Nenäpäivä-kampanja on parhaillaan käynnissä ympäri Suomen. Kampanja huipentuu tulevana perjantaina 9.11. varsinaiseen Nenäpäivään, jolloin Yle TV2 esittää koko illan Nenäpäivän suoraa lähetystä. Kaikkia suomalaisia kannustetaan perustamaan oma Nenäkatsomonsa perjantai-iltana ja auttamaan maailman lapsia vaikka omalta kotisohvalta.

Nenäpäivän tarkoitus on kerätä maailman lasten auttamiseksi jälleen miljoonapotti. Viime vuonna keräystulos oli 2,5 miljoonaa euroa ja tänä vuonna tavoitteena on ylittää viime vuoden tulos.

– Uskomme suomalaisten haluun auttaa maailman lapsia. Taloustutkimuksen tänä vuonna julkaisema Suomi tänään -tutkimus osoittaa, että yhä useampi suomalainen on viime vuosina osallistunut Nenäpäivään ja toivomme, että tänä vuonna vielä entistä useampi olisi mukana. Pienelläkin yksittäisellä lahjoituksella on suuri merkitys, kommentoi Nenäpäivän toiminnanjohtaja Riina Lipponen.

Nenäpäivä-keräyksen varoilla saadaan maailmalla ihmeitä aikaan – sen takaavat yhdeksän ammattitaitoista ja luotettavaa järjestöä, jotka vievät Nenäpäivän avun perille sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Järjestöt tekevät Nenäpäivän tuella työtä paikallisten ihmisten kanssa niin, että ihmisten elämä muuttuu pysyvästi paremmaksi. Tähän mennessä Nenäpäivän tuella on muun muassa tuettu jo yli miljoonan lapsen koulunkäyntiä ja edistetty yli kahden miljoonan ihmisten terveyttä.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on mukana tukemassa Nenäpäivää ja kannustaa suomalaisia auttamaan maailman lapsia.

– Muiden maiden lapset ovat lapsia siinä kuin meidänkin lapsemme. Tavallaan autamme myöskin itseämme samalla, sillä mitä paremmin maailmalla voidaan, sitä parempi meidänkin on olla, tasavallan presidentti summaa syitä osallistua Nenäpäivään.

Nenäpäivänä hauska auttaa maailman lapsia ja luvassa on jälleen kokonainen ilta täynnä huippuartisteja, huumoria ja koskettavia tositarinoita Nenäpäivän avustuskohteista. Katsojat tulevat myös näkemään, mitä tapahtuu, kun tasavallan presidentti Niinistö kohtaa kaksoisolentonsa.

Nenäpäivä 9.11.2018
Nenäpäivä-keräys jatkuu vuoden loppuun saakka

Nenäpäivä näkyy ja kuuluu Ylen kanavilla niin televisiossa kuin radiossakin tällä viikolla.
Lisätietoja ohjelmista: nenäpäivä.fi/yle
Lisätietoja Nenäkatsomosta: nenäpäivä.fi/nenäkatsomo

Lisätietoja:
Taina Tyrväinen
Nenäpäivä-säätiön markkinointi- ja viestintäpäällikkö
taina.tyrvainen@nenapaiva.fi
p. 044 5511 790

Tiedotteessa viitataan Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan Suomi Tänään 2/2018 -monitilaajatutkimukseen maalis-huhtikuulta 2018. 

Ensi viikolla alkaa evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalien ennakkoäänestys. Seurakuntavaalit ovat Suomessa ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa äänioikeus on jo 16-vuotiailla. Tällä kertaa alle 30-vuotiaita nuoria on ehdolla kirkkovaltuustojen vaaleissa 814 ja seurakuntaneuvostojen vaaleissa 365. Nuorten osuus kaikista ehdokkaista on 7,3% ja se on hieman noussut vuoden 2014 vaaleista "Me nuorisojärjestöt olemme tehneet kovasti töitä nuorten kannustamiseksi mukaan seurakuntavaaleihin. On upeaa, että äänestäjillä on nyt 1179 mahdollisuutta äänestää nuorta", iloitsee Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVIn puheenjohtaja Katri Malmi.

Lisäksi äänestämään kannustaa mm. nuorten suosikkitubettaja Joona Hellman. “Monissa seurakunnissa nuoria päättäjiä on supervähän, siksi meidän nuorten kannattaa äänestää nuoria. Nuoret ovat tulevaisuuden kirkko. -- Jos seurakuntiin valitaan nuoria päätöksentekijöitä, seurakunnissa huomioidaan nuorille tärkeät asiat”, toteaa Hellman torstaina julkaistulla videollaan. Seurakuntavaalien äänestysprosentti oli viime vaaleissa valtakunnallisesti vain 15,5% eli harvempi kuin joka kuudes kirkon jäsen käytti äänioikeuttaan. Yksittäisellä äänellä on siis paljon merkitystä.

Nuoria ehdokkaista löytyy erityisesti suurista kaupungeista. Esimerkiksi Turussa nuoria ehdokkaita on 12 %, Helsingissä 15% ja Jyväskylässä 14 %. Erityisen paljon nuoria on ehdolla Kajaanissa, jossa ehdokkaista 21 % on alle 30-vuotiaita.

Äänestäminen on mahdollista 6.-10.11. esimerkiksi kauppakeskuksissa, oppilaitoksissa ja seurakuntien omissa tiloissa. Varsinainen vaalipäivä on 18.11., jolloin äänestys tapahtuu omassa kotiseurakunnassa. Seurakuntavaaleissa Suomen Partiolaiset, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ja Suomen NNKY-liitto tekevät yhteiskampanjaa nuorten innostamiseksi seurakuntavaaleihin yhdessä Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVIn, Nuori kirkko ry:n sekä Kirkkohallituksen kanssa.

Tutustu ehdokkaisiin:

https://www.seurakuntavaalit.fi/vaalikone

Katso lähimmät äänestyspaikat: https://www.seurakuntavaalit.fi/aanestajalle/ennakkoaanestyspaikat

Lisätiedot:

Katri Malmi

puheenjohtaja, Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI

katri.malmi@helsinki.fi050 439 5564

Virva Viljanen

osallisuuden asiantuntija, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi

virva.viljanen@alli.fi, 050 302 0598

Riina Lumme

osallisuusasiantuntija, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto Nuva ry

riina.lumme@nuva.fi, 044 705 7777

Helka Otsolampi

edunvalvonnan koordinaattori, Suomen Partiolaiset

helka.otsolampi@partio.fi, 040 7303024

Anne Pönni

pääsihteeri, Suomen NNKY-liitto

anne.ponni@ywca.fi, 050 366 1707

Sirpa Syrjä

nuorisotyön asiantuntija, Kirkkohallitus

sirpa.syrja@evl.fi, 050 4132 867

Tarja Liljendahl

nuorisosihteeri, Nuori kirkko ry

tarja.liljendahl@nuorikirkko.fi, 040 027 9376

Ovatko syöpäseulonnat turhia? Miten syöpäseulonnat tulevaisuudessa järjestetään?
Miltä näyttävät tuoreimmat syöpäseulontojen tilastot?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen Syöpärekisterin järjestämässä juhlaseminaarissa. Tervetuloa mukaan!

Syöpärekisteri järjestää 8. marraskuuta klo 12.30 alkaen juhlaseminaarin, jossa perehdytään syöpäseulontojen nykypäivään ja tulevaisuuteen sekä syöpäseulontojen hyötyihin ja haittoihin. Tilaisuudessa julkistetaan myös vuoden 2018 rintasyövän ja kohdunkaulan syövän seulontaohjelmien vuosikatsaukset.

Suomen Syöpärekisteri on ollut edelläkävijä suurten seulontatutkimusten tekemisessä maailmassa. Osana Syöpärekisteriä toimiva Joukkotarkastusrekisteri perustettiin vuonna 1968 eli tasan 50 vuotta sitten. Joukkotarkastusrekisteri ohjaa syöpäseulontojen toteuttamista ja arvioi seulontoja valtakunnallisesti.  

Syöpärekisterillä on ilo kutsua Teidät syntymäpäiväjuhlaseminaariin 8. marraskuuta klo 12.30 alkaen. Seminaari järjestetään Helsingin yliopistolla, Porthania P2 (Yliopistonkatu 3, Helsinki)

Tilaisuus on kaikille avoin yleisöseminaari. Juhlimisen lomassa on mahdollista haastatella Syöpärekisterin asiantuntijoita.

OHJELMA

12:30 KAHVITARJOILU

13:00 Avaussanat: Syöpäseulonnat 1960-luvulta 2000-luvulle. Seulontajohtaja Tytti Sarkeala

13:10 Sosiaali- ja terveysministeriön juhlatervehdys
Erityisasiantuntija Tuula Helander, STM

13:30 Julkistus: Syöpäseulontojen vuosikatsaukset 2018
Tutkimusjohtaja Ahti Anttila

13:50 Katsaus tuoreimpiin tutkimuksiin:

Kohdunkaulasyövän seulonta laajennettava vanhempiin ikäryhmiin
Tutkija Maiju Pankakoski

Nuorten naisten papa-testausta vähennettävä
Tutkija Petra Makkonen

Rintasyövän seulonta vähentää rankkojen hoitojen tarvetta
Tutkija Milla Lehtinen

Seulooko Suomi toisin kuin muut Pohjoismaat?
Tutkija Veli-Matti Partanen

Suolistosyövän seulontapilotti alkaa
Vanhempi tutkija Sirpa Heinävaara

14:20 TAUKO

14:30 Paneelikeskustelu syöpäseulontojen tulevaisuudesta

Panelisteina epidemiologian professori Anssi Auvinen, gastroenterologian professori Martti Färkkilä, sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Tuula Helander, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja, Syöpärekisterin johtaja Nea Malila ja HYKSin naistentautien ylilääkäri Pekka Nieminen

16:00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuutta voi seurata @CancerRegFI–twitterissä ja reaaliajassa osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=dwqUgCtwuUQ

Lisätietoja:

Syöpäjärjestöjen viestintä, puh. 050 530 3871, tiedotus@cancer.fi

Ovatko syöpäseulonnat turhia? Miten syöpäseulonnat tulevaisuudessa järjestetään?
Miltä näyttävät tuoreimmat syöpäseulontojen tilastot?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen Syöpärekisterin järjestämässä juhlaseminaarissa. Tervetuloa mukaan!

Syöpärekisteri järjestää 8. marraskuuta klo 12.30 alkaen juhlaseminaarin, jossa perehdytään syöpäseulontojen nykypäivään ja tulevaisuuteen sekä syöpäseulontojen hyötyihin ja haittoihin. Tilaisuudessa julkistetaan myös vuoden 2018 rintasyövän ja kohdunkaulan syövän seulontaohjelmien vuosikatsaukset.

Suomen Syöpärekisteri on ollut edelläkävijä suurten seulontatutkimusten tekemisessä maailmassa. Osana Syöpärekisteriä toimiva Joukkotarkastusrekisteri perustettiin vuonna 1968 eli tasan 50 vuotta sitten. Joukkotarkastusrekisteri ohjaa syöpäseulontojen toteuttamista ja arvioi seulontoja valtakunnallisesti.  

Syöpärekisterillä on ilo kutsua Teidät syntymäpäiväjuhlaseminaariin 8. marraskuuta klo 12.30 alkaen. Seminaari järjestetään Helsingin yliopistolla, Porthania P2 (Yliopistonkatu 3, Helsinki)

Tilaisuus on kaikille avoin yleisöseminaari. Juhlimisen lomassa on mahdollista haastatella Syöpärekisterin asiantuntijoita.

OHJELMA

12:30 KAHVITARJOILU

13:00 Avaussanat: Syöpäseulonnat 1960-luvulta 2000-luvulle. Seulontajohtaja Tytti Sarkeala

13:10 Sosiaali- ja terveysministeriön juhlatervehdys
Erityisasiantuntija Tuula Helander, STM

13:30 Julkistus: Syöpäseulontojen vuosikatsaukset 2018
Tutkimusjohtaja Ahti Anttila

13:50 Katsaus tuoreimpiin tutkimuksiin:

Kohdunkaulasyövän seulonta laajennettava vanhempiin ikäryhmiin
Tutkija Maiju Pankakoski

Nuorten naisten papa-testausta vähennettävä
Tutkija Petra Makkonen

Rintasyövän seulonta vähentää rankkojen hoitojen tarvetta
Tutkija Milla Lehtinen

Seulooko Suomi toisin kuin muut Pohjoismaat?
Tutkija Veli-Matti Partanen

Suolistosyövän seulontapilotti alkaa
Vanhempi tutkija Sirpa Heinävaara

14:20 TAUKO

14:30 Paneelikeskustelu syöpäseulontojen tulevaisuudesta

Panelisteina epidemiologian professori Anssi Auvinen, gastroenterologian professori Martti Färkkilä, sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Tuula Helander, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja, Syöpärekisterin johtaja Nea Malila ja HYKSin naistentautien ylilääkäri Pekka Nieminen

16:00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuutta voi seurata @CancerRegFI–twitterissä ja reaaliajassa osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=dwqUgCtwuUQ

Lisätietoja:

Syöpäjärjestöjen viestintä, puh. 050 530 3871, tiedotus@cancer.fi

Toivotamme tiedotusvälineiden edustajat tervetulleiksi Helsingin kaupungin ja Suomen Salibandyliiton yhteiseen tiedotustilaisuuteen tiistaina 6.11. klo 15.00 Helsingin kaupungintalon toiseen kerrokseen pormestarin vastaanottohuoneeseen.

Tilaisuudessa esitellään Helsingin salibandyn MM2020-projekti ja julkistetaan Suomea joulukuussa 2018 Prahan MM-turnauksessa edustava miesten salibandymaajoukkue.

Pyydämme osallistujia ilmoittautumaan ennakkoon Salibandyliiton viestintäpäällikkö Jussi Ojalalle, puh. 0407774831, jussi.ojala@salibandy.fi.

Suomalaiset nappasivat kolme pronssimitalia kotiin tuomisiksi Ranskan parasulkapallon EM-kilpailuista. Thomas Puska, Mirka Rautakoski ja Heidi Manninen pokkasivat sunnuntaina pronssimitalinsa.

Miesten WH2-pyörätuolisarjassa kirkkaampikin mitali oli hilkulla. Thomas Puska hävisi välierän turnauksen ykkössijoitetulle Amir Leville todellisessa trillerissä 24-26, 21-23.

Toisessa erässä tilanteessa 20-14 Puska oli jo voittaa erän, kun tuomari näytti ratkaisevan erän Puskan eduksi. Rajatuomari totesi pallon olevan ulkona, mutta päätuomari tuomitsi Puskan pallon sisälle. Levi levitti välittömästi kätensä ja Puska oli reilusti samaa mieltä. Pallo oli Puskankin mielestä ulkona, joten erä ei mennyt katki, vaan erä jatkui katkeraan loppuun asti.

- Se pallo oli ulkona ja sillä selvä. Täällä ollaan pelaamassa rehdisti voitosta, ja jos tuomarit sanovat, että pallo on sisällä kun se ei selvästi ole - se kuuluu korjata. Väärin en halua voittaa, vaan rehdisti pelataan vaikka turpaan tulisi, Puska kommentoi lopulta otteluvoiton ratkaissutta pistettä.

Kokonaisuudessaan peli oli Puskalta erinomainen. Ykkössuosikki laitettiin todella lujille, ja voitto ei tosiaan ollut kaukana. Peliä selvästi viivyttäneellä Levillä alkoi jo kunto pettää, kun Puska oli vasta päässyt käyntiin.

- Eniten jäi harmittamaan ensimmäisen erän heikko alku ja toisen erän käyttämättömät eräpallot. Peli sinänsä oli itseltäni juuri sitä mitä osaan, eli jätin kaikki kentälle ja lisääkin olisi löytynyt. Kolmannessa erässä olisin hoitanut homman kotiin paremman peruskunnon turvin, mutta nyt ei sinne asti päästy. Seuraavalla kerralla sitten lyödään Israelin veljelle luu kurkkuun, Puska analysoi.

Naisten nelinpelissä Mirka Rautakoski ja Heidi Manninen etenivät välierään suursuosikkia Man Kei-To - Emine Seckiniä vastaan. Suosikkipari piti pintansa erälukemin 21-7, 21-7. Molemmat olivat erittäin tyytyväisiä saavutettuun pronssimitaliin, joka olikin maksimisuoritus Rodezin EM-kisoista. Manninen sai pronssin jo tällä kaudella saadun Dubain ja Tanskan kisojen pronssin jatkoksi, mutta kaikista arvokkain näistä on tietenkin EM-pronssi.

- Jes! Ei mitaleita koskaan liikaa ole. Vaikka tänään tuli selvästi turpaan, saa kohtiin lähteä pystypäin. Emine ja Kiki on selvästi meitä parempia, joten tappio oli tänään ansaittu. Pitää tehdä lisää töitä ja tulla paremmaksi, jotta näille on realistinen mahdollisuus pärjätä, Manninen analysoi.

Kaikki ottelut ja tulokset 

TIE YRITTÄJÄKSI

Muutama vuosi sitten Elina Laaksonen ja hänen aviomiehensä muuttivat Merikarviaan Porista. Elina oli tehnyt pitkään töitä sosiaali- ja terveysalalla sekä kouluttautunut aikuisiällä lähihoitajaksi ja sosionomiksi. Muutokset alalla saivat hänet kuitenkin pohtimaan, voisiko hän tehdä jotain muuta.

Käytyään yrittäjäkurssin Elina keksi perustaa oman kahvilan Merikarviaan, mutta sopivaa liikepaikkaa ei tahtonut löytyä. Liiketoiminta alkoi pienin askelin ja kotileipuri kuljetti maitorattailla tuotteensa Merikarvian torille. Kun kauppa alkoi luistaa, Elinan aviomies rakensi kunnon myyntivaunun.

HAUSKA SATTUMA

Samoihin aikoihin Merikarvialla aloitettiin Kauppatien muutostöitä ja vanha muuntamo ilmestyi näkyviin puiden takaa. Merikarvian kunta oli kiinnostunut säilyttämään käytöstä poistetun Carunan muuntamorakennuksen ja tarjoamaan paikalliselle yritykselle mahdollisuuden käyttää sitä omiin tarpeisiin. Caruna innostui ajatuksesta ja antoi ehdotukselle täyden tukensa.

Elina pohti aviomiehensä kanssa, että tuotteita voisi myydä muulloinkin kuin toripäivinä ja vanha muuntamo voisi toimia hyvänä myyntipisteenä. Elinan aviomies kävi keskustelemassa kunnanjohdon kanssa ja tiedusteli olisiko risukaatopaikan vanhan muuntamon vuokraaminen mahdollista?

Molempien iloksi Merikarvian kunta oli ajatukselle hyvin myötämielinen. Elina teki alustavan vuokrasopimuksen luonnoksen kuntaan ja pian vuokrasopimus määräalasta sidottiin kahdeksi vuodeksi ilman vuokraa, toisin vastuulle jäi alueen ylläpito. 

"Merikarvian kunta haluaa tukea paikallisia yrittäjiä monella tavalla ja rohkaisee heitä toteuttamaan unelmiaan. Keväällä vanhaan muuntamorakennukseen avattu Kotileipurin kioski on hyvä esimerkki tavoitteellisesta yrittäjyydestä​", toteaa Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival.

MUUNTAMON KUNNOSTUS JA SÄHKÖISTÄMINEN

Huhtikuussa 2018 Elina ja miehensä kanssa aloittivat muuntamon alueen kunnostustyöt raivaamalla pihaa puista, risuista ja romuista. Tässä vaiheessa oli jo selvää, että suoramyynnin lisäksi tuotteita myytäisiin kahvin kanssa nautittavaksi, minkä vuoksi terveysviranomaisillekin ilmoitettiin suunnitelmista.

Muuntamon sisälle tehtiin lautalattia, myyntitiski ja kylmävitriinikin asennettiin. Kunta toi sähkön muuntamon nurkalle ja Elina jatkoi loput. Lisäksi kahvittelijoille tehtiin turvallinen kulkureitti sekä tietysti terassi.

ASIAKKAAT RAKASTUIVAT UUTEEN KAHVILAAN

Elinalla ei ollut sen suurempia tavoitteita kioskin toiminnalle: olisi kivaa, jos edes joku tulisi käymään. Herkullisten leipomusten ja aurinkoisen sään myötä asiakkaita riitti jonoksi asti ja välillä pusikosta paljastettu kalliokin oli täynnä kahvia ja pullia nauttivia ihmisiä.

Hyvän asiakaskokemuksen myötä syntyi kanta-asiakkuuksia. Syksyn tullessa kävijämäärä hiipui, kun kesäasukkaat lähtivät kotiseudulleen. Siitä huolimatta Elinan motivaatio ei laskenut vaan kioskikauden loppuessa aloitettiin parannus- ja muutostyöt. Muun muassa luotiin laatoitettu alue liikuntarajoitteisille, jotta kaikki voisivat nauttia kioskin tunnelmasta.

Näin vanha muuntamo sai uuden elämän ja yrittäjä tunnelmaa huokuvan kioskin.

Toivottavasti seuraava kesä on yhtä aurinkoinen kuin tämäkin - Carunan puolelta toivotamme menestystä ahkeralle yrittäjälle!

Unkarin kisat ovat sujuneet loistavasti.

Joulukuun 5. päivä ensi-iltansa saavaa, Biisonimafian kolmatta elokuvaa, MC Helper 3 -komediaa tähdittävät mm. Viivi Pumpanen, Janni Hussi ja Essi Unkuri.

Youtubessa  julkaisemillaan videoilla 50 miljoonaa katselua vuosittain keräävä sketsiryhmä Biisonimafia julkaisee seuraavan elokuvansa yksinoikeudella Elisa Viihteessä. MC Helper 3 on mopokerhojen maailmaan sijoittuva elokuva, jonka pääosissa nähdään legendaaristen Biisonimafia-hahmojen lisäksi myös mm. Viivi Pumpanen, Janni Hussi ja Essi Unkuri. Biisonimafian tuottaman elokuvan on ohjannut Kaitsu Rinkinen.

Janne Kaperin ja Kaitsu Rinkisen vuonna 2006 perustama Biisonimafia on innoissaan yhteistyöstä Elisa Viihteen kanssa.

– Olemme aiemmin toimineet lähinnä mainosrahojen turvin, joten nyt on ollut mahtavaa edistää käsikirjoitusta pelkästään elokuvan sisällön ehdoin. Olemme voineet viedä ideoita pidemmälle ja toimia täysin omien ehtojemme mukaan. Elisa Viihteen kanssa on ollut huippua tehdä töitä, sillä rahoituksen lisäksi saimme avuksemme myös ammattidramaturgin. Siitä on ollut huikeasti apua, kommentoi elokuvan käsikirjoittanut Biisonimafian perustaja Kaitsu Rinkinen.

– MC Helper 3 on asiakkaillemme uudentyyppistä sisältöä, tekijöille mahdollisuus tavoittaa uusia katsojia ja meille tapa kehittää palvelua uudenlaisten kokeilujen kautta, kertoo Elisa Viihteen sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela.

Tämä Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa kesän aikana kuvattu fantasiakomedia on jatkoa Biisonimafian Youtube-kanavalla julkaistuille MC Helper -lyhytelokuville. MC Helper -komedioissa käsitellään aikuisten ongelmia lasten maailmassa. Pienmoottoribensiini haisee, mopot pärisevät ja parisuhteet paukkuvat, kun kuvitteellinen tuplatauriinilla terästetty alamaailma nielee syövereihinsä kaiken ympäriltään.

Lehdistökuvat >>

Rooleissa:
Viivi Pumpanen - Linda
Janni Hussi - Tauriiniterhi
Ilona Chevakova - Hammaskeiju
Essi Unkuri - Unkuri
Mariam Sotamaa - Ilo-alina
Tuomas Rinkinen - Töhö
Sami Kemell - Kullervo
Sami Huhtala - Laari
Janne Kaperi - Liima
Kaitsu Rinkinen - Räkä

Tuotantoyhtiö: 
Biisonimafia, http://www.biisonimafia.net

Yhteystiedot:

Elisa Viihde 
Elisa Viestintä, p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Liekki Promotion / Nora Norrlin, p. 040 846 0116, nora.norrlin@liekkipromotion.com

Elisan järjestämä lapsille tarkoitettu digikoulu saapuu tällä viikolla Pohjois-Savoon, kun koulu järjestetään Kuopiossa 6.–7.11.

Elisa jatkaa syksyllä 2014 aloittamaansa digikoulutoimintaa. Tällä viikolla digikoulu vierailee Kuopiossa Snellmanin koulussa.

Digikouluissa 10–12 -vuotiaat lapset oppivat ohjelmoinnin perusteita ja tutustuvat digitalisaatioon.

– Tieto- ja viestintäteknologiataitojen kehittäminen on osa opetussuunnitelmaa ja digikoulumme ovatkin keränneet runsaasti myönteistä palautetta. Haluamme osaltamme tukea lapsia ja opettajia digitaitojen hankkimisessa, sanoo Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Ari Punkkinen.

– Digitalisoituminen tapahtuu vauhdilla. Tulevaisuudessa yhä useampi arkipäiväinen esine tulee liittymään verkkoon. Vaikka ei ohjelmoisi työkseen, on tärkeää ymmärtää verkottuneen yhteiskunnan toimintalogiikkaa, Punkkinen kertoo.

Digikouluissa opettajina toimivat Elisan kokeneet ja ohjelmoinnin perusteet hallitsevat työntekijät.

– Elisan digikoulu on loistava esimerkki siitä, kuinka työnantaja voi osallistaa ja antaa konkreettisia mahdollisuuksia omalle henkilökunnalleen olla mukana toteuttamassa vastuullisuutta ja yrityskansalaisuutta. Meidän perusarvoihimme kuuluu vastuullisuus ja uusiutuminen. Elisalaisten digikouluopettajien halu oppia uutta ja osallistua yhteiseen tekemiseen ovat mainio esimerkki elisalaisten arvojen jalkautumisesta käytäntöön, sanoo Elisan yritysvastuujohtaja Minna Kröger.

– Digitalisaatio tuo monia positiivisia mahdollisuuksia yhteiskunnalle, mutta samalla se vaatii yhteisiä ponnisteluja varmistamaan, että jokaisella meillä on niitä taitoja ja osaamisia, joita tulevaisuuden digikansalaisuus vaatii. Elisan digikoulut ovat omalta osaltaan rakentamassa tätä osaamiskokonaisuutta.

Lisätietoja:
Elisa Oyj, Ari Punkkinen, Itä-Suomen aluejohtaja, p. 050 4042204, ari.punkkinen@elisa.fi

Sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen ja kulttuurintutkija Inkeri Aulan yhteinen sarjakuvateos Metsänpeitto on saanut Pohjois-Karjalan taidepalkinnon. Vuoden 2018 palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa. 

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta toteaa palkintoperusteissaan:

"Metsänpeitto on sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen ja kulttuurintutkija Inkeri Aulan yhteinen sarjakuva-albumi metsästä ja puista sekä niiden historiasta ja nykypäivästä. Metsänpeitto on aihepiiriltään kunnianhimoinen ja toteutukseltaan kokeileva albumikokonaisuus, joka herättänee sarjakuvayleisöä laajempaa mielenkiintoa. Teos paljastaa kansanperinteessä piileviä mahdollisuuksia sarjakuvakerrontaan.

Metsänpeitto on vuoden mielenkiintoisimpia kotimaisia sarjakuva-albumeita. Teos tuo esiin pohjoiskarjalaista kansanperinnettä ja yhdistää sujuvasti taiteen ja tieteen. Albumi antaa nostetta pohjoiskarjalaiselle sarjakuvalle ja sitä ollaan kääntämässä muille kielille."

Sanna Hukkanen (s. 1978) on joensuulainen sarjakuvataiteilija. Hän on toteuttanut kirjan sarjakuvat ja kuvitukset erilaisin kokeilevin tekniikoin, hyödyntäen myös luonnonmateriaaleja.
 
Inkeri Aula (s. 1978) on Joensuusta lähtöisin oleva kulttuuriantropologi (FL). Tätä kirjaa varten hän on paneutunut kalevalaisen runouden arkiston SKVR:n laajaan tutkimustietoon kotoisiin puihin ja metsään liittyvästä maagisesta perinteestä.

Liitteinä olevat valokuvat ja sarjakuvasivut ovat julkaisuvapaita lehdistökäyttöön. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Sanna Hukkanen, puh. 050 537 4979, sanna.hukkanen@gmail.com, Inkeri Aula, puh. 040 564 2721, inkeri.aula@gmail.com ja Arktinen Banaani, kustantaja Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

Eija-Leena Kärkisen laskentatoimen ja rahoituksen alaan kuuluvan väitöskirjatutkimuksen mukaan suurin osa yrityssaneerauksessa olevista yrityksistä menee konkurssiin.

– Yrityssaneerauksen tarkoituksena on tervehdyttää yritys, mutta näyttää siltä, että yrityksiä ei nykyisillä keinoilla saada elinkelpoisiksi, toteaa Vaasan yliopistossa väittelevä Kärkinen.

Osa yrityksistä ajautuu konkurssiin jo ennen kuin varsinainen tervehdyttämisohjelma on laadittu ja osa ohjelman toteuttamisen aikana.

Kärkisen väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaan yhtä tyypillistä saneerauksen aikana konkurssiin menevää yritystä ei kuitenkaan löydy.  Tutkimuksessa huomattiin, että konkurssiin menevien yritysten taloudelliset tilanteet saattavat poiketa toisistaan paljonkin jo ennen saneerausta ja toisaalta myös saneerauksen aikana ennen konkurssia.

– Aiemmin uskottiin että vain tietynlainen yritys epäonnistuu saneerauksessa, mutta tutkimukseni tulosten mukaan epäonnistujat ovat hyvin erilaisia, sanoo Kärkinen.

Saneerausohjelmat jäävät usein turhan pinnallisiksi

Yhtenä syynä yritysten epäonnistumisiin voivat olla yritysten tervehdyttämiseksi laaditut saneerausohjelmat, jotka eivät välttämättä pureudu yritysten todellisiin ongelmiin.

– Usein analysoidaan vain lukuja, mutta ei paneuduta todellisiin ongelmiin lukujen taustalla. Tämä aiheuttaa sen, että myöskään käytetyt tervehdyttämiskeinot eivät ole oikeita, korostaa Kärkinen.

Tämän vuoksi sekä yrityksillä itsellään että ohjelmia laativilla selvittäjillä tulisi olla tarpeeksi tietoa ja aikaa taloudellisten ongelmien taustalla vaikuttavien syiden selvittämiseen sekä tehokkaiden saneerausohjelmien laatimiseen.

Pienet yritykset saneerausten keskiössä

Kärkisen väitöskirjatutkimuksessa, kuten yrityssaneerauksissa muutoinkin, suurin osa saneerausyrityksistä on pieniä tai erittäin pieniä. Pienen yrityksen konkurssi on kova paikka niin yrityksen omistajalle itselleen kuin sen sidosryhmille. Saneeraus onnistuessaan on myös parempi vaihtoehto yrityksen velkojille, sillä saneerauksessa jako-osuus on suurempi kuin konkurssissa.

Onnistuessaan yrityssaneeraus olisi siis lottovoitto niin yritykselle, sen sidosryhmille että koko kansantaloudelle, sillä saneerausohjelman toteuttamisen jälkeen yritys voisi jatkaa liiketoimintaansa ja työntekijät työtään.

Lisätiedot

Eija Kärkinen,  eija.karkinen@hotmail.com

Kärkinen, Eija-Leena (2018). Essays on Efficiency of Reorganization Process – a Life Cycle Approach. Acta Wasaensia 410. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.

Julkaisun pdf : http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-831-3
Julkaisun tilaukset: https://verkkokauppa.juvenes.fi/tuote/24712

Väitöstiedot

KTM Eija-Leena Kärkisen laskentatoimen ja rahoituksen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Essays on Efficiency of Reorganization Process – a Life Cycle Approach” tarkastetaan perjantaina 9.11.2018 klo 12 Vaasan yliopiston päärakennuksen Kurtén-auditoriossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Iris Stuart (NHH Norwegian School of Economics, Norja) ja kustoksena professori Teija Laitinen. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Maajoukkuepelaaja Kaisti (HBC) pelasi sekanelinpelin semifinaalissa Inalotta Suutarisen (ESB) ja miesten nelinpelin semifinaalissa Oskari Larkimon (HBC) kanssa. 

Hankaluudet uuden tiedon käsittelyssä ja hallinnassa voivat haitata työtä ja tuottavuutta. Työn muutoksessa selviytyminen on sekä työnantajan että työntekijän etu, ja monipuolisten työkalujen ja sovellusten käyttöönotto työpaikoilla sujuvoittaa kaikkien työntekoa. Työ sujuvaksi! -verkkomateriaali on tuotettu Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin OPPI-VA -hankkeessa, ja se tarjoaa työpaikoille tietoa ja välineitä perustaitojen tukemiseen ja edistää siten työelämän yhdenvertaisuutta.

Materiaalin julkistamistilaisuus järjestetään Paasitornissa to 13.12. klo 9–13.30. Tilaisuudessa kuullaan yritysten (mm. SOL Palvelut ja Väinö Paunu Oy) kokemuksia materiaalin hyödyistä. Perustaitojen merkitys työssä ymmärretään nyt paremmin. Erilaisia apuvälineitä ja sovelluksia voi käyttää apuna esimerkiksi perehdyttämisessä, työnopastuksessa ja viestinnässä. Osallistujat voivat tutustua tilaisuudessa materiaaliin ja sen hyötyihin älylaitteilla. Julkistamistilaisuus on maksuton. Tilaisuus striimataan. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.oppi-va.fi/tyosujuvaksi

Hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat saaneet hyödyllistä tietoa aikuisten perustaitojen merkityksestä työssä. Ymmärrys oppimisvaikeuksien vaikutuksesta on kasvanut. Erilaiset apuvälineet ja sovellukset ovat tulleet tutuksi, ja ne ovat auttaneet parantamaan työnopastusta ja työn sujuvuutta. Yrityskumppaneina mukana ovat Fazer Makeiset ja Leipomo, Fazer Food Services, SOL Palvelut, Väinö Paunu Oy, Orkla Foods, Kyrel Oy, Siltavalmennus, Kiinteistöpalvelu Kariniemi Oy sekä Etelä-Hämeen Marttapalvelut Oy.

Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin OPPI-VA -hankkeen hallinnoija on Työväen Sivistysliitto TSL.  Osatoteuttajia hankkeessa ovat Erilaisten oppijoiden liitto, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus, Murikka-opisto sekä Kansan Sivistystyön Liitto KSL. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT, Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Teollisuusliitto, Kuntoutussäätiö ja Työterveyslaitos.

Lisätietoa:
hankekeskuksen päällikkö Mervi Ylitalo, Työväen Sivistysliitto TSL
mervi.ylitalo@tsl.fi

I hela landet fick man sammanlagt 335 björnar som byte under björnjaktperioden, som upphörde i slutet av oktober. Jämfört med föregående år ökade bytesmängden med 103 djur. I södra Finland jagas björn med stöd av dispens i stamvårdande syfte och inom renskötselområdet med stöd av en regional kvot. Byteskvoten för hela landet höjdes med 100 individer från i fjol.

Antalet dispenser i Finland ytterom renskötselområdet var 260 och bytet 248 björnar. Jakten i stamvårdande syfte inriktades särskilt till områden i östra Finland med en tät björnpopulation samt till områden med skogsren. Över hälften (137) av björnarna som fångades med stöd av dispenser i stamvårdande syfte fälldes i Norra Karelen.

Den regionala kvoten för renskötselområdet var totalt 95 björnar, varav 20 på det västra renskötsel-området och 75 på det östra renskötselområdet. På det västra renskötselområdet fälldes 11 björnar. Kvoten för det östra renskötselområdet överskreds med en, då det två sista björnarna fälldes inom en timme. Sammanlagt fälldes 87 björnar på renskötselområdet.

Enligt Naturresursinstitutets senaste stamuppskattning har Finlands björnstam ökat jämfört med föregående år. Innan jakten uppskattades stammens storlek till omkring 1 800 över ett år gamla björnar. Finlands björnstam uppfyller kriterierna för en gynnsam skyddsnivå.

Områdesvis tabell över björnbytet 2018

Tilläggsuppgifter: Regionernas jaktchefer, se kontaktuppgifter http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/

Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotustilaisuuteen kuulemaan, mitkä ovat ravintola-anniskelun arvonlisäveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ravintola-alaan ja Suomen kansantalouteen.

Suomessa anniskelun verotus on yksi EU:n kireimmistä. Nyt julkistettavassa selvityksessä kerrotaan anniskelun arvonlisäveron alentamisen vaikutukset hintoihin, myyntiin sekä valtion verokertymään. Jos arvolisäveroa alennettaisiin, mitkä olisivat kerrannaisvaikutukset talouteen ja työllisyyteen?

Aika: tiistai 13.11. klo 9–11.00

Paikka: Scandic Park, View 1, ylin kerros (Mannerheimintie 46, Helsinki)

Ohjelma:

Klo 8.45 tarjoillaan runsas aamiainen.

Ravintola-anniskelun arvonlisäverokannan alentamisen vaikutukset toimialalle ja kerrannaisvaikutukset kansantaloudelle

Tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luonnonvarakeskus

Tutkija Marja Knuuttila, Luonnonvarakeskus

Kommenttipuheenvuorot

Kansanedustaja Jari Myllykoski (Vas)

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (Kok)

Toimitusjohtaja Timo Lappi, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Tilaisuuden lopuksi keskustelua ja toimittajilla on mahdollisuus haastatella esiintyjiä.

Seuraa Twitterissä: @LukeFinland ja @wwwMaRafi #anniskelu #alv

Toimittajille ja sidosryhmille suunnattu tilaisuus liittyy Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:lle tehtyyn selvitykseen ”Ravintola-anniskelun arvonlisäverokannan alentamisen vaikutukset ravintolatoimialalle sekä kerrannaisvaikutukset kansantaloudelle”.

Tarjoilun vuoksi pyydämme ennakkoilmoittautumista 9.11. mennessä tämän linkin kautta.

Mediailmoittautumiset: ulla.ramstadius@luke.fi, puh. 029 532 6174

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi

Suomen riistakeskus myönsi Keski-Suomeen kannanhoidollisia poikkeuslupia 14 karhun metsästämiseen. Luvilla kaadettiin 11 karhua.

Enemmän karhuja Keski-Suomessa on kaadettu vain vuonna 2013. Tuolloin saaliiksi saatiin 14 karhua. Viime vuonna lupia oli 11 ja niillä kaadettiin kahdeksan karhua.

Karhun metsästys alkoi elokuun 20. päivä ja päättyi lokakuun lopussa.

Karhuja liikkuu koko Keski-Suomen alueella. Poikkeusluvat myönnettiin alueille, missä karhukanta on tihein ja tarve kannan kasvun rajoittamiseen suurin.  Poikkeuslupia suunnattiin myös Suomenselälle metsäpeuran lisääntymisalueille sekä maakunnan eteläosiin lisääntyneiden mehiläisvahinkojen vähentämiseksi.

 Myönnetyt ja käyttämättä jääneet luvat:

3 lupaa: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaaren länsiosa. Käyttämättä jäi 2 lupaa.

3 lupaa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi.

3 lupaa: Keuruu, Multia, Petäjävesi, Pylkönmäki, Saarijärven eteläosa, Uurainen ja Jyväskylän länsiosa. Käyttämättä jäi 1 lupa.

2 lupaa: Saarijärven pohjoisosa, Viitasaaren eteläosa, Äänekoski, Laukaa ja Konnevesi.

2 lupaa: Jämsä ja Korpilahden maapuoli.

1 lupa: Joutsa, Luhanka, Korpilahden ves’puoli.

Luonnonvarakeskus on arvioinut Keski-Suomen karhukannaksi 130 - 145 yli vuoden ikäistä karhua. Karhun pentuja arvioidaan Keski-Suomessa syntyneen tänä vuonna 30. 

Rudus on järjestänyt betonikoulutusta asiakkailleen, henkilöstölleen ja betonikuljettajille jo vuosikymmeniä. Uutena palveluna on Rudus Betoniakatemia, joka on jäsennetty ja virallistettu versio noista koulutuksista. Betoniakatemia nivoo yhteen betonin teoriatiedon ja käytännöt työmailla.

Opiskella voi joko avoimissa ryhmissä tai yrityskohtaisesti räätälöidyissä koulutuksissa eri puolilla Suomea.

– Alalla ja varsinkin työmailla on selvästi tilausta koulutukselle. Rudus haluaa tarjota koulutusta, koska sen myötä työmaalla osaaminen kasvaa ja murheet pienenevät kaikilla, sanoo Rudus Betoniakatemian kouluttaja Hannu Timonen-Nissi.

– Betoni käyttäytyy työmaalla eri olosuhteissa erilailla. Koulutuksessa nostetaan esiin, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja mitkä ovat kulloinkin oikeat työmenetelmät. Etenkin haastavissa olosuhteissa täytyy tietää, mitä tekee.

Timonen-Nissin mukaan Rudus Betoniakatemian kaltaista ja yhtä kattavaa betonikoulutusta ei ole tarjolla muilla tahoilla.

– Oleellista on, että Rudus Betoniakatemia yhdistää teorian ja työmaan.

Suoraa hyötyä työntekoon

Rudus on järjestänyt räätälöityjä koulutuksia muun muassa SRV:lle. Viime tammikuussa SRV:n edustajia osallistui koulutukseen, jossa perusaineistoa painotettiin talvibetonointiin ja rakennusvalvontaan liittyviin asioihin.

– Koulutus vastasi hyvin odotuksia. Teoria käytiin läpi konkreettisten esimerkkien avulla. Parasta antia oli talvibetonoinnin kertaaminen sekä se, että oli aikaa pysähtyä keskustelemaan betonoinnista kollegoiden ja Ruduksen asiantuntijoiden kanssa, SRV:n projektipäällikkö Janne Helander sanoo.

Helanderin mukaan Rudus Betoniakatemian esitysten asiantuntevuus ansaitsee täydet pisteet.

– Koulutuksesta sai suoraan hyötyä työntekoon. Meille annettiin esimerkiksi tarkat neuvot siitä, miten, mihin ja milloin tulee lämpölangat asentaa valuun, jotta lopputulos on onnistunut betonin sitoutumisen ja kovettumisen alkamisen kannalta.

Hyvä vastaanotto

Rudus Betoniakatemian monipuolinen sisältö koostuu 12 eri osiosta, joita voidaan yhdistellä eri tavoin. 

– Opintomateriaaleissa runko on sama, mutta opetusta viilataan aina opiskelijoiden mukaan. Vaikka keskiössä onkin toiminta työmaalla, ei koulutukseen osallistuvalla tarvitse olla omaa työmaakokemusta, Hannu Timonen-Nissi sanoo.

– Viime vuonna pidimme jo muutaman kurssin ja saimme erinomaista palautetta: asteikolla 1–5 saimme yli neljän meneviä arvosanoja. Osallistujat ovat kiittäneet sitä, että opetus ei ole liian teoreettista, vaan kansantajuista, lähellä omaa päivittäistä työtä ja kouluttajat puhuvat koulutettavien kanssa samaa kieltä, Timonen-Nissi kertoo.

Janne Helanderin mukaan SRV jatkaa Rudus Betoniakatemian koulutuksia. Seuraavaksi on tarkoitus kerrata valutapoja ja -menetelmiä.

– Betonitietoutta olisi syytä kerrata muutaman vuoden välein. Nuorempien olisi hyvä saada kunnon paketti käytännön ohjeita asiantuntevasti ja esimerkkien avulla kerrottuna, jotta valut onnistuvat virheittä, Janne Helander toteaa.

Kuvateksti:

Kouluttaja Hannu Timonen-Nissin mukaan Rudus Betoniakatemian kaltaista ja yhtä kattavaa betonikoulutusta ei ole tarjolla muilla tahoilla.

– Oleellista on, että Rudus Betoniakatemia yhdistää teorian ja työmaan.

Lisätietoja:

Kouluttaja Hannu Timonen-Nissi

040 058 9161

hannu.timonen-nissi@rudus.fi

Lisää tietoa aiheesta:

http://www.rudus.fi/ajankohtaista/2018/10/02/rudus-betoniakatemiasta-kattava-betonikoulutus

Kadunrakennustyö sulkee ajokaistan ja jalkakäytävän Puutarhakatu 22-24 välisellä alueella. Paikalla liikenne opasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.