Suomalaiset ovat leivän syöjiä, mutta niin näyttävät olevan myös ruotsalaiset. Leivän kulutustottumuksemme ovat kuitenkin hieman erilaiset länsinaapuriimme verrattuna. Nämä asiat tulivat ilmi Leipätiedotuksen ja Ruotsin Brödinstitutetin kuluttajatutkimuksista.

Leipätiedotuksen teettämän kuluttajatutkimuksen* mukaan leipää syö päivittäin 72 % suomalaisista. Ruotsalaisen Brödtermometernin** tutkimuksen mukaan, vain 55 % ruotsalaisista yltää samaan. Me suomalaiset olemme siis enemmän leivänsyöjäkansaa kuin naapurimme. Peräti 91 % suomalaisista pitää leipää hyvänmakuisena ja ruotsalaisista 85 %. Suomessa leipää syödään pääasiassa aamu- ja iltapalalla. Kuluttajista 76 % ilmoittaa syövänsä leipää aamupalalla, 70 % iltapalalla ja 46 % välipalalla. Ruotsalaisilla leipä kuuluu pääasiassa aamupalalle (70 %), vain 34 % syö leipää iltapalalla ja välipalalla vain 24 %. Suomalaiset syövät leipää ruotsalaisia useammin myös lounaalla ja päivällisellä.

Kaikista ruotsalaisista 59 % ajattelee, että voileivästä voi koostaa täysipainoisen aterian, kun Suomessa tätä mieltä on vain 44 %. Erityisesti ruotsalaisnuoret (70 %) syövät leivän ateriana vähintään kaksi kertaa viikossa. He myös pitävät leipää trendikkäänä, ilmastoystävällisenä ja hintansa arvoisena. Suomalaiset nuoret aikuiset syövät leipää ennemminkin välipalana.

Täysjyväviljaa syödään Suomessa mieluiten leipänä 77 % ja puurona 42 %. Myös ruotsalaiset pitävät leipää ensisijaisena täysjyvän lähteenä (68 %), mutta puurosta sitä saa vain neljännes. Suomalaisten tietämys täysjyvän terveellisyydestä on kasvanut ja yhä useampi tunnistaa sen myönteiset vaikutukset vatsan toimintaan, verensokeritasapainoon ja painonhallintaan. Silti 62 % suomalaisista ajattelee kuidun olevan sama asia kuin täysjyvävilja. Kuitua saadaan viljatuotteiden lisäksi myös kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Täysjyväviljaa saadaan nimensä mukaisesti vain viljatuotteista. Tämän tietää suomalaisista 61 %, ruotsalaisista vain 33 %.

Lähteet:
* Iro Reseach: Tuhat suomalaista. Täysjyvävilja ja leivän käyttö 2025, n=1000
** Brödinstitutet: Brödtermometern 2024, n=1007

Lisätiedot:
Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry
kaisa.mensonen@leipatiedotus.fi, 040-5942728

Kaukolämpötyö Linnankadulla Satamakadun risteyksen kohdalla. Ajorataa kavennettu työmaan kohdalla. Haittaa molemmissa ajosuunnissa.

Liikenne saattaa ruuhkautua ajoittain aamu- ja iltalaivojen lähtöjen aikana. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Hallituksen esitys sallisi ulkomaisen tiukan viinan kotiinkuljetuksen, lisäisi sosiaali- ja terveydenhuollon riskejä, heikentäisi työturvallisuutta ja tietoturvaa, todetaan PAMin lausunnossa.

Hallituksen esityksen mukaan alkoholilakia muutettaisiin siten, että alkoholijuomien kotiinkuljetus olisi jatkossa sallittua. Myös alkoholin ulkomaisen etämyynnin kotiinkuljetus ja väkevän alkoholin verkkomarkkinoinnin salliminen sisältyy lakiin.

PAM katsoo, että esitystä tulisi korjata ainakin siten, että alkoholin kotiinkuljetus sallittaisiin vain työsuhteessa oleville. Lisäksi ulkomaisten yritysten mahdollisuus myydä väkeviä juomia kotiovelle pitäisi kieltää, ja sallia kotiinkuljetus vain miedoille juomille eli niille, jotka nytkin ovat myynnissä kaupoissa.

Esitetyssä muodossa laki nakertaisi Alkon asemaa ja alkoholimonopoliin perustuvaa suomalaista alkoholipolitiikkaa merkittävästi. Samalla esitys asettaisi suomalaiset toimijat erilaiseen kilpailuasetelmaan suhteessa ulkomaisiin.

Kuljettajille työsuhde

Jos vastassa on aggressiivisesti käyttäytyviä, päihtyneitä henkilöitä, ei yksin olevalla kuljettajalla ole tosiasiassa aina mahdollisuutta olla luovuttamatta tuotteita. Kuljettajan asettaminen tällä tavoin selkeän väkivallan uhan alle on kohtuutonta. Sen vuoksi PAM ehdottaakin, että alkoholia kuljettavien henkilöiden on oltava työsuhteessa. Jos työntekijä olisi aina työsuhteessa toimitusluvan haltijaan, olisi hänellä työnantajan ja työterveyshuollon koulutus ja tuki mukanaan.

Ehdotuksen mukaan alkoholijuomien luovutuksessa ikä pitäisi tarkentaa todennettavasti ja toimitusluvan haltijan on säilytettävä tiedot kaksi vuotta. PAM kannattaa tätä. Tilanteeseen sisältyy kuitenkin huomattavia tietosuojariskejä, jos toimittajana ovat alustatalouden toimeksiantosuhteiset lähetit, jotka omilla laitteillaan ja liittymillään säilyttävät tietoja. Siksi työsuhteen vaatimus on perusteltu, PAM katsoo.

Myös KHOn tuore päätös siitä, että ruokapalvelulähetit ovat työntekijöitä eivät yrittäjiä, perustelee vaatimusta työsuhteesta alkoholin toimittamisessa.

Minne välivarastot?

Alkoholijuomat pitää lakiesityksen mukaan säilyttää ja palauttaa myöhemmin asiakkaalle, jos niitä ei esimerkiksi vastaanottajan päihtymyksen vuoksi voida luovuttaa. Yksittäisen ruokapalvelulähetin kannalta tilanne voi olla hyvin haastava, etenkin jos lähetti on työntekijäaseman sijasta toimeksiantosuhteessa. Oma kysymyksensä on, minne ulkomaisten yritysten etämyymät alkoholit tullaan välivarastoimaan.

Alkoholin vähittäismyynnin helpottaminen kotiinkuljetuksilla ja käytännössä vähenevä valvonta ovat omiaan siirtämään alkoholin kulutusta ravintoloista koteihin. PAM pelkää sen aiheuttavan perheväkivallan lisääntymistä. Myös harmaa talous voi lisääntyä. Kun alkoholia nautitaan aiempaa harvemmin ravintolatilassa, korkean arvonlisän palvelutyötä ravintoloissa korvautuu matalan arvonlisän kuljetuspalveluilla.

Lisätietoja: Elinkeinopoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki, puh. 050 4624697.

Tutustu PAMin koko lausuntoon

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt yhteensä 3 miljoonaa euroa avustuksia 13 kävely- ja pyöräliikenteen kehittämishankkeelle ympäri Suomen. Avustukset ovat osa laajempaa kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaa, joka tukee turvallisemman ja houkuttelevamman liikenneinfrastruktuurin luomista.

Vuoden 2025 valtionavustushakuun jätettiin 82 hakemusta, joissa haettiin yhteensä noin 13 miljoonaa euroa tukea. Yksittäiselle hankkeelle voitiin tänä vuonna myöntää enintään 350 000 euroa, mikä mahdollisti useiden hankkeiden tukemisen. Lopulta 13 hakukriteerit täyttävää hanketta eri puolilta Suomea sai avustusta yhteensä 3,0 miljoonaa euroa.

Vuodesta 2018 lähtien kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmasta on myönnetty avustuksia noin 94 miljoonaa euroa lähes 300 hankkeelle lähes 100 kuntaan.

Kehittämällä kävely- ja pyöräilyolosuhteita edistetään turvallista ja aktiivista arkea

Kävelyn ja pyöräliikenteen investointiohjelman kautta pyritään parantamaan olosuhteita, jotta kävellen ja pyörällä liikkuminen olisi turvallisempaa ja houkuttelevampaa arjen matkoilla.

"Valtionavustuksen kautta pyritään kannustamaan kuntia kehittämään liikennejärjestelmää niin, että mahdollisuudet liikkua arjen matkoja myös kävellen ja pyörällä olisivat tulevaisuudessa merkittävästi nykyistä paremmat", sanoo erityisasiantuntija Antti Rahiala Traficomista.

Vuonna 2025 myönnetty avustus kattoi keskeisimmille reiteille kohdistuvia jalkakäytävä- ja pyörätiehankkeita sekä laajoja pyöräpysäköintihankkeita Hangosta Ouluun.

Avustusta saivat seuraavat 13 kuntaa:

• Hanko,
• Helsinki,
• Hämeenlinna,
• Jyväskylä,
• Järvenpää,
• Kaarina,
• Kuopio,
• Lahti,
• Naantali,
• Oulu,
• Pietarsaari,
• Tampere ja
• Vantaa.

Lisätietoja antaa

Erityisasiantuntija Antti Rahiala, antti.rahiala@traficom.fi, 0295 345 383

Suomen kuvataiteen päivää vietetään valtakunnallisesti to 10.7.2025. Myös Hämeenlinnassa ja muualla Kanta-Hämeessä järjestään juhlapäivän kunniaksi kuvataiteeseen liittyvää ohjelmaa. Tapahtumat ovat pääsääntöisesti ilmaisia ja sopivat kaikenikäisille. Tarjolla on muun muassa työpajoja, opastuksia, maalaustapahtumia, taiteilijatapaamisia ja näyttelyitä. Voit tutustua Kanta-Hämeen kuvataiteen päivän ohjelmaan tarkemmin kutsun lopussa.

Suomen lippu nousee salkoon Suomen kuvataiteen kunniaksi monilla tapahtumapaikkakunnilla. Hämeenlinnassa liputetaan ainakin Raatihuoneella ja Hämeenlinnan taidemuseolla.

Kanta-Hämeen Suomen kuvataiteen päivän tapahtumista on julkaistu karttaesite, joka löytyy myös digitaalisena tapahtuman sivuilta hameenlinnantaidemuseo.fi/kuvataiteenpaiva. Esitettä on saatavilla mm. osallistuvista kohteista. Myös tapahtuman Instagram- ja Facebook-tileille (@kuvataiteenpaiva) sekä osallistujien omiin tiedotuskanaviin päivitetään sisältöä. Hämeenlinnan taidemuseo vastaa Suomen kuvataiteen päivän ohjelman kokoamisesta ja viestinnästä.

Suomen kuvataiteen päivän ohjelman toteutuksesta Kanta-Hämeessä 2025 vastaavat:
Forssan museo / Näyttelytila Vinkkeli, Galleria HTS Noste / Teija Puranen, Galleria Paperihuone, Hämeen Taideartteli ry, Hämeenlinnan kaupunginmuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry, Janakkalan kuvataideyhdistys ry, Korteniemen perinnetila, Kulttuurikeskus ARX, Kulttuurikonttori, kuvataiteilija Suvi Forssén, Käsityötalo Willa Vaski, Liisan keramiikka, Museo Militaria, Museokeskus Riemu, Naivistit Iittalassa -säätiö, Naivistien Ystävät ry, Onervan keramiikkastudio, Galleria Tärinä / Riihimäen Kuvataiteilijat ry ja Wiksbergin Taidevintti.

Suomen kuvataiteen päivää vietetään vuosittain 10.7. Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä. Aloitteen Suomen kuvataiteen päivän viettämisestä teki Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry. Oman nimikkopäivän tavoitteena on lisätä kuvataiteen merkitystä ja arvostusta Suomen kulttuurielämässä.

Seuraa somessa:
@kuvataiteenpaiva
#kuvataiteenpaiva #suomenkuvataiteenpaiva

Lisätiedot:
Petra Hollmérus
viestintäsuunnittelija, Hämeenlinnan taidemuseo
puh. 040 679 1510
petra.hollmerus@hameenlinna.fi

hameenlinnantaidemuseo.fi

Sotaveteraanin kuva valokuvataiteilija Johanna Kareen näyttelystä MUISTAKAA – heille kallis ol’ maa (Museo Militaria). Kare on tavattavissa Suomen kuvataiteen päivänä 10.7.2025 Museo Militariassa Klo 14–15.

SUOMEN KUVATAITEEN PÄIVÄN OHJELMA KANTA-HÄMEESSÄ 10.7.2025

HÄMEENLINNAN KESKUSTA

Galleria Paperihuone
Arvi Kariston katu 9
Klo 12–18 Gallerian ja grafiikanpajan näyttelyt
Klo 15–18 Monotypia- ja puupiirrostyöpajat
Lisäksi gallerialla ja grafiikanpajalla heinäkuun taidenäyttelyt. Työpajaan osallistuminen 5 €. Muu ohjelma maksuton.
paperihuone.com

Galleria HTS Noste / Teija Puranen
Arvi Kariston katu 9 LH4
Klo 12–18 Taiteilija Teija Puranen on tavattavissa Löytöretkiliina -tekstiilitaidenäyttelynsä avajaispäivänä Näyttely käsittelee ihmettelyä, satunnaisuutta ja tunnollisuutta sekä oman ilmaisun etsimistä. Työt on toteutettu tekstiilin sekatekniikoin vanhoille puuvilla- ja pellavaliinoille ja pyyhkeille.
teijapuranen.com

Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Palanderin talo, Linnankatu 16
Klo 11–16 Maalaamista Sibeliuksen syntymäkodin ympäristössä
Museolta saa lainata maalaussetin. Setti sisältää kaiken maalaamiseen tarvittavan. Maalaustelineen ja materiaalien kanssa voi piipahtaa maalaamaan kaupunkimaisemaa tai lähiympäristöä. Tarjoamme myös ideoita Jean Sibeliuksen lapsuudentarinoihin liittyen. Materiaalin lainaaminen on maksutonta ja sopii kaikenikäisille. Laina-aika 2h.
hmlmuseo.fi

Hämeenlinnan taidemuseo
Viipurintie 2
klo 11–18 Näyttelyihin ilmainen sisäänpääsy Suomen kuvataiteen päivänä
Näyttelyt: Henki ja hekuma – Väristyksiä kokoelmista ja Jukka Korkeila, Pimeys on täynnä valoa
klo 11–16 Eläimellinen matka – kehollisen maalauksen työpaja
Ulkotyöpajassa erilaiset mielikuvitukselliset eläimet jättävät jälkensä omiin teoksiinsa. Osallistujat saavat maalata oman eläimensä matkan paperille paljailla jaloillaan. Sateen sattuessa maalaustyöpaja järjestetään pihapiirin hirsirakennuksessa. Työpajaan osallistuminen on ilmaista ja se sopii kaiken ikäisille. Käytettävä maali on vesiliukoista ja jalkojen pesu toteutetaan maalauspaikalla. Perheen pienimmille on tarjolla täysin turvallista lääkehiilimaalia.
Hämeenlinnan taidemuseon piha
klo 13–13.45 Yleisöopastus Henki ja hekuma – Väristyksiä kokoelmista
-näyttelyyn
Näyttelyn teokset tulkitsevat uudelleen uskonnollisen taiteen, ikonien ja mytologioiden kuva-aiheita ja perinteitä. Punatiilinen Lohrmann-rakennus
klo 14–14.45 Yleisöopastus Jukka Korkeilan Pimeys on täynnä valoa
-näyttelyyn
Näyttely esittelee Hämeenlinnassa syntyneen ja kasvaneen kuvataiteilijan Jukka Korkeilan laajaa ja monimuotoista taiteellista tuotantoa retrospektiivisellä otteella uran alkuvaiheista 1990-luvulta aivan nykyhetkeen. Keltainen Engel-rakennus
hameenlinnantaidemuseo.fi

Hämeenlinnan taiteilijaseura
Hämeenlinnan taidemuseon piha, Viipurintie 2
klo 11–13 Croquis-piirtelyä
Croquis-piirustusta eli elävän mallin piirustusta nopeasti vaihtuvin asennoin. Taiteilijaseura antaa alkuohjauksen ja tarvittavat välineet. Tommi Lundberg piirtää karikatyyrejä, oman kuvan saa pientä maksua vastaan. Sateen sattuessa Lohrmannin työpajatilassa.
hameenlinnantaiteilijaseura.com

Kuvataiteilija Suvi Forssén
Hämeenlinnan taidemuseon piha, Viipurintie 2
klo 11–16 Taidepaku
Suvi Forssénin teoksia esillä pikkugalleriaksi muuntuneessa pakettiautossa. Taiteilija paikalla tavattavissa.

Kulttuurikonttori
Lukiokatu 16
Klo 11–18 Eemai Walin taidenäyttely Konttorin galleriassa
Klo 11–18 Taidetyöpaja
Kaiken ikäisille soveltuva kokeileva työpaja. Kulttuurikonttori ja sään salliessa lähiympäristö.
kulttuurikonttori.fi

Willa Vaski
Raatihuoneenkatu 13
Klo 11–16 Maalataan yhteinen maalaus sekatekniikoita käyttäen
Jokainen voi jättää jälkensä tauluun maalaamalla tai muulla tavoin. Myös mahdollisuus tehdä pienempiä teoksia, jotka saa mukaansa kotiin. Sään salliessa maalataan ulkona.
willavaski.fi

Museo Militaria
Vanhankaupunginkatu 19
Klo 14–15 Valokuvataiteilija Johanna Kare on tavattavissa MUISTAKAA – heille kallis ol’ maa -näyttelyssä Noin 100-vuotiaiden sotaveteraanien kuvista ja tarinoista koostuva näyttely on esillä museon tykkihallissa.
johannakare.com, museomilitaria.fi

Liisan keramiikka
Toivontie 15
Klo 10–18 Kesän jälkiä saveen
Työhuonegalleriassa voi tutustua keraamikon työhuoneeseen ja hänen valmistusmenetelmiinsä, sekä valmistaa itse pieniä kesäisiä tauluja savesta. Keraamista kasviaiheisista 5 € tarvikemaksu.
liisankeramiikka.fi

VERKOSSA

Kulttuurikeskus ARX
Löytöjä – Taidetehtäviä pihalle -ohjeet verkossa
Kulttuurikeskus ARXin Materiaalipankissa julkaistaan Suomen kuvataiteen päivänä 10.7. suomeksi ja englanniksi koko perheelle sopivat ohjeet, joiden avulla voi tehdä taidetta omalla pihalla tai lähiluonnossa. Löytöjä -taidetehtävät kannustavat silmäilemään ympäristöä läheltä ja kaukaa. Tehtäväpaketin vinkeillä sommitellaan ja rakennellaan kuvia ja kuvioita käden ulottuvilla olevista luonnonmateriaaleista. Tehtävät soveltuvat myös retkipuuhaksi, sillä niiden tekemiseen ei tarvita erityisiä välineitä.
kulttuurikeskusarx.fi/materiaalipankki

FORSSA

Näyttelytila Vinkkeli
Forssan kirjaston 2. krs, Wahreninkatu 4
Klo 13 Yleisöopastus: Siveltimenä heinänkorsi -kesänäyttely
Näyttely esittelee Forssan ateljeessa vaikuttaneita suunnittelijoita ja heidän luonnoksiaan 1950-luvulta 1990-luvulle – Aini Vaarista Tuija Maija Piiroseen.
forssanmuseo.fi

Wiksbergin Taidevintti
Kuivakorventie 2
Klo 11–17 Wiksbergin Taidevintin näyttely
Valokuvataiteilija Martti Jämsän retrospektiivinen valokuvanäyttely.
wiksberginkartanonviljelypalstat.blogspot.com

IITTALA

Iittalan Kylätalo/ Hämeen Taideartteli ry
Hollaajantie 3
Klo 11–17 Arttelin jäsenten työnäytöksiä
Anne-Mari Kämäri: öljyvärityöt, demoja ja opastus. Raksu Helminen: gellipainanta, demoja ja opastusta. Taidenäyttelyssä Kirsi Rajapuro ja Joe Tully.

Naivistit Iittalassa -säätiö
Puukoulun pihapiiri, Hollaajantie 2
Klo 11–15 Naivistitaiteilijoita esittelemässä töitään ja tekniikoitaan, taidetyöpajoja ja kesäkahvila
Puukoulun pihapiirissä oleviin tapahtumiin on vapaa pääsy. Naivistit Iittalassa -kesänäyttelyyn ovat voimassa normaalit pääsymaksut.

Naivistien Ystävät ry
Puukoulun pihapiiri, Hollaajantie 2
Klo 11–14 Mosaiikkityöpaja Perhonen
Lasten ja nuorten työpajassa suunnitellaan ja rakennetaan oma perhonen mosaiikkipaloista. Ikäsuositus 2–18.
naivistit.fi

JANAKKALA

Janakkalan Kuvataideyhdistys ry
Hakoistentie 371
Klo 10–16 Maalaustapahtuma Janakkalan Laurinmäen museoalueella
Tapahtumassa pääsee maalaamaan yhdessä Janakkalan Kuvataideyhdistyksen jäsenten kanssa. Alueella on varattu lapsille ja kaikenikäisille maalaustarvikkeita, paperia ja pöytiä. Katostilaa on niukasti (säävaraus).
Pysäköinti Keltaisella talolla osoitteessa Hakoistentie 373.
janakkalankuvis.net

TAMMELA, Liesjärvi

Studio Onerva
Liesjärventie 758, Liesjärvi (Tammela)
Klo 13–18 Avoimet ovet Onervalla
Onervalla pääsee kokeilemaan kuvanveistoa savesta. Pieni polttomaksu, mikäli esineen haluaa polttaa. Esillä myös Emmi-Riikka Marinin veistoksia. Makuhermoja hemmotellaan pienellä tarjoilulla.
onervastudio.com

RIIHIMÄKI

Galleria Tärinä
Eteläinen Asemakatu 2
Klo 12–18 Moniaistillisen Lähdetään vesille -taidenäyttelyn yhteydessä on tarjolla vesiaiheista askartelua ja visailua
Tule testaamaan tietosi ja sukella luovuuden virtaan. Näyttely vie sinut kuohuvien aaltojen, peilityynen pinnan ja kesäisten satamien tunnelmiin. Galleria Tärinä sijaitsee Riihimäen Matkakeskuksessa (Liikerata), aivan rautatieaseman yhteydessä. Sisäänpääsy on maksuton, galleria on esteetön ja myös lemmikit ovat tervetulleita.
rikuta.fi

Riemu-museot
Temppelikatu 8
Klo 15 Luento: Kuvataiteen ja musiikin yhteyksiä − Taidemaalari Helene Schjerfbeck ja säveltäjä Erkki Melartin
Luennoitsijana toimii taidehistorian tutkija FT Mari Tossavainen. Maksuton. Lisäksi Riemu-museoihin on vapaa pääsy koko päivän ajan klo 11−17.
riemumuseot.fi

JÄLKITAPAHTUMA LA 12.7.

Korteniemen perinnetila
Korteniementie 270, Liesjärvi (Tammela)
La 12.7. klo 11–17 Kuvataiteen päivä Korteniemen perinnetilalla
Piirustushiilen poltto-, hiilipiirros- ja luonnonmateriaalityöpajat sekä Kerttu Salosen hiilipiirrosnäyttely.
taideitu.net
luontoon.fi/fi/artikkelit/korteniemen-perinnetila

Syksyn säihkyvin viihdespektaakkeli Tanssii Tähtien Kanssa juhlii täysi-ikäisyyttään näyttävämmin kuin koskaan! Useilla Kultainen Venla -palkinnoilla kruunattu koko kansan suosikki tarjoaa tänä syksynä ripauksen rohkeutta, annoksen aikuisuutta ja rutkasti yllätyksiä. On juhlan aika – ja kaikki ovat kutsuttuina mukaan!

Uusi kausi käynnistyy MTV:llä sunnuntaina 31.8. Lavalle astelee jälleen säkenöivä joukko uusia tähtipareja. Mukana on rakastettuja artisteja, tunnettuja viihdemaailman kasvoja ja urheilun huippuja.

Tuomarikolmikko Jukka Haapalainen, Helena Ahti-Hallberg ja Jorma Uotinen istuu jälleen tutulla paikallaan parketin laidalla – tarkkanäköisenä, mutta sydän mukana. Juontajina loistavat jälleen maan ykkösjuontajat Vappu Pimiä ja Ernest Lawson, jotka johdattavat katsojat läpi tanssin taian tutulla energiallaan ja lämmöllään.

Tanssikaudella nähdään yhteensä 11 maan taitavimpiin tanssiammattilaisiin kuuluvaa opettajaa: Anssi Heikkilä, Sami Helenius, Marko Keränen, Matti Puro, Valtteri Palin, Kia Lehmuskoski, Liisa Setälä ja Kastanja Rauhala sekä tauon jälkeen ohjelmaan palaavat Jurijs Trosenko, Katri Riihilahti ja Mikko Ahti.

Ohjelmaan palaavat TTK-opettajat Jurijs Trosenko, Katri Riihilahti ja Mikko Ahti. Kuva: Onni Ojala/MTV.

Tanssii Tähtien Kanssa tavoitti viime kauden aikana 3,4 miljoonaa suomalaista (63%). TTK-finaalin keskikatsojamäärä oli 1,2 miljoonaa ja se tavoitti kaiken kaikkiaan 1,65 miljoonaa suomalaista. Finaali MTV3:lla oli syksyn katsotuin viihdeohjelma eri tv-kanavien viihdetarjonnasta.

Uudet tähtioppilaat paljastetaan torstaina 7. elokuuta Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman 18. tuotantokauden lehdistötilaisuudessa.

Tutustu ohjelmaan palaaviin tähtiopettajiin:

JURIJS ”JURZA” TROSENKO
Karismaattinen ammattilaistanssija, tanssivalmentaja ja koreografi Jurijs Trosenko palaa katsojien sunnuntai-iltojen iloksi Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaan ja tekee sen hyvällä fiiliksellä ja sopivalla määrällä tervettä jännitystä.

– On kivaa olla takaisin. Tästä tulee varmasti monipuolinen ja mieleenpainuva kausi, Jurijs kertoo.

Jurijs tunnetaan energisestä lavaesiintymisestään ja vahvasta koreografisesta näkemyksestään. Hän kertoo nauttivansa erityisesti esiintymisestä, ja juuri siksi TTK:n live-illat ovat hänelle ohjelman kohokohtia. Valmentajana hän pyrkii yhdistämään tarkan tekniikan ja rennon ilmapiirin.

– Haluan, että oppilas oppii ja kehittyy, mutta ennen kaikkea nauttii tanssista ja kaikista niistä rytmeistä, joihin tässä ohjelmassa pääsee sukeltamaan.

Uudelta kaudelta Jurijs odottaa tanssia laidasta laitaan – eri tyylejä, uusia koreografioita ja isoja hetkiä parketilla. Tuleva pari herättää hänessä innostusta.

– Uskon, että meillä on hyvä yhteys. Meillä on edellytykset tehdä ja näyttää hienoja juttuja!

KATRI RIIHILAHTI
Ei se tekemättä jää. Tämä slogan on tanssija, tanssinopettaja ja koreografi Katri Riihilahden motto, ja se kuvaa häntä paremmin kuin mikään. Katri piti välivuoden TTK:sta perustaakseen perheen, ja on nyt täysin valmiina palamaan parketille. Monipuolinen ja rohkea tanssin moniottelija tunnetaan paitsi Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman pitkäaikaisena tähtiopettajana, myös kansainvälisestä kilpatanssiurastaan ja esiintymisistään suurilla lavoilla – mukaan lukien Euroviisujen finaalin näyttävä Cha Cha Cha -tulkinta Käärijän rinnalla.

TV-yleisöjen rakastama Katri kertoo löytäneensä tanssiuransa syvimmän merkityksen juuri TTK:n kautta.

– Jokainen esitys on mahdollisuus luoda yhteys katsojiin. TTK:n ansiosta olen saanut kohdata uskomattomia ihmisiä ja rakentaa esityksiä, joissa on tunnetta ja tarinaa. Nyt äitiysloman jälkeen koen, että tanssin entistäkin vahvemmin – myös perheelleni, Katri kertoo.

Lavalla Katri on määrätietoinen ja dynaaminen esiintyjä, mutta valojen sammuttua hän palaa rooliinsa, jossa viihtyy parhaiten – perhekeskeisenä äitinä. Uuteen kauteen hän lähtee täynnä inspiraatiota ja halua rohkaista paitsi tanssipariaan, myös koko kansaa löytämään tanssin ilon.

– Tanssi kuuluu kaikille, ja se voi olla yllättävänkin voimallinen tapa löytää yhteys niin itseensä kuin muihin.

MIKKO AHTI
Pitkän linjan tanssinopettaja, valmentaja ja koreografi Mikko Ahti tekee odotetun paluun Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaan muutaman vuoden tauon jälkeen ja tunnelma on vähintäänkin nostalginen.

– Ajattelin jo, ettei tämä tilanne enää tule eteen, mutta tässä sitä ollaan – ja hyvä niin, Mikko hymyilee hurmaavaa hymyään.

Kymmenien vuosien kokemus tanssin parissa ei ole hälventänyt Mikon intoa, vaan päinvastoin: hän suhtautuu tulevaan kauteen innolla ja uteliaisuudella.

– Odotan erityisesti ensimmäisiä harjoituksia ja sitä yhteisöllisyyttä, joka syntyy aina uuden porukan kanssa. TTK:ssa parasta on se, että tanssi tuodaan kaikkien ulottuville – ja että oppilas on kaiken keskiössä.

Mikon sydän sykkii tanssin ilosanoman jakamiselle, ja hänen lämmin ja kannustava opetustyylinsä on monelle katsojalle tuttu jo vuosien takaa.

Vapaa-ajallaan Mikko viihtyy rauhallisempien harrastusten parissa. Hän nauttii nikkaroinnista, golfin pelaamisesta ja ennen kaikkea perheen kanssa vietetystä ajasta. Tulevasta paristaan Mikko puhuu hymyillen.

– Aina hyväntuulinen, positiivinen ja rohkea. Meistä tulee hyvä tiimi!

Instagram ja Facebook: @tanssiitahtienkanssa
TikTok: @mtvttk
#mtvttk
Tähtiopettajat: @jurzatrosenko, @k_trim, @mikkoahti, @anssiheikkila, @heleniussami, @markokeranen, @matti_puro, @valtteripalin, @kialehmuskoski, @liisa.setala, @kastanjash

Tanssii Tähtien Kanssa alkaa MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla su 31.8. klo 19.30.

Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman MTV:lle tuottaa Banijay Finland.

Lähde: Finnpanel TotalTV-mittaus (tavoittavuus ja keskikatsojamäärä) ja TV-mittaritutkimus (vertailu muihin ohjelmiin keskikatsojamäärässä), kaikki 3+ vuotiaat.

Lisätietoja:

KUVAT: Pressi

MTV ohjelmaviestintä, Virpi Valtonen, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Jasmi Kuusisto, jasmi.kuusisto@mtv.fi
Banijay Finland, vastaava tuottaja Katja Price, katja.price@banijay.fi

Suomen joukkue:

Trap:

Miehet: Jukka Laakso, Teemu Ruutana, Juho Mäkelä, Simo Ruusunen (RPO)

Naiset: Satu Mäkelä-Nummela, Sara Nummela, Mopsi Veromaa, Silja Nieminen (RPO)

Skeet

Miehet: Tommi Takanen, Eetu Kallioinen, Timi Vallioniemi, Ukko-Pekka Mäkinen (RPO), Oskari Lehtimäki (RPO)

Naiset: Marjut Heinonen, Nea Vallioniemi

Aikataulu: ISSF - International Shooting Sport Federation

Ennakkojuttua kanavissamme ensi viikolla

Joensuun kaupungin päiväkodit ja perhepäivähoito saivat ennätyksellisen hyvät arvosanat keväällä tehdyssä varhaiskasvatuksen asiakaskyselyssä. Vastausten keskiarvo sijoittui lähes poikkeuksetta hyvän ja erittäin hyvän arvosanan välille.

Kysely tehtiin huhti-toukokuussa Joensuun kaupungin päiväkotien, perhepäivähoidon sekä kaupungin alueella toimivien yksityisten päiväkotien asiakasperheille. Kyselyyn vastasi huomattavasti enemmän huoltajia kuin aikaisemmin: vastauksia saatiin yhteensä 467, joista 394 liittyi Joensuun kaupungin varhaiskasvatukseen ja 73 yksityiseen varhaiskasvatukseen. Keväällä 2024 vastauksia tuli 365, joista 284 kaupungin varhaiskasvatukseen ja 81 yksityiseen liittyen. Keväällä 2023 vastaajia oli 324.

Kyselyyn vastattiin viisiportaisella asteikolla 1–5, jossa arvosana yksi (1) tarkoitti väittämän kuvaavan Joensuun varhaiskasvatuspalveluja vastaajan mielestä erittäin huonosti ja viisi (5) erittäin hyvin.

Kaikkein parhaat arvosanat sai tyytyväisyys lapsen saamaan varhaiskasvatuspaikkaan, jonka vastausten keskiarvo oli Joensuun kunnallisissa päiväkodeissa 4,7 ja perhepäivähoidossa peräti 4,9. Keväällä 2024 vastaavat luvut olivat 4,5 (kunnalliset päiväkodit) ja 4,8 (perhepäivähoito).

– Huoltajat olivat erittäin tyytyväisiä myös varhaiskasvatuksen laatuun. Lisäksi he antoivat erinomaista palautetta toiminnan tavoitteellisuudesta ja kehittävyydestä sekä henkilökunnan ammattitaidosta, Joensuun kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Irja Seppänen kertoo.

Varhaiskasvatuksen laatu kunnallisissa päiväkodeissa sai arvosanakseen 4,5 ja perhepäivähoidossa 4,8, kun edellisen kevään vastaavat luvut olivat 4,4 ja 4,6. Toiminnan tavoitteellisuuden ja kehittävyyden keskiarvo oli kunnallisilla päiväkodeilla 4,6 ja perhepäivähoidolla 4,7 (kevään 2024 luvut 4,4 ja 4,5). Henkilökunnan ammattitaito kunnallisissa päiväkodeissa sai arvion 4,6 ja perhepäivähoidossa 4,9 (vuosi sitten 4,5 ja 4,8).

Lasten koettiin myös saavan varhaiskasvatuksessa riittävästi ulkoilua, liikuntaa sekä päivälepoa, ja henkilökunnan nähtiin huomioivan hyvin lasten tarpeita ja tunnetiloja. Näistä jokaisen keskiarvoksi tuli vähintään 4,5.

Heikoimman tuloksen sai varhaiskasvatuspaikan hakemista koskeva neuvonta ja opastus, mutta senkin osalta keskiarvo ylsi 3,8:aan eli pyöristettynä hyvään tulokseen (viime vuonna 3,6). Häntäpäähän eli 4,0:n tietämille jäivät myös tiedonkulkuun, sisätilojen ja ulkoalueiden viihtyisyyteen sekä ruokien maistuvuuteen liittyvät arviot. Näiden osalta poikkeuksena erottui kuitenkin perhepäivähoidon ruokailu, jota koskevien vastausten keskiarvo oli peräti 4,7 eikä yksikään vastaaja antanut sille nelosta huonompaa arvosanaa.

– Kyselyn avovastauksissa kiitosta sai etenkin luotettava, ammattitaitoinen ja lapsista aidosti välittävä henkilöstö. Lasten kuvailtiin viihtyvän varhaiskasvatuksessa hyvin ja tekevän monipuolisesti erilaisia asioita, Seppänen toteaa.

Kehittämiskohteista kyselyssä nousivat esiin erityisesti ruoan laatu, sisä- ja ulkotilojen viihtyisyys, päiväunikäytännöt sekä toive ryhmäkokojen pysymisestä kohtuullisina.

Uusi datakeskusinvestointi vahvistaa Mikkelin asemaa digitaalisen infrastruktuurin sijoittumispaikkana.

Regant Oy suunnittelee datakeskusta Mikkeliin. Mikkelin kaupunki vuokraa yhtiölle viiden hehtaarin Visulahden teollisuusalueelta.

Mikkelissä on tehty pitkäjänteistä työtä yritysten hakemiseen ja investointien edistämiseen. Visulahden teollisuusalueelle on sijoittumassa kaksi muutakin datakeskusyhtiötä.

Mikkelin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs on tyytyväinen, että Regant Oy valitsi Mikkelin.

- Näyttää vahvasti siltä, että Visulahteen on muodostumassa merkittävä digitaalisen infrastruktuurin klusteri, Äikäs toteaa.

Visulahden teollisuusalueella on valmiina datakeskuksen rakentamisen mahdollistava kaava. Alueella on vahva sähköverkko ja vieressä kulkee Fingridin kantaverkko, jossa on tarjolla runsaasti liittymiskapasiteettia.

- Oli ilo löytää kilpailukykyinen alue datakeskuksen tarpeisiin. Yhteistyö Mikkelin kaupungin ja kehitysyhtiö Miksein kanssa on toiminut erinomaisesti, kertoo Regant Oy:n toimitusjohtaja Matti-Juho Ervasti.

Ervasti vahvistaa, että uuden datakeskuksen lopullinen laajuus ja sisältö tarkentuvat suunnittelun edetessä. Rakennusoikeutta vuokrattavalla tontilla on yli 24 000 neliötä, mikä mahdollistaa merkittävän kokoisen datakeskuksen rakentamisen.

Mikkelin kaupunki teki maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen perjantaina 27.6.2025. Vuokrasopimus allekirjoitetaan valitusajan jälkeen.

Datakeskukset ovat keskeinen osa digitaalista infrastruktuuria ja mahdollistavat digitaalisen yhteiskunnan ja liiketoimintojen toimivuuden. Ne luovat pohjan tekoälyn kehitykselle ja kasvulle.

Lisätiedot

Matti-Juho Ervasti, toimitusjohtaja, Regant Oy, puh. 040 3711520, matti-juho.ervasti@regant.fi

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, Mikkelin kaupunki, puh. 040 129 5152, topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, johtaja, invest-in, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 040 5440 936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Den största förändringen i Åboregionens kollektivtrafiks historia sker nästa vecka, tisdagen den 1 juli, då de nya stomlinjerna inleder sin trafik med nummer 1–10. Samtidigt förnyas hela Åbos interna trafik med ändringar på linjenumren och -rutterna och uppdatering av hållplatsinfrastrukturen.

Befolkningstillväxten i Åbo har i likhet med andra stora städer varit stor under de senaste åren. Staden förbereder sig på ökad tillväxt bland annat genom att förnya kollektivtrafiken. Reformen av stomlinjenätet bidrar till att öka Föli-trafiken med cirka 20 procent. Trafikeringen ökar särskilt i tillväxtcentrumen.

Grunden för det nya linjenätet utgörs, som namnet antyder, av stomlinjerna. Trafikeringsintervallet för de nya stomlinjerna är tidvis så tätt att man nödvändigtvis inte behöver titta på klockan eller tidtabellen innan man går till hållplatsen. Utöver stomlinjerna körs också många andra linjer som har planerats för att stöda stomlinjerna.

Stomlinjerna medför fler förbindelser och förbättrar trafikens smidighet

I samband med reformen av linjenätet får resenärerna lära sig de nya linjenumren. Nummer 1–19 är reserverade för stomlinjerna och eventuella nya stomlinjer. Linjerna i nummerserierna 20, 30 och 40 kompletterar stomlinjerna. Linjerna i nummerserien 50 kör i Hirvensalo och linjerna i nummerserien 60/70 kör skollinjer. Numreringen av regionlinjerna ändras inte. De övriga Föli-kommunernas interna linjer förblir oförändrade. Det är endast Pemars interna linjer som får den nya linjebeteckningen P (för närvarande PA).

Stomlinjenätet strävar efter att göra det enklare och snabbare att röra sig varje dag i Åboregionen. Det förbättrar tillgängligheten i Föli-området och servicenivån på kollektivtrafiken.

-Reformen av stomlinjenätet ökar kollektivtrafikens attraktionskraft och gör det lättare att till exempel åka till arbetet med kollektivtrafik. Ändringarna stöder regionens utveckling på lång sikt, berättar Fölis tf. kollektivtrafikdirektör Lauri Jorasmaa.

Den nya ringstomlinjen medför nya resealternativ, som namnet antyder löper den runt staden. Tidigare har Fölis byten vanligtvis skett på Salutorget. Nu möjliggör stomlinje 10 betydligt mer flexibla och effektiva byten från en linje till en annan även vid stomlinjernas andra korsningar.

-10-linjen betjänar utmärkt till exempel jobbresenärer vid Perno varv eller Kuppis samt resenärer till Kuppis station. Längs rutten finns också ÅUCS. 10 och 10A kör vardagar med 15 minuters intervall under rusningstid och på veckoslut med 20–30 minuters intervall. På de avsnitt där rutterna 10 och 10A sammanfaller är turtätheten som kortast endast 7,5 minuter på vardagar, berättar Jorasmaa.

Bekanta dig med rutterna och tidtabellerna

Från och med våren har man kunnat bekanta sig med de nya rutterna och tidtabellerna i stomlinjenätets reseplanerare på adressen runkolinjasto-reittiopas.foli.fi. Med hjälp av stomlinjenätets reseplanerare kan du kontrollera de nya rutterna, se hållplatser och granska stomlinjenätets tidtabeller för tiden 11.8.2025–31.5.2026. Med hjälp av den nuvarande reseplaneraren reittiopas.foli.fi kan du kontrollera stomlinjenätets sommartidtabeller från och med den 1 juli. Stomlinjenätets reseplanerare fungerar parallellt med den nuvarande reseplaneraren fram till den 30 juni.

På Fölis webbplats foli.fi/sv/stomlinjerna finns heltäckande information om reformen av stomlinjenätet och detaljerna i ändringen. På sidan finns en länk till kartvyn där du ser Fölis nya rutter på Fölis ruttkarta från och med den 1 juli 2025.

På Fölis webbplats hittar du också traditionella tidtabeller i pdf-format. Tidtabellerna finns dessutom i tidtabellsboken som du till exempel kan hämta på ett av Fölis serviceställen.

-En exceptionell stor mängd tidtabellsböcker har tryckts för denna period. Vid serviceställena och på bussarna finns dessutom broschyrer om stomlinjerna på nio olika språk. Du kan också bekanta dig med reformen av stomlinjenätet på Fölis lättlästa sida på finska. Vi har strävat efter att se till att alla får tillräckligt med information i en form som passar dem, berättar Jorasmaa.

Under stomlinjenätets startvecka betjänar Fölis chatt på adressen foli.fi med längre öppettider. Chatten är öppen måndag 30 juni kl. 10–20, tisdag 1 juli kl. 05–20, onsdag kl. 05–20 och torsdag kl. 05–17. Du får också hjälp via chatten under skolstartveckan i augusti från tidigt på morgonen till kvällen. Utanför chattens normala öppettider (kl 10–17) får du råd om stomlinjenätet och rutterna. Telefontjänsten är öppen måndag till torsdag kl. 10–17 och fredagar kl. 10–16.

Fölis nya stomlinjer nummer 1–10

Numren på Fölis nya stomlinjer är 1/1A, 2, 3/3A, 4, 5/5A, 6/6A, 8, 9/9A och 10/10A. Utöver numret har varje linje en egen färg som också visas till exempel i hållplatsinformationen och reseplaneraren.

1/1A Hamnen–Flygstationen (1A: Hamnen–Busstationen)

Stomlinje 1 kör även i fortsättningen mellan hamnen och flygstationen på den tidigare bekanta rutten. Den förkortade rutten 1A går under rusningstid från hamnen till Åbo busstation. Linjens färg är ljusblå.

2 Kohmo–Salutorget–Nättinummi–Mylly

Stomlinje 2 avgår från Kohmo och kör genom Hansängen och Nummis till Salutorget. Därifrån fortsätter linjen längs Satakuntavägen via Nättinummi till IKEA i Reso och till ändhållplatsen i Mylly. Linjens färg är rosa.

3/3A Kråkkärret–Salutorget–Perno (3A: Kråkkärret–Reso)

Stomlinje 3 följer samma rutt som gamla 42-linjen från Kråkkärret till Kuppis och via Storheikkilä till Perno varv. Rutt 3A avviker från avsnittet efter Salutorget och går längs Satakuntavägen till Reso och fortsätter genom Reso centrum. Linjens färg är lila. 3A inleder trafikeringen den 11 augusti.

4 Kråkkärret, Östra centrum–Skansen–Hallis

Stomlinje 4 kör från Östra centrum i Kråkkärret till Skansen och via Hammarbacka till Salutorget. Efter Salutorget fortsätter stomlinje 4 genom Raunistula och Gamla Tammerforsvägen till Hallis. Linjens färg är ljusgrön.

5/5A Studentbyn–Salutorget–Harlax (5A: Salutorget–Harlax)

Stomlinje 5 följer samma rutt som gamla 50-linjen från Studentbyn genom Martinsbacken till Hirvensalo. Den förkortade rutten 5A går mellan Salutorget och Harlax under bastidtabellsperioden. Linjens färg är orange. 5A inleder trafikeringen den 11 augusti.

6/6A Lundo–Åbo–Nådendal (6A: S:t Karins–Nådendal)

Stomlinje 6 följer den bekanta rutten för gamla 6-linjen, från Lundo till Nådendals centrum. 6A, som går mellan S:t Karins centrum och Nådendal turas om med 6. Linjens färg är grön.

8 Runosbacken–Harittu

Stomlinje 8 tar över den gamla 18-linjen, rutten förblir densamma men linjens nummer ändras. Trafikeringsintervallet för denna populära linje är som kortast endast 5 minuter under rusningstid på vardagar. Linjens färg är röd.

9/9A Uittamo–Oxbacka (9A: Uittamo–Suikkila)

Stomlinje 9 går från Katrinedal genom Uittamo, Ispois och Martinsbacken till Salutorget. Linjen fortsätter förbi Logomo och Kähäri, varifrån 9 fortsätter till Oxbacka och 9A till Suikkila. Linjens färg är ljuslila.

10/10A Uittamo–Skansen–Kuppis–Västra centrum–Hamnen (10A: Uittamo–Skansen–Kuppis–Mylly–Reso–Perno varv)

Den nya ringstomlinjen 10/10A är en av de bästa förnyelserna av stomlinjenätet. Ringstomlinjen medför många nya resealternativ och gör det smidigare att byta från en linje till en annan genom att byta stomlinjerutt.

10/10A går från Uittamo via Skansen, Kuppis och Hallis till Kastu. Därifrån fortsätter 10 till Västra centrum och Hamnen, 10A går via Runosbacken och Reso till Perno. Linjens färg är mörkblå.

Mer information:

Tf. Kollektivtrafikdirektör Lauri Jorasmaa, lauri.jorasmaa@turku.fi, 040 482 7235

Turun seudun joukkoliikenteen historian suurin muutos tapahtuu ensi viikon tiistaina 1.7., kun uudet runkolinjat aloittavat liikenteensä numeroilla 1–10. Samalla koko Turun sisäinen liikenne uudistuu, sillä linjanumerot ja -reitit muuttuvat ja pysäkki-infraa päivitetään.

Turun väestönkasvu on ollut muiden suurten kaupunkien tavoin suurta viime vuosina. Kaupunki varautuu lisääntyvään kasvuun muun muassa uudistamalla joukkoliikennettä. Runkolinjastouudistuksen myötä Föli-liikenteen määrä kasvaa noin 20 %. Lisää liikennettä tulee erityisesti kasvukeskuksiin.

Uuden linjaston perustan muodostavat nimensä mukaisesti runkolinjat. Uusien runkolinjojen liikennöintiväli on ajoittain niin tiheää, ettei kelloa tai aikataulua välttämättä tarvitse katsoa pysäkille mennessä. Runkolinjojen lisäksi ajetaan paljon muitakin linjoja, jotka on suunniteltu tukemaan runkolinjoja.

Runkolinjat tuovat lisää yhteyksiä ja parantavat liikenteen sujuvuutta

Linjastouudistuksen yhteydessä tulee opeteltavaksi uudet linjanumerot. Numerot 1-19 ovat varattu runkolinjoille ja mahdollisille uusille runkolinjoille. 20-, 30- ja 40- numerosarjojen linjat täydentävät runkolinjoja. 50-numerosarjan linjat ajavat Hirvensalon alueella ja 60/70-numerosarjan linjat ajavat koululaislinjoja. Seutulinjojen numerointi ei muutu. Muiden Föli-kuntien sisäiset linjat pysyvät ennallaan, ainoastaan Paimion sisäiset linjat saavat uuden linjatunnuksen P (nykyään PA).

Runkolinjastolla pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan jokapäiväistä liikkumista Turun seudulla. Se parantaa koko Föli-alueen saavutettavuutta ja joukkoliikenteen palvelutasoa.

-Runkolinjastouudistus lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja mahdollistaa paremmin esimerkiksi työmatkaliikkumisen joukkoliikenteellä. Muutokset tukevat seudun kehitystä pitkällä aikavälillä, Fölin vt. joukkoliikennejohtaja Lauri Jorasmaa kertoo.

Uusi kehärunkolinja tuo uusia matkavaihtoehtoja, sillä se kulkee nimensä mukaisesi kehämäisesti kaupungin ympäri. Siinä missä aiemmin Fölin vaihdot ovat tyypillisesti tapahtuneet Kauppatorilla, runkolinja 10 mahdollistaa huomattavasti joustavamman ja tehokkaamman vaihtamisen linjoilta toiselle myös muilla runkolinjojen risteyskohdilla.

-10-linja palvelee erinomaisesti esimerkiksi Pernon telakan tai Kupittaan työmatkalaisia sekä Kupittaan asemalle matkustavia. Reitin varrella on näppärästi myös TYKS. 10 ja 10A kulkevat arkisin ruuhka-aikaan 15 minuutin välein ja viikonloppuisin 20–30 minuutin välein. Niillä osuuksilla, joissa 10:n ja 10A:n reitit ovat yhtenevät, tiheys on siis pienimmillään arkisin vain 7,5 minuuttia, Jorasmaa kertoo.

Reitit ja aikataulut tutuiksi

Uusiin reitteihin ja aikatauluihin on voinut tutustua keväästä alkaen runkolinjaston reittioppaassa osoitteessa runkolinjasto-reittiopas.foli.fi. Runkolinjasto-reittioppaan avulla voi tarkastella uusia reittejä, katsoa pysäkkejä ja tarkastella runkolinjaston peruskauden aikatauluja ajalle 11.8.2025 - 31.5.2026. Nykyisen reittioppaan reittiopas.foli.fi avulla voi tarkastella runkolinjaston kesäaikatauluja 1.7. alkaen. Runkolinjasto-reittiopas toimii nykyisen rinnalla 30.6. saakka.

Fölin nettisivuilla osoitteessa foli.fi/runkolinjasto, on kattavasti tietoa runkolinjastouudistuksesta ja muutoksen yksityiskohdista. Sivulla on linkki karttanäkymään, josta näkee kaikki Fölin uudet reitit; Fölin reittikartta 1.7.2025 alkaen.

Fölin nettisivuilta löytyy myös perinteiset pdf-muotoiset aikataulut. Aikataulut löytyvät lisäksi aikataulukirjasta, jonka voi noutaa itselleen esimerkiksi Fölin palvelupisteistä.

-Aikataulukirjaa painettiin tälle kaudelle poikkeuksellisen suuri määrä. Lisäksi palvelupisteistä ja busseista löytyy runkolinjastoesitteitä yhdeksällä eri kielellä. Runkolinjastouudistukseen voi tutustua myös Fölin selkokielisellä sivulla. Olemme pyrkineet pitämään huolen siitä, että jokainen saa riittävästi tietoa itselleen sopivassa muodossa, kertoo Jorasmaa.

Fölin chat osoitteessa foli.fi palvelee asiakkaita runkolinjaston aloitusviikolla laajoin aukioloajoin. Chat on avoinna maanantaina 30.6. klo 10-20, tiistaina 1.7. klo 05-20, keskiviikkona klo 05-20 ja torstaina klo 05-17. Myös koulujenaloitusviikolla elokuussa chatin kautta saa apua aamuvarhaisesta iltaan saakka. Chatin normaaliaukioloajan (klo 10-17) ulkopuolella chatista saa neuvontaa runkolinjastoon ja reitteihin liittyen. Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista torstaihin klo 10-17 ja perjantaisin klo 10-16.

Numeroilla 1–10 liikennöivät Fölin uudet runkolinjat

Fölin uusien runkolinjojen numerot ovat 1/1A, 2, 3/3A, 4, 5/5A, 6/6A, 8, 9/9A ja 10/10A. Jokaisella linjalla on numeron lisäksi oma tunnusvärinsä, joka toistuu esimerkiksi pysäkki-informaatiossa ja reittioppaassa.

1/1A Satama–Lentoasema (1A: Satama–Linja-autoasema)

Runkolinja 1 ajaa jatkossakin sataman ja lentoaseman väliä tutulla reitillään. Lyhennetty reitti 1A kulkee ruuhka-aikoina satamasta Turun linja-autoasemalle. Linjan väri on vaaleansininen.

2 Kohmo–Kauppatori–Nättinummi–Mylly

Runkolinja 2 lähtee Kohmosta ja kulkee Hannunniitun sekä Nummen läpi Kauppatorille. Sieltä linja jatkaa Satakunnantietä Nättinummen kautta Raision IKEA:an ja päätepysäkille Myllyyn. Linjan väri on pinkki.

3/3A Varissuo–Kauppatori–Perno (3A: Varissuo–Raisio)

Runkolinja 3 kulkee vanhan 42-linjan reittiä Varissuolta Kupittaan ja Iso-Heikkilän kautta Pernon telakalle. Reitti 3A poikkeaa Kauppatorin jälkeisellä osuudella, ja kulkee Satakunnantietä Raisioon ja jatkaa Raision keskustan läpi. Linjan väri on violetti. 3A aloittaa liikennöinnin 11.8.

4 Varissuo Itäkeskus–Skanssi–Halinen

Runkolinja 4 kulkee Varissuon Itäkeskuksesta Skanssiin ja Vasaramäen kautta Kauppatorille. Kauppatorin jälkeen runkolinja 4 jatkaa Raunistulan läpi ja Vanhan Tampereentien kautta Halisiin. Linjan väri on vaaleanvihreä.

5/5A Ylioppilaskylä–Kauppatori–Haarla (5A: Kauppatori–Haarla)

Runkolinja 5 kulkee vanhoja 50-linjalaisia mukailevaa reittiä Ylioppilaskylästä Martin läpi Hirvensaloon. Lyhennetty reitti 5A kulkee perusaikataulukauden aikana Kauppatorin ja Haarlan väliä. Linjan väri on oranssi. 5A aloittaa liikennöinnin 11.8.

6/6A Lieto–Turku–Naantali (6A: Kaarina–Naantali)

Runkolinja 6 kulkee tuttua, vanhan 6-linjan, reittiä Liedosta Naantalin keskustaan. Kaarinan keskustan ja Naantalin väliä kulkeva 6A vuorottelee 6:n kanssa. Linjan väri on vihreä.

8 Runosmäki–Harittu

Runkolinja 8 on vanhan 18-linjan jatkaja; reitti pysyy sama mutta linjan numero vaihtuu. Tämän suositun linjan liikennöintiväli on lyhyimmillään arkisin ruuhka-aikaan vain 5 minuuttia. Linjan väri on punainen.

9/9A Uittamo–Härkämäki (9A: Uittamo–Suikkila)

Runkolinja 9 kulkee Katariinanlaaksosta Uittamon, Ispoisten ja Martin läpi Kauppatorille. Linja jatkaa Logomon ohi ja Kähärin läpi, josta 9 jatkaa Härkämäkeen, ja 9A Suikkilaan. Linjan väri on vaalean liila.

10/10A Uittamo-Skanssi–Kupittaa–Länsikeskus-Satama (10A: Uittamo-Skanssi–Kupittaa–Mylly–Raisio-Pernon telakka)

Uusi kehärunkolinja 10/10A ovat yksi runkolinjaston parhaista uudistuksista. Kehärunkolinja tuo paljon uusia matkavaihtoehtoja, ja sujuvoittaa linjoilta toiseen vaihtoa kulkemalla runkolinjojen reiteiltä toisille.

10/10A kiertää Uittamolta Skanssin, Kupittaan ja Halisten kautta Kastuun. Sieltä 10 jatkaa Länsikeskukselle ja Satamaan, 10A puolestaan Runosmäen ja Raision kautta Pernoon. Linjan väri on tummansininen.

Lisätietoa:

• Vt. Joukkoliikennejohtaja Lauri Jorasmaa, lauri.jorasmaa@turku.fi, 040 482 7235
• Kartat: foli.fi/runkolinjasto

Övergången till HD inom TV-sändningar kommer att slutföras 30.6.2025 när de standardupplösta TV-kanalerna för kommersiella TV-kanaler utgår ur distributionen i antenn- och kabel-TV-nätet. Ändringsarbeten utförs under måndagen den 30 juni. Då avbryter Digita standardupplösta sändningar kl. 8 på morgonen. Korta avbrott kan förekomma i antenn-TV-sändningarna under måndag förmiddag.

När Digita har slutfört ändringsarbetena ska tittarna vid behov göra en kanalsökning i antenn-tv-hushållen för att kunna se kanalerna. Digita informerar i sina kanaler och skickar ett pressmeddelande till medierna när ändringarna har slutförts och kanalsökningen kan göras. Efter ändringarna krävs en HD-kompatibel TV eller en digital box för att titta på tv.

Standardupplösta sändningar av följande TV-kanaler utgår ur distributionen i antenn-TV- och kabel-TV-nätet: MTV3, Nelonen, MTV Sub, MTV Ava, TV5, Liv, Jim, Kutonen, TLC, STAR Channel, Frii och National Geographic. Kanalernas sändningar i HD-format fortsätter normalt.

Kanalsökning som görs vid behov

Om någon eller några kanaler inte syns efter ändringarna, ska man vid behov göra en kanalsökning för att få kanalerna synliga. De flesta mottagare söker automatiskt efter kanaler. Vissa äldre mottagare kan kräva att fabriksinställningarna återställs innan kanalsökningen utförs. Anvisningar om kanalsökningen finns i apparatens manual och på webbplatsen digita.fi .

Lista över kanalerna i antenn-tv-nätet efter ändringsarbetena finns nedan. Kanalernas täckningsområden varierar, de kan kontrolleras via Digitas karttjänst.

Digita Info ger råd till konsumenter

Digitas konsumenttjänst Digita Info hjälper med frågor som gäller antenn-tv-mottagning. Digita Info betjänar vardagar kl. 8–20 per telefon på numret 020 411 7676 eller per e-post på info@digita.fi. Att ringa till Digita Info kostar lika mycket som ett normalt samtal. Priserna kan variera något beroende på anslutningstyp (lsa/lna). Att köa till tjänsten är avgiftsbelagt.

Kontakter från media

Digita Oy, SVP, Broadcast Tom Jungell, tfn 050 549 8180, tom.jungell(a)digita.fi

Digita är en leverantör av digital infrastruktur och tjänster och landets största oberoende ägare av telekommunikationsmaster. Vi tryggar fungerande dagliga kontakter och tillgången till mångsidig kommunikation för alla finländare med respekt för miljön. Bolaget äger och driver Finlands ledande rikstäckande markbundna tv- och radionät och utvecklar framtidens broadcastingtjänster. Digitas telekommunikationstjänster omfattar privata nätverk, tjänster för hantering av telekommunikationsmaster samt sakernas internet (IoT) och data center tjänster. Tjänster tillhandahålls för medieföretag, mobiloperatörer, industrin, infrastrukturbolag och fastighetsägare. Digita sysselsätter över 150 experter inom branschen i hela landet och vi vill vara den bästa arbetsplatsen inom vår bransch för alla.

Television HD-siirtymä valmistuu 30.6.2025, kun kaupallisten tv-kanavien perusmuotoiset tv-lähetykset poistuvat antenni- ja kaapeli-tv-jakelusta. Muutostöitä tehdään maanantain 30.6. aikana. Tällöin Digita katkaisee kanavien perusmuotoiset lähetykset klo 8 aamulla. Tv-lähetyksissä voi esiintyä lyhyitä katkoksia maanantai aamupäivän aikana.

Digitan saatua muutostyöt valmiiksi antenni-tv-kotitalouksissa tulee tehdä tarvittaessa kanavahaku, jotta tv-kanavat saadaan näkyviin. Digita tiedottaa kanavissaan ja lähettää tiedotteen medialle, kun muutostyöt ovat päättyneet ja kanavahaun voi tehdä. Muutostöiden jälkeen television katselu edellyttää HD-yhteensopivaa televisiota tai digiboksia.

Seuraavien tv-kanavien perusmuotoiset lähetykset poistuvat antenni-tv- ja kaapeli-tv-jakelusta: MTV3, Nelonen, MTV Sub, MTV Ava, TV5, Liv, Jim, Kutonen, TLC, STAR Channel, Frii ja National Geographic. Kanavien HD-muotoiset lähetykset jatkuvat normaalisti.

Tarvittaessa tehtävä kanavahaku

Mikäli muutostöiden jälkeen jokin tai jotkut kanavat eivät näy, on tarvittaessa tehtävä kanavahaku saadakseen kanavat näkyviin. Useimmat vastaanottimet etsivät kanavat automaattisesti. Jotkin vanhemmista vastaanottimista saattavat vaatia tehdasasetusten palauttamisen ennen kanavahaun tekemistä. Ohjeet kanavien viritykseen löytyvät laitteen käyttöoppaasta sekä digita.fi-sivustolta.

Muutostöiden jälkeinen antenni-tv-verkon kanavalistaus alla. Kanavien peittoalueet vaihtelevat ja ne voi tarkastaa Digitan karttapalvelusta.

Digita Info neuvoo kuluttajia

Digitan kuluttajapalvelu Digita Info auttaa antenni-tv-katsojia tv-vastaanottoon liittyvissä kysymyksissä. Digita Info palvelee arkisin klo 8–20 puhelimitse numerossa 020 411 7676 tai sähköpostitse osoitteessa info@digita.fi. Digita Infoon soittaminen maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypistä riippuen (mpm/pvm). Palveluun jonotus on maksullinen.

Median yhteydenotot

Digita Oy, SVP Broadcast Tom Jungell, p. 050 549 8180, tom.jungell(a)digita.fi

Digita on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja sekä maan suurin riippumaton tietoliikennemastojen omistaja. Turvaamme jokapäiväisten yhteyksien toimivuuden, sekä monimuotoisen viestinnän saatavuuden kaikille suomalalaisille ympäristöä kunnioittaen. Yhtiö omistaa ja operoi Suomen johtavaa valtakunnallista maanpäällistä televisio- ja radioverkkoa ja kehittää tulevaisuuden broadcasting-palveluja. Digitan tietoliikennepalveluita ovat privaattiverkot, tietoliikenteen masto- ja kattopaikkojen hallintapalvelut sekä esineiden internet (IoT) ja konesalipalvelut. Palveluita tarjotaan mediayhtiöille, kuluttajilla, matkapuhelinoperaattoreille, teollisuudelle, infrastruktuuriyhtiöille sekä kiinteistöjen omistajille. Digitassa työskentelee valtakunnallisesti yli 150 alan osaajaa ja haluamme olla alamme paras työpaikka kaikille.

Kia on julkistanut yhteistyönsä yhdysvaltalaisen LexisNexis® Risk Solutionsin kanssa tuoden kuljettaja-analytiikan ja riskiarvioinnin uuteen Kia App -sovellukseen. LexisNexis® Drive Metrics -mallia hyödyntämällä Kian kuljettajat voivat nähdä uudessa Kia App -sovelluksessa käyttäjäystävällisen, riskeihin perustuvan ajopisteytyksensä. Lisäksi kuljettajan pyynnöstä ja suostumuksella Drive Metrics -pisteet voidaan toimittaa Kian kumppanivakuutusyhtiölle, jotka voivat käyttää pisteytystä vakuutusmaksujen hinnoittelussa ja riskinarvioinnin parantamisessa tarjotakseen yksilöllisempää vakuutusturvaa.

“Liitettävyyspalvelut muuttavat tapaa jolla ajamme, ja datapohjainen ajopisteytys on merkittävä askel kohti turvallisempaa ajamista ja yksilöllisempää liikkuvuutta,” sanoo Olivier Pascal, Kia Connectin Connected Cars -yksikön johtaja. “Tarjoamme asiakkaillemme reaaliaikaista palautetta heidän ajotavoistaan tukien samalla vakuutusyhtiöitä merkityksellisellä ja yksityisyydensuojan huomioivalla datalla mahdollistaen räätälöidyt ratkaisut aivan uudella tasolla.”

Kia-kuljettajat voivat hyödyntää ajopisteytystä saadakseen entistä syväluotaavampaa tietoa ajotavoistaan. Pisteytykseen lukeutuu palaute ylinopeuksista, voimakkaista jarrutuksista, kiihdytyksistä, ajoajoista, ajokilometreistä ja riskialttiudesta. Nämä tiedot voidaan myös valmistella vakuutusyhtiölle, antaen vakuuttajille laajemman ymmärryksen kuljettajien käyttäytymisestä. Tämä puolestaan avaa mahdollisuuden käyttöön perustuville vakuutuksille, jotka palkitsevat kuljettajia heidän ajopisteytystensä perusteella.

“Olemme iloisia saadessamme tehdä yhteistyötä Kia Europen kanssa tässä tärkeässä hankkeessa, jonka tavoitteena on auttaa Kia-omistajia alentamaan ajoneuvon omistamiseen liittyviä kustannuksia,” sanoo James Burton, LexisNexis® Risk Solutionsin Euroopan ja Ison-Britannian vakuutusliiketoiminnan toimitusjohtaja. “Hyödyntämällä Drive Metrics -malliin perustuvaa pisteytyspalvelua autonvalmistajat voivat tukea asiakkaitaan ja vakuuttajia tarkemmalla riskijaottelulla ja mahdollistaa vakuutusmaksujen yksilöllisemmän hinnoittelun.”

Kia ottaa LexisNexis®-pisteytyspalvelun käyttöön EU-maissa ja Isossa-Britanniassa. Kuljettajat voivat tarkastella pisteytystään ja saada ajovinkkejä uudessa Kia App -sovelluksessa, joka yhdistää useat aiemmat Kia-sovellukset (Kia Connect, Kia Charge, MyKia, Kia Warranty Book ja Kia Owner’s Manual) yhdeksi alustaksi tarjoten yhtenäisen sovelluskokemuksen. Drive Metrics -mallin käyttöönottoon vaaditaan käyttäjän suostumus.

Ankkurista ja Ruoriniemestä löydetyissä kuolleissa linnuissa ei todettu lintuinfluenssaa.

Kaupunki lähetti sataman alueelta löytyneitä kuolleita lintuja tutkittavaksi Ruokavirastoon 23. kesäkuuta lintuinfluenssan varalta. Kuolleet linnut olivat pääasiassa lokkeja. Tutkimuksissa ei todettu lintuinfluenssaa, lintujen kuolinsyy jäi tuntemattomaksi. Tilannetta seurataan ja näytteitä otetaan tarvittaessa lisää.

Mitä teen, jos löydän kuolleen linnun?

Kuolleiden luonnonvaraisten eläinten hävittäminen kuuluu maanomistajan vastuulle. Kaupungin alueella raatojen hävittämisestä huolehtii kaupungin kunnossapito. Kuolleista linnuista kaupungin alueella voi ilmoittaa palautepalvelun kautta (valitse palautteen aiheeksi kuolleet ja loukkaantuneet luonnonvaraiset linnut ja eläimet).

Syrjäisillä sijainneilla kuolleen linnun voi yleensä jättää luontoon, mutta esimerkiksi piha-alueilla linnun voi haudata tai hävittää sekajätteenä. Kuolleita lintuja käsitellessä tulee huolehtia hyvästä käsihygieniasta, ja varsinkin suljetuissa tiloissa suositellaan hengityssuojaimen käyttöä. Suoraa kosketusta raatoihin kannattaa välttää. Linnun voi poimia esimerkiksi roskapussiin tai lintua voi siirtää esimerkiksi lapion avulla lintuun koskematta.

Milloin yhteys virkaeläinlääkäriin?

Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista tai yksittäisistä kuolleista petolinnuista voit ilmoittaa virka-aikana Lahden valvontaeläinlääkärille ja virka-ajan ulkopuolella päivystävälle kunnaneläinlääkärille.

Lintujen joukkokuolemalla tarkoitetaan esimerkiksi useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta alueelta.

• Valvontaeläinlääkärit: p. 044 416 4598 tai p. 044 482 6974
• Päivystävä kunnaneläinlääkäri: p. 0600 392 120

Lisätietoja:

Lahden valvontaeläinlääkäri Meeri Ylänen, meeri.ylanen@lahti.fi, p. 044 482 6974

maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, ELY-keskusten ja Metsähallituksen yhteistiedote

Saimaannorpan suojelemiseksi asetettu verkkokalastuskielto päättyy 30.6. Kalastajilta vaaditaan erityistä tarkkuutta ja vastuullisuutta norppavesillä etenkin heinäkuussa verkkokalastuskiellon päättyessä. Verkkokalastusta suositellaan välttämään heinäkuussa, koska se on merkittävä uhka erittäin uhanalaiselle saimaannorppakannalle.

Verkkokalastuskielto Saimaalla päättyy heinäkuun alkaessa. Verkkokalastus on heinäkuussa kuitenkin vaarallista saimaannorpan kuuteille, jotka ovat vielä pieniä ja sotkeutuvat verkkoihin isoja norppia helpommin.

Siksi norppavesillä suositellaan käytettävän heinäkuussa verkkokalastuksen sijaan muita pyyntimuotoja. Lisäksi on muistettava, että riimuverkot ja muut vahvalankaiset verkot ovat aina kiellettyjä.

Tänä vuonna pesälaskennoissa havaittiin ennätykselliset 111 saimaannorpan kuuttia. Saimaannorpan kannan kasvua hidastaa suuri nuoren ikäluokan kuolleisuus, jolloin vain osa syntyneistä kuuteista selviää lisääntymisikäiseksi.

”Kaikki verkot ovat norpille vaarallisia myös verkkokalastuskiellon päätyttyä. Kevätaikaisen verkkokiellon ansiosta entistä useampi norppa säilyy hengissä, mutta valitettavasti osa kalanpyydyskuolleisuudesta on siirtynyt loppukesälle ja syksyyn, jonka vuoksi verkkokalastuksesta pidättäytyminen on tärkeää myös kiellon päätyttyä”, Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila sanoo.

Viime kesinä kalastuksenvalvonnassa on löytynyt asetuksenvastaisia katiskoita.

”Saimaannorppa pääsee väljänieluiseen katiskaan, mutta ei sieltä pois. Katiskan ja suljetun rysän nielun tulee olla vahvistettu siten, että se ei missään olosuhteissa pääse laajenemaan 15 senttimetriä suuremmaksi”, huomauttaa johtava kalatalousasiantuntija Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Teemu Hentinen.

Katiskan nielun venymisen voi estää katiskaan suunnitelluilla nielurajoittimilla tai esimerkiksi nippusiteillä. Vahvistamisessa on otettava huomioon, että saimaannorppa voi pyrkiä katiskaan voimalla.

Kalastusrajoitusalueita on onnistuttu lisäämään

Suojelutoimien ansiosta norppakanta on kasvanut ja palannut pesimään alueille, joilta se on aikaisemmin ihmisen toiminnan seurauksena hävinnyt. Tämän vuoksi kalastusrajoitusalueita on laajennettu, mutta norppia liikkuu aikaisempaa enemmän myös niiden ulkopuolella. Kannan kasvaessa ja pesimäalueen laajentuessa myös riski kuuttien päätymisestä verkkoihin kasvaa.

Saimaannorpan suojelemiseksi on säädetty kalastusrajoituksia yli 70 prosentille Saimaan pinta-alasta. Verkkokalastus on kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella 15.4.–30.6 lukuun ottamatta muikkuverkkoja, joiden käyttökiellon viimeinen voimassaolopäivä on 20.6. Voimassa olevat kalastusrajoitukset ovat tehonneet hyvin: viimeisimmän saimaannorpan kanta-arvion mukaan norppia ui Saimaassa hieman alle 500 yksilöä.

Saimaannorpan suojelemiseksi asetettuja kalastusrajoituksia on onnistuttu lisäämään pesimäalueen laajentuessa osakaskuntien ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen välisillä vapaaehtoisilla kalastusrajoitussopimuksilla. Kalastusrajoitusalueen pinta-ala on nyt jo 3 050 nelikilometriä. Kolmen vuoden aikana kalastusrajoitusaluetta on laajennettu vapaaehtoisilla sopimuksilla yli 13 300 hehtaaria.

Saimaa on merkittävää kalastusaluetta: alue tuottaa kolmanneksen Suomen sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvosta ja lisäksi alueella on runsaasti vapaa-ajankalastajia. Verkkokalastus tuottaa suurimman osan kaupallisesta ahven- ja kuhasaaliista sekä vapaa-ajankalastuksessa kuha-, muikku- ja siikasaaliista. Kalastusrajoitukset heikentävät kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä ja kotimaisen kalan saatavuutta. Saimaannorpan suojelemiseksi säädetyissä kalastusrajoituksissa pyritään huomioimaan myös kotimaisen kalan saatavuus.

Kuolleista ja vahingoittuneista norpista tulee ilmoittaa Metsähallitukselle

Kukaan ei halua saada pyydykseensä saimaannorppaa. Jos niin kuitenkin käy, kalastajan on kalastuslain mukaan ilmoitettava pyydykseen jääneestä saimaannorpasta välittömästi Metsähallitukselle. Myös muista kuolleista ja vahingoittuneista saimaannorpista on ilmoitettava Metsähallitukselle. Mikäli kuollut norppa löytyy vedestä, on varmistettava, etteivät aallot vie sitä mennessään.

Metsähallitukselle tehtyjen ilmoitusten perusteella vuosittain kalanpyydyksiin hukkuu noin kuusi saimaannorppaa. Osa pyydyskuolemista tulee tietoon sattumalta. Tänä vuonna Metsähallitus on saanut kaksi ilmoitusta pyydyksiin kuolleista saimaannorpista.

Saimaannorppakannan seurannasta ja suojelutyöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut ja sitä toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen, WWF Suomen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Kalastusrajoituksista vastaa aluehallinnossa Pohjois-Savon ELY-keskus ja Metsähallitus.

• Pyydysvälinerajoitukset ja kalastusrajoitusalueen voi tarkistaa Kalastusrajoitus.fi-karttapalvelusta.
• Verkkokalastus on täysin kiellettyä 15.4.–30.6. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkot, joiden käyttö sallittu 21.6. alkaen.
• Riimuverkkojen ja muiden vahvalankaisten verkkojen käyttö on kiellettyä ympäri vuoden.
• Verkot on aina ankkuroitava pohjaan joko verkon tai verkkojadan molemmista päistä.
• Katiskan tai merran nielu ei saa olla leveydeltään tai edes venytettynä yli 15 senttimetriä.
• Pitkäsiiman käyttö on aina kiellettyä, samoin muun koukkupyydyksen, jossa käytetään syöttinä kalaa tai kalanpalaa.
• Kuolleesta tai vahingoittuneesta saimaannorpasta on ilmoitettava Metsähallitukselle puhelinnumeroon 020 639 5000

Lisätietoja

Eija Kirjavainen
kalastusneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
0295 162 404
etunimi.sukunimi@gov.fi

Teemu Hentinen
johtava kalatalousasiantuntija
Pohjois-Savon ELY-keskus
0295 024 037
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Miina Auttila
luonnonsuojelun erityisasiantuntija
Metsähallituksen Luontopalvelut
040 637 6324
etunimi.sukunimi@metsa.fi

Kurikan kaupungin teknisen toimen toimipisteen käyntiosoite muuttuu 4.7.2025. Osoite on tähän saakka ollut Koulupolku 5, mutta uusien tiejärjestelyjen myötä uudeksi osoitteeksi tulee Paulaharjuntie 19. Tekniikan toimipiste pysyy nykyisessä paikassaan, ja toimipisteen pihaan Paulaharjuntieltä tuleva tieliittymä säilyy tutussa paikassa. Myös kaupungin teknisen toimen postiosoite PL 500 säilyy muuttumattomana.

”Paulaharjun koulun lähistöllä tehdään tiejärjestelyjen parantamisia, joiden myötä Koulupolku kiertää jatkossa eri tavalla ja tekniikan toimipiste ei enää osu Koulupolun vaan Paulaharjuntien varrelle. Käyntiosoitteen muutos johtuu tästä”, taustoittaa Kurikan tekninen johtaja Riikka Koskela. ”Tiejärjestelyjen tarkoituksena on lisätä koulun alueen liikenneturvallisuutta.”

Lisätietoja tarvittaessa:

Tekninen johtaja Riikka Koskela, 040 754 5553, riikka.koskela@kurikka.fi
Paikkatietoasiantuntija Raija Yli-Jyrä, 0400 978 774, raija.yli-jyra@kurikka.fi
Kuntatekniikkapäällikkö Jarmo Ojajärvi, 050 595 0565, jarmo.ojajarvi@kurikka.fi

Kuva:

Kurikan kaupungin teknisen toimen toimipiste kuvattuna Paulaharjuntieltä päin. Kuvaaja: Heidi Talvitie, Kurikan kaupunki

Professorintien, Pörkkinäistentien ja Länsiväylän risteysalueen uuden liikenneympyrän rakennustyöt ovat edenneet hyvää vauhtia, ja risteys päästään avaamaan ajoneuvoliikenteelle jo tulevana maanantaiaamuna 30. kesäkuuta. Risteyksessä tehdään heinäkuussa vielä viimeistelytöitä, joiden vuoksi kaikkien alueella liikkuvien toivotaan noudattavan risteysalueen ympäristössä erityistä varovaisuutta. Myös Ruosniementien ja Peräsimentien rakennustyömaat ovat valmistumassa lähiviikkoina.

– Vaikka työnaikaiset liikennejärjestelyt Länsi-Porissa nyt puretaan, jatkuvat viimeistelytyöt kesän aikana vielä muun muassa liikenneympyrän keskiosassa. Alueella liikkuu työkoneita, ja myös risteyksen nopeusrajoitusta saatetaan joutua hetkellisesti laskemaan. Liikenteessä on siis jatkossakin syytä noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta, muistuttaa rakennusmestari Alex Alenius Porin kaupungilta.

Länsi-Porin uusi liikenneympyrä hillitsee alueen ajonopeuksia ja lisää jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden turvallisuutta. Ympyrä sujuvoittaa myös risteysalueen liikennettä ja helpottaa erityisesti Professorintien suunnasta tulevan liikenteen liittymistä Länsiväylälle ja Pörkkinäistentielle. Osana uuden liikenneympyrän rakentamista ympyrän ulkokehille on rakennettu uudet jalankulku- ja pyöräilyväylät. Lisäksi Professorintiellä ja Pörkkinäistentiellä on uudet bussipysäkit.

Länsi-Porissa joukkoliikenteen linjat 3, 3W ja 35–43 palautuvat ennalleen tiistaista 1. heinäkuuta alkaen. Linja 16 siirtyy toiselle poikkeusreitille ja siirtyy normaalireitilleen vasta, kun linja-autoliikenteen vaatimat muutostyöt Länsiväylän ja Yrttitien risteyksessä valmistuvat. Ajantasaiset reittitiedot ilmoitetaan Porin joukkoliikenteen reittioppaassa, joka löytyy Waltti Mobiili -sovelluksesta ja pori.digitransit.fi-verkkosivulta.

Myös Ruosniementien ja Liitostien risteyksen ympäristön uuden katulinjauksen rakentaminen Pohjois-Porissa on loppusuoralla. Samoin Peräsimentien ojarummun vaihtotöissä on edetty viimeistelyvaiheeseen. Molempien työmaiden arvioidaan valmistuvan heinäkuun puolivälin jälkeen.

Henkilöstöalan liikevaihdon kehitystä seurataan kuukausittain TOP20 -liikevaihtokatsauksessa. Katsausten ohessa julkaisemme teemallisia haastatteluja TOP20 -yrityksistä. Nyt teemana on kansainvälinen rekrytointi ja myös teknologian hyödyntäminen työntekijöiden arjessa.

Toukokuussa 2025 henkilöstöalan kokonaisliikevaihto – joka sisältää vuokraus-, rekrytointi- ja ulkoistuspalvelut sekä lisäpalvelut – oli 118,6 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 12,4 prosenttia.

EK:n Suhdannebarometrin mukaan henkilöstö­alan yritysten suhdannetilanne oli vielä kovin synkkä, mutta suhdannenäkymät olivat selvästi postitiiviset. Suhdannenäkymien saldoluku oli kesäkuussa +26, kun se oli toukokuussa +13.

Suhdannetilanteen ja -näkymien osalta käytetään kausitasoitettuja lukuja, joten myös edellisten kuukausien saldoluvut päivittyvät.

Henkilöstöalan liikevaihtokatsaukseen vastaa 20 henkilöstöalan suurimpiin kuuluvaa yritystä. Niiden osuus alan kokonaisliikevaihdosta on noin puolet.

Kansainvälisen työvoiman tuloa helpotetaan Bolt.Works sovelluksella

Suomen työmarkkinoilta poistuu lähitulevaisuudessa enemmän väkeä kuin mitä omasta maasta löytyy tilalle työntekijöitä. Muutosta kuvaillaan merkittäväksi ja henkilöstöalan yrityksissä pohditaan, onko muutoksen vauhtiin havahduttu ajoissa. Koronapandemian myötä Lapissa vaihtui useissa paikoissa työkieleksi englanti, koska suomenkielistä työvoimaa ei ollut saatavilla.

”Suomen talouden kannalta on erittäin tärkeää kiihdyttää työperäistä maahanmuuttoa. Tämä korostuu mitä kauemmas tulevaisuuteen katsomme. Syntyvyyden lasku ja huoltosuhteen heikentyminen kriisiyttävät tilanteen, kun talous tästä lähtee kasvuun. Hyvä esimerkki tulevasta kaikilla toimialoilla ja alueilla on Lapin matkailussa tapahtunut muutos. Se on toimiva laboratorio asian tarkastelulle”, kuvaa kansainvälisestä rekrytoinnista vastaava Mika Ahola Bolt.Works:ltä.

Teknologian vahvaa hyödyntämistä rekrytoinnissa ja työsuhdeasioissa

Bolt.Works on hyvin teknologiavetoinen: teknologiaa hyödynnetään kaikessa työhön liittyvän tiedon välittämisessä niin työntekijöiden kuin asiakkaiden kanssa. Bolt.Works ylläpitää omaa teknologiatiimiään, jolloin teknologian ja sovellusten ajantasainen kehittäminen on nopeaa. Sovellusten kehittäminen tapahtuu omassa organisaatiossa koodaamista myöten.

”Teknologian laaja soveltaminen ja kehittäminen henkilöstöalalle erottaa meidät muista ja antaa paljon mahdollisuuksia myös kansainväliseen rekrytointiin. Työnhakijat voivat ladata rekrytointisovelluksen missä päin maailmaa hyvänsä. Työntekijöille tarjottavat digitaaliset palvelut ohjeistavat, tukevat ja neuvovat nopeasti ja laaja-alaisesti työsuhteen asioissa ja myös arjen järjestämisessä. Kehitämme teknologiaamme vastaamaan laajasti kansainvälisen rekrytoinnin tarpeita, kuten relokaatiota Suomeen.”

”Sovellusten hyödyntäminen toistuviin peruskysymyksiin jättää omalle henkilöstölle aikaa tärkeille asioille. Inhimillisten kohtaamisten merkitys korostuu, kun teknologia säästää aikaa kohdata ihminen esimerkiksi keskustelemalla esiin nousseista kysymyksistä”, avaa Ahola.

Bolt.Worksillä on jo yli kymmenen rekrytoijaa, jotka työskentelevät muulla kielellä kuin suomeksi. Yrityksen sovelluksessakin on jo käytössä useita kieliversioita. Yrityksessä seurataan työntekijöiden tyytyväisyyttä jatkuvasti, ja arviot ovat olleet hyviä.

”Meillä on käytössä logosta tuttu viiden tähden arviointiskaala ja olemme 4,5 tähden paremmalla puolella työntekijätyytyväisyydessä.”

Pullonkaulana maahantulon hitaus

Ahola oli alkuvuodesta mukana ministeri Arto Satosen matkaseurueessa Vietnamissa ja Filippiineillä. Matkan tarkoituksena oli luoda yhteistyön malli kansainvälisten rekrytointien edistämiseksi pidemmällä tähtäimellä.

”Delegaation tärkeä anti oli luoda lisää kanavia ja verkostoa tulevaisuuden tarpeisiin. Koko alalla vallitseva yhteishenki auttaa maamme työvoimapulan ratkaisemisessa. Matka toi meidät yhteen ja se on poikinut paljon uusia ratkaisuita asiakkaiden haasteisiin”, toteaa Ahola.

Yrityksessä koetaan, että maahantuloprosessi on paikoittain hidas ja epävakaa. Ennakointi on ajoittain todella vaikeaa. Alkuvuodesta on haastanut TE-palveluiden siirtyminen kuntien työllisyysalueille ja saatavuusharkinnan siirtyminen Migrille.

”Ajoittain esimerkiksi Intian konsulaatti on ollut ruuhkautunut ja tunnistautumisaikojen saaminen on mennyt kuukausien päähän. Suomen työlupien saamiseen kuluva aika on muutoksen myötä pidentynyt, mikä tuli meille ja työvoimaa tarvitsevalle asiakasyritykselle yllätyksenä. Pahimmassa tapauksessa työsopimukset teimme jo viime vuoden lokakuussa ja vasta toukokuussa saimme työntekijät Suomeen. Nyt tilanne on onneksi jo menossa parempaan päin”, kertoo Ahola.

Kansainvälinen rekrytointi on yritykselle merkittävä ja vahvasti kasvava osa toimintaa. Työntekijöitä saapuu pääosin EU:sta Baltian ja Balkanin alueelta sekä useista Aasian maista. Työntekijöitä rekrytoidaan muun muassa HoReCa-, teollisuus- ja kiinteistöpalvelualalle.

”Ulkomailta tuodun työvoima osuus liikevaihdostamme moninkertaistuu joka vuosi. Kasvu ja kysyntä jopa hirvittää ajoittain, mutta onneksi teknologian avulla olemme pystyneet vastaamaan asiakkaiden jatkuvasti kasvaviin tarpeisiin. On ollut ilo huomata, että vaikka talous supistuu, yrityksemme jatkaa vahvalla kasvu-uralla”

Ahola kertoo aktiivisuuden aiheuttavan jatkuvaa uuden oppimista.

”Kokemusten kautta oivallamme tekemiseemme monenlaisia asioita kansainvälisestä rekrytoinnista. Kulttuurit ovat erilaisia mitä kauemmas mennään tai mitä kauempaa tullaan. Perehdytys suomalaiseen työkulttuuriin on hyvin tärkeä osa meillä työskentelyä ja maassamme viihtymistä.”

Bolt.Works lyhyesti

• Motto: Boltisti parempia töitä ja tekijöitä.
• Perustettu vuonna 2017, liikevaihto noin 100 miljoonaa, toimitusjohtaja Tuomas Vasama
• Omia toimihenkilöitä yli 140, vuosittain työllistetään asiakkaille yli 10 000 työntekijää
• Toimipisteitä Suomessa 19 paikkakunnalla
  
  

  Lisätietoja TOP20 -liikevaihtoraportista:
  Henkilöstöala HELA
  Toimitusjohtaja Merru Tuliara
  merru.tuliara@henkilostoala.fi
  040 562 6466