Lapin yliopiston taide- ja kulttuuriopintojen yksikön henkilökunta kuratoi ja järjestää yhteisvoimin Näkymätön näkyvässä -yhteisnäyttelyn Lapin taiteilijaseuran ylläpitämässä Galleria Kellokkaassa. Galleria sijaitsee Metsähallituksen Luontokeskus Kellokkaassa, Äkäslompolossa, keskellä Ylläksen upeaa tunturimaisemaa. Näyttelyyn on vapaa pääsy luontokeskuksen aukioloaikoina 3. marraskuuta ja 31. joulukuuta välisenä aikana. Tervetuloa tutustumaan!


Näyttelyssä tarkastellaan kuvataiteen keinoin ilmiöitä, jotka ovat kätkeytyneet tietoisuudelta, vaikka ovatkin silmin havaittavissa. Näemme yhtä, ja yllättäen sen takana on jotakin muuta. Mitä kertovat hylätyt kylät, pellot, näkymätön kirjoitus? Mitä kohtaloita kätkeytyy maisemaan, esineisiin, paperin tuolle puolen?

Näyttelyssä ovat mukana taiteesta ja sen kaikista merkityksistä elävät taide- ja kulttuuriopintojen yksikön taiteilijat Tom Engblom, Jaana Erkkilä, Tuija Hautala-Hirvioja, Michael Marnin Jacobs, Kalle Lampela, Leila Lipiäinen, Esa Meltaus ja Pirjo Puurunen.


Näkymätön näkyvässä
3.11. – 19.12.2018
Galleria Kellokas
Luontokeskus Kellokas
Tunturintie 54
95970 Äkäslompolo

Avoinna:
3.–25.11. ma–pe klo 9–16
26.11.–31.12. ma–su klo 9–16.


Lisätietoja taiteen ja kulttuurin opetuksesta:
Taiteiden tiedekunnan kuvataiteen professori Jaana Erkkilä
jaana.erkkila-hill(at)ulapland.fi

Lisätietoja näyttelytoiminnasta:
Taiteiden tiedekunnan näyttelytoiminnan yliopisto-opettaja Leila Lipiäinen
leila.lipiainen(at)ulapland.fi


LY / TTK / LP

Palvelualojen ammattiliitto PAM päätti useista uusista yrityskohtaisista lakoista, jotka toteutetaan 8 turvallisuusalan yrityksessä marraskuussa.

Lakot koskevat Loomis Services Suomi Oy:tä, Loomis Suomi Oy:tä, Loomis Value Solutions Oy:tä, Avarn Cash Solutions Oy:tä, Avarn Manned Security Oy:tä, Avarn Patrol Security Oy:tä, Avarn Retail and Aviation Security Oy:tä ja Avarn Security Oy:tä.

Lakko alkaa kyseisissä yrityksissä maanantaina 12.11. kello 06.00 ja päättyy tiistaina 13.11. kello 24.00. Lakon piirissä on kaikki yritysten vartiointialan työehtosopimuksen alaiset työt, joita tekee yhteensä noin 2900 työntekijää.

Aiemmin PAM on julistanut marraskuussa toteutuvia lakkoja vartiointialalle seuraavasti:

• Securitas Oy ja Securitan Palvelut Oy, 6.11. kello 14 – 7.11. kello 24

• Prevent 360 Turvallisuuspalvelut Oy, 9.11. kello 14 – 10.11. kello 24

Vartiointialan sovittelu päättyi 22.10. tuloksettomana. PAMin ensimmäinen 3 vuorokauden koko vartiointialaa koskeva lakko järjestettiin 24.-26.10.2018.

Vartiointialan työehtosopimuksen piirissä on noin 8500 työntekijää, jotka työskentelevät muun muassa vartijoina, turvatarkastajina, vahtimestareina ja arvokuljettajina. Sopimus on yleissitova. Alalla on oltu sopimuksettomassa tilassa 1.5.2018 alkaen, kun edellinen työehtosopimuskausi päättyi 30.4.2018.

Lisätietoja:

Jyrki Sinkkonen, neuvottelupäällikkö p. 050 359 0769

Heidi Lehikoinen, järjestöpäällikkö p. 0400 877 560

Hyvä Vastapainon asiakas!

Suomalaiset lihayritykset tekevät jatkuvaa työtä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin eteen tuotantoketjun kaikissa vaiheissa yhdessä tuottajien, viranomaisten, kuljetusyrittäjien ja teurastamojen kanssa. Eläinten asianmukainen ja säädöksiä noudattava käsittely on tärkeää kaikissa tuotannon vaiheissa.

Eläinten terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä kaikille lihaketjun toimijoille ja ne turvataan monilta osin yli lainsäädännön tason. Suomalaiset lihayritykset tekevät jatkuvaa työtä eläinten terveyden, hyvinvoinnin ja asianmukaisen kohtelun eteen kaikissa tuotannon vaiheissa. Jos epäkohtia havaitaan, niihin puututaan välittömästi.

Suomalainen lihantuotanto on pääosin tuottajan ja lihayrityksen välistä sopimustuotantoa. Siinä tuottajat ja lihayritykset sopivat yhteiset tuotantotavoitteet sekä sitoutuvat järjestelmälliseen eläinten terveydenhuoltotyöhön, tehokkaaseen tautisuojaukseen sekä rehun puhtautta koskeviin säädöksiin.

Lihantuotanto on säädeltyä ja valvottua toimintaa

Viranomaiset valvovat koko lihaketjun toimintaa. Viranomaisvalvonnan lisäksi toimijat tekevät myös omavalvontasuunnitelman. Sopimustuotanto ja jäljitettävyys ovat tärkeä osa valvontaa.

Eläinten kasvatuksesta, kuljetutuksesta ja teurastuksesta säädellään EU- lainsäädännöllä ja kansallisella lainsäädännöllä. Eläimiä saa teurastaa vain Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymissä teurastamoissa. Tainnutus- ja lopetusmenetelmät on määritelty EU:n lopetusasetuksessa. Kaikki tarvittavat toimenpiteet on tehtävä eläinten kipua, tuskaa ja kärsimystä välttäen. Tuotantoeläinten suojelusta säädetään myös kansallisessa eläinsuojelulaissa. Lainsäädäntöä tukevat myös Eläinten hyvinvointikeskuksen ohjeet. Eläinten kuljetusta säätelee eläinkuljetuslaki ja -asetus. Teurastamoissa työskentelee aina yksi tai useampi Eviran tarkastuseläinlääkäri.

Eläinkuljettajat ovat koulutettuja ammattilaisia

Suomalaiset lihayritykset ostavat kuljetuspalvelut eläinten kuljetukseen erikoistuneilta ammattilaisilta.  Eläinkuljetuksen on oltava mahdollisimman turvallista ja eläimiä on suojeltava vahingoittumiselta, sairastumiselta sekä kivulta ja kärsimykseltä lastauksen, kuljetuksen ja purun aikana.

Suomessa eläimiä saa kuljettaa vain henkilö, jolla on kuljettajan ja hoitajan pätevyys. Sen saamisen ehtona on koulutus sekä hyväksyttävästi suoritettu pätevyyskoe. Evira pitää valtakunnallista kuljettajarekisteriä kaikista eläinten kuljettamiseen myönnetyistä luvista. Lisäksi yrityksillä on omia omavalvontasuunnitelmaan liittyviä ohjeita kuljettajille eläinten hyvästä ja asiamukaisesta kohtelusta.

Viranomaiset valvovat kaupallisia eläinkuljetuksia

Viranomaisilla on oikeus tarkastaa eläinkuljetus. Maantiellä kuljetuksia valvoo enimmäkseen poliisi, joka voi tarvittaessa käyttää apunaan eläinlääkäreitä. Viranomaiset voivat myös määrätä virkaeläinlääkärit tarkastamaan eläinkuljetuksia. Valvontaa tehdään myös tiloilla lastauksen ja kuorman purun yhteydessä. Auton lastaushissi helpottaa eläinten siirtymistä autoon ja autosta ulos. Eläinten ohjailussa kuljettaja käyttää melaa tai helistinmelaa, ajolevyä tai sähköpiiskaa saa käyttää vain äärimmäisessä tapauksessa. Eläinten lyöminen, potkiminen ja muu kaltoin kohtelu on ehdottoman kiellettyä.

Tarkastuseläinlääkäri tarkastaa eläimet ja valvoo kuorman purkamista teurastamoissa

Teurastamossa Eviran tarkastuseläinlääkäri valvoo kuorman purkamista ja tarkastaa saapuneet eläimet. Tarkastuseläinlääkäri valvoo eläinten olojen ja käsittelyn lisäksi teurastamohenkilöiden työskentelytapoja sekä teurastuksen asianmukaista toteutumista, eläinten hyvinvointia ja kohtelua koskevien säädösten noudattamista sekä tekee ketjuinformaatiotietojen tarkastuksen ja lakisääteisen lihantarkastuksen. Lisäksi useimmissa teurastamoissa on käytössä kameravalvonta.

Teurastamossa eläinten stressiä pyritään vähentämään hyödyntämällä eläinten normaalia käyttäytymistä, luontaista uteliaisuutta ja laumavaistoa. Eläinten kulkureitit, valaistus, väritys ja ilmastointi suunnitellaan niin, että eläinten siirtyminen kuljetusautosta tainnutuspaikalle tai navettaan sujuu mahdollisimman rauhallisesti ja häiriöttömästi.  

Myös teurastajat ovat koulutettuja ammattilaisia ja heillä on oltava kelpoisuustodistus pätevyyden osoittamiseksi. Laitokset valvovat teurastustoimintaa omavalvontasuunnitelman avulla. Suunnitelma sisältää muun muassa riskinarviointiin pohjautuvat tuoteturvallisuus- ja laadunvarmistussuunnitelmat sekä laboratoriokokeita.

Eläinten hyvinvointi ja asianmukainen kohtelu on lihayrityksille äärimmäisen tärkeää kaikissa tuotannon vaiheissa tilalta teurastamoon asti. Jos epäkohtia havaitaan, niihin puututaan ja ne korjataan välittömästi.

Lisätietoja: Lihatiedotus, Riitta Stirkkinen, p. 050 560 2567, riitta.stirkkinen@lihatiedotus.fi

Korjaus tehty seuraavien lakkojen ajankohtiin: 
Lakko alkaa kyseisissä yrityksissä maanantaina 19.11. kello 06.00 ja päättyy tiistaina 20.11. kello 24.00.
Securitas Oy ja Securitan Palvelut Oy:n lakko siirtyy kahdella viikolla, eli lakon uusi ajankohta on 20.11. klo 14.00 – 21.11. klo 24.00.

Palvelualojen ammattiliitto PAM päätti useista uusista yrityskohtaisista lakoista, jotka toteutetaan 8 turvallisuusalan yrityksessä marraskuussa.

Lakot koskevat Loomis Services Suomi Oy:tä, Loomis Suomi Oy:tä, Loomis Value Solutions Oy:tä, Avarn Cash Solutions Oy:tä, Avarn Manned Security Oy:tä, Avarn Patrol Security Oy:tä, Avarn Retail and Aviation Security Oy:tä ja Avarn Security Oy:tä.

Lakko alkaa kyseisissä yrityksissä maanantaina 19.11. kello 06.00 ja päättyy tiistaina 20.11. kello 24.00. Lakon piirissä on kaikki yritysten vartiointialan työehtosopimuksen alaiset työt, joita tekee yhteensä noin 2900 työntekijää.

Aiemmin PAM on julistanut marraskuussa toteutuvia lakkoja vartiointialalle seuraavasti:
• Prevent 360 Turvallisuuspalvelut Oy, 9.11. kello 14 – 10.11. kello 24

• Securitas Oy ja Securitan Palvelut Oy:n lakko siirtyy kahdella viikolla, eli lakon uusi ajankohta on 20.11. klo 14.00 – 21.11. klo 24.00.


PAMin ensimmäinen 3 vuorokauden koko vartiointialaa koskeva lakko järjestettiin 24.-26.10.2018.

Vartiointialan työehtosopimuksen piirissä on noin 8500 työntekijää, jotka työskentelevät muun muassa vartijoina, turvatarkastajina, vahtimestareina ja arvokuljettajina. Sopimus on yleissitova. Alalla on oltu sopimuksettomassa tilassa 1.5.2018 alkaen, kun edellinen työehtosopimuskausi päättyi 30.4.2018.

Lisätietoja:

Jyrki Sinkkonen, neuvottelupäällikkö p. 050 359 0769

Heidi Lehikoinen, järjestöpäällikkö p. 0400 877 560

Biskop Jukka Kesktalo tillträdde som biskop i Uleåborgs stift första november och vigs till ämbetet söndag 11.11 i Uleåborgs domkyrka. Vigningen förrättas av ärkebiskop Tapio Luoma.

Keskitalo är den trettonde biskopen i Uleåborgs stift och efterträder Samuel Salmi som gått i pension.

Vigningsmässa med gäster från systerkyrkor

Ärkebiskop Luoma assisteras av biskop emerita Christina Odenberg från Sverige, biskop Herborg Finnset Norge, biskop Peter Fischer-Møller Danmark, biskop Joel Luhamets Estland, biträdande biskop Kristján Björnsson Island och biskop Andrew Gulle från Tanzania. Assisterande liturg är domprost Satu Saarinen. Dessutom deltar biskop Aarre Kuukauppi från Ingermanlands kyrka och biskop Seraphim från ortodoxa kyrkan i Ryssland. De utländska biskoparna representerar Evangelisk-lutherska kyrkan i Finlands syster- och samarbetskyrkor.

Biskopen vigs och välsignas till ämbetet med Guds ord, bön och handpåläggning.

Textläsare är statsminister Juha Sipilä och ordföranden för sametinget Tiina Sanila-Aikio. I mässan framförs för första gången psalmer och antifoner som komponerats av kantor Lauri-Kalle Kallunki med tanke på biskopsvigningen. Verket har beställts som gåva till biskop Jukka Keskitalo.

För musiken i mässan svarar Uleåborg stifts oratoriekör och Uleåborgs domkyrkas kammarkör under ledning av Raimo Paaso. Organister är Péter Marosvári och Lauri-Kalle Kallunki och kantor Henna-Mari Sivula.

Den nya biskopen får vid vigningen biskopsämbetets insignier: korset, staven och en mitra och kåpa i violett med stola. Mitran, kåpan och stolan har designats av Moosa Myllykangas för Keskitalo. Designen utgår från vatten, livets källa. Tyget som använts är silkessammet och broderierna är handgjorda. Kåpan pryds också av ett törnesmycke gjort av ädelstål från Torneå och renhorn. Fodret är av laxfärgat silke. Biskopskåpan är församlingarnas gåva till biskopen och han kommer att använda den då han förrättar gudstjänster runt om i stiftet. Biskopen i Lappo stift Simo Peura och biskopen i Kuopio stift Jari Jolkkonen klär Keskitalo i biskopsinsignierna.

Mässan televiseras direkt i Yle TV1 söndag 11 november klockan 10 och sänds i Yle Radio 1 samma tid. Det går också att följa med mässan via Yle Arenan och Virtuaalikirkko. Mässan tolkas till teckenspråk.

Allmänheten är välkommen till vigningsmässan. Dörrarna öppnas klockan 9. På grund av televiseringen ombeds kyrkobesökarna anlända senast klockan 9.40.

Efter mässan bjuds det på kyrkkaffe i församlingscentret i centrum av Uleåborg (Isokatu 17) och i Vanha pappila.

Instruktioner för medierna

Journalister och fotografer ombeds komma in genom Uleåborgs domkyrkas huvudingång klockan 9.15-9.25 och anmäla sig i kyrksalens bakre del.

Domkyrkans krypta fungerar som sakristia och där hålls en sakristiabön klockan 9.30. I samband med andaktsstunden avger Jukka Keskitalo biskopslöftena. Representanter för medierna kan delta i stunden och om man så vill fotografera vid den, med respekt för andaktsstämningen.

Efter andaktstunden i sakristian visas medierna till sina platser i kyrksalen. Det finns reserverat platser för journalisterna i kyrkans mittersta del. Mässans officiella fotograf är Sanna Krook och hennes fotografier får användas fritt av medierna. Bilderna sätts ut senast klockan 15 i Kyrkans bildbank.

Fotografer ombeds ta hänsyn till tillfällets karaktär och televiseringen då de rör sig i kyrkan. Under mässan kan man fotografera också från läktaren, med hänsyn till kören.  Fotograferna kan inte röra sig vid altarområdet.

Biskop Jukka Keskitalo håller under mässan sin predikan från predikstolen. I mitten av mässan förrättas biskopsvigningen vid altarringen. Ett programhäfte delas ut i mässan och där berättas mer om hur mässan framskrider.

Mera information:
domprost Satu Saarinen, tfn 040 556 7840, satu.saarinen@evl.fi
stiftspastor Outi Uusimäki, tfn 044 755 5512, outi.uusimaki@evl.fi
byråsekreterare Anu Eskola, tfn 040 744 7010, anu.eskola@evl.fi

Kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa koulutettujen määrä on lisääntynyt. Yli 15-vuotta täyttäneiden, ilman perustutkintoa olevien määrä on vähentynyt kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa hieman alle prosenttiyksikön verran.

Lahdessa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia henkilöitä vuonna 2017 oli 29 %, mikä vastaa lähes maan keskitasoa (28 %). Vastaava luku vuotta aiemmin Lahdessa oli 30 %. Lahdessa on Päijät-Hämeen kunnista suhteessa eniten ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita henkilöitä eli hieman yli 7 %.

Vuonna 2017 lahtelaisista 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 28 % (Päijät-Häme 26 %). Koko maan vastaava luku oli 31 %. Toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli 42 % (PäijätHäme 43 %) ja vailla ammattitutkintoa oli 29 % (Päijät-Häme 31 %) henkilöä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Hollolassa (29 %) ja pienimmät Hartolassa (18 %) sekä Padasjoella (18 %).

Vuoden 2017 lopussa koko maan 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 31 %, toisen asteen tutkinnon suorittaneita 40 % ja vailla toisen asteen tutkintoa oli 28 %. Suurimmista kaupungeista korkein koulutustaso on Espoossa. Siellä 46 %:lla 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on korkeakoulututkinto, toisen asteen tutkinnon suorittaneita 29 % ja vailla toisen asteen tutkintoa on 25 % väestöstä.

Lähde: Tilastokeskus 2.11.2018. Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan, koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2017.

Lisätietoja: Suunnittelija Katja Karevaara katja.karevaara@lahti.fi p. 044 482 6233

Nokian KrP:n Henri Johanssonista tuli hetki sitten kaikkien aikojen toinen pelaaja, joka on tehnyt Salibandyliigassa tuhat tehopistettä runkosarja ja pudotuspelit mukaan luettuina. Aiemmin samaan on ehättänyt ainoastaan SPV:n Mikko Kohonen.

Henri Johanssonin tuhannes piste syntyi paraikaa meneillään olevassa ottelussa Westend Indians–Nokian KrP ajassa 8.37, kun hän laukoi etukulmasta KrP:n 1–0-johtoon.

Yhteensä Henri Johansson on tehnyt nyt pelaamissaan 417 runkosarjaottelussa tehot 524+363=887 ja uransa 72 pudotuspeliottelussa 63+50=113 eli kaikkiaan 489 ottelussa yhteensä 587+413=1000.

Salibandyliigassa 2002 debytoinut Henri Johansson, 32, edusti vuoteen 2009 saakka Classicia ja pelaa nyt kymmenettä kauttaan Nokian KrP:ssä. Sekä nuorten (2003) että miesten (2010) maailmanmestaruuden voittanut Johansson on saavuttanut Salibandyliigassa kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.

Kuvia median vapaaseen käyttöön Johanssonin tuhannennen pisteen juhlinnasta: https://www.flickr.com/photos/salibandyliiga/albums/72157675167753138

Kuvaaja: Jarmo Koskela.

Henri Johanssonin tuhannes tehopiste ei jäänyt Nokian KrP:n ainoaksi ilonaiheeksi Salibandyliigan perjantain kierroksella. Viime kevään pronssijoukkue nappasi jo viidennen perättäisen voittonsa kaatamalla Espoossa Westend Indiansin 10-7, ja avausosuman laukonut Henri Johansson kirjautti hattutempun.

Westend Indians nousi toisen erän alussa kolmen maalin takaa tilanteeseen 2-3, mutta toisella tauolla taululta tuijottivat jo lukemat 2-8. Aaro Astalan (3+1) johdolla espoolaiset kirivät vielä lukemiin 6-9 ennen vieraiden Tuukka Salon viimeistä niittiä.

Happee nappasi kolme liigapistettä ja TEHO Sport Suomen Cupin jatkopaikan kaataessaan Porissa nousija Karhut 11-6. Ottelun alussa Happee karkasi kymmenessä minuutissa viiden maalin johtoon, jonka aikalisän herättämät isännät parhaimmillaan nipistivät kahteen. Happeen Kotilaisten veljessarja esiintyi jälleen kerran edukseen, kun Peter kirjautti tehot 3+1, Panu 2+1 ja Paul 1+1.

Mestari Classic kävi näyttämässä helsinkiläisille salibandyn mallia kaataessaan EräViikingit sen kotikaukalossa 7-3. Classic johti ensimmäisellä tauolla 3-0 ja toisen erän lopulla 6-1 ennen kuin maalivahdin vaihtaminen elvytti EräViikinkejä pelille. Joonas Pylsy oli kahdella maalillaan ja kahdella maalisyötöllään voittajien tehomies.

Salibandyliigan cup-kierros tuplapanoksin jatkuu seuraavasti

La 3.11. klo 17:00 LASB - EräViikingit, Lahden suurhalli
La 3.11. klo 17:00 Nokian KrP - OLS, Rahola Areena Tampere
La 3.11. klo 14:00 SB Welhot - TPS, Kuopiohalli
La 3.11. klo 17:00 Steelers - Indians, Elenia Areena Hämeenlinna
Su 4.11. klo 18:30 Koovee - SPV, AutoCenter Areena Tampere

Suomen liikenneverkossa on miljardien eurojen korjaus- ja kehittämisvaje. Verkko ei vastaa enää vaatimuksiin, joita ilmastonmuutos, kaupungistuminen, työvoiman liikkuvuus ja teollisuuden kuljetukset tänä päivänä sille asettavat. Siitä on tullut Suomen kehityksen jarru.

Liikenneinfran nykytila paalutettiin kovin sanankääntein INFRAn juuri hyväksytyissä hallitusohjelmatavoitteissa. Rakennusteollisuus RT:ssä ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa infratoimialaa edustava liitto viettää viikonloppuna Liittopäiväänsä Helsingissä.

INFRAn jäsenyrityksillä on päättäjille selkeä viesti: Väyläinfraan pantu raha palautuu yhteiskunnan tilinpitoon huomattavien korkojen kanssa.

”Liikenneinvestoinnit tuovat esimerkiksi kasvukeskusten osaajat ja heitä tarvitsevat työnantajat lähemmäs toisiaan. Ne vetävät puoleensa yksityisiä investointeja kasvattaen sitä kautta verotuloja, sekä nopeuttavat vientituotteiden kuljetuksia. Syrjäisenä pitkien välimatkojen maana meidän on pakko huolehtia matka-ajoista”, INFRAn hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström perustelee.

Yksi tärkeimpiä syitä panna infra kuntoon on ilmastonmuutos.

”Heikot väylät ja vanhentuneet liikennejärjestelyt tarkoittavat painorajoituksia ja kiertoreittejä, jarruttelua ja ruuhkia – siis turhia päästöjä. Suomelle on alettava rakentaa vähähiilisen liikenteen infraa tänään, jotta päästöt pienenevät huomenna. Se tarkoittaa kaikkien liikennemuotojen sujuvuutta ja panostusta tieverkon lisäksi raiteisiin”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö tiivistää.

Suomalaisilla on yhteinen sävel? 

Infra-alan yritysten mukaan liikenteen kehittäminen Suomessa vaatii nyt todella vahvaa kokonaisajattelua ja kykyä nähdä kauas. Kilpailijamaista on jääty reilusti takamatkalle. Kaikkia liikennemuotoja tarvitaan, mutta voimavarat on osattava jakaa sinne, missä vaikuttavuus on suurin. 

”Odotamme, että seuraavalla hallituskaudella 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma viedään maaliin ja aina kunnianhimoiseksi toimenpideohjelmaksi asti Ruotsin malliin”, Syrjö sanoo.

”Tähän liittyy toinen tärkeä tavoite: väyläinfran rahoitusvajeen korjaaminen. Ratkaisut ovat lopulta yksinkertaisia: prosentti BKT:stä väyliin, hankeyhtiömalli rohkeasti käyttöön isoissa investoinneissa ja EU-raha kiikariin. Esimerkiksi pääradan parannuksiin saanemme EU-rahaa, kunhan emme vitkastele.”

Entä käyttäjämaksut? Infrayrityksissä pidetään kohtuullisena, että se joka selvästi hyötyy infran parantamisesta myös maksaa siitä jotain. Tarkoituksena ei saa olla liikenteen rajoittaminen, vaan sen sujuvuuden lisääminen, ja käyttäjämaksuilla voi olla tässä merkittävä rooli.

”Uskon, että suomalaisilla on aika yhteinen sävel lopulta: halutaan liikkua vähin päästöin, turvallisesti ja ruuhkia välttäen. Halutaan että yritykset eivät maksa vientikuljetuksista huimasti kilpailijamaita enemmän. Olemme porukalla kääntäneet monta kisaa ennenkin eduksemme, miksi ei nyt tehtäisi samaa liikennealalla.”

LISÄTIETOJA: 
Nina Lindström, hallituksen puheenjohtaja, INFRA ry, puh. 050 456 8122 
Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, INFRA ry, 040 560 1803

Tähän saakka kaikista syksyn seitsemästä ottelustaan täydet pisteet ottaneen SPV:n voittokulku päättyi pyhäinpäivänä Espoossa, kun Oilers oli parempi maalein 11-8.

Oilers tarjoili Peliveljille ja maajoukkueen ykkösmaalivahti Eero Kososelle shokkihoitoa heti kättelyssä, kun taululla komeilivat 15 peliminuutin kohdalla lukemat 7-1. SPV nousi vielä kolmannessa erässä tilanteeseen 8-6, ennen kuin Öljymiehet karkasivat uudelleen. Justus Kainulainen tehtaili Oilersille tehot 3+2, ja SPV:n Jari Hankkio pisti vieläkin paremmaksi saldolla 4+2.

Lauantain toinen yllätys nähtiin Tampereella, jossa jumbo OLS:n 10–6-voitto Nokian KrP:stä katkaisi oululaisten viiden ottelun tappio- ja KrP:n yhtä pitkän voittoputken. Toisen erän lopussa Joonatan Kovanen nosti Nokian tasatilanteeseen 5-5, mutta vielä ennen taukoa Eetu Ijäs laukoi oululaiset uudelleen edelle, ja päätösjaksolla ero repesi. Kovanen laukoi isännille hattutempun, OLS:n kolmen tehopisteen miehet olivat Eetu Ijäs (2+1), Anssi Välitalo (2+1) ja Valtteri Parviainen (0+3).

Kuopiossa jo klo 14 alkaneessa ottelussa TPS löi Welhot 8-4 oltuaan pelin puolivälissä tappiolla 4-1. Turkulaiset veivät päätöserän peräti 6-0 Miko Kailialan merkkauttaessa kaksi maalia ja maalisyötön. Voitto nosti TPS:n sarjakakkoseksi pisteellä ohi ottelun vähemmän pelanneen SPV:n.

Westend Indians on voittanut neljästä viime ottelustaan kolme, kun tänään kaatui Hämeenlinnassa Steelers 6-2. Isännät nousivat kolmannen erän alussa tilanteeseen 2-3 ennen kuin Valtteri Kainulainen pohjusti vieraspisteet kahdella perättäisellä osumallaan ja Aaro Astala niittasi vielä loppunumerot tyhjiin.

EräViikingit pysytteli Oilersin edellä kuudentena kaadettuaan Joonatan Lindholmin kahden maalin myötä Lahdessa LASB:n 5-3.

Lauantain viidestä ottelusta neljä kuului myös liigan cup-kierrokseen eli tuplapanoksen vieneet OLS, TPS, Westend Indians ja EräViikingit jatkavat samalla TEHO Sport Suomen Cupin seuraavalle kierrokselle.

Salibandyliiga jatkuu sunnuntaina otteluilla LASB–OLS ja Welhot–Karhut sekä Koovee–SPV, joka on samalla TEHO Sport Suomen Cupin ottelu.

Viemäri-ja vesijohtotyö kaventaa ajokaistaa ja sulkee kevyen liikenteen väylän Hansakadun ja Polttimonkadun risteysalueella 5.11. - 9.11.2018. Haittaa on Hansakadulla ajosuunnassa Puutarhakatu. Päivittäinen työaika klo 7.00 - 18.00. Paikalla liikenneopasteet ja työkoneita liikenteen seassa.

Turvalaitosvika Siuntion ja Inkoon välillä myöhästyttää Helsingin ja Turun välistä kaukojunaliikennettä.

Junat jäävät aikatauluistaan jälkeen n.30-45 min,vian korjaus on aloitettu.

Häiriön arvioidaan kestävän n.klo 20 asti.

Turvalaitosvika Siuntion ja Inkoon välillä saatiin korjattua klo 19.15.

Junaliikenne palaa normaaliksi rantaradalla.

Seinäjoen Peliveljien Jari Hankkio kiitää Salibandyliigassa kaikkien aikojen maalivireessä. Tänään Hankkio laukoi seitsemän maalia SPV:n kaataessa vieraissa Kooveen 15-7.

Eilen Hankkio iski Oilersia vastaan tehot 4+2, ja viime viikonloppuna syntyi LASBia vastaan 4+0 ja Welhoja vastaan 4+3. Viimeisimmissä viidessä ottelussaan Hankkio on tehnyt 22 maalia ja syöttänyt kuusi.

Kaikkiaan Jari Hankkio on tehnyt kauden yhdeksässä ottelussaan 29 maalia ja syöttänyt kahdeksan, mikä oikeuttaa liigan sekä piste- että maalipörssin kärkeen.

Salibandyliigan yhden kauden maaliennätyksen 63 osumaa laukoi Oilersin Tero Tiitu 2005-2006, kun sarjassa pelattiin 33 ottelukierrosta. Nykymuotoisen 26 kierroksen runkosarjan maaliennätys 62 on Nokian KrP:n Henri Johanssonin nimissä kaudelta 2011-2012.

Jari Hankkio, 27, on mukana 30 nimen alustavalla listalla, jolta seulottu 20 pelaajan ryhmä Prahan joulukuun MM-turnaukseen julkistetaan tiistaina klo 15 Helsinkin kaupungintalolla.

Sunnuntain kaksi muutakin Salibandyliigan ottelua päättyivät vierasvoittoihin, kun OLS löi Lahdessa LASB:n 4-2 ja Karhut Kuopiossa Welhot rangaistuslaukauskisan jälkeen 6-5.

Kiertotalouden mukainen liiketoiminta on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Kiertävässä ruokajärjestelmässä raaka-aineet hyödynnetään tehokkaasti, minkä ansiosta ne tuottavat mahdollisimman paljon taloudellista arvoa ja aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Toveri auttaa keskisuomalaisia ruokatoimijoita tämän saavuttamisessa.

Jyväskylän yliopiston Food Studies -ruokatutkimusryhmä on avannut Toveri-verkkopalvelun. Palvelu helpottaa keskisuomalaisten ruoka-alan toimijoiden verkostoitumista keräämällä heidät kätevästi samaan paikkaan.

Toveri eli toimijaverkosto ruokajärjestelmän innovatiivisille kiertotalousratkaisuille on osa Jyväskylän yliopiston ja Sitran yhteistä Proteiinipiilaakso-hanketta.

– Palvelun avulla viljelijät, yrittäjät, ruokapalveluosaajat ja muut ruoka-alan toimijat voivat löytää yllättäviäkin kumppanuuksia, joiden avulla he pystyvät lisäämään toiminnan kannattavuutta ja tekemään siitä kiertotalouden mukaista, Proteiinipiilaakso-hankkeen koordinaattori Emma Kynkäänniemi kertoo.

Toveri on tarkoitettu kaikille ruokajärjestelmän toimijoille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään toimintaansa. Sitä voivat hyödyntää myös muilla aloilla toimivat ruokajärjestelmän sivuvirtojen hyödyntäjät, kuten biokaasulaitokset.

– Palvelussa voi selata erilaisia toimijoita ja inspiroitua näiden kiertotalousesimerkeistä. Oman yrityksen tiedot tai kiertotalousteon voi syöttää palveluun tulevien yhteistyökumppaneiden nähtäville ja myös kertoa, mihin konkreettiseen haasteeseen itse kaipaisi yritystoiminnassaan ratkaisua tai millainen yhteistyö kiinnostaisi, Kynkäänniemi sanoo.

Hankkeen aikana yhteistyöviljelijöitä ja -yrityksiä onkin autettu löytämään heidän toiminnastaan ja tuotannon sivuvirroista kiinnostuneita yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi öljyhampun varsien jatkokäyttö on ollut pohdinnan alla: kuinka niitä voisi kenties puinnin jälkeen hyödyntää ja kuka voisi olla kiinnostunut asiasta.

– Öljyhamppua on jo hyödynnetty monilla eri aloilla. Luotujen verkostojen ansiosta esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian luovan alan opiskelijat saavat kokeilla hampun vartta sisustustuotteiden materiaalina, ravintola Sohwissa on tarjolla herkullista hamppukastiketta ja Muuramen ruokapalveluissa hamppua lisätään punajuurilaatikkoon, Kynkäänniemi kertoo.

Kasviproteiinien kohdalla kannattavuuden parantaminen on jo kiertotaloutta. Samoin maito- ja lihatiloilla sivuvirtojen tehokkaampi käyttö tai oikeamääräinen eläinten ruokinta edistää kertotaloutta ja parantaa myös toiminnan tehokkuutta.

Vuoden pituisen Proteiinipiilaakso-hankkeen aikana ei ehditä ratkaista kaikkia ruokajärjestelmän haasteita. Toveri rakennettiinkin takaamaan jatkuvuus sille työlle, mitä hankkeessa on tehty.

– Ruokajärjestelmän yrittäjillä on paljon tietoa, jonka jakaminen hyödyttäisi koko keskisuomalaista ruokajärjestelmää. Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa kiertotaloutta omassa toiminnassaan, mutta kiertotalouden mukainen järjestelmä rakennetaan toimijoiden välisessä yhteistyössä, Kynkäänniemi painottaa.

Lisätietoja:

Emma Kynkäänniemi, Proteiinipiilaakso-hankkeen koordinaattori
emma.k.kynkaanniemi@jyu.fi
040 805 3434

www.kestavatproteiinit.fi/toveri

Joulujuoksulla autetaan jo viidettä kertaa kotimaan lapsia 1.12. Helsingissä. Luvassa on hauska koko perheen tapahtuma ja mukana myös lapsille oma joulujuoksu. Tapahtumaan odotetaan jopa 1 500 innokasta osallistujaa. Joulujuoksu on Pelastakaa Lapset ry:n järjestämä hyväntekeväisyystapahtuma, jolla kerätään varoja kotimaan köyhien lasten auttamiseksi. Icebug Finland on tapahtuman pääsponsori.

Suomessa elää yli 100 000 lasta köyhissä perheissä. He ovat syrjäytymisvaarassa. Pelastakaa Lapset auttaa tuhansia köyhissä perheissä eläviä lapsia ja nuoria maksamalla lasten harrastusmaksuja ja hankkimalla nuorille oppikirjoja lukio- tai ammattiopintoihin. Osallistumalla Pelastakaa Lapset Icebug Joulujuoksuun voi olla mukana auttamassa kotimaan lapsia.

Pelastakaa Lapset Icebug Joulujuoksu järjestetään lauantaina 1.12. Helsingissä, alkaen klo 15 Finlandia-talolta. Tapahtuma sopii kaiken ikäisille ja kuntoisille, sillä viiden tai kymmenen kilometrin matkan voi juosta tai vaihtoehtoisesti kävellä viisi kilometriä. Reitti kulkee kauniin Töölönlahden ympäri. Jo viidettä kertaa järjestettävässä tapahtumassamme on myös lasten oma Joulujuoksu. Pukeutumalla jouluiseen asuun voi osallistua myös naamiaiskilpailuun. Kolme nopeinta naista ja miestä sekä kolme parhaiten pukeutunutta palkitaan.  

Tapahtumassa on luvassa iloista joulutunnelmaa ja hyvää musiikkia! Musiikista vastaa nuori, lupaava laulaja Ipa. Yleisöä viihdyttää myös Sirkus Sirius.

Osallistumishintaan (40 tai 50 €) sisältyy joulujuoksupipo, diplomi, ajanotto sekä huoltopalvelut ja ensiapu reitillä ja maalissa. Viime vuoden Joulujuoksuun osallistui 1200 iloista juoksijaa. Tänä vuonna paikalle odotetaan jopa 1500 osallistujaa.

Osallistumalla Joulujuoksuun voi samalla auttaa kotimaan hädänalaisia lapsia ja lapsiperheitä. Tapahtuman tuotto ohjataan Pelastakaa Lasten kotimaan lastensuojelutyöhön, kuten köyhyydessä elävien lasten auttamiseen. Pelastakaa Lasten joulukeräyksen ja Joulujuoksun tuottojen turvin muun muassa maksamme lasten harrastusmaksuja sekä hankimme nuorille oppikirjat koko lukio- tai ammattiopintojen ajalle.

Joulujuoksuun voi osallistua osoitteessa: https://www.joulujuoksu.fi/fi/ilmoittaudu/

Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen voi myös osallistua:

• Lähettämällä tekstiviestin LAPSELLE numeroon 16499 (10€)
• lahjoittamalla keräystilille IBAN FI64 1017 3000 2107 27, viestiksi ”joulu”
• verkkolahjoituksella osoitteessa www.pelastakaalapset.fi

Lisätietoja:

Marika Salonen, yhteyspäällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 448 8324, marika.salonen@pelastakaalapset.fi

Carita Päivänen, viestintäpäällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 040 535 8221, carita.paivanen@pelastakaalapset.fi

www.joulujuoksu.fi

Liitteenä kuvituskuvat:

• joulujuoksukuva
• laulaja Ipa

Suomalaiset viettävät paljon aikaa autossa. Autossa ehditään matkustamisen lisäksi syödä, riidellä, viettää parisuhdeaikaa, laulaa, kuunnella radiota ja musiikkia sekä paljon muutakin selviää LähiTapiolan ja S-ryhmän kyselystä.

Kyselyn mukaan suomalaiset tekevät autossa paljon muutakin kuin matkustavat. Radion ja musiikin kuuntelu on hyvin yleistä, mutta äänikirjojakin kertoo kuunnelleensa 17 prosenttia vastanneista. Myös lähes 60 prosenttia vastanneista kertoo laulaneensa autossa. Ihmissuhteita hoidetaan myös paljon autossa.

-        Monet suomalaiset viettävät autossa jopa useita tunteja päivittäin ajaessaan töihin, harrastuksiin ja kauppaan. Kyselyn tuloksissa näkyy hyvin se, että auto on suomalaisille arkinen paikka ja ikään kuin kodin jatke. Siellä tehdään käytännössä ihan samoja asioita, kuin kotonakin, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Kyselyyn vastanneet kertoivat myös erityisen mieleenpainuvista hetkistä autoillessaan. Monet mieleenpainuvat hetket liittyvät tunteikkaisiin musiikkikokemuksiin, ihmissuhteisiin tai läheltä piti -tilanteisiin liikenteessä eläinten tai muiden tielläliikkujien kanssa.

-        Vaikka ajaessa tekisikin jotain muuta, on tärkeää huolehtia omasta keskittymiskyvystä liikenteessä. Moni kertoi erilaisista läheltä piti -tilanteista ja kohtaamisista eläinten, erityisesti hirvien kanssa. Useimmiten kohtaamisesta hirven kanssa selviää säikähdyksellä, mutta viime vuonnakin ajettiin yli 1 800 hirvikolaria, kertoo Nieminen.

Tällaiset hetket olivat jääneet kyselyyn vastanneiden mieleen:

• Vaimon vieminen sairaalaan lapsen synnytyksen alettua on jäänyt mieleen. Vaikka oli toinen lapsi tulossa, silti jännitti ja liikennesäännöt liki unohtuivat.
• Hämähäkki meinas aiheuttaa ojaan ajon, peräänajon ja sydänkohtauksen. Hirwee tilanne vieläkin iho nousee kanalihalle.
• Se hetki, kun istuin ensimmäisen kerran nykyisen mieheni autoon. Oli ensimmäiset treffit ja ensi hetki, kun näimme. Se keskustelu ja hetki on jäänyt hyvin mieleen.
• Yleensä lauloimme koko perheen voimin suosikki kappaleittemme mukana kovalla äänellä pitkillä automatkoilla.
• Mökiltä lähtiessä aikaisin aamulla keskellä valtatietä tepasteli monta koppeloa eivätkä väistäneet vaan kuskin piti väistää näitä hienoja lintusia ;)
• Parhaita ovat olleet hetken oman puolison kanssa, kun olemme jutelleet jostakin meille tärkeästä yhteisestä asiasta rauhassa.
• Muutama vuosi sitten oltiin perheen kanssa lähdössä reissuun. Tunnelma oli korkealla siihen asti, kun takapenkiltä kuului "äiti, täältä tulee kauheasti savua". Oli akku osunut penkin pehmusteeseen ja meinasi auto syttyä tuleen. Onneksi ei sattunut pahempaa ja saatiin palonalku samutettua kokiksella (ainoa neste, mi oli nopeasti saataville). Matka jatkui ja reissu oli hieno :)
• Muistan raskaana ollessani esikoiseni ensipotkut vatsassani ajaessani autolla silloiseen kotiini. 😊
• Mieheni kosi minua
• Mieleenpainuvimmat hetket ovat olleet äänikirjoja kuunnellessa, koska keskittyminen liikenteeseen on tosi hyvä vaikka toisin voisi luulla. Miehenikin nopeudet laskivat merkkien mukaisiksi äänikirjoja kuunnellessa.
• Matka esikoisen kanssa synnytyssairaalasta kotiin - ikinä ei ole ajaminen ollut niin jännittävää ja varovaista!
• Ajoimme pois isoisäni hautajaisista veljeni kanssa. Isoveljeni ajoi ja minä istuin takapenkillä. Matkalla soi kappale joka painui ikuisesti mieleeni, samalla kun olimme vain hiljaa koko matkan ajan, kuten perheessämme oli opetettu. Vaikeista asioista ei puhuta. Tuon hetken jälkeen, aina vaikean paikan tullen, olen kuunnellut kyseisen kappaleen ja keskustellut kuuntelun jälkeen vaikeatkin asiat halki.
• Labras pokemon oli keskellä tietä. Ei ku auto parkkiin tiensivuun ja nappaamaan pokemonin.
• Lapseni 5v. kertoi yhtäkkiä kesken automatkan,kuinka naapurin isompi poika oli kertonut kuinka lapsia tehdään ja halusi varmuuden ettei häntä ole niin tehty.
• Kun hirvi istui persuksilleen liukkauden takia ja minä luistelin ohi ilman kolinaa.

Kysely toteutettiin elo-syyskuussa ja siihen vastasi 9 303 täysi-ikäistä S-ryhmän asiakasta.

Oletko ehkä joskus tehnyt jotakin seuraavista autolla ajaessasi? (voit valita useamman)

Lisätietoja:
Markus Nieminen, liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija, LähiTapiola, markus.nieminen@lahitapiola.fi, 040 746 6107
Kyösti Knuuttila, viestintäpäällikkö, LähiTapiola, 050 5999 720, kyosti.knuuttila@lahitapiola.fi

Eri osaamisalueet hallittiin kiitettävästi matkailualan näytöissä. Enemmistö näytöistä tehtiin työelämässä. Matkailualalla on hyvät lähtökohdat vastata uudistuvan ammatillisen koulutuksen vaatimukseen työelämälähtöisyydestä. Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamiseen tulee kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut matkailualan perustutkinnon oppimistuloksia. Arviointiaineisto koottiin näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta täydentävästä aineistosta. Arvioinnissa oli mukana kaikkiaan 25 koulutuksen järjestäjää ja 501 opiskelijaa.

Ammatillinen osaaminen erinomaista, elinikäisen oppimisen avaintaidot keskeisiä alalla

Tulosten mukaan matkailualan koulutuksen laatutaso on erinomainen näyttöjen arvosanoilla mitattuna. Kaksi kolmasosaa (65 %) opiskelijoista sai näytön arvosanaksi kiitettävän, 31 % hyvän ja 4 % tyydyttävän. Parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Hieman heikommin hallittiin työn perustana oleva tieto.

– Elinikäisen oppimisen avaintaidot, kuten uusien tilanteiden haltuunotto, ongelmanratkaisu ja yhteistyö, ovat tärkeitä matkailualan työtehtävissä. On hyvä, että nämä taidot korostuvat opiskelijoiden osaamisessa, arviointisuunnittelija Johanna Kiesi toteaa.

Koulutus toteutetaan tiiviisti työelämän kanssa, enemmistö näytöistä työpaikoilla

Matkailualan koulutuksen työelämälähtöisyys on hyvällä tasolla, sillä koulutus toteutetaan tiiviisti työelämän kanssa. Jo nyt opiskelijat hankkivat osaamista aidoissa työelämän tilanteissa ja enemmistö näytöistä suoritetaan työpaikoilla.

Alan työpaikkoja matkatoimistoista ohjelmapalveluyrityksiin ja matkailukeskuksista hotelleihin on melko hyvin saatavilla eri puolella Suomea.

– Työpaikkojen moninaisuuden vuoksi on tärkeää varmistaa, että työtehtävät vastaavat tutkinnon tavoitteita, Kiesi kertoo.

Arvioinnin mukaan myös yksilölliset opintopolut näyttävät toteutuvan koulutuksessa. Yhteisten tutkinnon osien, jotka liittyvät esimerkiksi viestinnälliseen ja matemaattiseen osaamiseen, yhdistämisessä näyttöön on kuitenkin käyttämättömiä mahdollisuuksia. Esimerkiksi englannin kielen osaamista voisi osoittaa ja arvioida matkailualan asiakaspalveluun liittyvien työtehtävien yhteydessä näytössä.

Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota

Näyttötoiminnan kokonaislaatu on keskimäärin kohtalaisen hyvällä tasolla. Kehittämiskohteena nousi esiin työpaikkaohjaajien kouluttaminen opiskelijoiden ohjaukseen ja näytön arviointiin. Työpaikkaohjaajista koulutettuja on keskimäärin vain kolmannes. Oman haasteensa asettaa matkailualan sesonkien kiire ja henkilöstön vaihtuvuus. Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamiseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, kun opiskelijat hankkivat ja osoittavat osaamista yhä enemmän työpaikoilla. 

Matkailualalta valmistutaan vastaanottovirkailijoiksi, matka-asiantuntijoiksi ja matkailupalvelujen tuottajiksi. Ala on naisvaltainen. Matkailualalla toimitaan kansainvälisessä toimintaympäristössä ja tarjotaan asiakkaille esimerkiksi elämyksiin ja luontoon liittyviä matkailupalveluja. Ajankohtaisia suuntauksia alalla ovat kestävä kehitys ja digitalisaatio.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus järjestää 27.11.2018 klo 9 matkailualan oppimistuloksia käsittelevän webinaarin, jossa koulutuksen järjestäjillä ja työelämän edustajilla on mahdollisuus vertaisoppimiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen. Webinaariin voi ilmoittautua 20.11. saakka tämän linkin kautta.

Raportti:

Kiesi, J. Ammatillinen osaaminen matkailualan perustutkinnossa. Julkaisut 21:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi

Lisätietoja:

arviointisuunnittelija Johanna Kiesi, puh. 029 533 5545, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan asukkaille suunnattu Päihdeasennekysely on avattu. Kyselyllä selvitetään alkoholiin, muihin päihteisiin ja rahapelaamiseen liittyviä asenteita ja kokemuksia. Vuonna 2017 kyselyyn vastasi yli 1 000 kuntalaista.

Päihdeasennekyselyyn pääsee vastaamaan osoitteen www.a-klinikka.fi/epthml kautta 5.11.2018–31.12.2018. Vastaukset ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. Kysely avataan viikolla 45, kun vietetään valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön viikkoa.

Kysely tarjoaa asukkaille säännöllisen mahdollisuuden tuoda äänensä kuuluviin päihteisiin ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. A-klinikka Oy:n ehkäisevä päihdetyö toteuttaa kyselyn nyt neljättä kertaa.

”Viime vuonna vastauksia kerättiin ensimmäistä kertaa laajemmin peruskoulujen yläasteilla. Toivomme, että nyt myös lasten ja nuorten vanhemmat saataisiin pohtimaan omia asenteitaan ja kokemuksiaan”, kertoo ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Paula Meskanen A-klinikka Oy:ltä.

Päihdeasennekysely on osa seudullista Pakka-toimintaa, joka on tutkitusti tehokas malli paikalliselle työlle päihdehaittojen ehkäisemiseksi.

Lisätietoja

Paula Meskanen, koordinaattori
Ehkäisevä päihdetyö Hämeenlinna, A-klinikka Oy
paula.meskanen@a-klinikka.fi, puh. 050 592 1455

Kyselyn suora linkki: www.webropolsurveys.com/S/EBD0DACEA779044C.par