Pohjoismaiden johtava yritysmajoituspalveluiden tarjoaja Forenom saavutti pilottikohteessaan merkittävän säästön sähkölämmityksessä. Energiatehokkuuden takana on kotimaisen OptiWatin älykäs ohjausjärjestelmä, jossa kyse ei ole pelkästään energiakulujen leikkaamisesta vaan myös helpottuvasta työmäärästä ja pienemmistä CO₂-päästöistä.

180 vuodepaikan moduulihostellissa otettiin sähkölämmitystä ohjaava järjestelmä käyttöön syyskuun 2018 lopulla, ja jo lokakuun luvut näyttävät lupaavilta. Viime vuoden lokakuuhun verrattuna on kuukaudessa säästetty 21 000 kWh, iloitsee Forenomin projektipäällikkö Juuso Mäenpää. 

Porvoolaisella teollisuusalueella sijaitseva hostellialue koostuu majoituskäyttöön suunnitelluista konteista, ja tyypillisimmät majoittujat ovat asiantuntijoita teollisuuden projekteihin. Varaustilanne vaihtelee paljon, ja ennen lämmityksen ohjausjärjestelmää tyhjiä huoneita lämmitettiin turhaan liian lämpimiksi, tai pattereita jouduttiin säätämään käsin. 

Kalenteriohjaus automatisoi lämmityksen

Juuso Mäenpään mukaan merkittävä etu älyjärjestelmässä on se, että nyt lämmityksen ohjaus tapahtuu automaattisesti. Tämä säästää valtavasti työtä, kun lämmitettävänä on 90 huonetta. 

- OptiWatti räätälöi Forenomille sähkölämmityksen ohjauksen, jossa järjestelmä lämmittää huoneita varaustilanteen perusteella. Kun tiettyyn huoneeseen tehdään varaus, automatiikka nostaa lämpötilan 15 asteen peruslämmöstä 21 asteeseen juuri oikeaan aikaan, kertoo Mäenpää.

Hyvä ominaisuus on myös hälytysrajat. Jos esimerkiksi asukas on epähuomioissa sammuttanut patterin tai huoneessa on jäänyt ikkuna auki, tästä tulee hälytys Forenomin operatiivisen toiminnan aluevastaaville. - Älykäs järjestelmä pitää itse itsestään huolen, joten työntekijöiden aikaa säästyy. 

OptiWatti-ohjaus on asennettu eri puolilla maata noin tuhanteen kohteeseen kuten liikerakennuksiin, kunnallisiin kiinteistöihin, tuotantotiloihin, mökkikyliin sekä pientaloihin. Ensimmäiset asennukset ulkomaille tehtiin tänä syksynä.

Lisätietoja:

Ari Tolonen

Toimitusjohtaja

OptiWatti Oy

Puh: 044 044 1001

ari.tolonen@optiwatti.fi

Juuso Mäenpää

Projektipäällikkö

Forenom Oy

Puh: 050 437 0091

juuso.maenpaa@forenom.com

Vuoden koskettavin koko perheen elokuva lapsen ja leijonan ystävyydestä ilmestyy myös kirjana

Gilles de Maistren elokuva ja siihen perustuva kuvitettu kirja ovat vahva ja tunteisiin vetoava kannanotto villin luonnon ja eläinten puolesta.

11-vuotias Mia saa hoidettavakseen harvinaisen valkoisen leijonanpennun vanhempiensa kissapetofarmilla Etelä-Afrikassa. Tytön ja leijonan välille syntyy aivan erityislaatuinen suhde. Kolme vuotta Mia ja Charlie-leijona kasvavat yhdessä ja heistä tulee erottamattomat.

Mian täyttäessä 14 on Charliesta kasvanut uljas valkoinen urosleijona, upea yksilö, jonka Mian isä haluaa myydä hyvään hintaan trofee-metsästäjille. Järkyttyneellä Mialla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin karata Charlien kanssa.

Tyttö ja leijona lähtevät vaarojen täyttämälle matkalle halki Etelä-Afrikan. Jos he vain onnistuvat pääsemään Timbavatin luonnonsuojelualueelle, on Charlie turvassa.

Mia ja valkoinen leijona

ISBN 9789523128613
Luokka N84.2
Suomennos Eve Risto
Sidottu, kuvitettu, nelivärinen
192 s.
Ilmestyy 4.1.2019

Mia ja valkoinen leijona -elokuvan Suomen ensi-ilta on 4.1.2019. Sen kuvaaminen kesti kolme vuotta ja toteutettiin ilman erikoisefektejä. Kirja on kuvitettu elokuvan kuvamateriaalilla.
Elokuvan traileri

Hallituksen esityksen mukaan raskas kuorma-autoliikenne alkaisi vuodesta 2021 alkaen maksaa tienkäyttöveroa. Tämä kasvattaisi kotimaisten kuorma-autojen verotaakkaa noin 28 miljoonalla eurolla. Verorasite tasattaisiin alentamalla käyttövoimaveroa vastaavalla euromäärällä. Vero koskisi myös ulkomaisia ajoneuvoja ja sen vuotuinen taso olisi 400–1 122 euron välillä. Päiväkohtainen vero olisi kahdeksan euroa ilman porrastusta.

Esityksen vaikutukset kokonaisuutena tarkastellen olisivat nollasummapeliä, sillä suomalaisille kuorma-auton haltijoille lisäkustannukset kompensoitaisiin alentamalla käyttövoimaveroa. Yksittäisten ajoneuvojen osalta muutokset olisivat yleisimmin muutamia satoja euroja suuntaan tai toiseen vuodessa. Kaikista vanhimpien (EURO-0 ja EURO-1) ajoneuvojen kustannusten kasvu voisi olla tätä suurempikin.

SKAL on ajanut pitkään tiemaksuja ulkomaiselle kuorma-autokalustolle ja on tyytyväinen, että hallitus kautensa viimeisinä kuukausina vei lakiesityksen eduskuntaan. Hallituksen esittämän käyttövoimaveron alentamisen sijaan SKAL on esittänyt tienkäyttöveron kompensaatioon ammattidieseliä*, joka on turvallisempi vaihtoehto muun muassa EU-säädösten kannalta. Vinjetti kannattaa ajaa maaliin siitä huolimatta:

– Malli ei ole täydellinen, mutta suunta ja liike ovat se mitä Suomi nyt tarvitsee. On tärkeää, että istuva eduskunta hyväksyy lain, jotta vinjetin tekninen valmistelu voi alkaa. Eduskunnalla on lainsäätäjänä mahdollisuus ja myös velvollisuus hioa esityksestä mahdollisimman hyvä, sanoo johtaja Petri Murto SKAL:sta.

Hallituksen esityksen keskeisimmät kohdat:

• Uusi vuotuinen vero 1.1.2021 alkaen kokonaismassaltaan yli 12 t kuorma-autoille
• Koskisi Suomessa ja ulkomailla rekisteröityjä kuorma-autoja
• Tienkäyttöveron määrä 400–1 121 euroa vuodessa EURO-päästöluokan ja akseliluvun mukaan
• Käyttökausi 1, 7, 30 tai 365 päivää
• Käyttökauden ilmoittaminen olisi sitova. Veroa ei palautettaisi, vaikka kuorma-autoa ei käytettäisi liikenteessä
• Kaikki EURO IV:ää puhtaammat ajoneuvot (arviolta 2005 vuosimallista alkaen) pääsisivät alimpaan maksuluokkaan.
• Veron kerääjänä Trafi, valvojana poliisi, Tulli sekä Rajavartiolaitos. Veron laiminlyönnistä seuraamusmaksu 1 500 €; myös käyttökielto olisi mahdollinen.
• Arvioitu verokertymä vuosittain 28 miljoonaa euroa kotimaisilta ajoneuvoilta ja 6 miljoonaa euroa ulkomaisilta kuorma-autoilta
• Käyttövoimaveroa alennettaisiin yhteensä 28 miljoonan euron verran ja sen rakenne muutettaisi perustuvaksi akselimäärään ja jousitustyyppiin sekä perävaunun vetokykyyn.
• Ilman vetolaitetta kuorma-auton vuotuinen käyttövoimavero vaihtelisi 0–537 euroa välillä.
• Vetolaitteella varustetun kuorma-auton vuotuinen käyttövoimavero vaihtelisi 465–929 euron välillä
• Vetolaiteilmoitusmahdollisuus poistuisi

*Ammattidieselin (EU-lainsäädännössä termi ”professional diesel”) avulla voidaan alentaa kuorma-autoissa käytettävän dieselin verotusta.

Lisätietoja:
Petri Murto, johtaja, SKAL, puhelin 040 762 2140
Heini Polamo, viestintäpäällikkö, SKAL, puhelin 040 506 0131

Pellon poikkisektorinen Voimaa vanhuuteen -yhteistyöryhmä aloittaa kolmivuotisen ikäihmisten terveysliikunnan kehittämistyön tammikuussa Ikäinstituutin mentorin tuella. Pello on yksi 18:sta Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa vuonna 2019 aloittavasta kunnasta. Tämänkertaiseen ohjelmahakuun tuli 45 hakemusta, mikä osoittaa että kunnilla on suuri tarve kehittää iäkkäiden toimintakykyä edistäviä toimintamalleja kasvavan vanhusväestön tarpeisiin. 

Ikäinstituutin koordinoima Voimaa vanhuuteen -mentorointiohjelma tarjoaa hyviä käytäntöjä liikuntaneuvonnasta, ryhmäliikunnasta ja ulkoilusta. Terveysliikunta kohdennetaan kotona vielä itsenäisesti asuville, mutta toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneille iäkkäille (75+).

”Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa päivitetään ammattilaisten osaamista sekä koulutetaan hyväkuntoisista ikäihmisistä vertaisohjaajia ryhmäliikunnan ohjaajiksi ja liikuntaystäviksi. Kunnan eri hallintokuntien, eläkeläis-, kansanterveys- ja liikuntajärjestöjen sekä maakuntien yhteistyöllä rakennetaan Voimaa vanhuuteen -liikuntapalveluketju, jonka avulla löydetään liian vähän liikkuvat iäkkäät sekä innostetaan heitä ohjattuun ryhmäkuntoiluun sisällä ja ulkona”, kertoo ohjelmajohtaja Elina Karvinen Ikäinstituutista.

Vuonna 2019 Voimaa vanhuuteen -mentorointiohjelmassa aloittavat Askola, Hailuoto, Imatra, Jyväskylä, Lappeenranta, Lapua, Lohja, Orivesi, Outokumpu, Pello, Pietarsaari, Polvijärvi, Rauma, Ruovesi, Siilinjärvi, Turku, Vaala ja Virrat. Kunnat ovat voineet hakea kolmivuotiseen mentorointiohjelmaan vuodesta 2010. Mentorointiin on näiden vuosien aikana valittu yhteensä 68 kuntaa. 

Lohjan poikkisektorinen Voimaa vanhuuteen -yhteistyöryhmä aloittaa kolmivuotisen ikäihmisten terveysliikunnan kehittämistyön tammikuussa Ikäinstituutin mentorin tuella. Lohja on yksi 18:sta Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa vuonna 2019 aloittavasta kunnasta.

Ikäinstituutin koordinoima Voimaa vanhuuteen -mentorointiohjelma tarjoaa hyviä käytäntöjä liikuntaneuvonnasta, ryhmäliikunnasta ja ulkoilusta. Terveysliikunta kohdennetaan kotona vielä itsenäisesti asuville, mutta toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneille iäkkäille (75+).

Tämänkertaiseen ohjelmahakuun tuli 45 hakemusta, mikä osoittaa, että kunnilla on suuri tarve kehittää iäkkäiden toimintakykyä edistäviä toimintamalleja kasvavan vanhusväestön tarpeisiin.

”Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa päivitetään ammattilaisten osaamista sekä koulutetaan hyväkuntoisista ikäihmisistä vertaisohjaajia ryhmäliikunnan ohjaajiksi ja liikuntaystäviksi. Kunnan eri hallintokuntien, eläkeläis-, kansanterveys- ja liikuntajärjestöjen sekä maakuntien yhteistyöllä rakennetaan Voimaa vanhuuteen -liikuntapalveluketju, jonka avulla löydetään liian vähän liikkuvat iäkkäät sekä innostetaan heitä ohjattuun ryhmäkuntoiluun sisällä ja ulkona”, kertoo ohjelmajohtaja Elina Karvinen Ikäinstituutista.

Lohjalla Voimaa vanhuuteen yhteistyöryhmään kuuluu edustajat Lohjan kaupungilta, Lohjan Liikuntakeskus Oy:ltä, Hiiden Opistosta ja Apuomena Ry:stä, sekä Hiidenseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. Lisäksi hankeyhteistyöhön osallistuu Lohjan Sydän Ry ja Lohjan Jumppa-Jussit Ry.

Lohjan alueella syksyllä 2018 ikäihmisille tehty kartoitus ikääntyneen väestön hyvinvoinnista on nostanut esille ikäihmisten oman kiinnostuksen ja motivaation liikuntaan ja iäkkäiden liikuntamuotojen kehittämiseen sekä lisäämiseen. Kartoituksessa nousi esiin juuri vähäkustanteisten liikuntamahdollisuuksien tarve ympäri Lohjaa, ja etenkin liikuntamahdollisuuksien tarve pienemmissä taajamissa ja niiden alueilla. Lohjan etuna on vahva järjestötoimijuus ja aktiiviset vapaaehtoistoimijat. Lohjan luonto ja ympäristö sekä liikuntapalveluiden rakenne on hyödynnettävissä vielä paremmin ikääntyneen väestön liikunnallisen hyvinvoinnin lisäämiseen laajasti koko Lohjan alueella.

Ajatuksena on ohjelman myötä lisätä etenkin lohjalaisten kotona asuvien yli 75-vuotiaiden liikunnan ja osallistumisen mahdollisuuksia nyt ja juurruttaa liikunnalliset tottumukset osaksi ikäihmisten hyvinvoinnin edistämistä vapaaehtoissektorin myötä jo ennen sosiaali-ja terveydenhuollonpalveluiden tarpeen alkamista. Ohjelman myötä liikunnan merkitys ja poikkisektorinen yhteistyö saa riittävää tukea voimistuakseen ja jatkuakseen myös ohjelman jälkeen elävänä käytäntönä kunnan palveluissa ja yhteistyössä järjestöjen kanssa Lohjalla!

Vuonna 2019 Voimaa vanhuuteen -mentorointiohjelmassa aloittavat Askola, Hailuoto, Imatra, Jyväskylä, Lappeenranta, Lapua, Lohja, Orivesi, Outokumpu, Pello, Pietarsaari, Polvijärvi, Rauma, Ruovesi, Siilinjärvi, Turku, Vaala ja Virrat. Kunnat ovat voineet hakea kolmivuotiseen mentorointiohjelmaan vuodesta 2010. Mentorointiin on näiden vuosien aikana valittu yhteensä 68 kuntaa.

Lisätietoa: ohjelmajohtaja Elina Karvinen 040 530 2603 tai elina.karvinen@ikainstituutti.fi

Voimaa vanhuuteen -ohjelma edistää kotona vielä itsenäisesti asuvien, mutta toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneiden ikäihmisten (75+) yhdenvertaisia liikkumismahdollisuuksia. Ohjelma tarjoaa hyviä käytäntöjä liikuntaneuvonnasta, ryhmäliikunnasta ja ulkoilusta. Terveysliikuntaa toteutetaan järjestöjen, julkisen sektorin ja ikäihmisten kanssa. Ohjelma tuetaan Veikkauksen tuotoilla. www.voimaavanhuuteen.fi

Lisätietoja Lohjan kaupungin osalta:

Tuula Suominen, palvelualuejohtaja, Ikääntyneiden palvelualue p. 044-3741291 / tuula.m.suominen@lohja.fi

Mervi Toivanen, erityisasiantuntija, Ikääntyneiden palvelualue p.050-5481147 /  mervi.toivanen@lohja.fi  

Callio FutureMINE project, financed by the Regional Innovations and Experimentations (AIKO) programme of Council of Oulu Region, shows that the next generation mining equipment and future technologies can be tested in Pyhäsalmi mine after the mine closure in late 2019.

Gaia Consulting Ltd reports several potential opportunities. For example, an underground mining & tunneling equipment, battery operated equioment and biomining techniques are worth to be tested in real-life operating environment. Furthermore, autonomous or remotely controlled loaders and trucks are potential future technologies for this kind of testing environment. The study highlights the importance of an underground 4G/5G connectivity and wireless IoT -technologies where one can create intelligent, dynamic communications to improve the safety, productivity, efficiency and responsiveness of underground operations.

Callio Pyhäjärvi offers a safe, stable and versatile operating environment, even when measured against the most stringent global indicators, that also allows a diverse range of R&D and testing operations as well as extensive experiments. New opportunities can be leveraged by international actors as well as domestic technology suppliers, many of them global leaders in their field. 

” From the very beginning till today Pyhäsalmi Mine has developed in co-operation with domestic technology suppliers many advanced technologies both for surface and for underground operations. We look forward to extend that work beyond mine-life and to see our unique underground infrastructure utilized. ” Kimmo Luukkonen, Managing Director, Pyhäsalmi Mine Oy.

Most recently, Normet carried out an extensive functionality and durability testing program for their next generation underground vehicle. Aim here was to assess and validate design targets and the state of the art customer experience earlier in the product development cycle.

” It has been very interesting to take a look of FutureMINE concept to find out of its opportunities. Our research points out that there is an actual need for testing environment that Callio can offer. An opportunity to test mining technologies in their real environment gives new possibilities to various technology suppliers. Benefit of FutureMINE is versatile and modern environment. ” Antti Pitkämäki, Gaia Consulting Oy.

Sakari Nokela, Program Director of the Callio Pyhäjärvi: " There is huge potential in the FutureMINE testing environment. The demand for an underground technology testing environment is high while the global supply is today very low. "

A copper and zinc mine has been operating in town of Pyhäjärvi, located in the Oulu Region in Finland, since the 1960s. The Pyhäsalmi mine is Europe’s deepest base metal mine, 1,445 meters. It will stop operating at the end of 2019, but afterwards, the facilities will be available for entirely new purposes. 

Henrik Kiviniemi, Town Manager, Town of Pyhäjärvi: ” FutureMINE concept will be developed further based on research that Gaia Consulting Oy has done, in co-operation with domestic and international partners. First investments will be made already during the year 2019. ” 

Inquiries:

Mr Sakari Nokela
Program director, Callio
Mobile: +358 40 1809 511
Email: sakari.nokela(at)pyhajarvi.fi

Mr Henrik Kiviniemi 
Town Manager, Pyhäjärvi
Mobile: +358 44 4457 701
Email: henrik.kiviniemi(at)pyhajarvi.fi

More information:

Pyhäjärvi web site (Finnish)

Callio web site

Huhtiniemessä aloitettiin keskiviikkona 19.12. hiihtolatujen lumetus lumitykkien avulla. Lumen siirtäminen latupohjalle pyritään aloittamaan jo torstain 20.12. aikana. 

Lappeenrannan liikuntajohtaja Pasi Koistisen mukaan tavoitteena on lumettaa Huhtiniemeen noin 1-1,5 kilometrin pituinen reitti, joka alkaa urheiluhallin pysäköintipaikalta. 

– Lumetusta jatketaan näillä näkymin sunnuntaihin 23.12. saakka ja lumetusta jatketaan sään salliessa tammikuussa. Pyrimme saamaan tuon 1-1,5 kilometrin alkupätkän valmiiksi sunnuntaina 23.12. 

Lumitykeillä lumetetaan olemassa olevia latupohjia. Tavoitteena on tehdä monipuoliset ladut, jotka sopivat sekä kunto- että kilpahiihtäjille. 

– Tykkilumi on luonnonlumeen nähden kestävämpää, joten ladun odotetaan kestävän hyvin myös lauhoja jaksoja. Talven aikana, säistä riippuen, on tarkoitus tehdä Huhtiniemeen varastoon myös säilölunta ensi vuoden syksyä varten. 

Koistisen mukaan tällä hetkellä parhaat hiihto-olosuhteet ovat Kisapuistossa, jossa lumetettuna on noin 600 metrin lenkki, joka sopii niin perinteiseen kuin luisteluhiihtoonkin. 

– Latupohjat on pohjustettu myös muilla kaupungin ulkoilureiteillä ja niissä pääsee välttävästi hiihtämään luistelutyylillä. Niiden osalta on kuitenkin huomioitava, että luonnon lunta on vielä varsin vähän. 

Lappeenrannan luistelukentät ovat pääosin jo luistelukunnossa. 

Liikuntatoimi päivittää tilannetietoa latujen ja luistelukenttien kunnosta verkkosivuillaan.
 

Lisätietoja: 

Liikuntajohtaja Pasi Koistinen,
puh. 040 682 0227, pasi.koistinen(a)lappeenranta.fi 

Seuraa latu- ja ulkojäätilannetta täältä: https://ckan.saita.fi/lpt/iframe/sivuille.html

Rakennusteollisuus RT pitää tärkeänä, että hankeyhtiömallia kokeillaan valituissa liikennehankkeissa jo vuonna 2019. Muun muassa kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen takia monen hankkeen aika on nyt, mutta pelkästään valtion budjettirahoituksella miljardihankkeita ei saada käyntiin ajoissa. Yhtiömallilla hankkeisiin on mahdollista saada myös yksityistä rahoitusta ja siten nopeuttaa niiden käynnistymistä.

Osakeyhtiömallin käyttökelpoisuutta infrahankkeissa selvittänyt valtiovarainministeriön työryhmä sai työnsä päätökseen 20. joulukuuta.

”Suomessa ei ole aiemmin laajasti selvitetty tai kokeiltu osakeyhtiöitä infrahankkeiden toteuttajina. Työryhmä on nyt hahmotellut toimintamallin, ja seuraavaksi on tärkeää valita jokin hanke tai hankkeita yhtiökokeiluun. Tämän tulisi tapahtua viimeistään ensi kevään hallitusohjelman laadinnan yhteydessä”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Uusia infran rahoitustapoja tarvitaan kipeästi, sillä Suomen liikenneverkossa on miljardien eurojen korjaus- ja kehittämisvaje. Verkko ei enää vastaa ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, työvoiman liikkuvuuden ja teollisuuden kuljetusten nykyvaatimuksiin. Aiempaa useampi iso liikennehanke pitää saada käyntiin tehokkaasti ja nopeasti.

”Nyt viimeistään liikennehankkeet pitää nähdä kestävinä investointeina eikä menoreikinä. Hankkeet tukevat ilmastotavoitteisiin pääsyä ja maan kilpailukykyä. Esimerkiksi kasvukeskusten sisäisten ja niiden välisten liikenneyhteyksien puutteet korjaamalla päästöt pienenevät ja saadaan aikaan kasvua. Yhtiömuotoisesti pitkäkestoiset hankkeet toteutuisivat myös entistäkin laadukkaammin ja kustannustehokkaammin”, Randell perustelee.

Monenlaiset toimijat mukaan infran rahoitukseen

Osakeyhtiömallilla keskeisiä liikennehankkeita voitaisiin saada käyntiin nopeammin kuin pelkällä julkisella rahalla. VM:n työryhmän mukaan suuria väylähankkeita voitaisiin toteuttaa esimerkiksi valtion ja kuntien omistaman osakeyhtiön avulla.

Yhtiö voisi suunnitteluttaa tai rakennuttaa hankkeen ja jatkaa valmiin kohteen ylläpitäjänä ja omistajana, tai yhtiö voidaan purkaa rakentamisen jälkeen.

Infrahankkeiden rahoittamiseen pystyttäisiin joustavasti kanavoimaan verorahojen lisäksi esimerkiksi käyttäjämaksuja, EU-tukia sekä hankkeen aikaansaamaa kiinteistöjen arvonnousua ja taloushyötyjä.

”Hankkeesta hyötyviä rahoittajia voisivat olla esimerkiksi yritykset, jotka saisivat etua hankkeen myötä parantuvasta väylästä, liittymästä tai uudesta asemasta alueellaan. Osakeyhtiömalli mahdollistaisi monenlaisten toimijoiden osallistumisen infran rahoitukseen”, RT:n infratoimialan johtaja Paavo Syrjö tiivistää.

LISÄTIEDOT:

• Aleksi Randell, puh. 09 1299 201, aleksi.randell@rakennusteollisuus.fi
• Paavo Syrjö, puh. 040 560 1803, paavo.syrjo@infra.fi

Turun kaupunki on teettänyt ulkoisen arvioinnin Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen Turun kaupunkitutkimusohjelman toiminnasta. Arviointi on monin tavoin kiittävä.

Kaupunkitutkimusohjelma tukee tiedon luomiselle ja hyödyntämiselle suotuisan ympäristön rakentumista, siis vahvistaa tiedolla johtamista Turun kaupungissa.

Ohjelman koetaan kehittämineen Turun päätöksenteon strategisuutta sekä vahvistaneen yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupungin ja yliopistojen välillä jopa huomattavasti.

Ohjelman puitteissa on rahoitettu kymmeniä kaupunkikehitystä koskevia monitieteisiä akateemisia tutkimushankkeita ja luotu malleja tutkijoiden ja kaupungin toimijoiden vuorovaikutukselle.

Ohjelma vaikuttaa vahvistamalla ilmiötason ajattelua. Tiivis tutkimusyhteys pakottaa käytännön toimijoita ajattelemaan strategisesti. Tutkimusten temaattinen yhteys kaupungin strategiaan tekee niistä kiinnostavia käytännön näkökulmasta.

Kokemus tuesta päätöksenteolle kuitenkin vaihtelee sen mukaan, miten kaupunkitutkimusohjelman sisältöjen koetaan vastaavan eri toimialojen tiedon tarpeeseen ja orientaatioon.

- Osa toimialoista kokee kaupunkitutkimusohjelman elintärkeänä resurssina tietoon perustuvalle valmistelulle ja päätöksenteolle, kun taas toisaalla samankaltaista kohtalonyhteyttä ei ohjelman ja oman toimialan välillä koeta, kertoo arvioinnin tekijä, Kuntaliiton tutkimusjohtaja, HTT Jenni Airaksinen.

Kokemus yhteistyön ja vuorovaikutuksen paranemisesta kaupungin ja yliopistojen välillä lasketaan kaupunkitutkimusohjelman tärkeimmäksi ansioksi, vaikka kaupungin ja yliopistojen välillä on muitakin yhteistyöfoorumeita.

Turun kaupunkitutkimusohjelma on onnistunut rakentamaan pysyvän sillan kaupungista yliopistoihin. Sillan rakennuselementteinä ovat olleet yhteinen tutkimusjohtaja, jatkuva vuoropuhelu ohjelma- ja hanketasolla sekä tutkimushankkeille määritellyt yhteistyöprosessit.

- Turun mallin erityisyys on yhteinen tutkimusjohtaja, joka toimii pysyvänä saranana tiedemaailman ja kaupungin käytännön kehittämistyön välillä. Tutkimusjohtaja toimii tulkkina, viestinviejänä ja yhteisten tavoitteiden ja tekemisten määrittäjänä kahden organisaation välisellä rajapinnalla, selventää Airaksinen.

Suurimmat kehittämistarpeet arviointi löysi viestinnästä. Airaksinen katsoi, että kaupunkitutkimusohjelman ympärille on rakentunut pienehkö ydin, joka oivaltaa hyvin, mistä kaupunkitutkimusohjelmassa on kyse ja millaista hyötyä siitä on kaupungille ja yliopistoille. Viestiä pitäisi nyt saada leviämään sekä laveammin että syvemmälle kaupungin organisaatioon ja laajemmalle joukolle myös yliopistokentässä.

Osa ehdotuksista kohdistui tiedeviestintään ja tieteen popularisointiin: miten kertoa tuloksista niin, että ne tulevat hyödynnettyä laajemmin. Ohjelma on tarttunut ehdotuksiin mm. viestimällä syksystä lähtien myös Kaupungin ääniä -podcastein.

Kaupunkitutkimusohjelma on kahden ohjelmakauden jälkeen toimintamallina vakiintunut. Oppi muille kaupungeille on, että yhteistyörakenne, määritellyt prosessit, pitkäjänteisyys, jatkuva dialogi ja yhteiset resurssit tukevat tiedolla johtamista.

- Muutoksissa ja myllerryksissä, joita kaupunkimme tänään ja huomenna kohtaavat, Turun kaupunkitutkimusohjelman kaltainen rakenne, jossa luodaan yhteistä ymmärrystä, tuotetaan ja kulutetaan ja luodaan uutta tietoa, on erittäin arvokas, summaa Airaksinen.

Jenni Airaksinen: Dialogia ja tiivistyvää yhteistyötä: Turun kaupunkitutkimusohjelman 2014-2017 arviointi. Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimusraportteja 2/2018. 24 s.

www.turku.fi/kaupunkitutkimus/

Lisätietoja:

Jenni Airaksinen, puhelin 050 533 2002, sähköposti jenni.airaksinen@kuntaliitto.fi

Sampo Ruoppila, Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja, Turun yliopisto & Turun kaupunki, puhelin 040 5926629, sähköposti sampo.ruoppila@turku.fi

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli.

Turun kaupunki on myöntänyt 10 kappaletta kannusteluontoisia apurahoja Turun kaupunkitutkimusohjelmaa toteuttaviin Pro Graduihin.

Kannustimen saaneiden opinnäytteiden aiheina ovat hinnanmuodostus Turun asuntomarkkinoilla, nuorten mielenterveyspalveluihin hakeutumisen esteet, alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveys, työkykyä ylläpitävän toiminnan yhteys koettuun työhyvinvointiin, kansalaisten osallisuus, Itämeren suojelu, tekoälyn käyttöönoton eettiset vaikutukset sosiaalityössä, arkiympäristön vaikutus koululaisten liikkumiseen, kaupunkien ilmastopolitiikka, ja maahanmuuttajien yrittäjyys.

Turku on jakanut Pro Gradu-kannustimia Turun yliopiston ja Åbo Akademin opiskelijoille vuodesta 2005 alkaen. Nykyään apurahat myönnetään Turun kaupunkitutkimusohjelman puitteissa. Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen ohjelman tavoitteena on lisätä kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta, jonka antia voidaan käyttää hyväksi myös kaupungin päätöksenteossa.

- On kaupungin intressi, että monilla aloilla kouluttautuu kaupunkien kehittämiskysymyksiin perehtyneitä asiantuntijoita, sanoo Turun kaupungin tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila.

Haku on avoin kilpailu, jossa myönnetään enintään 10 graduapurahaa, á 2000€. Apurahaa anotaan syksyllä suunnitelmalla, mutta se maksetaan vasta seuraavan vuoden puolella, valmistunutta työtä vastaan. Työn tulee olla valmis viimeistään 1.12.2019 mennessä. Apurahaa haki 41 henkilöä, joten apurahan sai joka neljäs.

Hakemuksen arvioinnissa kiinnitettiin huomioita tutkimussuunnitelman ansiokkuuteen ja toteutettavuuteen määräajassa, tiedon sovellettavuuteen ja uusiin näkökulmiin. Toivottu soveltava hyöty on tiedon kartuttaminen kaupungin kehitykseen vaikuttamisen ja muutoksen mahdollisuuksista – tulevaisuusorientoituneesti, mutta historiaa unohtamatta.

Apurahan saaneet maisteriopiskelijat:

• Roland Berg (ÅA, kansantaloustiede): Spatial autokorrelation och bostadspriser – en analys av bostadsmarknaden i Åbo, 2000€
• Jenni Hatara (TY, hoitotiede): Avunhakemisen esteet mielenterveysongelmissa nuorisopsykiatrian asiakkaiden kuvaamina, 2000€
• Saija Inkeroinen (TY, hoitotiede): Alaikäisten turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuolto Suomessa – terveydenhoitajan näkökulma, 2000€
• Isa-Emilia Klasila (TY, sosiologia): Työkykyä ylläpitävän toiminnan yhteys koettuun työhyvinvointiin, 2000€
• Katariina Kulha (TY, valtio-oppi): Puntaroivan demokratian käytännöt aluesuunnittelua parantamassa, 2000€
• Jonas Martin (ÅA, ympäristö- ja meribiologia): Människans förhållande till marina nyckelarter, 2000€
• Jani Mikkola (TY, filosofia): Tekoälyn käyttöönoton eettiset vaikutukset sosiaalityössä, 2000€
• Jaakko Nyman (TY, maantiede): Koululaisten päivittäisen ympäristön vaikutus heidän terveyteensä, hyvinvointiinsa ja aktiivisuuteensa, 2000€       
• Morgan Shaw (TY, tulevaisuuden tutkimus): Governing future urban conduct through the sociotechnical imaginary of the low-carbon city, 2000€
• Ekaterina Vorobeva (TY, Itämeren alueen tutkimus): Black African Entrepreneurs in Finland: Intersectionality Approach, 2000€                    

Lisätietoja

Tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, sampo.ruoppila@turku.fi, 040 5926629

www.turku.fi/kaupunkitutkimus

Anna Ekberg
USKOTTU NAINEN

Rakkaudessa on voittajia ja häviäjiä. Mitä olet valmis tekemään voittaaksesi?

Anna Ekbergin kirjat edustavat Love Crimes -genren ehdotonta huippua. Ekbergin edellinen romaani Salattu nainen oli myyntimenestys kaikkialla pohjoismaissa.

Uskottu nainen on, jos mahdollista, vielä koukuttavampi. Se imaisee mukaansa ensi riveiltä lähtien, eikä päästä otteestaan, ennen kuin päähenkilöiden Christianin, Leonoran ja Zenian kohtalot selviävät.

Nyt suomeksi ilmestyvä Uskottu nainen on ollut arvostelu- ja myyntimenestys Tanskassa ja Ruotsissa. Myynyt Tanskassa jo lähes 40 000 kpl.

***** Uskotussa naisessa on intensiivinen pahaenteinen tunnelma, samanlainen kuin HBO:n sarjassa The Affair. Minä pidin siitä todella paljon.
— Bogliv

***** Mielenkiintoinen, provokatiivinen ja mielettömän jännittävä romaani, joka vetää lukijan odottamattomien juonenkäänteiden lukumatkalle.
— Bogfriisen, Tina Friis

Uskottu nainen
ISBN/EAN 9789523127838
Suomennos: Katarina Luoma
Sidottu, suojapaperi
416 s.
Ilmestyy viikolla 1/2019

Viranomaisverkko Virven vahvuus perustuu laajaan yhteistyöhön ja luottamukseen eri viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden välillä. Kun Virve siirtyy hallitusti uuteen teknologiaan, viranomaiset määrittelevät, millaisia palveluita tulevaisuuden verkossa on.

Erillisverkot toteuttaa turvallisuustoimijoille toimintavarman mobiililaajakaistapalvelun hyödyntäen kaupallisten operaattoreiden verkkoja. Virven siirtyminen laajakaistaiseksi palveluksi tukee käyttäjien tarpeita: esimerkiksi onnettomuustilanteessa videokuvan lähettäminen varmasti ja turvallisesti on pian mahdollista.

”Kaikki keskeiset viranomaiset ja turvallisuustoimijat määrittelevät Virven tulevaisuuden palvelut ja palvelutason. On jokaisen suomalaisen etu, että turvallisuustoimijoilla on tässä suhteessa vaativa maku. Meillä on nyt, mutta myös tulevaisuudessa maailman paras viranomaisverkko,” Erillisverkkojen liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist sanoo.

Yhteistyö kaupallisten operaattoreiden kanssa on välttämätöntä jo tänä päivänä. Myös nykyisessä Virvessä hyödynnetään kaupallisten operaattoreiden verkkoa ja elementtejä, kuten siirtotieyhteyksiä. Verkkojen avoin kilpailutus aloitetaan vuonna 2019. Jatkossa verkot kilpailutetaan uudestaan määräajoin.

”Tavoitteena on, että liittymäkohtainen kustannus valtiolle laskee. Kannattaa myös huomioida, että tulevaisuuden Virve  tarjoaa merkittävästi monipuolisempia palveluita, muun muassa viranomaisten kipeästi kaipaamia tilannekuva- ja videopalveluita,” Vinkvist kertoo.

Uuden Virve-palvelun käyttöönotto aloitetaan vuonna 2022. Erillisverkot turvaa nyky-Virven palvelut niin pitkään, että eri toimijat pystyvät siirtymään uuteen teknologiaan hallitusti. Tetra-teknologiaan pohjautuva Virve palvelee viranomaisia ja muita turvallisuustoimijoita vielä pitkään, vähintään vuoteen 2025. Tetra-teknologia on tulossa kuitenkin tiensä päähän, eikä sillä voida enää varmistaa toimintavarmoja ja turvallisia palveluita useita vuosikymmeniä eteenpäin.

Lisätietoja

Jarmo Vinkvist, liiketoimintajohtaja, Suomen Erillisverkot -konserni
puh. 040 501 5195, etunimi.sukunimi@erillisverkot.fi

Katariina Salmisalo, viestintäpäällikkö, Suomen Erillisverkot -konserni,
puh 040 701 6576, etunimi.sukunimi@erillisverkot.fi

Ilmoittautuminen peruskoulun ensimmäiselle luokalle Lohjalla

Kouluun ilmoittaudutaan Wilman kautta sähköisesti ajalla 16. - 30.1.2019. Koulupaikka määräytyy ensisijaisesti asuinalueen mukaan. Mahdollista on hakea muuhunkin kuin omaan lähikouluun. Toissijaisen oppilaaksi oton periaatteet löytyvät Lohjan sivuilta: https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2017/09/oppilaaksiotto.pdf

Esiopetukseen ilmoittautuminen lukuvuodeksi 2019–2020

Esiopetukseen ilmoittaudutaan sähköisesti ajalla 16. - 30.1.2019. Esiopetusta tarjotaan 4 t /pv ajalla 8.8.2019 – 29.5.2020 päiväkodeissa sekä koulujen yhteydessä olevissa esiopetusryhmissä. Esiopetus noudattaa koulujen loma-aikoja.

Koulukuljetukseen hakeminen

Koulukuljetus hakemukset tehdään kouluun ilmoittautumisen yhteydessä Wilman koulukuljetuslomakkeella. Esi- ja koulukuljetusten periaatteet löytyvät Lohjan www-sivuilta.

Koululaisten iltapäivätoimintaan hakeminen

Peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien osalta erityisopetuksessa oleville oppilaille tarkoitettua iltapäivätoimintaa järjestetään lähikoulujaon mukaan alueittain. Toiminnan järjestämispaikat varmistuvat kokonaistarpeen mukaan. Mikäli hakijoita toimintaan on enemmän kuin mitä voidaan ottaa, paikat täytetään arpomalla. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulupäivinä klo 12.00–17.00 välisenä aikana. Koulumatkaetuuden mukaista koulukuljetusta ei järjestetä koululaisten iltapäivätoimintaan tai sieltä pois. Jalavan erityiskoulun oppilaille järjestetään yhteiskuljetus kotiin klo 16.00. Hakemukset iltapäivätoimintaan tehdään Wilman kautta, kohdasta hakemukset ja päätökset. Hakuaika 16.1.-14.3.2019 klo 14.00.

Tarkemmat ohjeet ja lisätiedot ilmoittautumisista tulevat tammikuun 2019 alussa.

Lohjan kaupunki,
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Jäänveiston SM-kilpailut järjestetään 16.-17.2.2019. Tuusulassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Tuusula saa kilpailun isännöitäväkseen. Kilpailut järjestää Tuusulan kunta yhteistyössä Krapin Pajan ja jäänveistokilpailuja järjestävän Jäälinna ry:n kanssa.

Kahtena viime vuonna Tuusulassa on pidetty jääkarnevaalit, joissa jääveistoksia on tehty näytösluontoisesti. Viime vuonna jäänveistäjiä oli kaksi ja sitä edellisenä vuonna neljä.

SM-kilpailut järjestetään Rykmentinpuistossa, uimahallin vieressä olevalla nurmikentällä. Lunta ja jäätä tuodaan tarvittaessa muualta. Esimerkiksi viime vuoden jääkarnevaaleihin jää tuotiin Heinolasta.

Jäälinna ry valitsee jäänveiston SM-kilpailuun 15 osallistujaa ilmoittautuneiden joukosta. Ilmoittautumisaika päättyy tammikuun lopussa.

Kilpailuun valittujen jäänveistäjien veistospaikat arvotaan perjantaina 15.2.2019 ja tuolloin veistäjät kuulevat myös kilpailun aiheen. Kilpailijat veistävät töitään lauantaina kello 9-17 ja sunnuntaina kello 9-14. Voittaja julkistetaan ja palkinnot jaetaan sunnuntaina kello 15. Yleisö voi tulla seuraamaan kilpailua paikan päälle koko viikonlopun ajan.

Uimahallin viereiselle alueelle rakennetaan kilpailun oheisohjelmaa varten lava. Paikalle on myös tulossa peppumäki, luistelurata ja Sariolan hevoskaruselli.

Lauantai-illan pääesiintyjä on Pyhimys. Pyhimys esiintyy tämänhetkisten tietojen mukaan kello 17. Esityksen jälkeen on luvassa ilotulitus noin kello 18. Sunnuntain lapsille suunnatussa päivässä esiintyy muun muassa Hevisaurus kello 13. Yleisöä odotetaan viikonlopun aikana paikalle noin 5 000.

Peppumäestä ja luistinradasta on iloa tuusulalaisille myös tapahtuman jälkeen, sillä ne jäävät uimahallin viereiselle alueelle. Tuusulan kunnan vapaa-aikapalvelut pitää luistinradasta huolen loppu talven ajan.

Lisätiedot:

Elinkeinosihteeri Seija Lahtinen, Tuusulan kunta, 040 314 3054, seija.lahtinen@tuusula.fi

Anu Uhlenius, Krapin Paja, 040 137 3331, anu.uhlenius@krapinpaja.fi

Kaj-Erik Fohlin, Jäälinna ry, 040 755 6721, kajzufohlin@gmail.com,  https://www.jaalinna.fi

Sonia Paloahde
Aavistus

Sonja Paloahteen esikoisromaani on vaikuttava psykologinen trilleri, joka kuvaa ennennäkemättömän vahvasti yksipuolisen rakkauden tyranniaa ja oman minuuden hukkaamista.

Paula on älykäs introvertti, joka on muuttanut Helsinkiin opiskelemaan. Ainoa ihminen, jonka kanssa Paula viihtyy, on hänen paras ystävänsä Samuel. Itsekeskeinen näyttelijänalku ei huomaa, että Paula haluaa heidän suhteeltaan paljon enemmän kuin ystävyyttä.

Paulan haaveet romahtavat, kun Samuel eräänä päivänä esittelee hänelle tuoreen vaimonsa Lisan. Paula ei voi kuvitella elävänsä erossa Samuelista, joten hän hylkää lupaavan akateemisen uran ja pestautuu tuoreen avioparin taloudenhoitajaksi.

Nuoren, lahjakkaan naisen elämänpiiri supistuu Lisan, Samuelin ja heille syntyvän lapsen ympärille. Lisan palkattua lisää henkilökuntaa muuttuu ulospäin idylliseltä näyttävän edustuskodin tunnelma aina vain oudommaksi. Paula huomaa ympärillään tapahtuvan asioita, joihin hän ei löydä selitystä.

Kuka lopulta ohjailee murhaan johtavaa myrkyllistä näytelmää?

Aavistus
ISBN 9789523127821
Sidottu, suojapaperi
281 s.
Ilmestyy viikolla 1/2019

Espoolainen, nykyään Jyväskylässä asuva Sonia Paloahde (s. 1992)on kirjoitustyönsä ohella tehnyt mallin töitä ja toiminut asiakaspalvelu- ja myyntialalla kymmenen vuotta, joista kolme viimeistä esimiehenä. Hän on matkustanut 20 eri valtiossa ja rakastaa kieliä ja muita kulttuureja sekä psykologian opiskelua. Muihin harrastuksiini kuuluvat lukeminen, maalaaminen, piirtäminen, kuntoilu, elokuvat ja taide. Tällä hetkellä hän on erityisen kiinnostunut näyttelemisestä ja kirjoittaa toista romaaniaan. Aavistus on hänen esikoisromaaninsa.

Kirjastot

Joulu
23.12.2018 Jokelan kirjasto on suljettu.
24.-26.12.2018 kaikki kirjastot ovat suljettuina.

Uusivuosi
31.12.2018 kirjastot ovat avoinna kello 10–16 (pääkirjaston lehtisali avataan klo 8, itsepalvelu klo 9-10).
1.1.2019 kaikki kirjastot ovat suljettuina.

Loppiainen
6.1.2019 Jokelan kirjasto on suljettu.

Joulunaika kirjastoautossa
Kirjastoauto ei aja aamu- ja iltareittejä 24.12.2018-1.1.2019.
Kirjastoauto ajaa vain iltareitit 2.-4.1.2019.

Koulut

Koulut ovat joululomalla 22.12.2018-6.1.2019.

Päiväkodit

Joulun ja uudenvuodenaikana toimintaa supistetaan sulkemalla koulujen yhteydessä toimivat esiopetusryhmät, yhdistämällä päiväkotien ja perhepäivähoidon ryhmiä ja keskittämällä toimintaa suurempiin yksiköihin.

Päivystävät päiväkodit ovat:

Etelä-Tuusula:              
24.12.2018-6.1.2019
Päiväkoti Maininki, Purjekuja 1
27.12.2018-6.1.2019
Hyökkälän varhaiskasvatusyksikkö, Väinöläntie 6

Jokelan alue:                
27.12.2018-6.1.2019
Notkopuiston päiväkoti, Sivutie 4

Kellokoski:                 
27.12.2018-6.1.2019
Roinilan päiväkoti, Nystenintie 6  

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut

Lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut toimivat arkipäivinä normaalisti joulunaikaan, mutta arkipyhäpäivinä ja viikonloppuisin kaikki Tuusulan sosiaali- ja terveysasemat ovat suljettuina.

Jos sinulla on jo yhteyshenkilö, ole häneen yhteydessä kaikissa terveyteesi liittyvissä asioissa. Jos sinulla ei vielä ole yhteyshenkilöä tai olet unohtanut hänen numeronsa, soita puhelinpalveluun tai asioi sähköisesti Klinik 24/7-palvelun kautta.

• Puhelinpalvelu ma-to klo 8–16 ja pe 8–15.30, p. 09 8718 3900
• Sähköinen asiointi Klinik 24/7 osoitteessa www.tuusula.fi/eterveys

 Päivystys Hyvinkään sairaalassa os. Sairaalakatu 1, 05850 Hyvinkää

• Päivystysarviota vaativa tilanne 24/7 - soita 116 117
• Vakavissa ja henkeä uhkaavissa sairaus- ja onnettomuustapauksissa soita 112

 Ajanvaraus hammaslääkärille ja suuhygienistille

• Suun terveydenhuollon keskitetty ajanvaraus ja neuvonta arkisin 7.30–15, p. 09 8718 3733
• Suun terveydenhuollon palvelut on keskitetty Hyrylään Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman hammashoitolaan 27.12.2018–31.12.2018
• Hammaslääkäripäivystys toimii ajanvarauksella ja edellyttää aina puhelinsoittoa suun terveydenhuollon keskitettyyn ajanvaraukseen p. 09 8718 3733
• Virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys (arkisin klo 15 jälkeen, arkipyhinä ja viikonloppuina): ma–pe klo 16–21, ajanvaraus klo 15–21, viikonloppuisin jaarkipyhinä klo 9–21, ajanvaraus klo 8–21. Virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys toimii ajanvarauksella ja edellyttää aina puhelinsoittoa ajanvaraukseen, p. 044 494 3198. Päivystysyksikön osoite on Attendo Hammaslääkäri, Hietaniemenkatu 6 B, 00100 Helsinki. 

Neuvolat ja kasvatus- ja perheneuvola

• Hyrylän neuvola on auki arkipäivisin ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–14.30. Jokelan ja Kellokosken neuvolat ovat suljettuina 27.–31.12.2018. Neuvolassa hoidetaan sulkujen aikaan pääsääntöisesti raskaana olevat, pienet vauvat ja ehkäisyasiat.
• Kasvatus- ja perheneuvola on suljettuna 27.–31.12.2018.

Muut terveyspalvelut

• Röntgen auki normaalisti ma–to klo 8–15.30 ja pe klo 8–14 poislukien arkipyhäpäivät, p. ​09 8718 3855.
• HUSLABin Tuusulan näytteenottopisteet palvelevat normaalisti.
• Hoitotarvikejakelu on suljettu 21.12.2018–1.1.2019.
• Fysioterapia, toimintaterapia ja apuvälinelainaamo ovat Etelä-Tuusulan sote-asemalla avoinna arki-päivisin. Kellokosken toimipiste on suljettuna 27.–31.12.2018 ja Jokelan 27-31.12.2018 välisen ajan.
• Lääkekeskus on avoinna arkipäivisin klo 9–15.

 Sosiaalipalvelut

• Etelä-Tuusulan sosiaalitoimisto palvelee asiakkaita vain ajanvarauksella joulun välipäivinä 27.–31.12.2018.
• Perustoimeentulotuen käsittely on siirtynyt 1.1.2017 alkaen Kelalle. Kela kääntää täydentävän toimeentulotuen hakemukset kuntaan. Lisätietoja Kelan verkkosivuilta www.kela.fi/toimeentulotuki.
• Lastensuojelun päivystys ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–13 p. 040 314 3301.
• Sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella; Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen asiakaspuhelin (24/7) p. 040 315 3970.

 Vanhus- ja vammaispalvelut

• Vanhus- ja vammaispalvelut toimivat normaalisti joulunaikaan.
• Ikäihmisten päivätoiminta on suljettuna 24.12.2018–1.1.2019.
• Toimintakeskus Kettunen on suljettuna 24.12.2018–1.1.2019.

TuusInfon (asiakaspalvelu) ja kunnantalon aulapalvelut

TuusInfo ja kunnantalon aulapalvelut ovat kiinni 24.–26.12.2018.
TuusInfo palvelee 27.-28.12.2018 normaalisti (torstaina klo 10-18 ja perjantaina klo 8–12).
Kunnantalon aulapalvelut ovat suljettuina 27.–28.12.2018.
TuusInfo ja kunnantalon aulapalvelut ovat auki 31.12.2018 kello 8–14.

Uimahalli

Uimahalli on suljettuna 24.-25.12.2018 ja 1.1.2019.
Muina juhlapyhinä halli on avoinna kello 11–18.

Tuusulan kunnan avustukset kulttuuri- ja taidetoimintaan vuodelle 2019 ovat haussa tammikuun puoliväliin saakka. Avustuksia voivat hakea yksityiset taiteilijat ja taiteen harrastajat sekä kulttuuriyhdistykset ja työryhmät. Avustukset kulttuuri- ja taidetoimintaan ovat haussa vain kerran vuodessa ja vuoden 2019 ainoan hakukierroksen hakuaika päättyy tiistaina 15.1.klo 16.

Kulttuuri- ja taidetoimintaan suunnatun tuen tavoitteena on yhteisöllisyyden ja paikallisen tapahtumatarjonnan lisääminen. Päämääränä on luoda toiminnallisia edellytyksiä kotiseutu- ja kulttuuritoiminnalle, taiteenharjoittamiselle ja -harrastamiselle sekä monipuolistaa paikallista kulttuuritarjontaa. Tuki on harkinnanvaraista ja kohdistuu pääsääntöisesti Tuusulan kunnan alueella toimiville kulttuuri- ja kotiseututoimintaa sekä taiteellista työtä harjoittaville ja harrastaville yhteisöille, ryhmille ja yksityisille henkilöille.

Kulttuurin ja taiteen ammattilaiset voivat hakea tuotantotukea esimerkiksi esityksen, näyttelyn tai tapahtuman hankintaan tai tuottamiseen. Tuotantotukea voi hakea myös julkaisu-, koulutus- tai ohjaustoimintaan. Tuotantotuen lisäksi ammattitaiteilijoiden työskentelyedellytysten turvaamiseksi on suunnattu työskentelyapuraha, jota voi hakea enintään 3 000 €. Sama henkilö ei voi saada työskentelyapurahaa kahtena peräkkäisenä vuotena ilman erityisiä perusteita.

Kulttuurin ja taiteen harrastajat sekä kulttuuriyhdistykset voivat hakea tuotantotukea esityksen, näyttelyn tai tapahtuman hankintaan tai tuotantoon sekä julkaisu- tai ohjaustoimintaan. Tuotantotukea voi myös hakea yksityiseen museotoimintaan ja kotiseututyöhön, jonka tarkoituksena on kulttuuriperinteen vaaliminen ja siihen liittyvä tiedonvälitys.

Tarkempiin ohjeisiin hausta sekä avustusperiaatteisiin voi tutustua osoitteessa www.tuusula.fi/kulttuuri -> tuotantotuet ja avustukset. Hakemukseen tulee käyttää valmista lomaketta, joka löytyy osoitteesta www.tuusula.fi/lomakkeet ja lomakeryhmä kulttuuri.

Vuoden 2019 tuotantotukien hakuaika päättyy tiistaina 15.1. klo 16.00.
Hakemukset on toimitettava osoitteella:
Tuusulan kunta, kulttuuripalvelut
PL 60, 04301 TUUSULA
Käyntiosoite: TuusInfo, Autoasemankatu 2, Tuusula. Avoinna ma-ke 8-16, to 10-18, pe 8-12.
Kuoreen merkintä: "Avustukset kulttuuri- ja taidetoimintaan"
Tiedustelut: Tuusulan kulttuuripalvelut p. 040 314 3456, 040 314 3436

Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) laajentaa pantillisten juomapakkausten kierrätystä koskemaan myös hedelmä- ja kasvismehuja sekä mehu- ja juomatiivisteitä ja glögitiivisteitä. Pantillisia mehupakkauksia on mahdollista löytää kauppojen hyllyiltä vähitellen vuoden 2019 alusta alkaen.

Palpan hallinnoima pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmä koostuu kolmenlaisista juomapakkauksista: PET-muovipulloista, lasipulloista sekä juomatölkeistä. Kaikki pakkaustyypit voi palauttaa samoihin palautusautomaatteihin, joita on Suomessa noin 4000.

Tähän asti pantillisissa juomapakkauksissa on ollut virvoitusjuomia, oluita ja muita alkoholijuomia sekä erilaisia pullovesiä. Palpan nyt toteuttaman laajennuksen myötä pantilliseen järjestelmään voi liittää myös hedelmä- ja kasvismehu-, mehu- ja juomatiiviste- sekä glögitiivistepakkauksia, jotka on valmistettu PET-muovista, lasista tai alumiinista. Laajennus ei tarkoita sitä, että kaikki mehut ja tiivisteet tulevat pantillisiksi – se on juomavalmistajille ja maahantuojille täysin vapaaehtoista.

Pantillisten juomapakkausten materiaalit säilyvät siis samoina, mutta palautusjärjestelmään liitettävien pakkausten sisällöt voivat jatkossa olla moninaisempia.

Uusia pantillisia pakkauksia ilmestyy kauppoihin vähitellen

Juomavalmistajat voivat aloittaa mehu- ja juomatiivistepakkausten rekisteröinnin Palpan järjestelmään välittömästi ja niitä voi myydä pantillisena tuotteiden rekisteröinnin jälkeen 1.1.2019 alkaen. Pantillisia mehu- ja juomatiivistepakkauksia odotetaan tulevan kauppoihin vuoden mittaan vähitellen.

–      Mehu- ja juomatiivisteiden pantillisuuteen on ollut kiinnostusta eri tahoilta; uudistusta ovat toivoneet niin kuluttajat, juomavalmistajat kuin kaupatkin. Palpa on valmistellut laajennusta yhdessä viranomaisten kanssa, ja hyvän viranomaisyhteistyön ansiosta toivottu muutos on nyt mahdollinen, Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen kertoo.

Pantti kannustaa kierrättämään

Pantillisten juomapakkausten palautusasteet ovat Suomessa maailman huippuluokkaa: vuonna 2017 lasipulloista 87 %, muovipulloista 91 % ja tölkeistä jopa 94 % palautui kiertoon.

–      Pantti on hyvä kannustin kierrätykseen. Kun entistä useammasta juomapakkauksesta saa jatkossa pantin, uskomme, että myös entistä enemmän hyvää materiaalia saadaan takaisin kiertoon. Tämä puolestaan säästää luonnonvaroja ja energiaa, Nurminen sanoo.

Kaikki alumiinitölkkien alumiini käytetään uusien juomatölkkien valmistukseen, ja kierrätystä voidaan toistaa loputtomiin. Muovipullojen muovista tehdään puolestaan uusioraaka-ainetta, josta valmistetaan muun muassa uusia pulloja ja muita pakkaustarvikkeita. Kierrätyslasipullojen lasista valmistetaan uusia lasipulloja, muita lasipakkauksia, lasivillaa ja vaahtolasia.

Mistä tunnistaa pantillisen juomapakkauksen?

Pantillisten tölkkien ja muovipullojen sekä vain Suomen markkinoille tarkoitettujen lasipullojen pantillisuuden tunnistaa aina panttimerkinnästä. Lasipulloissa, joita myydään kansainvälisesti, ei kuitenkaan välttämättä ole panttimerkkiä etiketeissään. Näiden tuotteiden kohdalla pantillisuuden voi todeta hyllymerkinnästä tai kassakuitista.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Pasi Nurminen, Suomen Palautuspakkaus Oy Palpa, puh. 09-8689 8665
Johtaja Tommi Vihavainen, Suomen Palautuspakkaus Oy Palpa, puh. 050 533 1903
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@palpa.fi

Siskot ja Simot - yhteisön joulukorttikampanja tavoitti tänä vuonna ennätysmäärän ihmisiä. Yhteensä yli 8700 joulukorttia 11 paikkakunnalla kulki Siskojen ja Simojen kautta vapaaehtoisilta korttien tekijöiltä hoivakodeissa asuville ja kotihoidon palvelujen piirissä oleville ikäihmisille.

Joulukortit ovat herättäneet tunteita niin tekijöissä, jakajissa kuin niiden saajissakin. Korttien keräämisestä ja jakelusta vastanneet vapaaehtoiset siskot ja simot ympäri Suomen ovat ihastelleet huikeaa korttien määrää.

“Meillä kerättiin 1 771 korttia. Kuumimman keräyspisteen laatikkoon oli tiputettu yli 600 korttia! Ei voinut kyyneliltä välttyä kun kävi korttilaatikoita läpi”, kertoo Elina Ruohoranta Jyväskylästä ja ihastelee joulupostin sisältöä: “Runoja, kirjeitä, askarteluita, piirustuksia. "Olet tärkeä" luki monessa kortissa.”

"Toivon, että kaikilla maailman vanhoilla ihmisillä on joku rakas."

Ennätysmäärä kortteja kertoo ihmisten välittämisestä ja halusta tehdä hyvää. “Joulukorttitempaus järjestettiin jo kuudetta kertaa, ja tästä tuli kertaheitolla suurin Välittämisen keikka tähän mennessä”, kertoo Siskojen ja Simojen toiminnanjohtaja Eero Väisänen. “On ollut hienoa nähdä, kuinka monet erilaiset tahot, päiväkodit, koululuokat, työpaikat ja harrastusporukat, kuten esimerkiksi jääkiekkojoukkue, ovat lähteneet mukaan tekemään kortteja tuntemattomille ikäihmisille”, iloitsee Väisänen ja lupaa, että tempaus toteutetaan vielä isompana ensi jouluna.

Joulupostitempauksen tunnelmia videolla: www.siskotjasimot.fi/2018/12/19/siskot-ja-simot-jakoivat-jouluiloa/

Lisätiedot:

Eero Väisänen, eero.vaisanen@siskotjasimot.fi, 050 5453145

Coronaria Uniklinikan unilääkäri Henri Tuomilehto on valittu Mediuutisten sadan tärkeimmän terveysalan vaikuttajan joukkoon. Tuomilehto valittiin uudistajat-kategoriaan. 

”Hyvältä tuntuu henkilökohtaisesti ja uniasian takia. Valinta korostaa sitä tunnetta mikä viimeisten vuosien aikana on tullut, että unihäiriöiden hoitoa on alettu arvostaa ja uniongelmat tunnistetaan yhä paremmin”, Tuomilehto iloitsee.

Tuomilehdon valinta perustui hänen tekemäänsä työhön, kun hän oli mukana laatimassa uudet kansainväliset suositukset painonpudotuksen hoidoista uniapneapotilailla. 

”Tavoitteena oli tuoda tutkimustietoa kentälle ja luoda käytännön vinkit jokapäiväiseen työhön uniapneapotilaita hoitaville lääkäreille. Painonpudotus on äärimmäisen tärkeä näille uniapneapotilaille.”

Tuomilehdon alkaessa perehtyä viisitoista vuotta sitten unihäiriöiden hoitamiseen, uniasiat eivät kiinnostaneet juuri ketään. Uniongelmat ovat nousseet suuremmaksi puheenaiheeksi viime aikoina muun muassa siitä syystä, että unihäiriöt ovat yleistyneet ja koskevat melkein jokaista lääkäriä päivittäin. Ne ovat arkipäivää vastaanotoilla ja ihmisten elämässä.

”Nyt on päässyt tähän tilanteeseen, että unesta puhutaan paljon. Kun tulee tunnustusta, se kertoo siitä, että ajat ovat muuttuneet.”

Tuomilehto ei ollut perheensä ainoa listalle valittu, sillä hänen isänsä Jaakko Tuomilehto pääsi listalle myös mukaan. Vanhempi Tuomilehto on kansanterveystieteen emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja diabeteksen ehkäisyn tutkijana uranuurtaja, joka sai työstään tänä vuonna myös Euroopan diabetestutkijayhdistyksen EASD:n Claude Bernard -tunnustuspalkinnon.

”Oli hauska yhteensattuma, että olemme isän kanssa molemmat listalla. Meidän perheemme on antanut paljon Suomen lääketieteelle”, Tuomilehto naurahtaa.

Lisätietoja:
Henri Tuomilehto
Vastuulääkäri
Coronaria Uniklinikka
040 594 5068
henri.tuomilehto@coronaria.fi