Naturresursinstitutet samlar in information om gamla lokala pioner och rågsurdegar.  De aktuella efterlysningarna offentliggörs på Trädgårdsmässan i Åbo 6–8.4.2018 på avdelningen för traditionella växter (B-hallen).

Gamla pioner är intressanta för Naturresursinstitutets forskare av många anledningar.

– Pionerna hör till de mest värdefulla och långvariga prydnadsväxterna i våra trädgårdar, och de mest anspråkslösa pionsorterna riskerar nu att försvinna då de mer storslagna luktpionerna tar över finländarnas trädgårdar, säger Sirkka Juhanoja, forskare vid Naturresursinstitutet, som motivering till valet av sorter.

Särskilt efterlyses information om sibirisk pion, midsommarpion, dillpion, herrgårdspion och bondpion inklusive olika sorter av bondpion som odlades i Finland på 1950-talet eller tidigare.  

Finländska pioner får delta i nordisk forsning

– Vissa av de pioner som anmäls till oss får delta i forskning där pionernas mångfald och odlingsvärde undersöks både ute på fältet och genom DNA-analyser. Finländska pioner jämförs också med pioner i genbankerna i andra nordiska länder. Det blir intressant att se om till exempel midsommarpionen är likadan över hela Norden, säger Merja Hartikainen, forskare vid Naturresursinstitutet.

Som ett resultat av forskningen kommer man att kunna inrätta en samling av pioner för långtidsförvaring i Finland. Samtidigt kommer man även att främja plantskolornas möjligheter att få tillgång till de bästa pionstammarna. Bevarandet av pionerna ingår i arbetet med det nationella program för växtgenetiska resurser, som koordineras av Naturresursinstitutet.

Det är enkelt att göra en anmälan om pioner med vår elektroniska webblankett (www.luke.fi/ilmoitakasvi).

Det går att bifoga foton eller skicka foton inklusive kontaktuppgifter senare till pionit@luke.fi  

Gamla surdegars egenskaper undersöks

Naturresursinstitutet är även intresserat av gamla rågsurdegar. I gamla rågsurdegar undersöks de mikrobiologiska egenskaperna och smakskillnaderna.

– För endast ett par generationer sedan fanns det ett surdegstråg i trä på alla gårdar. Surdegen kunde vara mycket gammal och gå i arv i släkten. Tack vare den syrade degen får brödet bättre hållbarhet och näringsvärde. Dessutom frigörs näringsämnena bättre i en form som människokroppen kan ta upp, säger Maarit Heinonen, forskare vid Naturresursinstitutet.

Naturresursinstitutet och Tavastlands yrkeshögskola (HAMK) började samla in information om gamla surdegar förra året. 

– Nu vill vi komplettera det material som HAMK-studenten Netta Leppänen har samlat in, säger Heinonen.

Anmälan om surdegar som gått från generation till generation kan lämnas till Maarit Heinonen, forskare, maarit.heinonen@luke.fi eller tfn 029 532 6117 Naturresursinstitutets forskare är även anträffbara på Trädgårdsmässan i Åbo på avdelningen för traditionella växter 6–8.4.2018.

Mer information: 

Pionefterlysning: forskarna Merja Hartikainen, tfn 029 532 6105 och Sirkka Juhanoja, tfn 029 532 6182.

Surdegsefterlysning: forskaren Maarit Heinonen, tfn 029 532 6117, fornamn.efternamn@luke.fi

Växtgenetiska resurser: https://www.luke.fi/sv/om-naturresurser/genetiska-resurser/vaxtgenetiska-resurser/

Bilder:

Bondpiontrio: Bondpion hör till de äldsta odlade pionsorterna. Dess historia går tillbaka åtminstone till 1600-talet.   Bild: M. Uusi-Honko, Pionien Kotis arkiv

Spett med rågbröd:  Gamla surdegar till rågbröd efterlyses.  Bildkälla: Leipätiedotus.fi 

Vuoden ensimmäinen Fingrid-lehti on ilmestynyt. Teemana tässä numerossa on uudistuminen ja kehittäminen. Lehti julkaistaan suomeksi ja englanniksi painettuna ja verkossa.

Fingrid-lehden pääjutussa esitellään strategiset hankkeet, jotka vahvistavat Fingridin tavoitetta pysyä ketteränä energiamarkkinoiden murroksessa ja varmistaa sähköjärjestelmän toimivuus. 

– Mo­no­po­li­na meillä on yh­teis­kun­nal­li­nen vas­tuu pitää yllä ja ke­hittää ener­gia­mark­ki­noi­den in­fra­struk­tuu­ria, jot­ta sähköjärjes­telmä toi­mii var­mas­ti myös ha­jau­te­tun ener­gia­tuo­tan­non yleis­tyessä, toimitusjohtaja Jukka Ruusu­nen toteaa.

Lehden muita aiheita ovat muiden muassa:

• Pääkirjoitus, Jussi Jyrinsalo: Haloo – kuuleeko Fingrid?
• Kohti sähkömarkkinoiden uusia toimintamalleja. Eera Oy:n Aki Toivasen haastattelu
• Hackathon hersytti uutta bisnestä
• Datahub – keskitetty tieto luo uusia mahdollisuuksia
• Vaasan energiaklusteri
• Kolumni, Miapetra Kumpula-Natri: Jättimuutokset EU:n energiapolitiikassa koskettavat kaikkia
• EU-suuntaviivoja: Laurent Schmitt, Eurooppalaiset sähkömarkkinat
• Toimikunnat esittelyssä
• Käytännön kysymys: Mitä sähkömarkkinoiden uudistuminen vaatii kuluttajalta? Vastaajana asiantuntija Päivi Suur-Uski, Motiva.
• Varttitaseen toteutuksen suunnittelu käynnistynyt

Painettu Fingrid-lehti on postitettu asiakkaille ja muille sidosryhmille. Jos et vielä saa lehteä, tilaa se verkkosivuiltamme. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa www.fingridlehti.fi. Lehti ilmestyy sekä painettuna ja verkossa myös englanniksi.

Lisätiedot ja juttuvinkit: 

Viestintä, Marjut Määttänen, marjut.maattanen(at)fingrid.fi

The Applied Arts and Design Network (AAD) on maailmanlaajuinen epävirallinen design- ja taideteollisuusalan museoiden johtajien verkosto, joka edistää yhteistyötä ja tietojen vaihtoa museoiden kesken. Verkostoon kuuluu yli 40 museonjohtajaa ympäri maailmaa. Verkoston puheenjohtajuus siirtyi Designmuseon johtaja Jukka Savolaiselle maaliskuun lopussa ja Designmuseo Helsingissä toimii isäntänä syksyllä järjestettävälle kokoukselle.

AAD perustettiin vuonna 2015 Lontoon Victoria & Albert -museon silloisen johtajan Martin Rothin ja Pariisin Musée des Arts Décoratifs'in johtaja Olivier Gabet'n toimesta.Verkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Se auttaa design- ja taideteollisuusalan museoita keskustelemaan yhteisistä alan haasteista ja kehittämään johtamiseen liittyviä käytäntöjä. Kokousaiheina ovat olleet muun muassa kokoelmien varastointi, kiertonäyttelytoiminta, museoiden rahoitus, digitaalinen teknologia ja yhteistyö kaupunkien kanssa. Verkoston jäseniä ovat yllä mainittujen lisäksi muun muassa Amsterdamin Stedelijk Museum, Belgiassa sijaitseva Design Museum Gent, Kööpenhaminan Designmuseum Danmark ja Wienin MAK-museo.

”Design- ja Taideteollisuusmuseoiden johtajien verkoston puheenjohtajuus on mahtava kunnianosoitus työlle, jota Designmuseossa teemme ja oiva mahdollisuus verkostoitumiselle, kun suuri määrä designmuseoiden johtajia saapuu syksyllä Helsinkiin”, toteaa tuore puheenjohtaja Savolainen ilahtuneena.

Suomen teillä ollaan jälleen siirtymässä kevään kynnyksellä kesänopeuksiin. Säiden parantuessa lisääntyvät myös helposti nopeudet teillä. Autoilevista suomalaisista yli 60 prosenttia kertoo ajaneensa ylinopeutta viimeisen vuoden aikana. Suomalaisten selvä enemmistö hyväksyy ylinopeuden ajamisen autolla.

LähiTapiolan tuoreen Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan autoilevista suomalaisista yli 60 prosenttia kertoo ajaneensa ylinopeutta viimeisen vuoden aikana ja 34 prosenttia kieltää ajaneensa ylinopeutta. Suomalaisten mielestä hyvät ajo-olosuhteet, hiljainen tie ja liian alhainen nopeusrajoitus ovat hyviä syitä ajaa ylinopeutta. Miehet kertovat ajaneensa naisia useammin ylinopeutta.

- Suomen teillä tapahtuu vuosittain noin 250 kuolonkolaria. Näistä yli joka kolmannessa on taustalla ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus. Nopeus on kiistatta keskeinen riskitekijä liikenteessä, kertoo LähiTapiolan johtava liikenneturvallisuuden asiantuntija Markus Nieminen.

Valtaosa ajaa hieman ylinopeutta

Selvityksen mukaan suomalaiset pyrkivät optimoimaan vauhtiaan suhteessa ylinopeudesta annettaviin rangaistuksiin. Vastaajista 51 prosenttia kertoi ajavansa yleensä pientä ylinopeutta, jolloin selviäisi huomautuksella. Kuitenkin 11 prosenttia kertoi yleensä ajavan jonkin verran ylinopeutta, josta selviäisi rikesakolla.

- On huolestuttaa, että yli puolet kuljettajista kertoo ajavansa yleensä ylinopeutta. Nykyaikaiset autot voivat hyvien ajo-ominaisuuksiensa vuoksi myös ruokkia vauhtisokeutta, eli kuljettaja ei ajaessaan tunnista eikä ymmärrä riskin läsnäoloa, Nieminen sanoo.

- Jalankulkijan tai pyöräilijän roolissa tilanne muuttuu. Esimerkiksi jalkakäytävän reunalla seistessä ero 40 tai 50 kilometrin tuntinopeudessa ohi ajavassa autossa voi tuntua isolta. Autoilija huomaa eron konkreettisesti vasta sitten, jos hän joutuu jarrutustilanteeseen. Pienikin ylinopeus pidentää jarrutusmatkaa tuntuvasti. Rajoituksilla on siis syynsä, kertoo Nieminen.

Syitä ajaa ylinopeutta löytyy suomalaisten mielestä monia

Kyselytutkimuksen mukaan selvästi hyväksytyimmät syyt ajaa ylinopeutta ovat hyvät ajo-olosuhteet (44 %) ja hiljainen tie (42 %). Myös liian alhaiselta tuntuva nopeusrajoitus on 10 prosentin mielestä syy ajaa nopeusrajoituksia kovempaa. Muita syitä olivat tuttu tieosuus, turvallinen auto ja kiire.

- Suomalaisista 30 prosenttia ei hyväksy ylinopeuden ajamista missään olosuhteissa, toteaa Nieminen.

Tulokset selviävät LähiTapiolan tilaamasta Arjen katsaus -tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 1006 ihmistä 2.3.–8.3.2018 välisenä aikana. Vastanneet edustavat maamme 15-74 -vuotiasta väestöä. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.

Lisätietoja:

Markus Nieminen, johtava asiantuntija, liikenneturvallisuus, LähiTapiola vahinkovakuutus, 040 7466 107, markus.nieminen@lahitapiola.fi

Kyösti Knuuttila, viestintäpäällikkö, LähiTapiola, 040 1835 806, kyosti.knuuttila@lahitapiola.fi

Vaikka Tuusulan vuoden 2020 Asuntomessujen tontit Rykmentinpuistosta varattiin jo, on Helsingin metropolialueella sijaitsevassa Tuusulassa tarjolla omakotirakentajille kymmeniä kunnan tontteja, joissa hyvä sijainti yhdistyy pääkaupunkiseutua edullisempaan hintaan. Esimerkiksi Jokelan Peltokaaressa 875 neliön tontin omistajaksi pääsee alle 40 000 eurolla. Pääliikenneväyliä pitkin pääkaupungin sykkeeseen matkaa reilussa puolessa tunnissa ja lentokentällekin on parhaimmillaan vain vartin ajomatka.

Myynnissä on tonttimaata halutulta Tuusulanjärven Anttilanrannan pientaloalueelta ja nopean raideyhteyden ääreltä Jokelasta. Suositun Lahelan pientalotontit ovat ennakkomarkkinoinnissa. Tuusulan kunta myy tontteja joko kiinteähintaisina tai tarjousten perusteella alueesta riippuen.

Kunnan omakotitonttitarjonta pientalorakentajille on esillä Helsingin Messukeskuksessa Kevätmessujen Oma koti -tapahtuman osastolla 3f41 torstaista sunnuntaihin 12.–15.4. Messut ovat avoinna to 12.4. - la 14.4. klo 10–18 ja su 15.4. klo 10–17.

Lisätietoja:

Sari Tennijärvi, Tuusulan kunta, puh. 040 3143 545, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

tuusula.fi/omakotitontit

asuntomessut.fi/tulevat-messut/tuusula-2020/

kevatmessut.messukeskus.com/

Esillä myös tuusulalaisten sisustusyrittäjien ja kädentaitajien tuotteita:

Miiko Design

Memories – Marin putiikki

Onnion Store

Somia Living

Tuusulan seudun eläkeläiset r.y.

Talven 2018 riistakolmiolaskentojen perusteella useiden nisäkäslajien yksilömäärissä on tapahtunut muutoksia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Selvästi vähemmän havaittiin oravan, kärpän, lumikon, valkohäntäpeuran ja rusakon jälkiä. Viimevuotista enemmän nähtiin metsäkauriin ja saukon jälkiä. Hirven ja ketun jälkien määrä oli säilynyt suunnilleen samana.

Tulokset perustuvat alkutalven 2018 lumijälkilaskentoihin, joissa kierrettiin noin 690 riistakolmiota ja runsaat 130 peltokolmiota. Lumiolosuhteiden puolesta laskentaolosuhteet olivat kohtuulliset, Pohjois-Suomessa hyvät.

Talvilaskentojen tuloksia ei käytetä lajien metsästyksen vuosittaiseen mitoittamiseen samalla tavalla kuin kesälaskentojen tuloksia. Talvilaskennat ovat kuitenkin merkittävä, ja joidenkin lajien osalta ainoa keino saada tietoa lajin yksilömäärissä tapahtuvista muutoksista eri osissa maata. Talvilaskennoista kertyviä aikasarjoja käytetään myös metsästyksen kestävän mitoituksen arviointiin.

Metsäjäniksen alamäki näkyy 30-vuoden aikasarjassa

Lumijälkiä on laskettu kolmekymmentä vuotta. Tänä aikana erityisesti metsäkauriin, valkohäntäpeuran ja rusakon määrät ovat kasvaneet koko ajan. Huomattavasti vähentyneitä ovat orava, kärppä, lumikko ja metsäjänis.

Tämän vuoden laskennoissa metsäjäniksen, oravan ja kärpän koko maan jälkitiheydet ovat alhaisimmat koko 30-vuotisella seurantakaudella. Oheisessa kuvassa esitetään metsäjäniksen runsaudenvaihtelu kolmioaineiston pohjalta kolmella Suomen osa-alueella.

Kuvateksti: Metsäjäniksen kannanvaihtelu vuosina 1989−2018 metsä- ja peltokolmioiden yhdistetyn aineiston perusteella. Pystyakseli: ylitysjälkiä/10 km/vrk. Vihreä viiva: Etelä-Suomi, punainen Keski-Suomi ja sininen Pohjois-Suomi. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana. Kuva myös: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2018/04/graafi-janis.png

Riistakolmioiden kesälaskennat aloitettiin maan laajuisesti elokuussa 1989. Samana vuonna tehtiin myös ensimmäiset lumijälkilaskennat riistakolmiolla eli nyt tehty talvilaskenta oli järjestyksessä 30. Peltokolmioiden laskenta aloitettiin vuonna 1999, joten niillä oli 20. laskentavuosi. Lumijälkilaskentojen avulla seurataan runsaimpien nisäkäslajiemme runsaudenmuutoksia.

Lisätietoa:

Katja Ikonen
Asiantuntija, seurannat
puh. 0295327010
katja.ikonen@luke.fi

Pekka Helle
Erikoistutkija
puh. 0295327410
pekka.helle@luke.fi

Lisätietoa laskennoista Riistakolmiot.fi

Turvapaikkahakemusten vuoksi korkeimman hallinto-oikeuden asiamäärät ovat kasvaneet vuosittain vuodesta 2016. Kun tuomioistuimeen saapui vuonna 2014 noin neljätuhatta asiaa, vuonna 2017 määrä oli jo lähes kuusi ja puolituhatta. Vuoden 2018 ensimmäisellä neljännekselle asioita oli kirjattu jo puolisentoistatuhatta.

Turvapaikka-asiat alkoivat lisääntyä KHO:ssa vuosina 2016 – 2017, kun vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset oli käsitelty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeuksissa. KHO:ssa asiat on pyritty käsittelemään mahdollisimman nopeasti. Ulkomaalaisasioiden käsittelyaika on noin kolme kuukautta. Valitusluvan ulkomaalaisasioissa sai 9,6 prosenttia hakijoista vuonna 2017.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on tällä hetkellä vireillä 923 valituslupahakemusta ulkomaalaisasioissa, niistä turvapaikka-asioita on 717. Turvapaikka-asioissa kaksi kolmannesta hakemuksista on saatu käsiteltyä alle kolmessa kuukaudessa, korkeimmasta hallinto-oikeudesta kerrotaan.
KHO:n tilastojen mukaan valituslupahakemuksista hylätään yli 85 prosenttia. Luvan tultua myönnetyksi valitus joko hylätään tai hyväksytään tai asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle tai hallinto-oikeudelle.

Myös Maahanmuuttovirasto voi hakea hallinto-oikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta käytännössä näin tapahtuu vain harvoin. Turvapaikka-asioissa virasto haki valituslupaa vuosina 2016 – 2017 yhteensä 75 kertaa ja vuonna 2018 kerran. Oleskelulupa-asioissa Maahanmuuttovirasto haki valituslupaa vuosina 2016 – 2017 kolmesti ja vuonna 2018 kerran.

LUE artikkeli turvapaikka-asioista KHO:n vuosikertomuksesta

MIGRI:n tilastoja

LIITE ratkaistut ulkomaalaisasiat lopputuloksen mukaan
LIITE korkein hallinto-oikeus on Fabianinkadulla Helsingissä

Yhteystiedot:
Päivi Musakka, viestintäpäällikkö
050 341 1347
paivi.musakka@oikeus.fi

Suomalaista Alexis Stenforsia on kuvailtu yhdeksi ”maailman pahamaineisimmista huijaripankkiireista”. Stenfors toimi 15 vuotta investointipankkiirina alan tärkeimmissä pankeissa, muun muassa HSBC:n, Citin, Crédit Agricolen ja Merrill Lynchin valuutta- ja korkojohdannaiskauppiaana. Vuonna 2009 hän jäi kiinni sijoitussalkkunsa arvon vääristelystä ja menetti työnsä sekä sai porttikiellon Lontoon Cityn pankkimaailmaan. Kaupoillaan hän aiheutti työnantajalleen Merrill Lynch -pankille 465 miljoonan euron tappiot.

Riskitekijä on Stenforsin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva selvitys pankki- ja rahoitusalan ongelmista: markkinoiden ja korkojen manipuloinnista, asiakkaiden huijaamisesta sekä kannustinjärjestelmistä, jotka piiskaavat treidaajia ottamaan koko ajan suurempia riskejä. Silloin tällöin kiinni jäävät huijaripankkiirit ovat vain oire alan syvemmistä rakenteellisista ongelmista. Pankit saavat pitkälti itse päättää rahoitusalan pelisäännöistä ja toimia oman pelinsä erotuomareina. Alexis Stenfors valaisee kiehtovasti globaalia finanssitaloutta pyörittävien treidaajien mielenmaisemaa – kuinka menestyneestä treidaajasta voi tulla konna, rogue trader.

Stenforsilla on diplomiekonomin tutkinto ja rahoituksen maisterin tutkinto Tukholman kauppakorkeakoulusta, maisterin tutkinto Community of European Management Schools -kauppakorkeakouluverkostosta ja filosofian tohtorin tutkinto Lontoon yliopiston SOAS-collegesta. Hän toimii parhaillaan taloustieteen ja rahoituksen lehtorina Portsmouth Business Schoolissa. Kirjan väitteet perustuvat tekijän kokemusten lisäksi hänen tutkimustyöhönsä.

Alexis Stenfors luennoi Tampereen yliopistolla torstaina 19.4. otsikolla ”The Dark Side of Banking”. Luento on Paavo Koli -salissa (Pinni A, Kanslerinrinne 1) klo 10.00 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa!

Alexis Stenfors
Riskitekijä – Pankkimaailman pimeä puoli
264 s., Vastapaino 2018

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

På grund av asylansökningarna har mängden ärenden i högsta förvaltningsdomstolen ökat årligen sedan 2016. Då det år 2014 inkom ungefär fyra tusen ärenden till domstolen, var antalet år 2017 redan närmare sex och ett halvt tusen. Under det första kvartalet år 2018 är antalet inkomna ärenden redan uppe i 1500.

Antalet asylärenden började öka i HFD 2016-2017 då det stora antalet asylansökningar från 2015 hade behandlats i Migrationsverket och i förvaltningsdomstolarna. I HFD har man eftersträvat att handlägga ärendena möjligast fort. Handläggningstiden för utlänningsärenden är ca tre månader. År 2017 beviljades besvärstillstånd i 9.6 % av utlänningsärendena.

För tillfället är 923 besvärtillståndsansökningar i utlänningsärenden anhängiga i högsta förvaltningsdomstolen. Av dem gäller 717 asyl. Av asylärendena avgörs två tredjedelar inom tre månader berättar man från högsta förvaltningsdomstolen.

Enligt HFD:s statistik avslås 85 % av ansökningarna om besvärstillstånd. Då besvärstillstånd har beviljats godkänns eller avslås besvären, eller så återvisas ärendet till Migrationsverket för ny behandling.

Också Migrationsverket kan ansöka om besvärstillstånd från högsta förvaltningsdomstolen men det är sällsynt. Under åren 2016-2017 ansökte verket 75 gånger om besvärstillstånd i asylärenden och under 2018 en gång. I uppehållstillståndsärenden ansökte Migrationsverket under åren 2016-2017 tre gånger om besvärstillstånd och en gång under 2018.

SE statistiken

LÄS artikeln om asylärenden i HFD:s årsberättelse

BILAGA avgjorda asylärenden enligt slutresultat (på finska)

BILAGA bild av HFD:s byggnad

Kontaktuppgifter:
Päivi Musakka, kommunikationschef
050 341 1347
paivi.musakka@oikeus.fi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ensimmäisenä suomalaisena erikoissairaanhoidon toimijana ottanut laajasti käyttöönsä hoitotyön mobiilisovelluksen lääkitysominaisuuden. Sen avulla potilaalle määrättyjen lääkkeiden tarkasteleminen ja antokirjaaminen onnistuu langattomasti älypuhelimella heti potilashuoneessa.

Hoitotyön mobiilisovelluksen lääkitysominaisuus pilotoitiin Tyksin sisätautien vuodeosastolla vuonna 2017. Vuoden alussa sen käyttöä laajennettiin ja pian se on käytössä kaikilla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuodeosastoilla sekä muutamilla poliklinikoilla. Lääkitysominaisuus on osa heidän käyttämäänsä laajempaa mobiiliratkaisukokonaisuutta. 2015 pilotoitu ja käyttöönotettu ensimmäinen mobiiliominaisuus sisältää havaintoarvojen langattoman selaamisen ja kirjaamisen, jolloin potilaasta mitatut arvot – kuten verenpaine ja pulssi – kirjataan reaaliaikaisesti suoraan potilastietojärjestelmään. Sittemmin mobiiliratkaisun toiminnallisuuksia on laajennettu – tuoreimpana esimerkkinä lääkitysominaisuus.

Lääkitysominaisuus on älypuhelimessa toimivan sovelluksen toiminnallisuus, joka hakee potilaan kokonaislääkityksen sekä lääkemääräykset potilastietojärjestelmästä reaaliajassa. Vastaavasti sovelluksella antokirjatut lääkkeet tallentuvat heti lääkitysohjelmaan potilastietojärjestelmässä. Ajantasaiset tiedot ovat välittömästi kaikkien hoitoon osallistuvien nähtävillä. Kun päivitykset potilastietojärjestelmään ovat reaaliaikaisia, päätöksenteko voidaan perustaa viimeisimpien potilastietojen mukaisesti. Tiedonkulku ei myöskään keskeydy järjestelmäkatkosten aikana, sillä vikatilannetta edeltävä potilastieto on saatavilla mobiilisovelluksen avulla.

Lääkitysominaisuus on suunniteltu toimimaan hoitajan tukena ja turvana varmistaen oikeanlaisen lääkehoidon sekä ajantasaisen antokirjauksen lääkitysohjelmaan. Lääkkeenjakokierrolla potilasrannekkeen skannaamalla tunnistetaan oikea potilas ja reaaliaikaisen tiedon perusteella tarkistetaan oikea lääke, annos sekä antotapa. Sovellus tuo potilastietojärjestelmästä myös annosteluaikataulun, jolloin oikea lääke annetaan oikeaan aikaan. Lääkkeen antokirjauksesta jää heti merkintä potilastietojärjestelmään ja lääkkeiden tupla-antokertoja ei tule, kun tämän hetken tilanne näkyy kaikille. Hoitajan voidessa tarkistaa lääkemääräykset ja aikaisemmat kirjaukset heti potilashuoneessa inhimilliset virheet vähentyvät ja aikaa säästyy potilashoitoon.

”Mikäli lääkkeen ohjelmoidusta antoaikataulusta poiketaan, antokirjauksista pystyy tarkistamaan ajankohdan, jolloin lääke on potilaalle annettu. Tämä todettiin tärkeäksi esimerkiksi tapauksessa, jolloin kaksi antibioottia oli ohjelmoitu annettavaksi potilaalle samaan aikaan. Täsmällisen antokirjauksen perusteella pystyttiin selvittämään potilaan saaman vaikean allergisen reaktion aiheuttaja. Myös muita lääkitykseen liittyviä sivuvaikutuksia on pystytty tunnistamaan,” kertoo Riitta Danielsson-Ojala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin suunnittelija.

Kyseinen mobiiliratkaisukokonaisuus on oululaisen terveysteknologiayrityksen Medanetsin kehittämä innovaatio, jonka eteenpäin kehittämisessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ollut vahvasti mukana. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lisäksi Medanetsin mobiiliratkaisuita käytetään useissa suomalaisissa sairaaloissa ja terveysasemilla.

Pohjoismaiden johtava teknisen kaupan ammattilainen Ahlsell ilmoittaa, että yhtiön uutena sähkötoimialan johtajana on aloittanut Tomi Muurinen, 40.

Hyvinkää, 5.4.2018 – Tomi Muurinen siirtyi Ahlselille sähköistysratkaisuja tarjoavalta Ensto Finland Oy:ltä, jossa hän ehti työskennellä lähes 10 vuotta myynnin eri johtotehtävissä. Ennen Enstoa hän työskenteli ABB:llä myynnin ja tuotehallinnan eri osa-alueilla. Muurinen tuo mukanaan monipuolista osaamista sähkötoimialan eri sektoreilta ja vankkaa kokemusta sekä myynnistä että tuotehallinnasta.

– Olin viimeiset seitsemän vuotta myynti- ja markkinointijohtajana sähköteollisuuden valmistavalla puolella, joten on mukavaa vaihtelua päästä tekemään töitä toimittajastrategioiden parissa. Pystyn tuomaan Ahlsellin toimintaan enemmän tavarantoimittajan näkökulmaa, mikä parantaa jatkossa yhteistyötämme tukkutoiminnan eri osapuolten kanssa, Muurinen kertoo.

Muurinen näkee sähköalan kehittyvän entistä digitaalisemmaksi. Samalla kaupankäynti jatkaa nopeaa sähköistymistään.

– Digitalisoituminen tarjoaa toimialalla jatkuvasti uusia mahdollisuuksia lisätä myyntiä. Suomessa on menneillään rakentamisen kasvubuumi, mikä tulee näkymään vielä pitkään myös sähkötoimialan kasvuna. Suhdanteet vaikuttavat lupaavilta lähitulevaisuudessa.Tämän vuoksi myös Ahlsellilla on tavoitteena kasvattaa teknisen kaupan tuotteiden valikoimaansa. Meillä on lisäksi käytössä erinomainen sähköisen kaupan osaaminen ja kattava nettikauppa.

Muurinen haluaa kehittää Ahlsellin sähköliiketoimintaa entistä tehokkaammaksi aktiivisella ja rakentavalla otteella.

– Kiinnostuin Ahlsellissa juurikin sen tekemisen meiningistä. Ahlsell ei polje toiminnassaan paikoillaan, vaan me uskallamme asettaa itsellemme kovia kasvutavoitteita. Monialatukkurina meillä on hyvät mahdollisuudet päästä tekemään isoja peliliikkeitä LVI-, sähkö-, rakennus- ja teollisuusaloilla.

Lisätiedot:

Tomi Muurinen | Sähkötoimialan johtaja

0406634434, tomi.muurinen@ahlsell.fi 

Autismisäätiön 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan Esko Juholan historiateos Autismin muuttuvat kasvot. Autismisäätiön historia on samalla autismitietoisuuden historiaa. Ääneen pääsevät niin säätiön perustajat, työntekijät kuin autistit itsekin. Kirja seuraa säätiön historian ohella autismitietoisuuden kehittymisen merkkipaaluja ja piirtää kuvan tärkeästä yhteiskunnallisesta vaikuttajasta, jonka ääntä kuullaan tänä päivänä korkeimmalla päättävällä taholla asti.

Autismi on aivojen neurobiologinen häiriö, jonka syntysyytä ei toistaiseksi tiedetä. Autistit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan kirjava joukko ihmisiä, jotka viestivät, ovat vuorovaikutuksessa ja kokevat ympäröivän maailman eri tavalla kuin muut.

Autismista alettiin puhua laajemmin 1940-luvulla, kun lastenpsykiatri Leo Kanner erotti heidät kehitysvammaisista omaksi ryhmäkseen. Syypäänä lapsen autismiin Kanner ja hänen aikalaisensa pitivät lasten äitejä, jotka leimattiin tunnekylmiksi ”jääkaappiäideiksi”, joiden empatiakyvyttömyys oli ajanut lapset autistiseen tilaan. Lapset eristettiin vanhemmistaan ja heitä yritettiin houkutella takaisin ”normaalitilaan” psykodynaamisella terapialla – varsin laihoin tuloksin.

Vaihtoehtoiset näkemykset autismista ja sen syistä alkoivat saada jalansijaa vasta 1980-luvulla. Vanhemmat vapautettiin pannasta ja autisteja alettiin kuntouttaa erilaisin menetelmin. Yksi merkittävimmistä kuntoutushankkeista oli Suomen Autismiyhdistyksen hallinnoima Nuorten aikuisten kuntoutusprojekti, tuttavallisemmin Käpylä-projekti, joka käynnistyi vuonna 1992.

Projekti sai aikaan merkittäviä tuloksia autistien kuntoutuksessa, ja vuonna 1998 sen juurille perustettiin yleishyödyllinen Autismisäätiö. Säätiö jatkoi Käpylä-projektissa aloitettua työtä ja laajeni hyvin nopeasti valtakunnalliseksi toimijaksi. Tänä päivänä säätiö tarjoaa palveluitaan yli 1000 autistille ja työllistää yli 300 henkilöä. Laajentumisesta huolimatta se on säilyttänyt yleishyödyllisen statuksensa.

Autismisäätiö täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Kahden vuosikymmenen aikana säätiö on laajentunut viiden asiakkaan hankkeesta valtakunnalliseksi toimijaksi, joka tarjoaa erilaisia palveluja autismin kirjon ihmisille. Autismisäätiön 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan teos Autismin muuttuvat kasvot.

Huhtikuu on myös autismitietoisuuden kuukausi, jota Autismisäätiö viettää nimellä Keppulikuu jo kolmatta vuotta. Keppuli on Autismisäätiön perustajaperheen tyttären oma sana esineelle, jonka kädessä pitelemisestä ja naputtelusta tulee hyvä olo. Keppulikuun aikana järjestetään lukuisia tapahtumia, jotka levittävät autismiymmärrystä ja autismiystävällisyyttä koko Suomeen.

Kirjan tiedot:
Esko Juhola: Autismin muuttuvat kasvot - Autismisäätiö 20 vuotta
ISBN 978-952-264-921-8, 269 sivua
Lataa kansikuva

Lisätiedot ja haastattelut: Esko Juhola | 044 747 0882 | esko.juhola@autismisaatio.fi

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Turun kaupungin varhaiskasvatus ja Turun Latu järjestävät opastettuja koko perheen Metsämörri-tapahtumia ympäri Turkua huhti - toukokokuussa. Tapahtumia on yhdeksän. Reitit ovat n. 1 km:n mittaisia, ja niiden varrella on yhteisesti suoritettavia tehtäviä.

Järjestäjät suosittelevat varustautumaan sään mukaisesti mukavilla ulkovaatteilla, saappailla ja eväillä, joita voi syödä metsäretken jälkeen.

Lähtöpaikat:

• 10.4.2018 klo 18.00 Länsikeskus - Runosmäki / Impivaara, Kurrapolku 10
• 12.4.2018 klo 18.00 Hirvensalo / Hirvensalon laskettelurinteen alapuolelta
• 17.4.2018 klo 18.00 Keskusta / Urheilupuiston ison katsomon kellon alta
• 18.4.2018 klo 18.00 Ispoinen / Katariinanlaakso, Sigridinpolku 5
• 19.4.2018 klo 18.00 Lauste - Varissuo / Lausteen koulu piha, Raadinkatu 7
• 24.4.2018 klo 18.00 Itäharju - Halinen / Kristillinen opisto, Lustokatu 7
• 26.4.2018 klo 18.00 Härkämäki - Jyrkkälä / Ieskatu 9
• 2.5.2018 klo 18.00 Paattinen - Moisio - Jäkärlä / Pyhtymäen pururata Jäkärlä, Auvaismäentie 7
• 3.5.2018 klo 18.00 Perno - Pansio / Pansion kisapuisto, Laivateollisuudenkatu 21

 Ilmoittautumiset tämän linkin kautta: https://bit.ly/luontopolut

Lisätietoja /
päiväkodinjohtaja Helena Portnoj
helena.portnoj@turku.fi
050 4087801

Vesa Lappi, toimitusjohtaja, Kala-Lappi Oy

045 1569225, vesa.lappi@kalalappi.fi

Joachim Wolontis, liiketoimintajohtaja, Disas Caviar Oy

040 551 8507, joachim.wolontis@disas.fi

Gradia Jyväskylän muusikon koulutuksen Loisto-konserttisarja tarjoa tänä keväänä kaikkiaan 15 konserttia yli 100 esiintyjän voimin. Suuria tunteita on tarjolla 9. – 13.4.2018 Siltasalissa (Pitkäkatu 19 – 21, Jyväskylä). Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy.

Koululaisille järjestetään myös päiväkonsertteja, ja niihin on ilmoittautunut jo noin 600 koululaista.

Konserteissa Gradian muusikko-opiskelijat esittävät taidokkaita ja monipuolisia konsertteja ja valmistuvat ammatteihinsa näiden esiintymisten myötä. Media-alan perustutkinnon opiskelijat kuvaavat konsertit monikameratuotantona, ja ne lähetetään oppilaitoksen sivujen - www.gradia.fi/loisto - sekä YouTubessa Gradia.fi-kanavan kautta kaikkien kuultavaksi ja katsottavaksi.

Oman arvokkaan työpanoksensa antavat hius- ja kauneusalan opiskelijat, jotka tekevät esiintyjien kampaukset ja meikit, sekä graafisen alan ja valokuvauksen opiskelijat, joiden kädenjälkeä erilaiset tilaisuuksien painotuotteet ovat.

Tämä monialainen yhteistyö on aina ollut tärkeä osa ja myös ratkaiseva tekijä Loisto-konserttisarjoissa.

Konserttiviikon ohjelma

Ma 9.4.
klo 18.00 Petteri Varis ja Mirko Honkanen - Eight Movements In Circles (Progressive Metal, Progressive Rock) klo 19.30 Saija Väisänen ja Sofia Henneken - Ooh La La (pop/rock)

Ti 10.4. 
klo 18.00 Iida Nättinen – Pitkäkatubluus (laulaja-lauluntekijä / indierock/taidepop) 
klo 19.30 Oskar Riekko – Out of it (funk/rock/alternative)

Ke 11.4. 
klo 18.00 Otto Veikkola - Stand up and shout, My time is now! (Hard Rock/Heavy Metal) 
klo 19.30 Juho Seppänen H.Y.P.E (Hyvä, Ylläätävä, Päätön, Eteerinen (pop/rock)

To 12.4. 
klo 18.00 Olli Huuskonen - To be played at maximum volume – David Bowie -tribuutti (Glam Rock) 
klo 19.30 Suontausta & Puusaari grand band – Kasvot kohti aurinkoo (laulaja-lauluntekijä/folk)

Pe 13.4. 
klo 18.00 Satu Nyqvist – Breathing underwater (pop/soul/black gospel) 
klo 19.30 Jukka-Pekka Juntunen & Valtteri Rouhiainen – Hits only (Groove/Funk/Jazz)

Lisätietoja

Anne-Mari Kunelius, tuottaja, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 5207
Tiina Hiekkaranta, av-tuottaja, Gradia Jyväskylä, puh.040 341 5781

https://gradia.fi/loisto

Kasvattajat rakentavat tulevaisuutta. Kasvatus tuottaa niin ihmisen kuin yhteiskunnan kannalta välttämättömiä tiedollisia, taidollisia ja moraalisia valmiuksia. Kasvattajien tehtävänä on huolehtia siitä, että nämä valmiudet ovat riittäviä. Vastuuseen kasvaminen ja kasvattaminen -kirja käsittelee näitä teemoja.

Kasvatukseen kuuluu optimismi ja usko kasvatuksen mahdollisuuksiin, mutta voidaanko ihmisiä kasvattaa ottamaan vastuu itsestään ja toisistaan? Jos voidaan, miten tämä käytännössä tapahtuu? Tässä kirjassa etsitään vastauksia näihin hankaliin kysymyksiin.

Kirjan keskeisin teema on vastuuseen kasvamisen ja kasvatuksen ristiriitainen luonne. Ristiriidat johtuvat siitä, että ihminen on yhtä aikaa sekä itsekäs että sosiaalinen olento. Ihminen pyrkii turvaamaan omat etunsa – usein toisten kustannuksella – mutta samaan aikaan hän tarvitsee toisia. Kasvatus voidaan pelkistetysti nähdä pakottamisena vastuun ottamiseen itsestä ja toisista, mutta vastuun ottaminen on kumminkin viime kädessä yksilön oma valinta. Siten vastuuseen kasvattamisessa törmätään kasvatuksen rajoihin.

Vastuuseen kasvamisen ja kasvatuksen ristiriidat näkyvät paitsi teoreettisina myös käytännöllisinä jännitteinä. Kasvattajan ja opettajan on tultava toimeen molempien ristiriitojen kanssa. Tässä kirjassa tutkitaan vastuuta ja vastuuseen kasvattamista niin teoreettisista kuin käytännöllisistä – kouluun ja opettajankoulutukseen liittyvistä – näkökulmista.

Kirja on sopivaa luettavaa jokaiselle kasvattajalle ja opettajalle.  

Lisätiedot:

Sakari Saukkonen, puh. 050 3220 750, sakari.saukkonen@jkl.fi
Pentti Moilanen, puh. 045 2356 448, pentti.moilanen@jyu.fi

Teoksen tiedot:

Vastuuseen kasvaminen ja kasvattaminen. Sakari Saukkonen & Pentti Moilanen (toim.). 2018. Teos on julkaistu Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatusalan tutkimuksia -sarjassa numerolla 76.

Mediakappaleita voi tiedustella julkaisusarjan toimittaja Timo Hautalalta, timo.hautala@jyu.fi, puh. 040 805 4487

Julkaisujen myynti: https://kirjasto.jyu.fi/kauppa/fera

Interrail oli 1970- ja 80-luvuilla suosituin matkailumuoto nuorison keskuudessa. Monelle se oli ensimmäinen kokemus muista maista ja kulttuureista: eurooppalaiset kaupungit muuttuivat nimistä paikoiksi, kirjoista ja historiasta omakohtaisiksi kokemuksiksi. Samalla matka oli mahdollisuus kokeilla omia rajojaan ja itsenäisyyttään: matkaan pääsi jopa alaikäisenä. Noilta matkoilta on tallessa lukemattomia muistoja ja valokuvia.

Muistitietokeruu Täältä tullaan Eurooppa! kartoittaa muistoja ja kokemuksia Interrail-matkoilta 1970-luvulta tähän päivään. Kirjoittaa voi esimerkiksi Interrailille valmistautumisesta, matkalla tehdyistä asioista tai tunteista kotiinpaluun jälkeen. Niin muistot junista, eri maista ja kaupungeista kuin matkan varrella kohtatuista ihmisistäkin ovat toivottuja. Keruun järjestäjiä kiinnostaa myös, millaisia asioita matka opetti ja mitä nuoruuden Interrail-matka merkitsee vastaajalle nyt.

Keruu jatkuu 15.10.2018 saakka. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon ja Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. SKS tiedottaa keruun tuloksista syksyllä 2018 ja arpoo kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Keruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Mikko Manka, joka hyödyntää vastauksia aihetta käsittelevässä historian alan väitöskirjassaan Tampereen yliopistossa.

Vastausohjeet: www.finlit.fi/interrail

Lisätietoja:
SKS:n arkisto, puh 0201 131 240, keruu@finlit.fi
Mikko Manka, mikko.manka@staff.uta.fi

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump jatkaa tullipeliään ja hermostuneisuus markkinoilla vain lisääntyy. Vuoden ensimmäinen neljännes Yhdysvaltain osakemarkkinoilla oli heikoin alkuvuoden neljännes sitten finanssikriisivuosien 2008 ja 2009. Huhtikuu käynnistyi markkinoilla heikoiten sitten vuoden 1929.

Sijoittajien riskinälän heikkenemistä kuvaa myös Yhdysvaltain kymmenen vuoden valtionlainan korko, joka on laskenut runsaassa kuukaudessa lähes 20 korkopistettä.

Laajamittaisen kauppasodan uhka kasvaa, kun Kiina ja Yhdysvallat nokittelevat toisiaan tullipäätöksillä. Tiistaina Trumpin hallinto julkaisi suunnitelmat 25 prosentin tuontitulleista 1333 kiinalaistuotteelle jo aiemmin päätettyjen teräs- ja alumiinitullien lisäksi.

Kiina nokitti samalla mitalla julkaisemalla ehdotuksensa tuontitulleista amerikkalaistuotteille, joiden yhteisarvo on 50 miljardia dollaria. Vasta viikonloppuna Kiina vastasi Yhdysvaltain teräs- ja alumiinitullipäätöksiin asettamalla tullit 128 amerikkalaistuotteelle.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mukaan Trump ajaa vaalikampanjassaan lupaamaansa Let’s make America great again – linjaa. Trumpin tullitehtailu näyttää kovaotteiselta, mutta toiminnassa ei ole mitään uutta. Aiemminkin kauppasopimusneuvotteluita on vauhditettu tulleilla.

-Painostus on vanha tapa kauppasuhteissa. Lopputuloksena on usein ollut määrärajoituksia viennille USA:n markkinoille. Uutta on vain viestintä, Trumpin twiitit, Nummiaro sanoo.

-Myös maaliskuun viimeisen viikon sopimus USA:n ja Etelä-Korean kesken päätyi teräksen vientirajoituksiin sekä amerikkalaisten autojen tuontihelpotuksiin. Kiinan kanssa asiat mutkistuvat, koska Trumpin hallinnon kohteena on Kiinan teollistumisohjelma ”Made in China 2025”.

Rahoitusmarkkinoilla maailman johtavien talousmahtien nokittelu lisää hermostuneisuutta. Epätietoisuus on sijoittajien suurin huoli ja se saa aikaan suuria heilahteluita markkinoilla. Alkuvuoden ja viime päivien kurssireaktiot sekä korkoliikkeet ovat hyviä esimerkkejä sijoittajien hermostuneisuudesta.

- Isoin juttu nyt on epävarmuuden lisääntyminen, sillä markkinat eivät siitä pidä ja alkavat hinnoitella huonoille skenaarioille suurempia todennäköisyyksiä. Riskisijoitukset kärsivät. Pitkittyessään epävarmuus välittyisi reaalitalouden luottamukseen, jolloin jo alaspäin nytkähtäneet taloutta ennakoivat luottamusindeksit jatkaisivat laskussa. Lopulta heikentynyt usko tulevaisuuteen näkyisi investointikynnyksen nousuna ja kulutuksen vähenemisenä. Epävarmuus voi olla itsensä toteuttavaa.

Toistaiseksi tullien suorat vaikutukset ovat pieniä. Nummiaro uskoo, että Yhdysvallat ja Kiina käyvät jo neuvotteluita ”suurten otsikoiden taustalla”.

- Pahasti eskaloituvan kauppasodan liekki on niin kuuma, että se ehkäisee vammoja eli kannustaa neuvotteluihin ja kompromisseihin. Ja sovun löytyessä helpotusralli voi viikossa tehdä vuoden tuotot.

Lisätietoja:

Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito, 050 577 9368 , hannu.nummiaro@lahitapiola.fi

Miltä tuntuu matkata Tampereen Ratikassa? Mihin lastenvaunut voi sijoittaa? Mistä löytyy ovipainike? Entä miltä Tampereen Ratikka näyttää? Nämä ja monet muut matkustuskokemukseen keskeisesti vaikuttavat asiat pohditaan tarkasti, kun Tampereen Ratikkaa suunnitellaan tämän vuoden aikana. Tampereen Ratikka on saanut ensimmäisen konkreettisen muotonsa. Nyt on myös ensimmäistä kertaa mahdollista saada tuntumaa matkustuskokemuksesta, jonka Tampereen Ratikka tarjoaa.

Suunnittelutyö on edennyt vaiheeseen, jossa raitiovaunusta on valmistettu ns. ensimmäinen maketti. Se on täysikokoinen raitiovaunua kuvaava malli, joka on tehty vanerista ja muista helposti työstettävistä materiaaleista, ja sen avulla arvioidaan raitiovaunun tiloja ja ratkaisuja. Raitiovaunun toimivuuden arviointiin osallistuu maalis–huhtikuussa myös eri käyttäjäryhmien edustajia Tampereelta. Maketti tehdään kaksivaiheisesti, ja loppuvuonna valmistuva toisen vaiheen maketti jäljittelee yksityiskohtaisesti oikeaa raitiovaunua.

Media on tervetullut tutustumaan Tampereen Ratikkaa havainnollistavaan makettiin ja kokeilemaan, miltä tuntuu matkustaa Tampereen Ratikassa.

Tilaisuudessa esitellään Tampereelle tulevan raitiovaunun suunnittelua ja läpikäydään, miten raitiovaunun ominaisuuksia on hiottu käyttäjäkatselmuksien perusteella, sekä kerrotaan suunnitteluprosessin etenemisestä kuluvan vuoden aikana.

Infon päätteeksi median on mahdollista olla mukana seuraamassa käyttäjäkatselmusta, johon osallistuu ryhmä tamperelaisia. Tilaisuudessa ovat mukana Tampereen Raitiotie Oy:n, Transtech Oy:n ja vaunun muotoilijan Idis Design Oy:n edustajat.

Aika: ke 11.4.2018 kello 12.45–13.45

Paikka: Transtech Oy:n Oulun makettiverstas, Hautakorventie 9, Taka-Laanila, Oulu

Ilmoittautumiset 6.4.2018 mennessä ja tiedustelut:

Kati Huhta-aho
Viestintätoimisto Villivisio Oy
puh. 045 670 9564
kati.huhta-aho@villivisio.fi

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston dosentti Maija Vihinen-Rannalle (bio- ja ympäristötieteiden laitos ja Nanoscience Center) 665 000 euron rahoituksen hankkeeseen, jossa tutkitaan herpesvirusten kulkeutumista isäntäsolun tumassa. Rahoituskausi on kolme vuotta.

Herpesvirusten kulkeutuminen isäntäsolun tumassa
Virukset mielletään yleensä haitallisiksi taudinaiheuttajiksi. Nykyään kuitenkin tiedetään, että jotkin virukset ovat ihmisen näkökulmasta erittäin hyödyllisiä. Lääketiede on valjastanut niitä omiin tarkoituksiinsa toimimaan esimerkiksi geeniterapiassa geeninkuljettimina tai onkolyyttisinä syöpäsolujen tuhoajina. Uusi tutkimushanke selvittää herpesviruksen lisääntymistä rajoittavia tumansisäinen liikenteen pullonkauloja samalla edistäen viruksen solunsisäisen liikenteen mekanismien selvittämistä. Tietoa voidaan käyttää hyväksi kehitettäessä syöpäsolujen tappamiseen tähtääviä virushoitoja.

Lisätietoja:

• Dosentti Maija Vihinen-Ranta, maija.vihinen-ranta@jyu.fi, +358 40 024 8118
• Jane ja Aatos Erkon säätiö: https://jaes.fi/myonnetyt-avustukset/2018-2-2/
• Katso video, jossa on Herpesvirusten mallinnettu liike tumassa