År 2018 slog både produktionen och importen av träpellets nya rekord i Finland. Dessutom ökade pelletsexporten från Finland. Uppgifterna framgår av Naturresursinstitutets (Luke) senaste Träpellets-statistik.

– År 2018 var produktionen av träpellets i Finland 385 000 ton, vilket var ungefär en femtedel mer än året innan och därmed ett nytt rekord. Det senaste produktionsrekordet på 373 000 ton var från 2008 och hade alltså tio år på nacken, säger Esa Ylitalo, överaktuarie vid Luke.

Importen imponerade

År 2018 slog den finska pelletsimporten ett nytt rekord på 95 000 ton. Det var en ökning med nästan tio procent jämfört med året innan. Merparten av importen, över 90 procent, kom från Ryssland.

Pelletsexporten ökade också jämfört med året innan. Totalt exporterades 43 000 ton träpellets, vilket var en ökning med en sjättedel jämfört med föregående år. Nästan hela exporten gick till Danmark och Sverige. Exportrekordet för träpellets är från 2008, då exporten var mer än fem gånger större än den nuvarande exportvolymen.

Pellets används mest i anläggningar

Pelletstillverkarnas leveranser av finsktillverkade pellets minskade från året innan med fem procent till 332 000 ton. Största delen av denna mängd, det vill säga 270 000 ton, användes i värme- och kraftverk. Mängden som levererades till privathushåll och lantbruk var oförändrad på 62 000 ton. Den kalkylerade förbrukningen av träpellets i Finland, det vill säga produktion + import - export, ökade till 436 000 ton.

– Det verkar som att populariteten för pelletsvärme i småhus efter den första entusiasmen inte ökade så mycket som man hade förväntat sig. I Finland finns i dag uppskattningsvis 27 000 småhus som eldas med pellets. Däremot ökar användningen av pellets i större enheter. Nya pelletsanläggningar tas också i drift för att ersätta fossila bränslen, säger Esa Ylitalo.

Jämfört med Europa är Finland ett litet pelletsland

– På Europanivå är Finland är ett litet pelletsland. Enligt den senaste statistiken från den europeiska bioenergiorganisationen Bioenery Europe var Storbritannien störst på att använda pellets 2017, med en sammanlagd förbrukning på 7,5 miljoner ton. Största delen bestod av importerade pellets från Nordamerika. I Italien och Danmark uppgick förbrukningen till över tre miljoner ton. I Tyskland, som är den största pelletstillverkaren i Europa, förbrukades över två miljoner ton träpellets. Även Frankrike, Sverige och Belgien nådde förbrukningsmängder på över en miljon ton, säger Esa Ylitalo.

Mer information: Överaktuarie Esa Ylitalo, Naturresursinstitutet, tfn 029 532 55 15, esa.ylitalo@luke.fi

Statistik: Träpellets 2018

Jaktlicenser för hjortdjur ansöks i år redan för tredje gången elektroniskt via Oma riista -tjänsten. Bland jägarna har man tagit väl emot tjänsten. Förra året gjordes nästan 98 procent av hjortdjursansökningarna elektroniskt. Finlands viltcentrals regionkontor behandlar årligen ett par tusen ansökningar om jaktlicens för hjortdjur.

Från och med den 3 april kan man lämna in ansökan om jaktlicens på hjortdjur via Oma riista -tjänsten.  Det rekommenderas, att ansökningarna upprättas efter det då licensansökarna har bekantat sig med jaktvårdsföreningarnas älgbeskattningsplaner. Ansökan ska lämnas in senast den 30 april.

–Den elektroniska licensansökningen har underlättat sökandet av licens och påskyndat behandlingen av ansökningarna. Den som ansöker om jaktlicens fastställer licensområdet och ger övriga nödvändiga ansökningsuppgifter i Oma riista -tjänsten.  Efter det beräknar tjänsten licensområdets areal automatiskt. Det tidskrävande ritandet av ansökningskartan för hand är historia, berättar specialplanerare Ville Hokkanen från viltcentralen.

Jaktlicens för hjortdjur kan fortfarande ansökas med pappersblankett. Ansökan i pappersformat inklusive bilagor lämnas in till Finlands viltcentrals regionkontor så att det är framme senast den 30 april.

Regionala viltråden har efter att ha hört intressentgrupperna fastställt älgförvaltningsområdesvisa beskattningsmål. Genom jakt i enlighet med beskattningsplanen strävar man till att uppfylla målen. Grunden till planen är de uppskattningar av hjortdjursstammarna och reproduktionstalen som Naturresursinstitutet har tagit fram.

Innan man påbörjar licensansökningen ska ansökarna göra sig förtrogna med ansökningsanvisningarna som finns på riista.fi sidorna på adressen www.riistainfo.fi  samt www.riista.fi.

Tilläggsuppgifter: Regionala tilläggsuppgifter från jaktcheferna https://riista.fi/sv/viltforvaltningen/kontaktuppgifter/

Hirvieläinten pyyntilupia haetaan tänä vuonna jo kolmatta kertaa sähköisesti Oma riista -palvelussa. Palvelu on otettu metsästäjien keskuudessa hyvin vastaan. Viime vuonna lähes 98 prosenttia hirvieläinhakemuksista tehtiin sähköisesti. Suomen riistakeskuksen aluetoimistot käsittelevät vuosittain parituhatta hirvieläinten pyyntilupahakemusta.

Hirvieläimen pyyntilupahakemuksen voi jättää Oma riista -palvelussa 3. huhtikuuta alkaen. Suositeltavaa on, että hakemukset laaditaan sen jälkeen, kun luvanhakijat ovat tutustuneet riistanhoitoyhdistysten hirviverotussuunnitelmiin. Hakemus on lähetettävä 30. huhtikuuta mennessä.

–Sähköinen haku on helpottanut luvan hakua ja nopeuttanut hakemusten käsittelyä. Pyyntiluvan hakija määrittää Oma riista -palvelussa lupa-alueen ja antaa muut tarvittavat hakemustiedot.  Tämän jälkeen palvelu laskee lupa-alueen pinta-alan automaattisesti. Aikaa vievä hakemuskartan piirtäminen käsin onkin historiaa, erikoissuunnittelija Ville Hokkanen Suomen riistakeskukselta kertoo.

Hirvieläinten pyyntilupaa voi edelleen hakea paperilomakkeella. Paperinen hakemus liitteineen toimitetaan Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle siten, että se on perillä viimeistään 30. huhtikuuta.

Alueelliset riistaneuvostot ovat sidosryhmiä kuultuaan asettaneet hirvitalousaluekohtaiset verotustavoitteet. Tavoitteisiin pyritään verotussuunnitelman mukaisella metsästyksellä. Suunnittelun perustana ovat Luonnonvarakeskuksen tuottamat hirvieläinten kanta-arviot ja tuottoluvut.

Ennen lupahaun aloittamista hakijoiden tulee perehtyä riista.fi -sivulta löytyviin hakuohjeisiin osoitteissa www.riistainfo.fi sekä www.riista.fi.

Lisätietoja

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/ 

Puupellettejä tuotettiin ja tuotiin vuonna 2018 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös pellettien vienti Suomesta ulkomaille lisääntyi. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimmasta Puupelletit-tilastosta.

– Suomessa tuotettiin vuonna 2018 puupellettejä 385 000 tonnia, mikä oli noin viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin ja suurin määrä kautta aikojen. Tätä aiempi tuotantoennätys, 373 000 tonnia, on kymmenen vuoden takaa vuodelta 2008, kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Lukesta.

Tuonti huippulukemissa

Vuonna 2018 puupellettejä tuotiin Suomeen enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 95 000 tonnia. Tuonti lisääntyi edellisvuoteen verrattuna liki 10 prosenttia. Valtaosa tuontipelleteistä – yli 90 prosenttia – tuli Venäjältä.

Myös puupellettien vienti lisääntyi edellisvuodesta. Kaikkiaan puupellettejä meni ulkomaille 43 000 tonnia, mikä oli kuudesosa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vienti suuntautui lähes kokonaan Tanskaan ja Ruotsiin. Puupellettien vientiennätys on vuodelta 2008, jolloin niitä myytiin ulkomaille yli viisi kertaa nykyistä enemmän.

Pääosa pelleteistä laitoskäytössä

Pellettivalmistajien kotimaiseen pellettituotantoon perustuvat toimitukset supistuivat vuotta aiemmasta viisi prosenttia 332 000 tonniin. Pääosa tästä, 270 000 tonnia, meni lämpö- ja voimalaitoskäyttöön. Koti- ja maatalouksille toimitettujen pellettien määrä pysyi 62 000 tonnissa. Puupellettien laskennallinen kulutus Suomessa, eli tuotanto + tuonti – vienti, kipusi 436 000 tonniin.

– Pientalojen pellettilämmitys ei alkuinnostuksen jälkeen ole yleistynyt niin paljon kuin alun perin kaavailtiin. Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 27 000 pellettilämmitteistä pientaloa. Sen sijaan suuremmissa kohteissa pellettien käyttö on lisääntymässä. Uusia pellettilaitoksia otetaan käyttöön korvaamaan fossiilisia polttoaineita, jatkaa Ylitalo.

Suomi on Euroopassa pieni pellettimaa

 – Suomi on Euroopassa pieni pellettikäyttäjä. Euroopan bioenergian kattojärjestön Bioenergy Europen viimeisen tilaston mukaan vuonna 2017 pellettejä poltettiin eniten Britanniassa, yhteensä 7,5 miljoonaa tonnia. Valtaosa tästä oli tuontitavaraa Pohjois-Amerikasta. Italiassa ja Tanskassa pelletin kulutus oli yli kolme miljoonaa ja Saksassa, joka on Euroopan suurin pellettien valmistaja, yli kaksi miljoonaa tonnia. Yli miljoonan tonnin kulutuslukuihin päästiin myös Ranskassa, Ruotsissa ja Belgiassa, Ylitalo toteaa.

 Lisätietoja: Yliaktuaari Esa Ylitalo, Luke, puh. 029 532 5515, esa.ylitalo@luke.fi

Tilastot: Puupelletit 2018

Värväämö, rakennusalaan ja teollisuuteen erikoistunut henkilöstöpalveluyritys, laajensi toimintansa Kuopioon helmikuussa.

Kuopion uudella toimistolla vietetään avoimia ovia torstaina 4.4. klo 9–16. Tuolloin toimistolle voi tulla työhaastatteluun (tai ”jutulle ja kahville”, kuten me asian ilmaisemme) speed dating -tyyliin ilman hakemuksia ja ajanvarauksia. Ovet ovat avoinna kaikille kiinnostuneille ja jokaiselle tarjotaan kahvit ja pullat. Värväämön toimisto sijaitsee osoitteessa: Kasarmikatu 2, 70110 Kuopio.

”Kuopiossa tuntuu olevan hyvä meininki. Rakentamista on paljon ja sitä kautta myös paljon työmahdollisuuksia” , kertoo Jouni Palosaari, joka vetää Kuopion toimiston lisäksi Värväämön Oulun toimistoa.

"Me tuomme Kuopioon mukanamme oman ajatusmaailmamme. Tykkäämme ajatella, että ollaan hieman erilainen toimija, sillä tavoitteena meillä on alusta asti ollut olla maailman inhimillisin työnantaja. Se tarkoittaa muun muassa, että ollaan jätetty turhat tittelit pois, pidetään meininki mahdollisimman avoimena ja halutaan oikeasti tuntea ja auttaa työntekijöitämme niin hyvin kuin mahdollista.”

Värväämö aloitti tänä vuonna toiminnan myös Porissa ja toimii nyt kuudella paikkakunnalla: Pääkaupunkiseudulla sekä Turun, Tampereen, Oulun, Porin ja Kuopion alueilla. Viime vuonna Värväämöstä palkkaa sai yli 1000 osaajaa ja liikevaihto kipusi 14,6 miljoonaan euroon.

”Ensimmäiset värväämöläiset painavat jo hommia Kuopiossa, ja lisää osaavia tekijöitä etsimme koko ajan”, Palosaari kertoo. ”Paitsi, että tarjoamme työntekijöillemme töitä ja reilun palkan, niin haluamme tarjota elämyksiä ja iloa myös vapaa-aikaan. Tarjoammekin värväämöläisille esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriseteleitä, ilmaisia tapahtumia ja etukortin, jolla saa alennuksia muun muassa renkaanvaihdoista, ravintoloista ja parturista.”

Tuoreimmat Värväämön Kuopion seudun työpaikat löydät täältä. 

6.4 tuuman Infinity U -näyttö, 25 megapikselin kamera ultralaajakulmaobjektiivilla, riittoisa 4000 mAh:n akku ja edullinen hinta tekevät Galaxy A50:stä lyömättömän vaihtoehdon moderniin yhteydenpitoon. Puhelin on kaupoissa tänään, torstaina 28.3.2019.

Espoo, 28. maaliskuuta 2019 – Samsung esitteli aiemmin keväällä Galaxy A50 -älypuhelimen keskihintaluokkaan, ja uutukaisen myynti alkaa tänään. Galaxy A50:ssä yhdistyvät premium-luokan kameraominaisuudet, riittoisa 4000 mAh:n akku pikalatauksella ja Infinity U -näyttö. Reunasta reunaan ulottuva 6,4 tuuman Super AMOLED -näyttö sopii niin pelaamiseen ja videoiden katseluun kuin moniajotyöskentelyynkin. Puhelimessa on kolmoiskamera ultralaajakulmalla, joka on suunniteltu tallentamaan maailmaa ihmissilmän tavoin.

– Samsung haluaa aina tuoda markkinoille merkityksellisiä innovaatioita, jotka tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden parempaan mobiilikokemukseen. Ihmisten tapa kommunikoida muuttuu jatkuvasti, ja älypuhelinten on pysyttävä kehityksessä mukana. Uusi Galaxy A50 tarjoaa parannuksia niihin ydinominaisuuksiin, joita kuluttajat laitteeltaan toivovat, sanoo Suomen mobiililiiketoiminnan johtaja Mika Engblom.

• Ultralaajakulmaobjektiivilla voi tallentaa maailmaa ilman rajoitteita. Uusi Älykäs Vaihto -toiminto tunnistaa ja suosittelee, milloin ultralaajakulmaa kannattaa käyttää.

• 25MP pääkamera ottaa eläväisiä valokuvia kirkkaassa päivänvalossa. Innovatiivinen objektiivi kerää enemmän valoa, mikä pitää huolen siitä, että pimeässä otetut kuvat ovat selkeitä ja kohinaa on mahdollisimman vähän.

• Syvyyskameran ja reaaliaikaisen tarkennuksen avulla kuvien terävyysaluetta voi kohdistaa täsmällisesti jälkikäteen.

• Tekoälykamera varmistaa laadukkaat kuvat kaikissa kuvaustilanteissa. Tilanteen optimointi  -toiminto tunnistaa ja luokittelee 20 eri kuvaustilannetta, ja virheentunnistustoiminto varmistaa, että potrettikuvat onnistuvat aina.

• Bixby Vision auttaa käyttäjiä saamaan enemmän irti puhelimestaan muun muassa kääntämällä tekstiä ja etsimällä netistä tarvitsemasi tiedot kuvattavista kohteista.

• Reaaliaikaisella tarkennuksella voi säätää myös omakuvien taustojen pehmeyttä.

• Galaxy A50:ssa on sormenjälkilukija näytössä, joka tarjoaa intuitiivisen tavan avata puhelin lukitustilasta ilman, että otetta puhelimesta tarvitsee muuttaa.

Puhelin istuu mukavasti käteen, kiitos ohuen ja kevyesti reunoille kaartuvan muotoilun. Galaxy A50 tulee myyntiin Suomessa värivaihtoehtoinaan musta, valkoinen, sininen ja koralli. Galaxy A50:n myynti alkaa 28. maaliskuuta ja sen suositushinta on 379 euroa.

Lisätietoa uudesta A-sarjasta: www.samsungmobilepress.com, www.news.samsung.com/galaxy tai www.samsung.com/galaxy

Galaxy A50 – tekniset tiedot

Naantalin Kuparivuoren tietunnelin (maantie 189) rakennustyöt ovat valmistuneet ja tunneli otetaan käyttöön huhtikuussa.

Ennen tunnelin käyttöönottoa tietunnelin tekniset järjestelmät testataan ja tunnelissa on järjestetty pelastusharjoitus.

Seuraavaksi tietunnelien hallintoviranomaiselta (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom) anotaan tunnelille käyttöönottolupaa. Lupapäätöksen käsittelyn oletetaan vievän n. 2 viikkoa. Arvion mukaan päätös voitaisiin saada viikolla 15.  

Sitten kun käyttöönottolupa on saatu, voidaan päättää lopullinen ja tarkka käyttöönottopäivä ja ajankohta. Tarkasta käyttöönottoajankohdasta tiedotetaan vielä uudelleen.

Tunnelin käyttöönottohetkellä peruskorjauksen ajan käytössä ollut tilapäinen kiertoreitti Kuparivuorentien – Uolevi Raaden kadun kautta poistuu kiertotiekäytöstä.  

Kesään mennessä tunneliosuuden kestopäällyste viimeistellään vielä lopullisella, uudella kerroksella asfalttia. Päällysteen rakentaminen vaiheittain parantaa sen pitkäaikaiskestävyyttä. Samalla tehdään vielä muitakin pieniä ympäristön viimeistelyjä.

Lisätietoja:

Väylä, Mauri Mäkiaho puh. 040 733 4801

Ramboll, Pietari Kousa puh. 040 147 6715

Espoon seurakunnat tukevat mm. Kolumbian luterilaisen kirkon rauhantyötä Suomen Lähetysseuran kautta. Kuva: Albin Hillert

Espoon seurakunnilta 1,7 miljoonaa lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto jakoi 27.3.2019 kokouksessaan avustukset lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle. Vuoden 2019 määräraha on 1,7 miljoonaa euroa, mikä on 4,1 % arvioidusta kirkollisverotulosta. Järjestöt käyttävät saamansa tuen ulkomaiseen työhön, joka on lähetystyötä, kansainvälistä diakoniaa, kirkollista kehitysyhteistyötä tai humanitaarista avustamista.

Järjestöjen työalueita on ympäri maailmaa: Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa mutta myös Euroopassa. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura käyttää avustusta mm. rauhantyöhön Kolumbiassa, paikallisten kirkkojen tukemiseen Senegalissa ja Thaimaassa sekä teologiseen opetukseen Kiinassa. Suomen Pipliaseuran määrärahalla tuetaan naisten lukutaitoa Afrikassa, vuonna 2019 erityisesti vähemmistökieliä Etopiassa, Keniassa, Malawissa ja Tansaniassa. Kansanlähetyksen kautta tukea menee myös Viroon, jossa tehdään mm. evankeliointia sekä kehitysvammais- ja diakoniatyötä. Kirkon Ulkomaanavun määrärahaa puolestaan ei kohdenneta etukäteen, vaan sitä käytetään humanitaariseen apuun akuuteissa tilanteissa.

Suurimmat avustukset jaettiin Kirkon Ulkomaanavulle, jonka osuus oli 595 424 euroa, ja Suomen Lähetysseuralle, joka sai 541 727 euroa. Tukea annettiin kaikille kirkon virallisille lähetysjärjestöille.

Jakamattoman kansainvälisen vastuun määräraha (1 701 500 euroa) jaettiin seuraavasti:

• Kirkon Ulkomaanapu 595 424 €
• Suomen Lähetysseura 541 727 €
• Suomen Ev.lut. Kansanlähetys 185 900 €
• Lähetysyhdistys Kylväjä 106 884 €
• Suomen Lut. Evankeliumiyhdistys 100 766 €
• Medialähetys Sanansaattajat 91 250 €
• Suomen Pipliaseura 57 095 €
• Sv. Luth. Evangeliföreningen i Finland 20 221 €

Määrärahan jakosuhteiden perusteena ovat valtakunnalliset kokonaistilastot lähetystyöstä ja kansainvälisestä diakoniasta vuodelta 2017.

Määrärahat myönnettiin hakemusten perusteella, jossa on kerrottu käyttötarkoitus, selvitys vuoden 2017 avustuksen käytöstä sekä selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta järjestössä eri sukupuolten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta. Määrärahan edellytyksenä on, että tuettavassa toiminnassa noudatetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia.

Yhteinen kirkkovaltuusto kävi yhdenvertaisuuden toteutumisesta pitkän keskustelun, jonka päätteeksi yhteisen kirkkoneuvoston pohjaesitys hyväksyttiin äänin 33-24, 2 tyhjää. Rasmus Tillanderin kaatuneen vastaesityksen mukaan tukea olisi jaettu vain Lähetysseuralle, Kirkon Ulkomaanavulle, Pipliaseuralle ja Medialähetys Sanansaattajille.

Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia eli auttamistyö on seurakuntien perustyötä. Suomessa seurakunnat hoitavat tätä perustehtäväänsä yhteistyökumppaneiden eli kirkon virallisten lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Nyt myönnettyjen avustusten lisäksi Espoon seurakuntien talousarviossa on tälle vuodelle varattu kansainväliseen työhön seuraavat summat: Katastrofirahasto 80 000 €, Suomen Merimieskirkko 30 000 € ja kansainvälinen ystävyysseurakuntatoiminta 10 000 €.

Lisätietoja

Eero Jokela, 050 324 8746, eero.jokela@evl.fi
yhteisen seurakuntatyön päällikkö

Kuvat:

Espoon seurakuntien tuki ohjautuu Suomen Lähetysseuran kautta mm. Kolumbiaan, jossa paikallinen kirkko on aktiivinen rauhantyössä. Kirkko tukee Antioquian alueen yhteisöjä, joissa paikalliset kyläläiset ja entiset FARCin taistelijat opettelevat elämään yhdessä. Projektissa on mukana kaikkiaan 300 perhettä. Kirkon vetämissä työpajoissa on käsitelty muun muassa sovinnontekoa ja anteeksiantoa.

Kuvaaja: Albin Hillert

Den offentliga finansieringen räcker inte till för de åtgärder och investeringar som krävs för att tackla de globala hållbarhetsutmaningarna. I Finlands vägkarta för hållbar finansiering, som ska publiceras i mars, presenteras ett gemensamt överenskommet mål samt åtgärder för att öka finländarnas roll när det gäller finansieringen av en hållbar framtid. Vägkartan, som utarbetats i samarbete mellan den offentliga, privata och tredje sektorn, är ett första steg mot ett ekosystem för internationellt effektiv finansiering.

På uppdrag av jord- och skogsbruksministeriet påbörjade Finland hösten 2018 ett nationellt arbete för att utveckla finansieringsmodeller och skapa en gemensam vision för att stödja målen för hållbar utveckling. I ekosystemet för hållbar finansiering riktas privat kapital på ett målinriktat sätt till hantering av globala hållbarhetsutmaningar och säkerställs mätning av åtgärdernas effektivitet. Effektiva och hållbara finansieringsstrukturer påskyndar även exporten av finländskt kunnande och finländska lösningar.

Enligt en utredning gjord av Gaia Consulting Oy bör Finland bilda ett nationellt nätverk av aktörer för finansiering av målen för hållbar utveckling med uppgift att främja uppkomsten av finansieringsstrukturer av nytt slag och verksamhet samt rikta finansiering och samordna rapporteringen om effekterna. För att detta ska lyckas krävs det målinriktat samarbete mellan offentliga och privata aktörer samt beslut om vilka mål för hållbar utveckling vi särskilt ska satsa på.

– Arbetet med beredningen av vägkartan var inkluderande och gjordes i samarbete med representanter för flera olika intressentgrupper, såsom investerare, ministerier, företag och offentliga finansiärer. Hållbar utveckling är inte bara riskhantering, utan också en stor möjlighet. Skapandet av ett internationellt effektivt finansieringsekosystem gör det möjligt för Finland att ta en i förhållande till sin storlek större roll när det gäller att hantera internationella hållbarhetsutmaningar, påminner jord- och skogsbruksministeriets kanslichef Jaana Husu-Kallio.

Lösningar för förnybar energi, ett hållbart jord- och skogsbruk samt ansvarsfull vattenförvaltning kan vara lönsam affärsverksamhet och vinstgivande placeringsverksamhet. Flera internationella studier stöder uppfattningen om att enbart investeringar som görs i enlighet med hållbar utveckling både på lång och kort sikt kan vara lönsamma och hållbara även ur investerarnas synvinkel.

Förenta nationerna har fastställt 17 mål för hållbar utveckling (SDG), vilka ska uppnås före 2030. I målen för handlingsplanen för hållbar utveckling framhävs avskaffandet av fattigdom, en minskad ojämlikhet och bekämpandet av klimatförändringen. Den ledande principen är att alla ska vara delaktiga av förändringen – ”no one is left behind”.

Det har beräknats att de investeringar som krävs för att nå målen bara i utvecklingsländerna uppgår till drygt 4 000 miljarder euro om året. Av detta belopp kan inte ens hälften täckas genom nuvarande åtgärder. Eftersom resurserna från det internationella offentliga utvecklingssamarbetet uppgår till ca 130 miljarder euro, är det  givet att det krävs privat finansiering för att målen ska kunna nås. Finlands vägkarta för mobilisering av privat kapital för SDG-investeringar offentliggörs den 28 mars.

Live-streaming av evenemang kl. 9.30–11.00 http://www.mediaserver.fi/live/mmm

Ytterligare information:

Timo Halonen, konsultativ tjänsteman, jord- och skogsbruksministeriet, tfn 0295162411, timo.halonen(at)mmm.fi

Seppo Rekolainen, chef för internationellt vattensamarbete, jord- och skogsbruksministeriet, tfn 0295162086, seppo.rekolainen(at)mmm.fi

Max von Bonsdorff, chef för enheten för utvecklingsfinansiering och den privata sektorn, tfn 0295 351 720, max.vonbonsdorff(at)formin.fi

Mikko Halonen, Leading Consultant, Gaia Consulting Oy, tfn 0407002190, mikko.halonen(at)gaia.fi

Kasvinsuojelun merkitys korostuu ilmasto-olojen muuttuessa. Jos kasvinsuojelusta ei huolehdita, kasvintuhoojien aiheuttamat satotappiot voivat johtaa tilanteeseen, jossa osa kasveille annetuista ravinteista jää käyttämättä ja riski ravinnepäästöihin kasvaa. 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) TerveKasvi (Terve satokasvi – parempi ravinteiden hyödyntäminen) -hankkeessa selvitettiin viljelykasvien käyttämien ravinteiden ja kasvinterveyden välisiä vuorovaikutuksia. Niiden huomioiminen tukee nykyistä kannattavampaa ja ympäristölle riskittömämpää tuotantoa.

Terve kasvi kotiuttaa annetut ravinteet

Hankkeessa arvioitiin rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten vaikutusta viljakasvien satoon sekä pellolta sadon mukana poistuviin ravinnemääriin. Koeaineistot olivat jopa 1960-luvulta alkaen.

– Torjumatta jääneet rikkakasvit vähentävät suomalaisen ohran ja kevätvehnän satoa keskimäärin 200 ja kasvitaudit 500 kiloa hehtaarilta. Jos ohran ja vehnän tuotannossa ei tehtäisi mitään kasvinsuojelutoimenpiteitä, nykyisillä viljelyhehtaareilla ravinnetappiot olisivat jopa 14 miljoonaa kiloa typpeä ja 2,8 miljoonaa kiloa fosforia vuodessa, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja erikoistutkija Marja Jalli. 

Viljelykasvit kilpailevat rikkakasvien kanssa sadontuotantoon tarvittavista panoksista, kuten vedestä ja ravinteista. Jokioisilla tehtyjen kenttäkokeiden mukaan rikkakasvien hivenravinnemäärät kuiva-ainekiloa kohti ovat suurempia kuin ohralla tai vehnällä. Rautaa rikkakasvit keräsivät suhteellisen paljon, jopa 1 509 grammaa hehtaarilta. Kun rikkakasvien massat pysyvät pieninä, ovat vaikutukset viljelykasvien ravinteiden saantiin pieniä.

Huomio hivenravinteisiin

Viljelykasvin tasapainoinen ravinteiden saanti voi vähentää kasvitautien haittavaikutuksia. Tämä havaittiin kasvihuoneolosuhteissa.

– Kauralle kylvölannoituksen yhteydessä annettu mangaani ja sinkki paransivat kauran Fusarium-sienten heikentämää itävyyttä pelkkään NPK-lannoitukseen verrattuna. Nurminadan lehtilaikkutautien oireet etenivät merkitsevästi hitaammin, kun kasvit saivat NPK-lannoitteen lisäksi myös mangaania, rikkiä ja sinkkiä, Jalli kertoo.

Maaperän hyvinvointi luo perustan

Satokasvien ravinteiden käytön tehokkuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat kasvintuhoojien lisäksi maaperä- ja sääolosuhteet. Pitkäaikainen viljelykierto näyttäisi lisäävän mikrobiston kokonaismäärää ohran monokulttuuriin verrattuna. Runsas mikrobiston määrä edistää peltomaan luontaista taudinaiheuttajien tukahduttamiskykyä. Kenttäkokeen perusteella muokkauksen keventäminen kerryttää mikrobistoa pintamaahan. 

Kasvinravinteet vaikuttavat myös eläinten terveyteen

Ilmastonmuutoksen myötä kasvukauden lämpötila voi tulla kriittiseksi tekijäksi ravinteiden hyödyntämisessä märehtijän elimistössä. Tämä voi johtaa eläinten terveysongelmiin sisäruokintakaudella etenkin sateisten ja viileiden kesien jälkeen.

– Eri nurmikasvilajit, lämpötila ja lannoitteen typpitaso vaikuttavat eläinten terveyden kannalta kriittisten pää- ja hivenravinteiden ottoon. Saimme uutta tietoa siitä, millaisissa olosuhteissa rehun kivennäiskoostumus muuttuu lehmän kannalta epäedulliseksi, eli halvausriski ja tiinehtymisongelmat ovat vaarana. Tieto edesauttaa viljelijöiden varautumista erilaisten rehujen käyttöön, millä on sekä taloudellinen että eettinen merkitys, Jalli jatkaa.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Marja Jalli, Luke, puh. 029 532 6168, marja.jalli@luke.fi

TerveKasvi-hankkeen loppuseminaari Tieteiden talolla Helsingissä 28.3.2019 klo 12.

Terve satokasvi – parempi ravinteiden hyödyntäminen 

Julkinen rahoitus ei riitä globaalien kestävyyshaasteiden edellyttämien toimien ja investointien toteuttamiseen. Maaliskuussa julkaistavassa Suomen kestävän rahoituksen tiekartassa esitetään yhteisesti muodostettu tavoite ja toimet suomalaisten roolin kasvattamiseksi kestävän tulevaisuuden rahoittamisessa. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä laadittu tiekartta on ensimmäinen askel kohti kansainvälisesti vaikuttavaa rahoituksen ekosysteemiä.

Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Suomessa käynnistettiin syksyllä 2018 kansallinen selvitystyö kestävän kehityksen tavoitteita tukevien rahoitusmallien kehittämiseksi ja yhteisen tahtotilan luomiseksi. Kestävän rahoituksen ekosysteemissä yksityistä pääomaa suunnataan tavoitteellisesti globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen ja varmistetaan toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen. Vaikuttavat ja kestävät rahoitusrakenteet vauhdittavat myös suomalaista osaamisen ja ratkaisujen vientiä.

Gaia Consulting Oy:n laatiman selvityksen mukaan Suomeen tulisi perustaa kansallinen kestävän kehityksen tavoitteiden rahoituksen toimijaverkosto, jonka tehtävänä on edistää uudenlaisten rahoitusrakenteiden syntymistä ja toimintaa sekä suunnata rahoitusta ja koordinoida vaikutusten raportointia. Tässä onnistuminen edellyttää julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta tavoitteellista yhteistyötä. Esimerkiksi 50–100 miljoonan euron julkisella pääomalla voitaisiin tavoitella 150–500 miljoonan euron yksityisiä pääomia kestäviin investointeihin.

– Tiekartan valmistelutyötä tehtiin osallistavasti, ja siihen osallistui useiden eri sidosryhmien, kuten sijoittajien, ministeriöiden, yritysten ja julkisten rahoittajien edustajia. Kestävä kehitys on paitsi riskienhallintaa, se on myös suuri mahdollisuus. Kansainvälisesti vaikuttavan rahoitusekosysteemin luominen mahdollistaa Suomelle kokoaan suuremman roolin kansainvälisten kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio muistuttaa.

Uusiutuvat energiaratkaisut, kestävä maa- ja metsätalous sekä vastuullinen vesihuolto voivat olla kannattavaa liiketoimintaa ja tuottavaa sijoitustoimintaa. Useat kansainväliset selvitykset tukevat näkemystä siitä, että vain kestävän kehityksen mukaiset investoinnit voivat olla sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä oikeasti kannattavia ja kestäviä valintoja myös sijoittajien näkökulmasta.

Yhdistyneet kansakunnat ovat määritelleet 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG), jotka tulee ratkaista vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteissa korostuvat köyhyyden poistaminen sekä taistelu eriarvoistumista ja ilmastonmuutosta vastaan. Ohjaavana periaatteena on, että kukaan ei jää kehityksestä jälkeen – ”no one is left behind”.

Arvioiden mukaan tavoitteiden saavuttaminen vaatii pelkästään kehittyvissä maissa vuosittain yli 4 000 miljardin euron investointeja. Tästä vain alle puolet pystytään kattamaan nykyisillä toimilla. Kun kansainvälisen julkisen kehitysyhteistyön varat ovat noin 130 miljardia euroa, on selvää, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksityistä pääomaa. Suomen tiekartta yksityisten pääomien mobilisoimiseksi SDG-investointeihin julkaistaan 28. maaliskuuta.

Julkistamistilaisuutta voi seurata live-striimauksen välityksellä klo 9.30 alkaen osoitteessa http://www.mediaserver.fi/live/mmm

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Timo Halonen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295162411, timo.halonen(at)mmm.fi

kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295162086, seppo.rekolainen(at)mmm.fi

kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö Max von Bonsdorff, ulkoministeriö, puh. 295 351 720, max.vonbonsdorff(at)formin.fi

Leading Consultant Mikko Halonen, Gaia Consulting Oy, puh. 0407002190, mikko.halonen(at)gaia.fi

Filosofia on rajojen tuntemista. Pitkän filosofiuran tehneen Leila Haaparannan uutuusteoksessa Rajan taju pohditaan filosofian peruskysymyksiä ja luonnetta erilaisten rajojen kautta.

Filosofiaa ja sen perinteitä voidaan tarkastella rajojen, rajoitusten ja niiden ylittämisen näkökulmasta. Tiedon mahdollisuudet ja toisaalta tavoittamattomuus liittyvät olennaisesti filosofian historiaan, ja ihmiselle tuntematon luo kehykset tiedetyille asioille. Rajojen kautta voidaan lähestyä esimerkiksi sukupuolta, tunteiden hallitsemista, logiikkaa ja uskonnollisia kokemuksia.

Uutuusteos Rajan taju on Leila Haaparannan henkilökohtainen puheenvuoro, jossa hän pohtii filosofian peruskysymyksiä ja itse filosofian luonnetta. Teoksessa tarkastellaan ”järjen” eri merkityksiä ja puretaan järjen ja tunteiden vastakkainasettelua. Samalla pohditaan nykyfilosofian suhdetta perinteeseen ja sitä, onko filosofisten koulukuntien välillä vuoropuhelua.

Kirjassa tartutaan myös ajankohtaisiin teemoihin elämänhallinnan tekniikoista kulttuurien kohtaamisen ongelmiin ja tekoälystä ihmismielen tutkimisen vaikeuteen. Haaparannan vuosikymmenten aikana rakentunutta ajattelua esittelevä teos on erityisesti puhetta tiedosta, kuuntelemisesta, tietämättömyydestä ja epäilystä.

”Filosofit haluavat ajattelun olevan kurinalaista, ja perinteet ja koulukunnat antavat normeja ajattelulle; on ’oikeaa’ ja ’väärää’ filosofiaa, on ’meidän’ filosofiaamme ja on ’toisten’ filosofiaa, jossa ovat toiset säännöt tai jonka uskotaan olevan vailla normeja, mielivaltaista. Filosofian sisälle on asetettu oikean ajattelun rajoja, joiden ulkopuolelle on suljettu joskus niin sanotusta länsimaisesta filosofiasta poikkeava ajattelu, joskus taas länsimaisen filosofian sisällä toiset koulukunnat.”

”Filosofin tehtävä on paradoksaalinen: hän yrittää ratkaista sellaisia ongelmia, joita hän ei usko olevan mahdollista ratkaista ja jotka hänen, ollakseen filosofi, on myös uskottava ratkeamattomiksi.”

Kirjoittaja
Leila Haaparanta on Tampereen yliopiston filosofian professori ja teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa.
Sähköposti: leila.haaparanta@helsinki.fi

Leila Haaparanta
Rajan taju
Filosofisia esseitä
ISBN 9789523450035
Gaudeamus 2019

Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilta.

Arvostelukappaleet:
info@gaudeamus.fi

Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.

Public financing alone will not be sufficient to ensure implementation of the measures and expenditure required for meeting global sustainability challenges. Published today, 28 March, Finland’s sustainable financing roadmap presents an agreed objective and set of actions for expanding the role of Finnish participants in financing a sustainable future. The roadmap was drawn up as a collaborative exercise between the public, private and third sectors. It represents the first step towards an internationally effective financing ecosystem.

In autumn 2018 the Ministry of Agriculture and Forestry commissioned a national study on the development of financing models that support the UN’s Sustainable Development Goals (SDGs) and on establishing a shared vision of the future. In a sustainable financing ecosystem, private capital will be directed in a purposeful way towards solving global sustainability challenges, and the effectiveness of actions will be determined. Effective and sustainable financing structures will also encourage exports of Finnish know-how and solutions.

The study, carried out by Gaia Consulting Ltd, concluded that Finland should establish a national network of parties involved in financing SDGs. The network should have the tasks of promoting the emergence and operation of new financing structures, targeting the actual financing, and coordinating the impact report process. For this to succeed it will be necessary for participants in the public and private sectors to work closely together towards the same goals. Public capital of EUR 50–100 million, for example, could be used to seek private capital of EUR 150–500 million for sustainable investments.

 “The roadmap was prepared on an inclusive basis, involving collaboration with a range of different stakeholders representing, for instance, investors, ministries, businesses and public financing entities. Sustainable development is about risk management, but it is also a major opportunity. The creation of an internationally effective financing ecosystem will enable Finland to punch above its weight in the efforts to solve global sustainability challenges,” says Jaana Husu-Kallio, Permanent Secretary at the Ministry of Agriculture and Forestry.

Renewable energy solutions, sustainable agriculture and forestry, and responsible water services can all be profitable as business activities and productive investment fields. A number of international studies support the view that only investments which conform with the principles of sustainable development can genuinely represent profitable and sustainable choices, in both the short and long term, from the investor’s viewpoint as well.

The United Nations has defined 17 SDGs that must be achieved by 2030. These goals, set out in the Agenda for Sustainable Development, emphasise the eradication of poverty and the fight against inequalities and climate change. The guiding principle is that no-one should be left behind.

Estimates suggest that achieving the goals will require investment of more than EUR 4,000 billion annually in developing countries alone. Current actions are not sufficient to cover even half of this. With the level of international public development cooperation being approximately EUR 130 billion, it is clear that private capital is needed if the goals are to be achieved. Finland’s sustainable financing roadmap, published today, is a roadmap for mobilising private capital for SDG investments.

Live-streaming of event: http://www.mediaserver.fi/live/mmm

Inquiries:

Timo Halonen, Ministerial Adviser, Ministry of Agriculture and Forestry, tel. +358 295 162411, timo.halonen(at)mmm.fi

Seppo Rekolainen, Director of International Water Cooperation, Ministry of Agriculture and Forestry, tel. +358 295 162086, seppo.rekolainen(at)mmm.fi

Max von Bonsdorff, Director of Unit for Development Finance and Private Sector Cooperation, Ministry for Foreign Affairs, tel. +358 295 351720, max.vonbonsdorff(at)formin.fi
Mikko Halonen, Leading Consultant, Gaia Consulting Ltd, tel. +358 40 7002190, mikko.halonen(at)gaia.fi

Kyseessä on suurimmat jääluokitellut konttifeederit mitä Itämerellä liikennöi.

– Nämä laivat ovat aivan viimeisintä tekniikkaa ja suunniteltu nimenomaan tällaiseen tarkoitukseen, Maersk Finlandin johtaja Michael Enberg kuvailee.

– Olemme panostaneet isosti uuteen kalustoon ja uskomme tässä mielessä myös Rauman satamaan. Maerskin tilaamasta seitsemästä vastaavasta aluksesta neljä tulee Suomen liikenteeseen ja kaksi Rauman liikenteeseen.

– Uusin tekniikka tarkoittaa tehokkuutta muun muassa polttoainekuluissa ja sitä kautta myös ympäristöasioissa. Alukset käyttävät vähärikkistä polttoainetta ja ovat optimoituja juuri näille liikenne- ja konttimäärille.

– Lisäksi uudet laivat ovat myös helpompia ja tehokkaampia operoida satamassa, millä on tietysti positiivisia vaikutuksia myös satamaoperaattorin, Rauman tapauksessa, Europortsin toimintaan.

Rotaatio on suotuisa Rauman satamalle

Liikennöinnin aloittaa kaksi alusta, jotka ajavat reittiä Bremerhaven - Rauma - Pietari - Bremerhaven. Rotaatio mahdollistaa tehokkaan tyhjien konttien syötön sekä nopean transiittoajan.

Suomen tuonti ja vienti ovat epätasapainossa ja esimerkiksi tyhjien konttien puute saattaa muodostaa pullonkaulan, joka lisää kuluja, mahdollisia viiveitä ja vaikeuttaa suunnittelua.

– Tähänkin ongelmaan näiden uusien alusten liikennöinnin aloittaminen on yksi ratkaisu, Enberg toteaa.

Rauman satama toimii

Michael Enberg on tullut logistiikka-alalle vuonna 1980 ja vuodesta 1985 tehnyt yhteistyötä Rauman sataman toimijoiden kanssa. Maersk on ollut jo pitkään näkyvästi Rauman satamassa, ja liikennöinti omilla aluksilla on alkanut jo 2000-luvun alussa.

– Euroports hoitaa asiat Raumalla pääsääntöisesti hyvin ja täällä on hyvä ilmapiiri toimia. Myös yhteistyö Rauman sataman ja viranomaisten kanssa toimii hyvin. Lisäksi Rauman sataman sijainti on hyvä paikallisen teollisuuden kannalta, Michael Enberg kommentoi.

– Haluamme olla osaltamme palvelemassa asiakkaitamme, ja teemme sen parhaiten omilla, uusilla ja tehokkailla aluksillamme.

Varustamo- ja logistiikka-ala keskittyy

Michael Enbergin mukaan varustamoala on tällä hetkellä murroksessa. Ala konsolidoituu, ja vallalla on suuruuden ekonomia. Hänen näkemyksensä mukaan alalla tulee olemaan yhä vähemmän, mutta yhä suurempia toimijoita.

– Jo tällä hetkellä noin 80 % konttiliikenteestä on neljän suurimman toimijan hallussa globaalisti. Koska rahtihinnat ovat kustannuksiin nähden liian alhaiset niin yksikkökuluja on pakko kaikin tavoin alentaa, ja toimintaa saattaa yhä tehokkaammaksi.

Tässä kohtaa Enberg näkee myös alan sisäisen yhteistyön välttämättömäksi. Maersk on panostanut suuria summia lohkoketjuteknologiaan yhdessä tietotekniikkajätti IBM:n kanssa.

– Alan kehittymisen kannalta on aivan oleellista, että yhä suurempi määrä dokumentaatiosta ja prosesseista saadaan sähköiseksi, ja mieluiten vielä yhden globaalin standardin alle. Tällä hetkellä luvattoman paljon aikaa ja resursseja haaskataan erilaiseen paperityöhön aikana, jolloin odotukset yhä nopeammasta ja tehokkaammasta toiminnasta kasvavat.

– Maersk on ottanut asiassa aktiivisen linjan. Haluamme kehittää toimintaa ennakkoluulottomasti ja olemme myös valmiita investoimaan siihen.

Maersk Vuoksi laivan operointi oli menestys

Ensimmäinen Winter Palace -luokan alus Raumalla

Vuoksi Maersk oli ensimmäinen Winter Palace – luokan alus Rauman satamassa ja aloitti kyseisen laivatyypin viikoittaiset käynnit. Vuoksi Maersk saapui varhain maanantaiaamuna 25.3. sovitun aikataulun mukaisesti Rauman satamaan ja työt päästiin aloittamaan suunnitellusti. Laiva operoi Raumalla koko maanantain ja tämän jälkeen vielä seuraavan yön.  Kaikkiaan reilut 1 100 konttia olivat nostettuna tiistai aamupäivällä ja näin ollen Vuoksi Maersk pääsi lähtemään etuajassa kohden Venäjän Pietaria. Tästä on hyvä jatkaa, toteavat onnistuneeseen operointiin tyytyväiset Euroports Rauman terminaalipäällikkö Mikko Fagerström ja operatiivinen johtaja Karri Osara.

Asiakaskokemuksen kehittäminen keskiössä Europortsilla

Euroports Finland Oy:n viime vuonna investoima uusi STS-nosturi, väylän syventäminen 12 metriin, konttilaiturin pidennys ja kontti- ja varastokenttien laajentaminen ovat mahdollistaneet entistä suurempien alusten tehokkaan operoinnin Rauman satamassa. Toimintamme kehittäminen perustuu asiakkaittemme liiketoiminnan ymmärtämiseen ja tavoitteenamme onkin parhaan asiakaskokemuksen tuottaminen asiakkaillemme.

Infoboksi:

Maersk  
Maailman suurin varustamo
710 konttilaivaa
Kapasiteetti 4 115 000 TEU
Globaali markkinaosuus n. 20 %

Vuoksi Maersk ja Volga Maersk
Raumalle liikennöivät alukset on nimetty eurooppalaisten jokien mukaan
Kapasiteetti: 3600 TEU
Pituus:180 m

Euroports Finland Oy

Euroports on yksi suurimmista merenkulun toimitusketjuratkaisujen toimijoista Euroopassa. Kehitämme, operoimme ja hallinnoimme maailmanlaajuisia merenkulun toimitusketjuratkaisuja. Toimimme 26 terminaalissa Euroopassa ja Aasiassa sekä 6 asiakasterminaalissa Euroopassa. Euroports Finland Oy toimii Suomessa Raumalla ja Pietarsaaressa. Liikevaihto vuonna 2018 oli 73 M€, konttiliikenteen määrä 263 000 TEU ja yritys työllistää 550 henkilöä. Rauma on suurin paperin vientisatama Suomessa, kolmanneksi suurin konttisatama Suomessa ja suurin konttisatama länsirannikolla. 

Lisätietoja:

Timo Lehtinen, toimitusjohtaja, Euroports Finland Oy
Email: timo.lehtinen@euroports.fi
Tel: +358 40 662 4496

Michael Enberg, toimitusjohtaja, Maersk Finland Oy
E-mail: michael.enberg@maersk.com
Tel: +358 400 442 675

LUT-yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun (SAIMIA) tuki- eli korkeakoulupalveluja on johdettu yhtenä kokonaisuutena yli vuoden. Jatkossa myös Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) tukipalvelut siirtyvät osaksi LUTin tukipalveluita.

LUT-yliopiston ja Lahden ammattikorkeakoulun hallitukset ovat hyväksyneet LAMKin tukipalveluliiketoiminnan liikkeenluovutuksen sekä palvelusopimuksen.

LAMKin tukipalvelut siirtyvät LUTiin liiketoiminnan luovutuksena elokuussa 2019. Lahden ammattikorkeakoulusta siirtyy arviolta 81 henkilöä yliopiston palvelukseen. LUTin tukipalveluissa työskentelee entuudestaan 246 ihmistä.

”Jatkossa LUT-yliopisto tuottaa kaikki Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulun tukipalvelut. Haemme järjestelyllä yhteisiä synergiahyötyjä ja tukea LUT-korkeakoulujen vision toteuttamiseen”, LUT-yliopiston provost Liisa-Maija Sainio kertoo. ”Palveluiden järjestäminen yhdestä organisaatiosta parantaa toimintavarmuutta kahdella kampuksella.”

Myös Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen pitää palvelusopimusta tärkeänä askeleena LUT-korkeakoulujen yhteistyössä. Hänen mukaansa järjestelystä on kiistatonta hyötyä. ”Kun kaikki korkeakoulupalvelut ovat samassa organisaatiossa, vastuut selkiytyvät, asioiden hoitaminen nopeutuu ja resursseja vapautuu myös kehitystyöhön.” 

Lisätietoja:

LUT-yliopisto, provost Liisa-Maija Sainio | puh. 040 515 4944

Lahden ammattikorkeakoulu, rehtori Turo Kilpeläinen| puh. 044 708 5085

Wakeone ja Leonidas yhteen

Valve-perheeseen kuuluva immersiivisen internetin palveluyhtiö Wakeone ja virtuaalisen todellisuuden ajatusjohtaja Leonidas ovat yhdistäneet voimansa. Yhdistyminen synnyttää vahvan kotimaisen XR-teknologian markkinajohtajan, joka hakee kasvua myös pohjoismaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Wakeone-nimellä toimivassa yhtiössä on noin 50 työntekijää ja toimipisteet Helsingissä ja Tampereella.

Wakeonen ja Leonidaksen osaamiset, palvelut ja toimintamallit täydentävät toisiaan. Yhdistymisen jälkeen Wakeone on maan johtavia XR-osaajia – sen palveluihin kuuluu mm. Leonidaksen kehittämä virtuaali- ja lisättyä todellisuutta hyödyntävä XR Showroom -tuote, jonka avulla asiakkaan tuotevalikoima voidaan esitellä uudella ja mieleenpainuvalla tavalla monikäyttäjä XR-ympäristössä. Yhdistymisen myötä Wakeone on myös entistä merkittävämpi verkkopalvelusovellusten kehittäjä, ja sillä on vahva jalansija B2B-ratkaisuihin erikoistuneilla IT-konsultointimarkkinoilla.

”Yhdistyminen kasvattaa hartioitamme monella tavalla. Teknologiaosaamisemme vahvistuu ja saamme jalansijan meille uusilla IT-konsultointimarkkinoilla. Yhteisessä asiakaspohjassamme on valtavasti potentiaalia. Tämä on hieno mahdollisuus oppia puolin ja toisin, ja vahvistaa asemaamme alan todellisena markkinajohtajana”, sanoo Wakeonen toimitusjohtaja Tommi Palvimo.

Leonidas on perustettu vuonna 2008, ja sen perustajiin kuuluva toimitusjohtaja Kari Peltola on ollut perustamassa myös XR-toimialan yhteistä VR Finland ry:tä. Leonidaksen toiminnan taustalla on ollut vahva usko internetin ja virtuaali- sekä lisätyn todellisuuden yhdistymiseen, ja internetpalveluiden vallankumoukselliseen kehittymiseen teknologioiden kehittymisen myötä.

”Yhdistymällä nousimme selvästi uuteen kategoriaan, jota Pohjoismaissa ei ole ennen tätä nähty. Wakeone on nyt markkinoiden ainoa toimija, jolla on riittävän syvä näkemys ja teknologinen kyvykkyys tarjota immersiivisen internetin end-to-end-palvelukehitystä. Tällä kombinaatiolla on myös erinomaiset edellytykset kansainvälistyä ja tulla merkittäväksi toimijaksi koko Euroopan tasolla”, toteaa Peltola, joka vastaa jatkossa Wakeonen palveluista ja niihin liittyvästä liiketoiminnoista.

”XR-markkinat tulevat kasvamaan räjähdysmäisesti seuraavien 3-4 vuoden aikana. Tämän vuoden laitejulkistukset tuovat helppokäyttöiset laitteet yritysten ja kuluttajien saataville, joten odotettavissa on huikea kasvu XR-sisältöjen ja -sovellusten markkinassa. Olemme jo alkuvuonna nähneet yrityksiltä tulevien kyselyiden nousseen huomattavasti”, kertoo Leonidaksen perustajiin lukeutuva Harri Lammi. ”Myynti ja markkinointi ovat olleet XR-ratkaisujen käyttöönoton kärjessä. Wakeonen ja Leonidaksen yhdistyminen tekee meistä merkittävän toimijan tähän kasvavaan kysyntään. Uudella Wakeonella on kykyä ja näkemystä palvella asiakkaita entistä paremmin paitsi XR- mutta myös sovelluskehityksessä”, jatkaa Wakeonen myynnistä vastaava Lammi.

Lisätietoja:

Tommi Palvimo, toimitusjohtaja, Wakeone Oy, 050 353 5173

Kari Peltola, Chief Product Officer, Wakeone Oy, 050 412 3445

Espoon kaupungille on myönnetty 28.3.2019 Vuoden Julkisten Hankintojen Kehittäjä -palkinto historian ensimmäisessä Hankintapäivät-tapahtumassa Tampereella. 

– Palkittu organisaatio on hyvä esimerkki siitä, miten merkittäviä tuloksia voidaan saada parhaimmillaan aikaan investoimalla suunnitelmallisesti hankintatoimen kehittämiseen. Palkittavan organisaation kehittämisprojekti on myös hyvä esimerkki hankintatoimen vaikuttavuuden edistämisestä niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin, kertoo LOGY ry:n toimitusjohtaja Markku Henttinen.

Julkisten hankintojen kehittäjä -palkinto myönnetään yhteisölle, joka on kehittänyt ansiokkaimmin julkisiin hankintoihin liittyviä toimintojaan edellisen tai edellisten vuosien aikana.

– Hankintakeskuksen koko henkilöstö on osallistunut toiminnan kehittämiseen yhdessä toimialojen henkilöstön kanssa ja palkinto kannustaa meitä kehittämään hankintatoimintaamme jatkossakin. Aloitimme kehitysprojektin elokuussa 2016, ja sitä on viety suunnitelmallisesti eteenpäin, iloitsee hankintajohtaja Ari Erkinharju Espoon kaupungilta.

Palkinnon perusteissa kerrotaan, että Espoon kaupungissa hankintatoimi on tunnistettu strategiseksi toiminnoksi ja työkaluksi, jolloin kehittäminen nousee aivan omalle tasolleen.

– Hankintojen laatu ja vaikuttavuus on kasvanut, hankintojen suunnittelu on systemaattisempaa ja pitkäjänteisempää. Myös hankintojen toteutuksen ja vaikuttavuuden parantamisen seuranta on edistynyt merkittävästi. Tänä vuonna otamme käyttöön hankinnan toiminnanohjausjärjestelmän, määrittelemme uudelleen sopimus- ja toimittajahallinnan prosesseja ja aloitamme niiden käyttöönoton, jatkaa Erkinharju.

Kunniamaininta Hämeenlinnan kaupungille

Kilpailussa päätettiin jakaa myös kunniamaininta, jonka sai Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinnan kaupungin hankintatoimea on kehitetty viime vuosina vahvasti, ja hankinnat ovat selkeästi strategisessa roolissa.

Tunnustuksen myöntävät yhteistyössä Tampereen Nuorkauppakamari ry:n Hankintapäivät-tapahtumaorganisaatio ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n julkisten hankintojen tiimi. Palkintoraadin puheenjohtajana toimi Tampereen Nuorkauppakamari ry:n puheenjohtaja Eero Kallio. Palkinto ja kunniamaininta jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Lisätietoja antaa:

Toimitusjohtaja Markku Henttinen, LOGY ry, 044 336 7083, markku.henttinen(at)logy.fi 
Hankintajohtaja Ari Erkinharju, Espoon kaupunki, 040 7598743, ari.erkinharju(at)espoo.fi

Lahden eteläisen kehätien rakentamista on takana nyt reilut vuosi ja projekti etenee aikataulussa ja budjetissa.

Tavoiteaikataulun mukaisesti valtatie 12 avataan liikenteelle vuoden 2020 lopulla ja viimeistelytöitä tehdään vielä vuonna 2021.

Lahden ja Hollolan seutujen kehittyminen

Valtatie 12 on valtakunnallinen itä-länsisuuntainen päätie ja sille ei ole vaihtoehtoisia reittejä. Uusi kehätie on odotettu parannus Lahden kaupungille ja Hollolan kunnalle. Kehätie parantaa merkittävästi alueiden liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, koska se ohjaa liikenteen pois Lahden ja Hollolan keskusta-alueilta. Maankäytön kehittämisen kannalta Lahden eteläinen kehätie tehostaa mm. Lahden asemaseudun sekä Hollolan keskusta-alueen kehittämistä.

Lahden kaupungilla ja Hollolan kunnalla on jo suunnitelmat valmiina alueiden kehittämiseksi uuden kehätien valmistuessa. Uuden kehätien positiiviset vaikutukset näkyvät jo nyt mm. kaavoitustyössä.

”Lahden keskusta laajenee aseman varteen itään ja länteen. Tavoitteena on lisätä asumista ja liiketiloja. Esim. Hennalan alue on aluerakentamiskohde ja siihen on kaavatyö meneillään. Starkin alueella rakentaminen on alkamassa. Uusi kehätie mahdollistaa Lahden keskustassa myös Mannerheiminkadun kehittämisen, kun kaupunki pystyy nyt määrittelemään liittymien paikat ja nopeusrajoitukset. Kaavatyö on jo lähtenyt käyntiin ja nämä on huomioitu kaavavalmisteluissa.”, kertoo Lahden kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho.

Kehätien valmistumista odotetaan myös Hollolassa. Alueen vetovoima ja asumisviihtyisyys paranee, kun läpikulkuliikenne ohjataan pois kaupunkimaiselta alueelta. Strategiseen yleiskaavaan on mietitty uusia ratkaisuja mm. kuntakeskuksen alueelle, kun melu ei enää ole rajaavaa.

”Uusi kehätie tulee varmasti vaikuttamaan asumisviihtyvyyteen. Ihmiset arvostavat myös sitä, että päästään sujuvasti kulkemaan. Vanhan valtatien 12 rajaukset kapenevat, kun tie muuttuu kaduksi. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avautuu, kun väylän välityskyky ei enää ole tukossa.  Hollolan kuntakeskus kehittyy ja uuden tien myötä saadaan yhtenäisyyttä”, kertoo Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.

Tehokkaat kulkuyhteydet myös teollisuus- ja logistiikkayrityksille

Lahden ja Hollolan seutu näyttäytyy yhä houkuttelevampana myös yrityksille ja uutta kiinnostusta on jo tässä vaiheessa herännyt. Uusi kehätie luo alueiden yritys-, teollisuus- ja -logistiikka-alueille tehokkaat kulkuyhteydet ja mahdollistaa alueiden kehittymisen.

Lahdessa kehätie tehostaa kulkuyhteyksiä Kujalan ja Lotilan teollisuus- ja logistiikka-alueille. Kujalan alueella yleiskaavatyö on käynnissä ja tavoitteena on saada lisää yritys- ja teollisuustontteja, sillä näistä on ollut paljon kyselyitä. Hollolassa suuri paikallinen vaikutus kohdistuu Hopeakallioon ja Paassiltaan rakentuville yritysalueille, jonne tavoitellaan kasvua ja lisää yrittäjiä. Myös Kukonkoivun yritysalue tulee hyötymään eteläisen kehätien tuomista liikenneyhteyksistä ja alueelle on jo tullut uusia yrityksiä.

Viestintä avainasemassa

Isot työmaa-alueet aiheuttavat rakennusaikana erikoisjärjestelyjä sekä autoilijoille että jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Sekä Lahden kaupunki että Hollolan kunta iloitsevat hankkeen viestinnän toimivuudesta, jolla on onnistuttu tavoittamaan alueella asioivat ja viestimään ajankohtaisista muutoksista.

”Tiehankkeen tiedottaminen on ollut erittäin onnistunutta ja asukkaiden kysymykset on kyetty täyttämään erittäin hyvin infotilaisuuksissa. Niistä on tiedotettu hyvin ja ihmiset on löytäneet paikalle. Liikennejärjestelyt eivät näy yleisökirjoituksissa”, kertoo Päivi Rahkonen.

Samoilla linjoilla ollaan myös Lahdessa.

”Rakentamisesta tulee aina haittaa, mutta hankkeen viestinnässä on onnistuttu hyvin. On asukasiltoja, kehätiehankkeen Facebook-sivut ja muuta hankeviestintää. Myös poliittisten päättäjien puolelta on tullut positiivista palautetta koskien budjettia ja aikataulua”, Olli Alho iloitsee.

”Kiitokset Väylälle hyvästä yhteistyöstä! Allianssi-malli on tehnyt vaikutuksen. Päättäjiä on käytetty ”big roomissa”, projektitoimistolla, ja kaikki ovat olleet vaikuttuneita, miten asiat ovat menneet eteenpäin ja otteista viestintään ja avoimuudesta. Tässä ollaan tosiaan 2000-luvulla”, jatkaa Alho.

Lahti ja Hollola rahoittavat kehätien rakentamista

Lahden eteläinen kehätie -kokonaisuus kuuluu Suomen hallituksen kevään 2016 kehysriihessä päättämiin liikennehankkeisiin. Lopullisen päätöksen rahoituksesta tekivät eduskunta sekä Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan valtuustot.

Hankkeen kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan 275 miljoonaa euroa. Vt 12 Lahden eteläisen kehätien osalta investointikustannuksen arvioidaan olevan 258 miljoonaa euroa ja Mt 167 Lahden eteläisen sisääntulotien 17 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusosuus on 72 % (198 miljoonaa euroa) ja Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan yhteinen rahoitusosuus 28 % (77 miljoonaa euroa).

Lisätietoja:
Projektijohtaja Janne Wikström, Väylä, puh. 029 534 3600, janne.wikstrom@vayla.fi
Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, puh. 040 595 4543, olli.alho@lahti.fi
Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, puh. 044 780 1400, paivi.rahkonen@hollola.fi

Seuraa hanketta:
www.vayla.fi/vt12letke
www.facebook.com/vt12letke
www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

Wakeone and Leonidas merge

The immersive internet service company Wakeone, part of the Valve family, and virtual reality thought leader Leonidas have joined forces. The merger creates a strong Finnish XR technology market leader pursuing growth also in Nordic and international markets. Operating under the Wakeone name, the company has about 50 employees and worksites in Helsinki and Tampere.

The expertise, services and business models of Wakeone and Leonidas are complementary. The merger makes Wakeone one of Finland’s leading XR experts. Its services include, e.g., the Leonidas-developed XR Showroom product, which uses virtual and augmented reality to showcase a customer’s product portfolio in a new and memorable way in a multi-user XR environment. With the merger, Wakeone is also a more significant developer of web service applications, and it has a strong foothold in IT consultant markets specializing in B2B solutions.

“The merger broadens our shoulders in many ways. Our technology expertise becomes stronger and we gain a foothold in what is for us new IT consultant markets. There is tremendous potential in our shared customer base. This is a great opportunity to learn from each other, and it strengthens our position as a true market leader in the sector,” says Wakeone’s CEO Tommi Palvimo.

Leonidas was established in 2008; its co-founder and CEO Kari Peltola has been also involved in establishing the XR sector association VR Finland ry. The strong belief behind Leonidas’ operations has been in the integration of the internet and virtual as well as augmented reality and in the revolutionary development of internet services with the advancement of technologies.

“The merger has clearly elevated us to a new category never before seen in the Nordic countries. Wakeone is now the only market player with a sufficiently deep view and the technological capacity to offer immersive internet end-to-end service development. This combination also has excellent prerequisites to internationalize and to become a significant player at the European level,” notes Peltola, who will be responsible for Wakeone’s services and related business operations.

“The XR markets are poised for exponential growth during the next 3-4 years. The equipment introduced this year gives companies and consumers access to easy-to-use devices, so there is enormous growth expected in the XR content and applications market. In the first few months of this year we have already seen a significant increase in inquiries from companies,” says Leonidas co-founder Harri Lammi. “Sales and marketing have led the way in the implementation of XR solutions. The Wakeone and Leonidas merger makes us a major player for this growing demand. The new Wakeone has the capability and the vision to serve its customers even better – not only in XR, but also in application development,” continues Lammi, who is responsible for Wakeone’s sales.

Further information:

Tommi Palvimo, CEO, Wakeone Oy, +358 50 353 5173

Kari Peltola, Chief Product Officer, Wakeone Oy, +358 50 412 3445