Nordic Entertainment Group (NENT Group) on hankkinut lähetysoikeudet tenniksen WTA-kiertueeseen Suomessa, Ruotsissa sekä Norjassa. Lajin ystäville on luvassa runsaudenpula, sillä NENT Group näyttää vuoden 2019 aikana media-alustoillaan peräti 50 ympäri maailmaa pelattavaa WTA-turnausta.

WTA-kiertue on naisten tennismaailman korkeimman tason tenniskiertue, jota organisoi Women’s Tennis Association. Kiertueen turnauksia pelataan lähes läpi vuoden ja sen turnausten osanottajakatras koostuu maailman eturivin naistähdistä kuten Serena ja Venus Williams, Simona Halep, Caroline Wozniacki ja Angelique Kerber. 

Kiertue alkaa jo vuoden vaihteessa Shenzenistä, Brisbanesta ja Aucklandista ja päättyy 2019 marraskuussa pelattaviin finaaleihin. 

WTA-kiertuetta voi seurata Viaplay-palvelussa sekä valittuja otteluita Viasatin urheilukanavilla. 

Suomessa on maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tänään antaman nimeämispäätöksen mukaan yhteensä 22 merkittävää tulvariskialuetta. Sisävesistöjen varrella alueista sijaitsee 17 ja meren rannikolla viisi. Tulvariskialueille asetettiin tänään myös tulvaryhmät, joiden tehtävänä on määrittää tavoitteet tulvariskien hallinnalle sekä vastata tulvakarttojen päivittämisestä, riskienhallintasuunnitelmien tekemisestä ja käytännön toimenpiteistä riskien vähentämiseksi.

Merkittävät tulvariskialueet nimettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) tekemien ehdotusten perusteella. ELY-keskusten ehdotukset perustuivat puolestaan tuoreisiin vuoden 2018 aikana tehtyihin arvioihin, joissa kaikki Suomen vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskit arvioitiin uudelleen yhtenäisin perustein. 

Arviointiperusteissa otettiin huomioon sekä tulvien todennäköisyys että niiden mahdolliset vahingolliset seuraukset yleiseltä kannalta katsoen. Vahingollisuuskriteereitä olivat muun muassa alueen asukasmäärä sekä vesi- ja energiahuollon kaltaisten välttämättömyyspalvelujen määrä tulva-alueella. 

Aiemmasta, vuonna 2011 toteutetusta arvioinnista poiketen arvioinnissa huomioitiin tällä kertaa myös ilmastonmuutoksen vaikutus, koetut tulvatilanteet, tarkentuneet paikka- ja muut tiedot sekä jo toteutetut tulvariskien hallinnan toimenpiteet.

Suurimmat riskit edelleen Porissa ja Rovaniemellä

Vesistön tulvimisesta aiheutuu edelleen suurimmat riskit Kokemäenjoen varrella sijaitsevassa Porissa ja Kemijoen varrella sijaitsevalla Rovaniemellä. Meriveden noususta aiheutuu puolestaan merkittäviä riskejä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Merkittävillä tulvariskialueilla tulva voi pahimmillaan koskettaa yhteensä noin 40 000 asukasta ja 25 000 rakennusta.

Jo toteutuneiden, vuosien 2012–2013 tulvien takia uusiksi alueiksi nimettiin Lapväärtti ja Pyhäjoen alaosa ja tarkentuneiden vahinkoarviotietojen perusteella Kemin kaupunki. Tarkentuneet vahinkotiedot osoittivat myös, että tulvariski on aikaisempaa, kuuden vuoden takaista arviota pienempi Jyväskylässä sekä Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueilla, minkä takia nämä alueet jäivät nyt pois merkittävien alueiden joukosta. Salo jäi puolestaan pois sen takia, että Uskelanjoen jääpatojen torjuntatoimet ovat edenneet onnistuneesti.

Varautumisen merkitys korostuu jatkossa yhä enemmän

Yhteiskunnan varautuminen sää- ja vesiolojen muutoksiin sekä ääri-ilmiöihin on yhä tärkeämpää. Ilmastonmuutoksen ohella varautumistarpeeseen vaikuttavat muun muassa rakentamisen lisääntyminen ja teknistyminen sekä yleistyvä monipaikkainen asuminen ja työskentely. 

Tulvariski voi Suomen ympäristökeskuksen tänään julkaiseman raportin mukaan kasvaa pitkällä aikavälillä merkittävästi myös alueellisen kehityksen ja väestönkehityksen seurauksena. Erityistä huomiota tulee jo lyhyellä aikavälillä kiinnittää tulva-alueilla asuvan ikääntyvän väestön asemaan. 

Vesistötulvien lisäksi on tarpeen varautua myös rankkasateiden ja sulamisvesien aiheuttamiin hulevesi-tulviin. Kunnat ovat tänä vuonna arvioineet hulevesistä aiheutuvia tulvariskejä taajamissa ja päättävät tarvittaessa alueiden nimeämisestä merkittäviksi hulevesitulvariskikohteiksi.

Tulvariskien hallinnan suunnittelu perustuu EU:n tulvadirektiiviin sekä lakiin (620/2010) ja asetukseen (659/2010) tulvariskien hallinnasta. Säännösten tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle aiheutuvia vahinkoja yhtenäisellä ja systemaattisella tavalla.

Lisätietoja merkittävistä tulvariskialueista ja niiden ominaisuuksista saa alueiden ELY-keskuksista. Valtakunnallista yhteenvetotietoa sekä arvioita tulvariskin kehittymisestä saa Suomen ympäristökeskuksesta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja, puh. +358 295 162 390
Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. +358 295 162 456
Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@mmm.fi

Liite: merkittävät_turvariskialueet_2018-2024.jpg

Energia-alaa edustavan Energiateollisuuden (ET) toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää tänään julkistettua kahdeksan puolueen yhteistä ilmastolinjausta merkittävänä päätöksenä.

- Ilmastopolitiikassa on peräänkuulutettu johtajuutta, jota tänään julkistettu linjaus osoittaa. Suomi yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa omaa mahdollisuudet, osaamisen ja voimavarat kääntää ilmastopolitiikan suunta kestävälle tasolle, Leskelä sanoo.

Leskelä on tyytyväinen erityisesti päästökaupan vahvistamiseen ja laajentamiseen.

- Päästökauppa markkinaehtoisena ja teknologianeutraalina ohjauskeinona on osoittanut tehonsa. Päästökaupan kehittäminen on tärkeää, kun kiristetään päästötavoitteita. Kansallisesti tulisi pidättäytyä päästökaupalle päällekkäisiltä, usein ilmastopoliittisesti vähäpätöisiltä ratkaisuilta. Ilmastomyönteinen energiapolitiikka ei kaipaa kieltoja, uusia veroja tai tukipaketteja, Leskelä toteaa.

Energia-ala lähes päästöttömäksi 2030-luvulla

Puolueiden yhteisessä ilmastolinjauksessa sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä.

- Toivottu päästökehitys energiantuotannossa on mahdollinen, mutta se edellyttää houkuttelevaa investointiympäristöä, hyväksyttävyyttä metsätalouden sivutuotteiden käytölle sekä vahvaa panostusta uusien teknologioiden tutkimukseen ja käyttöönottoon. Kärkihanketuen kaltaisilla ratkaisuilla voitaisiin edistää kiinnostavia uusia mahdollisuuksia ja vahvistaa kokeilukulttuuria, Leskelä huomauttaa.

Energiateollisuus on kannustanut päättäjiä nostamaan ilmastopolitiikan kunnianhimontason vastaamaan Pariisin sopimusta.

- Hiilineutraaliuden saavuttaminen EU:ssa vuosisadan puoliväliin mennessä on vaativa tavoite. Sen saavuttaminen ei kuitenkaan jää kiinni Suomen energia-alasta, Leskelä sanoo.

Lisätietoja:

Jukka Leskelä, toimitusjohtaja
jukka.leskela@energia.fi, 050 593 7233
@JukkaLeskela

Hanna Ekman, edunvalvontajohtaja
hanna.ekman@energia.fi, 050 409 0935
@ekmanhan

Lappeenrannan kaupunginteatteri valitsi Raili Metsäkallion Vuoden katsojaksi 2018. Metsäkallio palkittiin esityskauden viimeisessä esityksessä. Hän sai nimityksen ohella palkinnoksi kutsuvieraslipun kaikkiin teatterin vuoden 2019 omiin ensi-iltoihin. 

Teatterinjohtaja Timo Sokuran mukaan Vuoden katsojaksi valitaan henkilö, joka on innokkaana seurannut teatterin ohjelmistoa ja toimintaa. 

– Raili on teatterimme pitkäaikainen vakiokävijä, joka käy ahkerasti esityksissämme ja tilaisuuksissamme. Hän on aina suhtautunut teatteriin positiivisesti ja lipunmyynnin asiakaspalvelijat ovat kehuneet häntä ystävälliseksi ja herttaiseksi ihmiseksi. 

Metsäkallio on ollut 8 vuotta eläkkeellä. Työurallaan hän työskenteli Lappeenrannan kaupungin koulutoimessa. Hän viihtyi työssään erinomaisesti. 

– Eläköitymisen jälkeen aikani on kulunut liikunnan ja kulttuurin parissa sekä ystävien ja tietysti oman perheeni kanssa. Olen harvinaisen onnekas, sillä toinen tyttäristäni asuu Lappeenrannassa. Toinen taas asuu ja työskentelee New Yorkissa. Kummankin perheeseen syntyi tänä vuonna vauvat. Minulla on myös aivan ihanat kouluikäiset lapsenlapset. 

Hänelle Vuoden katsoja -valinta oli suunnaton, positiivinen yllätys. 

– Mielestäni valinta merkitsee sitä, että teatteri huomioi aidosti kävijöitään. Se on kiva tunnustus, jonka voisi mielestäni suoda monelle aktiiviselle teatterikävijälle, heitä on paljon Lappeenrannassa. 

Saman näytelmän erilaiset sovitukset kiinnostavat 

Mikkelissä syntynyt, opiskelujen jälkeen Lappeenrantaan vuonna 1972 muuttanut Metsäkallio kertoo aloittaneensa teatterin seuraamisen jo lapsuudessa. Ensimmäiset teatterielämyksensä hän koki Mikkelin teatterissa. 

– Mietin, että lapsena minua varmaan houkutteli teatteriin se, että siellä sai aina bebe-leivoksia. Mutta ei kai se nyt ihan kuitenkaan niin ollut, Metsäkallio nauraa. 

– Tuntuu, että vanhemmiten olen oppinut löytämään jokaisesta esityksestä jotain hyvää. Esityksissä käydään ystävien kanssa ja paikalla on usein paljon muitakin tuttuja. Tykkään myös katsoa ja vertailla erilaisia sovituksia. Sama näytelmä voi olla hyvin erilainen eri teattereissa, joten on aina mielenkiintoista tutkailla, mitä työryhmä on saanut aikaiseksi. 

Metsäkalliota puhuttelee teatterissa kenties eniten näytelmien sisältö ja merkitykset. Hän tarkkailee esitystä kokonaisuutena. 

– Mielenkiinnolla seuraan esimerkiksi näyttelijäsuorituksia. Nyttemmin olen ihaillut erityisesti sitä, miten lavastus toimii ja vaihtuu sekä miten ihan muutamatkin yksinkertaiset yksityiskohdat tekevät esityksestä kauniin. 

Teatterin Vuoden katsoja harrastaa muitakin kulttuurimuotoja aktiivisesti. Hän käy muun muassa kaupunginorkesterin ja erityisen suosikkinsa Rakuunasoittokunnan konserteissa. Lisäksi Metsäkallio lukee paljon kirjallisuutta ja kuuluu Naisten Pankin lukupiiriin sekä muutamiin yhdistyksiin. 

Vuoden katsoja odottaa kevään Runar & Kyllikki -näytelmää 

Kaupunginteatterin kuluneesta vuodesta hänellä jäivät parhaiten mieleen keväällä nähdyt Lokki ja Sudenmorsian sekä syksyn vierailuesitykset. Metsäkallio kehuu myös Lappeenrannan muilla näyttämöillä vuoden aikana nähtyjä nuorten toteuttamia esityksiä. 

– Tämän vuoden esityksistä tykkäsin ehkä eniten Lokista, joka oli kaikin puolin upea lavastuksineen, puvustuksineen ja vahvoine näyttelijäsuorituksineen. Sudenmorsiamessa taas oli mieleenpainuva teema ja upeat tanssiesitykset. 

– Yleisöä osallistanut syksyn vierailu Miljoona hyvää syytä oli veikeällä tavalla erilainen ja Encore Breliin tilasin heti liput, kun kuulin sen saapuvan Lappeenrantaan. 

Kevätkauden 2019 esityksistä Metsäkallio odottaa erityisesti teatterin 70-vuotisjuhlavuotta juhlistavaa Runar & Kyllikki -näytelmää sekä lukioteatterin kanssa yhdessä toteutettavaa Footloose-musikaalia, jota hän kuvailee takuuvarmaksi hitiksi. 

– Suurella mielenkiinnolla odotan, mitä Runar & Kyllikki -teoksesta saadaan irti. Se on ehkä se odotetuin esitys siinä mielessä. Hirvimetsä taas on varmaan pohdiskeleva ja hauska. Vaahteramäen Eemelin haluaisin käydä katsomassa kahden kouluikäisen lapsenlapseni kanssa. 

Kehuja näyttelijöille, teatterinjohtajalle ja asiakaspalvelijoille 

Raili Metsäkallion mielestä 70 vuotta täyttävä kaupunginteatteri on hyvä ja energinen pikkukaupungin teatteri. Hän toivoo, että teatterin merkitys ymmärrettäisiin. 

– Teatteri tarjoaa paljon yhteisöllisyyttä ja sen parissa voi viettää aikaa ystävien kanssa. Vuosien varrelta minulle on jäänyt mieleen, miten laajaa ja monipuolista osaamista meidän teatteristamme aina löytyy. 

Vuoden katsoja kiittelee myös teatterinjohtaja Timo Sokuraa, teatteriklubeja sekä teatterin ystävällisiä asiakaspalvelijoita. 

– Sokura on toiminut hienosti uuden teatteritalon synnyttämässä murroksessa. Hänestä on jäänyt hyvin aktiivinen kuva, hänet näkee liki aina esityksissä. Siihen päälle vielä Timon vetämät Teatteriklubit, jotka aidosti syventävät taustoituksillaan esityksiä. 

– Olen saanut aina hyvää ja ystävällistä asiakaspalvelua esimerkiksi lippuja ostaessa ja varatessa. Kaikki on sujunut hienosti. Uusi teatteritalo mietitytti hieman alussa, mutta se on mielestäni osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, Metsäkallio sanoo. 

Kuva: Lappeenrannan kaupunginteatterin Vuoden katsoja 2018 Raili Metsäkallio.

Lisätietoja: 

Teatterinjohtaja Timo Sokura, puh. 040 670 0508, timo.sokura(at)lappeenranta.fi

Lahden ammattikorkeakoulu on saanut uuden lahjoituksen Vauhtia-varainhankintakampanjaan. Osuuskauppa Hämeenmaa tukee LAMKin varainhankintaa 10 000 eurolla ja lahjoitus on kohdennettu erityisesti liiketalouden alalle.

”Olemme liiketalouden ja matkailun alalla tehneet vuosikausia monipuolista opiskelijayhteistyötä strategisen kumppanimme Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa. Tämä lahjoitus tiivistää entisestään yhteistyötämme”, iloitsee Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alan sekä sosiaali- ja terveysalan yksikönjohtaja Tuula Kilpinen.

Osuuskauppa Hämeenmaa on 164 000 asiakasomistajan paikallinen yritys, joka toimii Kanta- ja Päijät-Hämeessä 21 kunnan alueella. Osuuskauppa on myynniltään alueensa suurin yritys ja työllistää noin 2800 kanta- ja päijäthämäläistä. LAMKilla on kumppanuussopimus Hämeenmaan kanssa ja strategista kumppanuutta syvennetään jatkuvalla vuorovaikutuksella sekä yhteisesti sovituilla toimenpiteillä.

”Alueellisen koulutuksen tukeminen ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen on meille erittäin tärkeää. Näin varmistamme rekrytointipotentiaalin sekä saamme innovaatioita liiketoiminnoillemme”, toteaa Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto.

Lisätietoja: 

Tuula Kilpinen, Lahden ammattikorkeakoulu

p. 044 708 1800

Olli Vormisto, Osuuskauppa Hämeenmaa

p. 050 358 8336

Pian on aika hiljentyä läheisten kanssa viettämään rauhallista joulunaikaa, mutta ennen sitä on ympäri Suomen koteja edessä vuotuinen joulusiivous.

Suomalaisena design-tuotteiden valmistajana missionamme on tuoda iloa arkeen kauniiden ja leikkisien kuosejemme välityksellä. Pohjoismaiset kuosimme tuovat ulkonäöllänsä eloa ja iloa kotiisi, ja innoittavat sinut käärimään hihasi arjen askaria varten. Siivouskin voi olla iloinen asia!

Kokoelmamme tuotteet ovat pitkäikäisiä ja tehty täysin kierrätettävistä sekä biohajoavista materiaaleista. Pidämme huolen siitä, että kannamme vastuuta ympärillä olevasta kallisarvoisesta luonnostamme, ja samalla jaamme pohjoismaisen suunnittelun minimalistisuuden ideaa. Nimemme More Joy mukaisesti tavoitteenamme on jakaa iloa arkielämääsi.

Joulun alla on hyvä myös muistaa jakaa omaa onneansa läheisten kanssa, ja myös avun tarpeessa oleville ventovieraille. Yrityksemme toimii yhteistyössä Plan Internationalin kanssa, ja lahjoitamme osan kaikista tiskirättiemme myynnistä edistämään lasten, ja erityisesti tyttölasten opiskelua kehittyvissä maissa.

Suosituksemme jouluisen kodin koristukseen ja siivouksen helpottamiseen

Joulu on täydellinen aika vuodesta rauhoittua sisätiloihin lämpimän kupin kera, sekä nauttia kodin lämmöstä läheisten kanssa. Alla on muutama suosituksemme sesonkiin sopivista kuoseista kotiasi koristamaan.

Jouluvalmistelut

Kaikki kodin suuremmat ja pienemmätkin tontut ahertavat joulun alla, siistien ja koristellen taloa tärkeitä yhteisiä hetkiä, sekä rauhottumista ja juhlaa varten. Mikäli omassa pajassasi ei auttavat kädet tahdo riittää, on tässä kuosissa tonttu yhden lisäparin kera valmiina auttamaan!

Kuusijuhla

Kotia komistaa kauniit joulukoristeet ja kuusi kimaltelee kirkkaasti, tuoden kaikille joulumieltä. Kuusen alle alkaa jouluaattoa lähestyessä kerääntyä lahjoja, jotka odottavat sitä hetkeä kun vastaanottaja ilahtuu värikkäiden kääröjen alta pilkistävästä yllätyksestä.

Lumiukon kuperkeikka

Talven taika peittää maan valkeaan, ja uusi lumi ryhtyy narskumaan mukavasti askeltesi alla. Nuoskalumi kutsuu sinut pyörittämään muutaman lumipallon, joka innostaa jatkamaan sitä lumiukoksi. Muodoista tulee hassuja ja vahinkojakin sattuu, mutta se on kaikki osa tekemistä, ja lumiukot iloisena koristavat talvimaisemaa minä päin hyvänsä.

100% Joulu

Leivo pipareita tuoksun vuoksi. Syö herkkuja ja juo punaviiniä. Unohda laihdutuskuurit. Pelaa seurapelejä perheen ja kavereiden kanssa läpi yön. Laulakaa yhdessä ja täyttäkää ilolla toistenne sydämet. Nämä ovat täydellisen joulunvieton ainekset.


Vuonna 1919 steinerkoulu oli radikaali vaihtoehto ja uudistaja. Mikä tekee steinerkoulusta ajankohtaisen juuri nyt?

Jarno Paalasmaan STEINERKOULUN ABC -kirja julkistetaan Educa-messuille perjantaina 25.1.2019 klo 12.00–13.00, tervetuloa (Educa-messut, Messukeskus, Siipi, Tila 207 – keskustelu jatkuu Tieto-lavalla klo 14:45–15:30). 

Ilmastonmuutos muuttaa myös koulumaailman. Taloudelliset tavoitteet ja yksilön valintoihin kasvattaminen ohjaavat koulutuspolitiikkaa, ja kilpailutalouden arvoista ja ylikulutuksesta on tullut osa normaalina pidettyä elämää. Kasvatuksen tulee kuitenkin olla itsekkyyden vastakulttuuria. Politiikalla muutetaan nykyhetkeä ja kasvatuksella tulevaisuutta. Viisaampi suhde luontoon on välttämätön.

100-vuotisjuhlavuottaan aloittava steinerkoulu on ajankohtainen juuri nyt, koska sen lähtökohtana on rakentaa kasvatuskäytännöt siitä, minkälainen on lapsi sekä lapsen ja nuoren kehitys. Perimmäinen idea ei ole kasvattaa lapsia yhteiskuntaa varten, vaan kasvattaa aikuisia, jotka pystyvät rakentamaan yhteiskuntaa ihmistä varten. Tarkoitus ei ole vain sopeuttaa kuluttajaksi ja lisätä kilpailukykyä, vaan kasvattaa luovia ja aktiivisia paremman maailman tekijöitä.

”Jokainen muutoksentekijä on tarpeen. Ihmisten pitäisi kasvaa paitsi luoviksi ja ajatteleviksi myös rohkeiksi.", Steinerkoulun ABC:n kirjoittaja Jarno Paalasmaa korostaa.

Steinerpedagogiikan mukaan ihmisen luontosuhde kehittyy ensisijaisesti luonnossa olemalla, ei opetusta digitalisoimalla eikä valmiista oppimateriaaleista luokkahuoneessa opiskelemalla. Tärkeitä oppimisympäristöjä ovat metsät, puutarhat ja pellot. "Ylipäätään tärkeintä on myötäelämisen kyky ja sydämen sivistys. Voi myös sanoa, että ilman taidetta ihminen ei kasva kokonaiseksi”, Paalasmaa toteaa.

Ilmastokriisin lisäksi koulumaailman on löydettävä toimivia ratkaisuja digitalisaation ja tiedon luonteen muutoksen, monikulttuuristumiskehityksen sekä yleisen hyvinvoinnin laskun esille tuomiin haasteisiin. Käytännössä myös oppilaiden kannalta mielekkäin oppiminen siirtyy nopeasti koulun ulkopuolelle.

Steinerkoulun ABC kertoo, miten steinerkouluissa ratkaistaan nämä kysymykset ja miten oppimista tuodaan lähemmäs elämää. Kirja kehittää ajatusta kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta, joka huomioi tietojen ja taitojen oppimisen ohella myös luovuuden, tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehityksen. Steinerpedagogiikka saa kirjassa ajan hermolla olevaa tutkimusperustaista läpivalaisua ja kuvausta siitä, miten sitä voi soveltaa uusissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Kirjassa käsitellään myös steinerkouluun liittyviä ennakkoluuloja.

100-vuotista taivaltaan juhliva steinerpedagogiikka on maailmanlaajuisesti elinvoimainen. Se on pisimpään Suomessa vaikuttanut ja vahvimmin suomalaiseen koulujärjestelmään juurtunut vaihtoehtopedagogiikka. Kirjan avulla vanhemmat saavat monipuolisia perusteita oman lapsensa kouluvalintaan ja opettajat uusia näkökulmia yksilöllisyyden ja luovuuden tukemiseen koulussa. Paalasmaan mukaan steinerkoulun kuluneet 100 vuotta näyttäytyvät vähintäänkin kohtalaisena menestystarinana, mutta tulevaisuudessa steinerkoulu voi olla entistä näkyvämmin myös kriittisen ajattelun kehto, joka haastaa vallitsevat näkemykset ja yrittää vaikuttaa yhteiskunnassa.

Paalasmaa pitää steinerkoulun keskeisimpänä vahvuutena kokonaisvaltaista ajattelua ihmisestä, kasvusta ja kasvatuksesta. Ihminen ei ole pelkkä pää, vaan sillä on myös sydän ja kädet. Ajattelun sivistyksen lisäksi olennaista on tunteen sivistys (sydämen sivistys) sekä tahdon ja tekojen sivistys. Kyse on tasapainoisesta ihmisyyteen kasvamisesta. Ylipäätään kasvatus on tasapainon etsimistä. Tämä koskee myös opettajan ja oppilaan suhdetta. Vapaus äärimmilleen vietynä on kasvatuksen loppu, liiallinen vapauden pois ottaminen taas tappaa luovuuden.

Kasvatusasiantuntija ja tietokirjailija Jarno Paalasmaa työskentelee kahdettakymmenettä vuotta päätoimisena opettajana. Lisäksi hän on ollut Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja ja Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita laativan työryhmän jäsen. Paalasmaa on myös asiantuntijana Yle Areenassa julkaistussa Kasvatusviisautta kiireisille -podcast-sarjassa ja tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistossa. Paalasmaan aiempia teoksia ovat Omassa rytmissä (2009), Lapsesta käsin (2011), Steinerkoulun tulo Suomeen (2011), Aktivoi oppilaasi (2014) ja Maailman parhaat kasvatusajatukset (2016).

Jarno Paalasmaa:
Steinerkoulun ABC – Leikistä luovaan ajatteluun
ISBN 978-952-351-077-7, ilmestyy 15.1.2019

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:
Kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, 050 4362170

Verkkovirsikirja on saanut modernin ja mobiiliystävällisen käyttöliittymän. Osoite on entinen virsikirja.fi. Virsikirja on jatkossa aina käyttäjän mukana kännykässä. Uuden verkkovirsikirjan myötä virsiin voi tutustua entistä monipuolisemmin ja helpommin.

Sivusto on suunniteltu erityisesti kännykkäkäyttöön, ja virsiä voi etsiä hakutoiminnon kautta joko virren nimen, numeron tai pelkästään virren sanojen perusteella.

Myös virsiin liittyvät tarinat ovat nyt esillä aiempaa paremmin. Ne näkyvät samalla verkkosivulla suoraan virren säkeistöjen jälkeen.

Uutuutena virsien teemakokoelmat ja suosikkilistat

Uutena virsikirjan sivulla ovat teemat. Virsistä on muodostettu erilaisia teemakokoelmia, jotka sopivat kirkkovuoteen tai muuhun tilanteeseen, kuten esimerkiksi ristiäisiin. Virsistä on nyt mahdollista tehdä myös oma suosikkilista, jonka voi linkin avulla jakaa muille. Tämä on hyödyllinen ominaisuus muun muassa häitä tai hautajaisia suunnitteleville.

Sivuilla listautuu myös suosituimmat virret eli ne, joita on etsitty ja katseltu viime aikoina eniten.

Virsien laulaminen ja soittaminen helpottuu myös sillä, että virren nuottikuva “liimautuu” mobiilinäytössä paikoilleen, jolloin eri säkeistöjen sanat näkyvät nuottikuvan kanssa yhtä aikaa.

Verkkovirsikirja kehittyy koko ajan. Muun muassa osa Lisävihkon virsien melodioista on kuunneltavissa sivuilta audiona jo nyt. Virsien audioversioiden päivittämistyö jatkuu, ja tavoitteena on, että kaikista tekijänoikeudellisesti mahdollisista virsistä olisi tulevaisuudessa myös kuunneltava versio.

Hakutoimiinnon lisäksi virsi on löydettävissä verkkosivun lyhytosoitteilla, eli virsi löytyy lisäämällä virsikirjan osoitteeseen virren numeron. Esimerkiksi osoite virsikirja.fi/21 vie jouluvirteen Enkeli taivaan lausui näin.

Lisätiedot: musiikin asiantuntija Teija Tuukkanen, p. 040 142 5175

Virsikirja.fi 

Opetushallitus on myöntänyt 2 miljoonaa euroa vapaan sivistystyön oppilaitoksille maahanmuuttajien kotoutumista edistävien koulutusten järjestämiseen. Koulutukset on tarkoitettu aikuisille maahanmuuttajille, jotka ovat asuneet Suomessa yli kolme vuotta, mutta joiden kieli-, yhteiskunta- ja työelämätaidot eivät riitä kotoutumiseen. Koulutuksiin osallistuu yli 2 000 työelämän ulkopuolella olevaa maahanmuuttajaa.

Kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää pääsääntöisesti vain kolmen vuoden ajan oleskeluluvan saamisesta. Nyt alkavilla uusilla koulutuksilla tavoitetaan myös ne maahanmuuttajat, jotka eivät ole tässä ajassa saaneet riittäviä taitoja osallistuakseen työelämään ja toimiakseen yhteiskunnan jäsenenä.

Koulutusten erityisenä kohderyhmänä ovat pakolaisina maahan tulleet ja kotivanhemmat. Usein esimerkiksi kotiäideillä ei ole ollut mahdollisuutta osallistua kotoutumiskoulutukseen ja heidän kielitaitonsa on jäänyt heikoksi. Koulutusta järjestetään myös työttömille maahanmuuttajille, joilla on jo jonkin verran työkokemusta mutta joiden on opiskeltava suomea työllistyäkseen uudelleen. Lisäksi koulutusta suunnataan esimerkiksi pakolaistaustaisille, oppimisvaikeuksista kärsiville henkilöille, joiden kielitaito ei riitä kotoutumiseen.

‒ Tämä on uusi askel aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen saavutettavuudessa. Ratkaisu on herättänyt kiinnostusta myös muiden maiden maahanmuuttajakoulutuksen asiantuntijoissa, kertoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

Opetushallitus myönsi avustusta 60 oppilaitokselle eri puolilla Suomea. Avustusta suunnattiin erityisesti alueille, joilla on paljon maahanmuuttajia.

Koulutukset voivat alkaa välittömästi ja niitä voidaan järjestää vuoden 2020 loppuun saakka. Oppilaitokset tekevät koulutettavien rekrytoinnissa yhteistyötä erityisesti kuntien maahanmuuttajapalveluiden, maahanmuuttajien yhdistysten, muiden järjestöjen ja TE-toimistojen kanssa.

Koulutusten laajuudet vaihtelevat noin 40 opetustunnista 60 viikkoon. Monien koulutusten aikana on myös mahdollista aloittaa ammatilliset opinnot tutustumalla ja suorittamalla oppilaitoksen koulutustarjonnassa olevista ammattitutkinnoista niiden osia.

Lista myönnetyistä avustuksista

Lisätietoja

Opetusneuvos Leena Nissilä, puh. 029 533 1155, leena.nissila@oph.fi

*******

Nya utbildningar inom fria bildningen stärker integrationen av vuxna invandrare

Pressmeddelande

Utbildningsstyrelsen har beviljat läroanstalter inom det fria bildningsarbetet 2 miljoner euro för att ordna utbildningar som främjar invandrarnas integration. Utbildningarna är avsedda för vuxna invandrare som har bott i Finland i mer än tre års tid men som inte har tillräckliga språkkunskaper och samhälls- och arbetslivsfärdigheter för att integreras. Utbildningarna riktar sig till fler än 2 000 invandrare som befinner sig utanför arbetslivet.

Integrationsutbildningar kan i regel endast ordnas inom tre år efter att en person har beviljats uppehållstillstånd. Med utbildningarna som nu inleds strävar man efter att också nå invandrare som under den här tiden inte har hunnit få tillräckliga kunskaper och färdigheter för att delta i arbetslivet och samhället.

En särskild målgrupp för utbildningarna är personer som har kommit till landet som flyktingar och föräldrar som sköter sina barn hemma. Till exempel har kvinnor som är hemma med sina barn sällan möjlighet att delta i integrationsutbildning och har därför svaga språkkunskaper. Utbildning ordnas också för arbetslösa invandrare som har tidigare arbetserfarenhet men som har behov av språkstudier för att på nytt bli sysselsatta. Utbildning riktas också till exempelvis sådana personer med flyktingbakgrund som har inlärningssvårigheter och otillräckliga språkkunskaper för att de ska kunna integreras.

– Det här är ett nytt steg i riktning mot att förbättra tillgängligheten till utbildningar för invandrare. Detta har också väckt intresse hos sakkunniga som ordnar utbildningar för invandrare i andra länder, berättar undervisningsrådet Leena Nissilä från Utbildningsstyrelsen.

Utbildningsstyrelsen beviljade understöd till 60 läroanstalter på olika håll i Finland. Understöd riktades i synnerhet till områden med många invandrare.

Utbildningarna kan inledas genast och de kan ordnas fram till slutet av 2020. I rekryteringen av studerande samarbetar läroanstalterna särskilt med kommunernas invandrartjänster, invandrarföreningar, andra organisationer och arbetskrafts- och näringsbyråerna.

Utbildningarna som ordnas är av varierande omfattning, från ungefär 40 undervisningstimmar till 60 veckor. I samband med flera av utbildningarna är det också möjligt att få en inblick i yrkesinriktade studier och avlägga delar av yrkesinriktade examina.

Lista över understöd som beviljats (på finska) 

Ytterligare information

Undervisningsrådet Leena Nissilä, tfn 029 533 1155, leena.nissila@oph.fi

Suomen Valmentajat ry:n hallitus vakinaisti 13.12.2018 kokouksessaan toiminnanjohtajan sijaisena toimineen Sari Tuunaisen, LiTM, tehtävän toistaiseksi voimassa olevaksi. Tuunainen aloitti toiminnanjohtajan sijaisena elokuussa 2015 ja on sen jälkeen kahdessa jaksossa hoitanut tehtävää lähes kolme vuotta. Väliajan hän toimi yhdistyksen viestintäpäällikkönä. Yhdistyksen viestintätehtävissä hän on ollut mukana jo alkuvuodesta 2014 lähtien.

- Tuunainen on hoitanut sijaisuuden aikana tehtäviään erinomaisesti ja yhdistyksen arvojen mukaisesti. Esimerkiksi urheilun ja valmentajien arvostusasiat Valmentajalla on väliä -kampanjan myötä ovat nousseet uudelle tasolle ja Valmentaa kuin nainen -hanke on edennyt esimerkillisesti, tiivisti puheenjohtaja Jorma Kemppainen tehtyä päätöstä.

Tuunainen on aiemmin tehnyt pitkän työuran Suomen Olympiakomiteassa, pääasiassa viestintätehtävissä. Ennen siirtymistään Suomen Valmentajiin hän toimi yrittäjänä tuottaen viestintä- ja valmennuspalveluita. Urheilija- ja valmentajatausta hänellä on etenkin jalkapallosta.

- Toiminnanjohtajan tehtävässä yhdistyvät valmennus, urheilujohtaminen ja viestintä, jotka kaikki ovat kiinnostuksen kohteitani. Kiitän hallitusta luottamuksesta ja innolla jatkan suomalaisen hyvän valmennuksen edistämistä erittäin korkealle arvostamassani yhdistyksessä. Olen myös etuoikeutettu, että saan tehdä töitä erittäin moniosaavan henkilöstön jäsenenä, Tuunainen kertoo.

Kokemukset toiminnanjohtajan tehtävästä ovat antaneet selkeän kuvan yhdistyksen tämän hetken toiminnasta.

- On tärkeää, että toisaalta teemme yhdistyksenä aktiivisesti yhteiskunnallista vaikuttamista urheilun ja valmentajien arvostuksen edistämiseksi. Tätä emme tee yksin, vaan tiiviissä yhteistyössä muiden urheilussa toimivien tahojen kanssa. Yhtä tärkeää on, että olemme mahdollisimman lähellä jäsenistöä ja tuotamme heidän arkeensa lisäarvoa. Esimerkiksi jatko- ja täydennyskoulutusroolimme on merkittävä ja Valmentaja-lehti on tunnettu ja arvostettu. Koko ajan on tärkeää elää ajassa – kehityksen kärjessä, Tuunainen linjaa.

Tuunainen on kaikkiaan kuudes toiminnanjohtaja vuonna 1975 perustetussa yhdistyksessä, johon ensimmäinen toiminnanjohtaja palkattiin vuonna 2000. Vuodesta 2002 lähtien yhdistyksellä on ollut kokopäiväinen toiminnanjohtaja.

Lisätietoja: Suomen Valmentajien puheenjohtaja Jorma Kemppainen, p. 040 061 6609

Joulun aikaan suomalaiskodeissa pyörii tavallista enemmän pieniä paristoja. Niitä käytetään muun muassa jouluvaloissa ja monenlaisissa joululahjoissa, esimerkiksi leluissa tai pienelektroniikassa.

Paristot ovat arjessa hyvin tarpeellisia, mutta ne voivat olla myös vaarallisia. Etenkin erikokoiset nappiparistot saattavat näyttää lasten mielestä niin houkuttelevilta, että he saattavat laittaa ne suuhunsa. Nielaistuna paristo voi olla hengenvaarallinen.

- Paristot ja pieniä paristoja sisältävät laitteet pitäisikin aina säilyttää niin, että lapset eivät pääse niihin käsiksi. Paristokäyttöisten lelujen paristokotelo kannattaa kiinnittää tiukasti kiinni, sanoo Teknisen Kaupan Liiton Paristo- ja akkujaoston asiamies, johtaja Heikki Ojanperä.

Jos lapsi kuitenkin vahingossa nielaisee pariston, hänet on vietävä mahdollisimman nopeasti lääkäriin. Useimmiten paristo kulkeutuu elimistön läpi ilman ongelmia, mutta se voi myös juuttua ruokatorveen. Ennen lääkärikäyntiä lapsen ei saa antaa syödä tai juoda mitään, eikä häntä saa kannustaa oksentamaan.

Tutustu myös EBPAn (European Portable Battery Association) suomenkielisiin sivuihin: http://buttonbatterysafety.com/fi/

EBPAn englanninkielinen ohjevideo aiheesta: https://youtu.be/nwLLFJUcphw

Lisätietoja:

Johtaja Heikki Ojanperä

Teknisen Kaupan Liitto

p. 0500 506 691

Malski, the former brewery of Mallasjuoma Ltd, located in the heart of Lahti in Finland, is a unique building featuring elements from different decades. The new owner of Malski is the real estate company Kielo, with whom the City of Lahti has signed a 20-year rental agreement. The change of ownership and signing of the rental agreement enable the implementation of Malski’s development plans.

The rental agreement signed on 17 December covers about 3,975 m² reserved for Lahti Art, Poster, Design Museum (LAD). This means that nearly half of Malski’s total useful floor area (8,482 m²) will be occupied by LAD. Lahti City Museum will also have the right to use the joint premises available to all the lessees.

According to the lessor’s plans, the renovation of the old part of the building will be completed by the end of 2019 and the construction of the new part will be ready by the end of April 2020. The rental agreement will be valid for 20 years after the completion of the construction project.
‘After technical specifications and control measurement of the area during the project planning phase, the total rental price for LAD’s premises was set at EUR 58,940 per month based on April 2017 prices when the original offer was made,’ says Mauri Koistinen, head of real estate at Lahti City Facilities.

LAD’s concept planning kicks off early next year

Lahti Art Museum and Lahti Poster Museum, which have never before had a permanent exhibition space, will move to Malski.
‘We will create a concept for Lahti Art, Poster and Design Museum, or LAD, based on Malski’s new concept, which is expected to attract international interest. The exhibitions at LAD will focus on fine art, design, lifestyle and digital technology,’ explains Museum Director Timo Simanainen.

According to Tiia Tiainen, Chief of Exhibitions at Lahti City Museum,LAD will showcase highlights from the collections of Lahti Art Museum and Lahti Poster Museum, including works of art from the Vyborg Foundation’s collection.
Both Finnish and international exhibitions will enhance the experience offered to visitors via the latest audio-visual techniques, and there will also be an increasing number of events in the future, promises Tiainen.

Made in Malski

The real estate company Kielo´s Fund Manager Hanna Rauhala is intrigued by the challenge of building a new kind of feature for Lahti.
‘Malski fits our investment strategy, which focuses on attractive sites in growth centres.
The real estate company Kielo´s local partner, Kinos Property Investment’s CEO Arto Korhonen, sees Malski as a hybrid complex, where encounters between businesses, cultural actors and Lahti citizens generate new things and ideas.

‘Operating in the historic premises of a former brewery, Malski is characterised by a unique culture of doing things together, which creates visible results in the form of topical events, new business activities and memorable encounters.

Along with LAD, companies creating innovative things, the Sammio event space, students and freelancers working in the premises, and the restaurant and brewery pub will be the driving forces behind Malski. The restaurant operator is not yet known. According to Hannu Kilkki, one of the owners of Tirra-Torvi Ravintolat Ltd, the Sammio Hall, which is to be built in Malski, will seat 1,000 people and it will offer an excellent venue for various events such as fairs, concerts and even yoga lessons.

The advertising agency Ilme Ltd is one of the companies moving into Malski. For Ilme, Malski primarily means a creative community, and is so much more than just new office space, says CEO Joona Kallinen.

‘Our mission is to create better value for our customers together with creative experts from different industries. All we are expecting is the community,’ says Kallinen.

From plans to implementation

After signing the rental agreement for Malski, the parties will proceed with more detailed plans. The concept and brand design initiative for Malski was led by Kuudes design agency, with participation from the major lessees.

‘Malski will have a community manager in charge of planning the marketing for the centre, events, lessee well-being and cooperation, marketing the facilities, as well as renting the event, co-working and meeting facilities at Malski,’ says Arto Korhonen.

The responsible contractor for the Malski project will be Superion Ltd.
‘Within a short period of time, this is already our second major construction project in Lahti. Kujala Logistics Centre was an important start, and the Malski project combines new construction and the renovation of the historic brewery building in an interesting way. We are proud to be involved in a project that is so important for Lahti,’ comments Juha Keiski from Superion Ltd.

With a population of 120,000, Lahti is one of Finland's biggest cities. A distinguished sports city, Lahti is also known internationally for its environmental and design expertise, alongside high-quality cultural services.

Additional information
Kinos Property Investment Ltd
Arto Korhonen, CEO, tel. +358 40 574 3314
City of Lahti
Mauri Koistinen, Head of Real Estate, City of Lahti Facility Centre, tel. +358 50 658 62
Timo Simanainen, Director, Lahti Museums, tel. +358 44 7161 301
Superion Ltd, Project Director Juha Keiski, tel. +358 40 519 0183

Photos:
Valokuvastudio JenniMaria
Links to photos:

Malski from outside
https://www.epressi.com/media/userfiles/129332/1545212256/malski_ulkokuva_sin_valokuvastudio-jennimaria_2.jpg

Malski's Sammio Hall
https://www.epressi.com/media/userfiles/129332/1545212256/sammiosali_sisakuva_valokuvastudio-jennimaria_2.jpg

Mediateemoja mm.

- Isoveli valvoo. Miten yksityisimmät tietosi ovat uhattuna? (#Lakikahvit)
- Asianajajat Suomen perustuslakiin – ja muita oikeuspoliittisia tavoitteita (Medialounas)

Kutsumme median aitiopaikalle Asianajajaliiton 100-vuotisjuhlavuoden Asianajajapäivään 25.1.2019. Päivä on täynnä mielenkiintoista ohjelmaa aamusta iltaan klo 8.30–16.30. Päivän seminaariohjelma on avoin medialle ja kerää vuosittain sankan osallistujajoukon. Tervetuloa Suomen suurimpaan oikeusalan tapahtumaan!

Ilmoittaudu mukaan: https://www.webropolsurveys.com/S/EC564DFC99F969E0.par. Ilmoittauduthan 22.1.2019 mennessä, sillä paikkoja on rajoitetusti. 
Tapatumapaikkana on Helsingin Messukeskus.

--------------------------

klo 8.30–9.30 
#Lakikahvit-koulutus: Isoveli valvoo. Miten yksityisimmät tietosi ovat uhattuna?
Paikkana Helsingin Messukeskus (tilassa 203a, ks. kartta)

#Lakikahvit tarjoaa käytännönläheisen tietopaketin siitä, miksi on niin tärkeää, että edes viranomaiset eivät pääse käsiksi kansalaisten yksityisimpiin tietoihin. Asianajajapäivän tämä osuus on tarkoitettu median edustajille.

Tällä vaalikaudella on tuotu esiin useita kansalaisten yksityisyydensuojaa loukkaavia lakialoitteita sekä ehdotuksia. Kysymme muun muassa, miksi poliisin pitäisi sisäministeriön mielestä päästä käsiksi arkaluontoisiin potilastietoihin rikollisuuden torjumiseksi, ja miksi Lääkäriliiton toiminnanjohtaja tyrmistyi tästä lakialoitteesta. Lisäksi pohditaan, miksi asianajosalaisuus on yksityisyydensuojan turvaamisen kannalta tärkeä; asianajaja ei voi puolustaa tehokkaasti asiakastaan, mikäli päämies ei uskalla kertoa asioitaan siinä pelossa, että ne menevät viranomaisten tietoon. Mitkä ovat asianajosalaisuuteen kohdistuvat uhat tällä hetkellä ja miksi? Miten tiedustelulainsäädäntö iskee esimerkiksi lähdesuojaan?

Puhujina ovat Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sekä asianajaja Jukka Lång, joka tunnetaan Suomen johtavana tietoturvalainsäädännön asiantuntijana. Tilaisuuden alustaa Asianajajaliiton oikeuspoliittinen juristi Elina Castrén. Tarjoamme tilaisuudessa aamiaisen.

--------------------------

klo 10.00–11.30 ja klo 13.00–16.30 
Asianajajapäivän monipuoliset luennot 
Paikkana Helsingin Messukeskus (Halli 1)

Tutustu Asianajajapäivän koko seminaariohjelmaan osoitteessa www.asianajajapaiva.fi. Ohjelma alkaa heti #Lakikahvit-koulutuksen jälkeen klo 10.00 Messukeskuksen Halli 1:ssä (ks. kartta).

Päivän esityksiä:

• Kriittinen media demokratian tukipilarina ja sananvapauden rajojen testaajana, Kaius Niemi
• Onko kansainvälistymiskehitys saavuttanut lakipisteensä?, Mika Ilveskero
• Asianajajan yhteiskunnallinen vastuu, Berit Reiss-Andersen
• Miksi meidän on syytä rakastaa ja rahoittaa innovaatioita?, Mari K. Niemi
• Kipinöistä tulevaisuudenkestävyyttä, Sanna Suvanto-Harsaae
• Puhujina lisäksi oikeusministeri Antti Häkkänen, professori Heikki Pihlajamäki, työelämäprofessori Tuomas Lehtinen sekä Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.

--------------------------
klo 11.45–12.45 
Toimittajalounas: Asianajajat perustuslakiin!
Paikkana Helsingin Messukeskus (tilassa 204-205, ks. kartta)

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää, että kaikki oikeudenhoidon asianosaiset ovat myös perustuslaissa tunnustettuja. Asianajajan asema ei ole turvattu perustuslaissa – miksi ei? Ilman itsenäistä ja riippumatonta puolustusta oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei toteudu ja siksi asianajajakunnan asema ja merkitys on turvattava siellä, missä muutkin oikeudenkäynnin osapuolet on tunnustettu, eli perustuslaissa.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää myös, että jokaisella on mahdollisuus saada asiantuntevaa oikeusapua asiaansa, ja tämä koskee erityisesti haavoittuvassa ja heikommassa asemassa olevia. Oikeusturvaa ja oikeusapua ei saa rapauttaa tekemällä avustajien työ käytännössä hankalaksi tai tosiasiallisesti kannattamattomaksi – ei voi olla niin, että kaikkein haavoittuvimpien ryhmien oikeudellinen avustaminen on vapaaehtoistyötä.

Tilarajoitteiden vuoksi iltatilaisuus on tarkoitettu vain kutsuvieraille. Juhlavuoden Asianajajapäivä on ennätyksellisen suosittu ja se kokoaa yhteen yli 1700 oikeuselämän vaikuttajaa.

Tapahtumasivusto: www.asianajajapaiva.fi

Liite: Messukeskuksen pohjakartta

Tervetuloa Juhlavuoden Asianajajapäivään – ja sitä odotellessa oikein hyvää joulua ja uutta vuotta!

Lisätietoa:
Viestintäpäällikkö Sari Krappe, p. 040 562 0040
Viestintäasiantuntija Johanna Kainulainen, p. 040 721 7289

Tuusulassa on tapahtunut yhteenottoja nuorisoryhmän ja nuorten välillä. Tuusulan kunnan työntekijöiden käsityksen mukaan kyse on rikollisesta toiminnasta, kuten pahoinpitelyistä, uhkailuista ja seuraamisesta. Rikollinen toiminta on kohdistunut ainakin osittain maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin.

Maahanmuuttajataustaisiin kohdistuvat yhteenotot eivät rajoitu Tuusulaan, vaan ongelma on koko maan laajuinen. Nuorisoryhmässä, joka on yhteenoton osapuolena, on mukana nuoria myös muilta paikkakunnilta.

Poliisi on keskustellut alueen nuorten kanssa tilanteesta ja on tietoinen tapahtuneista asioista. Poliisi tutkii tapauksia ja niiden motiiveja.

Tuusulan kunta on myös osaltaan tarttunut toimeen ongelman ratkaisemiseksi. Taustalla on tehty pidempään viranomais- ja verkostoyhteistyötä poliisin, koulun, oppilashuollon, turvallisuusyksikön ja lastensuojelun kesken. Tuusula ei halua jättää nuoria selvittämään asioita keskenään omissa ryhmissään vaan on tilanteessa heidän tukenaan.

Etelä-Tuusulan koulut viestivät kaksi viikkoa sitten oppilaiden vanhemmille nuorisoryhmän ja nuorten välisisistä yhteenotoista. Viestissä pyydettiin vanhempia muun muassa keskustelemaan kotona tilanteesta ja seuraamaan, missä kaveripiireissä nuori liikkuu.

Riihikallion nuorisotilan toimintaa on lisäresursoitu, jotta nuorisotila saadaan pidetyksi auki normaalien aukioloaikojen mukaisesti. Nuorisotilassa ja sen piha-alueilla käyvät vartijat useita kertoja illassa tarkistamassa tilanteen. Vartijat pyydetään myös paikalle aina tarvittaessa ja hätänumeroon 112 otetaan poliisin ohjeistuksen mukaisesti yhteyttä matalalla kynnyksellä. Nuorisotilan toimiminen nuorten turvapaikkana halutaan varmistaa, sillä nuorilla on tällaisten tapausten keskellä erityinen tarve purkaa ajatuksiaan.

Sekä uhreista että nuorisojoukon mukana toimintaan osallistuneista nuorista on tehty lastensuojeluilmoituksia. Asioiden selvittämistä jatketaan viranomaisteitä pitkin.

- Nyt on hyvä ottaa huomioon myös se, että kysymys on murrosiässä olevista nuorista, jotka hakevat omaa paikkaansa ja asemaansa yhteiskunnassa. Nuorisoporukoilla on ollut aina erimielisyyksiä ja tällaisissa ristiriitatilanteissa on aina kaksi näkökantaa. Puutumme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oireiluun ja sovittelemme nuorisoporukoiden keskinäisiä riitoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ennalta estävästä ryhmästä kerrotaan.

Tuusulan kunta toivoo vanhempien ja muiden tuusulalaisten tukea tilanteen rauhoittamiseksi. Nyt on välttämätöntä antaa poliisin ja muiden viranomaisten tehdä työtään rauhassa. Samalla on hyvä varmistaa, että oma nuori ei jää huoliensa kanssa yksin.

Lisätiedot:

Kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Virpi Lehmusvaara, 040 314 3401, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistystoimen kehittämispäällikkö Tiina Simons, 040 314 3403, tiina.simons@tuusula.fi

Vuosi 2019 sisältää tärkeitä kilpailuja voimistelijoille.

Sen lisäksi, että vuosi 2019 tuo mukanaan Tokion olympialaisten karsinnat suomalaisille voimistelijoille, huipentuu monen kilpavoimistelijan vuosi Turussa Voimistelun kaikkien lajien yhteisiin SM-kilpailuihin 24.-26.5.2019.

Aikuisilla harrastevoimistelijoilla vuoden kohokohta on Itävallan Dornbirnissä järjestettävä kansainvälinen Gymnaestrada 2019 tapahtuma. Vastaava tapahtuma järjestettiin Helsingissä 2015 ja heinäkuussa 2019 Itävaltaan suuntaa parituhatta suomalaista esiintymään.

Poimintoja vuoden 2019 voimistelukilpailuista:

Helmikuu:

Naisten ja miesten telinevoimistelu
21. – 24.2.2019 Maailmancup Melbourne, Australia: Heikki Saarenketo (Jyväskylän Voimistelijat ’79)

Maaliskuu

Naisten ja miesten telinevoimistelu
14. – 17.3.2019 Maailmancup Baku, Azerbaidžan

20. – 23.3.2019 Maailmancup Doha, Qatar

Joukkuevoimistelu
7. – 10.3.2019 maailmancup Sofia, Bulgaria

Kilpa-aerobic
29. – 31.3.2019 maailmancup Cantanhede, Portugali: Yksilöt Erika Rautiainen (TuUL) ja Maija Keurulainen (Vantaan Voimisteluseura), trio Rautiainen, Fanny Samppa, Linn Agha (TuUL) sekä toinen trio Camilla Bergström, Saija Mokkila ja Iida Happo (Keravan Voimistelijat)

Huhtikuu

Joukkuevoimistelu
1. – 4.4.2019 Maailmancup Singapore

Rytminen voimistelu
5. – 7.4.2019 Maailmancup Pesaro, Italia: naisten maajoukkue, sekä yksilöt Rebecca Gergalo (Olarin Voimistelijat) ja (toinen yksilö vielä nimeämättä)

12. – 14.4.2019 Maailmancup Sofia, Bulgaria: naisten maajoukkue, sekä yksilöt Jouki Tikkanen (Rekolan Raikas) ja Rebecca Gergalo (Olarin Voimistelijat) 

19. – 21.4.2019 Maailmancup Tashkent, Uzbekistan

26. – 28.4.2019 Maailmancup Baku, Azerbaidžan: naisten maajoukkue, sekä yksilöt Jouki Tikkanen (Rekolan Raikas) ja Rebecca Gergalo (Olarin Voimistelijat) 

Miesten ja naisten telinevoimistelu
10. – 14.4.2019  EM-kilpailut Szczecin, Puola

Toukokuu

24. – 26.5.2019 Voimistelun kaikkien lajien yhteiset SM-kilpailut, Turku

Joukkuevoimistelu
16. – 19.5.2019 MM-kilpailut Cartagena, Espanja (karsintakilpailu Suomessa 28.4. Hyvinkää)

Rytminen voimistelu
16. – 19.5.2019 EM-kilpailut Baku, Azerbaidžan: nuorten maajoukkue, kaksi naisten yksilöä

Kilpa-aerobic
23. - 25.5.2019 Kilpa-aerobic EM-kilpailut Baku, Azerbaijan

Kesäkuu

7. – 9.6.2019 Voimistelupäivät, Espoo

Heinäkuu

7. – 13.7.2019 World Gymnaestrada Dornbirn, Itävalta

Elokuu

Rytminen voimistelu
16. – 18.8.2019 World Challenge Cup Minsk, Valko-Venäjä: naisten maajoukkue ja kaksi yksilöä

23. – 25.8.2019 World Challenge Cup Cluj Napoca, Romania: 1-2 yksilöä

30.8. – 1.9.2019 World Challenge Cup Kazan, Venäjä: naisten maajoukkue ja kaksi yksilöä

Syyskuu

Rytminen voimistelu
16. – 22.9.2019 MM-kilpailut Baku, Azerbaidžan – rytmisen voimistelun olympiakarsinta

Lokakuu

Naisten ja miesten telinevoimistelu
4. – 13.10.2019 MM-kilpailut Stuttgart, Saksa – telinevoimistelun olympiakarsinta

Joukkuevoimistelu
17. – 20.10.2019 Maailmancup Ateena, Kreikka

Marraskuu

TeamGym
9.11.2019 PM-kilpailut Drammen, Norja

Naisten ja miesten telinevoimistelu
21. – 24.11.2019 Maailmancup Cottbus, Saksa

Joukkuevoimistelu
21. – 24.11.2019 Maailmacup finaalit Budapest, Unkari

Turun kaupungin rakennuttama Yli-Maarian monitoimitalo Ypsilon on saatu valmiiksi ja toiminta kiinteistössä alkaa vuoden 2019 tammikuussa. Kiinteistö rakennettiin ns. allianssi-mallilla, jossa kaupungin yhteistyökumppaneina toimivat Hartela Oy, Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy, Granlund Turku Oy ja Ramboll Finland Oy.

Kiinteistö valmistui aikataulun ja budjetin mukaisesti. Kaupunginvaltuuston asettama kattohinta hankkeelle oli 23,04 miljoonaa euroa.

-Yhteistyö allianssiurakan osapuolten kesken sujui koko rakentamisen ajan hyvin eikä kustannusten kehittymisessä tullut missään vaiheessa ikäviä yllätyksiä. Tämä on ollut hyvä esimerkki siitä, miten julkishallinnon rakennushankkeissa voidaan onnistua, sanoo Turun kaupungin toimitilojen rakennuttamispäällikkö Anne Antola.

Ypsilonissa on tilat perusopetukselle, varhaiskasvatukselle, kirjastolle, nuorisopalveluille, kouluterveydenhoidolle ja neuvolapalveluille. Virikkeellisessä oppimisympäristössä on tilat 700 perusopetuksen oppilaalle ja 120 varhaiskasvatusikäiselle lapselle.

 Rehtori Marianne Ulfstedt sanoo, että uusiin tiloihin liittyy suuria odotuksia:           

- Keskeisintä on opetuksen avaintavoitteiden toteutuminen arjessa, eli pystymme tarjoamaan turvallisen ja terveellisen, esteettömän ja innostavan tilan oppilaille ja opettajille. Talosta tulee koko alueen sykkivä keskus, jossa eri-ikäiset käyttäjäryhmät kohtaavat. Lapsille, nuorille ja perheille kyetään antamaan tukea matalalla kynnyksellä.

Päiväkodinjohtaja Tuire Korhonen korostaa uusien tilojen tuomia mahdollisuuksia pienten ja isompien toimijoiden yhteisöllisyyden rakentamisessa:

- Ypsilonin tilojen suunnittelu mahdollistaa esi- ja alkuopetuksen saumattoman yhteistyön. Lapsen kouluun siirtyminen voi tapahtua luontevasti ilman suurta jännitystä. Tulevaisuuden teknologia on huomioitu varhaiskasvatuksen toimintaympäristön suunnittelussa.

Yhteisöllisyyttä korostaa myös kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula.

- Yli-Maarian kirjasto on kaikkien lähiasukkaiden tila, vaikka se sijaitseekin koulun yhteydessä. Toivomme, että paikalliset yhdistykset, kuorot ja muut toimijat hyödyntävät tilaamme kokoontumisissaan. Näin monitoimitalosta muokkautuu kaikkien yhteinen kylätalo.

Maarian kirjasto muuttaa Yli-Maariaan ja samalla kirjaston nimi muuttuu Yli-Maarian kirjastoksi. Uusista viihtyisistä tiloista löytyy muun muassa mukavia lukupaikkoja, joissa on otettu huomioon myös vanhemmat asiakkaat. Kirjaston kirja-, lehti- ja e-kirja-valikoimat sisältävät lukemista kaiken ikäisille.

Uusi monitoimitalo tuo hyvinvointipalvelut lähelle perhettä perhekeskus-toimintamallin mukaisesti, missä korostuu yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Neuvolalla ja kouluterveydenhuollolla on vahva asema lapsen ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä matalan kynnyksen palveluna. Tiloihin jalkautuu jatkossa kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen toimijoita lasten, nuorten ja perheiden tueksi.

Rakennus otetaan käyttöön tammikuussa 2019 seuraavasti:

-     7.1. yläkoulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisotilat ja kouluterveydenhuolto

-     9.1. neuvola

-     21.1. alakoulu ja iltapäiväkerhotoiminta

Lisätietoja:

Toimitilojen rakennuttamispäällikkö Anne Antola, puh. 050 558 9326

Rehtori Marianne Ulfstedt, puh. 040 164 8972

Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, puh. 050 590 7691

Päiväkodinjohtaja Tuire Korhonen, puh. 050 552 5060

Lahden kaavoituksen vuoden 2019 työohjelmaa esitellään aamukahvitilaisuudessa perjantaina 18.1.2019 klo 9.00–10.30 BW Towerissa, Askonkatu 2, Lahti, 5. krs. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen kuulemaan ennakkoon tulevista kaavatöistä, jotka vaikuttavat lahtelaiseen kaupunkiympäristöön.

Kaavatöistä vastaavat suunnittelijat ovat tapaamisessa mukana. Tarkemmin esiteltävistä kaavatöistä voi esittää ennakkotoiveita. Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumisia osoitteeseen henrik.saari@lahti.fi viimeistään keskiviikkona 16.1.2019.

Vuoden 2019 käyttösuunnitelmaan sisältyvä kaavoituksen työohjelma esitellään teknisen ja ympäristölautakunnan kokouksessa 22.1.2019.

Lisätiedot

Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen

p. 050 387 8715, anne.karvinen-jussilainen@lahti.fi

Jouluaattona Turun ja Kaarinan kirkot tuovat joulunviettoon syvyyden ja merkityksen.

Joulun sanoma kerrotaan aidoimmillaan klo 14 Lasten joulukirkossa Maarian kirkossa, Perheiden kauneimmissa joululauluissa Varissuon kirkossa tai Perheiden jouluaaton hartaudessa Hirvensalon kirkossa. Klo 14.30 Lasten joulukirkko Pyhän Katariinan kirkossa sanoo enkelin sanoin: Älkää pelätkö!

Kun vie edesmenneen omaisen haudalle kynttilän, voi samalla hiljentyä Ylösnousemuskappelissa ruotsinkielisessä aattohartaudessa klo 14 ja suomenkielisessä klo 15.

Kakskerran kirkossa on perinteinen jouluaaton hartaus jo klo 14 ja Varissuon kirkossa kynttiläkirkko klo 15. Klo 16:n hartauksissa on valinnanvaraa: kahdeksassa kirkossa hiljennytään silloin aattohartauteen. Arkkipiispa Tapio Luoma saarnaa ensimmäistä kertaa klo 16 Tuomiokirkon hartaudessa.

Jouluyön hartaus pidetään Kuusiston kirkossa klo 22. Jouluyön messut klo 22 tuovat oman tunnelmansa niin Maarian kirkkoon kuin Tuomiokirkkoonkin. Martinkirkossa ja Piikkiön kirkossa Jouluyön messu alkaa klo 23.  

Aatonaattona sunnuntaina 23.12. klo 20 helähtävät Kauneimmat joululaulut Bar Koronassa Puutarhakadulla Mikaelinkirkon vieressä. Jouluaattona klo 22 tunnelmoidaan Kauneimpien joululaulujen yössä Mikaelinkirkossa ja klo 23.30 Jouluyön pubikirkossa Panimoravintola Koulussa Eerikinkadulla Turussa. Pubikirkko päättyy klo 23.55. Luvassa on jouluista musiikkia, joululauluja ja hartaus, jonka pitää pastori Kristiina Friman.

Katso kaikki joulunpyhien tilaisuudet osoitteessa www.turunseurakunnat/joulu

Salibandyliigassa pelattiin torstaina yksi ottelu, jossa Steelers lujitti asemiaan kahdeksannella pudotuspelisijalla voittamalla kotonaan Kooveen 5-3.

Steelers vei avauserän 3-1, ja pelin puolivälissä Niko Einiö vei illan toisella osumallaan Teräsmiehet jo kolmen maalin johtoon. Samu Saari ja Petteri Puustinen nostivat Kooveen maalin päähän, mutta tamperelaisten nousu katkesi Tuomas Ahon ulosajoon ja viiden minuutin alivoimaan. Viidellä neljää vastaan Atte Lahti nosti loppunumerot jo ennen toista taukoa päätöserän jäätyä maalittomaksi.

Perjantaina Salibandyliigassa pelataan vielä Espoon derby Westend Indians–Oilers.

Ennen joulua huippusalibandyn ystäviä hemmotellaan vielä kolmella TEHO Sport Suomen Cupin puolivälierällä, jotka ovat perjantain EräViikingit–Happee sekä lauantain FBC Turku–Happee Steamers ja SB Paapat–Classic. Neljäs puolivälierä TPS–SPV pelataan lauantaina 29.12. Seinäjoella.