Kurikka, Lappeenranta ja Nurmes ovat ehdolla seuraavaksi valtakunnalliseksi Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumapaikkakunnaksi. Kova kamppailu käydään siitä, missä ovat tämän hetken Suomen maaseutujen kiinnostavimmat kehittämisen helmet. Äänestys on auki enää tämän päivän. Sinä voit vaikuttaa siihen, missä Maaseutuparlamentti järjestetään 1. –3.10.2020!

Maaseutuparlamentti on valtakunnallinen tapahtuma, jonka keskiössä on Suomen maaseutujen voimavarat, tarpeet ja mahdollisuudet.  Se tuo yhteen kaikki maaseutujen mahdollisuuksista innostuneet toimijat, asukkaat, yrittäjät, kehittäjät, tutkijat, päättäjät ja toimittajat eri puolilta Suomea. Tapahtumassa heittäydytään rohkeasti keskustelemaan sekä etsimään ja kehittämään toimivia ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi Suomessa.

Maaseutuparlamentti-paikkakisassa on haettu maaseudun kehittämisen ja maaseutupolitiikan toimintamallien helmiä eri puolilta Suomea. Paikkakisan raati valitsi seitsemästä hyvästä ehdotuksesta kolmen kärjen, joista kaikki saavat äänestää suosikkiaan:

"Kestävän kehityksen (pito)paikka” (Nurmes, Hyvärilä ja Bomba) –ehdotuksen on laatinut Nurmeksen kaupunki. Luomun ja biotalouden Nurmeksessa pääsee tutustumaan karjalaiseen vieraanvaraisuuteen ja kulttuuriin sekä metsäbiotalouden, maatalouden, luontomatkailun ja elintarviketeollisuuden symbioosiin. Retkiehdotuksiin sisältyy tutustuminen yhdistystoimijoiden uusiutuviin energiaratkaisuihin sekä nykyaikaiseen metsäopetukseen. Ehdotus on laadittu yhteistyössä Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n ja paikallisten ja alueellisten järjestöjen kanssa.

”Nupit Kaakkoon!” (Lappeenranta, Rauha) –ehdotuksen ovat laatineet alle 30-vuotiaat nuoret, jotka peräänkuuluttavat isoa loikkaa tulevaisuuden turvaamiseksi. Ehdotus nojaa vahvasti Kaakkois-Suomen edelläkävijyyteen uusien energiaratkaisujen, kestävän kehityksen innovaatioiden ja ympäristönsuojelun saralla. Liikkuvien palveluiden toimintamallit, nuorten osallisuuden esimerkit ja rajaeksotiikka herättävät varmasti kiinnostusta. Ehdotus on laadittu laajassa yhteistyössä alueen Leader-ryhmien, alueen maakuntien liittojen, kaupunkien, koulutusorganisaatioiden ja järjestöjen kanssa.

”Tulevaisuus lautaselle!” (Kurikka, Kurikan Kampus) –ehdotuksen on laatinut Kurikan kaupunki, joka kutsuu tutustumaan tulevaisuuden ratkaisuihin Suomen rohkeimpaan maaseutukaupunkiin ja ruoka- ja juomaprovinssiin. Vahva pellolta pöytään ketju, vahva metalli- ja puuteollisuus sekä vahva kehittämistoimijoiden verkosto lupaavat Maaseutuparlamentti –osallistujille kiinnostavia retkikokemuksia. Ehdotus on laadittu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien, maakuntaliiton, koulutusorganisaatioiden ja järjestöjen kanssa.

Äänestys on auki torstaina 28.3. puoleen yöhön saakka. Tulosta voi seurata äänestysalustalla reaaliajassa. Äänestäminen vaatii kirjautumisen Viima-alustalle [https://app.viima.com/maaseutupolitiikka/maaseutuparlamentti2020/]. Paikkakisan voittaja julkistetaan perjantaina Maaseutuparlamentti.fi –sivuilla.

Lisätietoa:

Antonia Husberg, maaseutuylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2033, etunimi.sukunim@mmm.fi

Somessa käytettävät aihetunnukset: #maapuhuu #Maaseutuparlamentti

Äänestysalustan voi upottaa HTML-sivuille kopioimalla alla oleva koodi:
<iframe src="https://app.viima.com/maaseutupolitiikka/maaseutuparlamentti2020/" height="550px" width="100%"/>

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja viisi terveysalan järjestöä esittivät tulevalle hallitukselle 26.3.2019 kuusikohtaisen ohjelman, jonka avulla Suomi voisi nousta terveyden mallimaaksi. Ohjelmassaan ne kiteyttävät visionsa siitä, kuinka Suomen kannattaa hyödyntää ihmiskeskeistä terveysteknologiaa ja -dataa osana tulevaisuuden terveydenhuoltoa ja hyvinvointia.

Järjestöt kutsuvat laatimaansa asiakirjaa keskustelunavaukseksi. Siinä tarkastellaan edessä olevaa terveydenhuollon muutosta ja muutoksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten, palvelujärjestelmän, tutkijoiden ja kehittäjien, yritysten ja järjestöjen sekä kansantalouden näkökulmasta.

Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) toiminnanjohtajan Ismo Partasen mukaan terveydenhuoltoa on tähän saakka kehitetty lähinnä järjestelmän sekä terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Kansalainen on ottanut vastaan sen, mitä järjestelmä hänelle antaa.

− Tulevaisuudessa kansalainen on nykyistä useammin aktiivinen toimija omaan terveyteensä liittyvissä asioissa. Hän tekee omiin elintapoihinsa liittyviä valintoja sekä valintoja käyttämiensä terveys- ja hyvinvointipalveluiden suhteen. Hän saa käyttöönsä itseään koskevaa dataa ja hän tuottaa terveyteensä liittyvää digitaalista tietoa sekä omaksi että yhteiseksi hyödyksi. Sairauksien ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen merkitys kasvaa, Partanen sanoo.

Suomesta voidaan luoda kärkiluokan innovaatioympäristö, jossa teknologiaa hyödyntävät kokonaisratkaisut hioutuvat huippuunsa ja ihmiset elävät terveemmin ja paremmin. Samalla vahvistetaan kansantaloutta viennin ja työllisyyden kautta, synnytetään uusia työpaikkoja sekä helpotetaan julkisen talouden rahoituspaineita. Terveysteknologia on jo nyt yksi Suomen merkittävimmistä huipputeknologian vientialoista.

− Tarvitsemme toimintaympäristön, joka kannustaa innovoimaan ja ottamaan uusia innovaatioita käyttöön. Vastuulliset ja toimivat palvelumarkkinat muodostavat sellaisen. Niillä erilaiset palveluntuottajat kilpailevat keskenään asiakkaiden suosiosta. Kilpailu kannustaa tuottajia palveluiden saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden jatkuvaan parantamiseen, muistuttaa Partanen.

Terveyden tekijät -julkaisun ovat tuottaneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lääketeollisuus ry, Terveysteknologia ry, Hyvinvointiala HALI ry, Lääkäripalveluyritykset ry ja Sailab – MedTech Finland ry.

Terveyden tekijät

Fira ja Xinova ilmoittivat yhteistyösopimuksesta, jonka avulla kehitetään ratkaisuja Firan uusiin rakentamisen ja asumisen palveluihin.

Xinova on globaali innovaatiomarkkinaverkosto, jolla on innovaattoreita, teknologioita ja sijoittajia yli 120 maassa, ja Fira on rakennusalan ja rakennetun elinympäristön edelläkävijä. Uuden kumppanuuden myötä suunnitellaan ratkaisuja, joilla parannetaan tuottavuutta rakennustyömailla ja luodaan parempia asumisympäristöjä asukkaille.

Fira tavoittelee innovaation eturintamaan ja visioi suuria muutoksia globaalilla biljardien eurojen arvoisella rakennusalalla. Xinova yhdistää osaajat, teknologian, pääoman ja kysynnän ainutlaatuisella innovaatiomarkkinaverkostollaan, joka hyödyntää koneoppimista, hajautettuja järjestelmiä ja moderneja teknologia-alustoja maailmanlaajuisten resurssien yhdistämisessä.  Globaali markkinaverkosto, jota rakennus- ja teollisuusalan maailman huippujohtajat tukevat, sekä Xinovan motivaatio ratkaista maailman suurimpia ongelmia luovat ainutlaatuisen arvolupauksen, joka tuo nämä kaksi yritystä yhteen. Yritykset pyrkivät läpimurtoihin kehittämällä digitaalisia ratkaisuja rakennusvaiheeseen ja tukemalla rakennetun ympäristön koko elinkaarta.

”Yhteistyö yhdistää kaksi alan visionääriä – Xinovan innovaatiomenetelmät ja Firan uraauurtavan asiantuntemuksen rakennus- ja elinympäristöjen alalla”, sanoo Firan älypalveluiden johtaja Jimmy Ruokolainen.

”Rakennusala on valmis disruptiolle. Monet teollisuudenalat ovat parantaneet tuottavuuttaan viime vuosikymmeninä, mutta rakennusala tekee poikkeuksen vain yhden prosentin keskimääräisellä vuosikasvulla viimeisten 20 vuoden aikana. Olemme varmoja, että yhdessä Xinovan kanssa pääsemme muutoksen eturintamaan.”

Xinovan Disruption Design -prosessi tuo oleellisen tärkeää näkemystä siitä, miten muutoksella voi disruptoida liiketoimintaa tai teollisuudenalaa niin, että esille tulevat mahdollisuudet tunnistetaan ja hyödynnetään optimaalisesti. Ainutlaatuinen lähestymistapa teollisuudenalojen tulosten analysoimiseen ja kartoittamiseen tulee tuottamaan läpimurtoja, jotka paljastavat markkinoiden tehottomat ja heikot kohdat.

”Useimmat johtajat pitävät disruptiota voimana, joka kohdataan markkinoilla, eikä asiana, jota itse suunnitellaan muutoksen määrittelemiseen ja toteuttamiseen kilpailuympäristössä”, sanoo Glenn Edens, Xinovan osakas. ”Meistä on hienoa, että Fira on päättänyt suunnitella oman tulevaisuutensa eikä alistu muiden suunnitelmiin, sillä mallimme auttaa yritystä tunnistamaan potentiaalin uusissa ratkaisuissa, jotka teknologian edistyminen mahdollistaa.”

Projektin ensimmäisessä vaiheessa Xinova analysoi innovaatiomahdollisuudet ja kartoittaa mahdolliset läpimurtokohdat asunto-, liike- ja toimitilarakentamisessa, suunnittelun, tuotannon ja käyttöelinkaaren (Design, Build, Operate – DBO) aikana. Kartoitusvaiheen tulokset sanelevat yhteistyön seuraavia vaiheita, jotka ohjaavat Firan maailmanlaajuisille markkinoille Xinovan verkoston avulla.

”Innovaatio on avain tulevaisuuteen. Meidän on edistyttävä, kun muut tulevat perässä. Meidän on oltava optimistisia silloinkin, kun muut ovat epävarmoja. Tämä onnistuu, kun annamme ihmisten kaikkialta maailmasta jakaa riskin ja palkkion matkallaan tulevaisuuteen”, sanoo Xinovan perustaja ja toimitusjohtaja Edward Jung. ”Odotan innolla yhteistyötä Firan pelottomien innovaattoreiden kanssa ja sitä, että pääsen valjastamaan kuuluisan suomalaisen kekseliäisyyden tuomaan muutosta rakennusalalle koko maailmassa. Tämä hyödyttää yrityksiä, ihmisiä ja ympäristöä tuomalla maailmanlaajuiset resurssit yhteen.”

Firan yhteystiedot:

Jimmy Ruokolainen, älypalveluiden johtaja

Sähköposti: jimmy.ruokolainen@fira.fi

Puhelin: 040 774 8935

Xinovan yhteystiedot:
(Yhdysvallat, englanniksi)

Andy Tolton, viestintä- ja markkinointipäällikkö

Sähköposti: andy.tolton@xinova.com

Puhelin: +1 425 681 2770

(Suomi, suomeksi)

Raine Hermans, toimitusjohtaja

Sähköposti: raine.hermans@xinova.com

Puhelin: 050 411 0967

John Deere Forestry Oy:n Suomen jälleenmyynti ja Gradia Jämsän metsäala ovat sopineet markkinointiyhteistyöstä. Yhteistyön tarkoituksena on nostaa metsäalan tunnettuutta ja arvostusta nykyisille ja tuleville metsäkonealan opiskelijoille. Metsäkoneasentajaksi opiskeleville yhteistyö tarkoittaa mahdollisuuksia työelämässä oppimiseen sekä osallistumista Gradia Jämsän ja John Deere Forestryn tapahtumayhteistyöhön.

Yhteistyön myötä John Deere Forestry Oy tarjoaa metsäkoneasentajaksi opiskeleville harjoittelupaikkoja heidän opintojensa aikana. Gradia Jämsän metsäala vastaa myös alan työvoiman tarpeeseen: yhteistyöllä pyritään varmistamaan se, että tulevaisuudessa John Deere Forestry Oy:n toimipisteissä eri puolilla Suomea sekä tehtaalla Joensuussa on riittävä määrä metsäkoneasentajia.

”Metsäkoneasentajan työ muuttuu koneiden tuotekehityksen mukana. Huolto-, korjaus- ja varustelutoimintojen lisäksi asentajan työhön kuuluvat ohjelmistopäivitykset ja vikadiagnostiikka tietokoneen avulla. John Deere on kansainvälinen yhtiö ja pätevän asentajan urapolulle avautuu mahdollisuuksia myös kansainvälisesti”, kertoo John Deere Forestryn jälkimarkkinapäällikkö Marko Niemi.

”Yhteistyö metsäkoneita valmistavan yrityksen kanssa lisää mahdollisuuksiamme koulutuksen monimuotoisuudessa. Jatkuva haku metsäkoneasentajan koulutukseen avautuu 1.4.2019”, kertoo Gradia Jämsän metsäalan opettaja Riitta Pellinen.

LIITE: Kuvassa Gradia Jämsän metsäalan opiskelijat Kalle Ylätalo (vas.), Janus Veckman ja Markus Nisula.

Lisätietoja

Riitta Pellinen, opettaja, Gradia Jämsän metsäala, riitta.pellinen@gradia.fi, puh. 040 341 4418

Marko Niemi, jälkimarkkinapäällikkö, John Deere Forestry Oy, niemimarko@johndeere.com, puh. 040 547 0775

"Suomi voisi olla edelläkävijä ulkokansalaisten asioiden hoitamisessa. Suomen kansalaisia on maailmalla noin 300 000 ja suomalaistaustaisia 2 miljoonaa. Suomi tarvitsee innovatiivisia toimenpiteitä, jotta ulkosuomalaiset voivat osallistua aktiivisesti Suomen tulevaisuuden rakentamiseen", toteaa Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja Jarmo Virmavirta.

Ihmisten liikkuminen on yksi aikamme megatrendeistä. Perinteisestä siirtolaisuudesta on siirrytty tavoitemuuttoon ja ulkomaille lähtijät ovat yhä koulutetumpia. Ulkosuomalaisten verkosto kasvaa, laajenee ja monimuotoistuu. "Onko Suomi tähän valmis?" kysyy puheenjohtaja Virmavirta.

Ulkosuomalaisten osaaminen on vielä hyödyntämätön resurssi, kun etsitään asiantuntijoita Suomen työmarkkinoille, viedään Suomea ulkomaille ja tehdään tunnetuksi maailmalla, kasvatetaan suomalaisista kansainvälisiä ja kielitaitoisia osaajia. Suomi-Seura katsoo, että ulkosuomalaisten lähentäminen Suomeen on nyt entistä tärkeämpää.

"Ulkosuomalaiset on otettava huomioon hallitusohjelmassa ja ulkosuomalaispoliittisen ohjelman 2017 - 2021 toimenpide-ehdotukset resurssoitava valtion talousarvioon", toteaa Jarmo Virmavirta.

Yksi ulkosuomalaispoliittisen ohjelman politiikkalinjauksista on, että ulkosuomalaisparlamentin toimintaedellytykset turvataan.

"Suomi-Seura ry:n kustantaman ulkosuomalaisparlamentin toiminta on globaalisti ainutlaatuista ja edistää Suomen mainetta tasa-arvoisena maana kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta", muistuttaa puheenjohtaja Virmavirta. Tällä hetkellä USP:n toiminnassa on mukana 541 ulkosuomalaisyhteisöä 36 maasta.

Vertailtaessa eri maiden käytäntöjä, on ulkokansalaisten asiat hallinnollisesti järjestetty eri tavalla. Suomessa sisäministeriöllä on koordinointivastuu ulkosuomalaisasioista sekä ulkosuomalaispoliittisesta ohjelmasta vuosiksi 2017 – 2021. Ohjelma on tahtotila siitä, miten ulkosuomalaisten asioita tulee hoitaa. Haasteena on, että ulkosuomalaisia koskevat asiat ovat hajaantuneet usean eri ministeriön toimivallan alle.

Suomi-Seura ry:n hallitusohjelmatavoitteet: https://suomi-seura.fi/suomi-seura-ryn-hallitusohjelmatavoitteet/

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tina Strandberg tina.strandberg@suomi-seura.fi, puh. 09 684 2121.

Lohjan kaupunginorkesterin pääsiäisen kirkkokonsertissa maanantaina 15.4.2019 klo 19 Lohjan kirkossa ja keskiviikkona 17.4.2019 Kirkkonummen kirkossa esitettävät teokset ovat Ottorino Respighin Antiche danze et arie per liuto III, P172, 3.sarja jousille ja Anton Brucknerin Requiemin, joka on perusolemukseltaan henkilökohtainen surun ilmaus läheisen kuoleman johdosta. Requiem d-molli (1849) oli Brucknerin ensimmäinen suurimuotoinen sävellys. Sen motiivi on hyvin henkilökohtainen. Requiem ei ole tilausteos. Se on omistettu säveltäjän läheiselle ystävälle Franz Sailerille, joka oli edellisenä vuonna yllättäen kuollut. Miehet olivat tutustuneet toisiinsa St. Florianissa, jossa Brucknerista tuli Sailerin kotiin pidetty vieras.

Sailerilla oli suuri Bösendorfer-piano, jonka soittaminen kuului iltojen vakio-ohjelmaan. Vieras oli joskus huokaissut, että olisi halunnut itselleenkin näin hienon soittimen. Kun ystävä kuoli, Bruckner sai yllättävän tiedon. Sailer oli testamentannut soittimen hänelle. Bösendorfer säilyi Brucknerin käytössä koko loppuelämän, ja sen ääressä hän luonnosteli kaikki suuret teoksensa.

Konsertissa esiintyvät Tuuli Lindeberg, sopraano, Essi Luttinen, mezzosopraano, Jere Martikainen, tenori, Kristian Lindroos, baritoni Kirkkonummen kamarikuoro. kuoron valmennuksesta vastaa Pia Hemminki ja

Lohjan kaupunginorkesteria johtaa Jyri Nissilä.

PÄÄSIÄISEN KIRKKOKONSERTTI

BRUCKNER REQUIEM

ma 15.4.2019 klo 19 Lohjan kirkko

ke 17.4.2019 klo 19 Kirkkonummen kirkko

Tuuli Lindeberg, sopraano 

Essi Luttinen, mezzosopraano

Jere Martikainen, tenori

Kristian Lindroos, baritoni

Kirkkonummen kamarikuoro

kuoron valmennus, Pia Hemminki

Lohjan kaupunginorkesteri

Jyri Nissilä, johtaa

O. Respighi: Antiche danze et arie per liuto III, P172, 3.sarja jousille (1931)

A. Bruckner: Requiem

Liput: 25/20€ sis. toimitusmaksut NetTicket, ovelta 30€

Pikku Prinsessa - satu, joka antaa lasten unelmille siivet!

Lohjan Teatterissa saa lauantaina 30.3.2019 kello 19.00 ensi-iltansa Frances Hodgson Burnettin klassikkosatuun pohjautuva koko perheen satunäytelmä Pikku Prinsessa. Lohjan Teatterin johtaja-ohjaaja Sari Niinikoski on ohjannut ja dramatisoinut sadusta teatterin lavalle viehkeän ja jännittävän version.

Niinikoskea viehättää vanhojen klassikkotarinoiden monimuotoisuus ja se, kuinka pienillä muutoksilla tarinasta saadaan ajankohtainen ja omannäköisensä versio, tarinan perussanomaa unohtamatta. Romaanin hienostelevasta nimestä huolimatta näytelmä ei ole pelkästään suunnattu tytöille, vaan tämä taidokkaasti kirjoitettu tarina pitää sisällään jännitystä, huumoria ja todella mielenkiintoisen tarinan.

Romaanista tehdyssä alkuperäisessä elokuvassa Shirley Temple on ”pikku prinsessa” ja siitä tulikin yksi hänen kuuluisimmista elokuvistaan. Pikku prinsessan hellyttävä ja hauskakin tarina on säilyttänyt lumonsa yli sata vuotta. Kirjasta on tehty useita elokuva- ja tv-versioita. Lähes 50 lastenkirjaa kirjoittaneen Manchesterissa 1849 syntyneen Frances Hodgson Burnettin muita tunnettuja teoksia ovat Salainen puutarha ja Pikku lordi. Lohjan Teatterissa nähdään tämä sydämet valloittava lasten kirjaklassikko uutena taianomaisena sovituksena.

Päähenkilö Sara, kapteeni Crewen tytär(Sofia Lintula), asuu väliaikaisesti neiti Minchinin (Merja Hukkanen)ja hänen veljensä (Maisa Sinisalo) johtamassa sisäoppilaitoksessa, kun Saran isä (Risto Silvola) lähetetään Afrikkaan taistelemaan. Kun Sara saa yllättäen uutisen isänsä kuolemasta, ilkeät sisarukset pakottavat Saran muuttamaan huoneestaan alas kylmään ja pimeään kellariin ja työskentelemään talossa palvelijana. Kostea kellari saa mielikuvituksen lentämään ja se onkin ainoa keino selvitä vaikeista oloista.

Lohjan Teatterin versiossa naapurikopissa asuu HiiliHarryksi kutsuttu palvelija (Rasmus Kärkkäinen),jonka kanssa Sara ystävystyy. Alkuperäisessä tarinassa Sara ystävystyy tytön kanssa, mutta roolin sukupuolta muuttamalla saimme huumoria lisää tarinaan ja pientä teini-ihastumistakin. Pikku prinsessa -tarina onkin myös hieno ylistys mielikuvituksen ja ystävyyden voimasta. Saara selviytyy elämästä juuri kuvitelmiensa avulla. Mielikuvitus on lahja, johon kaikkein köyhimmilläkin on varaa, tuntuu kirjailija Frances Hodgson Burnett sanovan.  Sara muuttaa kuvitelmillaan maailman toisenlaiseksi – ja joskus kuvitelmat myös toteutuvat.

Tämä vanhanajan kunnon klassikkosatu herää henkiin upeassa lavastaja Jyrki Kakon kartanokoululavastuksessa, pimeine kellareineen japuvustaja Kati Heikkisen puvustuksessa kauniine koulutyttöasuineen. Saran intialainen tausta tuo mukanaan upeita intialaisia tansseja ja jopa akrobatiaa apinan (Lia Weckström) esitellessä temppujaan. Lohjan Teatterin satunäytelmät ovat tunnettuja siitä, että myös aikuiset viihtyvät niissä, jopa ilman lapsia.

Tervetuloa koko perheen voimalla Lohjan Teatteriin!

Pikku Prinsessa

Esityskausi: 30.3.-11.5.

Näytökset: la 30.3.2019 klo 19.00 (ensi-ilta), to 4.4. klo 19.00, la 6.4. klo 16.00 (muutama paikka jäljellä),

to 11.4.klo 19.00 LM, la 13.4. klo 19.00, ke 17.4. klo 19.00, to 18.4. klo 19.00, ke 24.4. klo 19.00,

to 25.4. klo 19.00, la 27.4. klo 16.00, pe 3.5. klo 18.00 HUOM!, la 4.5. klo 16.00, to 9.5. klo 19.00,

pe 10.5. klo 18.00 HUOM!, la 11.5. klo 16

Liput: 13 € / 12 €

Lipunmyynti, lippuvaraukset ja väliaikatarjoilutilaukset: Lohjan Teatterin toimistosta (Laurinkatu 50, Lohja, av. ti-to klo 13-16, pe klo 13-15), p. 044 369 1499, teatteri@lohja.fi).

Lippuja myyvät myös: www.netticket.fi/pikku-prinsessa, Lohjan asiakaspalvelukeskus, Lohjan matkailupalvelukeskus, Prismat Lohjalla ja Nummelassa sekä Luckan-myyntipisteet.

Alkuperäisteos: Frances Hodgson Burnett

Ohjaus ja dramatisointi: Sari Niinikoski

Lavastus: Jyrki Kakko

Puvustus: Kati Heikkinen

Koreografiat: Sofia Lintula ja Sari Niinikoski

Äänisuunnittelu: Niko Pihlström ja Sari Niinikoski

Ääniajot: Niko Pihlström

Valosuunnittelu: Petri Puttonen, Jyrki Kakko ja Sari Niinikoski

Valoajot: Jyrki Kakko

Valokuvat: Sari Niinikoski

Näyttelijät:

Sara Crewe, 15 v. Intiassa elänyt tyttö: Sofia Lintula

Kapteeni Crewe, Saran isä: Risto Silvola

Neiti Maria Minchin, koulun johtajatar: Merja Hukkanen

Amos Minchin, neiti Minchinin veli: Maisa Sinisalo

Monsieur Dufarge, ranskankielen opettaja: Nea Weckström

Ramm Dass, intialainen palvelija: Aivar Andrejev

Marakatti Risna: Lia Weckström

HiiliHarry, palveluspoika: Rasmus Kärkkäinen

Lottie, koululainen: Lotta Sinisalo

Lavenia, koululainen: Iida Koskinen

Ermengaarden, koululainen: Laura Heino

Marietta, koululainen: Acallia Pitkonen

Mary, koululainen: Milja Sivula

Jessie, koululainen: Noora Tukiainen

Torimyyjä: Ulla Lehtelä

Poliisi: Timo Taipale

Intialaisia tanssijoita: Nea Weckström ja Iida Koskinen

Yrittäjän sosiaaliturvan ei pidä kuulua yrittämisen riskeihin. Yrittäjänaisen eläke ja sosiaaliturva jää usein pieneksi.  Yrittäjä tarvitsee turvan sairauden, vanhuuden ja työttömyyden varalle siinä missä palkansaajakin. Suomen Yrittäjänaiset peräänkuuluttaa joustavaa eläkevakuutusmaksujärjestelmää. 

Suomessa on tapahtunut viime vuosina valtava rakennemuutos ja tänään pääosa yrittäjistä on yksinyrittäjiä ja pienyrittäjiä.  Myös yrittäjän ja palkkatyön välillä sukkuloivan työttömyysturvaa tulee parantaa, esittää puheenjohtaja Tiina Koski. 

Eläketurvakeskuksen mukaan Suomessa on lähes 69 000 YEL – eläkettä maksavaa naista, vahvistetun YEL – työtulon keskiarvon ollessa 20 614 euroa naisten osalta.  Lähes kolmanneksen osalta YEL-työtulo oli alle 10 000 euron (28%, 19 832).  Miesten vahvistetun YEL – työtulon keskiarvo on 23 608 euroa ja kaikkien YEL-vakuutusten keskiarvo 22 600 euroa (Eläketurvakeskus laskuri, v 2017).  YEL-tasolla on suuri vaikutus yrittäjänaisen sosiaaliturvan jäämiseksi keskitasoa alhaisemmaksi Koski jatkaa.   

Merkittävä epäkohta on, että yrittäjän samasta tulosta maksama sosiaaliturva on palkansaajan sosiaaliturvaa heikompi, toteaa toimitusjohtaja Johanna Ratia.  Yrittäjänaisen eläkevakuutusmaksuilla saamat edut ovat pienet.  Eläkejärjestelmän uusiminen on väistämätöntä, jolloin myös YEL järjestelmää tulee joustavoittaa. 

- Sosiaaliturva samasta tulosta samalle tasolle, kuin palkansaajilla

- Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva yksiselitteisemmäksi siten, ettei viranomaistulkinnoille jää sijaa.

- Yrittäjällekin kustannuskorvaus sairaan lapsen hoitamisesta 

- Toiminimiyrittäjän sairaan lapsen hoitajan palkka yrityksen verotukseen.

 Suomen Yrittäjänaisten eduskuntavaaliohjelma

Lisätiedot:
Tiina Koski, puheenjohtaja, puh 050 375 9234
Johanna Ratia, toimitusjohtaja, puh. 050 410 1739

tiedotusvälineille

julkaisuvapaa heti

Rovaniemen kaupunginhallitus on hyväksynyt ja allekirjoittanut vuoden 2018 tilinpäätöksen. Tilinpäätös etenee seuraavaksi tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakuntaan. Valtuusto käsittelee tilinpäätöstä kesäkuussa.

Rovaniemen kaupunkikonsernin tilikauden 2018 tulos oli -3,7 miljoonaa euroa. Kaupungin tulos jäi noin 22 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä johtuu muun muassa erikoissairaanhoidon kulujen merkittävästä kasvusta ja verotulojen suunniteltua pienemmästä kertymästä. Mennyt vuosi oli yhdistyneen Rovaniemen taloudellisesti heikoin vuosi.

Erilaisten kasvumittareiden mukaan Rovaniemellä elettiin kuitenkin monessa suhteessa ennätysvuotta. Asukasmäärä kasvoi yli 500 henkilöllä, työttömyysaste laski ja matkailu kasvoi vahvasti. Menestys ei kuitenkaan helpottanut kaupungin taloustilannetta.  

Kaksi kolmasosaa kunnista eli 196 kuntaa teki viime vuonna negatiivisen tuloksen. Suurin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikkoon tulokseen oli kilpailukykysopimus.

Lisätietoja:

Harri Rapo, kaupunginhallituksen 1. vpj, harri.rapo(at)rovaniemi.fi, p. 044 291 4410

Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen(at)rovaniemi.fi, p. 0400 231 096

Tarkemmat talousluvut tilinpäätöstiedotteessa (26.3.2019)

Liikunta- ja terveysalan asiantuntijat, puhtaanapidon osaajat sekä hankinta-alan ammattilaiset kokoontuivat 27.−28.3.2019 saman katon alle Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Sportec-, Gymtec-, Welltec- ja Finnclean PRO -messuilla sekä Hankintapäivillä vieraili 7809 kävijää ja tapahtumissa oli yhteensä yli 300 näytteilleasettajaa. Tuoteuutuudet sekä uudet teknologiat herättivät kiinnostusta ja keskustelua yli toimialarajojen. Sportec-, Gymtec-, Welltec- ja Finnclean-messut järjestetään seuraavan kerran keväällä 2021. 

− Tapahtumakokokonaisuus toimi asiantuntijoiden ja päättäjien kohtaamispaikkana yli ammattirajojen. Sportec-, Gymtec- ja Welltec-messuilla oli rento ja hyvä tunnelma, jonka loivat näytteilleasettajat yhdessä messuvieraiden kanssa. Lajiesittelyt, jumppahetket sekä uutuuksien kokeilumahdollisuudet saivat kävijöiden tossut liikkeelle. Usean tapahtuman kokonaisuus piristi myös perinteikkään liikuntapaikkarakentamisen ja terveysliikunnan tapahtuman sisältöjä. Ilo todeta, että lukuisat yritykset ovat innolla mukana jälleen keväällä 2021, kertoo asiakkuuspäällikkö Veli-Pekka Rouvali Tampereen Messut Oy:stä.   

Finnclean PROssa kiinnostivat robotit ja uudet työvälineet – iloinen tunnelma sai kiitosta  

Puhtausalan ykköstapahtumassa Finnclean PROssa kävijöitä kiinnostivat erityisesti työn digitalisoituminen, robotit sekä sisäilma-asiat ja siivouksessa käytettävät uudet työvälineet ja vedet. Monipuolisessa ohjelmassa puhutti myös esimiestyö sekä työn mielekkyys ja turvallisuus. Tapahtuman iloinen tunnelma sai erityisesti kiitosta näytteilleasettajilta sekä messuvierailta. Tampereen Messut Oy järjestää Finnclean-messut SSTL Puhtausala ry:n toimeksiannosta.

− Messut yhdessä koulutuspäivien kanssa saivat liikkeelle valtakunnallisesti koko toimialan ja messujen aikana saamamme palaute tapahtumasta on erinomaista kautta linjan. Messualue oli onnistunut ja näyttävä, asiantuntijoiden puheenvuorot keräsivät kiinnostuneita kuulijoita ja näytteilleasettajat olivat tyytyväisiä, toteaa toiminnanjohtaja Per-Olof Ekström SSTL Puhtausala ry:stä.

Hankintapäivät seuraavan kerran keväällä 2020

− Tapahtuma oli 1. kertaa järjestettynä julkisen sektorin tapahtumana onnistunut. Varsinkin LOGYn laadukas seminaari keskiviikkona ja kansanedustaja Hjallis Harkimon puheenvuoro vetivät paljon yleisöä. Tästä on hyvä jatkaa ja kehittää tapahtumaa seuraaville vuosille, sanoo Hankintapäivien projektipäällikkö Tuomo Huhtanen Tampereen Nuorkauppakamari ry:stä.

Tunnustuksia useille liikunta- ja kunta-alan toimijoille

Tapahtumien yhteydessä palkittiin eri toimialojen edelläkävijöitä ja kehittäjiä. Vuoden Liikuntapaikka 2019 -tunnustuksen sai Pälkäneen Liikuntakeskus Kostia Areena. Elämme Ajassa -palkinto jaettiin Pieksämäen kaupungille. Lisäksi Espoon kaupungille myönnettiin Vuoden Julkisten Hankintojen Kehittäjä -palkinto.

Uutinen: Liikuntapaikkamessut starttasivat vauhdikkaasti

Uutinen: Espoon kaupunki voitti ensimmäisen Vuoden Julkisten Hankintojen Kehittäjä -palkinnon

Kuvat tapahtumista ja muu mediamateriaali: www.tampereenmessut.fi (Medialle / Materiaalipankki) Kuvia täydennetään materiaalipankkiin loppuviikon aikana

Lisätiedot: www.liikuntapaikkamessut.fi, www.finnclean.fi
Some: #Liikuntapaikkamessut2019, #Sportec2019, #Gymtec2019, #Welltec2019, #FinncleanPRO2019, #Hankintapäivät

LISÄTIEDOT: www.tampereenmessut.fi, @TampereenMessut / etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi
Veli-Pekka Rouvali, asiakkuuspäällikkö, p. 050 516 4005, @VelluRouvali1
Meri Mattila, viestinnän asiantuntija, p. 0400 914 877, @MeriTMattila

Kouvola

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Culture and Arts, muotoilija (AMK)

Serpinskaya Elizaveta, Venäjä                                                   

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (AMK)

Pekonen Johannes Erik Armand, Kotka                                     

Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (ylempi AMK)

Happonen Johanna Pauliina, Vantaa                  

Hämäläinen Kai Olavi, Lappeenranta                  

Sihvo Sari Susanna, Mikkeli                  

Vesalainen Päivi Talvikki, Espoo                  

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (ylempi AMK)

Lampinen Satu Johanna, Kotka                  

Ratia Tiina Marjaana, Kotka                  

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Ketonen Meri Julia, Vantaa                                            

Lehtonen Suvi Pauliina, Kouvola                                                

Niemi Jenna Riikka Mirella, Kouvola                               

Outinen Riku Samuli, Kouvola                                                    

Sinkkonen Katri Helena, Kouvola                                    

Valli Sanna Tuulia, Kouvola                                            

Kotka

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Kolu Pia Anna-Liisa, Kouvola                  

Törönen Päivi Kati Pauliina, Ruokolahti                  

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Hypén Emma Katariina, Hollola                                                  

Laitinen Ella-Juulia, Kouvola                                           

Mustamaa Niina Karoliina, Kotka                                                

Pekkola Matti Evert Antero, Espoo                                  

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Suomalainen Saara Marjaana, Hamina                                       

Björkas Nina Satu-Katriina, Pyhtää                                 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Nevalainen Anna Katriina, Kouvola                                         

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (AMK)

Lindholm Karri Rikhard, Helsinki                                             

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Koskinen Jussi Valtteri, Tampere                                    

Nurminen Tommi Santeri, Kotka                                                 

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (ylempi AMK)

Rouvinen Satu Maarit, Kouvola                                                  

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Grefberg Patrik Mikael, Lahti                                          

Heikkinen Tuomas Samuli, Helsinki                                

Häll Harri, Sipoo                                                            

Leinonen Tuomas-Petteri, Kouvola                                 

Saariniemi Antti Aleksi, Rovaniemi                                  

Tähti Mika Olavi, Kotka                                                  

Mikkeli

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Hurri Henri Markus Oskari, Mikkeli                                  

Kinnunen Martta Elisa, Helsinki                                                  

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Alamäki Eveliina Anna Maria, Mikkeli                              

Koivu Ilkka Pekka Juhani, Hamina                                  

Mattila Emmi Marjaana, Hollola                                                  

Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (ylempi AMK)

Silvennoinen Paula Helena, Lahti                  

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Löyttyniemi Aino Kaisa Annikki, Vantaa                                       

Paajanen Minna Maria, Lappeenranta                                                                 

Starikov Denis, Mikkeli                                                   

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Drukteinyte Gintare, Liettua                                            

Hiltunen Mikko Valtteri, Rovaniemi                                  

Kandrotaitė Indrė, Liettua                                               

Rantakylä Anastasia Jonna Maria, Mikkeli                                   

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Pekkonen Laura Loviisa, Kuopio                                                 

Väisänen Satu Maarit, Mikkeli                                                    

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Ilvonen Veera Aino Johanna, Mikkeli                              

Lakanen Meiju Johanna, Mikkeli                                                 

Linnanen Virve Kristiina, Rautalampi                               

Rutanen Reetta Hilja, Saarijärvi                                                  

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Heiskanen Mika Antero, Mikkeli                                                  

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, insinööri (AMK)

Han Xiaoning, Mikkeli                                                    

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Ainola Veli-Pekka, Pirkkala                                             

Mähönen Tanja, Joensuu                                               

Nurmela Ismo Antero, Mikkeli                                                     

Petrošius Mantas, Liettua                                               

Ristola Olli Ari-Pekka, Mikkeli                                                     

Salmi Juha Mikael, Kouvola                                           

Sūdžiūtė Indrė, Liettua                                                   

Tabakova Veronika, Venäjä                                           

Vento Simo Aarno Valtteri, Lappeenranta                                    

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)

Kauppinen Tarja Tellervo, Espoo                                    

Paananen Pirjo Irene, Mikkeli                                                     

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Kohvakka Pia Maarit, Mikkeli                                          

Winqvist Aki Jalmari, Espoo                                           

Hartikainen Marjo, Espoo                                               

Koskinen Minna Susanna, Mikkeli                                   

Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (AMK)

Janhunen Tomi Juhani, Mikkeli                                                   

Ylönen Elina Linnea Katariina, Savonlinna                                  

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, jalkaterapeutti (AMK)

Kangas Nina Maria, Vantaa                                            

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Qamar Masroor Ahmad, Pakistan                                   

Raj Habib Ullah, Bangladesh                                          

Soininen Jutta Pia Kristiina, Varkaus                               

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Korppi Sami Ensio, Savonlinna                                                   

Anmälan

På grund av att antalet platser är begränsat är det möjligt att deltagarantalet begränsas. Alla de som ryms med på konferensen kommer att få en bekräftelse.

Anmälningstiden är 25.3–17.4.2019 och anmälan sker elektronisk.

Deltagandet i European Bioeconomy Scene 2019 är gratis. Information om praktiska frågor hittas på konferensens webbplats.

Följ @BioeconomyFI på Twitter och sök upp oss på de sociala medierna för att säkert få alla våra uppdateringar.

Mer information:

Henni Purtonen, kommunikationsexpert, tfn +358 50 470 5114, henni.purtonen(snabel-a)mmm.fi

Julkaisemme eräalan tuoreimmat uutiset perinteisillä Erätoimittajapäivillä Hämeenlinnan Evolla perjantaina 5.4. Luvassa on susia, erärikoksia ja kalajuttuja.

Päivillä tapaat eräalan ammattilaisia ja voit seurata tai itse osallistua pilkintään ja majavan metsästykseen.

Paikka: Evo, Hämeenlinna, Evon Suuri Huvila, Kaitalammintie 75.

Aika: Perjantai 5.4. kello 11

Paikalle voi saapua jo torstaina 4.4. illalla. Kyyti Oulusta lähtee torstaina klo 12. Perjantaina ennen uutisten julkaisua on mahdollista käydä pilkillä tai majavapurolla.

Perjantaina aloitamme lounaalla kello 11. Kello 12 alkaen käymme läpi ajankohtaisia uutisia:

-          Susikannan hoitosuunnitelmaa päivitetään, Sami Niemi, maa- ja metsätalousministeriö

-          Erävalvonnan vuosi 2018 -raportti julkaistaan, Metsähallitus

-          Erärikollisuuden kehitys 2008–2018

-          Selvitys: Suomalaiset harrastavat eränkäyntiä yli 2 miljoonaa päivää vuodessa valtion alueilla, Asta Ervola, Metsähallitus

Lisäksi paikalla on tavattavissa eräalan asiantuntijoita mm. seuraavista aiheista: Tulevaisuuden kalavesissä voi kasvaa suurta kalaa, miten se tapahtuu? Kalavesiä aletaan kunnostaa järjestelmällisemmin. Eräkummien erätaitokilpailu erätoimittajille.

Perjantai-iltana on mahdollisuus edelleen pilkille tai majavapurolle, saunaan ja illalliseen. Paikalla voi yöpyä lauantaihin saakka.

Ilmoitathan tulostasi etukäteen:
Viestintäpäällikkö Aku Ahlholm
040 4814890, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Ilmoittautuminen

Huom. Osanottajien lukumäärää saatetaan rajoittaa. Jokaiselle mukaan hyväksytylle lähetetään myöhemmin vahvistus osallistumisesta.

Ilmoittautuminen on avoinna 25.3.—17.4. 2019 välisenä aikana.

http://www.lyyti.fi/reg/EuropeanBioeconomyScene2019

Osallistuminen European Bioeconomy Scene 2019 -konferenssiin on ilmainen. Tietoja käytännön järjestelyistä löytyy tapahtuman verkkosivuilta http://www.bioeconomy.fi/eubioscene19/

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa ja twitterissä @BioeconomyFI ja varmista, että saat kaikki tapahtumapäivitykset.

Lisätietoja:

Henni Purtonen, viestintäasiantuntija, puh. +358 504705114, henni.purtonen(at)mmm.fi

Pelastusalan päällystö ja asiantuntijat eivät haikaile maakuntien perään, käy ilmi Suomen Palopäällystöliiton jäsenistölleen toteuttamasta kyselystä. Eniten kannatusta saavat nykyisen rakenteen pohjalta tiivistettävä yhteistyö ja alan asiantuntijapalvelujen yhdenmukaistaminen. 

– Pelastustoimen roolia ja merkittävyyttä omana turvallisuusorganisaationa halutaan vaalia. Pelastustoimea tulee kehittää omana itsenään vahvistaen samalla yhteistyötä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa, kiteyttää Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen kyselyn tuloksia.

Lähes 400 pelastusalan asiantuntijan ja ammattilaisen vastauksissa alan tulevaisuus näyttäytyy varsin valoisana. Sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua pelastustoimen kehittämiselle nähdään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

– Perustehtävää tukeviin muutoksiin ollaan valmiita ja keinoistakin löytyy yhteisiä käsityksiä, painottaa Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Kerman.

Suomen Palopäällystöliiton maaliskuussa 2019 toteuttama kysely selvitti pelastusalan näkemyksiä sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen jälkeen. Kyselyyn saatiin laaja otos vastauksia alan päällystö-, alipäällystö- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevistä, yhteensä 387 vastausta.

22 pelastustoimialueen aluejako on yhä sopivin vaihtoehto

Varautumisen, onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan sekä ensihoidon palvelutuotannon uskotaan kehittyvän seuraavalla nelivuotiskaudella positiiviseen suuntaan. Toimialan taloudellisen tilanteen vastaajat kuitenkin uskovat muuttuvan nykyistä tiukemmaksi. 

Vastaajien kannat toimialan omistajuudesta jakautuvat melko tasaisesti nykyisen kuntaomistuksen ollessa pidetyin. Nykyistä 22 pelastustoimialueen aluejakoa pidetään alalle sopivimpana. Myös selvästi isommat hätäkeskusalueet (6) ja erityisvastuualueet (5) ovat vastaajien mukaan alalle sopivia aluejakoja. Maakuntajako ja erityisesti vuotta 2004 edeltänyt kuntajako eivät vaikuta vastaajista alalle sopivilta.

Toimialan omassa kehittämisessä tulisi vastaajien mukaan keskittyä peruspalveluihin eli pelastustoimintaan, onnettomuuksien ehkäisyyn ja riskienhallintaan. Myös sisäinen kehittäminen osaamisen johtamisessa ja työturvallisuus-, työterveys- ja työhyvinvointitoiminnassa koetaan hyvin tärkeäksi.

Valtakunnallista yhdenmukaisuutta kaivataan alueiden erityispiirteet huomioiden

Asiantuntijapalveluiden kuten valvontatoiminnan, palontutkinnan, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä erilaisten talous- ja tietoteknisten järjestelmien osalta vastaajat toivovat valtakunnallista yhdenmukaisuutta. Pelastustoiminnan ja ensihoidon palveluissa vastaajat puolestaan pitävät alueellista soveltamista tarkoituksenmukaisempana.

Pelastusalan ammattilaiset kokoontuvat aiheiden äärelle Hämeenlinnaan

Suomen Palopäällystöliiton järjestämä pelastusalan ammattilaisten suurin vuosittainen koulutustapahtuma Palopäällystöpäivät kokoaa lähes 400 osallistujaa Hämeenlinnan Verkatehtaalle 3.–5.4.2019. Tilaisuudessa keskustellaan muun muassa pelastusalalla toteutuvasta yhdenvertaisuudesta, kaupunkien turvallisuudesta ja toimialan tulevaisuudesta maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen. Torstaina 3.4. ja perjantaina 4.4. päiviä voi seurata myös striimattuna: Palopäällystöpäivät Live

Lisätietoa:
toiminnanjohtaja Ari Keijonen, p. 040 588 4112, ari.keijonen@sppl.fi
kehittämispäällikkö Sami Kerman, p. 040 549 2112, sami.kerman@sppl.fi

Akkreditointi Palopäällystöpäiville:
koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi, henriikka.majoniemi@sppl.fi

Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Sähköhuolto Oy sekä Turun talousalueella toimiva Sähkö Lehmus Oy aloittavat uudenlaisen yhteisen taipaleen 1.4.2019 alkaen, kun nämä vuodesta 2010 sisaryhtiöinä toimineet yritykset yhdistyvät 1.4.2019.  Yhdistymisessä Sähkö Lehmus Oy sulautuu Suomen Sähköhuolto Oy:hyn, jonka nimi muuttuu heti fuusion jälkeen Laiho Group Oy:ksi.  1.4.2019 alkaen Laiho Group muodostuu kolmesta toimipaikasta, jotka sijaitsevatSalossa, Turussa ja Helsingissä.

Fuusioitumisella ei ole vaikuta yritysten liiketoimintaan, asiakkuuksiin tai sopimuksiin. ’’Toimintamme jatkuu nykyisillä toimipaikoilla ja asiakkaita palvelevat tutut yhteyshenkilöt’’, toteaa toimitusjohtaja Ismo Ilola.  Uudella toimintamallilla sekä nimenmuutoksella halutaan selkeyttää yritysrakennetta ja yhtenäistää toimintaa talotekniikan segmentissä. Fuusion jälkeen Laiho Group Oy on entistä vahvempi yritysten ja julkisyhteisöjen palvelemiseen keskittyvä yhtiö, joka työllistää noin 100 sähköistysalan ammattilaista. Laiho Group Oy:n budjetoitu liikevaihto tilikaudella 2019 on 14. milj. €. 

Lisätiedustelut: 

Toimitusjohtaja Ismo Ilola | puh 0400 531 229 | ismo.ilola@laihogroup.fi | www.laihogroup.fi 

Tampereen Puutarha-messut on laajentunut: upouusi Piha & Koti on piharakentamisen, puutarhan ja kodin sisustuksen messutapahtuma, jossa kevään alkua ja kesää jo fiilistellään sormet mullassa, grilliherkut kielen päällä ja kotihaaveet houkutellen. A-hallissa on runsaasti tee-se-itse-sisältöä, löytöjä pihaan, parvekkeelle, terassille ja mökin tai kodin tarpeisiin. Samaan aikaan 12.–14.4. Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetään 11. Kotimaan Matkailumessut (E-halli), sen yhteydessä Maata pitkin matkailu -tapahtuma sekä Keräilyn maailma (C-halli) ja D-hallin Tampere Wine Fest (12.–13.4.).

Messujen parasta antia on monelle itse kokeileminen ja uuden oppiminen ammattilaisten opastuksella. Uusilla Piha & Koti -messuilla pääsee 12.–14.4. yhdellä ovenavauksella kohentamaan taitojaan esimerkiksi eukalyptuskranssin, pääsiäiskimpun ja keväisen seppeleen sitomisessa, kasviterraarion koostamisessa, ruusukorun ja -siirapin tekemisessä, naruamppelin luomisessa ja taimien koulinnassa. Lapset pääsevät pakertamaan nostalgisia tuulihyrriä ja käpyeläimiä.
Lue uutinen: Tee itse eukalyptuskranssi, seppele tai ruususiirappia
Tutustu messujen DIY-sisältöön ja aikatauluihin: pihajakoti.fi (Kävijälle / Ohjelma)

Ennennäkemätöntä taidetta, huonekaluja ja tekstiilejä esillä Rinnakkain-näyttelyssä

A-hallin silmäterä on sirkustelttamainen Rinnakkain-rakennelman, jonka sisään rakennetaan viisi erilaista tilaa, jotka toimivat niin sisä- kuin ulkotiloinakin. Tiloissa levätään, luetaan, rentoudutaan, hemmotellaan ja innostutaan leikin pyörteisiin. Rinnakkain-kokonaisuuden toteuttaa yhteistyössä Tampereen Messujen kanssa tamperelainen sisustussuunnittelutoimisto DekoSisters. Luvassa on jotain ennennäkemätöntä.

– Aluksi pallottelimme utopistisiakin ideoita ja alueen suunnittelussa lähdimme liikkeelle, siitä, että haluamme luoda messukävijöille jotain uutta ja erilaista nähtävää ja koettavaa yhdistäen siihen uuden Piha & Koti -teeman, kuvaavat projektia DekoSistersin sisustussuunnittelijat Susanne Hänninen ja Sari Seppälä.
Lue uutinen: Ennennäkemätöntä ja näyttävää Rinnakkain-näyttelyssä

Samaan aikaan Kotimaan Matkailumessut, Keräilyn maailma sekä Tampere Wine Fest

Kuumaa kesän odotusta, näppejä syyhyttäviä löytöjä sekä saunanlämpöistä ja grillintuoksuista tunnelmaa ovat luomassa Piha & Kodin kanssa Kotimaan Matkailumessut, Tampere Wine Fest sekä Keräilyn maailma, johon kuuluvat Keräily-messut, Platta-levymessut ja TamCollect-postimerkkinäyttely. Keräilyn maailmassa esillä on muun muassa täydellinen Muumimuki-kokoelma ja Jenni Haukion postimerkkikokoelma.
Lue uutinen: Messuille pyöräkulkue 13.4. – ilmainen sisäänpääsy ja muita etuja
Lue lisää: Tampereella esillä täydellinen Muumimuki-kokoelma
Tutustu kaikkiin tapahtumiin: www.pihajakoti.fi

Medialle: Mediatilaisuudet viikonlopun aikana

• HoReCa-alan ammattilaisten Matkailun kohtaantopäivä pe 12.4. klo 9.00–14.00, Mars-seminaaritila
• Vuoden Kotimaan Matkailuyritys -palkitseminen pe 12.4. klo 11.00-11.30, Lomalava (E-halli)
• Matkailun tulevaisuus -paneeli la 13.4. klo 13.00, Lomalava (E-halli)

Akkreditoidu tästä kaikkiin tapahtumiin 10.4. mennessä: www.pihajakoti.fi (Messuinfo / Medialle

Tampereen Messut Oy järjestää Piha & Koti-, Keräily- ja Kotimaan Matkailumessut, Maata pitkin matkailu -tapahtuma järjestetään yhteistyössä Ekokumppaneiden kanssa, Tampere Wine Fest Timo Jokisen kanssa, Platta-levymessut Marko Tuomisen kanssa ja TamCollect Tampereen Filatelistiseuran kanssa. Kevään 2018 messukokonaisuudessa oli 15 416 kävijää. Ohjelma, pääsyliput sekä tapahtumakohtaiset aukioloajat: kotimaanmatkailumessut.fi.

LISÄTIEDOT:www.pihajakoti.fi, Facebook: www.facebook.com/pihajakoti, /kotimaanmatkailumessut, /TampereWineFest, FB-tapahtumat: Keräilyn maailma & Maata pitkin matkailu, Twitter: @TampereenMessut, Instagram: @tampereenmessut, #PihaJaKoti2019, #KotimaanMatkailu2019, #maatapitkin, #Platta2019, #Keräily2019, #KeräilynMaailma, #TampereWineFest, #nytpolttelee
Mikael Wänskä, myyntiryhmäpäällikkö, mikael.wanska(at)tampereenmessut.fi, p. 040 350 0445
Jenna Antila, viestinnän asiantuntija, jenna.antila(at)tampereenmessut.fi, 040 172 1188, @Jenna_messuaa
Tampere Wine Fest: Timo Jokinen, timo(at)winebridge.fi, p. 050 583 7735, www.tamperewinefest.com