Noin 1200 kuudesluokkalaista osallistuu 10.–19. huhtikuuta 8-salissa Lahdessa järjestettävään Päihdeputki-päihdekasvatustapahtumaan. Tapahtumaan koululuokkansa kanssa osallistuvien nuorten lisäksi myös heidän huoltajilleen on tarjolla tietoa ja keskustelumahdollisuus teemaan liittyvissä vanhempainilloissa.

Nuorille koulupäivien ja oppituntien aikana järjestettävä toiminnallinen tapahtuma koostuu erillisistä osioista, joiden aiheina ovat digipelaaminen, energiajuomat, tupakkatuotteet, alkoholi ja huumausaineet. Osioiden herättämät ajatukset käydään läpi ja puretaan nuorten kanssa yhdessä.

Huoltajille suunnatut vanhempainillat järjestetään keskiviikkona 11. ja tiistaina 17. huhtikuuta kello 18.00 alkaen. Saman sisältöisissä tilaisuuksissa aikuiset pääsevät tutustumaan tapahtumaan ja keskustelemaan nuorten päihteidenkäyttöön, päihteisiin ja pelaamiseen liittyvistä tämän päivän ilmiöistä Päihdeputken järjestäjätahojen kanssa. Avoimiin tilaisuuksiin ei ole ennakkoilmoittautumista.

Päihdeputken toteuttavat Lahden kaupungin nuorisopalvelut yhdessä Poliisin, Monon Side ry:n, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suunterveydenhuollon ja Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyön verkosto PETE-Lahden kanssa. Oppilaiden kuljettamisesta koululta tapahtumaan vastaa Reissu Ruoti.

Lisätietoja

Anna Sillanpää
Lahden kaupungin nuorisopalvelut
p. 044 716 1579
anna.sillanpaa@lahti.fi

Nina Niemi
Lahden kaupungin nuorisopalvelut
p. 044 416 3646
nina.niemi@lahti.fi

Uudenmaan alueellisen valinnanvapauskokeilun lääkäri- ja hoitajavastaanottojen kannustinjärjestelmän toisen kierroksen tulokset ovat analysoitu.

Oikean mittariston löytyminen terveydenhuollon piiristä on ollut kokeilulle haasteellista. Mittariston kehittämistarpeita ovat kerättävän tiedon vertailukelpoisuuden lisääminen ja vertailtavan väestön koko. Kaikkea mitattavaa tietoa ei myöskään saatu ulos nykyjärjestelmistä. Tarkoituksena on, että mittaristo ohjaa toimintaa haluttuun suuntaan ja parantaa laatua, asiakaskokemusta ja kustannustehokkuutta.

Mikäli valinnanvapauspilotit käynnistyvät suunnitelmien mukaan, kannustinjärjestelmän mittareita voidaan kehittää julkisen puolen osalta tasavertaisemmaksi muun muassa sote-keskuskokeiluilla.

Valinnanvapauskokeilun kannustinjärjestelmän tuloksista saatava tieto on arvokasta valinnanvapauslain ja toiminnan kehittämistä varten.

Vain muutamat yksityisen palveluntuottajan valinneet ovat vaihtaneet takaisin julkiseen terveydenhuoltoon

Yksityisen tuottajan on tähän mennessä kokeilussa valinnut noin 7600 henkilöä. Kokeilussa valinnan tehneistä henkilöistä yli 80 % on käyttänyt julkisia palveluja ennen kokeilua varsin vähän, korkeintaan kaksi kertaa vuoden 2015 aikana. Valinnan tehneistä henkilöistä noin puolet on käyttänyt palveluita. Vastaanottopalvelujen kokeilussa mukana olevilla kuntalaisilla on ollut ensimmäisen puolen vuoden jälkeen mahdollisuus tehdä halutessaan uusi valinta. Tätä mahdollisuutta kuntalaiset ovat käyttäneet melko vähän, uudelleenvalintoja on tehty vain n. 70 kertaa. Suurin osa näistä on kohdistunut julkiseen palveluntuottajaan eli omaan aiempaan terveyskeskukseen.

Kokeiluun mukaan lisää toimipisteitä

Vastaanottopalvelujen kokeilussa aloittaa 4.4.2018 Mehiläisen uusi Oma Lääkärisi –toimipiste Järvenpäässä. Kaiken kaikkiaan kokeilussa on tällä hetkellä mukana neljä yksityistä palveluntuottajaa kymmenellä toimipisteellä.

----------------------------------

Uudenmaan alueellisessa valinnanvapauskokeilussa kokeillaan kolmea kokonaisuutta, jotka ovat vastaanottopalvelujen valinnanvapaus, paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden henkilökohtainen budjetti ja suun terveydenhuolto. Valinnanvapauskokeilun hallinnoija on Keski-Uudenmaan sote –kuntayhtymä.

-------

Lisätietoja

Pirjo Laitinen-Parkkonen, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän johtaja

p. 040 182 5797, pirjo.laitinen-parkkonen@kuudensote.fi

Frank Ryhänen, projektipäällikkö

p. 040 724 0869, frank.ryhanen@kuudensote.fi

Terhi Sandberg, tiedottaja

p. 040 725 32 75 terhi.sandberg@kuudensote.fi

Tuoreen pohjoismaisen kyselyn mukaan moni eteläsuomalainen jättää päivän tärkeimmäksi ateriaksi kutsutun aamiaisen väliin ruokahaluttomuuden vuoksi. Joka viides vastaaja syö arkipäivisin aamupalaa harvoin tai ei ollenkaan. Tiedot käyvät ilmi tutkimusyhtiö YouGovin Pohjoismaissa toteuttamasta kyselystä, jonka tilasi Herbalife.

– Aamiaiseen liittyy tänä päivänä monia haasteita. Puolet eteläsuomalaisista, jotka eivät syö aamupalaa joka päivä nimeävät syyksi ruokahaluttomuuden, ja joka kolmas kertoo, ettei heillä ole aamuisin aikaa syödä mitään. Lisäksi on henkilöitä, jotka yksinkertaisesti unohtavat syödä aamulla tai jotka käyttävät aamupalan syömättömyyttä laihdutuskeinona, Herbalifen Nutritionin Pohjoismaiden aluejohtaja Mia Bergmann sanoo.

Säännöllinen ateriarytmi vaikuttaa koko päivään. Evira suosittelee syömään esimerkiksi aamupalan, lounaan ja päivällisen, sekä yhdestä kahteen välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glukoosipitoisuuden tasaisena, hillitsee näläntunnetta ja tukee painonhallintaa sekä vähentää houkutusta naposteluun.*

Eteläsuomalaiset hotkaisevat aamupalansa alle 10 minuutissa

Aamupala pysyttelee edelleen tärkeänä osana eteläsuomalaisten arkea, mutta aamiaistottumukset ovat vähitellen muuttumassa. Tutkimuksen mukaan 62 prosenttia eteläsuomalaisista syö aamupalaksi voileivän tai -leipiä. Muita suosittuja aamupalavaihtoehtoja ovat kaurapuuro, jogurtti, kananmunat ja hedelmät. Noin puolet eteläsuomalaisista kertoo käyttävänsä aikaa aamupalan syömiseen kymmenen minuuttia tai vähemmän. Sen sijaan 12 prosenttia eteläsuomalaisista vastaajista viettää aamiaisen parissa päivittäin yli 20 minuuttia.

Lisäksi tutkimus osoittaa, että jotkut ikäryhmät ovat kiinnostuneempia muuttamaan aamiaistottumuksiaan kuin toiset. Jopa 43 prosenttia 18–34-vuotiaista voisi kokeilla smoothieta tai pirtelöä aamupalaksi, kun vastaavasti 55–74-vuotiaista näin tekisi vain noin kolmasosa.

Vain joka seitsemäs eteläsuomalainen kertoo syövänsä aamuisin hedelmiä ja marjoja jossain muodossa.

– Jos aamupalan syömiseen ei juuri ole aikaa, kannattaa harkita nopeita ja kevyitä vaihtoehtoja, kuten smoothieita, jogurttia tai hedelmiä. Suuntauksena näyttää olevan, että suomalaisten aamiaistottumukset elävät murroksessa, sillä lähes puolet vastaajista olisivat valmiita vaihtamaan aamupalansa terveellisempään vaihtoehtoon, Bergmann vinkkaa.

Lounas on eteläsuomalaisten tärkein ateria

Joka kolmas suomalaisvastaaja nimeää lounaan päivän tärkeimmäksi ateriakseen. Aamupalaa pidetään lähes yhtä tärkeänä, sillä 29 prosenttia kaikista suomalaisista nimesi sen päivän tärkeimmäksi ateriaksi. Eteläsuomalaisten vastaukset ovat lähellä koko maan keskiarvoa: 27 prosenttia eteläsuomalaista sanoi panostavansa aamiaiseen ja 32 prosenttia lounaaseen.

Liki kolme neljäsosaa 55–74-vuotiaista suomalaisista nauttii aamiaisen joka arkipäivä, kun taas 61 prosenttia 35–54-vuotiaiden ikäryhmässä syö aamiaista päivittäin. Sen sijaan nuoremmassa 18–34 -vuotiaiden ryhmässä vain noin puolet aloittaa päivänsä aamiaisella.

Kiire on yleisin syy aamiaisen väliin jättämiseen. Joka kymmenes 55–74-vuotias suomalainen unohtaa aamiaisen silloin tällöin ajanpuutteen vuoksi, kun taas ikäryhmässä 35-54 vastaava osuus on kolmannes. Eniten kiireestä kärsivät nuoret aikuiset, sillä peräti 40 prosenttia ikäryhmän 18–34 vastaajista kertoo jättävänsä aamiaisen väliin kiireen vuoksi.

Lisätiedot:

Matleena Merta, OSG Viestintä

+358 (0) 447366060

matleena.merta@osg.fi 

Lähde

^{*https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussuositukset/aikuiset/}

Kyselystä

Suomalaisten aamupalatottumuksia kartoittaneen verkkokyselyn toteutti tutkimusyhtiö YouGov tammikuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1014 suomalaista, jotka olivat iältään 18-74-vuotiaita.

Tuoreen pohjoismaisen kyselyn mukaan moni länsisuomalainen jättää päivän tärkeimmäksi  ateriaksi kutsutun aamiaisen väliin ruokahaluttomuuden vuoksi. Joka viides länsisuomalainen syö arkipäivisin aamupalaa harvoin tai ei ollenkaan. Tiedot käyvät ilmi tutkimusyhtiö YouGovin Pohjoismaissa toteuttamasta kyselystä, jonka tilasi Herbalife.

– Aamiaiseen liittyy tänä päivänä monia haasteita. Yli puolet länsisuomalaisista, jotka eivät syö aamupalaa joka päivä nimeävät syyksi ruokahaluttomuuden, ja joka kolmas kertoo, ettei heillä ole aamuisin aikaa syödä mitään. Lisäksi on henkilöitä, jotka yksinkertaisesti unohtavat syödä aamulla tai jotka käyttävät aamupalan syömättömyyttä laihdutuskeinona, Herbalife Nutritionin Pohjoismaiden aluejohtaja Mia Bergmann sanoo.

Säännöllinen ateriarytmi vaikuttaa koko päivään. Evira suosittelee syömään esimerkiksi aamupalan, lounaan ja päivällisen, sekä yhdestä kahteen välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glukoosipitoisuuden tasaisena, hillitsee näläntunnetta ja tukee painonhallintaa sekä vähentää houkutusta naposteluun.*

Kaurapuuro maistuu länsisuomalaisille

Aamupala pysyttelee edelleen tärkeänä osana länsisuomalaisten arkea, mutta aamiaistottumukset ovat vähitellen muuttumassa. Tutkimuksen mukaan 42 prosenttia länsisuomalaisista syö aamulla kaurapuuroa. Muita suosittuja aamupalavaihtoehtoja ovat voileivät, jogurtti, kananmunat ja hedelmät. Yli puolet länsisuomalaisista kertoo käyttävänsä aamupalan syömiseen kymmenen minuuttia tai vähemmän.

Lisäksi tutkimus osoittaa, että jotkut ikäryhmät ovat kiinnostuneempia muuttamaan aamiaistottumuksiaan kuin toiset. Jopa 43 prosenttia 18–34-vuotiaista voisi kokeilla smoothieta tai pirtelöä aamupalaksi, kun vastaavasti 55–74-vuotiaista näin tekisi vain noin kolmasosa.

Joka viides länsisuomalainen kertoo syövänsä jo aamuisin hedelmiä ja marjoja jossain muodossa.

– Jos aamupalan syömiseen ei juuri ole aikaa, kannattaa harkita nopeita ja kevyitä vaihtoehtoja, kuten smoothieita, jogurttia tai hedelmiä. Suuntauksena näyttää olevan, että suomalaisten aamiaistottumukset elävät murroksessa, sillä lähes puolet vastaajista olisivat valmiita muuttamaan aamupalansa terveellisempään vaihtoehtoon, Bergmann vinkkaa.

Ikä vaikuttaa aamupalarutiineihin

Liki kolme neljäsosaa 55–74-vuotiaista suomalaisista nauttii aamiaisen joka arkipäivä, kun taas 61 prosenttia 35–54-vuotiaiden ikäryhmässä syö aamiaista päivittäin. Sen sijaan nuoremmassa 18–34 -vuotiaiden ryhmässä vain noin puolet aloittaa päivänsä aamiaisella.

Kiire on yleisin syy aamiaisen väliin jättämiseen. Joka kymmenes 55–74-vuotias suomalainen unohtaa aamiaisen silloin tällöin ajanpuutteen vuoksi, kun taas ikäryhmässä 35-54 vastaava osuus on kolmannes. Eniten kiireestä kärsivät nuoret aikuiset, sillä peräti 40 prosenttia ikäryhmän 18–34 vastaajista kertoo jättävänsä aamiaisen väliin kiireen vuoksi.

Suomalaisten mielestä lounas on yleensä päivän tärkein ateria. Lounasta suosi joka kolmas vastaaja. Aamupalaa pidetään lähes yhtä tärkeänä, sillä 29 prosenttia kaikista suomalaisvastaajista nimesi sen tärkeimmäksi. Länsisuomalaisten osalta aamupala nousi aterioiden kärkeen niukasti: 31 prosenttia länsisuomalaisista arvostaa eniten aamupalaa, 30 prosenttia joko lounasta tai päivällistä.

Lisätiedot:

Matleena Merta, OSG Viestintä

+358 (0) 447366060

matleena.merta@osg.fi 

Kyselystä

Suomalaisten aamupalatottumuksia kartoittaneen verkkokyselyn toteutti tutkimusyhtiö YouGov tammikuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1014 suomalaista, jotka olivat iältään 18-74-vuotiaita.

Lähde

^{*https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussuositukset/aikuiset/}

Tuoreen pohjoismaisen kyselyn mukaan moni uusimaalainen jättää päivän tärkeimmäksi ateriaksi kutsutun aamiaisen väliin ruokahaluttomuuden vuoksi. Joka neljäs uusimaalainen syö arkipäivisin aamupalaa harvoin tai ei ollenkaan. Tiedot käyvät ilmi tutkimusyhtiö YouGovin Pohjoismaissa toteuttamasta kyselystä, jonka tilasi Herbalife.

– Aamiaiseen liittyy tänä päivänä monia haasteita. Kaksi kolmasosaa uusimaalaisista, jotka eivät syö aamupalaa joka päivä nimeävät syyksi ruokahaluttomuuden, ja joka viides kertoo, ettei heillä ole aamuisin aikaa syödä mitään. Lisäksi on henkilöitä, jotka yksinkertaisesti unohtavat syödä aamulla tai jotka käyttävät aamupalan syömättömyyttä laihdutuskeinona, Herbalife Nutritionin Pohjoismaiden aluejohtaja Mia Bergmann sanoo.

Säännöllinen ateriarytmi vaikuttaa koko päivään. Evira suosittelee syömään aamupalan, lounaan ja päivällisen sekä yhdestä kahteen välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glukoosipitoisuuden tasaisena, hillitsee näläntunnetta ja tukee painonhallintaa sekä vähentää houkutusta naposteluun.*

Aamiaiseen ei käytetä aikaa

Aamupala pysyttelee edelleen tärkeänä osana uusimaalaisten arkea, mutta aamiaistottumukset ovat vähitellen muuttumassa. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa uusimaalaisista syö aamupalaksi voileivän tai -leipiä. Muita suosittuja aamupalavaihtoehtoja ovat kaurapuuro, jogurtti, kananmunat ja hedelmät. Samaan aikaan yli puolet uusimaalaisista kertoo käyttävänsä aikaa aamupalan syömiseen kymmenen minuuttia tai vähemmän.

Lisäksi tutkimus osoittaa, että jotkut ikäryhmät ovat kiinnostuneempia muuttamaan aamiaistottumuksiaan kuin toiset. Jopa 43 prosenttia 18–34-vuotiaista voisi kokeilla smoothieta tai pirtelöä aamupalaksi, kun vastaavasti 55–74-vuotiaista näin tekisi vain noin kolmasosa.

Joka viides uusimaalainen kertoo syövänsä jo aamuisin hedelmiä ja marjoja jossain muodossa.

– Jos aamupalan syömiseen ei juuri ole aikaa, kannattaa harkita nopeita ja kevyitä vaihtoehtoja, kuten smoothieita, jogurttia tai hedelmiä. Suuntauksena näyttää olevan, että suomalaisten aamiaistottumukset elävät murroksessa, sillä lähes puolet vastaajista olisivat valmiita muuttamaan aamupalansa terveellisempään vaihtoehtoon, Bergmann vinkkaa.

Ikä vaikuttaa aamupalarutiineihin

Liki kolme neljäsosaa 55–74-vuotiaista suomalaisista nauttii aamiaisen joka arkipäivä, kun taas 61 prosenttia 35–54-vuotiaiden ikäryhmässä syö aamiaista päivittäin. Sen sijaan nuoremmassa 18–34-vuotiaiden ryhmässä vain noin puolet aloittaa päivänsä aamiaisella.

Kiire on yleisin syy aamiaisen väliin jättämiseen. Joka kymmenes 55–74-vuotias suomalainen unohtaa aamiaisen silloin tällöin ajanpuutteen vuoksi, kun taas ikäryhmässä 35-54 vastaava osuus on kolmannes. Eniten kiireestä kärsivät nuoret aikuiset, sillä peräti 40 prosenttia ikäryhmän 18–34 vastaajista kertoo jättävänsä aamiaisen väliin kiireen vuoksi.

Suomalaisten mielestä lounas on yleensä päivän tärkein ateria. Lounasta suosi joka kolmas vastaaja. Aamupalaa pidetään lähes yhtä tärkeänä, sillä 29 prosenttia kaikista suomalaisvastaajista nimesi sen tärkeimmäksi. Ero on suurempi uusimaalaisten kesken: peräti 37 prosenttia uusimaalaisista sanoi panostavansa lounaaseen ja vain 27 prosenttia aamupalaan.

Lisätiedot:

Matleena Merta, OSG Viestintä

+358 (0) 447366060

matleena.merta@osg.fi 

Kyselystä

Suomalaisten aamupalatottumuksia kartoittaneen verkkokyselyn toteutti tutkimusyhtiö YouGov tammikuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1014 suomalaista, jotka olivat iältään 18-74-vuotiaita.

Lähde

^{*https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussuositukset/aikuiset/}

Tuoreen pohjoismaisen kyselyn mukaan moni pohjois- ja itäsuomalainen jättää aamiaisen väliin ruokahaluttomuuden vuoksi. Joka viides alueella asuva syö arkipäivisin aamupalaa vain harvoin tai ei ollenkaan. Tiedot käyvät ilmi tutkimusyhtiö YouGovin Pohjoismaissa toteuttamasta kyselystä, jonka tilasi Herbalife.

– Aamiaiseen liittyy tänä päivänä monia haasteita. Kaksi kolmasosaa pohjois- ja itäsuomalaisista, jotka eivät syö aamupalaa joka päivä nimeävät syyksi ruokahaluttomuuden, ja joka neljäs kertoo, ettei heillä ole aamuisin aikaa syödä mitään. Lisäksi on henkilöitä, jotka yksinkertaisesti unohtavat syödä aamulla tai jotka käyttävät aamupalan syömättömyyttä laihdutuskeinona, Herbalife Nutritionin Pohjoismaiden aluejohtaja Mia Bergmann sanoo.

Säännöllinen ateriarytmi vaikuttaa koko päivään. Evira suosittelee syömään aamupalan, lounaan ja päivällisen sekä yhdestä kahteen välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glukoosipitoisuuden tasaisena, hillitsee näläntunnetta ja tukee painonhallintaa sekä vähentää houkutusta naposteluun.*

Yli puolet hotkaisee aamiaisen 10 minuutissa

Aamupala pysyttelee edelleen tärkeänä osana pohjois- ja itäsuomalaisten arkea, mutta aamiaistottumukset ovat vähitellen muuttumassa. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa Pohjois- tai Itä-Suomessa asuvista syö aamupalaksi voileivän tai -leipiä. Muita suosittuja aamupalavaihtoehtoja ovat kaurapuuro, jogurtti, kananmunat ja hedelmät. Samaan aikaan 60 prosenttia pohjois- ja itäsuomalaisista kertoo käyttävänsä aikaa aamupalan syömiseen kymmenen minuuttia tai vähemmän.

Lisäksi tutkimus osoittaa, että jotkut ikäryhmät ovat kiinnostuneempia muuttamaan aamiaistottumuksiaan kuin toiset. Jopa 43 prosenttia 18–34-vuotiaista voisi kokeilla smoothieta tai pirtelöä aamupalaksi, kun vastaavasti 55–74-vuotiaista näin tekisi vain noin kolmasosa.

Joka viides itä- ja pohjoissuomalaisista kertoo syövänsä jo aamuisin hedelmiä ja marjoja jossain muodossa.

– Jos aamupalan syömiseen ei juuri ole aikaa, kannattaa harkita nopeita ja kevyitä vaihtoehtoja, kuten smoothieita, jogurttia tai hedelmiä. Suuntauksena näyttää olevan, että suomalaisten aamiaistottumukset elävät murroksessa, sillä lähes puolet vastaajista olisivat valmiita muuttamaan aamupalansa terveellisempään vaihtoehtoon, Bergmann vinkkaa.

Ikä vaikuttaa aamupalarutiineihin

Liki kolme neljäsosaa 55–74-vuotiaista suomalaisista nauttii aamiaisen joka arkipäivä, kun taas 61 prosenttia 35–54-vuotiaiden ikäryhmässä syö aamiaista päivittäin. Sen sijaan nuoremmassa 18–34-vuotiaiden ryhmässä vain noin puolet aloittaa päivänsä aamiaisella.

Kiire on yleisin syy aamiaisen väliin jättämiseen. Joka kymmenes 55–74-vuotias suomalainen unohtaa aamiaisen silloin tällöin ajanpuutteen vuoksi, kun taas ikäryhmässä 35-54 vastaava osuus on kolmannes. Eniten kiireestä kärsivät nuoret aikuiset, sillä peräti 40 prosenttia ikäryhmän 18–34 vastaajista kertoo jättävänsä aamiaisen väliin kiireen vuoksi.

Suomalaisten mielestä lounas on yleensä päivän tärkein ateria. Lounasta suosi joka kolmas vastaaja. Aamupalaa pidetään lähes yhtä tärkeänä, sillä 29 prosenttia kaikista suomalaisvastaajista nimesi sen tärkeimmäksi. Pohjois- ja itäsuomalaisten painotukset jakautuvat tasaisesti päivän aterioiden välillä: 31 prosenttia panostaa eniten aamupalaan, 30 prosenttia joko lounaaseen tai päivälliseen.

Lisätiedot:

Matleena Merta, OSG Viestintä

+358 (0) 447366060

matleena.merta@osg.fi 

Kyselystä

Suomalaisten aamupalatottumuksia kartoittaneen verkkokyselyn toteutti tutkimusyhtiö YouGov tammikuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1014 suomalaista, jotka olivat iältään 18-74-vuotiaita.

Lähde

^{*https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussuositukset/aikuiset/}

Opintorahaa tai asumislisää saaneista opiskelijoista 86 %:lla oli opintotuen lisäksi muitakin tuloja vuonna 2016.

 Opintotukea vuonna 2016 saaneiden opiskelijoiden tulot olivat vuonna 2016 keskimäärin 7 980 euroa. Summa sisältää veronalaiset tulot ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitetut apurahat ilman opintorahaa. Opintotuen saajien tulot ovat kasvaneet edellisvuosista, sillä vuonna 2015 ne olivat keskimäärin 7 770 euroa ja vuonna 2014 keskimäärin 7 720 euroa.

 Kotimaisiin opintoihin opintotukea saaneet yliopisto-opiskelijat ansaitsivat vuonna 2016 keskimäärin 10 100 euroa, ammattikorkeakouluopiskelijat 10 250 euroa, ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelleet 5 720 euroa ja lukiolaiset 2 670 euroa.

 Opintorahaa tai asumislisää vuonna 2016 saaneista 322 000 opiskelijasta 86 %:lla oli opintotuen lisäksi muita tuloja. Hieman yli 44 000 tuensaajalla ei ollut muita tuloja. Korkea-asteella vailla muita tuloja oli 7 % opintotuen saajista, ammatillisissa oppilaitoksissa joka viides ja ulkomailla tai lukiossa opiskelevista tuensaajista joka neljäs.

 Tulovalvonnan päätösehdotuksista jo yli 40 % käsitellään uudelleen

 Vuonna 2016 opintotukea saaneista opiskelijoista 34 680 ylitti vuositulorajan. Tulorajan ylittäneille Kela lähetti helmikuussa 2018 päätösehdotuksen opintotuen takaisinperinnästä.

 Keskimääräinen takaisinperittävä määrä päätösehdotuksissa oli 1 308 euroa. Päätösehdotusten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, jolloin päätösehdotus lähetettiin hieman yli 34 000 henkilölle.

– Tulorajojen avulla tuki kohdistetaan niille, jotka sitä tarvitsevat, sanoo vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta.

Kelan tulovalvonta perustuu Verohallinnon tulotietoihin, joista selviää vain koko vuoden aikana ansaittujen tulojen yhteissumma. Päätösehdotuksen saaja voi pyytää asiansa uudelleenkäsittelyä, jolloin selvitetään, mitkä tulot hän on saanut opiskeluaikana. Jos vuositulorajan ylitys johtuu muista kuin opiskeluaikana saaduista tuloista, takaisin perittävä määrä voi pienentyä.

Tuoreimmassa valmistuneessa, vuoden 2015 tulovalvonnassa 42 % päätösehdotuksen saajista pyysi asiansa uudelleenkäsittelyä. Sen seurauksena lähes 3 100 tuensaajalla takaisin maksettava määrä pieneni ja yli 5 800:lla takaisinmaksu todettiin aiheettomaksi. Lähes kaikissa tapauksissa syynä oli opintojen aloittaminen tai valmistuminen. Takaisinperintöjen lukumäärä väheni 28 000:een.

Lue lisää tilastokatsauksesta: Opintotuen saajien tulot vuonna 2016 ja vuoteen 2016 kohdistunut tulovalvonta (pdf)

Lisätietoja medialle

suunnittelija Anna Koski-Pirilä, Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmä, puh. 020 634 1373

vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen, Kelan etuuspalvelujen opintotukiryhmä, puh. 020 634 3254

 etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätietoja asiakkaille
Verkossa http://www.kela.fi/tulot_opiskelijan-omat-tulot

Sähköntuotannon joustamattomuus ja vaikeampi ennakoitavuus on jatkossa korvattava yhä enemmän kulutuksen joustavuudella ja sähkömarkkinoita laajentamalla. Samalla sähkömarkkinoiden rakenteisiin tarvitaan suuria muutoksia. Fingridillä on Suomen kantaverkkoyhtiönä merkittävä rooli tulevaisuuden markkinoiden kehittäjänä, joista yksi esimerkki on 15 minuutin taseselvitysjakso.

Sähkön tuotantorakenne on muuttumassa voimakkaasti. Perinteiset fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset ovat poistumassa markkinoilta ja niiden sijaan sähköä tuotetaan enemmän ydinvoimalla ja uusiutuvalla energialla. Tämä edistää Euroopan Unionin ja Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Samalla kuitenkin järjestelmästä poistuu joustavuutta, jolla sähkön tuotanto ja kulutus pidetään joka hetki tasapainossa. Osana kehitystä tuotannon ennakoitavuus vaikeutuu aurinko- ja tuulivoiman määrän kasvaessa. Tämä lisää joustavuuden tarvetta.

Suomi edelläkävijän roolissa kulutusjoustossa

Sähköjärjestelmän murros vaatii suuria muutoksia sähkömarkkinoiden rakenteisiin. Kulutuksen joustojen mahdollistamiseksi tukkumarkkinoita on kehitettävä siten, että kuluttajat pääsevät nykyistä paremmin mukaan markkinoille. Kulutus toimii erinomaisesti säätävänä elementtinä tasattaessa tuuli- ja aurinkovoiman vaihteluita vuorokauden sisäisillä markkinoilla.

Suomi on edelläkävijä koko Euroopassa kulutusjoustojen mahdollistajana. Fingrid on myös lähtenyt aktiivisesti kehittämään ja edistämään kulutusjoustomahdollisuuksia Suomessa. Nämä toimet on noteerattu mm. aiheesta laaditussa eurooppalaisessa kartoituksessa, jossa Suomi listattiin kulutusjouston edelläkävijämaaksi. Esimerkiksi tälle vuodelle hankitusta Fingridin taajuusohjatusta häiriöreservistä kulutuksen osuus on noussut jo yli 70 prosenttiin.

15 minuutin taseselvitysjakso myös Suomeen

Sähkömarkkinoilla nykyisin käytettävä tunnin markkina-aikajakso on liian pitkä aika vaihtelevalle energian tuotannolle. Tunnin aikana tuulen voimakkuus ja aurinkoisuus ehtivät vaihtua useasti. Euroopassa on päätetty siirtyä 15 minuutin taseseselvitysjaksoon eli ns. varttitaseeseen, joka vastaa paremmin sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihtelua. Fingrid valmistelee markkina-aikajakson muutosta yhteistyössä muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Markkina-aikajakson lyhentäminen edellyttää kaikilta markkinatoimijoilta ja verkkoyhtiöiltä investointeja sekä toimintaprosessien kehittämistä. Fingridin vähittäismarkkinoiden keskitetty datahub-tiedonvaihtojärjestelmä tulee edesauttamaan tätä kehitystä.

”On tärkeää, että Suomi siirtyy 15 minuutin taseselvitysjaksoon samassa tahdissa muiden Pohjoismaiden kanssa. Muuten riskeeraamme suomalaisten markkinatoimijoiden osallistumisen pohjoismaisille markkinoille, mistä kärsisivät niin sähkön käyttäjät, tuottajat kuin sähkönmyyjät”, painottaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Vahvoihin maiden välisiin siirtoyhteyksiin perustuvat laajat sähkömarkkinat mahdollistavat sähkön tuotannon ja kulutuksen tasoittamisen laajemmalla alueella. Tuore pohjoismainen sopimus yhteisestä tasehallinnasta pitää Suomen jatkossakin tiiviinä osana pohjoismaista sähkömarkkinaa.

"Olemme sopineet rakentavamme yhteispohjoismaiset reservi- ja säätösähkömarkkinat tulevien kolmen vuoden aikana. Niiden avulla mahdollistamme yhdessä kustannustehokkaasti tuotantorakenteen muutosta Pohjoismaissa", sanoo Ruusunen.

Ajankohtaiset energia-asiat seminaarissa ja webcastingissa tänään klo 13.00 alkaen

Fingrid järjestää tänään keskiviikkona 4.4.2018 Fingrid Current -ajankohtaisseminaarin.

Seminaarin ohjelma alkaa klo 13.00 ja sitä voi seurata verkosta suorana lähetyksenä: https://prospectumlive.com/event/fingrid_20180404

Tilaisuuden linkki löytyy myös sivulta: https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tapahtumat/fingrid-current/#seminaarit-2018 

Lisätietoja:

Johtaja, markkina Asta Sihvonen-Punkka, Fingrid, puh. 050 573 9053

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid, puh. 040 593 8428

Kulutusjouston kartoitus, SEDC (englanniksi)

Konserni- ja tilajaosto valmistelee toimenpiteitä Lahden konsernirakenteen tiivistämiseksi. Jaosto nostaa nyt valmisteluun kiinteistöyhtiöiden ja toimitilojen myyntejä sekä osakkeiden siirtoja. Kevään aikana uudistetaan konsernia ohjaavat omistajapoliittiset periaatteet.

Konsernirakenteen uudistamisen tavoitteena on tasapainoinen ja kaupungin strategiaa tukeva konserni. Jaoston tahtotilana on vähentää yhtiöiden määrää ja löytää yhteinen käsitys kaupungin omistajapolitiikasta. Kevään aikana jaosto käy läpi konsernikokonaisuuden ja saa selvityksen yhtiöiden omistamisen hyödyistä ja riskeistä. Esitys tulevaisuuden konsernirakenteesta sekä sen vaatimat toimenpiteet täydentyvät touko-kesäkuun aikana.

Osaamista keskitetään

Konsernirakenteen uudistamisen tavoitteena on, että jatkossa samalla toimialalla toimii vain yksi kaupungin omistama yhtiö. Toimenpiteet käynnistetään tässä vaiheessa kaupungin hallinnoimien toimitilojen keskittämisestä. Asumisen ja toimitilojen yhtiöt ja toiminnot keskitetään Lahden Talot -konsernille ja Spatium Toimitilat Oy:lle. Tilakeskus jatkaa kaupungin omien toimintojen kiinteistöjen omistajana.

Jaosto esittää Jäähalli Oy:n osakkeiden ja vastuiden siirtoa Spatiumille. Lisäksi Spatiumille myydään kiinteistöosakeyhtiö Siltavoudista kiinteistöhallinnan osuus sekä Nastonharjun Liiketalon osakkeet.

Myyntiin laitetaan myös HansaParkki Oy ja Ajoharjoittelurata Oy, jotka myydään kun ostaja löytyy. Lisäksi jaosto esittää konserniin kuuluvan, huonokuntoisen Nastolan Virastotalon purkamista.

Omistajaohjaus linjaa uudistusta

Konsernirakenteen uudistamisen yhteydessä päivitetään myös Lahden omistajapoliittiset periaatteet. Omistajaohjauksella saadaan aikaisempaa aktiivisempi ote koko konsernin kehittämiseen ja kokonaisuuden hallitsemiseen. Ydinajatuksena on, että kaupungin omistama yhtiö tekee tulosta, tukee kaupungin palvelutoimintaa ja toimii strategian mukaisesti. Jaosto käsittelee omistajapoliittiset periaatteet 23.4. ja valtuusto tekee päätökset 14.5.

Konsernityö jatkuu koko kevään

Konsernirakenteen selvitystyö alkoi kuluvan vuoden alussa. Jaosto on selvittänyt yhteistä tahtotilaa työpajoissa ja tutustunut muiden kaupunkien malleihin. Työpajoihin ovat osittain osallistuneet myös yhtiöiden toimitusjohtajat. Toukokuun aikana jaosto keskustelee omistajapolitiikasta valtuustoryhmien kanssa ja kuulee kommentit myös yhtiöiltä.

Konsernin tiivistäminen on osa kaupungin Toiminnan ja talouden tasapaino 2018–2022 -ohjelmaa. Lahti-konsernissa on tällä hetkellä 58 konserniyhteisöä.

Lisätiedot
konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä, 044 3243342
konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen, 050 5569815

Volvo Trucks, Cargoteciin kuuluva Hiab ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry yhteistyökumppaneineen järjestävät perinteikkään ja suositun puunkuormauskiertueen 33. kerran.

Kiertue alkaa Tampereelta Mansen Mörinöiltä 13.–14.4. ja jatkuu 8.6. saakka. Kaikkiaan alkukilpailupäiviä on 26. Finaali järjestetään FinnMetko -tapahtuman yhteydessä Jämsässä 31.8. Miesten finaaliin osallistuu viisi parasta entisen läänijaon mukaista lääninmestaria sekä kilpailuaikojen perusteella viisi parasta osallistujaa. Naisten finaaliin pääsee kuusi parasta osakilpailuaikojen perusteella.  

Lehdistötilaisuus alkaa 13.4. klo 10 Tampereella Volvo Truck Centerin tiloissa (Nuutisarankatu 19) ja sisältää lounaan. Tilaisuus päättyy noin klo 13, jonka jälkeen on mahdollisuus tutustua kalustoon sekä seurata kilpailusuorituksia.

Ohjelma:

Eurokansanedustaja Henna Virkkusen avauspuheenvuoron aiheena on Puusta uutta kasvua.

Tilaisuutta isännöi myyntijohtaja Reino Manninen Volvo Trucksilta.

Puheenjohtaja Teppo Mikkola Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry kertoo kuljetusalan haasteista ja mahdollisuuksista.

Toiminnanjohtaja Kari Palojärvi Metsäalan Kuljetusyrittäjä ry:stä avaa kuljetusyrittäjien päivittäisen työn edellytyksiä.      

Paikalla on haastateltavana karsintakilpailuun osallistuva kuljetusyrittäjä Markku Mäkelä.

Tilaisuudessa ovat mukana myös kaikki Puunkuormaajamestari 2018 -kiertueen yhteistyökumppaneiden edustajat.

Ilmoittautumiset Ulla Eskeliselle 10.4. mennessä ulla.eskelinen@skal.fi tai 040 7488 734.

Tervetuloa!

Puunkuormaajamestari-kilpailussa puretaan ja lastataan VOLVO FH16 750 hv WoodPro tukkikuormalla. LOGLIFT 118S -puutavaranosturi toimii kilpailunosturina. Kiertueella on tänä vuonna mahdollisuus myös koeajaa uutta sähköohjattua LOGLIFT 150Z -nosturia. Kiertuepaikkakunnilla on esillä runsaasti yhteistyökumppaneiden kalustoa sekä henkilöstöä.

Yhteistyökumppaneista Volvo viettää 90-vuotisjuhlia ja sen koeajokiertue kulkee Puunkuormaajamestari-kilpailun mukana. Koeajettavana on Volvon mallistoa raskaisiin kuljetuksiin. 

Puunkuormauskiertueen tarkemmat aikataulut ovat nähtävissä Facebookissa, osoitteessa www.facebook.com/puunkuormaajamestari 

Kutsumme teidät/medianne edustajan seuraamaan Demarinaisten Risto Rohkea -palkinnon myöntämistä tasa-arvotyössä esimerkillisesti kunnostautuneelle henkilölle.

Tasa-arvotunnustus luovutetaan nyt 12. kerran ja tämä tapahtuu perjantaina 6.4. klo 15.30 Pikkuparlamentin kabinetti Vaahterassa.

Tilaisuus alkaa klo 15.30 kansanedustaja, Demarinaisten puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen avauspuheenvuorolla. Avauspuheen jälkeen luovutetaan Risto Rohkea –tunnustus. Vastauspuheenvuoron jälkeen on kahvitarjoilu. Tilaisuus päättyy viimeistään klo 16.00.  

Lämpimästi tervetuloa!  

Demarinaiset

Tytti Tuppurainen, puheenjohtaja

Merja-Hannele Vuohelainen, toiminnanjohtaja

Kevään merkit olivat vielä vähissä pääsiäisviikonloppuna, jolle osui kolmas Kevätseurannan havainnointiviikonloppu. Auringonpaiste sai kuitenkin havainnoitsijat liikkeelle ja onnekkaimmat löysivät viikonlopun aikana pälvistä ja ojanpientareilta ensimmäiset leskenlehdet kukassa.

Leskenlehtihavainnot tehtiin Etelä- ja Keski-Suomessa. Toistaiseksi tämän kevään pohjoisin kukkiva leskenlehti on havaittu Jämsässä.

Hyisistä öistä ja aamuista huolimatta auringon lämmittämillä paikoilla havaittiin myös hyönteisiä. Kekomuurahaisia liikkui pesän ulkopuolella ja ensimmäiset seitsenpistepirkotkin nähtiin eteläisessä Suomessa.

Lintujen kevätmuuton käynnistyminen on ollut kylmästä johtuen kankeaa. Kurkia nähtiin keskimääräiseen kevääseen nähden vähän, ja kaikki kurkihavainnot keskittyivät eteläiseen Suomeen. Sen sijaan laulujoutsenesta saatiin pääsiäisenä jo varsin runsaasti havaintoja: noin 70 havainnoitsijaa oli ilmoittanut laulujoutsenhavainnon viikonlopulta. Muutama naurulokki ja töyhtöhyyppiäkin osui havainnoitsijoiden kiikarehin.

“Tähän aikaan vuodesta lumisateetkaan eivät kauaa pidättele kevään etenemistä. Heti kun säät lämpenevät, saamme todennäköisesti ensihavaintoja monista kevätlajeista,” ennustaa ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green Luonto-Liitosta.

Seuraavaksi voidaan odottaa havaintoja esimerkiksi kimalaisista ja sisiliskoista. Huhtikuussa myös siilit heräilevät horroksesta. Siilikannan arvioidaan Suomessa pienentyneen, ja toivommekin siilien erityistarkkailua ja havaintojen ilmoittamista erityisesti Pohjois-Suomesta.

Luonto-Liiton Kevätseurannassa tarkkaillaan kevään etenemistä keväisten eläin- ja kasvilajien avulla. Kevätseurannan havaintoja voi ilmoittaa milloin vain, mutta erityisesti toivomme havaintoja, jotka tehdään Kevätseuranta-viikonloppuina. Niiden perusteella saamme kattavan kuvan Suomen keväästä tietyllä ajanhetkellä. Kevättä tarkkaillaan joka toinen viikonloppu aina 9.–10.6. asti. Havainnot tallentuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan, josta ne ovat saatavilla tutkimuskäyttöön.

Havainnot ilmoitetaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.kevatseuranta.fi. Kannustamme jakamaan havaintoja ja keväisiä kuvia myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kevätseuranta.

Lisätiedot:

Malva Green, Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö, malva.green@luontoliitto.fi, puh. 044 045 8898

Antti Salovaara, luontoharrastaja ja Luonto-Liiton aktiivi, ans@iki.fi, puh. 040 737 6948

Ensimmäinen aktiivimalliin liittyvä 65 maksupäivän tarkastelujakso on päättynyt. Sen ajalta Kela tarkastelee noin 187 400:n työttömyysturvaa saavan henkilön aktiivisuutta. Tähän mennessä kerättyjen tietojen perusteella 95 084 (50,7 %) henkilöä on täyttänyt aktiivisuusehdon. Luvussa on mukana myös ne henkilöt, joilta ei edellytetty aktiivisuutta.

Aktiivisuusehto täyttyy, jos työtön on 65 maksupäiväjakson aikana 18 tuntia palkkatyössä, ansaitsee yrittäjätuloa 241 euroa tai on 5 päivää TE-palveluiden järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa.

Tammi-maaliskuussa

• 187 406 henkilöä sai Kelasta työttömyysturvaa koko tarkastelujakson ajan
• 93 342 henkilöä (49,8 %) täytti aktiivisuusehdon. Heistä
  • 25 193:llä oli työtuloja
  • 71 350 oli työllistymistä edistävässä palvelussa.
  • 1 859 henkilön aktiivisuutta ei seurattu.

Luvut ovat yhä arvioita. Koko ensimmäisen tarkastelujakson tiedot on kerätty vasta noin 10 %:lta Kelan työttömyysturva-asiakkaista.

Kelan tilastot täydentyvät sitä mukaa kuin asiakkaalle maksetaan viimeinen tarkastelujaksolle osuva etuusmaksu. Toukokuun alussa saadaan tieto siitä, kuinka moni Kelan työttömyysetuuden saaja sai huhtikuussa päätöksen työttömyysetuuden määrän pienenemisestä. Kesäkuussa saadaan arvioita siitä, maksettiinko työttömyysetuutta vähemmän aktiivimallin takia. Arvio perustuu toukokuun maksuihin.

Lopulliset tilastot ensimmäisestä aktiivimallin tarkastelujaksosta saadaan heinäkuussa. Silloin tiedetään, kuinka monelle lopulta maksettiin työttömyysetuutta koko tarkastelujakson ajan ja kuinka moni heistä täytti aktiivisuusehdon.

Tietojen kertyminen työttömyysetuudesta ja aktiivimallista Kelassa

Lisätietoja medialle

Heidi Kemppinen, tilastoasiantuntija, Kela
puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi

Tilasto aktiivisuusehdon täyttäneistä: www.kela.fi/documents/10180/7276260/Kela_Aktiivimalli_aktiivisuusehdon_t%C3%A4ytt%C3%A4neet_seuranta_20180403.pdf/6343f75e-7fce-4284-8908-5728816180f1

Kaiken ikäisten yhteisessä Avoin Poltsari -illassa Poltinahon seurakuntatalossa tiistaina 10.4. kello 17.30-19.30 voi viettää aikaa rennosti erilaisten virikkeiden parissa tai ihan muuten vaan seurustellen.

Yhteinen hetkihartaus pidetään kello 18.30 ja maksuton iltapala tarjotaan kello 19. Muina aikoina on tarjolla non-stoppina monenlaisia toimintamahdollisuuksia: pelejä, leikkejä, kahvittelua, hiljentymistä, askartelua.

Tämän kertaisessa Avoin Poltsari -illassa on ruokakeräys diakoniatyön asiakkaiden hyväksi. Keräykseen voi tuoda säilykkeitä tai kuivaruokaa jaettavaksi apua tarvitseville.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta järjestää Avoin Poltsari -iltoja kevät- ja syyskausina kerran kuussa tiistaisin.

Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoja vanhoista paikallisista pioneista ja hapanruistaikinajuurista.  Ajankohtaiset kuulutukset julkistetaan Turun Piha & Puutarha -messuilla 6.-8.4.2018 Perinnekasviosastolla (B-halli).

Vanhat pionit kiinnostavat Luken tutkijoita monesta syystä.

– Pionit ovat arvokkaimpia ja pitkäikäisimpiä puutarhojemme koristekasveja, joiden vaatimattomimmat lajit ovat nyt vaarassa kadota näyttävimpien kiinanpionilajikkeiden vallatessa kotipuutarhoja, perustelee Luken tutkija Sirkka Juhanoja kuulutukseen valittujen lajien valintaa.

Erityisesti etsitään tietoja Suomessa 1950-luvulla tai sitä ennen kasvatetuista kuolan-, juhannus-, tilli-, kartano- ja tarhapioneista sekä tarhapionien eri lajikkeista.   

Suomalaiset pionit pääsevät pohjoismaiseen tutkimukseen mukaan

– Osa meille ilmoitetuista pioneista pääsee mukaan tutkimukseen, jossa pionien monimuotoisuutta ja käyttöarvoa tutkitaan sekä koekentällä että DNA-analyysillä. Suomalaisia pioneja verrataan myös muiden pohjoismaiden geenipankkikokoelmien pioneihin. On mielenkiintoista nähdä, onko esimerkiksi juhannuspioni kaikkialla pohjolassa samanlainen, Luken tutkija Merja Hartikainen pohtii.

Tutkimuksen tuloksena Suomeen saadaan perustettua pitkäaikaissäilytettävien pionien kokoelma, ja parhaiden pionikantojen saamista taimistoille tullaan myös edistämään. Pionien säilyttäminen on osa kansallista kasvigeenivaraohjelmatyötä, jota Luke koordinoi.

Pioneista on helppo tehdä ilmoitus sähköisellä verkkolomakkeella (www.luke.fi/ilmoitakasvi).

Ilmoitukseen voi lisätä halutessaan valokuvia tai lähettää niitä myöhemmin yhteystietojensa kera osoitteeseen pionit@luke.fi  

Vanhojen hapantaikinajuurien ominaisuuksia tutkitaan

Pitkään viljeltyjen kasvikantojen lisäksi Luke on kiinnostunut vanhoista ruistaikinahapanjuurista. Vanhoissa leipäjuurissa tutkimuskohteena ovat mikrobiologiset ominaisuudet ja makuerot.

– Vielä muutama sukupolvi sitten jokaisella tilalla oli oma puinen tiinu, jossa säilytettiin raskia eli leipäjuurta. Hapantaikinajuuri saattoi olla erittäin vanhaa, suvussa jaettua ja vaalittua. Taikinan hapattamisen ansiosta leivän säilyvyys ja ravintoarvo paranee. Lisäksi ravintoaineet vapautuvat paremmin ihmiselle imeytyvään muotoon, kuvailee Luke tutkija Maarit Heinonen.

Luke ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) aloittivat vanhoja raskeja koskevan tiedon keruun viime vuonna.

– Haluamme nyt täydentää HAMKin opiskelija Netta Leppäsen kokoamaa aineistoa, Heinonen jatkaa.

Sukupolvelta toiselle kulkeneista raskeista voi ilmoittaa tutkija Maarit Heinoselle, maarit.heinonen@luke.fi tai puh. 029 532 6117. Luken tutkijat ovat tavattavissa myös Turun Piha & Puutarha -messujen Perinnekasvi-osastolla 6.-8.4.2018.

Lisätietoja: 

Pionikuulutus: tutkijat Merja Hartikainen, puh. 029 532 6105 ja Sirkka Juhanoja, puh. 029 532 6182.

Hapantaikinakuulutus: tutkija Maarit Heinonen, puh. 029 532 6117

etunimi.sukunimi@luke.fi

Kasvigeenivarat

Kuvat (kuvia voi käyttää tämän tiedotteen julkaisemisen yhteydessä):

Tarhapionitrio: Tarha- eli talonpojanpioni on vanhimpia viljeltyjä pioneja. Sen historia ulottuu ainakin 1600-luvulle saakka.   Kuva: M. Uusi-Honko, Pionien Kodin arkisto

Ruisleipävarras.  Kuvalähde: Leipätiedotus.fi 

Suomalaislähtöinen teknologiayritys Futurice on nimittänyt Suomen-maajohtajakseen diplomi-insinööri Riku Valtasolan, 38, joka on palvellut yrityksessä johtotehtävissä vuodesta 2009. Edeltävä maajohtaja Teemu Moisala siirtyy toukokuun alussa yrityksen toimitusjohtajan tehtäviin.

Futurice on nimittänyt uudeksi Suomen-maajohtajakseen (Managing Director, Finland) 3.4.2018 alkaen Riku Valtasolan, joka on aikaisemmin vetänyt yrityksen Tampereen-toimistoa vuodesta 2009.

“Riku tuntee Futuricen hengen, bisneksen ja kaiken siltä väliltä kuin omat taskunsa lähes kymmenen vuoden ajalta, ja lisäksi hän on ollut keskeisessä roolissa ainutlaatuisen yrityskulttuurimme rakentamisessa ja vaalimisessa. Parempaa vaihtoehtoa Suomen toimintojen vetovastuuseen ei olisi voinut edes kuvitella”, kertoo Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen.

Valtasolan nimitys on jatkoa helmikuiselle nimitysuutiselle, jossa kerrottiin Futuricen edeltävän maajohtajan Teemu Moisalan siirtyvän yrityksen toimitusjohtajaksi toukokuun alusta lähtien. Nykyinen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen luopuu tuolloin toimitusjohtajan tehtävistä omasta aloitteestaan ja keskittyy yrityksen tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvän liiketoiminnan kehittämiseen.

Huomion keskipisteessä yrityskulttuuri ja tulevaisuuden työelämä

Riku Valtasola aloittaa maajohtajapestinsä tilanteessa, jossa Futurice on kasvanut kannattavasti neljätoista vuotta peräjälkeen, ja sen laajentuminen on ollut nopeaa sekä kansainvälisesti että yrityksen kotimarkkinoilla Suomessa. Viimeisten viiden vuoden aikana yrityksen henkilöstömäärä kotimaassa on kaksinkertaistunut yli 300 henkilöön.

“Nopea kasvu koettelee aina vahvintakin yrityskulttuuria, mutta on ollut ilo huomata, että Futuricella oikeisiin asioihin, kuten luottamukseen, autonomiaan ja läpinäkyvyyteen, keskittyminen itse liiketoiminnan lisäksi on kantanut hedelmää”, Valtasola kertoo.

“Minulle erityisen tärkeää on organisaation terveys, jossa keskeistä on omistajuus asioista, yhteenkuuluvuuden tunne ja positiivinen yhdessä tekemisen meininki. Näistä asioista meillä on todella hyvää kokemusta Tampereelta, ja otamme parhaat opit systemaattisesti käyttöön myös laajemmin.”

Suomessa Valtasola näkee asiakkaiden kannalta yhtenä tärkeimpänä painopistealueena tekoälyn hyödyntämisen liiketoiminnan kehittämisessä.

“Erityisesti meillä Suomessa tarvitaan rohkeita liikkeitä, jotta yritykset pärjäävät digitalisaation aikakaudella globaaleilla markkinoilla. Tekoälyn ja koneoppimisen laajamittainen hyödyntäminen liiketoiminnan uudistamisessa on suuri mahdollisuus lähes kaikille toimialoille. Tähän kelkkaan on aika hypätä viimeistään nyt eikä muutaman vuoden päästä”, Valtasola sanoo.

Valtasola näkee Futuricella myös tärkeän roolin omien asiakkaidensa kulttuurin ja toimintatapojen uudistamisessa niin, että ne pystyvät varautumaan digitalisaation mukana tuleviin markkinamuutoksiin mahdollisimman ketterästi.

“Jo vuosikausien ajan työelämän ja työnteon tapojen erilaiset muutokset ovat näkyneet ensimmäisten joukossa juuri teknologia-alalla. Valmiutemme auttaa asiakkaita perustuu siihen, että meillä on kattava ymmärrys sekä heidän liiketoiminnastaan että siitä, minkälaisin keinoin yhä nopeammin muuttuvan maailman vaatimuksiin on tehokasta vastata.”

Riku Valtasola

Syntynyt 1979 Tampereella
Koulutus: DI, Tampereen teknillinen yliopisto, 2004 (ohjelmistotuotanto, teollisuustalous)
Perhe: Avovaimo ja kaksi lasta

Harrastuksia: Luonnossa liikkuminen, suunnistus, polkujuoksu, kalastus, arkkitehtuuri

Mediayhteydet:

Tuomas Syrjänen, 050 547 0386, tuomas.syrjanen@futurice.com

Riku Valtasola, 040 531 8943, riku.valtasola@futurice.com

Adobe on julkaissut tänään kuvankäsittelyohjelmiensa Lightroom Classic CC:n, Lightroom CC:n ja Adobe Camera Raw’n päivitykset. Samalla Adobe esittelee uusia väri-, näyttö- ja tulostusprofiileja, joiden avulla valokuvaajat säästävät aikaa kuvien muokkausvaiheessa.

Päivitykset sisältävät muun muassa kuusi uutta raakakuvaprofiilia, yli 40 uutta Creative-profiilia ja uuden profiiliselaimen.

Lightroom Classic CC:n päivityksen myötä Dehaze-työkalua on entistä helpompi käyttää, koska se on siirretty peruspaneeliin. Sävykäyrä-paneeli on laajentunut, mikä mahdollistaa tarkemmat korjaukset ja optimoidut algoritmit, sekä tekee kasvojentunnistuksesta entistä tarkemman.

Lisäksi Camera Matching Profiles -ominaisuus on nyt saatavilla myös Lightroom CC:lle (Mac, Windows, iOS, Android ja Chrome), kun se aikaisemmin oli saatavilla vain Adobe Camera Raw’lle ja Lightroom Classic CC:lle.

Lue lisää Lightroom Classic CC:n ja Lightroom CC:n päivityksestä.

 

Lisätietoja:

Adobe Systems Nordic
Jes Schyum
+45 26 70 46 70
jes.schyum@adobe.com

Hill+Knowlton Strategies
Kia Yliperttula
+358 40 579 5913
kia.yliperttula@hkstrategies.com

 Ensimmäinen aktiivimalliin liittyvä 65 maksupäivän tarkastelujakso on päättynyt. Sen ajalta Kela tarkastelee noin 187 400:n työttömyysturvaa saavan henkilön aktiivisuutta. Tähän mennessä kerättyjen tietojen perusteella 95 084 (50,7 %) henkilöä on täyttänyt aktiivisuusehdon. Luvussa on mukana myös ne henkilöt, joilta ei edellytetty aktiivisuutta.

Aktiivisuusehto täyttyy, jos työtön on 65 maksupäiväjakson aikana 18 tuntia palkkatyössä, ansaitsee yrittäjätuloa 241 euroa tai on 5 päivää TE-palveluiden järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa.

Tammi-maaliskuussa

• 187 406 henkilöä sai Kelasta työttömyysturvaa koko tarkastelujakson ajan
• 93 342 henkilöä (49,8 %) täytti aktiivisuusehdon. Heistä
  • 25 193:llä oli työtuloja
  • 71 350 oli työllistymistä edistävässä palvelussa.
  • 1 859 henkilön aktiivisuutta ei seurattu.

Luvut ovat yhä arvioita. Koko ensimmäisen tarkastelujakson tiedot on kerätty vasta noin 10 %:lta Kelan työttömyysturva-asiakkaista.

Kelan tilastot täydentyvät sitä mukaa kuin asiakkaalle maksetaan viimeinen tarkastelujaksolle osuva etuusmaksu. Toukokuun alussa saadaan tieto siitä, kuinka moni Kelan työttömyysetuuden saaja sai huhtikuussa päätöksen työttömyysetuuden määrän pienenemisestä. Kesäkuussa saadaan arvioita siitä, maksettiinko työttömyysetuutta vähemmän aktiivimallin takia. Arvio perustuu toukokuun maksuihin.

Lopulliset tilastot ensimmäisestä aktiivimallin tarkastelujaksosta saadaan heinäkuussa. Silloin tiedetään, kuinka monelle lopulta maksettiin työttömyysetuutta koko tarkastelujakson ajan ja kuinka moni heistä täytti aktiivisuusehdon.

Tietojen kertyminen työttömyysetuudesta ja aktiivimallista Kelassa

Lisätietoja medialle

Heidi Kemppinen, tilastoasiantuntija, Kela
puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi

Tilasto aktiivisuusehdon täyttäneistä: www.kela.fi/documents/10180/7276260/Kela_Aktiivimalli_aktiivisuusehdon_t%C3%A4ytt%C3%A4neet_seuranta_20180403.pdf/6343f75e-7fce-4284-8908-5728816180f1