneenä edunvalvojana. Tästä mielikuvasta haluttiin päästä eroon ja tuoda tilalle raikas, aikaa kestävä palvelutarjoama, Frankly Partnersin Business Director Anna Bäckström kertoo.

Perinteisesti ammattiliitoissa jäsenymmärrys on perustunut ikäryhmiin tai työpaikka-asemaan. Yleinen trendi alalla on, että ammattiliittojen jäsenyydestä ei koeta lisäarvoa, vaan liitosta erotaan tai liitytään ainoastaan työttömyyskassan jäseneksi. 

– Ammattiliiton jäsenyys ei ole enää automaatio, johon liitytään nuorena opiskelijana ja jatketaan koko työuran. Ihmiset hakevat liitoilta heille sopivia palveluita ja jopa palvelevaa oman ammattikunnan yhteisöä. Tähän vmuutokseen liittojen tulee herätä, Frankly Partnersin Business Designer Outi Kinnunen toteaa.

Tieteentekijät päivitti alan perinteistä segmentointia

Tieteentekijöiden liitto lähti selvittämään yhdessä Frankly Partnersin kanssa jäsenistönsä asenne- ja arvomaailmaa sekä odotuksia palvelutarjonnalta. Liitto halusi uudistaa jäsensegmentointinsa lähtien liikkeelle olettamuksesta, että tarve erilaisiin palveluihin syntyy nykypäivän ihmisten erilaisista tarpeista – ei niinkään ikä- tai ammattiryhmistä.

– Olemme havainneet, että yliopistolaisilla on vahva identiteettilähtöinen tarve kuulua liittoomme. Halusimme löytää ne asiat, mitä meiltä liittona kaivataan, jotta voimme tukea jäseniä koko työuran ajan, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio sanoo.

Tutkimuksessa tieteentekijöiden jäsenistössä korostui halu työhyvinvointia tukeviin palveluihin ja uraohjaukseen. Myös liiton tiedepoliittinen edunvalvonta nähtiin tärkeänä. Jäsenistö kertoo olevansa valmis maksamaan siitä, että Tieteentekijöiden liitto valvoo heidän etuaan korkealaatuisen tieteen säilymisessä ja tutkimusten mahdollistamisessa.

– Tuottamalla jäsenistöllemme merkitystä ja merkityksellisyyttä, luomme arvoa. Haluamme mahdollistaa ihmisille ammatillisen kehittymisen tueksi vahvan yhteisön, jossa pääsee yhdessä ratkomaan tieteen tekemisen haasteita ja kysymyksiä, Moisio toteaa. 

Frankly Partners toteutti Tieteentekijöiden liiton jäsenille kyselytutkimuksen maaliskuussa 2019. Kyselyssä käsiteltiin Tieteentekijöiden liiton palveluiden tunnettuutta, käyttöä, odotuksia, omaa arvo- ja asennemaailmaa sekä elämäntyyliä. Kyselyyn vastasi 1023 liiton jäsentä.

Lisätietoja:

Anna Bäckström, Business Director
Anna.backstrom@franklypartners.fi, p. 041 528 25 48 

Outi Kinnunen, Business Designer
outi.kinnunen@franklypartners.fi, p. 050 3015069

Johanna Moisio, Toiminnanjohtaja
Johanna.moisio@tieteentekijoidenliitto.fi, 0207 589 612

Aika: lauantai 21.9.2019 kello 13.00–15.00

Paikka: Kahvila Skidilä, Annankatu 30, 00100 Helsinki

Teos: Elsa ja Lauri riehuvat (teksti Kerttu Rahikka, kuvitus Nadja Sarell)

Ohjelmassa satuhetki, magneettien painantaa, värityskuvia ja hauskanpitoa yhdessä. Mukana menossa lastenkirjakioski Toukka, joka myy uutuuskirjaa paikan päällä. Tarjolla pientä naposteltavaa.

Prööt, prööt! Elsalla ja Laurilla on vauhti päällä. Päiväkodissa on pidetty naamiaiset, ja sieltä riehakas olo siirtyy sisarusten mukana kotiin. Joskus onkin ihanaa riehua, pomppia ja päästellä hassuja ääniä. Yhtä tärkeää on oppia rauhoittumaan riehakkaan leikin jälkeen.

Pienen lukijan on helppo samaistua mukaansatempaavan tarinan tilanteisiin ja arjesta tuttuihin tunteisiin. Kirjan lopussa oleva tieto-osuus innostaa lasta ja aikuista yhteisiin pohdintoihin: Miltä riehakas olo tuntuu? Millaisia ovat riehumisen säännöt? Entä mikä auttaa laskemaan kierroksia riehumisen jälkeen? Ikäsuositus 3–8-vuotiaat, kirja sopii vanhempien, isovanhempien, kummien, kaimojen ja muiden kasvattajien seurassa nautittavaksi.

Suosikkisarjassa on aikaisemmin ilmestynyt neljä kuvakirjaa: Elsa luistelemassa, Elsa ja Lauri matkustavat, Elsa ja Lauri juhlissa sekä Elsa ja Lauri uimahallissa.

Lämpimästi tervetuloa pienet ja isot kirjanystävät!

Linnateatteri jatkaa historiansa tärkeintä syksyä elämääkin suuremmalla komedialla. Dominon uudenkarhean salin lavalle nousevat aikuinen nainen, ja kaikki maailman miehet!

Piru naiseksi on ylistys kauneudelle, älykkyydelle ja juonittelulle. Sen jo kaikki tietää, että kaiken takana on nainen – ja tässä näytelmässä selviää sekin, miten näin on päässyt käymään, ja kuinka totta se onkaan.

Aikuinen nainen on maailmankaikkeuden rakastettavin ja pelottavin taruolento. Hänellä on ratkaisu kaikkeen, ja vastaukset myös sellaisiin kysymyksiin, joita ei ole koskaan esitettykään. Aikuinen nainen on mysteeri jopa itselleen. Piru naiseksi tarjoaa nyt rohkeimmille mahdollisuuden kurkata naiseuden kulisseihin, todellisuuden pimeämmälle puolelle.

Piru naiseksi -komediassa lyövät kättä röyhkeys ja rakastettavuus, mutta sellaistahan se on – naisen elämä. Kaikki ne roolit ja taakat, jotka ovat miehille liian raskaita, lankeavat tietenkin naisten osaksi. Mutta heille nämä taakat luonnollisesti kuuluvatkin, sillä naiset ovat iättömiä ja ajattomia, ja vahvoja myös heikkoina hetkinä.

Ja jotta soppa olisi taatusti sakea ja sanomista tulisi, on Piru naiseksi miehen ohjaama ja käsikirjoittama. Tästä vallattomasta kokonaisuudesta vastaa itse Antto Terras. Piru naiseksi on kirjoitettu varta vasten maamme kahdelle koomisimmalle näyttelijälle - Jaana Saariselle ja Jukka Rasilalle.

Kesän aikana Linnateatteri on luopunut vanhoista tiloista Linnankadun Kivipainossa ja jatkossa kaikki esitykset nähdään uudistuneessa Domino-salissa. Domino-sali on kokenut pientä pintaremonttia ja muuttunut n. 320-paikkaiseksi tyylikkääksi teatteriravintolaksi. Salissa on nykyään mahdollista nauttia tapas-ruokailusta ja juomista omalla paikallaan istuen- ennen esitystä, väliajalla ja esityksen jälkeen. 

Illalliset pitkän kaavan mukaan tullaan jatkossakin nauttimaan ennen esitystä Domino-ravintolassa, Maalaistentalon puolella. Ravintola ja Domino-salin baari ovat auki aina 2h ennen esitystä. Muutosten myötä vaivaton, joustava ja herkullinen teatteriravintolakokemus kruunaa illan myös Dominossa.

Sisäänkäynti Humalistonkatu 7. Tervetuloa nauttimaan Linnateatterin uudistuneista puitteista!

Psst. Jatkossa teatterilippu sisältää myös bussilipun. Voimassa 3h ennen esitystä ja 2h esityksen jälkeen. Hyppää Fölin kyytiin ja nauti illastasi täysillä!

Nastolan kirjaston jo perinteeksi muodostuneessa syksyn dekkari-illassa perjantaina 27.9. vieraana on kirjailija Leena Lehtolainen.

Laajan, yli 20 teosta käsittävän tuotannon julkaissut Lehtolainen tunnetaan erityisesti Maria Kallio – ja Hilja Ilveskero –rikosromaaneistaan. Lisäksi hän on kirjoittanut useita yksittäisiä rikosromaaneja, novelleja, perhe- ja avioliittokuvauksia sekä nuortenkirjoja. Hänen teoksiaan on käännetty 29 kielelle. Lehtolainen on toiminut myös mm. kirjallisuuden tutkijana, kriitikkona ja kolumnistina sekä suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon vuonna 1995. Lehtolaisen ensimmäinen kirja - nuorisoromaani Ja äkkiä onkin toukokuu ilmestyi vuonna 1976 kirjailijan ollessa vasta 12-vuotias. Ensimmäinen rikospoliisi Maria Kalliosta kertova romaani Ensimmäinen murhani ilmestyi vuonna 1993. Lehtolaisen uusin kirja, Valapatto julkaistiin elokuussa 2019.

Järjestyksessään jo yhdennessätoista Nastolan kirjaston dekkari-illassa Leena Lehtolaista haastattelee totuttuun tapaan Pekka Harne. Tilaisuus alkaa klo 17.30 ja siihen on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti.

Lisätiedot:

Terhi Lehti  

vastaava kirjastonhoitaja

Lahden kaupunginkirjasto / lähipalvelut

p. 044 790 9335

terhi.lehti@lahti.fi

lastu.finna.fi

Lähikouluverkon karsiminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja karsii lähipalveluja. Suomen Kylät ry pitää tilannetta vakavana ja vaatii tilanteen kokonaisvaltaista tarkastelua. Oppilasmäärän väheneminen luo ymmärrettävästi tarvetta karsia kouluja, mutta nykyisillä menettelytavoilla mukana karsiutuu myös elinvoimaisia lähikouluja. Suurille keskuskouluille on olemassa toimivia vaihtoehtoja, joita kunnat eivät aina osaa hyödyntää. Samalla kun vaihtoehdot pitäisi tuoda paremmin kuntien tietoisuuteen, myös lakkautusten vaikutuksia oppimistuloksiin ja lasten hyvinvointiin pitää tarkastella laajemmin.

-Kouluverkkomme alasajo on erittäin lyhytnäköistä politiikkaa sekä lasten oikeuksien toteutumisen että kansantaloutemme kannalta, harmittelee Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.

-Oppilasmäärät ja syntyvyys ovat tässä ajan hetkessä laskevia, mutta eivät välttämättä ikuisesti. Pohjoismaisen aluekehityksen tutkimuslaitoksen Nordregion tuoreen ennakointitutkimuksen mukaan harvaan asutun alueen väestö tulee Pohjoismaissa kasvamaan nykyisestä vuoteen 2040 mennessä – mm. biotalous, matkailu, maalle- ja maahanmuutto sekä arktisen alueen kehittäminen mahdollistavat tämän. Haluammeko olla mukana kasvussa vai tyydymmekö hokemaan kolmen kasvukeskuksen mantraa Suomi-kuplassamme, kysyy Rinne.

Muuttoliikkeen ja syntyvyyden laskun myötä useissa kunnissa on käynnissä kouluverkkojen tarkistaminen, joka johtaa usein koululaisten keskittämiseen suuriin koulukeskuksiin. Keskittäminen pidentää koululaisten matkoja eikä prosesseissa välttämättä tehdä kattavaa lapsivaikutusten arviointia. Lisäksi tilannetta tarkastellaan tällä hetkellä vain yksittäisen kuntatalouden kannalta, eikä kenelläkään ole käsitystä siitä, millaiset vaikutukset keskittämisellä on lasten hyvinvoinnille laajemmin.

Taustalla olevat säästölaskelmat ovat usein teoreettisia, eikä säästöjen toteutumisesta ole mitään takeita. Säästöjen toteutumisesta ei ole olemassa laskelmia, mutta silti kunnat perustavat päätöksensä ennakkoarvioihin.

Suomen Kylät ry on huolissaan tilanteesta, joka johtaa myös elinvoimaisten lähikoulujen tarpeettomaan alasajoon. Lähikoulujen lakkauttamisella on laajoja aluepoliittisia vaikutuksia, kun palveluverkon supistaminen heikentää väistämättä kylien houkuttelevuutta lapsiperheiden asuinpaikkana. Elinvoimainen lähikoulu tuo elinvoimaa kylälle ja kun hankinnat on tehty energiatehokkaasti, lähikoulu voi olla kunnalle kannattava investointi.

Monissa kunnissa on löydetty innovatiivisia ratkaisuita perusopetuksen järjestämiseen siten, että lähikoulut ovat säilyneet ja koululaisten matkat pysyneet kohtuullisina. Esimerkiksi Kolin koulussa on toteutettu onnistuneesti etä- ja verkko-opetusta sekä valinnaisia kursseja yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Lähikoulujen säilymisen kannalta avainasemassa ovat erityisesti kaksi asiaa: digitaaliset ratkaisut ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. Jo nyt kylissä toimii useita kouluja, jotka palvelevat samalla monipalvelukeskuksena. Seinien kustannukset laskevat, kun niistä otetaan kaikki hyöty irti.

Lähikoulujen nykyinen alasajotahti on kestämätöntä tilanteessa, jossa kenelläkään ei tunnu olevan siitä kokonaiskuvaa. Suomen Kylät ry pitää välttämättömänä, että lähikouluverkon tilasta tehdään kansallinen selvitys ja koululakkautusten vaikutukset lapsien hyvinvointiin ja oppimistuloksiin selvitetään. Samalla on pidettävä huolta siitä, että kuntien resurssit peruskoulutuksen järjestämiseen ovat kunnossa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Petri Rinne, 040 555 3232 petri.rinne(at)suomenkylat.fi

HPL esittää hallituksen budjettiriihelle henkilöstöpalvelualan 10 keinoa työllistää.

Henkilöstöpalveluyritysten liiton (HPL) mielestä nyt on tärkeää pitää kiinni hallitusohjelmassa esitetyistä työllisyystavoitteista.

HPL peräänkuuluttaa konkreettisia toimia työllisyyden parantamiseksi. HPL pelkää, että ministerityöryhmän alatyöryhmien antamien ehdotusten työllisyysvaikutukset jäävät hyvin pieniksi.

”Pitäisi olla uskallusta tehdä rohkeampia tekoa, kuten purkaa kannustinloukkuja ja porrastaa työttömyysturva työhön kannustavampaan suuntaan”, HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara toteaa.

”Hallitus on antamassa lisäpanostusta palkkatukeen, jota pitäisi suunnata nykyistä vahvemmin yrityksiin, joilla on mahdollisuus palkata palkkatukea saava henkilö myös jatkossa. Lisäksi pitäisi ehdottomasti selvittää ja kehittää mahdollisuutta saada palkkatukea myös osa-aikaiseen työhön”, Tuliara painottaa.

Työllistämisen edistämiseksi HPL on tunnistanut 10 keinoa, joiden kautta työpaikat ja työntekijät kohtaavat paremmin.

”Työllisyyden parantamiseksi ei ole vain yhtä keinoa, vaan se vaatii monia eri toimenpiteitä. Työllistymistä ei saa vaikeuttaa byrokratialla eikä kankealla lainsäädännöllä. Erilaiset työn tekemisen tavat ovat tätä päivää ja ne mahdollistavat työelämän joustot työntekijöiden ja yritysten tarpeiden mukaan”, Tuliara toteaa.  

Työllisyyspalveluissa on oltava tarpeeksi resursseja ja yksityisten palveluntuottajien asiantuntemusta hyödyntämällä palveluja voidaan toteuttaa tehokkaasti.

”Pitkäaikaistyöttömien lisäksi on muistettava panostaa myös niihin, jotka ovat olleet vasta lyhyen aikaa työttöminä, mutta jotka uhkaavat luisua pitkäaikaistyöttömien joukkoon”, Tuliara painottaa.

Lue lisää Henkilöstöpalvelualan 10 keinoa työllistää (hpl.fi) >> 

Lisätietoja

Merru Tuliara
toimitusjohtaja
p. 040 562 6466
merru.tuliara@hpl.fi

Lahtelaisia varhaiskasvattajia osallistuu pohjoismaisten ystävyyskaupunkien vuotuiseen varhaiskasvatusseminaariin 19. - 20.9.19 Västeråsissa Ruotsissa. Seminaarissa käsitellään sitä, miten Unicefin lasten oikeuksien julistus näkyy pohjoismaisten päiväkotien toiminnassa.  

- Pohjoismaisen varhaiskasvatuksen vahvuuksiksi on tunnistettu laaja-alainen oppimisnäkemys, hoidon, kasvatuksen ja oppimisen kokonaisuus sekä sosiaalisten taitojen, kielen ja kommunikaation merkitys, kertoo päivähoitojohtaja Mika Harju Lahden varhaiskasvatuspalveluista.  

- Seminaari koostuu luennoista, työpajoista ja tutustumiskäynneistä päiväkoteihin. Lahti järjestää Västeråsissa kaksi työpajaa, jotka käsittelevät osallistavaa oppimisympäristöä sekä lapsiystävällistä kaupunkia.  

Lahdesta seminaariin osallistuu 33 varhaiskasvatuksen asiantuntijaa, pääosin päiväkotien varajohtajia tai monikulttuurisuusvastaavina toimivia varhaiskasvatuksen opettajia.  

Harjun mukaan varhaiskasvatuksen yhteistyötä pohjoismaisten ystävyyskaupunkien kesken on ollut 2000-luvun alusta lähtien. Lahden pohjoismaiset ystävyyskaupungit ovat Västerås Ruotsissa, Randers Tanskassa, Akureyri Islannissa ja Ålesund Norjassa.  

Lisätietoja 
Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue 
päivähoitojohtaja Mika Harju, p. 050 559 7901 
rehtori Karin Ihalainen, p. 050 311 1640, Lahden ruotsinkielinen koulu

Elenia laajentaa Pirkanmaalla valokuituverkon rakentamista säävarman sähköverkon rakentamisen yhteydessä. Yhtiö on tänä vuonna pilotoinut valokuituverkon rakentamista Pirkanmaalla Nokialla ja Akaassa. Nyt Akaaseen on tulossa uusia kohteita myyntiin ja valokuiturakentaminen laajenee myös Kangasalle. Elenian kumppanina uusissakin kohteissa jatkaa Telia. Kohteiden myynti asukkaille alkaa tänään.    

Elenia Palvelut Oy toimii tilaajana hankkeissa, joissa kuituverkkoa Kangasalla ja Akaassa rakennetaan useassa kohteessa. Elenia ottaa asiakkaisiin suoraan yhteyttä näillä alueilla. Valokuiturakentamisen tarkat alueet löytyvät osoitteesta https://kuitu.elenia.fi/

 Elenia on vuosia tehnyt laajaa yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa sähkö- ja valokuituverkon yhteisrakentamisessa. Kaikkia yhteisrakentamisen mahdollisuuksia ei haja-asutusalueilla kuitenkaan ole voitu täysimittaisesti hyödyntää Elenian maakaapeloidessa sähköverkkoa. Elenia toteuttaa oman kuituverkon rakentamista säävarman sähköverkon rakentamisen yhteydessä osallistuakseen Suomen digitaalisen infrastruktuuristrategian tavoitteiden saavuttamiseen.

”Maakaapeloidessamme sähköverkkoa keskeisenä tavoitteenamme on ollut saada valokuiturakentajia mukaan. Aikataulut ja muut tekijät eivät aina kohtaa, ja siksi toteutamme nyt omaa avausta valokuituverkkoihin. Voimme näin osaltamme edistää Suomen digitaalista kehitystä. Valokuitumme mahdollistaa haja-asutusalueilla aiempaa useammalle asiakkaalle tehokkaammat nettiyhteydet,” sanoo toimitusjohtaja Ville Sihvola Elenia Palvelut Oy:stä.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime vuonna Suomen digitaalisen infrastruktuurin strategian 2025. Sen tavoitteena on nostaa Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi. Tämän tavoitteen toteuttaminen vaatii sekä langattomien että valokuituverkkojen laajentamista ja kehittämistä myös haja-asutusalueilla.

Uusien valokuituliittymien myynti alkaa tänään

Asiakkaille nettipalveluita tarjoavana kumppanina yhteistyötä Elenian kanssa jatkaa Telia. Elenia omistaa rakentamansa valokuituverkon ja vastaa kuituliittymien toimittamisesta. Telia puolestaan tarjoaa asiakkaille netti- ja viihdepalveluita.

”Luonnollisesti valokuiturakentamisen toteutumiseen vaikuttaa se, että asiakkaita saadaan mukaan riittävästi”, sanoo Sihvola.

Elenian valokuituliittymien myyntikampanja Pirkanmaalla alkaa nyt syyskuussa ja jatkuu jouluun saakka. Asiakkaat saavat liittymät käyttöön ensi vuonna. Lasku liittymästä tulee asiakkaille vasta työn valmistuttua. Kuituliittymän kampanjahinta yksityisasiakkaille on 2 190 euroa. 

Kuituverkon kehitystyön ohessa Elenia jatkaa yhteisrakentamishankkeita kuntien, kuituoperaattoreiden ja muiden infrarakentajien kanssa.

Elenian valokuiturakentamisen uudet alueet Pirkanmaalla

Akaa: Terissaari - Tarttila - Kuurila / Kallioinen - Vakkistenmäki
Kangasala: Heposelkä / Ilola - Taustiala- Pakkala / Mäntyveräjä - Riku / Peltomaa - Majalahti - Pelisalmi 
 

Lisätietoa: Ville Sihvola, toimitusjohtaja, Elenia Palvelut Oy, puh.  puh. 040 560 1595

Elenia rakentaa Keski-Suomessa valokuituverkkoa säävarman sähköverkon rakentamisen yhteydessä. Yhtiö pilotoi valokuituverkon rakentamista Keski-Suomessa Laukaassa, Saarijärvellä, Uuraisilla sekä Viitasaarella kumppanina Telia. Kohteiden myynti asukkaille alkaa tänään.  

Elenia Palvelut Oy toimii tilaajana pilottihankkeissa, joissa rakennetaan kuituverkkoa useissa kohteissa Laukaassa, Saarijärvellä, Uuraisilla ja Viitasaarella. Elenia ottaa asiakkaisiin suoraan yhteyttä näillä alueilla. Valokuiturakentamisen tarkat alueet löytyvät osoitteesta https://kuitu.elenia.fi/

Elenia on vuosia tehnyt laajaa yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa sähkö- ja valokuituverkon yhteisrakentamisessa. Kaikkia yhteisrakentamisen mahdollisuuksia ei haja-asutusalueilla kuitenkaan ole voitu täysimittaisesti hyödyntää Elenian maakaapeloidessa sähköverkkoa. Elenia toteuttaa oman kuituverkon rakentamista säävarman sähköverkon rakentamisen yhteydessä osallistuakseen Suomen digitaalisen infrastruktuuristrategian tavoitteiden saavuttamiseen.

”Maakaapeloidessamme sähköverkkoa keskeisenä tavoitteenamme on ollut saada valokuiturakentajia mukaan. Aikataulut ja muut tekijät eivät aina kohtaa, ja siksi toteutamme nyt omaa avausta valokuituverkkoihin. Voimme näin osaltamme edistää Suomen digitaalista kehitystä. Valokuitumme mahdollistaa haja-asutusalueilla aiempaa useammalle asiakkaalle tehokkaammat nettiyhteydet,” sanoo toimitusjohtaja Ville Sihvola Elenia Palvelut Oy:stä.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime vuonna Suomen digitaalisen infrastruktuurin strategian 2025. Sen tavoitteena on nostaa Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi. Tämän tavoitteen toteuttaminen vaatii sekä langattomien että valokuituverkkojen laajentamista ja kehittämistä myös haja-asutusalueilla.

Keski-Suomen valokuituliittymien myynti alkaa tänään

Asiakkaille nettipalveluita tarjoavana kumppanina Elenialla on Keski-Suomessa Telia. Elenia omistaa rakentamansa valokuituverkon ja vastaa kuituliittymien toimittamisesta. Telia puolestaan tarjoaa asiakkaille netti- ja viihdepalveluita. Päätöksiä kuituverkon laajemmasta rakentamisesta Elenia tekee näiden nyt myyntiin tulevien kohteiden kokemusten perusteella.

”Luonnollisesti valokuiturakentamisen toteutumiseen vaikuttaa se, että asiakkaita saadaan mukaan riittävästi”, sanoo Sihvola.

Elenian valokuituliittymien myyntikampanja Keski-Suomessa alkaa syyskuussa ja jatkuu jouluun saakka. Asiakkaat saavat liittymät käyttöön ensi vuonna. Lasku liittymästä tulee asiakkaille vasta työn valmistuttua. Kuituliittymän kampanjahinta yksityisasiakkaille on 2 190 euroa.  

Kuituverkon kehitystyön ohessa Elenia jatkaa yhteisrakentamishankkeita kuntien, kuituoperaattoreiden ja muiden infrarakentajien kanssa.

Elenian valokuiturakentamisen alueet Keski-Suomessa

Laukaa: Ahveninen -Tervatehdas / Anttospohja - Myyrä - Haarala / Vilppulantie
Saarijärvi: Rahkolankylä - Rantakylä / Rajala - Rarvaala - Summassaari
Uurainen: Hirvaskangas - Hirvaskylä
Viitasaari: Viitasaaren taajama - Kurkela

Lisätietoa: Ville Sihvola, toimitusjohtaja, Elenia Palvelut Oy, puh. 040 560 1595

YK:n alainen vastuullista sijoittamista edistävä Principles for Responsible Investment (PRI) sijoitti Kirkon eläkerahaston kärkijoukkoon, kun se listasi ensimmäistä kertaa parhaita vastuullisen sijoittamisen toimijoita. Kyseiseen Leaders’ Groupiin pääsi mukaan 47 kansainvälistä sijoittajaa, noin joka kymmenes vastuullisen sijoittamisen periaatteet allekirjoittaneista sijoittajista. PRI kiinnitti arvioinnissa huomiota erityisesti ulkoisten varainhoitajien valintaan ja seurantaan sekä listattujen että listaamattomien osakkeiden osalta. Kirkon eläkerahasto menestyi molemmissa kategorioissa.

”Vastuullisuus on tärkeä osa Kirkon eläkerahaston sijoitustoimintaa. Haluamme ottaa vastuullisuusnäkökohdat huomioon kaikessa sijoitustoiminnassa ja olemme tehneet pitkäjänteistä työtä edistääksemme vastuullista sijoitustoimintaa. Olemme iloisia, että työmme saa tunnustusta”, Kirkon eläkerahaston sijoitusjohtaja Ira van der Pals sanoo.

Jakamalla Leaders’ Groupin parhaita käytäntöjä eri osa-alueilta PRI haluaa rohkaista kaikkia allekirjoittajia kehittämään vastuullisen sijoittamisen toimintaansa. Lisäksi tarkoituksena on koota raportti, jossa käydään läpi vastuullisen sijoittamisen trendejä.

Kirkon eläkerahasto mukaan tupakanvastaiseen aloitteeseen

Kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen käytäntöjen kehittämistä on jatkettu kuluvana vuonna. Kirkon eläkerahasto allekirjoitti elokuussa kansainvälisen tupakanvastaisen Tobacco-Free Finance Pledge -aloitteen. Aloite pyrkii kasvattamaan finanssialan tietoisuutta omasta roolistaan edistää tupakanvastaisten linjausten käyttöönottoa.

”Tupakkasijoitusten välttäminen oli osa jo ensimmäisiä kirkon sijoitustoiminnan eettisiä periaatteita, jotka julkaistiin vuonna 1999, joten aloitteeseen liittyminen oli meille luonnollista. Tavoitteet ovat lisäksi suoraan linkitettävissä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin”, kertoo Kirkon eläkerahaston salkunhoitaja ja vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Joonas Huttunen.

Lisätiedot:
PRI:n raportti 
Kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen sivut 
Ira van der Pals, sijoitusjohtaja, p. 050 301 7980

Lahden tekninen ja ympäristölautakunta tekee opintomatkan Alankomaihin ja Belgiaan 18.–21. syyskuuta. Ohjelma kohdistuu kaupunki- ja liikennesuunnitteluun Utrechtissä, Nijmegenissä, Leuvenissa ja Brysselissä.

Lautakunta tutustuu kävellen ja pyöräillen muun muassa Utrechtin kevyen liikenteen ratkaisuihin ja pyöräillen Leuvenin kaupungin kehityskohteisiin. Lisäksi lautakunta tutustuu kaupunki- ja liikennekehitykseen Nijmegeninissä, joka oli vuoden 2018 Euroopan vihreä pääkaupunki.

Opintomatkalle osallistuu 13 luottamusmiestä ja viisi virkamiestä tai asiantuntijaa. Matkakustannukset ovat noin 33 000 euroa.

Lisätiedot: kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, p. 040 595 4543