Salibandyliitto tuottaa valokuvamateriaalia käynnissä olevista Miesten ja Naisten Salibandyliigan pudotuspeleistä valokuvaajaverkostonsa kautta. Valokuvat löytyvät Salibandyliiton Flickr-palvelusta.

Muistutamme, että kuvamateriaali on median vapaasti hyödynnettävissä salibandyyn liittyvän uutisoinnin yhteydessä.

Kuvat ovat Flickr-palvelussa osoitteessa: https://www.flickr.com/photos/salibandyliiga/albums

Kuvien käytön yhteydessä tulee mainita valokuvaajan nimi, jonka saa selville kuvakansion avaamalla.

Valokuvat on ladattu ottelupareittain omiin kansioihinsa. Viimeisimmät kuvakansiot näkyvät ylinnä. Kuvan lataus tapahtuu klikkaamalla ensin haluttu kuvan auki, minkä jälkeen näytön oikeassa alakulmassa näkyvää nuolta painamalla voi kuvan tallentaa halutussa resoluutiossa.

Flickr-tililtä löytyy kattavasti (tuhansia) kuvia Salibandyliigojen lisäksi mm. salibandymaajoukkueista sekä muista salibandyotteluista ja -tapahtumista. Kaikki nämä kuvat ovat median vapaassa käytössä.

Jos kuvien osalta tai muuhun salibandyn viestintään liittyen on kysyttävää, niin pyydämme olemaan yhteydessä Salibandyliiton viestintäpäällikkö Jussi Ojalaan, 040 7774831, jussi.ojala@salibandy.fi.

Miesten Salibandyliigassa pelataan välieriä, otteluparit ovat Classic – Oilers ja SPV – TPS. Finaaleihin pääsee neljällä voitolla.
 
Naisten Salibandyliigassa mennään puolivälierävaiheessa (paras viidestä -järjestelmä), parien ollessa PSS – Classic, SSRA – TPS ja Koovee – EräViikingit. Neljäs puolivälieräsarja SB-Pro:n ja Pelicans SB:n välillä on jo päättynyt. SB-Pro jatkaa välieriin otteluvoitoin 3-0.

Parman vahva panostus työturvallisuuteen tuottaa näkyvää jälkeä. Yhtiö vei Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailun elementtitehtaat -sarjan kaikki palkintopallisijat. Sarjan voitti 3000 tapaturmatonta työpäivää joulukuussa saavuttanut Kotkan tehdas. Toiseksi sijoittui Parman tytäryhtiö Rajavillen Korvenkylän tehdas ja kolmanneksi viime vuonna kokonaiskilpailun voittanut Ruskon tehdas.

Parma Oy:n Kotkan tehdas on toimialan turvallisin betonielementtitehdas Suomessa. Tämä käy ilmi Betoniteollisuus ry:n Työturvallisuuskilpailun tuloksista, jossa Consolis-konserniin kuuluva Parma putsasi pöydän. Kolmentoista parhaan elementtitehtaan joukossa oli peräti yksitoista Parman ja sen tytäryhtiö Rajavillen tuotantolaitosta. Kilpailun elementtitehtaat -sarjaan osallistui 41 tehdasta 11 eri yrityksestä.

”Olemme työskennelleet Kotkassa ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia reippaasti yli 3000 päivää. Turvallisuuden eteen on tehty töitä jo vuosia ja asennemuutos näkyy arjessa”, sanoo tehdaspäällikkö Jari Karvonen Kotkan tehtaalta.

”Työturvallisuudesta huolehtiminen ei ole rakettitiedettä ja henkilöstön sitoutuminen ratkaisee. Tavoitteenamme on Nolla tapaturmaa -kulttuurin omaksuminen koko konsernissa”, Karvonen jatkaa.

 Määrätietoinen toimenpideohjelma tulosten takana

 Kolmentoista parhaan betonielementtitehtaan joukosta löytyvät kärkikolmikon lisäksi Parman Nurmijärven (2 tehdasta), Nummelan, Forssan, Hyrylän, Uuraisten ja Kangasalan tehtaat sekä Rajavillen Haukiputaan tehdas.

 Parman turvallisuuspäällikkö Katja Salmi on tuloksiin tyytyväinen, sillä kaikki yhtiön tehtaat mahtuivat 17 parhaan joukkoon. Saavutus kertoo siitä, että reilut kymmenen vuotta sitten käynnistetty määrätietoinen toimenpideohjelma työturvallisuuden parantamiseksi näkyy nyt tuloksissa kautta linjan.

 “Olemme olleet vuosittaisessa kisassa mukana alusta alkaen ja tämä tulos on paras kautta aikojen. Työturvallisuuden parantaminen on pitkäkestoinen jatkuvan parantamisen hanke, jossa tekeminen ei lopu koskaan”, Salmi toteaa.

 ”Olemme tehneet turvallisuusasioita näkyviksi monilla eri tavoilla ja teemoittamalla asioita haemme uutta lähestymistapaa kehitystyöhön. Tänä vuonna yksi painopistealue on riskienhallinta, sillä ennaltaehkäisy on parasta mahdollista turvallisuustyötä”, Salmi painottaa. 

Betoniteollisuuden valtakunnallinen työturvallisuuskilpailu on järjestetty vuodesta 2009 alkaen. Vuoden 2018 kisassa oli mukana kaikkiaan 56 tuotantolaitosta kolmessa eri sarjassa.

Lisätietoja:

Katja Salmi, turvallisuuspäällikkö, Parma Oy
Puh. 020 577 5563
katja.salmi@parma.fi

Jari Karvonen, tehdaspäällikkö, Parma Oy (Kotkan tehdas)
Puh. 020 577 5908
jari.karvonen@parma.fi

Kyiden elämää voi seurata nyt suorassa lähetyksessä WWF:n Luontolivessä. Livekamera sijaitsee paikalla, jossa käärmeet lämmittelevät kevätauringossa.

Sahanlaitakuvioinen kyy on lähes kaikille suomalaisille tuttu. Se on Suomen ainoa myrkyllinen käärme. Kyytä on vihattu ja vainottu kautta aikojen. WWF:n tavoitteena on tehdä kyytä tutummaksi ihmisille ja hälventää siihen kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja.

”Kyyt eivät ole aggressiivisia. Jos ne purevat, ne tekevät sen vihoviimeisenä puolustuskeinonaan. Viestimme on, että kyitä kannattaa varoa, mutta vainoon ei ole syytä”, WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki sanoo.

Suomessa kyy elää melkein koko maassa. Kyyn isoin vihollinen on ihminen, ja käärmeiden määrät ovat laskeneet paikoin huomattavasti rakentamisen, liikenteen ja vainon takia. Kyy ei ole Suomessa rauhoitettu laji, joten sen tappamisesta ei rangaista.

”Yhä edelleen ihmisen ja kyyn kohtaamiset päättyvät harmittavan usein käärmeen kuolemaan. Kuitenkin jos käärmeitä pääsee tarkastelemaan rauhassa, voi huomata miten kauniita ja kiehtovia ne ovat”, Niinimäki sanoo.

Kyyn puremia todetaan Suomessa vuosittain noin 50-150. Terveelle aikuiselle kyyn purema ei ole kovin vaarallinen. Kuitenkin lapsille ja vanhuksille purema voi olla riski. Kyyn purtua niin aikuisten kuin lastenkin tulee hakeutua välittömästi lääkärin hoitoon.

”Kyyn kohdatessa kannattaa käyttäytyä rauhallisesti ja liikkua harkitusti. Tällöin kyy ei hätäänny. Vaikka löytäisi kyyn omalta pihamaaltaan, sitä ei tarvitse tappaa. Kyyn voi kuljettaa turvallisesti pois. Apuna voi käyttää esimerkiksi haravaa ja kannellista ämpäriä”, sanoo käärmeasiantuntija Toni Beckman, jonka kanssa WWF on toteuttanut kyykameran.

Kyykamera on osa WWF:n Luontoliveä

Kyykamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua. Luontoliven nettisivuilla voi seurata suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä sivustolla voi seurata kyiden lisäksi metsäpeurojen elämää. Uusia kameroita avataan pian lisää.

WWF on toteuttanut kyykameran yhdessä käärmeasiantuntija Toni Beckmanin, Kyyatlas-kansalaistiedehankkeen ja Koneen säätiön kanssa. Kameran teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye, Pukki Visuals, BCaster ja Frantic.

Luontoliven kyykamera löytyy osoitteesta: https://luontolive.wwf.fi/

Kuva- ja haastattelupyynnöt:

viestinnän asiantuntija Joonas Fritze, 040 840 8500, joonas.fritze@wwf.fi

Luontolive on saatavilla nyt myös sovelluksena. WWF:n ja suomalaisen startup-yritys BCasterin julkaiseman Luontolive-applikaation avulla jokainen voi seurata livekameroita entistä kätevämmin puhelimen välityksellä. Lisäksi se tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden itse kuvata ja jakaa omat upeat luontokokemuksensa. Ilmainen WWF Luontolive -applikaatio ladattavissa sovelluskaupoista.

Arvoisa puolueen johdon edustaja,

keräämme puolueiden näkemyksiä korkeakouluopiskelijoiden vaalitavoitteisiin. Pyydämme puolueeltanne vastausta oheisen lomakkeen kysymyksiin. Kysymykset käsittelevät korkeakoulutukseen ja opiskelijoihin liittyviä teemoja ja ovat väitteen muodossa. Pyydämme teiltä väitteisiin kyllä/ei vastauksen, muu-kohtaan voitte esittää oman tavoitteenne. Toivomme teiltä perusteluja vastauksenne tueksi kunkin monivalintakysymyksen jälkeiseen kenttään. Vastauksia pyydämme suomeksi tai ruotsiksi.

Vastauksen pääsette antamaan tästä linkistä: https://goo.gl/forms/IlsPN2E6KtViCkBc2

Vastauksia pyydetään 28.3.2019 klo 12 mennessä.

Vastaukset kootaan yhteen ja julkaistaan korkeakouluopiskelijoiden #KOULUTUSTAPRKL-vaalikampanjan eri sosiaalisen median kanavissa.

EHDOKKAILLE:

Tämän sähköpostin liitteenä löytyvät kampanjamateriaalit, jotka toivomme välitettävän ehdokkaille. Kampanjamateriaaleja voi mieluusti hyödyntää esimerkiksi koulutukseen ja opiskelijoihin liittyviä kannanottoja tai blogitekstejä tehdessä. Materiaalia saa hyödyntää, jos käytössänne on esimerkiksi internetsivu sidosryhmien materiaaleille.

#KOULUTUSTAPRKL – OPISKELIJALIIKKEEN EDUSKUNTAVAALIKAMPANJASTA

Suomen valtakunnallisen opiskelijaliikkeen hallitusohjelmatavoitteiden keskiössä on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK tekevät yhteistä vaalikampanjaa kaikissa vaalipiireissä. Opiskelijoiden mielestä spanostamalla koulutukseen, opiskelijoiden toimeentuloon ja ilmastonmuutoksen torjumiseen panostetaan samalla Suomen tulevaisuuteen. Opiskelijoiden valtakunnalliset kärkitavoitteet ovat:

1) Koulutus: Haluamme, että tulevaisuuden osaaminen rahoitetaan nyt!

2) Ilmasto: Ilmastonmuutos on sukupolvikysymys, joka vaatii ratkaisuja nyt.

3) Toimeentulo: Riittävä toimeentulo on hyvinvoinnin perusta.

Lisäksi haluamme korostaa mielenterveyspalveluihin panostamisen tärkeyttä.

Lue lisää ja osallistu kampanjaamme:

https://www.koulutustaprkl.fi/

https://www.facebook.com/koulutustaprkl/

https://twitter.com/koulutustaprkl

#koulutustaprkl

#vaalit2019

#sunratkaisu

Ystävällisin terveisin,

Iiris Hynönen

Puheenjohtaja / Ordförande

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK / Finlands studerandekårers förbund SAMOK

Sanni Lehtinen

Puheenjohtaja / Ordförande

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL / Finlands studentkårers förbund FSF

Lisätietoja:

Hanna Kemppainen

SYL vaalikoordinaattori

hanna.kemppainen@syl.fi

+358 40 667 4191

Hämeen linna on kokenut historiansa aikana monia niin loiston kuin rappion hetkiä. Linnan rakennushistoria on jatkunut jo 700 vuotta, ja paksuissa muureissa voi nähdä eri aikojen rakennustyylejä. Uusi vaihe linnan historiassa alkoi 4.4.1979 kun se siirtyi Museoviraston hallintaan. Museon toiminnasta huolehtii Suomen kansallismuseo. Juhlapäivänä linnaan on vapaa sisäänpääsy, ja kaikille avoimessa juhlaillan ohjelmassa syvennytään linnan vuonna 1988 päättyneeseen restaurointiin.

Linnassa on ollut mahdollista vierailla kesäisin vuodesta 1961, jolloin Hämeen Wanhan Linnan Kilta aloitti opastukset. Ensimmäisenä kesänä kävijöitä oli jo yli 6 000. Linnan siirryttyä Museovirastolle siihen tutustui vuonna 1979 jo ensimmäisen kuukauden aikana peräti 12 500 kävijää ‒ tungos oli siis suurta. Nykyisin Hämeen linnassa vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää. Linnan korjaukset jatkuivat ja viimeisenä valmistui tykkitornin restaurointi vuonna 1988.

Hämeen linnassa juhlitaan synttärikahveilla torstaina 4.4. klo 16.30 alkaen. Kakkukahvit tarjotaan 100 ensimmäiselle luentosalin läheisyydessä. Juhlaillan ohjelma alkaa klo 17.00 linnan luentosalissa.

Juhlaillan ohjelma klo 16.30‒21.00
• 16.30 Ilmainen kahvi- ja kakkutarjoilu 100 ensimmäiselle
• 17.00 Tilaisuuden avaus, Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet
• 17.30 Luento linnan restauroinnista, tutkija Päivi Luppi
• 18.30 Hämeen linnan arkeologisten löytöjen esittely, arkeologi Terhi Mikkola
• 19.00 Paneelikeskustelu, osallistujina linnan restaurointiin ja arkeologisiin tutkimuksiin osallistuneita henkilöitä
• 19.45 Linna tulevaisuudessa, Kansallismuseon intendentti Jouni Marjamäki
• 20.00 Päivi Lupin opaskierros linnassa
• 21.00 Tilaisuus päättyy
    
Jyhkeän linnan värikäs historia herää henkiin myös tarinoiden ja esineiden kautta. Kansallismuseo on uudistanut linnan sisustusta, ohjelmistoa ja toimintaa, ja museokauppa sekä lipunmyynti avautuivat uusissa tiloissa jo maaliskuun alussa. 24.5.2019 avataan Hämeen linnan alueen arkeologisia löytöjä esittelevä Rikkauksien Häme -olohuone, Linnan historiasta kertova aikajananäyttely sekä asehuone. Hämeen linnan kupeessa avautuu 2.5.2019 Kansallismuseon uusin yleisökohde Vankila, Hämeenlinnan entinen lääninvankila. Se on vuonna 1871 valmistunut Suomen ensimmäinen sellivankila.
 
Mediakuvia

Lisätietoja medialle
Intendentti Jouni Marjamäki, jouni.marjamaki@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6344
Yleisötyökoordinaattori Joni-Pekka Karjalainen, joni.karjalainen@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6154

HÄMEEN LINNA
Kustaa III:n katu 6, Hämeenlinna
Avoinna 2019:
2.1.‒30.4. ja 1.9.‒15.12. ti-pe klo 10‒16, la-su ja arkipyhinä klo 11‒16, ma suljettu
2.5.‒31.5. ma-pe klo 10‒16, la-su ja arkipyhinä klo 11‒16
1.6.‒31.8. päivittäin klo 10‒17

World Vision on aloittanut avustustyön Idai-hirmumyrskyn vaikutusalueella. Suomen World Vision lähettää katastrofirahastostaan 100 000 dollaria hädässä olevien lasten ja perheiden auttamiseksi.

Arvioiden mukaan myrskyn ja tulvaveden jalkoihin on jäänyt yli miljoona lasta. Sadat ovat menehtyneet.

- Lasten tilanne on sydäntä särkevä, koska kodit, koulut ja terveysasemat ovat tuhoutuneet tai vahingoittuneet ja monet läheiset ovat kadonneet. Lisäksi vakavien tautien, kuten koleran ja malarian, leviäminen on todellinen uhka, sanoo World Visionin humanitaarisen avun päällikkö Miikka Niskanen.

World Vision jakaa tällä hetkellä hätäapuna muun muassa telttoja, huopia ja moskiittoverkkoja kotinsa menettäneille. Järjestö keskittyy jatkossa myös lastensuojeluun ja esimerkiksi lapsiystävällisten tilojen pystyttämiseen.

- Etenkin perheistään eroon joutuneita lapsia uhkaa helposti seuraava katastrofi eli hyväksikäyttö tai esimerkiksi lapsikauppa. Näin ollen lastensuojelutoimien käynnistäminen on tärkeää, Niskanen jatkaa.

Suomen World Visionilla on käynnissä katastrofikeräys uhrien auttamiseksi. Voit auttaa lahjoittamalla:

lähetä tekstiviesti AUTAN numeroon 16499 (10 €)
lahjoita keräystilille: FI3280001570768136, viite 270348
tee verkkolahjoitus: www.worldvision.fi/katastrofiapu

Lisätiedot:

Miikka Niskanen
humanitaarisen avun päällikkö
miikka.niskanen@worldvision.fi
puh. 043 2113187

Materiaalipyynnöt ja haastatteluyhteydet avustustyöntekijöihin Mosambikissa, Malawissa tai Zimbabwessa:

Anna Pollari
viestintäpäällikkö
anna.pollari@worldvision.fi
puh. 040 5154592

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn globaalin lentoliikenteen päästöjärjestelmän CORSIAn toimeenpano vaatii vahvaa sitoutumista koko ilmailusektorilta. Eilen päättynyt, 36 maata sekä useiden lentoyhtiöiden ja kansainvälisten organisaatioiden edustajia yhdistänyt ICAOn alueellinen työpaja onnistui CORSIA-päästöjärjestelmän käytäntöjen avaamisessa.

”Tämä vuosi on merkittävä CORSIAn tuleville saavutuksille lentoliikenteen päästöjen rajoittamisessa. ICAOn alueellinen CORSIA-työpaja Helsingissä osoitti, että ilmailusektori on vahvasti sitoutunut lentoliikenteen päästöjen vähentämiseen ja CORSIAn toimeenpanoon. Olemme iloisia, että viesti on vastaava myös muista, kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn neljästä alueellisesta työpajasta”, painottaa Traficomin ilmailujohtaja Pekka Henttu.

Helsingissä 26.-27.3.2019 järjestetty, erityisesti ICAOn Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueen jäsenvaltioita kokoava tilaisuus on yksi viidestä, ICAOn alueellisista CORSIA (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) -työpajoista.  Liikenne- ja viestintävirasto Traficom järjesti Helsingin tapahtuman ICAOn pyynnöstä.

”Ympäristöasiat tulevat olemaan vahvasti myös ICAOn yleiskokouksen agendalla ensi syksynä ja Suomi on vahvasti sitoutunut edistämään lentoliikenteen yhteisiä päästötavoitteita. Olen vakuuttunut siitä, että yhdessä koko kansainvälisen ilmailuyhteisön kanssa voimme luoda vahvan ja tasapainoisen globaalin päästöjärjestelmän”, summaa Henttu.

CORSIA-työpaja toi esille päästöjärjestelmän toimeenpanoon käytännön ratkaisuja

”ICAOn alueellinen CORSIA-työpaja Helsingissä oli erittäin onnistunut. Tietoisuuden ja osaamisen kasvattamisella on merkittävä rooli CORSIAn täytäntöönpanossa”, painotti tilaisuuden moderaattorina toiminut, Traficomin johtava asiantuntija Katja Lohko-Soner.

CORSIAn puitteissa on määritelty päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevat standardit ja suositellut menettelytavat. ICAOn alueellisessa CORSIA-työpajassa pureuduttiin siihen, mitä päästöjen tarkkailusuunnitelma pitää sisällään ja miten sitä toteutetaan käytännössä.

”Keskityimme standardeihin ja erityisesti CO₂-päästöjen tarkkailuun. Työpajoissa painotettiin viranomaisten ja operaattoreiden välitöntä yhteistyötä tarkkailusuunnitelman viimeistelyssä”, kertoo Lohko-Soner. 

”Yhtenä esimerkkinä yhteistyöstä on myös ICAOn kumppanuusohjelma ACT-CORSIA, jossa mentorimaat tarjoavat tukea ja koulutusta CORSIAn toimeenpanosta käytännössä. Saimmekin tästä erinomaisia esimerkkejä ja käytännön näkökulmia, kun sekä mentorimaat että mentoroitavina olleet maat kertoivat kokemuksiaan ohjelmasta”, jatkaa Lohko-Soner.

ICAOn kumppanuusohjelma tukee päästöjärjestelmäosaamista

Työpajan aikana ICAO kannusti jäsenvaltioita laajalti jatkamaan hyvää yhteistyötään. ICAO kertoi myös, että CORSIAn toimeenpanossa tukeva kumppanuusohjelma saa jatkoa.

”ACT-CORSIA-kumppanuusohjelma on kivijalka ICAOn suunnitelmassa tukea jäsenvaltioita CORSIAn toimeenpanossa. Haluamme ICAOssa rohkaista jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön CORSIAn toimeenpanossa ja ACT-CORSIAn kumppanuusohjelman puitteissa, jossa mentorivaltioiden tekniset asiantuntijat seuraavat ja tukevat läheltä CORSIAn tarkkailu-, raportointi-, ja todentamisjärjestelmän valmistelua ja toimeenpanoa ICAOn ”No Country Left Behind” -ohjelman hengessä.  Helsingin alueellinen työpaja oli tästä näkökulmasta erittäin onnistunut, keskustelu antoisaa ja saimme edistettyä CORSIAn toimeenpanoa laajalti”, kiittää ICAOn ympäristövastuualuetta johtava Jane Hupe.

Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevat ICAOn standardit ja suositellut menettelytavat tulivat voimaan 1.1.2019. Ilmailu on ensimmäinen liikennemuoto, joka on saavuttanut yhteisen, globaalin päästöjärjestelmän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Lisätietoja:

CORSIA – kansainvälisen lentoliikenteen päästöjärjestelmä

ICAOn CORSIA-sivut

Lentoliikenteen päästöt kansainvälisen keskustelun keskiössä Helsingissä (tiedote 26.3.2018)

Ilmailujohtaja Pekka Henttu, 029 534 6031, pekka.henttu(at)traficom.fi, Twitter @PekkaHenttu

johtava asiantuntija Katja Lohko-Soner, 29 534 6077, katja.lohko-soner(at)traficom.fi, Twitter @katjalohkosoner

Vieraan kielen opetuksen tulee olla kielellisesti ja kulttuurisesti laadukasta ja asiantuntevaa. Tämä todetaan 1–2 luokkien opetussuunnitelman perusteluonnoksessa, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on samaa mieltä: liiton kanta on, että pedagogisen osaamisen lisäksi vieraan kielen opettajalla tulee olla vahva ainedidaktinen hallinta sekä kielen ja kulttuurin tuntemus.

”Mielestämme kyse ei ole kelpoisuudesta vaan asiantuntijuudesta. Varhennetussa kieltenopetuksessa jokainen tunti vie lapsen seikkailulle uuteen kieleen ja kulttuuriin. Siksi A1-kielen opettajan tulisi olla kielestä riippumatta myös 1. ja 2. luokalla kieltenopettaja tai kieliin erikoistunut luokanopettaja, kuten useissa onnistuneissa varhentamishankkeeseen osallistuneissa kunnissa onkin”, sanoo SUKOLin puheenjohtaja Sanna Karppanen. 

Opetussuunnitelman perusteissa tätä asiantuntijuutta korostaa myös se, että suullinen vuorovaikutus, kokemuksellisuus ja monikielisyys ovat keskeisiä 1.–2.-luokkalaisten ensimmäisen vieraan kielen opetuksessa kielestä riippumatta.

SUKOL iloitsee siitä, että opetussuunnitelman luonnoksessa uteliaisuus, rohkeus ja mielikuvitus on nostettu opetuksen ja oppimisen keskiöön. Kielten opetus ja oppiminen kuvataan ikäkaudelle ja kehitysvaiheelle sopivalla tavalla leikin, pelin, draaman ja musiikin kautta.

”On kuitenkin tärkeää, että opetuksen järjestäjiä tuetaan monin eri tavoin kieliohjelmien monipuolistamisessa,” Karppanen muistuttaa. On äärimmäisen huolestuttavaa, että noin 80 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee toisen kotimaisen kielen lisäksi vain yhtä vierasta kieltä, joka on useimmiten englanti. 

En lyckad språkundervisning tar eleven på en spännande utflykt i språk och kultur

Undervisningen i ett främmande språk ska vara språkligt och kulturellt kvalitativ och professionell. Detta sägs i läroplansutkastet för årskurs 1–2 som för tillfället är på remissrunda. Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf är av samma åsikt; förbundet anser at förutom pedagogik bör en lärare i främmande språk behärska ämnesdidaktiken väl samt ha god språk- och kulturkännedom. 

”Det är inte fråga om utan kompetens utan om expertis. Varje lektion i den tidigarelagda språkundervisningen ska föra eleven på en kultur- och språkresa. Därför anser SUKOL att läraren i A1-språket, oberoende av språk, borde vara ämneslärare eller klasslärare som specialiserat i språk så som det är i många kommuner som deltagit i projektet att tidigarelägga språkundervisningen”, säger SUKOLs ordförande Sanna Karppanen.

I grunderna för läroplanen betonas denna sakkännedom också av den vikt muntlig kommunikation får i undervisningen i det första främmande språket i åk 1–2, oberoende av vilket språket är.

SUKOL är glad att läroplansutkastet lyfter fram nyfikenhet, mod och fantasi som centrala begrepp i undervisningen. Språkundervisning och inlärning ska anpassas till ålderskategorin och utvecklingsfasen genom lek, spel, drama och musik.

”Det är ändå viktigt att undervisningsanordnarna får stöd på många olika sätt för att göra språkprogrammen mångsidigare”, påminner Karppanen. Det är ytterst oroväckande att cirka 80 % av eleverna som studerar i finländska grundskolor förutom det andra inhemska språket studerar endast ett främmande språk som oftast är engelska.

Kivimaan yläkoulun kaikki oppilaat pääsevät Lahden kaupunginteatteriin katsomaan Alkutuotanto-näytelmää. Teatterivierailun mahdollistaa Osuuskauppa Hämeenmaan myöntämä tuki.

Ympäristöteemoja käsittelevä Alkutuotanto on silmiä avaava komedia muutamasta ihmisestä ja kaikista maailman eläimistä. Näytelmän yhtenä kohderyhmänä ovat yläaste- ja lukioikäiset nuoret. Osuuskauppa Hämeenmaassa päätettiin lähteä tukemaan teatterivierailua 2500 eurolla.

– Tapahtuman sponsorointi sopii meille osuustoiminnallisena yrityksenä erinomaisesti ja onhan sponsorointimme pääkohderyhmä lapset ja nuoret. Myös esityksen teema on meille tärkeä, sillä onhan Hämeenmaalla tehty pitkään aktiivisesti töitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi, toteaa Osuuskauppa Hämeenmaan asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä.

Hämeenmaan tuki ohjattiin Kivimaan koululle, joka on Vihreä Lippu -koulu ja jossa ympäristöteemat ovat vahvasti mukana opetussuunnitelmassa. Vihreä Lippu on kansainvälinen päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelma.

– Tämä on todella hieno mahdollisuus, kun koko yläkoulu pääsee tasavertaisesti teatteriin. Teatterikäynti liitetään osaksi opetusta ja esityksen teemoihin perehdytään oppitunneilla, kertoo Kivimaan koulun rehtori Tuula Herkepeus.

Kivimaan yläkoululaiset käyvät Alkutuotannon kahdessa näytöksessä maalis-huhtikuussa.

Lisätietoja:
Kivimaan koulun rehtori Tuula Herkepeus, p. 050 518 0133
Osuuskauppa Hämeenmaa, asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä, p. 050 542 3811

Future Songwriting on uudenlainen tiedettä, taidetta sekä luovuutta yhdistävä tutkimus- ja kehityshanke. Teoston koordinoima kansainvälinen hanke tuo yhteen opettajankoulutusta ja musiikkiteknologiaa tutkivat yliopistot ja tutkijat, opettajat ja oppilaat sekä musiikintekijät ja heitä edustavat tekijänoikeusjärjestöt Suomesta, Saksasta, Ranskasta, Unkarista, Iso-Britanniasta ja Espanjasta. 

Future Songwriting -hankkeen projektikoordinaattori Heini Eskelinen-Räsäsen mukaan tavoitteena on kehittää uusia työskentelytapoja musiikintunneilla, kannustaa opettajia ja oppilaita musiikin luovaan tuottamiseen osana koulujen musiikinopetusta sekä tukea uusien musiikintekijäsukupolvien kasvamista. 

Hankkeeseen osallistuvat koulut ja opettajat saavat konkreettista tietotaitoa musiikin tekemisestä, teknologian hyödyntämisestä musiikintunneilla ja musiikin tuottamisesta. 

Oppilaille järjestettävissä kouluprojekteissa oppilaat pääsevät itse säveltämään, sanoittamaan ja tuottamaan omia kappaleitaan digitaalisten työkalujen avulla. Projekti perustuu Teoston yhteistyökumppani Ihan Oma Juttu Oy:n kehittämään INTO-konseptiin. Työskentelytapa vastaa opettajien tarpeeseen saada lisää tietämystä teknologian hyödyntämisestä musiikin opetuksessa.

Hankkeen koulupilotit ovat käynnistyneet maaliskuussa Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa ja Kempeleessä Santamäen koulussa.

Santamäen koulun rehtori Pentti Rautakosken mukaan pilottihanke tukee monipuolisella tavalla opetussuunnitelman keskeisiä näkökulmia.

”Konseptissa huomioidaan oppilaan vahvuuksien tukemista, oppilaiden luovuutta ja oman ilmaisukanavan löytymistä, yhteistoiminnallisuutta sekä opetuksen digitalisaatiota”, Rautakoski kuvailee.

Musiikinopettaja Jussi Rasinkankaan mukaan INTO-metodia voidaan hyödyntää laajasti ilmiöoppimisessa ja eri oppiaineiden yhdistämisessä.

Musiikinopettaja Katarina Panelius Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta toteaa, että uudenlainen työskentelytapa madaltaa sekä opettajien että oppilaiden kynnystä kokeilla ja tehdä itse musiikkia.

Suomen lisäksi pilotit toteutetaan myös Ranskassa ja Saksassa yhteensä 15 koulussa. Taideyliopiston tutkijat keräävät ja analysoivat piloteista syntyvää tutkimusaineistoa yhteistyössä eurooppalaisen tutkijaryhmän kanssa. Lopputuloksena hankkeen kokemusten ja tutkimustiedon pohjalta luodaan oppimateriaali- ja työkalupakki teknologian hyödyntämiseen koulujen musiikin opetuksessa. Työskentely luo eurooppalaisten musiikkipedagogien, opettajien ja musiikkiteknologian sekä -pedagogiikan tutkijoiden verkoston.  

Taustaa:

Future Songwriting on kaksivuotinen EU-hanke. Hankkeeseen osallistuvat Teoston lisäksi Taideyliopisto (Suomi), Pompeu Fabran yliopisto (Espanja), Kölnin yliopisto (Saksa), Musical Futures (Iso-Britannia) sekä tekijänoikeusjärjestöt Sacem (Ranska) ja Artisjus (Unkari). Hanke saa rahoitusta Euroopan komission Luova Eurooppa- ohjelmasta. 

Ihan Oma Juttu Oy on suomalainen yritys, joka on erikoistunut musiikin opetuksen kehittämiseen ja tuo teknologian mahdollisuudet luontevaksi osaksi oppimista varhaiskasvatuksesta lukioon.

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 
Teosto on musiikin tekijöiden ja kustantajien järjestö. Me Teostossa teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että Suomessa on hyvät edellytykset tehdä musiikkia ammattimaisesti ja että suomalaista musiikkia soitetaan nyt ja tulevaisuudessa. Keräämme musiikinkäytön korvaukset ja tilitämme ne edelleen tekijöille ja kustantajille. Pidämme siis huolen siitä, että jokainen meistä voi nauttia musiikista helposti ja laillisesti ja halutessaan hyödyntää sitä oman liiketoimintansa edistämisessä. 

Lisätietoa:

EU-projektikoordinaattori Heini Eskelinen-Räsänen, heini.eskelinen-rasanen@teosto.fi, puh.  050 514 2124

www.futuresongwriting.eu  

Finnish Basic Income Experiment – Science meets social security reform

Time: 4.4.2019 9:00-12:00 (Finnish time, GMT +2)
Place: Kela Auditorium / online
Language: English

#perustulokokeilu

More interesting results from the evaluation study of the Finnish Basic Income Experiment will be published in a seminar on the 4th of April. The seminar includes presentations from the researchers with commentary from the experts on basic income.

We cordially welcome you to this seminar to hear about new results about the Finnish Basic Income Experiment on employment, use of benefits and wellbeing. More in-depth analysis is made in order to give more insight into the effects of the BI within the treatment and control group.

Also online.

Welcome!

More information & registration: https://www.kela.fi/finnish-basic-income-experiment-science-meets-social-security-reform

Communications specialist Milla Ikonen, Kela - The Social Insurance Institution of Finland milla.ikonen@kela.fi

Program

8.30                Coffee

9.00                Opening words, Director General of Kela, Elli Aaltonen

9.05                About the evaluation of the Finnish BI experiment, Olli Kangas

9.15                Further results from the register data analysis, Ohto Kanninen

9.40                Trust and confidence among BI receivers, Minna Ylikännö

10.00              Subjective wellbeing and financial stress, Signe Jauhiainen

10.20              Break

10.35              Researching qualitatively life on basic income, Helena Blomberg and Christian Kroll

10.50              Finnish BI experiment in media, Katja Mäkkylä

11.00              Commentary speech by Timo Verlaat from the University of Utrecht, Netherlands

11.40              Discussion

12.00              Closing the seminar

Tulevassa hallitusohjelmassa on panostettava eläkeläisköyhyyden torjuntaan

Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on tehtävä hallitusohjelmaansa selkeä kirjaus toimenpideohjelmasta eläkeläisköyhyyden poistamiseksi Suomessa. Keskeinen osa ohjelmaa on oltava kansaneläkkeisiimme tehtävät reilut tasokorotukset.

 Eduskuntavaaleissa nyt ehdolla olevien näkemykset tukevat erittäin suuresti EKL:n tavoitetta. Yhdessä Eläkeliiton ja Eläkeläiset ry:n kanssa teettämässämme tutkimuksessa peräti 85 prosenttia ehdolla olevista on sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma, jossa tehdään tasokorotuksia kansaneläkkeeseen. Vastaajista 43 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 42 prosenttia jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa.

 -        Nyt, jos koskaan, on tulevan hallituksemme aika panna tuulemaan tässä tärkeässä asiassa. Toimenpideohjelmassa on pienituloisten eläkeläisten asemaa tarkasteltava kokonaisuutena. On haettava aidosti vaikuttavia toimia heidän tilanteensa parantamiseksi. Merkittävässä osassa iäkkäiden toimeentulon kannalta ovat myös palvelut, niiden saatavuus ja hinta, totesi EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko liiton Kuopion piirin 45-vuotisjuhlassa torstaina 28.3.

 Pienituloisten lukumäärä maassamme Tilastokeskuksen tuoreimman, maaliskuun alussa julkaistun, tilaston mukaan vuonna 2017 oli 654 000 henkeä. Määrä nousi 31 000 hengellä vuodesta 2016. Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten pienituloisia on eläkkeensaajien ryhmässä, jossa heitä on noin 194 000 henkilöä. Vuoden aikaan oli pienituloisten eläkkeensaajien määrä noussut hurjasti, peräti 20 000:lla hengellä.

-        Kuluneet neljä vuotta ovat olleet vähävaraisten eläkkeensaajien kannalta ankeita aikoja. Ilman indeksien leikkaamista ja jäädytyksiä niihin sidotut edut olisivat tänä vuonna noin 3,3 prosenttia suuremmat. Esimerkiksi täyttä kansaneläkettä saavan kohdalla tämä tarkoittaa reilua 20 euroa kuukaudessa ja lähes 250 euroa koko vuoden aikana. Lisäksi on sosiaali- ja terveysturvan asiakasmaksujen enimmäismääriä tällä kaudella nostettu 9,4 prosenttia vuonna 2015 ja huimat 27,5 prosenttia vuonna 2016.

 Yksin asuva suomalainen on pienituloinen, jos hänen rahatulonsa jää alle 14 750 euron vuodessa eli noin 1 230 euroa kuukaudessa. Pienituloisuus on Suomessa erittäin yleistä 75 vuotta täyttäneillä, joista enemmän kuin joka viides (21,6 %) kuului pienituloiseen kotitalouteen.

 -        Huhtikuussa pidettävissä eduskuntavaaleissa ratkaistaan maamme suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kannustan kaikkia eläkkeensaajia käyttämään äänioikeuttaan ja tekemään äänestyskopissa viisaita päätöksiä. Nyt on aika vaatia tulevassa päätöksenteossa paria piirua eläkkeensaajien suuntaan, päättää toiminnanjohtaja Kokko.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Timo Kokko, puh. 050 441 3830

Suomalaisen Solar Water Solutionsin missiona on mahdollistaa puhtaan veden saatavuus ihmisille, joille se ei ole ollut ennen mahdollista. Yhtiö on keksinyt, kuinka meri- tai saastuneesta pohjavedestä tehdään juomavettä ilman pääsyä sähköverkkoon – uusiutuvalla energialla. Ainutlaatuinen patentoitu teknologia mahdollistaa puhtaan juomaveden tuotannon ilman energiakustannuksia ja ympäristöpäästöjä.

Puhtaan juomakelpoisen veden saannin turvaaminen koko maailman väestölle on ihmiskunnan suurimpia haasteita. Vaikka maapallomme pinta-alasta 70 prosenttia on vettä, kuitenkin lähes 750 miljoonaa ihmistä joutuu elämään ilman riittävää määrää puhdasta vettä. Ongelmasta kielii se, että YK:n yleiskokous julisti puhtaan veden ihmisoikeudeksi vuonna 2010. Valitettavasti ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, teollistumisen ja vesistöjen saastumisen myötä puhtaan veden saatavuus on jopa heikkenemään päin.

”Vedenpuhdistuslaitteidemme tuottaman veden laatu täyttää Maailman terveysjärjestö WHO:n asettamat erinomaisen juomaveden kriteerit ja vesi on laitteiston sijainnista ja raakavedestä riippumatta yhtä puhdasta kuin hanavesi Suomessa,” kommentoi Solar Water Solutionsin toimitusjohtaja Antti Pohjola.

Yhtiön laitteilla voidaan puhdistaa niin meri,- järvi-, joki- kuin kaivovettä käänteisosmoosilla. Menetelmässä raakaveden paine nostetaan yli sen osmoottisen paineen, jolloin puhtaat vesimolekyylit läpäisevät suodatinkalvon, joka pitää toisella puolella kaikki epäpuhtaudet, kuten kemikaalijäänteet, bakteerit ja virukset.

Yhtiön markkina-alue on haja-asutusalueet kuten saaret tai kylät, joissa ei ole voimalaitokseen liittyvää sähköverkkoa. Tällä hetkellä näillä alueilla vaihtoehtona on käytännössä a) puhdistaa vesi dieselgeneraattoreita tai akkuja hyödyntämällä, tai b) kuljettaa vesi paikan päälle tankkiautoilla. Solar Water Solutionsin menetelmästä ainutlaatuisen tekee se, että energialähteenä käytetään aurinkopaneeleita.

”Lähivuosien ensisijainen fokusalueemme on Kenia. Muita mahdollisia kohdemarkkinoita ovat Namibia, Indonesia, Filippiinit, Vietnam sekä UAE. Vuoden 2020 jälkeen tavoitteena on laajentua kumppaniverkoston kautta laajemmin Afrikkaan, Aasiaan, Lähi-itään sekä Etelä-Amerikkaan”, Pohjola avaa.

Viime marraskuussa World Vision ja Solar Water Solutions uutisoivat aurinkovoimalla varustetun vedenpuhdistusyksikön käyttöönotosta Keniassa. Tseikurun kylän koululle tuotiin aurinkoenergialla toimiva vedenpuhdistusyksikkö, joka tuottaa parhaillaan puhdasta juomavettä 700 kyläläiselle, joista 400 on koululaisia. Aurinkoenergialla toimivan teknologian avulla veden hinta on saatu laskettua kyläläisille sopivammalle tasolle.

Puhdas vesi on yli 30 mrd € markkina, joka voi palvella 3,86 miljardia ihmistä 2028 mennessä (Lähde: Dalberg 2017, IDTechEX 2018). Solar Water Solutionsilla on laaja kansainvälinen kumppaniverkosto ja selkeä kasvustrategia, jolla on tarkoitus mahdollistaa puhtaan veden saatavuus kehittyvissä maissa ympäristöystävällisesti ja niin, että ihmisillä on tulotasosta riippumatta myös varaa siihen.
 
Solar Water Solutionsilla on parhaillaan käynnissä sijoituskierros yhtiön kasvun vauhdittamiseksi.

Lisätietoja

Pauli Mäenpää
Konsernin toimitusjohtaja, Korkia
+358 50 550 7121
pauli.maenpaa@korkia.fi

Antti Pohjola
Toimitusjohtaja, Solar Water Solutions
+358 50 66866
antti.pohjola@solarwatersolutions.fi

Kotimaisten polttoaineiden käyttö kasvoi 6,5 % vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Puupolttoaineiden käyttö kasvoi 4 % (3,9 TWh) ja energiaturpeen käyttö 24 % (3,6 TWh). Puupolttoaineiden käytön kasvu johtui metsäteollisuuden jätelienten kasvusta. Turpeen kysyntää selittävät poikkeuksellinen talvi 2017-2018, sähkön korkea hinta ja hyvä tuotantokesä. Kotimaisen energian lisäkäytöllä Suomi pystyi leikkaamaan kallistuneen ulkomaisen energian tuontia.

Tilastokeskus julkaisi tänään 28.3.2019 tiedot vuoden 2018 energiankulutuksesta ja Luonnonvarakeskus viime viikolla tiedot puun energiakäytöstä. Kotimaisten polttoaineiden käyttö kasvoi 7,4 TWh. Puupolttoaineiden käyttö kasvoi 3,9 TWh ja energiaturpeen käyttö 3,6 TWh. Puupolttoaineiden käyttö ei ole aiemmin ollut yhtä korkealla tasolla. Energiaturpeen käyttö oli poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi myös korkeammalla tasolla kuin moneen vuoteen. Energiaturvetta siivittivät alkuvuoden kysyntäpiikki, kohonneet sähkön hinnat ja hyvä tuotantokesä.

- Vuosi 2018 oli kotimaisille polttoaineille erittäin vahva ja kotimaisen energian lisäkäytöllä Suomi pystyi viime vuonna leikkaamaan kallistuneen ulkomaisen energian tuontia. Suomalainen metsäteollisuus kukoisti ja se näkyi kotimaisen puuenergian kasvuna. Energiaturpeella vuosi oli myös hyvä, mutta vuosi 2018 oli monella tapaa poikkeuksellinen. Pitkän aikavälin kehitysnäkymä energiaturpeella on laskeva, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Puupolttoaineiden käytön kasvu johtui lähes kokonaan metsäteollisuuden jätelienten eli mustalipeän käytön kasvusta, sillä kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli vuoden 2017 tasolla. Puupolttoaineiden käytön kasvu muodosti yli puolet uusiutuvan energian kasvusta Suomessa, sillä vesivoiman tuotanto oli vuotta 2017 alemmalla tasolla ja tuulivoima kasvoi 1,1 TWh.

Metsähakkeen käyttö kasvoi noin 3 % vuonna 2018, mutta käyttö oli edelleen alemmalla tasolla kuin 2012– 2014. Viime vuosina käyttö on polkenut paikallaan. Pitkä laskutrendi metsähakkeen käytössä yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa katkesi viime vuonna (+4 %). Erillisessä lämmöntuotannossa metsähakkeen käytön kasvutrendi jatkui 2018 (+2 %). Metsähakkeen raaka-aineista suuri kasvu nähtiin hakkuutähteiden (+19 %) käytössä, kun taas pienpuun ja kantojen osuus pieneni. Myös järeän runkopuun osuus hieman kasvoi.

Turpeen käytön kasvusta noin 70 % ajoittui ensimmäiseen vuosineljännekseen, jolloin puupolttoaineiden saatavuudessa oli hankalan talven jälkeen paikoin ongelmia. Myös puupolttoaineiden käyttö kokonaisuutena kuitenkin merkittävästi kasvoi nimenomaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kolmannen neljänneksen osuus turpeen käytön kasvusta oli 20 %. Kasvua tuki merkittävästi edellistä vuotta korkeammalla tasolla ollut sähkön hinta sekä tuotanto-olosuhteiltaan erittäin hyvä kesä.

Energiaturpeen käyttö on 2010-luvulla merkittävästi supistunut. ÅF:n tekemän selvityksen mukaan turpeen käyttö energiantuotannossa puolittuu nykytilanteesta noin 7 TWh:iin, jos päästöoikeus kallistuu vuoteen 2030 mennessä noin 30 euroon tonnilta ja tuotannon nettomääräinen kehitys on nykyisenkaltainen.  Kasvu- ja ympäristöturpeen sekä uusien suobiomassasta valmistettujen tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä sen sijaan kasvaa. 

Suomen nettomääräinen energiantuonti kasvoi uusiutuvan ja kotimaisen energian käytön kasvusta huolimatta 4,1 miljardista eurosta 5,3 miljardiin euroon vuonna 2018. Suurin lisäys (940 milj. euroa) johtui raakaöljyn tuonnin kallistumisesta.

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi
toimialapäällikkö Hannu Salo, puh. 040 502 2542, hannu.salo(a)bioenergia.fi

Meneillään oleva kymmenvuotinen tutkimusprojekti antaa toivoa maanteiden päällysteiden kiperään tilanteeseen pitkällä tähtäimellä. PEHKO-projektin pilottikohteissa laskelmien tulokset lupaavat kohteesta riippuen 16–34 prosenttia säästöä kustannuksissa ja päällysteen kestolle jopa 10–15 vuotta lisäaikaa.

2015 käynnistyneessä projektissa tutkitaan päällystettyjen teiden elinkaarikustannuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Väylän, Lapin, Keski-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten sekä Roadscanners Oy:n yhteinen tutkimus- ja kehitysprojekti on nimeltään PEHKO (Päällysteiden ennakoivan hoidon ja kunnostuksen ohjelmointi).

PEHKOn kohteet ja ajankohdat ovat:

• Lapin tieverkko kattaa Kemi-Tornio hoitoalueen päällystetyt tiet sekä Rovaniemen hoitoalueen päätiet, yhteensä 1252 km. Projektin ajoittuu vuosille 2015–2025.
• Keski-Suomen alue kattaa Karstulan hoitoalueen päällystettyjä teitä 410 km. Projekti ajoittuu vuosille 2015–2025.
• Uusimaan kohteeseen kuuluu 860 km pääasiassa Hyvinkään hoitoalueen tiestöä. Projekti toteutetaan vuosina 2018–2028.

PEHKON tavoitteena on kehittää päällystetyn tieverkon hoidon ja ylläpidon menetelmiä ja tuottavuutta niin, että tieverkon kunto paranee tai ainakin pysyy samana aiempaa pienemmillä resursseilla. Huonokuntoisten tiepäällysteiden määrän kasvu halutaan katkaista lisäämällä päällysteiden käyttöikää.

Oikein toteutettu talvikunnossapito edullisin keino vaurioiden torjumiseen

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen projektipäällikkö Niklas Nevalainen on mukana Hyvinkäällä viime kesänä käynnistyneessä pilotissa. Hänen mukaansa Hyvinkäällä panostetaan nyt erityisesti teiden kuivatukseen. Parhaita keinoja ovat lumivallien kaadot ja sohjo-ojien tekeminen.

”Aluevastaavilta on tullut palautetta siitä, että sumupaalut, liikennemerkit ja kaiteet tuottavat hankaluuksia talvikunnossapidossa. Sopivaa kalustoa näiden kohteiden ympäriltä lumen auraamiseen löytyy niukasti. Kun lumi sulaa niiden ympärillä, kosteus valuu tien rakenteisiin heikentämään tien pohjaa.”

Keski-Suomen ELY-keskuksen yksikön päällikkö Jari Mikkonen on seurannut PEHKOn tuloksia talvikunnossapidon toimenpiteistä Karstulassa jo usean vuoden. Hänestä on kiistatonta, että lumivallin kaato hidastaa urien syntyä ja syvenemistä selvästi. ”Kun vesi saadaan pois tieltä tai rakenteesta, niin sillä on merkittävä vaikutus tien kuntoon. Huolellisen lumien kaadon voi tehdä ainakin viisi kertaa, ennen kuin koossa on vaurioituneen päällysteen korjaushinta. Laitteita perusteelliseen puhdistukseen on kyllä olemassa. Karstulassa pyöräkuormaajan kauhassa oli luukku, joka mahdollisti lumen poiston myös sumupaalun kohdalta. Tämä näkyi heti tien epätasaisuuden mittaustuloksissa.”

Mikkosen mukaan kapeaan tieverkkoomme syntyy paljon reunapainumia. ”Selkeät tulokset kertovat, että tienreunojen lumipenkkojen kaadolla on tällekin ilmiölle suuri merkitys. Jos penkat jätetään ajamatta, lumet sulavat ajotielle ja vauhdittavat reunapainaumien syntyä. Alemman tieverkon kohteissa emme ole tehneet mitään muita kunnostustoimenpiteitä, kuin penkkojen kaadon tammikuun puolesta välistä alkaen ja tie pysyi paljon paremmassa kunnossa. Selvitimme myös, miten hidastaa reunauran kasvunopeutta, ja tässäkin penkkojen kaadosta oli apua.”

Lapin ELY-keskuksen yksikön päällikkö Olli Mourujärvi on todennut samat tekijät Lapin pilottikohteissa. ”Laskennalliset kustannussäästöt oikein toteutetulla talvikunnossapidolla ovat todella merkittävät. Tutkimuksen mukaan merkitystä on silläkin, että lumet työnnetään syrjään sumupaalujen ja aurausviittojen ympäriltä sekä kaiteiden takaa. Urakoitsijoilla on työkaluja, joilla kaiteiden taustat saadaan hoidettua. Paras tulos saadaan, kun lumi ja polanne hoidetaan pois riittävän laajasti ja päällysteen pinnan tasolle asti. Päällysteen urautuminen vähenee selvästi.”

Kaikki tienpitäjät eivät ole olleet vielä valmiita allekirjoittamaan näitä näkemyksiä. Mourujärvi iloitseekin siitä, että tutkimuksessa saadaan nyt näyttöä asioille, jolloin toimintatapojen muuttamista on helpompi perustella.

Niklas Nevalainen muistuttaa, että Hyvinkään suunnalla vilkkaalla verkolla lumivallien kaatamiselle on paljon esteitä. Se tekee työstä hidasta. Mutta kunhan toimenpiteistä saadaan tutkimustuloksia Hyvinkäälläkin, niin toimenpiteille saadaan perusteita.

Rikkoutumisen syiden ennakoinnilla tiepäällysteelle jopa 15 vuotta lisäaikaa

PEHKO-projektissa tieosuus tutkitaan TSD-, maatutka- ja laserskannausmittauksin. Projektissa on käytetty Roadscanners Oy:n kansainvälisestikin palkittua teiden tutkimiseen erikoistunutta tekniikkaa. Näin saadaan selville muun muassa missä ja kuinka paljon tiessä kosteutta on. Kosteus pehmentää maata, joten havainnoimalla kosteat kohdat mittauksen avulla, osataan pureutua ajoissa juuri oikeisiin kohtiin.

Etenkin Pohjois- ja Keski-Suomen tieosuuksilla tutkimus on osoittanut, että uusimistarvetta voidaan siirtää jopa 10–15 vuotta normaalia edemmäksi oikeilla toimilla. Tien pitäminen kuivana vähentää rakenteiden murtumista ja aiempaa paksumpi ja yhtenäinen päällyste kestää kuormitusta aivan eri tavalla, kuin ohuen kerroksen paikkailu lyhyiltä pätkiltä.

Niklas Nevalainen huomauttaa, että Hyvinkään alueen liikennemääriltään suurilla osuuksilla ei voida puhua aivan samoista lukemista: ”Meidän vilkkailla tieosuuksillamme (Vt 1 ja Vt 25) liikennemäärät ovat muita suurempia ja nastarenkaat kuluttavat päällystettä niin rankasti, että ihan samaan ei päästä. Vilkkaalla verkolla kustannusvaikutus on pienempi myös siksi, että tiet on tehty jo lähtöjään huolellisemmin, kun tiedetään, että käyttöaste on suuri ja joukossa runsaasti raskasta liikennettä.”

Tierumpujen ja kalliopohjan haasteet

Tien rakenteen tulisi olla mahdollisimman yhtenäinen, jotta siihen kohdistunut rasitus jakautuisi tasaisesti. Jari Mikkonen kertoo Karstulassa saadun selkeitä tuloksia tästä. ”Mittaustulosten mukaan etenkin pohjamaan vaihtuessa ja tierumpujen kohdalla tierakenne vaihtelee ja vaikuttaa tiepäällysteeseen. Vauriot syntyvät usein niiden paikkeille.”

Hyvinkäällä projekti käynnistyi vasta viime kesänä teiden mittauksilla. ”Ensimmäiset analyysit ovat vasta työn alla. Vuoden lopulla alueen tieosuuksilla tehtiin rumpuinventointi, jossa käytiin parisen tuhatta sivutierumpua ja laskuojat läpi,” Nevalainen kertoo.

Jari Mikkonen kertoo tutkimuksissa havaitun, että kalliopohjalle rakennettujen tieosuuksien ohjeistus on ollut puutteellista. Vahvaan pohjaan luottaen tielle on voitu tehdä liian kevyet ja huonosti kuivavat rakenteet. Pehmeikköjen kohdilla noin 300 mm:n syvyyteen asennetut teräsverkot ovat osoittautuneet hyväksi ratkaisuksi. Olennaista on, että siirryttäessä esimerkiksi kalliopohjalta kantavalle maapohjalle tai pehmeiköille, tien rakenteiden kantavuus pitäisi saada samalle tasolle ennen koko tieosuuden päällystystä, jotta päällysteen pitkäaikaiskestävyys voitaisiin taata.

Raskas ajoneuvo voi murjoa päällystettä kuopan jäljitä jopa 200 metriä

Kun raskas ajoneuvo ajaa tien reunassa olevaan kohoumaan tai kuoppaan, auto alkaa kevyesti huojua (engl. warping). Ajoneuvon huojunta jatkuu tärskyn suuruudesta riippuen varsin pitkään. Tämä aiheuttaa aaltomaista kulumaa tien pintaan. Mittaustuloksissa on havaittu, että poimuuntumista on noin kahdensadan metrin matkalla.

”Ruotsissa toteutetut tutkimukset kertovat, että tuolla 200 metrin matkalla sattuu keskimääräistä enemmän raskaiden ajoneuvojen onnettomuuksia”, Mikkonen kertoo. ”Meillä tätä ei ole tutkittu, mutta tiepäällysteen vaurioituminen ensimmäisen kuopan jälkeen on selvä mittaustulos. Niinpä pyrimme mahdollisimman pian korjaamaan tuon ensimmäisen kuopan, koska se aiheuttaa pian lisää vaurioita tiehen. Olemme mittausten avulla voineet tehdä karttoja, joihin riskikohdat merkitään ja kun olemme ajoissa liikkeellä, voidaan aidosti puhua ennakoivasta kunnossapidosta.”

PEHKO on poikinut jo paljon merkittävää tutkimustietoa, ja lisää karttuu koko ajan. Ensi kesänä tehdään mittauksia ja testataan muun muassa sitä, että ovatko viime talven paha kelirikko ja routaantuminen kasvattaneet myös päällysteiden urautumisnopeutta.

Lisätiedot:

• Yksikön päällikkö Olli Mourujärvi, Lapin ELY-keskus, p 0295 037 241
• Yksikön päällikkö Jari Mikkonen, Keski-Suomen ELY-keskus, p. 0295 024 703
• Projektipäällikkö Niklas Nevalainen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, p. 0295 021 234
• Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Verkossa:

Video PEHKO-projektista: https://www.youtube.com/watch?v=aR6nRplRH3o

Teiden päällysteiden ennakoivalla kunnossapidolla kustannussäästöjä

  Aamuyöllä havaittu ratavaurio Tikkurilassa on saatu korjattua. I- ja K-junat kulkevat normaalisti klo 14.01 alkaen. Tällähetkellä I- ja k junat kulkevat kaupunkiraiteilla ja pysähtyvät normaalisti Oulunkylän ja Tikkurilan välillä.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR ovat sopineet ostoliikenteestä vuodelle 2020. Samalla LVM on päivittänyt VR:n yksinoikeuden vastineeksi ajaman velvoiteliikenteen sisältöä. 15.12.2019 alkava uusi osto- ja velvoiteliikennekokonaisuus tuo raiteille yhteensä 34 lisävuoroa. Ostomäärärahan säilyessä ennallaan liikenteen lisäyksen mahdollistaa VR:n toiminnan jatkuva tehostuminen sekä junaliikenteen vahva kysynnän kasvu.

Liikenne- ja viestintäministeriön ostama liikenne muodostuu pääosin Etelä-Suomen taajamaliikennealueella Sm2- ja Sm4-junilla liikennöitävistä lähiliikennevuoroista sekä kaukoliikenteen tarjontaa hiljaisemmilla reiteillä täydentävästä kiskobussiliikenteestä. VR:n yksinoikeuden vastineeksi asetetun tappiollisen velvoiteliikenteen piiriin kuuluu mm. säännöllinen yöjunaliikenne Lappiin. Osto- ja velvoiteliikenne täydentävät VR:n markkinaehtoista liikennettä. Markkinaehtoisen liikenteen osuus matkamääristä on kaukoliikenteessä noin 85%.

Sm2- ja Sm4-kalusto jää VR:n omistukseen

Sopimus on tehty vuodelle 2020 ja se sisältää option kesäkuuhun 2022 asti. Sopimuksessa on sovittu, että Etelä-Suomen taajamaliikenteessä käytettävä Sm2- ja Sm4-junakalusto jää VR:n omistukseen toistaiseksi, vähintään sopimuskauden ajaksi.

Uuden osto- ja velvoiteliikennekokonaisuuden mukaiset vuorot alkavat liikennöidä aikataulukauden vaihtuessa 15. joulukuuta 2019. Kokonaisuus sisältää myös LVM:n valitsemat alueellisen junaliikenteen pilotit, jotka käynnistetään samassa aikataulussa.

Lisäksi VR on tuomassa uusia vuoroja markkinaehtoiseen liikenteeseen. Lopullinen vuoden 2020 vuororakenne päätetään, kun Väylävirasto on myöntänyt liikenteelle ratakapasiteetin. Uudet vuorot tulevat myyntiin syksyllä 2019.

Yhteensä 34 uutta junavuoroa

Kokonaisuus sisältää yhteensä 34 uutta junavuoroa ja tarjonta lisääntyy useilla reiteillä: Kouvola–Kotka välillä (4 lisävuoroa), Nokian ja Tampereen välillä (14 lisävuoroa), Toijala–Tampere välillä (9 lisävuoroa, joista 5 Hämeenlinnan kautta Riihimäelle) sekä Mänttä–Vilppulan suuntaan (4 lisävuoroa).

Lisäksi yhteydet Helsingistä Lahteen ja Kouvolaan paranevat iltaisin, myös Hämeenlinnaan tulee viikonloppuiltoihin erittäin myöhäinen junavuoro. Yhteysväleille Kokkola–Ylivieska ja Kuopio–Kajaani tulee lisäkulkupäivät. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoki–Ähtäri-välinen työmatkaliikenne helpottuu aikataulurakennetta muuttamalla. Myös joitakin aikatauluja muutetaan palvelemaan paremmin mm. vaihtoyhteyksiä.

Lue tästä Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote aiheesta.

Tiedote ja kutsu medialle 

Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaari tuo maan eturivin asiantuntijat sekä lasten ja nuorten parissa työskentelevät opettajat ja kasvattajat Tampereelle 1.–2. huhtikuuta 2019. Tapahtumassa keskustellaan liikkumista lisäävistä käytännöistä ja jaetaan ideoita, joilla tukea esimerkiksi lasten ja nuorten oppimiskykyä, osallisuutta sekä motorisia ja sosiaalisia taitoja.

Kaksipäiväisen tapahtuman pääpuhujina ovat mm. aivotutkija Minna Huotilainen, kirjailija Tuomas Kyrö, toimittaja Jenni Pääskysaari ja tulevaisuustutkija Ilkka Halava. Seminaarin avaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Median edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan. Tapahtuma ei ole avoin yleisölle, vaan on tarkoitettu ammattilaisille. Seminaari on loppuunmyyty.

Tampere ja tamperelaiset ovat myös esillä valtakunnallisessa seminaarissa. Avajaispäivänä maanantaina 1. huhtikuuta seminaariväen toivottaa tervetulleeksi Kalevan lukion musiikkiluokan opiskelijat, jotka esiintyvät talon ala-aulassa kello 9 alkaen. Toisena tapahtumapäivänä tiistaina 2. huhtikuuta osa osallistujista pääsee tutustumaan tamperelaisiin kouluihin. Paikkoina ovat ammattiopisto Tredu, Vuoreksen koulu, päiväkoti ja esikoulu sekä Tammerkosken lukio. Tiistaina osallistujat pääsevät myös mukaan Sorsapuistossa pidettävään hengästyttävän hauskaan puistogolfiin, jota vetää mm. tamperelainen liikunnan suunnittelija Janne Haarala Hengitysliitosta. Lisäksi ohjelmassa on vierailu Muumimuseoon.

Tapahtuman koko ohjelma oheisessa linkissä ja tämän kutsun pdf-liitteenä. 

https://www.lyyti.fi/p/liikkuvajaoppivayhteiso2019/fi/ohjelma 

Nostoja seminaarin puhujista, työpajoista ja ohjelmasta:

Maanantai 1.4.  

• Sanni Grahn-Laasonen, opetusministeri
  Seminaarin avajaiset ma klo 10.30–11.15, Iso sali
  
  
• Kuperkeikka KADOKSISSA – Milloin on syytä huoleen?
  Piritta Asunta, Hannele Heikkilä ja Jonna Haapiainen, ma 13.15–15, Sonaatti 1
  
  
• Kirvoita kielenkannat – toiminnalliset keinot vieraan kielen opetukseen
  Pipsa Airto, ma 13.15–15.00 Sonaatti 2
  
  
• Maestro ”So you think you can muuv” -tanssityöpajat
  Suomen Kansallisbaletti, ma 13.15–15.00

• Ilkka Halava, tulevaisuustutkija, Prime Frontier Oy
  Oppimisen tulevaisuus ma klo 11.15–12.00, Iso sali

• Miisa Nuorgam, sosiaalisen median vaikuttaja
  E-urheilu oppilaan arjessa ma 14.15–15 Pieni sali 
  
  
• Minna Huotilainen, aivotutkija, Helsingin yliopisto
  Miksi liikkuvat aivot oppivat? ma 15.30–16.15 Iso sali
  
  
• Jenni Pääskysaari, toimittaja
  Ääneen sanomaton tarve ma klo 16.30–17.15 Iso Sali

Tiistai 2.4.

• Kaisa Vuorinen, erityisopettaja
  Huomaa hyvä lapsessa ja auta liikkumaan! ti klo 8.30–9.15 Iso sali

• Kouluvierailut ti 9.45–11.30
  Vuoreksen koulu, päiväkoti ja esikoulu
  Tammerkosken lukio
  Ammattiopisto Tredu 
  
  
• Mika Hollo ja Janne Haarala
  Hengästyttävän hauska puistogolf Ti 9.45–11.30 Sorsapuisto 
  
  
• Tuomas Kyrö, kirjailija
  Pekka Paappanen, rehtori, Hauhon yhtenäiskoulu
  Auta nuorta etsimään ja löytämään potentiaalinsa ti klo 13.45–14.30 Iso sali

• Vappu Pietinen, psykologi
  Stressi ja palautumisen tukeminen
  Jännittämisen kohtaaminen koulussa ti 9.45–10.30 Pieni sali 

Lisätietoja

Mediayhteyshenkilö
Viestinnän asiantuntija Emma-Reetta Hämäläinen
LIKES-tutkimuskeskus
emma-reetta.hamalainen@likes.fi p. 040 162 9095

Tampere-talo Oy:n puolesta lisätietoja
Viestintäpäällikkö Anne Sivula
anne.sivula@tampere-talo.fi, p. 040 717 4873
www.tampere-talo.fi

Tampere-talossa järjestettävä seminaari on Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuuden (Ilo kasvaa liikkuen-, Liikkuva koulu- ja Liikkuva opiskelu -ohjelmat) historian ensimmäinen yhteisseminaari. Valtakunnallisten ohjelmien tavoitteena on edistää liikunnallista toimintakulttuuria varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa, toisella asteella ja korkeakouluissa. Seminaarin yhteistyökumppaneita ovat Tampereen kaupunki ja Veikkaus.

ilokasvaaliikkuen.fi

liikkuvakoulu.fi

liikkuvaopiskelu.fi