Lähetysyhdistys Kylväjän kevään lähetyskurssi alkoi Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa. Ensimmäisen opiskeluviikon päätteeksi 11.1. vietettiin kurssin avajaisjuhlaa, jossa kurssilaiset siunattiin opintoihinsa.

Kevään lähetyskurssille osallistuu viisi opiskelijaa. Kaksi heistä tähtää pitkäaikaiseen lähetystyöhön. Kolme opiskelijaa valmistautuu kurssilla lyhytaikaiseen lähetystyöhön. Uudella lyhytaikaisen lähetystyön linjalla opiskellaan kaksi kuukautta ja lähdetään sen jälkeen kolmen kuukauden harjoitteluun Kylväjän työalueella. Lähetyskurssi järjestetään yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjän, Suomen Raamattuopiston, Kirkon Koulutuskeskuksen ja Kirkon Lähetystyön Keskuksen kanssa.

Lähetyskurssin avajaisissa Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja, jalkapallotuomarinakin toimiva Jaakko Rusama vertasi lähetystyötä jalkapalloon:

– Jalkapallossa toiset pelaavat, toiset katsovat. Lähetystyössä on toisin. Olemme kaikki mukana samassa työssä, Jumalan lähetyksessä, jota saamme palvella.

– Lähetystyö on aina kokonaisvaltainen tehtävä. Kirkkoisä Augustus on sanonut: ”Muista aina todistaa Kristuksesta, joskus jopa sanoin.” Tähän todistajan tehtävään meitä kaikkia kutsutaan.

– Lähetys on kirkkoa uudistava voima. Se on tehtävä, jota ei voida delegoida kenellekään. Se on meidän kaikkien tehtävämme.

Lyhytaikaiseen lähetystyöhön valmentavalla kurssilla opiskelevalla Markku Kaanaalla haave lähetystyöhön lähtemisestä syntyi muutama vuosi sitten Israelissa, missä hän päätti, että eläkepäivien koitettua olisi aika lähteä lähetystyöhön.

– Tekniselle osaamiselle on varmasti tarvetta, ja haluan palvella siellä, minne minut lähetetään.

Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen muistutti, että huolimatta monien kielteisestä suhtautumisesta lähetystyöhön kristittyjen tehtävänä on edelleen kertoa evankeliumia.

– Eikä kristinusko ole katoamassa mihinkään. Päinvastoin se menee eteenpäin suurimmassa osassa maailmaa. Hyvä sanoma leviää nopeasti, ja usko Jeesukseen valloittaa sydämiä; monesti ahdistettuna, mutta vastustamattomana voimana.

Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Pentti Marttila, pentti.marttila@kylvaja.fi, p. 045 635 0934

Kriminaalihuollon tukisäätiön kevään eduskuntavaalien vaaliteesit on julkistettu. Säätiö nostaa esiin neljä teemaa, jotka pyrkivät parantamaan rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa.

Vankien läheisten määrää selvitettiin Suomessa 2011. Silloin arvioitiin, että vankeus koskettaa päivittäin jopa 55 000 ihmistä, joista arviolta 12 500 oli lapsia. Jos mukaan laskee kaikki eri rikosseuraamuksia suorittavien vanhempien lapset, määrä on paljon suurempi.

Vanhemman vankeusaika on lapselle aina riski. Usein nämä lapset jäävät kuitenkin näkymättömiin sosiaalipalveluissa, oppilaitoksissa ja muualla yhteiskunnassa, jolloin he jäävät vaille tarvitsemaansa tukea.

“Eurooppalaisen COPING-selvityksen mukaan vangittujen vanhempien lapsilla on yleisesti lisääntynyt riski mielenterveyden ongelmiin. Lapset häpeävät ja kärsivät leimautumisesta, omanarvontunteen menetyksestä ja syrjinnän kokemuksista. Vankeusrangaistuksesta johtuvaa kiintymyssuhteen katkeamista voi olla vaikea parantaa”, kertoo Kriminaalihuollon tukisäätiön Ehjä perhe -toiminnan perhetyön päällikkö, psykoterapeutti Tarja Sassi.

Lapsi voi tavata vankeusrangaistusta suorittavaa vanhempaansa rajatusti. Lapsitapaamisen pituus vaihtelee suljetuissa vankiloissa 45 minuutista 1,5 tuntiin kerran kuukaudessa. Yhteydenpito vankilassa olevaan vanhempaan puhelimitse on haasteellista, sillä puheluihin käytettävät puhelinkortit ovat kalliita ja soittamaan pystyy vain rajoitettuina aikoina. Yhteydenpidon haasteet voivat heikentää lapsen suhdetta vanhempaansa.   

Perhesuhteiden ylläpitämisellä on kansainvälisten tutkimusten mukaan vaikutusta uusintarikollisuuden vähenemiseen.

“Englantilaistutkimuksen mukaan vangin perhesuhteiden ylläpitäminen vähentää uusintarikollisuutta 39 prosenttia”, Sassi kertoo.

Kriminaalihuollon tukisäätiö esittää, että yhteydenpidon mahdollisuuksia tulee parantaa, koska ne ovat riittämättömiä kaikissa suljetuissa vankiloissa. Yhteydenpidon mahdollisuudet tulee lisäksi yhdenmukaistaa vankiloiden välillä.

Kriminaalihuollon tukisäätiö myös katsoo, että lapsen etu ja oikeudet tulisi tunnistaa paremmin sosiaalityön ja vankiloiden käytännöissä. Lapsen tuen tarve tulisi selvittää, kun vanhempi suorittaa vankeusrangaistusta ja kotikunnan tulisi tarjota lapselle ja perheelle tarvittavaa tukea.

“Rikosseuraamus- ja sosiaalialan työntekijöiden sekä myös muiden ammattilaisten, kuten opettajien ja varhaiskasvattajien, tietämystä vankeuden vaikutuksista lapsiin olisi lisättävä. Näin lapsi saa tukea ajoissa ja ylisukupolvista syrjäytymistä saadaan tehokkaasti ehkäistyä. Vanhemmuutta tukemalla voidaan lisäksi vaikuttaa uusintarikollisuuden vähenemiseen. Lapsella on lisäksi aina oikeus vanhempaansa, myös silloin, kun vanhempi on vankilassa,“ Sassi toteaa.

Pressinfon ordnas i Infocentrum i Lilla parlamentet  på tisdag 15.1. klockan 11.

Riskdagen kommer i dag att godkänna en ändring av vävnadslagen som gör det möjligt för andra släktingar och till exempel goda vänner att stå som donatorer. Lagen har till dags dato hindrat andra än patientens närmaste anhöriga eller make/maka som bor i samma hushåll att donera sin ena njure. Antalet njurtransplantationer med levande donatorer har bland de nordiska länderna legat lägst i Finland.

I Finland köar idag cirka 450 personer till njurtransplantation. I fjol fick 240 personer en ny njure. Det råder en ständig brist på organ för transplantation.

– Transplantationsbehovet ökar vart eftersom antalet dialyspatienter ökar, och väntetiden till transplantation har redan förlängts. Det effektivaste sättet att öka antalet transplantationer är att göra flera transplantationer med levande donator. I Finland har antalet transplantationer med levande donator legat lägst bland de nordiska länderna, berättar specialläkaren i njursjukdomar, docent Ilkka Helanterä vid HUS.

Njur- och leverförbundet, transplantationsläkare och många riksdagsledamöter har uttryckt krav på en lagändring. Riksdagsledamoten och specialläkaren Sari Taurus (KD) lämnade 2016 in ett ändringsförslag som undertecknades av 116 riksdagsledamöter. Regeringen avgav redan i början av detta år förslaget till ändring av vävnadslagen, men lagberedningsarbetet i anslutning till sote-reformen har lagt käppar i hjulet för riksdagens behandling av vävnadslagen.

– Vi har under de senaste 2,5 åren jobbat hårt för att åstadkomma denna lagändring. En transplantation är ofta inte bara den bästa vårdmetoden, utan också den som effektivast sparar in medel för samhället. Tack vare njurtransplantationer har staten redan sparat in över en miljard euro jämfört med till exempel kostnaderna för dialysbehandling, berättar riksdagsledamot Sari Tanus, ordförande för riksdagens stödgrupp för lever-, njur- och organtransplantationspatienter.

Till dags dato har lagstiftningen i Finland gjort njurdonationer omöjliga för andra än patientens närmaste anhöriga, och för personer som bor på samma adress med patienten. Den lagändring som nu godkändes gör det möjligt för till exempel sambor, mer avlägsna släktingar och goda vänner att stå som donatorer.

– En njurtransplantation innebär att mottagaren slipper gå i dialys, vilket markant förbättrar hans eller hennes livskvalitet. Transplantationen ger mottagaren möjlighet till ett normalt liv. Många patienter återvänder efter en lyckad transplantation till arbetsliv eller studier, säger Njur- och leverförbundets verksamhetsledare Sari Högström.

För en noggrant utredd donator är njurtransplantationen en trygg och säker åtgärd. Den andra njuren klarar av att höja sin funktion så att den ofta mer eller mindre motsvarar den normala funktionen hos två njurar. Patienten som behöver en ny njure får i sin tur en njure som genom noggranna utredningar bekräftats vara frisk, och en levande donator gör det möjligt att på förhand boka operationstid. Det innebär att man slipper långa och osäkra väntetider. Vid transplantationer med levande donatorer börjar den nya njuren i allmänhet fungera genast, samtidigt som även njurens prognos är bättre.

– Lagändringen öppnar också nya möjligheter till samarbete mellan de nordiska länderna. Det ställer de patienter som det annars har varit svårt att hitta ett lämpligt transplantat för i ett bättre utgångsläge. Nu blir det också möjligt för allt flera att få sin transplantation redan innan man har blivit tvungen att börja med dialys, säger Helanterä.

Njurdonationer ska alltid bygga på frivillighet. Ingen påtryckning eller strävan till ekonomisk fördel får förekomma, och detta har också tydligt skrivits in i lagen.

Pressinfo
Pressinfon ordnas i Infocentrum i Lilla parlamentet på tisdag 15.1. klockan 11 med riksdagsledamot Sari Tanus, professor Helena Isoniemi, docent Ilkka Helanterä och verksamhetsledare Sari Högström från Njur- och leverförbundet.

Tilläggsinformation:
Sari Högström
Verksamhetsledare, Njur- och leverförbundet
050 536 7258
sari.hogstrom@muma.fi

Sari Tanus
Riksdagsledamot, specialläkare
Ordförande för riksdagens stödgrupp för lever-, njur- och organtransplantationspatienter
050 5121 303

Ilkka Helanterä
Docent, nefrolog, HUS
050 5303920

Elenia Lämmön suurin tuotantolaitos, Vanajan voimalaitos täyttää tammikuussa 80 vuotta. Se oli rakennusaikanaan Suomen ensimmäinen kaupalliseen toimintaan tarkoitettu höyryvoimalaitos. Tänä päivänä se tuottaa valtaosan Hämeenlinnan asiakkaidemme kuluttamasta kaukolämmöstä ja on edelläkävijä uusiutuvien polttoaineiden käytössä.

Imatran Voima alkoi rakentaa Vanajan höyryvoimalaitosta vuonna 1937 ja sen ensimmäinen vaihe kytkettiin verkkoon alkuvuonna 1939. Kyse oli aikanaan Suomen ensimmäisestä kaupalliseen toimintaan tarkoitetusta höyryvoimalaitoksesta. Voimalan tehtävänä oli toimia sähköenergiahuollossa vara- ja huippuvoimalana sekä jännitteensäätäjänä. Voimala toimitti sähköä myös Tampereelle, mitä varten rakennettiin Vanaja-Valkeakoski-Tampere-sähkölinja.

Vuosien saatossa voimalaitos on laajentunut ja sen käyttämä tekniikka on kehittynyt. Vuonna 1983 voimalaitoksella otettiin käyttöön kaukolämminvaihdin, joka mahdollisti yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon. Tästä alkaen voimalaitos on tuottanut pääosan Hämeenlinnan tarvitsemasta kaukolämmöstä. Lämmön tuotannon ohessa voimalaitos tuottaa myös sähköä valtakunnan verkkoon. 

Lämmön tuotannossa on vuosien saatossa siirrytty pääosin puupohjaisten biopolttoaineiden käyttöön, joiden osuus käytetyistä polttoaineista on nykyisin noin 75 %. Lopun tullessa turpeesta ja maakaasusta. Elenia Lämpö uudistaa parhaillaan Vanajan voimalaitosta rakentamalla uuden 35 MW:n biopolttoaineita käyttävän kattilan sekä 10 MW:n savukaasulauhduttimen. Uusi kattila ja savukaasulauhdutin on tavoitteena ottaa käyttöön loppuvuonna 2020. Investoinnin kokonaiskustannus on 30 miljoonaa euroa. Investoinnin valmistuttua uusiutuvien biopolttoaineiden osuus Hämeenlinnan kaukolämmön tuotannossa nousee reilusti yli 80 %:iin. Tämä on merkittävästi enemmän kuin Suomessa kaukolämmön tuotannossa keskimäärin (36 %).

Vanjan voimalaitoksen juhlavuotta juhlistetaan mm. asiakastapahtumalla ja voimalaitoksen avoimilla ovilla toukokuussa. Lisäksi Elenia Lämpö kutsuu Hämeenlinnan alakoulujen luokat ottamaan osaa taidekilpailuun aiheella ”Lämpö ja energia”. Työn toteutustapa on vapaavalintainen. Voittajaluokka saa palkinnoksi 1000 euroa sekä vierailun Vanajan voimalaitokselle.

Lisätietoja:
Elenia Lämpö Oy, toimitusjohtaja Matti Tynjälä, puh. 040 779 6258
Elenia Lämpö Oy, operatiivinen johtaja Janne Lamberg, puh. 040 504 0339

KUTSU: Tiedotustilaisuus tiistaina 15.1. klo 11 Pikku parlamentin Kansalaisinfo

Eduskunta hyväksyy mitä todennäköisimmin uuden kudoslain tiistaina 15.1. Laki on tähän mennessä estänyt muita kuin aivan lähiomaista tai samassa taloudessa asuvaa puolisoa luovuttamasta toista munuaistaan. Kudoslain muutoksen myötä luovuttaja voi olla myös muu sukulainen tai esimerkiksi hyvä ystävä. Suomessa elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaissiirtojen määrä on ollut Pohjoismaiden pienin.

Suomessa yli 450 ihmistä odottaa tällä hetkellä pääsyä munuaissiirtoon. Viime vuonna uuden munuaisen sai 238 ihmistä. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. 

– Siirtojen tarve kasvaa, sillä dialyysipotilaiden määrä lisääntyy ja odotusajat siirtoon ovat jo pidentyneet. Elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaisensiirtojen määrän lisääminen on tehokkain tapa lisätä munuaissiirtojen määrää. Suomessa elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaissiirtojen määrä on ollut Pohjoismaiden pienin, sanoo munuaistautien erikoislääkäri, dosentti Ilkka Helanterä HUS:sta. 

Munuais- ja maksaliitto, elinsiirtolääkärit ja monet kansanedustajat ovat vaatineet lain muuttamista. Kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus (KD) jätti vuonna 2016 kudoslain muutoksesta lakialoitteen, johon hän keräsi 116 kansanedustajan allekirjoituksen. Hallitus antoi esityksen uudesta kudoslaista eduskunnalle jo tämän vuoden alussa, mutta lain käsittely jäi sote-uudistuksen jalkoihin. 

– Viimeisen 2,5 vuoden aikana on tehty tavattoman paljon työtä lakimuutoksen aikaansaamiseksi. Elinsiirto on usein paitsi paras, myös yhteiskunnan varoja merkittävästi säästävä hoitomuoto.  Esimerkiksi munuaissiirrot ovat säästäneet yhteiskunnan varoja jo yli miljardi euroa dialyysikustannuksiin verrattuna, eduskunnan maksa-, munuais- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmän puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Sari Tanus sanoo. 

Tähän saakka Suomen laki on estänyt toisen munuaisen luovuttamisen henkilöltä, joka ei ole lähisukulainen tai asu samassa osoitteessa. Nyt tehty kudoslain muutos antaa myös esimerkiksi avopuolisolle, kaukaisemmalla sukulaisella ja hyvälle ystävälle mahdollisuuden toimia luovuttajana. 

– Munuaisensiirto parantaa merkittävästi elämänlaatua vapauttamalla saajansa dialyysihoidosta. Se antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Onnistuneen siirron jälkeen moni palaa takaisin työhön tai opiskelemaan, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström sanoo. 

Munuaisen luovutus on turvallinen toimenpide huolellisesti tutkitulle luovuttajalle. Ihminen pärjää hyvin myös yhdellä munuaisella. Jäljelle jäänyt munuainen pystyy parantamaan toimintaansa niin, että se vastaa usein lähesnormaalia kahden munuaisen toimintaa. Munuaissiirtoa tarvitseva saa elävältä luovuttajalta tutkitusti terveen munuaisen ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohtana, jolloin vältytään pitkältä ja epävarmalta odotusajalta. Siirre alkaa toimia yleensä välittömästi ja sen ennuste on parempi. 

– Lakimuutos mahdollistaa myös pohjoismaisen yhteistyön elävien luovuttajien osalta ja tarjoaa enemmän mahdollisuuksia sellaisille potilaille, joille voi olla vaikeaa löytää sopivaa siirrettä muilla keinoin. Nyt yhä useammalle voidaan myös tehdä munuaisensiirto jo ennen dialyysihoidon aloitusta, Helanterä sanoo. 

Munuaisen luovutuksen tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen, eikä siihen saa liittyä minkäänlaista painostusta tai taloudellisen edun tavoittelua. Tämä on myös kirjattu vahvasti lakiin.  

Kutsu tiedotustilaisuuteen
Tiedotustilaisuus uudesta kudoslaista on Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3, tiistaina 15.1. klo 11. Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Puhumassa kansanedustaja Sari Tanus, professori Helena Isoniemi, dosentti Ilkka Helanterä ja Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Lisätietoja:
Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 536 7258
sari.hogstrom@muma.fi

Sari Tanus
Kansanedustaja, erikoislääkäri
Eduskunnan maksa-, munuais- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmän puheenjohtaja
050 5121 303

Ilkka Helanterä
Dosentti, nefrologi, HUS
050 5303920

Fiskars Village Trail Center har nått till finalstadiet i Årets Utfärdsmål 2019 tävlingen. Omröstningen pågår fram till 27. februari. I år har tävlingen som tema terrängcykling och bland de nominerade finns terrängcyklingsrutter och utflyktsmål som lämpar sig för cykling.

År 2016 öppnades Fiskars Village Trail Center och är den första rutthelheten som är utvecklat specifikt för terrängcykling. Rutterna består av över 60 km med stigar och grusvägar, som är byggda och framtagna av professionella ruttplanerare, med speciell omsorg för den omkringliggande naturen. Det finns rutter för såväl nybörjare som proffsåkare. Rutterna upprätthålls av den lokala föreningen Flowriders ry. Projektet fick EU -leader stöd och stöds även av MLL Fiskars och Fiskars Oyj Abp.   

Som huvudvinst i tävlingen är en summa på 5000€ som tilldelas vinnaren. Röstarna har möjlighet att ge förslag om hur summan kunde användas i utfärdsmålet. ”Vi är väldigt glada att cyklisterna har hittat våra rutter och evenemang. Vi hoppas på att få många goda förslag och tips gällande utveckling av området” säger Marko Halttunen från Flowriders ry.

Fiskars Village Trail Center har utvecklats från några hobbycyklisters dröm till en av Finlands finaste cyklingsdestinationer. Sedan rutterna öppnades har de besökt av tusentals terrängscyklister. Centret och omkringliggande Fiskars Bruk med sin service utgör en unik kombination i Finland. På sommaren har man möjlighet att hyra terrängcyklar och köpa reservdelar i Trail Centers uthyrning och Bike Shop. Centret erbjuder även guidning och kurser inom grenen, för både nybörjare och aktiva mtb -förare. Dessutom arrangerar Flowriders ry evenemang året om, som har väckt intresse även utomlands. ”Ifall du som röstar ännu är i valet och kvalet gällande rätt kandidat, lönar det sig att besöka Fat Bike Festival som går av stapeln lö 9.2. Det bjuds på tävling, intressanta föreläsningar och garanterat bra stämning.” tipsar Halttunen.

Som huvudsponsor för Fiskars Village Trail Center fortsätter Canyon.

Rösta här: https://goexpo.messukeskus.com/messuilla/vuoden-retkikohde-finaali-2019/

Tilläggsinformation:

www.fiskarsvillagetrailcenter.fi

www.fiskarsvillage.fi

Marko Halttunen, Flowriders ry, 0405412568.

Elisabeth Blomqvist, Fiskars Village, elisabeth.blomqvist@fiskars.com, 044 050 4108.

Videor:

Fiskars Village Trail Center: https://youtu.be/TZWE9iNM9hg

Bike Expo 2018 evenemang: https://youtu.be/srP70LcSuOA

Fiskars Village: https://www.youtube.com/watch?v=Op8wvQcGkwM

Följande evenemang:

Fiskars Village Fat Bike Festival 9.3.2019 kl. 11

https://www.facebook.com/events/818508345148379/

Fiskars Village Bike Expo 4.5.2019 kl. 10-18

https://www.facebook.com/events/987043148144953/

Eduskunta on hyväksynyt lain, joka tuo 1.4.2019 alkaen muutoksia muun muassa Suomeen töihin tulevien ja Suomesta ulkomaille lähtevien oikeuteen saada Kelan etuuksia.

Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa vaikuttaa useisiin etuuksiin.Asumisperusteisilla etuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sairausvakuutuksen etuuksia, lapsilisää, yleistä asumistukea ja Kelan eläkkeitä. Lainsäädännön muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta esimerkiksi toimeentulotukeen tai opintotukeen.

Muutoksia Suomeen tuleville työntekijöille ja opiskelijoille

Suomeen tulevilta työntekijöiltä poistuu niin sanottu 4 kuukauden sääntö. Tämä on tarkoittanut sitä, että työsuhteen on pitänyt kestää vähintään 4 kuukautta, jotta henkilö on voinut kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Jatkossa Suomeen tulevalla työntekijällä on työsuhteen kestosta tai viikkotyötuntimäärästä riippumatta oikeus Kelan etuuksiin, kun palkka on vähintään 696,60 e/kk (vuonna 2019). Tämä vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan kuukausittaista määrää. Palkkatiedot Kela saa tulorekisteristä, jonne työnantaja ilmoittaa palkat kuukausittain.

Lisäksi vähintään 6 kuukautta Suomessa työskennellyt henkilö voi säilyttää oikeuden etuuksiin enintään 3 kuukauden ns. jälkisuojan ajan sen jälkeen, kun työskentely päättyy tai vähenee.

Uusi laki muuttaa myös Suomeen tulevien opiskelijoiden asemaa. Opiskelija voi jatkossa saada rajoitetusti oikeuden joihinkin asumisperusteisiin etuuksiin ja saada esimerkiksi sairausvakuutuksen etuuksia. Edellytyksenä on, että muutto Suomeen katsotaan vakinaiseksi. Lyhytaikaisesti, esimerkiksi yhden lukuvuoden ajaksi Suomeen tuleva ei saa oikeutta etuuksiin.  

Kelan sosiaaliturva ulkomaille lähdettäessä

Kun lainsäädäntö muuttuu, tilapäisen ulkomailla oleskelun aikaraja lyhenee yhdestä vuodesta 6 kuukauteen. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkomailla oleskelevalla henkilöllä on oikeus Kelan etuuksiin vain, jos ulkomailla oleskelun suunniteltu kesto on enintään 6 kuukautta. Joissakin erityistapauksissa oikeus etuuksiin voi kuitenkin säilyä pidempään.

Lainmuutoksella on vaikutuksia myös joihinkin erityisryhmiin, jotka voivat säilyttää oikeuden asumisperusteisiin etuuksiin oleskellessaan ulkomailla yli 6 kuukautta. Lain voimaantulon jälkeen ulkomaille EU-alueen ulkopuolelle lähetetty työntekijä voi säilyttää oikeuden etuuksiin enintään 5 vuotta. Sama 5 vuoden enimmäisaika koskee myös muun muassa tutkijoita ja kehitysyhteistyöntekijöitä. Ulkomailla päätoimisesti opiskeleva säilyttää oikeuden etuuksiin opintojensa ajan.

Siirtymävaiheessa näihin henkilöryhmiin kuuluville ja ennen 1.4.2019 ulkomailla oleskeleville annetut päätökset työntekijän, opiskelijan tai näiden perheenjäsenten sosiaaliturvaan kuulumisesta ovat edelleen voimassa. Ennen lainmuutosta erityisryhmiin kuuluva on voinut säilyttää oikeuden Kelan sosiaaliturvaan ulkomailla jopa 10 vuoden ajan. 

Lyhytkin ulkomailla oleskelu voi vaikuttaa oikeuteen saada Kelan etuuksia. Siksi ulkomaille lähtevän etuudensaajan tulisi ilmoittaa oleskelun kestosta ja tarkoituksesta Kelaan jo etukäteen, jolloin Kela selvittää ulkomaille muuton vaikutuksen etuuksien maksuun.

Sosiaaliturvaan kuulumisesta ei enää anneta päätöstä

Kela ei lainsäädännön muututtua enää automaattisesti anna erillistä päätöstä sosiaaliturvaan kuulumisesta Suomen tultaessa tai ulkomaille lähdettäessä. Oikeus etuuksiin Suomessa asuvana, Suomessa työskentelevänä tai ulkomailla oleskeltaessa selvitetään osana jo maksussa olevaa tai uutta etuutta koskevaa ratkaisua. Pyynnöstä päätöksen voi kuitenkin edelleen saada .

Vaikka ulkomaille muutolla ei olisi välitöntä vaikutusta oikeuteen saada Kelan etuuksia, Kela tiedottaa yleisellä tasolla ulkomaille muuton vaikutuksesta aina, kun Kela saa tiedon muutosta henkilöltä itseltään tai väestötietojärjestelmään tehdyn muuttoilmoituksen perusteella. Kelan asiointipalvelussa jokainen voi tarkistaa Suomessa tai ulkomailla asumista koskevat tietonsa, joiden perusteella Kela tarvittaessa ratkaisee oikeuden sosiaaliturvaan.

Lainsäädännön muutoksilla pyritään tehostamaan Kelan toimintaa ja parantamaan etenkin ulkomaille lähtevien ja sieltä palaavien mahdollisuutta saada ajantasaista tietoa omasta tilanteestaan.

Ulkomailta palaava henkilö, joka ei ulkomailla ollessaan ole ollut oikeutettu Kelan sosiaaliturvaan, saa jälleen oikeuden asumisperusteisiin etuuksiin, kun hän muuttaa  takaisin Suomeen vakinaisesti asumaan ja ilmoittaa paluustaan Kelaan.

Lisätietoja:

Lakimies Antti Klemola, Kelan lakiyksikkö, puh. 040 351 5840

Toimitusketjun hallintaan erikoistunut kotimainen Logia Software Oy siirtyy yrityskaupan myötä osaksi Roima-konsernia. Logian pilviteknologia tulee täydentämään erityisesti Roiman logistiikkaosaamista.

Roima Intelligence perustettiin vuonna 2014 kumppaniksi teknologiateollisuuden, logistiikan ja elintarvikealan yrityksille. Roima on kasvanut kansainväliseksi ratkaisutaloksi, jossa Logian hankinnan jälkeen henkilöstömäärä ylittää 250 ammattilaista ja liikevaihto 34 miljoonaa euroa.

Roiman ja Logian yhdistyminen tuo asiakaskunnalle entistä laajemman ratkaisutarjooman, asiantuntemuksen sekä kattavammat palvelut. Tämä tukee hyvin toimialan trendejä, joiden mukaan hankinnat pyritään keskittämään valituille kumppaneille ja toiminnot standardoimaan eri toimipisteiden ja lokaatioiden välillä. Tavoitteena on yrityksen toimintojen läpinäkyvyys ja parempi mitattavuus samalla, kun eri laitokset ja lokaatiot ovat paremmin ohjattavissa sekä verrattavissa keskenään.

Logian mukaantulo vahvistaa Roiman logistiikkaosaamista, ja asiakas saa nyt samalta toimittajalta ratkaisut koko toimitusketjunsa hallintaan, ostotoiminnot mukaan lukien.

Koko Logia Softwaren henkilöstö siirtyy Roimalle ja Logian osakkaat tulevat Roiman osakkaiksi.

Lisätietoja

Jukka Ropponen, Roima Intelligence Inc, Toimitusjohtaja jukka.ropponen@roimaint.com +358 400 423 91§0

Riksdagen har godkänt en lag som från 1.4.2019 medför ändringar bland annat i rätten till FPA-förmåner för dem som kommer till Finland för att arbeta och för dem som åker utomlands.

Lagen om bosättningsbaserad social trygghet i gränsöverskridande fall inverkar på många olika förmåner.Med bosättningsbaserade förmåner avses till exempel förmåner enligt sjukförsäkringen, barnbidrag, allmänt bostadsbidrag och pensioner från FPA. Ändringarna i lagstiftningen inverkar dock inte på till exempel utkomststödet eller studiestödet.

Ändringar som gäller arbetstagare och studerande som kommer till Finland

För arbetstagare som kommer till Finland slopas den så kallade fyramånadersregeln. Den här regeln har inneburit att ett anställningsförhållande måste pågå i minst 4 månader innan man omfattades av den finländska sociala tryggheten. I fortsättningen har en arbetstagare som kommer till Finland rätt till förmåner från FPA om lönen är minst 696,60 euro per månad (år 2019), oberoende av anställningens längd eller antalet arbetstimmar per vecka. Beloppet motsvarar grunddagpenningen per månad inom arbetslöshetsskyddet. FPA får löneuppgifterna ur inkomstregistret, dit arbetsgivarna anmäler lönerna varje månad.

En person som arbetat i Finland i minst 6 månader kommer dessutom att omfattas av ett så kallat efterskydd, det vill säga behåller rätten till sina förmåner under högst 3 månader efter att arbetet minskat eller upphört.

Den nya lagen inverkar också på ställningen för studerande som kommer till Finland. I fortsättningen kan studerande få begränsad rätt till vissa bosättningsbaserade förmåner, till exempel förmåner enligt sjukförsäkringen. En förutsättning är att flyttningen till Finland anses vara varaktig. Den som kommer till Finland för en kortare tid, till exempel för ett läsår, får ingen rätt till förmåner.   

Förmåner från FPA när man åker utomlands

Lagstiftningen ändras så att tidsgränsen för tillfällig vistelse utomlands förkortas från ett år till 6 månader. Det här betyder att en person som tillfälligt vistas utomlands har rätt till förmåner från FPA endast om vistelsen är tänkt att vara högst 6 månader. I vissa specialfall kan man dock behålla sin rätt till förmåner längre än så.

Lagändringen inverkar också på vissa specialgrupper, som kan behålla sin rätt till bosättningsbaserade förmåner vid vistelse utomlands i mer än 6 månader. När lagen trätt i kraft kan en utsänd arbetstagare som arbetar i ett land utanför EU-området behålla sin rätt till förmåner i högst 5 år. Samma maximitid på 5 år gäller också bl.a. forskare och biståndsarbetare. De som studerar utomlands på heltid behåller sin rätt till förmåner så länge studierna pågår.

I fråga om beslut om försäkringstillhörighet som meddelats före 1.4.2019 och som gäller arbetstagare, studerande eller deras familjemedlemmar utomlands och som hör till dessa persongrupper kommer beslutet fortsättningsvis att gälla under en övergångsperiod. Före lagändringen kunde en person som hörde till en specialgrupp behålla sin rätt till FPA-förmåner utomlands i upp till 10 år. 

Även en kortvarig vistelse utomlands kan inverka på rätten till förmåner från FPA. Därför är det viktigt att en förmånstagare som tänker åka utomlands redan på förhand underrättar FPA om avsikten med vistelsen och hur länge den kommer att vara, så att FPA kan reda ut hur flytten utomlands inverkar på utbetalningen av förmånerna.

Beslut om försäkringstillhörighet meddelas inte längre

I och med den ändrade lagstiftningen meddelar FPA inte automatiskt något separat beslut om huruvida en person omfattas av den sociala tryggheten vid flyttning till eller från Finland. En persons rätt till förmåner i egenskap av i Finland bosatt eller i Finland arbetande eller vid vistelse utomlands utreds som en del av ett avgörande gällande en ny förmån eller en förmån som redan betalas ut. På begäran kan man dock fortsättningsvis få ett beslut.

Alltid då FPA får uppgift om flyttning utomlands av en person själv eller utifrån en flyttanmälan som gjorts i befolkningsdatasystemet informerar FPA på en allmän nivå hur en flytt utomlands inverkar, även om flytten i fråga inte skulle ha någon direkt inverkan på personens rätt att få förmåner från FPA. I FPA:s e-tjänst kan var och en kontrollera de uppgifter om bosättning i Finland eller utomlands utifrån vilka FPA vid behov avgör rätten till sociala förmåner.

Med ändringarna i lagstiftningen strävar man efter att effektivera FPA:s verksamhet och att förbättra möjligheten att få aktuell information om den egna situationen i synnerhet när det gäller personer som åker utomlands eller som återvänder till Finland.

De som återvänder från utlandet och som under vistelsen utomlands inte har haft rätt till sociala förmåner från FPA återfår rätten till de bosättningsbaserade förmånerna när de flyttar varaktigt till Finland och meddelar FPA att de återvänt.

Närmare information:
Antti Klemola, jurist, FPA, Juridiska enheten för förmånstjänster, tfn 0403515840

The Finnish Parliament has passed a law which will bring changes to the rights of persons arriving in Finland for work or leaving Finland for another country to qualify for Kela benefits starting 1 April 2019.

The new law, titled the Act on Residence-Based Social Security in Cross-Border Situations, will have an impact on several benefits.Residence-based social security is a term that covers national health insurance, child benefits, general housing allowances and pensions paid by Kela, along with some other benefits. The new law will not apply to social assistance or student financial aid.

Employees and students arriving in Finland

The new law abolishes the so-called four-month rule which has applied to employees arriving in Finland. Under the four-month rule, employees must work in Finland for at least four months in order to gain coverage under the Finnish social security system. After 1 April 2019, incoming foreign workers will qualify for Kela benefits if they earn at least EUR 696.60 per month (as of 2019), regardless of the duration of their employment or the number of hours they work per week. This corresponds to the amount of the basic unemployment allowance per month. Kela will be able to look up the relevant salary details in the incomes register, to which employers submit salary information on a monthly basis.

Further, persons who have worked in Finland for at least six months can retain their right to benefits for up to three months after they stop working or work fewer hours.

The new law also has consequences for the status of students arriving in Finland. Students will have a limited to right to certain residence-based benefits and will for instance become eligible for national health insurance benefits. This requires that they are considered to move to Finland permanently. Students who come to Finland for a short period of time, for example one academic year, will not be eligible for benefits.  

Right to Kela benefits when leaving Finland

Under the new law, the time limit on temporary residence outside Finland is reduced from one year to six months. This means that persons residing abroad temporarily are entitled to Kela benefits only if the expected duration of their residence abroad is six months or less. In certain cases, the right to benefits may be retained for a longer period of time.

The new law also applies to certain specific groups of individuals who can retain their right to residence-based benefits even if they stay abroad longer than six months. Employees posted outside the EU will remain eligible for benefits for up to five years. This five-year limit also applies to such groups as researchers and development aid workers. Students attending a full-time educational programme abroad will remain eligible for benefits for the duration of their studies.

During a transitional period, benefit decisions issued to persons belonging to these groups and residing abroad since before 1 April will remain in effect. Persons belonging to these particular groups have previously been able to retain social security coverage for as long as ten years while living abroad. 

Even a short period of residence outside Finland can have consequences for eligibility for Kela benefits. Benefit recipients leaving Finland should tell Kela in advance about the length and purpose of their stay abroad to allow Kela to investigate how the move will affect their benefits.

Decisions on social security coverage will no longer be issued

Under the new law, Kela will no longer automatically issue a decision on social security coverage to persons who are arriving in or leaving Finland. For persons living or working in Finland or residing abroad, the right to benefits is determined when deciding on the continued payment of an existing benefit or the award of a new benefit. However, benefit decisions will continue to be available upon request.

Even if moving abroad has no immediate effect on a person’s right to Kela benefits, Kela will provide general information on the benefit consequences of moving abroad when notified directly by the person or alerted by a change-of-address notice filed with the population register system. Anyone moving abroad can use Kela’s e-service to check the information on file concerning their residence in Finland or abroad, which is used by Kela to review their entitlement to residence-based social benefits.

The new law is intended to increase Kela’s operational efficiency and give persons moving from or returning to Finland better access to up-to-date information about their situation.

Persons returning to Finland who were not entitled to Kela benefits while abroad can re-qualify for residence-based benefits if they move to Finland permanently and notify Kela.

Additional information:

Antti Klemola, Kela Legal Affairs Unit, tel. 040 351 5840

Rovaniemen kaupunginarkkitehdin virkaan on valittu 1.2.2019 alkaen arkkitehti Sipi Hintsanen. Hän on työskennellyt aiemmin kaavoitusarkkitehtina Rovaniemen kaupungilla.

Kaupunginarkkitehdin tehtäviin kuuluvat maankäytön- ja yhdyskuntasuunnittelun sekä kaupunkikuvan erityisasiantuntijatehtävät. Keskeistä ovat mm. kaavojen, selvitysten ja ohjelmien laadinta sekä kaupunkikuvaan, arkkitehtuuriin, rakennettuun ympäristöön ja rakennussuojeluun liittyvät tehtävät.

Kaupunginarkkitehdin avoinna ollutta virkaa haki yhteensä viisi henkilöä.

Lisätiedot:
tuleva kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen, puh. 016 322 8303, sipi.hintsanen@rovaniemi.fi
toimialajohtaja Martti Anttila, puh. 016 322 8011, martti.anttila@rovaniemi.fi

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen metsästysasetuksen muuttamista koskevasta valtioneuvoston asetuksesta. Huhtikuussa voimaan tulevaksi esitetyt muutokset mahdollistaisivat jatkossa jousiaseen käytön myös hirvenmetsästyksessä, elävänä pyytävän loukun tai muun vastaavan pyyntivälineen käytön villisian metsästyksessä sekä aiempaa korkeampien koirien käytön hirvieläinten metsästyksessä. Määräaika lausunnoille on 25.2.2019.

–Esitysten tavoitteena on monipuolistaa metsästysharrastusta ja tuoda uusia ihmisiä sen pariin. Esimerkiksi jousi- ja koiraharrastajille esitykset tuovat kiinnostavia uusia mahdollisuuksia metsästää. Menetelmät tuovat myös uusia keinoja riistakantojen hallintaan, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Jousen käyttö sallituksi myös hirvenmetsästyksessä

Metsästysjousen käyttö sallittiin vuonna 2017 muun muassa valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja villisian metsästyksessä. Yli 1 000 metsästäjää on sen jälkeen suorittanut vaaditun ampumakokeen, ja kokemukset jousella metsästämisestä ovat olleet myönteisiä. Jousen käytön salliminen myös hirvenmetsästyksessä houkuttelisi todennäköisesti lisää uusia harrastajia lajin pariin ja tehostaisi metsästystä.

Samalla helpottuisi myös hirvien aiheuttamien metsä- ja satovahinkojen torjuminen, koska jousta voitaisiin käyttää metsästykseen sellaisillakin – tyypillisesti asutuksen lähellä olevilla – alueilla, joilla luotiaseen käyttö ei ole varoalueen tai meluhaitan takia suositeltavaa. Hirvenmetsästyksessä käytettävän aseen ja jousen tulisi kuitenkin täyttää asetuksessa tarkasti määritetyt vaatimukset. Ampujakokeen suorittamisvelvollisuus koskisi lisäksi jatkossa tietysti myös hirvenmetsästystä.

Uusi kiinnostava metsästysmuoto parantaisi todennäköisesti myös erätalouden toimintaedellytyksiä. Hirven jousimetsästys on yleistä Pohjois-Amerikassa, mutta Pohjoismaissa vastaavaa metsästysmahdollisuutta ei vielä ole.

Villisian metsästyksessä sallittaisiin puolestaan myös elävänä pyytävän loukun tai muun vastaavan pyyntivälineen käyttäminen. Näin lisättäisiin villisikakannan rajoittamiseen – ja samalla afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseen – käytössä olevia keinoja.

Valkohäntäpeurakannan kehitys erityisseurannassa

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on leikata valkohäntäpeurakantaa erityisesti tihentymäalueilla. Valkohäntäpeuroja ja muita hirvieläimiä ajavien koirien suurinta sallittua säkäkorkeutta esitetään siksi korotettavaksi 28 senttimetristä 39 senttimetriin. Enimmäiskorkeuden nostaminen tehostaisi metsästystä ja houkuttelisi myös uusia harrastajia lajin pariin. Hirvieläinten metsästykseen voitaisiin muutoksen jälkeen käyttää muun muassa dreevereitä.

Tavoitteena on, että hirvieläinten metsästykseen käytettäisiin jatkossa hitaasti ajavia jäljestäviä koiria. Esitettävä korkeusrajan nostaminen mahdollistaisi kuitenkin myös monien ilmavainuisten ja nopeiden koirien käytön metsästykseen, mistä voisi esimerkiksi tietyissä lumiolosuhteissa seurata ongelmia. Maa- ja metsätalousministeriö voisi kuitenkin tarvittaessa rajoittaa tai kieltää metsästyslain nojalla tietyillä roduilla metsästämisen.

Maa- ja metsätalousministeriö seuraa tarkasti valkohäntäpeurakannan kehitystä ja voi tarvittaessa valmistella myös muiden keinojen käyttöönottoa metsästyksen tehostamiseksi. Tällä hetkellä tärkeintä olisi kuitenkin hyödyntää metsästyksessä uutta helmikuun puoliväliin saakka jatkettua metsästysaikaa, jotta kaikki jo myönnetyt pyyntiluvat saataisiin käytettyä täysimääräisesti. Merkittäviä vahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi voi lisäksi hakea vahinkoperusteisia poikkeuslupia.

Naakalle pesimäaikainen rauhoitus

Naakka siirrettiin elokuun 2018 alusta metsästyslain rauhoittamattomien lintujen luetteloon, mutta pesimäaikaan ei sitäkään saa pyydystää. Pesimäajan kattava rauhoitusaika olisi asetusluonnoksen mukaan 1.5.–10.7.

Rauhoitusaikana naakan pyydystäminen olisi mahdollista vain Suomen riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan tai ilmoitusmenettelyn nojalla. Lyhyt rauhoitusaika ja naakan lisääminen lajeihin, joiden tappamiseen voi rakennuksen sisällä käyttää ilma-asetta, vähentäisivät kuitenkin todennäköisesti poikkeuslupien tarvetta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, p. 029 516 2055
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 029 516 2391
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Uusi verkko-ohjelma lievittää nuorten kokemaa stressiä ja lisää koulutyöhön liittyvää paineensietokykyä. Jyväskylän yliopistossa kehitetty ohjelma hyödytti tutkimuksen mukaan etenkin hyvin stressautuneita nuoria.

Nuorten kokema stressi on yleistynyt niin maailmalla kuin Suomessakin. Nykyään lähes 30–40 % nuorista raportoi kokevansa stressiä.

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutetussa tutkimushankkeessa haluttiin etsiä uudenlaisia, nuorille sopivia ja helposti saatavilla olevia keinoja stressin lievittämiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitettiin verkossa ja mobiililaitteissa toimiva Nuorten KOMPASSI –ohjelma. Viisi viikkoa kestävä ohjelma pitää sisällään pelinomaisia osioita ja tehtäviä. Tehtävien tavoitteena on auttaa nuoria tiedostamaan ja hyväksymään omat mielenliikkeensä sekä löytämään itselle tärkeät asiat elämässä ja rohkeus niiden toteuttamiseen.

Tulokset osoittivat ohjelman lieventävän yhdeksäsluokkalaisten nuorten stressiä ja lisäävän koulunkäyntiin liittyvää paineensietokykyä. Ohjelmasta hyötyivät erityisesti hyvin stressaantuneet nuoret. Tutkimus osoitti myös, että ohjelma toimi hyvin riippumatta siitä kuinka hyvin nuoret menestyivät koulussa.

Tavoitteena auttaa nuoria valtakunnallisesti

Psykologista joustavuutta lisäävä Nuorten KOMPASSI pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Ohjelma kehittää myös nuoren hyvinvointitaitoja, kuten elämän merkityksen etsintää, tietoisuustaitoja sekä itsemyötätuntoa.

– Nuorten KOMPASSI toimisi luultavasti hyvin paitsi stressin, myös muunlaisten mielen pulmien lievittäjänä. Lisäksi ohjelma olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi osana koulujen normaalitoimintaa tai tukipalveluita, pohtii tutkija Anne Puolakanaho Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.

Tutkimus on osa laajempaaTIKAPUU2  – Yläkoulusta toisen asteen opintoihin –tutkimushanketta (www.jyu.fi/psychology/tikapuu) sekä Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston tuella toteutettua Nuorten KOMPASSI –tutkimushanketta. Tutkimusta on rahoittanut myös Suomen Akatemia. Tutkimuksessa seurataan noin 850 keskisuomalaista nuorta, sekä heidän vanhempiaan ja opettajiaan siirtymässä peruskoulun yhdeksänneltä luokalta toisen asteen opintoihin. Ohjelmaa on tarkoitus kehittää ja tavoitteena on saada se tulevaisuudessa nuorten käyttöön valtakunnallisesti.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Anne Puolakanaho, anne.puolakanaho@jyu.fi, puh. 040 043 5580

Puolakanaho, A., Lappalainen, R., Lappalainen, P., Muotka, J., Hirvonen, R., Eklund, K., Ahonen, T., & Kiuru, N. (2019) Reducing stress and enhancing academic buoyancy among adolescents using a brief web-based program based on acceptance and commitment therapy: A randomized control trial. Journal of Youth and Adolescence. doi: 10.1007/s10964-018-0973-8

Artikkeli on luettavissa Open Access julkaisuna osoitteessa: https://link.springer.com/article/10.1007/s10964-018-0973-8

Käsite “markkinoille pääsyn esteet” (engl. barriers to entry) on ollut käytössä laajalti, lähinnä kuvaamassa erilaisia markkinoille pääsyn ongelmia. Mitkä ovat markkinoille pääsyn esteet yksityispankkien ja varainhoitajien maailmassa?

Monissa maissa ja eri markkinoilla isot finanssijätit ratsastavat tunnetuilla brändeillä, miljoonilla asiakkailla, isoilla konttoreilla ja konttoriverkostoilla sekä laajalla medianäkyvyydellä. Voivatko uudet toimijat haastaa perinteisiä taloja, ja miten?

Varainhoitajien ja yksityispankkien alkuvaiheen investoinnit tuntuvat korkeilta. Pakollisten IT-investointien jälkeen jäljellä on lakitoimintojen ja compliancen pystyttäminen, kirjanpito ja tilintarkastus, tukitoiminnot ja verkkopalveluiden rakentaminen. Melkoinen tehtävä, voisi sanoa. Perustamisvaiheen mittaville investoinneille on vähän vaihtoehtoja, mikäli uusi varainhoitotalo valitsee vanhoja toimintamalleja.

Perinteisillä pankeilla on asianajajien armeija, kirjanpitäjiä ja tilintarkastajia, mutta uusilla dynaamisilla tulokkailla on mahdollisuus valita toisin. Suurin osa asiantuntijapalveluista voidaan ulkoistaa, kuten laki, sisäinen tarkastus ja kirjanpito. Ulkoistaminen on usein järkevä ratkaisu kasvaville yksityispankeille ja varainhoitotaloille.

Nykyaikaisesta tietotekniikasta kilpailuetu

Kehittynyt tietotekniikka voi luoda kilpailuedun. Markkinoille tulijalla on ainutlaatuinen mahdollisuus ulkoistaa suuri osa prosesseista, jotka eivät luo kilpailuetua. Säilytys, kaupankäynti, salkunhallinta ja online- sekä mobiilipalvelut ovat kaikki mahdollisia SaaS:ina.

Mahdollisuus luoda uusia automatisoituja prosesseja asiakastyytyväisyyden lisäämiseksi ja ensiluokkainen digitaalinen asiakaskokemus riippuvat suuresti järjestelmien ajantasaisuudesta. Järjestelmien ajantasaisuus määrittää pitkälti kyvyn luoda uusia automaattisia prosesseja asiakastyytyväisyyden lisäämiseksi ja ensiluokkaisen digitaalisen asiakaskokemuksen rakentamiseksi.

Ulkoistamisen suhteen kolikolla on kuitenkin kaksi puolta kun puhutaan luottamukseen perustuvasta varainhoitosuhteesta. Menestyksen tai epäonnistumisen polaarisuus on korkea; asiakkaan silmin olennaisinta on, että kaikki toimii.  Kun palvelu toimii, niin asiakas ei todennäköisesti näe merkittävää hyötyä tai haittaa siitä, että palvelu on ulkoistettu.

Tietotekniikka on merkittävässä roolissa nykypäivän asiakastyytyväisyyttä arvioitaessa. Nykyisessä läpinäkyvässä maailmassa backend-järjestelmissä ja rekistereissä on oltava oikeat tiedot. Asiakaskokemus syntyy siitä, mitä asiakas näkee, ja nykyisin reaaliaikainen tieto, oikein tai väärin, näkyy välittömästi asiakkaan verkkopalveluissa tai mobiilissa.

Sijoittaja-asiakkaat odottavat näkevänsä vain oikeita tuottolukuja ja -käyriä, ja mieluiten mahdollisimman reaaliaikaisesti. Tietojen oikeellisuus ja raportoinnin laatu ovatkin "hygieniatekijöitä”. Tiedon on yksinkertaisesti oltava oikein tai olet vaikeuksissa.

Suurissa organisaatioissa hankkeet suoritetaan vähintään neljännesvuosittain, usein jopa puolivuotisjaksoina. Suuremmissa muutoksissa kestää vuosia. Nopea palaute asiakkailta, joustavat front-end-järjestelmät graafisen käyttöliittymän muutoksiin ja projektin toimitusnopeus sekä läpivientikyky voivat muodostua pienempien toimijoiden kilpailueduiksi.

Kun toiminnan kehittämistä ei rasita historia, voi keskittyä olennaiseen eli asiakastyytyväisyyteen

Monet isojen pankkien CDO:t varmasti haluaisivat aloittaa tyhjästä. "Voi kun olisi tabula rasa, ja voisin aloittaa tyhjältä pöydältä". Vanhempien järjestelmien keskinäiset riippuvuudet ovat kuin hämähäkin verkko, sopimukset olemassa olevien palveluntarjoajien kanssa ovat pitkäaikaisia, jotain on tehty in-housena, mutta kaverin jättäessä yrityksen jäädään miettimään, mitä nyt. Muutosta hidastavia asioita, jotka saavat CDO:n sekä projektiorganisaation nukkumaan huonosti, on lukemattomia.

Haastajilla on mahdollisuus hypätä vuosikymmeniä eteenpäin suoraan tälle aikakaudelle. Hyödyntämällä asiakaspalautetta ja vastaamalla ripeästi asiakkaiden tarpeisiin pääsee pitkälle. Kärkijoukossa pysyy mukana tietotekniikkaa hyödyntämällä ja asioimalla IT-kumppaneiden kanssa, jotka ovat joustavia ja osaavia. Tämä yhdistettynä inhimilliseen pääomaan mahdollistaa, että myönteinen viesti palvelun laadusta ja kyvykkyydestä kulkee nopeasti. Ihanteellisesti tyytyväiset asiakkaat tuovat myös uusia referenssiasiakkaita.

Yksityispankkien asiakkaat ovat eräitä vaativimpia yksityisasiakkaita kun eri toimialoja vertaillaan. He, kuten kaikki asiakkaat nykyään, ovat tottuneet käyttämään digitaalisia palveluita, jotka kehittyvät jatkuvasti. Sen lisäksi yksityispankkipalveluiden kehityssykli on muuttunut lyhyemmäksi. Resurssit on allokoitava eri lailla, ja on päästävä eroon vanhoista, kokoon perustuvista malleista.

Uuden haastajan mahdollisuus loistaa vahvistuu, kiitos markkinan muutoksen.

Korkian uusi verkkopalvelu avattiin asiakkaillemme eilen. Sen avulla sijoitusten seuranta on helppoa missä ja milloin vain. Palvelun avulla voi myös vahvistaa toimeksiantoja Korkian kasvuyhtiösijoituksiin, lukea viimeisimmät sijoittajakirjeet ja raportit, päivittää yhteystietoja sekä selata arkistosta menneitä merkintä-, varainhoito- ja rahatapahtumia.

Kirjoittaja Jussi Lilja on Korkian, suomalaisen yksityispankin, Chief Customer Officer. Jussi toimii suunnannäyttäjänä Korkian toimintojen ja prosessien automatisoinnissa sekä digitaalisten palvelujen kehittämisessä.

Lisätietoja antavat

Jussi Lilja,
Chief Customer Officer, Korkia

+358 50 376 0653, jussi.lilja@korkia.fi

Virolainen Elvan kunta julkaisi asukkaidensa osallistamiseen sovelluksen nimeltä Elva vald. Osallisuusratkaisusta on vastuussa helsinkiläinen startup-yritys Future Dialog, joka auttaa yhteisöjä ymmärtämään asukkaitaan paremmin.

“Sovelluksen tarkoituksena on tuoda Elvan kunta ja sen asukkaat yhteen. Sovellus mahdollistaa käyttäjilleen palautteen antamisen suoraan kunnalle ja lisäksi käyttäjä pysyy ajan tasalla ajankohtaisista asioista liittyen kuntaan ja sen toimintoihin.” Sanoo Merilyn Säde, Elvan kunnan viestintäjohtaja.

Elvan kunnalla on korkeat tavoitteet asukkaidensa osallistamiseen. He haluavat asukkaansa aktiivisesti mukaan kunnan kehitykseen, jotta yhteisöllisyyttä saataisiin rakennettua entistäkin tehokkaammin.

Lisätietoja:

Merilyn Säde

Kommunikatsioonijuht, Elva Vald

Puh. +372 59151120

Merilyn.sade@elva.ee

Erno Launo

Toimitusjohtaja, Future Dialog Oy

Puh. +358 400 551502

erno.launo@futuredialog.fi

Anmälan till Forststyrelsens enormt populära herdeveckor har nu öppnats. Intresserade kan söka som herde under en oförglömlig vecka och bo stämningsfulla stugor i vackra omgivningar i nationalparker eller på skyddsområden. Herdeveckan belönades 2016 med priset Finlands främsta naturskyddsåtgärd genom sitt engagemang för den biologiska mångfalden. En naturvecka bidrar också avsevärt till det egna välbefinnandet.

Anmälan tas emot från och med idag, tisdagen den 15.1.2019 kl. 12.

Ansökningen till herdeveckorna sommaren 2019 är nu öppen

Nu söker vi herdar för sommaren 2019. Ansökningstiden börjar tisdagen den 15 januari kl. 12.00 och går ut tisdagen den 22 januari kl. 12.00. Herdarna lottas ut under februari bland de sökande. Ansökningsblanketten öppnas den 15 januari kl. 12.

• Anmälning som herde (https://link.webropolsurveys.com/S/F2375296BE5BCE3B, på finska)

Herden hyr under sin herdevecka en gård mitt i en lantlig idyll. En nästan gränslös djurterapi erbjuds som bonus bland keliga får och kanske lite självständigare nordfinska kor. Under inkommande sommar kan herden i Koli kanske också få vara hästskötare.

Herdeveckorna har blivit enormt populära och därför öppnas i sommar två nya platser: Ärjänsaari vid Ule träsk och Pensaskari i Bottenviken. Denna form av upplevelserik och viktig naturvård drivs i sommar under sammanlagt 174 veckor på 14 olika betesområden.

Till herdarnas uppgifter hör bland annat att förse betesdjuren med friskt dricksvatten, följa deras allmänna kondition och flytta djuren från en färdigbetad fålla till följande. Det är också viktigt att herdarna dagligen räknar djuren, så att eventuella rymlingar kan fångas in. Beroende på gårdens storlek kan herden också ta med sig sin familj eller en vän som sällskap.

Nytta för naturen och välbefinnande för människan

Betesområdena hör till kulturlandskapen. Genom att betesdjuren äter vanliga och snabbväxande arter, skapar de samtidigt livsrum för mera sällsynta ängsväxter. Utan bete skulle ängarna växa igen och många vackra och rara växter skulle inte klara sig. Betet berikar alltså naturens mångfald.

En vecka mitt i naturen förbättrar både den fysiska och psykiska hälsan. Att betrakta och klappa djuren samt se vad de har för sig, är avslappnande och lindrar även svår stress. En vecka i naturen tillsammans med djuren höjer motståndskraften. Förutom den personliga nyttan som herdarna får bidrar de också till bevarandet av traditionell naturvård på historiska gårdar.

Forststyrelsens Naturtjänster skyddar och vårdar den ursprungliga och utrotningshotade naturen och skapar friluftstjänster för dem som rör sig i naturen. På vårt ansvar är Finlands nationalparker, naturparker, övriga statens skyddsområden, de norra ödemarksområdena samt många värdefulla kulturarvsobjekt.  

Tilläggsuppgifter:

• Fåraherdeveckor och områdespresentation (www.utinaturen.fi/sv/frivilligverksamhet/herdeveckorna) 

Karta över fåraherdeområdena samt bilder

Musiikin tiedetään herättävän tunteita useiden eri mekanismien kautta. Uusi tutkimus valottaa, kuinka muistoilla on merkittävä vaikutus musiikin ja kuvien herättämissä mielihyvän tunteissa. Tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi hyödynnettäessä musiikkia osana kuntoutusta ja hyvinvointia.

Meillä kaikilla on kokemuksia liikutuksen tunteesta, joka valtaa mielen meille tärkeisiin muistoihin liittyvien kuvien katselusta tai musiikin kuuntelusta. Uudessa Jyväskylän yliopiston ja Durham Universityn tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka muistot vaikuttavat musiikin ja kuvien herättämiin tunteisiin.

Tutkimukseen osallistuneet vapaaehtoiset toivat mukanaan musiikkia ja kuvia, joista osa liittyi positiivisia tai negatiivisia tunteita herättäviin muistoihin ja osa aiheutti heissä muistoihin liittymättömän positiivisen tai negatiivisen reaktion. Musiikin ja kuvien herättämiä tunteita selvitettiin osallistujien sanallisia kuvauksia tarkastelemalla. Aivosähkökäyrää mitattiin samanaikaisesti tunteiden syntymekanismien erottamiseksi. Musiikin ja kuvien avulla saadut tulokset olivat pääpiirteittäin samankaltaisia.

Tutkimuksessa todistettiin muistoihin kiinnittyneen musiikin ja kuvien olevat yhteydessä vahvoihin tunnereaktioihin. Tulokset olivat erityisen selkeitä sosiaalisten ja positiivisten tunteiden, kuten hellyyden ja ilon yhteydessä.

Muistojen kautta aikaansaadun positiivisen mielialan vaikutuksia on tutkimuksen mukaan mahdollista hyödyntää esimerkiksi tunnehäiriöiden ja dementian hoidossa.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Tutkija Johanna Maksimainen, Jyväskylän yliopisto, johanna.maksimainen@jyu.fi

Maksimainen, J., Wikgren, J., Eerola, T., & Saarikallio, S. (2018). The Effect of Memory in Inducing Pleasant Emotions with Musical and Pictorial Stimuli. Scientific Reports, 8, 17638. doi:10.1038/s41598-018-35899-y

Tutkimus on luettavissa Open Access –julkaisuna: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60618

Metsästäjäliitto palkitsee Ylen Eränkävijät-sarjan ensimmäistä kertaa jaettavalla Wadén-palkinnolla. Tunnustus myönnetään taholle, joka on merkittävästi edistänyt metsästystä tai riistanhoitoa.

Metsästäjäliiton hallitus valitsi uuden Wadén-palkinnon voittajaksi Ylen Eränkävijät-sarjan. Sarja palkitaan merkittävästä metsästyksen eteen tehdystä julkisuustyöstä.

Eränkävijät-sarja esittelee metsästystä ja kalastusta nykypäivän Suomessa. Sarjassa seurataan useamman intohimoisen eränkävijän elämäntapaa ja suhdetta ympäristöönsä. Heitä yhdistää rakkaus luontoon, vaikka taustoiltaan ja tarinoiltaan päähenkilöt ovat lähes toistensa vastakohtia ja kotoisin eripuolilta Suomea.
- Eränkävijät tuo positiivisella tavalla vastuullisen eränkäynnin perinnettä nykypäivään ja metsästyksen lähemmäksi suomalaisia. Sarja on toteutettu ennakkoluulottomasti ja täysin uudella tavalla ja se lisää metsästyksen yleistä hyväksyttävyyttä, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perustelee valintaa.

Eränkävijät on myös ainoa Kultaisilla Venloilla palkittu eräohjelma. Edellisvuonna parhaan TV-ohjelman Venlan lisäksi ohjelmaa tähdittävä Aki Huhtanen voitti viime viikonloppuna vuoden parhaan esiintyjän palkinnon.
- Sarja on myyty jo yli 30 maahan, joten suomalaisen luonnon kauneus ja metsästäjien sitä kohtaan tuntema arvostus välittyvät myös ympäri maailmaa, Hallenberg lisää. 

Tuotantoyhtiö arvostaa metsästäjien tunnustusta

Eränkävijöiden vastaava tuottaja Teemu Hostikka yllättyi iloisesti kuullessaan palkinnosta.
- Metsästäjäliiton tunnustus lämmitti koko tekijätiimin mieltä. Kun metsästäjät itse antavat tunnustusta tekemästämme työstä, niin sitä tietää todellakin onnistuneensa, Hostikka sanoo.

Luonnonhoito on erittäin tärkeää eräretkeilyä aktiivisesti harrastavalle Hostikalle.
- Sarjan tekemisen aikana opin, että metsästäjät ja kalastajat ovat suurimpia luonnonsuojelijoita, koska heidän harrastuksensa tulevaisuus riippuu luonnosta ja sen hyvinvoinnista, hän summaa.

Wadén-palkinnon vastaanottaa yksi sarjan päähenkilöistä biologi Manu Soininmäki.
- Minusta on tärkeää tuoda luontoharrastuksia esille myös oman persoonan kautta. Huomionosoitus lämmittää suuresti sydäntä, me olemme siis onnistuneet, Soininmäki iloitsee.

Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan, joka oli Suomen puhelintoiminnan merkittävimpiä pioneereja sekä erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Vuotuinen Wadén-palkinto voidaan antaa suomalaiselle henkilölle tai toimijalle, joka on tehnyt merkittävää metsästyksen tai riistanhoidon edistämistyötä ja siten vaikuttanut metsästyksen tulevaisuuteen. Palkinto luovutetaan valtakunnallisten Riistapäivien illallistilaisuudessa tiistaina 15.1. Tuhannen euron rahapalkinnon lisäksi luovutetaan kunniakirja sekä palkinnosta muistoksi jäävä metsäaiheinen grafiikka.

Lisätietoja: 

Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg p. 040 528 6069 tai tuomas.hallenberg@metsastajaliitto.fi

Eränkävijät, vastaava tuottaja Teemu Hostikka, p. 045 639 8664 tai teemu.hostikka@ntrnz.com

Valtakunnalliset Riistapäivät alkoivat tänään Seinäjoella, ja nyt päivien teemana on muutos. Ilmaston muuttuessa Suomea lähestyvät uudet lajit, kuten sakaali ja pesukarhu. Moni kotoperäinen laji puolestaan vetäytyy. Myös metsästys on muutosten edessä.

Riistapäivillä on paikalla 250 tutkijaa, asiantuntijaa ja median edustajaa. Tapahtumassa esitellään keskiviikkoon saakka tuoreimpia tutkimuksia ja uutisia. Tapahtuma järjestetään jo 30:ttä kertaa, ja ensimmäistä kertaa järjestäjänä on nyt Metsähallitus. Aina aikaisemmin Riistapäivät on järjestänyt Luonnonvarakeskus (Luke).

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen korosti päivien avauspuheessaan eränkäynnin merkitystä. ”Eränkäynti antaa elinvoimaa erityisesti alueille, jossa muita ansaintamahdollisuuksia on vähän. Itä- ja Pohjois-Suomessa metsästysmatkailu on merkittävä toimeentulolähde paikallisille ihmisille”, Hyttinen totesi. Pelkästään valtion alueiden metsästäjät ja kalastajat tuovat 260 työpaikkaa.

Riistapäivillä Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola pohtii, miten suurpedot ja hirvieläimet mahtuvat samalle alueelle. Suurpedot ovat päivien vakiaiheita. Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi kertoo, miten luonnonsuojelualueet vaikuttavat metsästykseen.

Uusia vieraslajeja leviää Suomeen.

Näkyvä merkki ilmastonmuutoksesta on uusien lajien leviäminen Suomeen ja kotoperäisten lajien suuret alueelliset kannanvaihtelut. Tutkijatohtori Markus Melin Lukesta arvioi villisian leviävän Kaakkois- ja Etelä-Suomesta entistä laajemmalle roudan ja lumen vähentyessä.

Todennäköisimmät täysin uudet lajit ovat tutkimustiedon valossa sakaali ja mahdollisesti myöhemmin pesukarhu. ”Vaikka kanta ei vakinaistuisikaan, niin ensimmäiset sakaalihavainnot Suomessa ovat varmasti vain ajan kysymys. Sakaali on jo Virossa vakituisesti lisääntyvä asukki”, Melin arvioi.

Lisäksi talvipukuun vaihtavat eläimet ympäri maata näyttävät kärsivän voimakkaasti vähälumisista syksyistä.

Kamerat paljastivat sorsanpesien rosvoajat

Tutkijatohtori Sari Holopainen Helsingin yliopistosta paljasti Riistapäivillä, mitkä eläimet syövät sorsien munat. Tutkimusryhmä asensi riistakameroita lähes 200 sorsan keinopesälle. Ahkerimmat rosvot olivat varis ja harakka. Kolmanneksi pahin munarosvo oli supikoira. Myös närhi ja näätä hävittivät munia metsäisillä seuduilla.

Maatalousmaisemassa peräti yli puolet sorsien pesistä tyhjenivät pesärosvojen suihin. Metsämaisemassa joka neljäs.

Lue lisää Riistapäivät-blogista!

Lue Sari Holopaisen ja Markus Melinin blogit aiheesta Metsähallituksen Eräluvat-palvelusta:

Sari Holopaisen blogi: Riistakamerat paljastavat sorsan pesien ryöstäjät

Markus Melinin blogi: Ilmasto ja ympäristö muuttuvat, ja se tekee riistantutkimuksen mielenkiintoiseksi

Lisätietoja

Riistapäivien ohjelma ja alustukset (linkki Riistapäivät-sivuille) 

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

Tutkijatohtori Markus Melin, Luonnonvarakeskus, 0295322194

Tutkijatohtori Sari Holopainen, Helsingin yliopisto, 050 4489538

Viestintäpäällikkö Aku Ahlholm, Metsähallitus, 040 4814890 (haastattelupyynnöt Riistapäivien aikana)

Supersuosittujen Metsähallituksen paimenviikkojen ilmoittautuminen on avattu. Kiinnostuneet voivat hakea mukaan viettämään ikimuistoista paimentolaisviikkoa tunnelmallisessa vuokramökissä kansallispuiston tai muun suojelualueen luonnonkauniissa maisemassa. Suomen parhaana maisematekona vuonna 2016 palkittu Paimenviikot ovat teko luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Lisäksi luonnon keskellä vietetyn viikon hyvinvointivaikutukset ovat merkittävät.

Haku käynnistyy tänään tiistaina 15.1.2019 kello 12.

Haku kesän 2019 paimeneksi on avattu

Kesän 2019 paimenia etsitään jälleen. Haku paimeneksi alkaa tiistaina 15.1. klo 12:00 ja jatkuu seuraavaan tiistaihin 22.1. klo 12 asti. Paimenet arvotaan halukkuutensa ilmoittaneiden joukosta helmikuun aikana. Ilmoittautumislomake on avattu 15.1. klo 12:00. Paimenviikot ovat maksullisia. Maksuista saatavat tulot käytetään kohteiden ylläpitoon ja luonnonhoidon kustannuksiin.

• Ilmoittaudu paimeneksi (https://link.webropolsurveys.com/S/F2375296BE5BCE3B) 

Paimenviikolla paimen saa vuokralle viikoksi tilan upeiden maisemien keskeltä. Bonuksena saa mahdollisuuden rajattomaan eläinterapiaan rapsutuksia janoavien lampaiden ja hieman itsenäisempien lapinlehmien seurassa. Kolin paimenkohteissa saattaa paimenilla olla tulevana kesänä mahdollisuus päästä myös hevosten hoitajaksi.

Paimenviikkojen suuren suosion takia kaksi uutta paimenkohdetta avataan tulevana kesänä: Oulujärven Ärjänsaari sekä Perämeren Pensaskari. Elämyksellistä ja tärkeää luonnonhoitoa tehdään ensi kesänä yhteensä 174 viikkona 14 eri kohteessa.

Paimenten tehtäviin kuuluu vaihtaa eläimille raikas juomavesi, seurata eläinten yleiskuntoa ja siirtää ne syödyltä laidunlohkolta seuraavalle. Eläimet on hyvä myös laskea päivittäin, jotta mahdolliset karkulaiset saadaan kiinni. Tilan koosta riippuen paimen voi ottaa mukaan myös perheen tai ystävän paimenseurakseen.

Hyötyä luonnolle, hyvinvointia ihmiselle

Eläinten laitumet ovat uhanalaisia perinneympäristöjä. Kun eläimet syövät yleisimpiä ja kilpailussa paremmin pärjääviä kasveja, luovat ne samalla tilaa harvinaisemmille niittykasveille. Ilman laidunnusta niityt kasvaisivat umpeen ja moni kaunis, mutta harvinainen kasvilaji ei pärjäisi kilpailussa. Laidunnus siis rikastuttaa luonnon monimuotoisuutta.

Viikko luonnon keskellä parantaa fyysistä ja henkistä terveyttä. Eläinten puuhien seuraaminen ja lampaiden rapsuttelu rentouttaa ja lievittää pahimmankin stressin. Viikko luonnossa ja eläinten kanssa parantaa vastustuskykyä. Henkilökohtaisen hyvän lisäksi paimenviikkoihin osallistuvat mahdollistavat kulttuurihistoriallisen perinnön säilymisen historiallisilla tiloilla.

Metsähallituksen Luontopalvelut suojelee ja hoitaa alkuperäistä ja uhanalaista suomalaista luontoa sekä tuottaa luonnossa liikkujille retkeilypalveluja. Vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.

Lisätietoja:

• Lammaspaimenviikot ja kohteiden esittelyt (www.luontoon.fi/vapaaehtoistoiminta/paimenviikot) 

Kartta ja kuvia paimenkohteista