”Metsähallitus vapauttaa moottorikelkkailua rajatuilla alueilla kokeiluluonteisesti. Kuhmon ja Puolangan (Paljakka) syvän lumen kelkkailualueista tuli edelliseltä talvikaudelta hyvää palautetta. Tästä syystä kokeilua jatketaan kummallakin alueella”, toteaa Metsähallitus Metsätalous Oy:n aluejohtaja Arto Tolonen. Metsähallituksessa on koettu, että huolella valittu rajattu alue ohjeistuksineen on ollut hyvä keino vapaan kelkkailun ohjailussa paikkoihin, jossa siitä ei ole haittaa luonnolle tai muille luonnossa liikkujille.  

”Näillä kohteilla haluamme käyttää talouskäytössä olevia monikäyttömetsiä tukemaan myös paikallista matkailuelinkeinoa”, painottaa Arto Tolonen.

Syvän lumen kelkkailualue on avattu tälle talvelle Kuhmon Koukkula-Kuikka alueella.

Kelkkailun harrastajat voivat Metsähallituksen uraluvan hankittuaan ajaa vapaasti noin 2500 hehtaarin rajatulla alueella valtion talousmetsässä Kuhmon itärajalla Koukkula - Kuikka alueella. Kulku alueelle on Kivikiekin tien kautta.  

Alue liittyy itärajan kelkkaurastoon ja se on saavutettavissa kelkalla tai kelkan voi tuoda autokyydillä tietä pitkin kelkkailualueen reunaan. Paikka on syrjässä, joten siitä ei aiheudu melu- ja muita haittoja paikallisasutukselle. Maasto on monipuolinen vaihdellen tasaisesta jyrkkiin rinteisiin.

Tiimiesimies Jussi Moilanen Metsähallituksesta kertoo, että ajoalue on selkeä, metsätiestön rajaama.  Alueen rajanaapurina olevat yksityismaat ja luonnonsuojelualueen rajat on nauhoitettu, suojelualueilla ja yksityismailla ei saa ajaa.  

Kelkkailussa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta.  Alueella on puroja, joiden jää ei ole kantavaa. Alueella liikkuessa voi kohdata eläimiä, mm. hirviä, joita kelkkailulla ei saa häiritä. Alueen käyttö ja ajaminen alueella tapahtuvat käyttäjän omalla vastuulla.  Metsähallitus kiinnittää erityistä huomiota Suomessa ainutlaatuisten kelkkailualueiden valvontaan.

”Koska olemme metsätalousalueella, on ajaminen kielletty alle kolmen metrin korkuisessa taimikoissa.  Lisäksi alueen etelä- ja länsireunan teillä on tällä hetkellä puutavaran ajo käynnissä. Tiellä ei saa kelkkailla niin kauan kuin tie on aurattuna”, Jussi Moilanen korostaa.

Metsähallitus on laittanut alueen tuloreiteille opastauluja, joissa on kartta ja alueen käyttöehdot.
Linkki tulostettavaan karttaan: https://www.metsa.fi/documents/10727/21067429/Kartta+2019

Lisätietoja:
Metsähallitus Metsätalous Oy, tiimiesimies Jussi Moilanen p. 040 586 3618
Metsähallitus Metsätalous Oy, aluejohtaja Arto Tolonen p. 0400- 192 931

Elisa on vahvistanut 4G-verkkonsa saatavuutta ja kapasiteettia eri puolilla Vihdin ja Lohjan seutua. Lisäksi alueilla on parannettu kiinteän verkon saatavuutta lisäämällä kuituyhteyksiä, jotka mahdollistavat jopa gigan nopeudet kodin verkossa.

Loppuvuoden 2018 aikana Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan* ja parantanut kapasiteettia Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. Lisäksi Elisa on parantanut kiinteän verkon saatavuutta ja palveluita edellä mainituilla alueilla tuoden kuituyhteyksiä yhä useamman saataville. Verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistäkin sujuvammat ja paremmat yhteydet, jotka eivät hidastele edes ruuhka-aikoina.

- Suomalaiset käyttävät nettiä koko ajan enemmän ja enemmän. Meidän tehtävämme on varmistaa, että netin käyttö on miellyttävä kokemus missä tahansa Elisan verkon alueella ja millä tahansa teknologialla -  niin kotona, töissä kun vapaa-ajalla. Nyt tehtyjen laajennusten ansiosta Uudenmaan alueen asiakkaillamme on käytössään maailman parhaat verkot myös tulevaisuudessa, Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisa on 5G:n edelläkävijä - avannut jo useita 5G-verkkoja Suomessa

Elisa avasi maailman ensimmäisen 5G-verkon kesäkuussa 2018 Tampereelle ja sittemmin verkkoja on avattu myös Helsinkiin, Jyväskylään ja Turkuun.  Verkot tulivat kaupalliseen käyttöön vuoden 2019 alusta ja pian markkinoille odotetaan ensimmäisiä 5G-päätelaitteita, joiden avulla verkkojen hyödyt konkretisoituvat kuluttajille. Elisa on lisäksi varustanut 4G-verkkoaan 5G-valmiuksilla Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Seinäjoella. 5G-valmiuksien ansiosta verkko voidaan myöhemmin päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi helpommin.

– 5G kymmenkertaistaa verkon nopeuden, eli muutos on todella suuri.  Erilaiset virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja esimerkiksi liikenteen, viihteen ja terveydenhuollon palvelut muuttuvat merkittävästi, Sarpila kertoo.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on tehty 4G-laajennuksia:
Karkkila: Järvenpää
Lohja: Hiidenmäki, Karjalohja, Kutsila, Kylmäkorpi, Moisionpelto, Paksalo, Skraatila, Vähä-Routio
Vihti: Alhonmäki, Etu-Moksi, Haapakylä, Harju, Jokikunta, Lankila, Pyöli, Saunamäki, Suontaka, Rajanummi

Lisätiedot:

Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi

Elisa on vahvistanut 4G-verkkonsa saatavuutta ja kapasiteettia eri puolilla Kirkkonummen seutua, muun muassa Siuntiossa. Lisäksi alueilla on parannettu kiinteän verkon saatavuutta lisäämällä kuituyhteyksiä, jotka mahdollistavat jopa gigan nopeudet kodin verkossa.

Loppuvuoden 2018 aikana Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan* ja parantanut kapasiteettia Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa. Lisäksi Elisa on parantanut kiinteän verkon saatavuutta ja palveluita kyseisillä alueilla tuoden kuituyhteyksiä yhä useamman saataville. Verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistäkin sujuvammat ja paremmat yhteydet, jotka eivät hidastele edes ruuhka-aikoina.

- Suomalaiset käyttävät nettiä koko ajan enemmän ja enemmän. Meidän tehtävämme on varmistaa, että netin käyttö on miellyttävä kokemus missä tahansa Elisan verkon alueella ja millä tahansa teknologialla -  niin kotona, töissä kun vapaa-ajalla. Nyt tehtyjen laajennusten ansiosta Uudenmaan alueen asiakkaillamme on käytössään maailman parhaat verkot myös tulevaisuudessa, Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisa on 5G:n edelläkävijä - avannut jo useita 5G-verkkoja Suomessa

Elisa avasi maailman ensimmäisen 5G-verkon kesäkuussa 2018 Tampereelle ja sittemmin verkkoja on avattu myös Helsinkiin, Jyväskylään ja Turkuun.  Verkot tulivat kaupalliseen käyttöön vuoden 2019 alusta ja pian markkinoille odotetaan ensimmäisiä 5G-päätelaitteita, joiden avulla verkkojen hyödyt konkretisoituvat kuluttajille. Elisa on lisäksi varustanut 4G-verkkoaan 5G-valmiuksilla Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Seinäjoella. 5G-valmiuksien ansiosta verkko voidaan myöhemmin päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi helpommin.

– 5G kymmenkertaistaa verkon nopeuden, eli muutos on todella suuri.  Erilaiset virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja esimerkiksi liikenteen, viihteen ja terveydenhuollon palvelut muuttuvat merkittävästi, Sarpila kertoo.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on tehty 4G-laajennuksia:
Inkoo: Tähtelä
Kirkkonummi: Heikkilä, Kartanonranta, Kauhala, Neidonkallio, Raivio, Tanskarla, Tolsa
Siuntio: Siuntion asema

Lisätiedot:

Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi

Rakennusalan valtakunnallinen työturvallisuuskilpailu osoitti, että alan yhteinen Nolla tapaturmaa -tavoite on mahdollista saavuttaa. Kisan kärkeen ylsi useita työmaita, joilla ei sattunut yhtään työtapaturmaa koko viime vuoden aikana. Voiton vei NCC Suomi Oy:n kohde, jossa työturvallisuuden tasoa mittaava TR-indeksi oli historiallinen: täydet 100.

Turvallisuus alkaa minusta -työturvallisuuskilpailun voittajatyömaa, Asunto Oy Vantaan Asteria, on kisan koko historian ensimmäinen työmaa, jossa TR-indeksi ylsi sataan pisteeseen. Taso oli kaiken kaikkiaan erittäin korkea, sillä kymmenen parhaan joukossa oli seitsemän kokonaan tapaturmatonta työmaata.

”On hienoa havaita, että henkilöstömme sitoutuminen pitkäjänteiseen työturvallisuustyöhön tuottaa erinomaista tulosta myös yritysten välisessä kilpailussa. Kiitokset kuuluvat menestyneiden työmaidemme koko henkilöstölle”, toteaa NCC:n maajohtaja Mika Soini.

”Olen tehnyt työmaatarkastuksia 23 vuotta ja nyt ensimmäisen kerran tarkastin työmaata, jolla TR-havainnointimenetelmällä sain tulokseksi 100”, kertoo kilpailussa tarkastukset tehnyt tarkastaja Peter Johansson Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

NCC Suomi Oy:n kohteita kilpailun kärkikymmenikköön ylsi peräti kolme kappaletta, voittajan korokkeen lisäksi NCC:n työmaat löytyvät sijoilta kolme ja neljä, molemmat 99 TR-indeksipisteellä. Toiseksi kilpailussa sijoittui Peab Oy:n kohde Tampereelta, jolla vastaava luku oli 99,3.

Tiukan kisan terävä kärki ratkaistiin TR-mittauksella

Koska finalistien joukkoon mahtui useita kokonaan tapaturmattomia työmaita, voitto ratkaistiin TR-mittauksella. Kunniamaininnat annettiin Peabin Asunto Oy Tampereen Förstin työmaalle ja NCC:n Jyväskylän Seminaarinmäen Athenaeum-rakennuksen mittavalle peruskorjaustyömaalle. Niin ikään Peab Oy:llä oli kisan kymmenen parhaan joukossa kolme kohdetta.

”Kaikilla kärkityömailla oli hyvä järjestys ja turvallisuusasiat hyvin hoidettu. Se osoittaa, että niillä koko työmaaväki on sitoutunut tekemään työnsä turvallisesti. Keskeisessä roolissa on tietysti myös työnjohto tinkimättömällä asenteellaan. Erityisen ilahduttavaa on myös keskisuurten yritysten nousu kärjen tuntumaan”, toteaa Peter Johansson.

”Kun näinkin monta työmaata on voitu toteuttaa ilman työtapaturmia, on se vahva osoitus siitä, että hyviä käytäntöjä noudattamalla työtapaturmat pystytään välttämään. Rakennusalan yhteisen Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin, että kaikki alalla työskentelevät sitoutuvat tavoitteeseen”, korostaa Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro.

Kilpailu on osa laajapohjaista turvallisuustyötä

Kilpailuun ilmoittautui yhteensä 32 työmaata eri puolilta Suomea. Kymmenen parasta valittiin TR-mittauksen perusteella. Finaaliin yltäneiden kohteiden työturvallisuutta arvioitiin kahdella osa-alueella: TR-mittauksella sekä kaikkien työmaalla työskentelevien työtapaturmien määrällä kilpailun aikana.

Kolmella loppukilpailuun osallistuneella työmaalla sattui yhteensä viisi lievää tapaturmaa, joista oli seurauksena enintään kolmen työpäivän poissaolo.

Kilpailuun osallistuneiden työmaiden turvallisuusarvioinnin suorittivat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen tarkastajat, jotka tekivät loppukilpailuun osallistuneille työmaille kaksi tarkastusta, yhden keväällä ja yhden syksyllä.

Kilpailun toteuttavat edellisen vuoden tapaan yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriö, Aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueet, Talonrakennusteollisuus ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Infra ry, Rakennusliitto ry, Ammattiliitto Pro ja Työturvallisuuskeskus.

Seuraava valtakunnallinen ”Turvallisuus alkaa minusta” -työturvallisuuskilpailu järjestetään vuonna 2020.

Lisätiedot

NCC Suomi Oy:
- työturvallisuuspäällikkö Ilmari Lahikainen, puh. 050 599 9733

Talonrakennusteollisuus ry, Uusimaa:
- aluepäällikkö Hannu J. Mäkinen, puh. 0500 602 415
- turvallisuusasiantuntija Juha Suvanto, puh. 050 344 9669
- asiamies Ahti Niskanen, puh. 050 548 1694

Turvallisuus alkaa minusta -kilpailun tulokset 2018

Elisa on vahvistanut 4G-verkkonsa saatavuutta ja kapasiteettia eri puolilla Hankoa ja Raaseporia. Lisäksi alueilla on parannettu kiinteän verkon saatavuutta lisäämällä kuituyhteyksiä, jotka mahdollistavat jopa gigan nopeudet kodin verkossa.

Loppuvuoden 2018 aikana Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan* ja parantanut kapasiteettia Hangossa ja Raaseporissa. Lisäksi Elisa on parantanut kiinteän verkon saatavuutta ja palveluita Raaseporissa tuoden kuituyhteyksiä yhä useamman saataville. Verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistäkin sujuvammat ja paremmat yhteydet, jotka eivät hidastele edes ruuhka-aikoina.

- Suomalaiset käyttävät nettiä koko ajan enemmän ja enemmän. Meidän tehtävämme on varmistaa, että netin käyttö on miellyttävä kokemus missä tahansa Elisan verkon alueella ja millä tahansa teknologialla -  niin kotona, töissä kun vapaa-ajalla. Nyt tehtyjen laajennusten ansiosta Uudenmaan alueen asiakkaillamme on käytössään maailman parhaat verkot myös tulevaisuudessa, Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisa on 5G:n edelläkävijä - avannut jo useita 5G-verkkoja Suomessa

Elisa avasi maailman ensimmäisen 5G-verkon kesäkuussa 2018 Tampereelle ja sittemmin verkkoja on avattu myös Helsinkiin, Jyväskylään ja Turkuun.  Verkot tulivat kaupalliseen käyttöön vuoden 2019 alusta ja pian markkinoille odotetaan ensimmäisiä 5G-päätelaitteita, joiden avulla verkkojen hyödyt konkretisoituvat kuluttajille. Elisa on lisäksi varustanut 4G-verkkoaan 5G-valmiuksilla Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Seinäjoella. 5G-valmiuksien ansiosta verkko voidaan myöhemmin päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi helpommin.

– 5G kymmenkertaistaa verkon nopeuden, eli muutos on todella suuri.  Erilaiset virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja esimerkiksi liikenteen, viihteen ja terveydenhuollon palvelut muuttuvat merkittävästi, Sarpila kertoo.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on tehty 4G-laajennuksia:
Hanko: Hangonkylä
Raasepori: Karjaa, Meltola

Lisätiedot:

Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi

36 uutta opiskelijaa aloitti puuteollisuuden ammattitutkinnon opinnot SAMIedun Pohjolankadun kampuksella SAMIedun ja Metsä Woodin järjestämässä oppisopimuskoulutuksen aloitustilaisuudessa. Opiskelijamäärä on suurimpia, mitä tähän saakka on kerralla otettu, sanoo Metsä Woodin Punkaharjun tehtaiden henkilöstöpäällikkö Ari Leppänen.

Nyt tammikuussa alkanut uudistunut puuteollisuuden ammattitutkinto, puulevyteollisuuden osaamisalan oppisopimuskoulutus on pilotti, jota on valmisteltu jo pitkin viime syksyä. Uudet tutkinnon perusteet ovat astuneet voimaan 1.1.2019. Puulevyteollisuuden osaamisalan suorittanut opiskelija työskentelee puulevyteollisuuden eri prosessien käyttö- ja valvontatehtävissä. Oppisopimuskoulutus kestää työn ohessa noin 1,5 vuotta ja se toteutetaan MetsäWoodin Punkaharjun tehtailla. Koulutuksen järjestäjänä toimii Ammattiopisto SAMIedu ja vastuukouluttajana SAMIedun puualan opettaja Matti Huopalainen.

Myös Huopalainen on uuden edessä, kun hän saa luotsattavakseen kolme oppisopimusryhmää.  
– Tämä tuo mukavaa vaihtelua perusopetuksen rinnalle, kiittelee Huopalainen, joka siis viettää jatkossa osan työpäivistään Punkaharjulla.

Oppisopimus on joustava, yksilöllinen ja käytännönläheinen tapa hankkia ammatti työtä tekemällä. Oppisopimus perustuu opiskelijan, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän väliseen sopimukseen, joka edellyttää palkallista työsuhdetta ja työnantajan sitoutumista koulutustehtävään. Sopimus voidaan solmia uuteen tai jo voimassa olevaan työsuhteeseen, myös yrittäjälle. Oppisopimuksella opiskelu on mahdollista niin nuorille kuin aikuisillekin. Opiskeluajasta noin 80 % on työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Koulutuksen tavoitteena voi olla ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai ammatillista osaamista täydentävä muu koulutus.

Puuteollisuuden tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Punkaharjun Kerto LVL-linjan investoinnilla vastataan rakentamisessa käytettävien puutuotteiden kasvavaan kysyntään. Tuotanto uudella Kerto LVL-linjalla käynnistyy kevään 2019 aikana ja puuteollisuuden ammattitutkinnon opiskelijat työllistyvät kerto- ja vaneriprosessin eri tehtäviin Punkaharjun tehtaille.

Lisätietoja:

Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto SAMIedu
Anne Taiponen, puh. 044 550 6692, anne.taiponen@samiedu.fi

Elisa on vahvistanut 4G-verkon saatavuutta ja kapasiteettia eri puolilla pääkaupunkiseutua, muun muassa Helsingissä ja Espoossa. Lisäksi alueilla on parannettu kiinteän verkon saatavuutta ja kapasiteettia. Asiakkaille verkon parannukset näkyvät aina laadukkaina yhteyksinä, niin kotona kuin liikkeessä.

Loppuvuoden 2018 aikana Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan* ja parantanut kapasiteettia Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Elisa on myös parantanut kiinteän verkon saatavuutta laajentamalla kuituverkkoa edellä mainituilla alueilla sekä lisäämällä kaapelimodeemiverkon kapasiteettia Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kiinteän verkon parannukset mahdollistavat jopa gigan nopeudet kodin verkossa ja takaavat yhteydet, jotka eivät hidastele edes ruuhka-aikoina.

-Suomalaiset käyttävät nettiä koko ajan enemmän ja enemmän. Meidän tehtävämme on varmistaa, että netin käyttö on miellyttävä kokemus missä tahansa Elisan verkon alueella ja millä tahansa teknologialla -  niin kotona, töissä kun vapaa-ajalla. Nyt tehtyjen laajennusten ansiosta Uudenmaan alueen asiakkaillamme on käytössään maailman parhaat verkot myös tulevaisuudessa, Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisa on 5G:n edelläkävijä - avannut jo useita 5G-verkkoja Suomessa

Elisa avasi maailman ensimmäisen 5G-verkon kesäkuussa 2018 Tampereelle ja sittemmin verkkoja on avattu myös Helsinkiin, Jyväskylään ja Turkuun. Verkot tulivat kaupalliseen käyttöön vuoden 2019 alusta ja pian markkinoille odotetaan ensimmäisiä 5G-päätelaitteita, joiden avulla verkkojen hyödyt konkretisoituvat kuluttajille. Elisa on lisäksi varustanut 4G-verkkoaan 5G-valmiuksilla Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Seinäjoella. 5G-valmiuksien ansiosta verkko voidaan myöhemmin päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi helpommin.

-Muutos on todella suuri, sillä 5G kymmenkertaistaa verkon nopeuden ja minimoi viiveen.  Erilaiset virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja esimerkiksi liikenteen, viihteen ja terveydenhuollon palvelut muuttuvat merkittävästi, Sarpila kertoo.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on tehty 4G-laajennuksia:

Espoo: Etelä-Laajalahti, Finnoo, Hakalehto, Hankalahti, Holmanmäki, Jupperi, Karakallio, Karaporti, Karhusuo, Kera, Ketunkorpi, Kiiltokallio, Kilonkallio, Kipparinmäki, Kirstinharju, Kivenlahti, Klovi, Kokinmetsä, Kolmperä, Kunnarla, Laajalahti, Lasilaakso, Latokaski, Leppäviita, Lystimäki, Myntinsyrjä, Niittykumpu, Nupurinmetsä, Nöykkiö, Otaniemi, Pappilanmäki, Pellaksenmäki, Perkkaa, Piispanportti, Rastaala, Suvisaaristo, Säterinmetsä, Vallikallio, Viherkallio, Vihermäki, Vuoriharju

Helsinki: Alppikylä, Alppila, Annala, Aurinkolahti, Eira, Eläintarha, Etu-Töölö, Hakuninmaa, Harju, Herttoniemenranta, Hevossalmi, Hietaniemi, Ilmala, Itäkeskus, Itä-Pasila, Kaartinkaupunki, Kaisaniemi, Kaivopuisto, Kalasatama, Kallio, Kamppi, Katajanokka, Kluuvi, Koskela, Kruununhaka, Kuusisaari, Laakso, Lidmalmen, Länsi-Herttoniemi, Länsimäki, Malmi, Malminkartano, Maunula, Maununneva, Munkkisaari, Myllypuro, Oulunkylä, Pihlajamäki, Pihlajisto, Pikku Huopalahti, Pohjois-Haaga, Punavuori, Puotila, Reimarla, Roihupelto, Ruoholahti, Ruskeasuo, Salmenkallio, Salmisaari, Santahamina, Siltasaari, Sörnäinen, Taka-Töölö, Tammisalo, Tapaninkylä, Tapulikaupunki, Tattarisuo, Torkkelinmäki, Toukola, Vallila, Viikin tiedepuisto, Vuosaari, Yliskylä

Kauniainen: Kasavuori

Vantaa: Hakunila, Hämeenkylä, Jokiniemi, Kaivoksela, Kanerva, Keimolanmäki, Kilteri, Koivuvaara, Kukkaketo, Kulomäki, Leinelä, Matari, Mikkola, Porttipuisto, Pähkinärinne, Rajakylä, Rajatorppa, Rautkallio, Rekolanmäki, Ruskeasanta, Simonkylä, Simonmetsä, Tikkurila, Tolkinmetsä, Voutila, Ylästö

Lisätiedot:

Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi

Hylätyistä materiaaleista rakastettavia design-tuotteita

Globe Hope avaa pop-up-myymälän Helsingin Stockmannin tavarataloon. Valikoimassa nähdään syksyllä 2018 uudistuneelta brändiltä  laukkuja, reppuja, pussukoita ja asusteita. Valikoima täydentyy kevään aikana ajankohtaisilla uutuustuotteilla.

Stockmann panostaa vastuullisiin brändeihin ja tuo tavaratalon valikoimiin kotimaisen ekobrändin, Globe Hopen. Globe Hope on 15-vuotias ekologinen ja eettinen brändi Vihdistä. Yritys uudisti brändinsä ja mallistonsa syksyllä 2018 ja valmistaa nyt ajattomia design-laukkuja, -reppuja ja erilaisia asusteita sekä luonnon kosmetiikkaa. Valikoima on tyyliltään pelkistetyn pohjoismainen ja tuotteiden materiaaleina nähdään tuttuun tapaan kertaalleen hylättyjä materiaaleja, kuten turvavyötä, messumattoa, kierrätysnahkaa ja armeijan varustemateriaaleja.

– Olemme erittäin iloisia siitä, että ekologiset design-tuotteemme ovat saatavilla keskeiseltä paikalta Helsingin kantakaupungista, toimitusjohtaja Seija Lukkala kuvailee pop-up-myymälän merkitystä yritykselle.

Lukkala kertoo, että yrityksen oma kivijalkamyymälä on ollut jäähyllä vuoden verran, kun yritys on panostanut brändi- ja valikoimauudistukseen.

– Koemme Stockmannin katutason myymälän nyt korvaavan oman lippulaivamyymälämme, Lukkala kiteyttää.

– Olemme todella iloisia Globe Hopen pop-up-myymälän avautumisesta Helsingin-tavarataloomme. Pop-up täydentää erinomaisesti vastuullista valikoimaamme ja tuo loistavasti esille kestävää ja kotimaista suunnittelua, Stockmannin yhteiskuntavastuupäällikkö Emilia Gädda puolestaan sanoo.

Globe Hope on panostanut myös verkkokauppaansa, joka lanseerattiin syksyllä 2018 uuden brändi-ilmeen yhteydessä. Perinteiset myyntikanavat Globe Hope näkee tärkeänä, sillä etenkin ekotuotteissa materiaalin tunnustelu antaa tuotteelle ulottuvuuden, jota verkkokauppa ei pysty välittämään.

Globe Hopen kaikki tuotteet on valmistettu kierrätetystä materiaalista ja ne ovat erittäin kestäviä.

– Tuotteemme saavat inspiraationsa materiaalista, joka on kertaalleen hylätty. Teemme siitä uudelleen rakastettavaa, kuvailevat malliston suunnittelijat Anssi Ruokokoski ja Miisa Asikainen.

Tämän hetken suosituin tuote on ollut Hanki-pipo, joka valmistetaan ylijäämäturvelangasta, kertoo Asikainen.

Globe Hopen pop-up-myymälä löytyy Helsingin keskustan tavaratalon ensimmäisestä kerroksesta ja se avataan 18. tammikuuta 2019.

Lappeenrannan kaupunginteatteri täyttää 70 vuotta. Juhlakevään ensimmäinen ensi-iltaesitys on Lappeenrannan lukioteatterin kanssa yhteistyössä tuotettava nuorisomusikaali Footloose. Se saa ensi-iltansa lauantaina 19.1. klo 19 suurella näyttämöllä. Esityksiä on yhteensä 11 kappaletta, joista viimeinen nähdään tammikuun viimeisenä päivänä. 

Footloose kertoo nuorten elämästä pikkukaupunki Bomontissa, jossa ei saa tanssia ja pitää hauskaa. Kiellon taustalla on kaupungissa aiemmin tapahtunut tragedia ja aikuisten suojelunhalu. Ohjaaja Marika Kesseli kertoo, että musikaalissa on kyse vallan ja vapauden lisäksi myös luopumisesta ja rohkeudesta mennä elämässä eteenpäin. 

– Menetykseen, eroon ja kuolemaan liittyvät asiat säilyvät samoina vuosikymmenistä ja -sadoista toisiin. Myöskään aikuistumisen teema ei muutu. Yhdenmukaisuuden vaatimukset, yksilöiden kontrollointi ja ulkopuolisten vastustus näkyvät valitettavasti poliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. 

Dean Pitchfordin käsikirjoitus oli Kesselille entuudestaan tuttu, sillä hän käänsi sen vuonna 2008 Vaskivuoren lukiota varten. 

– Halusimme tuottaa ohjelmistoon nuorisomusikaalin, jossa olisi painavaakin sisältöä ja toisaalta myös mukaansatempaavaa musiikkia ja hyvää meininkiä. 

Musikaalissa esiintyy 55 näyttelevää ja tanssivaa sekä 15 soittavaa nuorta. Lisäksi lavastukseen ja grafiikoiden tekemiseen on osallistunut 10 lukiolaista. Näyttämöllä nähtävät Vilma Liikkanen, Ada Taalikka ja Pinja Kiuru lupaavat Footloosen tarjoavan kaupungin parhaat bileet. 

– Luvassa on paljon hyvää musiikkia ja tunteita sekä ennen kaikkea iloista energiaa ja osaamista. 

Juha Östman ja Leevi Nikula ovat samoilla linjoilla opiskelija- ja esiintyjäkollegoidensa kanssa. 

– Kerrankin Lappeenrannassa tehdään teatteria, joka iskee myös nuoriin katsojiin kuin nyrkki puuroon. 

Elli Jukkalan ja Sami Lemisen mukaan musikaali kertoo kauniin ja merkityksellisen tarinan, jonka voi tulla katsomaan vaikka useammankin kerran. 

– Joka kerralla näkee varmasti monta uutta asiaa, sillä lavalla tapahtuu paljon valtavan ja valtaavan esiintyjäkaartin ansiosta. 

Aada Sainion, Elina Orpanan ja Fanni Hedmanin mielestä puolestaan roolihahmojen erilaiset tarinat haastavat yleisöä ajattelemaan esityksessä käsiteltäviä teemoja eri näkökulmista. 

– Tietysti Footloose koukuttaa myös mahtavilla melodioillaan ja nuoruuden voimallaan. Me kaikki tuomme omalla persoonallamme paljon tähän projektiin. Mahtavan yhteishengen ansiosta tunnelma on aina katossa ja pitkät treenitkin ovat tuntuneet enemmän hauskanpidolta kuin työltä. 

Esityksessä kuultava, Lea Kaijansinkon johtaman livebändin soittama musiikki on monipuolista. Musikaali sisältää perinteisiä pop-kappaleita, balladeja, rhythm ’n bluesia, gospelia ja Broadway-näyttämömusiikkia. 

Bomontissa tanssiminen on kiellettyä, mutta musiikinkin vuoksi liikettä pitäisi saada aikaiseksi. Ohjaaja Kesselin mielestä Footloose asettikin koreografian näkökulmasta työryhmälle mielenkiintoisen haasteen. 

– Koreografi Netta Salonsaari on ratkaissut asian niin, että näyttämöllä on paljon urheilua ja temppuilua, mutta myös tanssia niissä kohdissa, joissa irrottaudutaan näyttämön reaalimaailmasta tai ollaan poissa Bomontista. Tällä kertaa tansseista vastaa pääosin tanssiryhmä. 

Lavastuksessa on huomioitu toiminnalle, bändille sekä kuorolle tarvittava tila. Joissakin kohtauksissa näyttämöllä kun on samaan aikaan yhteensä 70 nuorta. 

– Esityksemme lavastus on viitteellinen ja korostaa Bomontin ilmapiirin viileyttä. Päivi Pöyhölän skenografiassa sille vastapainoa luovat kohtaukset, joissa kaupungin ankeus on karkotettu ilolla, elämällä ja riemukkailla väreillä, Kesseli avaa. 

Ohjaaja kiittelee nuoria erityisesti vankasta sitoutumisesta yhteiseen projektiin. 

– Varsinkin nyt tammikuussa tunnelma treeneissä on ollut suorastaan riehakas. Myös yhteistyö teatterin kanssa on sujunut ja on tullut sellainen olo, että kaikki tähtäävät samaan maaliin, onnistuneeseen esitykseen. 

Lukioteatterin nuorille suuri yhteisponnistus harjoituksineen, valmisteluineen ja esityksineen on mieleenpainuva kokemus. 

– Tämä on ainutkertainen tilaisuus, ei tällaista pääse missään muualla tekemään. Footloose on tuonut meille paljon uusia ystäviä ja rohkeutta. Esitys on vaatinut meiltä tosi paljon, mutta antaa moninkertaisesti takaisin, Vilma Liikkanen, Ada Taalikka ja Pinja Kiuru hehkuttavat. 

Kuva: Footloose. Etualalla vasemmalta lukien Noora Myyryläinen, Maija Alamäki ja Elli Komppa. Kuvaaja: Ari Nakari. 

Tietoa näytelmästä: 

Dean Pitchford
Footloose
Suurella näyttämöllä 19.–31.1.
Yhteistuotanto Lappeenrannan lukioteatterin kanssa 

Alkuperäiskäsikirjoitus: Dean Pitchford
Näyttämösovitus: Dean Pitchford ja Walter Bobbie
Musiikki: Tom Snow
Sanoitukset: Dean Pitchford
Musiikkia myös seuraavilta: Eric Carmen, Sammy Hagar, Kenny Loggins ja Jim Steinman
Suomennos: Marika Kesseli
Käännöksen tarkistus: Arttu Hägg 

Harrastajaproduktio R&H Theatricals Europen luvalla.

Työryhmä: 

Musiikin johto: Lea Kaijansinkko
Ohjaus: Marika Kesseli ja Netta Salonsaari
Koreografia: Netta Salonsaari 
Lavastus: Päivi Pöyhölä ja Anu Huttunen
Puvustus: Päivi Pöyhölä ja teatterin puvusto
Grafiikan ja lavastuksen ohjaus: Anu Huttunen
Markkinointi ja oheistuotteet: Tommi Räty
Assistentti / Blogi, traileri ja some: Petja Pulkkinen 

Valot: Timo Hämäläinen, Topi Jukka, Petri Mättö
Maskeeraus ja kampausten suunnittelu: Pinja Ruokolainen
Äänitekniikka: Olli-Pekka Pyysing, Tomi Aronen, Kimmo Pasanen
Lavastusrakennus: Seppo Ihalainen, Vesa Hulkkonen ja Jukka Malaska
Tarpeistoapu: Teatterin tarpeisto
Näyttämömestarit: Kirka Haikonen, Veli-Matti Sirkiä
Näyttämömiehet: Vesa Hovi, Matti Jarva

Lavalla bailaamassa: 

Aino Aaltonen: koululainen / Bar-B-Quen asiakas
Pekka Aalto: Ren McCormack
Sofia Bogod: laulaja Bar-B-Quessa
Elias Grudinschi: vanha mies
Maija Hyvärinen: Ethel McCormack / taustalaulu
Susanna Hämäläinen: Lulu / taustalaulu
Rosa Ikävalko: opiskelija / Bar-B-Quen asiakas
Elli Jukkala: Ariel Moore
Edith Kauppinen: diakonissa
Elmo Kauppinen: suntio / baarimikko Bar-B-Quessa
Nea Kiukas: koululainen / Burger Blastin tarjoilija / Bar-B-Quen asiakas
Pinja Kiuru: Urleen
Pieta Kiviranta: Eleanor Dunbar / nainen Bar-B-Quessa /Renin ystävä /taustalaulu
Milla Kortelainen: rehtori Hannah Clark
Saku Laitinen: Chuckin jengiläinen / taustalaulu
Helinä Laukkanen: aikuinen Bomontissa / Bar-B-Quen asiakas
Mira Lattu: opiskelija / Bar-B-Quen tarjoilija
Sami Leminen: pastori Shaw Moore / Bar-B-Quen asiakas
Vilma Liikkanen: Renin ystävä Bickle / taustalaulu
Aapo Loimalahti: opiskelija / Bar-B-Quen asiakas 

Helmi Malmi: Betty Blast / nainen Bar-B-Quessa / Renin ystävä / taustalaulu
Emma Mänttäri: Vi Moore / taustalaulu
Leevi Nikula: Chuck Cranston / Bar-B-Quen asiakas / taustalaulu
Viivi Pellinen: vanha nainen
Anastasia Pesheva: Chuckin jengiläinen / Bar-B-Quen asiakas / taustalaulu
Lukas Peurala: valmentaja Roger Dunbar / Travis / cowboy
Silla Pöyry: Rusty
Alberto Rama: Renin ystävä Jeter / poliisi / Bar-B-Quen asiakas
Niilo Ruokoniemi: aikuinen Bomontissa / opiskelija / Bar-B-Quen asiakas
Aino Räisänen: opiskelija / koululainen / Bar-B-Quen asiakas
Milla Saikko: opiskelija / Bar-B-Quen asiakas
Aada Sainio: Renin ystävä Garvin
Oskari Salin: Willard Hewitt
Nea Salo: Willardin mamma
Darjakerttu Siljander: koululainen / Bar-B-Quen asiakas
Ada Taalikka: Wendy Jo
Suvi Uronen: aikuinen Bomontissa / Bar-B-Quen asiakas
Anni Vesterinen: Chuckin jengiläinen / nainen Bar-B-Quessa / taustalaulu
Juha Östman: Wes Warnicker / Lyle / taustalaulu

Bilebändi: 

Kitara: Aatu Sievänen, Eino Poutiainen, Elis Kiiskinen, Rasmus Taponen
Koskettimet: Anna-Lotta Pesonen, Elina Orpana, Fanni Hedman, Iida Berg, Sonja Korpelainen
Basso: Elisa Laakso, Sofia Bogod
Rummut, perkussiot: Erik Toikka, Tuukka Waris
Harmonikka: Helmi Pykäläinen
Klarinetti: Iida Berg
Huilu: Sonja Korpelainen
Saksofoni: Stina Myllys 

Bileissä laulamassa: 

Martta Huomanen, Elli Komppa, Viivi Pellinen, Helmi Pykäläinen, Ida Tiainen, Emmi Valassaari, Sara Vänttilä 

Bileiden tanssijat: 

Siiri Kaijansinkko, Emilia Kytölä, Tiia Lohi, Laura Lohtander, Aapo Loimalahti, Elli Komppa, Noora Myyryläinen, Amanda Nykter, Lukas Peurala, Rose Marie Rusanen, Karoliina Skyttä, Nelli Virtanen, Sara Vänttilä, Maija Alamäki, Pinja Kovanen 

Bileiden koristelu: 

Edith Kauppinen, Elmo Kauppinen, Elisa Laakso, Elizaveta Pikova (juliste), Inka Rauhala, Liisa Riihimäki, Maisa Sievänen, Sara Tapanainen, Pihla Vesikko, Saga Yli-Ristaniemi 

Lehdistökuvat: 

Kuvaaja: Ari Nakari. Kuvat ladattavissa ohjelmistosivulta: https://lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Footloose

Lisätietoja: 

Ohjaaja Marika Kesseli, marika.kesseli(a)gmail.com 

Teatterinjohtaja Timo Sokura, puh. 040 670 0508
timo.sokura(at)lappeenranta.fi 

Esitysajat, liput ja muuta lisätietoa: https://lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Footloose

Elisa on vahvistanut 4G-verkkonsa saatavuutta ja kapasiteettia eri puolilla Keski-Uuttamaata, muun muassa Hyvinkäällä. Lisäksi alueella on parannettu kiinteän verkon saatavuutta lisäämällä kuituyhteyksiä, jotka mahdollistavat jopa gigan nopeudet kodin verkossa.

Loppuvuoden 2018 aikana Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan* ja parantanut kapasiteettia Hyvinkäällä, Tuusulassa, Järvenpäässä, Mäntsälässä, Keravalla sekä Nurmijärvellä. Lisäksi Elisa on parantanut kiinteän verkon saatavuutta ja palveluita kyseisillä alueilla tuoden kuituyhteyksiä yhä useamman saataville. Verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistäkin sujuvammat ja paremmat yhteydet, jotka eivät hidastele edes ruuhka-aikoina.

- Suomalaiset käyttävät nettiä koko ajan enemmän ja enemmän. Meidän tehtävämme on varmistaa, että netin käyttö on miellyttävä kokemus missä tahansa Elisan verkon alueella ja millä tahansa teknologialla -  niin kotona, töissä kun vapaa-ajalla. Nyt tehtyjen laajennusten ansiosta Uudenmaan alueen asiakkaillamme on käytössään maailman parhaat verkot myös tulevaisuudessa, Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisa on 5G:n edelläkävijä - avannut jo useita 5G-verkkoja Suomessa

Elisa avasi maailman ensimmäisen 5G-verkon kesäkuussa 2018 Tampereelle ja sittemmin verkkoja on avattu myös Helsinkiin, Jyväskylään ja Turkuun.  Verkot tulivat kaupalliseen käyttöön vuoden 2019 alusta ja pian markkinoille odotetaan ensimmäisiä 5G-päätelaitteita, joiden avulla verkkojen hyödyt konkretisoituvat kuluttajille. Elisa on lisäksi varustanut 4G-verkkoaan 5G-valmiuksilla Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Seinäjoella. 5G-valmiuksien ansiosta verkko voidaan myöhemmin päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi helpommin.

– 5G kymmenkertaistaa verkon nopeuden, eli muutos on todella suuri.  Erilaiset virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja esimerkiksi liikenteen, viihteen ja terveydenhuollon palvelut muuttuvat merkittävästi, Sarpila kertoo.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on tehty 4G-laajennuksia:
Hyvinkää: Isokylä, Metsä-Mutila, Nummisilta, Parantola, Pilvenmäki, Tanssikallio, Vaivero
Järvenpää: Haarajoki, Kinnari, Lepola, Pajala, Wärtsilä
Kerava: Ahjo, Kannisto, Kilta, Päivölänlaakso, Savio, Sompio, Sorsakorpi
Mäntsälä: Anttila, Mallamäki, Valkamanpelto
Nurmijärvi: Gunnari, Ripatti, Vaaksi
Tuusula: Kilta, Klaavonkallio, Kylmäoja

Lisätiedot:

Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi

Elisa on vahvistanut 4G-verkkonsa saatavuutta ja kapasiteettia eri puolilla Itä-Uuttamaata, muun muassa Porvoossa. Lisäksi alueilla on parannettu kiinteän verkon saatavuutta lisäämällä kuituyhteyksiä, jotka mahdollistavat jopa gigan nopeudet kodin verkossa.

Loppuvuoden 2018 aikana Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan* ja parantanut kapasiteettia Porvoossa, Sipoossa, Loviisassa sekä Lapinjärvellä. Lisäksi Elisa on parantanut kiinteän verkon saatavuutta ja palveluita Sipoossa, Porvoossa ja Loviisassa tuoden kuituyhteyksiä yhä useamman saataville. Verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistäkin sujuvammat ja paremmat yhteydet, jotka eivät hidastele edes ruuhka-aikoina.

- Suomalaiset käyttävät nettiä koko ajan enemmän ja enemmän. Meidän tehtävämme on varmistaa, että netin käyttö on miellyttävä kokemus missä tahansa Elisan verkon alueella ja millä tahansa teknologialla -  niin kotona, töissä kun vapaa-ajalla. Nyt tehtyjen laajennusten ansiosta Uudenmaan alueen asiakkaillamme on käytössään maailman parhaat verkot myös tulevaisuudessa, Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisa on 5G:n edelläkävijä - avannut jo useita 5G-verkkoja Suomessa

Elisa avasi maailman ensimmäisen 5G-verkon kesäkuussa 2018 Tampereelle ja sittemmin verkkoja on avattu myös Helsinkiin, Jyväskylään ja Turkuun.  Verkot tulivat kaupalliseen käyttöön vuoden 2019 alusta ja pian markkinoille odotetaan ensimmäisiä 5G-päätelaitteita, joiden avulla verkkojen hyödyt konkretisoituvat kuluttajille. Elisa on lisäksi varustanut 4G-verkkoaan 5G-valmiuksilla Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Seinäjoella. 5G-valmiuksien ansiosta verkko voidaan myöhemmin päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi helpommin.

– 5G kymmenkertaistaa verkon nopeuden, eli muutos on todella suuri.  Erilaiset virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja esimerkiksi liikenteen, viihteen ja terveydenhuollon palvelut muuttuvat merkittävästi, Sarpila kertoo.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on tehty 4G-laajennuksia:
Lapinjärvi: Heikinkylä, Rämsänkulma
Loviisa: Antinkylä, Hyövinkylä, Härkäpää, Kärppä, Rauhala, Vahterpää, Valkolampi
Porvoo: Kilpilahti, Kylmäkivi
Sipoo: Kotimäki

Lisätiedot:

Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi

Journalisten, teologie magistern Lisa Enckell (f. 1961) har nominerats som tredje kandidat i biskopsvalet i Borgå stift. Valmansföreningen lämnade in sin stiftelseurkund till domkapitlet på måndagen 14 januari. Tidigare har Sixten Ekstrand och Bo-Göran Åstrand nominerats som kandidater.

Liisa Enckell prästvigdes 1989. Sedan 2011 jobbar hon som kulturredaktör på Yle där hon tidigare var freelanceredaktör 2007-2011.  Enckell har varit förtroendevald inom kyrkliga samfälligheten i Helsingfors 2007-2014. Enckell har i ett par repriser arbetat på Finska Missionssällskapet i Helsingfors och som missionär i Columbia 1993-95. Enckell arbetade som radioredaktör på Stiftsrådet i Borgå stift och vid Kyrkans informationscentral 1997-2009. Hon har bland annat jobbat som sjukhuspräst 1989-92.

Kandidatnomineringen i biskopsvalet i Borgå stift inleddes på torsdag 15.11 och avslutas tisdag 15.1.2019. En valmansförening som består av minst 30 röstberättigade kan ställa upp en kandidat i valet. Kandidaten måste vara vigd till präst i Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland.

Sammanlagt ca 700 personer har rösträtt i biskopsvalet. Hälften av dem är präster i Borgå stift och hälften lekmannaelektorer. Lekmannaelektorerna består av stiftsfullmäktiges lekmannamedlemmar, lekmannaombuden i kyrkomötet, stiftets medlem i kyrkostyrelsen, domkapitlets lagfarna assessor och domkapitlets lekmannamedlem. Församlingarnas kyrkofullmäktige och församlingsråd har valt de återstående lekmannaelektorerna i relation till församlingens medlemsantal.

Valets första omgång hålls 19 mars 2019. Om ingen av kandidaterna får mer än hälften av de avgivna rösterna i den första omgången ordnas en andra valomgång 10 april mellan de kandidater som fått flest röster.

Den nya biskopen tillträder 1.9.2019 och vigs till ämbetet 29.9.2019. Nuvarande biskopen Björn Vikström tillträder som universitetslärare i teologisk etik med religionsfilosofi vid Åbo akademi 1.9.2019.

Mera information:
ombudet för Liisa Enckells valmansförening: Ann-Sofi Storbacka, tfn 019 238 281, 040 5613 873, ann-sofi.storbacka@evl.fi
Lisa Enckells webbplats

Biskopsvalet i Borgå stift
lagfarna assessorn Lars-Eric Henricson, tfn 040 142 5214, lars-eric.henricson@evl.fi
notarie Linus Stråhlman, tfn 040 142 5211, linus.strahlman@evl.fi 

Radiotoimittaja Lisa Enckell (s. 1961) on asetettu ehdolle Porvoon hiippakunnan piispanvaaliin. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin 14.1.2019.

Lisa Enckell vihittiin papiksi vuonna 1989. Vuodesta 2011 lähtien hän on työskennellyt kulttuuritoimittajana Ylessä. Enckell toimi freelancer-toimittajana vuosina 2007-2011. Enckell työskenteli radiotoimittajana Porvoon hiippakunnassa ja Kirkon viestinnässä 1997-2009. Enckell on työskennellyt kahteen otteeseen Suomen lähetysseuran palveluksessa vuosina 1993-1995. Hän on työskennellyt myös sairaalapastorina vuosina 1989-1992. Enckell on toiminut luottamustehtävissä Helsingin seurakuntayhtymässä vuosina 2007-2014.

Piispanvaalin ehdokasasettelu alkoi 15.11.2018 ja päättyy 15.1.2019. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan tarvitaan ehdokkaan suostumus sekä vähintään 30 äänioikeutetun valitsijan esitys. Piispaehdokkaan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihitty pappi.

Porvoon piispanvaalissa äänioikeutettuja on kaikkiaan noin 700. Äänioikeutetuista puolet on Porvoon hiippakunnan pappeja ja lehtoreita, toisen puolen muodostavat maallikkoäänestäjät. Maallikkovalitsijoina toimivat hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, Porvoon hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, Porvoon hiippakunnasta valittu kirkkohallituksen jäsen, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja tuomiokapitulin maallikkojäsen. Seurakuntien kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot ovat valinneet loput äänioikeutetut suhteessa seurakuntien jäsenmääriin.

Vaalin ensimmäinen kierros käydään 19.3.2019. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, vaalin toinen kierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 10.4.2019.

Porvoon hiippakunnan nykyinen piispa Björn Vikström siirtyy Åbo Akademin teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian opettajan tehtävään 1.9.2019. Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.9.2019.

Aiemmin Porvoon piispanvaaliin on asetettu ehdolle Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen johtaja Sixten Ekstrand ja Pietarsaaren ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Bo-Göran Åstrand.

Lisätietoja:
Lisa Enckellin valitsijayhdistyksen asiamies: Ann-Sofi Storbacka, p. 019 238 281/040 5613 873, ann-sofi.storbacka@evl.fi
https://lisaenckell.com/
Porvoon hiippakunnan piispanvaalisivut
Lakimiesasessori Lars-Eric Henricson, p. 040 142 5214, lars-eric.henricson@evl.fi
Notaari Linus Stråhlman, p. 040 142 5211, linus.strahlman@evl.fi

Pohjoismaissa kiertänyt Orkester Norden asettuu Lahteen seuraavaksi viideksi vuodeksi. Orkesteri on ponnahduslauta nuorille lahjakkaille muusikoille. Orkesteriin voivat hakea 15–25-vuotiaat nuoret muusikot Pohjoismaista ja Baltian maista.

Orkester Norden on kapellimestari Esa-Pekka Salosen ja Ruotsin Lions-järjestön vuonna 1993 perustama nuoriso-orkesteri. Orkesterin kotipaikka oli 15 vuoden ajan Ruotsissa, jonka jälkeen se siirtyi viideksi vuodeksi Norjaan ja sitten Tanskaan. Nyt orkesteri saa uuden kodin Suomesta ja Lahdesta seuraavaksi viideksi vuodeksi 2019–2023.

Orkester Norden toimii pohjoismaisen Lions-organisaation alla. Suomessa orkesterin hallinto ja koordinointi siirtyy Suomen Lions-liitto ry:lle. Käytännön järjestelyistä ja koordinoinnista vastaa Lahden kaupungin kulttuuripalvelut. Orkesteritoiminnan päärahoittaja on Pohjoismainen ministerineuvosto.

Suomen Lions-liiton pääsihteeri Maarit Kuikka on mielissään orkesterin siirtymisestä Suomen Lions-liiton hallinnoimaksi.

–Lasten ja nuorten hyvinvointi ja auttaminen ovat lionstoiminnan ytimessä. On mahtavaa, että voimme olla mukana tukemassa nuorten kulttuuriharrastusta ja kansainvälistymistä Orkester Norden -toiminnan kautta. Lisäksi Lahden kaupunki on meille paras mahdollinen yhteistyökumppani tässä tehtävässä,Kuikka sanoo.

Kapellimestari Eva Ollikainen johtaa orkesteria vuonna 2019

Nuori lahjakkuus Eva Ollikainen on lupautunut kapellimestariksi kuluvalle vuodelle. Hänen johdollaan orkesteri saa ansaittua näkyvyyttä ja soittajat pääsevät työskentelemään kunnianhimoisen ammattilaisen kanssa. Lisäksi nuoriso-orkesteria on kouluttamassa kahdeksan pohjoismaista klassisen musiikin ammattilaista, jotka edustavat omien soitinryhmiensä huippuosaajia.

Suomalaisista kouluttajista mukana on muun muassa Sinfonia Lahden sellisti Ilkka Uurtimo. Hän johtaa taiteellista työryhmää, johon kuuluu kaikkien eri soitinalojen kouluttajat, orkesterin kapellimestari sekä edustajat Suomen Lions-liitosta ja Lahden kaupungilta. Tämän vuoden pääteoksina Orkester Nordenilla tulevat olemaan Sibeliuksen Lemminkäinen ja Šostakovitšin Sinfonia nro. 5.

Eva Ollikainen kokee nuoriso-orkesterien toiminnan tärkeäksi ja haluaa olla mukana jakamassa ammattiosaamistaan nuorille.

–Kuinka upea mahdollisuus tämä on pohjoismaisille nuorille muusikoille päästä soittamaan toisten lahjakkaiden muusikoiden kanssa. Odotan inspiroivia ja energisiä hetkiä Orkester Nordenin kanssa, Ollikainen kommentoi innoissaan. 

Orkesteri kokoontuu Lahdessa 29.7.–7.8.2019 kymmenen päivää kestävälle leirille. Leirin päätteeksi orkesteri kiertää Suomessa ja Pohjoismaissa yhteensä viiden päivän ajan. Leiri järjestetään Lahden konserttitalossa sekä Lahden Sibeliustalossa, jossa järjestetään myös yksi kiertueen konserteista.

Soittajahaku käynnistyy tammikuun lopulla

Orkester Nordenin soittajahaku on avoinna 21.1.–18.2.2019. Orkesteriin voivat hakea 15–25-vuotiaat nuoret muusikot. Hakijan täytyy olla musiikkioppilaitoksen opiskelija joko Pohjoismaissa tai Baltian maissa. Hakijaksi hyväksytään myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansalaiset, jotka opiskelevat jossain muussa maassa. Majoituksen ja ruokailut sisältävä leiri ja kiertue ovat orkesteriin valituille nuorille maksuttomia. Nuori maksaa itse matkakulunsa kotipaikkakunnaltaan Lahteen, mutta myös tähän voi hakea tukea paikalliselta lionsklubilta. Lisätiedot, koesoittomateriaalit sekä hakuohjeet ovat jo saatavilla osoitteessa www.orkesternorden.com.

Lahden kaupungin kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos toivottaa lahjakkaat nuoret tervetulleiksi kulttuurikaupunki Lahteen.

– On suuri kunnia olla mukana jatkamassa lionien ja Esa-Pekka Salosen käynnistämää huikeaa kulttuurihanketta. Lahti tarjoaa Orkester Nordenille parhaat olosuhteet sekä harjoittelulle että muulle yhteiselle tekemiselle.

Lisätietoja:

Lahden kaupunki
kulttuuriasianpäällikkö
Matti Karhos
matti.karhos@lahti.fi
p. 050 387 8792

kulttuurituottaja
Henna Keihäs
henna.keihas@lahti.fi
p. 050 383 6551

www.orkesternorden.com, www.lions.fi, www.lahti.fi Olemme myös somessa!

Kyrkoherden i Väståbolands svenska församling, TD Harry S Backström (f. 1957) har nominerats som fjärde kandidat i biskopsvalet i Borgå stift. Valmansföreningen lämnade in sin stiftelseurkund på måndagen 14 januari. Tidigare har Sixten Ekstrand, Bo-Göran Åstrand och Lisa Enckell nominerats som kandidater.

Harry S Backström är kyrkoherde i Väståbolands församling sedan 2012 (tjänstledig för studier 1,5 år under 2015-2017). Han prästvigdes 2008 och blev teologie doktor 2018. Han har tidigare bland annat verkat som kaplan i Houtskärs och Dragsfjärds kapellförsamlingar. Innan Backström blev präst jobbade han inom skogsindustrin.

Kandidatnomineringen i biskopsvalet i Borgå stift inleddes på torsdag 15.11 och avslutas tisdag 15.1.2019. En valmansförening som består av minst 30 röstberättigade kan ställa upp en kandidat i valet. Kandidaten måste vara vigd till präst i Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland.

Sammanlagt ca 700 personer har rösträtt i biskopsvalet. Hälften av dem är präster i Borgå stift och hälften lekmannaelektorer. Lekmannaelektorerna består av stiftsfullmäktiges lekmannamedlemmar, lekmannaombuden i kyrkomötet, stiftets medlem i kyrkostyrelsen, domkapitlets lagfarna assessor och domkapitlets lekmannamedlem. Församlingarnas kyrkofullmäktige och församlingsråd har valt de återstående lekmannaelektorerna i relation till församlingens medlemsantal.

Valets första omgång hålls 19 mars 2019. Om ingen av kandidaterna får mer än hälften av de avgivna rösterna i den första omgången ordnas en andra valomgång 10 april mellan de kandidater som fått flest röster.

Den nya biskopen tillträder 1.9.2019 och vigs till ämbetet 29.9.2019.

Mera information:
ombudet för Harry S Backströms valmansförening: Daniel Norrback, tfn 040 5862 370, daniel.norrback@evl.fi,
Adressen till webbplatsen uppdateras senare.

Biskopsvalet i Borgå stift
lagfarna assessorn Lars-Eric Henricson, tfn 040 142 5214, lars-eric.henricson@evl.fi
notarie Linus Stråhlman, tfn 040 142 5211, linus.strahlman@evl.fi 

Länsi-Turunmaan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Harry S. Backström (s.1957) on asetettu ehdolle Porvoon hiippakunnan piispanvaaliin. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin 14.1.2019.

Harry S. Backström on toiminut Länsi-Turunmaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2012. Hänet vihittiin papiksi vuonna 2008. Vuonna 2018 hän väitteli teologian tohtoriksi. Aikaisemmin hän on toiminut mm. kappalaisena Houtskarin ja Dragsfjärdin kappeliseurakunnissa. Ennen vuotta 2008 Backström työskenteli. mm. metsäteollisuudessa.

Piispanvaalin ehdokasasettelu alkoi 15.11.2018. ja päättyy 15.1.2019. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan tarvitaan ehdokkaan suostumus sekä vähintään 30 äänioikeutetun valitsijan esitys. Piispaehdokkaan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihitty pappi.

Porvoon piispanvaalissa äänioikeutettuja on kaikkiaan noin 700. Äänioikeutetuista puolet on Porvoon hiippakunnan pappeja ja lehtoreita, toisen puolen muodostavat maallikkoäänestäjät. Maallikkovalitsijoina toimivat hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, Porvoon hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, Porvoon hiippakunnasta valittu kirkkohallituksen jäsen, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja tuomiokapitulin maallikkojäsen. Seurakuntien kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot ovat valinneet loput äänioikeutetut suhteessa seurakuntien jäsenmääriin.

Vaalin ensimmäinen kierros käydään 19.3.2019. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, vaalin toinen kierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 10.4.2019.

Porvoon hiippakunnan nykyinen piispa Björn Vikström siirtyy Åbo Akademin teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian opettajan tehtävään 1.9.2019. Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.9.2019.

Aiemmin Porvoon piispanvaaliin on asetettu ehdolle Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen johtaja Sixten Ekstrand, Pietarsaaren ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Bo-Göran Åstrand ja kulttuuritoimittaja Lisa Enckell.

Lisätietoja:

Harry S. Backströmin valitsijayhdistyksen asiamies: Daniel Norrback, p. 040 5862 370, daniel.norrback@evl.fi. Verkkosivut avataan myöhemmin.

Porvoon hiippakunnan piispanvaalisivut
Lakimiesasessori Lars-Eric Henricson, p. 040 142 5214, lars-eric.henricson@evl.fi
Notaari Linus Stråhlman, p. 040 142 5211, linus.strahlman@evl.fi

Viemäri- ja vesijohtotyö kaventaa ajorataa Humalistonkatu 2 kohdalla 15-16.1.2019. Toinen ajokaista pois käytöstä. Työaika klo 17.00-7.00. Paikalla liikenne opasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Rovaniemen kaupunginhallitus kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen maanantaina 14.1.2019.

Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman kaupungintalon väistötilaratkaisuista. Kaupungin keskushallinto ja sosiaali- ja terveystoimen hallinto siirtyvät Revontulikeskukseen ja sivistystoimen henkilöstö osoitteisiin Jokiväylä 13 ja Viirinkankaantie 1. Teknisille palveluille toteutetaan Mäntyvaaraan tilaelementtirakennus.

Tällä hetkellä kaupungintalolla työskentelee noin 140 työntekijää. Tavoitteena on, että sisäilmaongelmista kärsivä kaupungintalo tyhjenee kesään 2019 mennessä.

Alakorkalon koulun pilaantuneiden maiden ja pohjaveden kunnostaminen

Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että Alakorkalon koulun pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostaminen toteutetaan tekniselle lautakunnalle varatuilla määrärahoilla ja, että kaupunginhallitus päättää vahinkorahaston käytöstä erikseen.

Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostamisen kustannukset ovat vuosina 2018-2019 arviolta 1,1 miljoonaa euroa (alv. 0 %). Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen on varattu vuoden 2019 talousarviossa tekniselle lautakunnalle 500 000 euroa. Kaupungilla on vahinkorahasto, josta rahoitus laajemmissa vahingoissa voidaan tarvittaessa osoittaa.

Koulurakennus on otettu poissa käytöstä ja toiminta on tällä hetkellä tilaelementtirakennuksessa koulun läheisellä urheilukentällä.

Kaupunginhallitus hallitus hyväksyi kokouksessaan myös mm.  Rovaniemen kaupungin vuoden 2018 hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointikertomus on raportti kuntalaisten terveydestä, hyvinvoinnista ja siitä, miten kunta on edistänyt näitä asioita. Terveydenhuoltolain vaatima raportti valmistellaan valtuustolle vuosittain.

Lisätiedot:

kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala, liisa.ansala(at)rovaniemi.fi, p. 044 5777 514

kaupunginjohtaja Esko Lotvonen, esko.lotvonen(at)rovaniemi.fi, p. 0400 231 096

Kattoliitto kehottaa huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen, kun katoille asennetaan aurinkopaneeleita tai muita laitteita. Pahimmillaan esimerkiksi katon vedenpitävyys voi vaarantua ja takuu raueta, mikäli asennuksia ei ole toteutettu ammattitaitoisesti.

Erilaisten laitteiden, kuten satelliittiantennien ja -lautasten sekä mainoskylttien ja aurinkopaneelien asennukset katoille ovat yleistyneet eikä yhtälö ole ongelmaton. Erityisesti kiinnostus aurinkoenergiaan on koko ajan kasvanut, ja aurinkopaneelit katolla ovat yleistyneet niin teollisuusrakennuksissa kuin kotitalouksissakin. Aurinkopaneelien ja muiden laitteiden asentamisessa on kuitenkin monia huomioonotettavia asioita, jotta katon toimivuus on taattu.

Aurinkopaneelien kiinnitys ja sijoittaminen tulee aina suunnitella kohdekohtaisesti, jotta varmistetaan alustan kantavuus, kiinnityksen kestävyys, vesitiiveys, vedenohjaus sekä lumi- ja tuulikuormat. Olemassa olevan rakenteen kuormituksen kestävyys tai sallittavat lisäkuormat on huomioitava suunnittelussa. Katoille asennettavissa aurinkovoimaloissa rakennesuunnittelija onkin tärkeä yhteistyökumppani. Aurinkopaneelien asentajalla ei välttämättä ole riittäviä valmiuksia varmistua katon teknisestä toiminnasta.

Katolle jälkiasennuksia tehtäessä vastuu- ja takuuasiat voivat jäädä epäselviksi tilaajalle. Esimerkiksi urakoitsijoiden myöntämien takuiden ehtona on yleensä katon säännöllinen huolto. Tämä voi vaikeutua tai estyä kokonaan katolle asennettujen lisävarusteiden johdosta, jolloin katolle myönnetty takuu raukeaa. Kattoliiton suositus onkin, että tilaaja on aina ennen katolle tehtäviä laiteasennuksia yhteydessä takuun myöntäneeseen kattourakoitsijaan.

Rakennesuunnittelun lisäksi on varmistettava kattourakoitsijan ja laiteasennusta suorittavan tahon keskinäinen tiedonkulku. Asia ei ole itsestäänselvyys myöskään rakenteilla olevissa kohteissa, joissa jokainen urakoitsija huolehtii omasta vastuustaan ja urakastaan. Kattoliiton mukaan tiedonkulkuun urakoitsijoiden välillä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ja tilaajille korostettava kokonaisuuden ja suunnittelun tärkeyttä.
 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Sanna Nuikka
045 109 1011 / sanna.nuikka@kattoliitto.fi

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry

Tiedote

Lennonjohtajien työehtosopimusneuvottelut työnantaja ANS Finlandin kanssa eivät ole edenneet. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry on tämän vuoksi päätynyt laajentamaan työnseisauksia.

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry toimeenpanee kaksi uutta viikoittaista työnseisausta: 29.1.2019 alkaen tiistaisin ja lauantaisin klo 02.00-08.00. Myös aiemmin ilmoitetut, torstaisin klo 13.00-15.00 tapahtuvat työnseisaukset jäävät voimaan. Työnseisaukset toistuvat viikoittain, kunnes työehtosopimusneuvottelujen osapuolet saavuttavat neuvottelutuloksen.

Uusista työnseisauksista päätettiin verkkaisesti alkaneen työriidan sovittelun vauhdittamiseksi, sanoo Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen SLJY:n puheenjohtaja Roy Myrberg. SLJY on erittäin pettynyt työnantaja ANS Finlandin kanssa pitkään käytyjen TES-neuvottelujen kulkuun.

- Päästäksemme aidosti neuvottelemaan ja sopimaan työehdoista olemme pakotettuja laajentamaan jo antamaamme työtaisteluilmoitusta. Työnantajamme ANS Finland sekä Palvelualojen Työnantajat Palta eivät edelleenkään ole osoittaneet halua sopia työehdoista, vaikka neuvotteluja on käyty vuoden 2017 syksystä lähtien, viimeisimmäksi valtakunnansovittelijan johdolla, kertoo SLJY:n puheenjohtaja Roy Myrberg.

- SLJY pahoittelee matkustajille aiheuttamaansa huolta ja toivoo tilanteen ratkeavan mahdollisimman pian neuvottelemalla, sanoo Myrberg.

- Näkemyksemme mukaan ANS Finland pystyy hoitamaan esimiesvoimin lentoliikenteen keskeytyksittä myös uusien työnseisausten aikana, kertoo SLJY:n pääluottamusmies Katariina Syväys.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Roy Myrberg, puh. 045 131 6160, puheenjohtaja@sljy.org
Pääluottamusmies Katariina Syväys, puh. 045 882 5308, luottamusmies@sljy.org

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry on Suomen lennonjohtajien ammattijärjestö, jonka tarkoitus on valvoa jäsentensä ammatillisia, oikeudellisia ja sosiaalisia etuja sekä edistää ilmaliikenteen turvallisuutta ja joustavuutta. Yhdistys on itsenäinen sopimusosapuoli ja edustaa yli 90 % suomalaisista lennonjohtajista (jäseniä n. 270). Yhdistys on perustettu vuonna 1952. SLJY on kansainvälisen IFATCA:n (International Federation of Air Traffic Controllers' Associations) perustajajäsen.

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n jäsenyhdistys. YTY on palvelu- ja edunvalvontajärjestö yksityisaloilla toimiville ylemmille toimihenkilöille, esimiehille ja asiantuntijoille. http://www.yty.fi/