Tree Energy Solutions (“TES”) and CPC Finland OY have established a joint company LUOTO ENERGIA OY that will develop a large-scale project in Finland. The project aims to produce electric natural gas (e-NG), a green synthetic gas generated from renewable hydrogen and CO2.

The project will have an electrolyser capacity of up to 500 MW and is expected to produce around 60.000 tons of green hydrogen that can be converted into over 125.000 tons of e-NG per year. The produced green hydrogen may make use of the Nordic Hydrogen Route being developed by Gasgrid Finland, whereas the produced e-NG can be liquefied and then shipped. Both products can be used to serve the European end market as well as international markets to satisfy the growing demand for renewable gases.

The green hydrogen / e-NG production site, spanning 20 hectares, will be located in the new extension area of the Port of Rauma at Iso Järviluoto. The Port of Rauma is one of Finland’s largest ports, situated in the southern part of the Gulf of Bothnia.

At its peak, the construction phase of the project is expected to create more than 1,000 jobs, providing a significant boost to the regional economy. Once operational, the facility will support approximately 40 permanent high-quality jobs focused on plant operation and maintenance.

The Finnish plant is expected to support the decarbonisation of the maritime and industrial sectors where direct electrification is not suitable. The biogenic CO2 needed for e-NG production will be sourced from Finnish biogenic emitters.

The collaboration leverages TES’ expertise in e-NG production and commercialisation, combined with CPC Finland’s expertise in renewable energy integration and cutting-edge technologies.

CPC Finland has already taken the initial key steps in permitting. The joint venture will continue with technical planning and permitting, aiming to enter the pre-FEED phase in 2026 and reach Final Investment Decision (FID) by 2028. The site already has a legally valid T/kem zoning plan in place, allowing for a shorter path to ready-to-build status.

Finland has transposed EU RED III into national law and is positioning itself as a pioneer in renewable fuels of non-biological origin (RFNBOs), such as e-NG. Its forward-looking approach to a multi-gas energy system creates a favourable environment for large-scale synthetic fuel projects and reinforces the country’s role in accelerating the energy transition.

Marco Alverà, Co-founder and Chief Executive Officer of TES, stated: “Launching this landmark project in Finland is a major milestone in the energy transition, enabling us to deliver e-NG to the European market. Scalable and reliable energy solutions are needed to decarbonise hard-to-electrify sectors, and e-NG is the missing piece to this global puzzle. By combining Finland’s forward-looking vision and proactive regulatory engagement, with our deep expertise in renewable energy solutions means we can create a reliable energy supply chain that connects Nordic potential with EU industrial demand. This project is a key step toward strengthening Europe’s energy independence and accelerating the green transition using existing infrastructure.”.

Erik Trast, CEO of CPC Finland Oy stated “We are excited to have TES as the development partner in the Luoto Energia project in Rauma. This in many ways is an optimal partnership with truly complimentary skills, where TES possess the inhouse technical and engineering capability, and where CPC possesses proven and extensive experience and knowledge in the permitting and structuring complicated infrastructure projects in Finland."

Janne Virta, Managing Director / CEO of the Port of Rauma, stated: "The planning and permitting processes for the Järviluoto harbor expansion have required a considerable amount of determined work and patience. All the more reason it is now a pleasure to welcome Luoto Energia to the Järviluoto area. The project’s progress in cooperation with CPC Finland Oy and TES has proceeded in an exemplary manner. With this foundation, it is a good starting point to continue developing the project into its next phases. Green transition projects represent a major opportunity for the Rauma economic region, simultaneously creating new jobs and reducing the use of fossil fuels."

By combining green hydrogen and recycled CO2 through the Sabatier process, e-NG is produced. This sustainable synthetic methane, molecularly identical to natural gas, can seamlessly replace fossil molecules and accelerate global decarbonisation by harnessing existing infrastructure. e-NG qualifies as a Renewable Fuel of Non-Biological Origin (RNFBO) under EU’s Delegated Acts in the context of its Renewable Energy Directive.

TES is also developing a green energy hub import terminal in Wilhelmshaven, Germany. This terminal will serve as a central point for distributing e-NG and feeding it directly into the existing energy grid.

Tree Energy Solutions (”TES”) och CPC Finland Oy har etablerat ett gemensamt bolag, LUOTO ENERGIA OY, som ska utveckla ett storskaligt projekt i Finland. Projektet syftar till att producera elektrisk naturgas (e-NG), ett grönt syntetiskt bränsle som genereras från förnybar vätgas och koldioxid (CO₂).

Projektet kommer att ha en elektrolyskapacitet på upp till 500 MW och förväntas producera cirka 60 000 ton grön vätgas årligen, vilket kan omvandlas till mer än 125 000 ton e-NG. Den producerade gröna vätgasen kan komma att använda sig av Nordic Hydrogen Route som utvecklas av Gasgrid Finland, medan den producerade e-NG:n kan förvätskas och skeppas. Båda produkterna kan användas för att förse både den europeiska marknaden och internationella marknader med förnybara gaser i takt med att efterfrågan ökar.

Produktionsanläggningen för grön vätgas och e-NG, som omfattar 20 hektar, kommer att ligga i det nya utbyggnadsområdet vid Raumo hamn på Iso Järviluoto. Raumo hamn är en av Finlands största hamnar, belägen i södra delen av Bottenhavet.

Under byggfasens topp förväntas projektet skapa över 1 000 arbetstillfällen och därmed ge ett betydande lyft för den regionala ekonomin. När anläggningen är i drift kommer den att sysselsätta cirka 40 personer i kvalificerade fasta tjänster inom drift och underhåll.

Den finländska anläggningen förväntas stödja avkarboniseringen av sjöfarten och industrisektorer där direkt elektrifiering inte är lämplig. Den biogena CO₂ som krävs för e-NG-produktionen kommer att hämtas från finländska biogena utsläppskällor.

Samarbetet kombinerar TES:s expertis inom produktion och kommersialisering av e-NG med CPC Finlands kompetens inom förnybar energi och avancerad teknik.

CPC Finland har redan tagit de första viktiga stegen i tillståndsprocessen. Det gemensamma bolaget kommer att fortsätta med teknisk planering och tillståndsarbete, med målet att gå in i pre-FEED-fasen under 2026 och fatta slutligt investeringsbeslut (FID) senast 2028. Området har redan en gällande T/kem-detaljplan, vilket möjliggör en snabbare väg till byggstart.

Finland har införlivat EU:s RED III-direktiv i nationell lagstiftning och positionerar sig som en föregångare inom icke-biologiska förnybara bränslen (RFNBO) såsom e-NG. Landets framåtblickande strategi för ett energisystem med flera gasformiga energikällor skapar en gynnsam miljö för storskaliga syntetiska bränsleprojekt och stärker Finlands roll i den gröna omställningen.

Marco Alverà, medgrundare och VD för TES, sade:
”Att lansera detta banbrytande projekt i Finland är ett viktigt steg i energiomställningen och möjliggör leverans av e-NG till den europeiska marknaden. Skalbara och tillförlitliga energilösningar är nödvändiga för att minska utsläppen i svårelektrifierade sektorer, och e-NG är den saknade pusselbiten i detta globala sammanhang. Genom att kombinera Finlands visionära inställning och proaktiva reglering med vår djupa expertis inom förnybara energilösningar kan vi bygga en tillförlitlig leveranskedja som kopplar nordisk potential till europeisk industriell efterfrågan. Detta projekt är ett viktigt steg mot att stärka Europas energiförsörjning och påskynda den gröna omställningen genom att använda befintlig infrastruktur.”

Erik Trast, VD för CPC Finland Oy, tillade:
”Vi är mycket glada att ha TES som utvecklingspartner i Luoto Energia-projektet i Raumo. Detta är på många sätt ett optimalt partnerskap med verkligt kompletterande kompetenser – TES har intern teknisk och ingenjörsmässig kapacitet, och CPC har gedigen och omfattande erfarenhet av tillståndsprocesser och strukturering av komplexa infrastrukturprojekt i Finland.”

Janne Virta, verkställande direktör för Raumo hamn, sade:
”Planerings- och tillståndsprocesserna för Järviluoto-utvidgningen har krävt mycket målmedvetet arbete och tålamod. Därför är det nu särskilt glädjande att välkomna Luoto Energia till Järviluoto-området. Projektets framsteg i samarbete med CPC Finland Oy och TES har hittills varit exemplariska. Med denna grund är det en stark utgångspunkt för att fortsätta utvecklingen av projektet. Grön omställning representerar en stor möjlighet för den regionala ekonomin i Raumo, med nya jobb och minskad användning av fossila bränslen.”

Genom att kombinera grön vätgas med återvunnen CO₂ via Sabatier-processen produceras e-NG. Detta hållbara syntetiska metan, som är molekylärt identiskt med naturgas, kan direkt ersätta fossila molekyler och påskynda global avkarbonisering genom att använda befintlig infrastruktur. e-NG klassificeras som ett förnybart bränsle av icke-biologiskt ursprung (RFNBO) enligt EU:s delegerade akter i samband med direktivet om förnybar energi.

TES utvecklar även en grön energihubb och importterminal i Wilhelmshaven, Tyskland. Denna terminal kommer att fungera som en central distributionspunkt för e-NG och mata det direkt in i det befintliga energinätet.

Tree Energy Solutions (“TES”) ja CPC Finland Oy ovat perustaneet yhteisyrityksen LUOTO ENERGIA OY, joka kehittää laajamittaista hanketta Suomessa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa synteettistä maakaasua (e-NG), joka on uusiutuvasta vedystä ja hiilidioksidista valmistettua vihreää synteettistä kaasua.

Hankkeen elektrolyyserikapasiteetti on noin 500 MW:a, ja sen odotetaan tuottavan noin 60 000 tonnia vihreää vetyä vuosittain, mikä voidaan muuntaa yli 125 000 tonniksi e-NG:tä. Tuotetun vihreän vedyn kuljettamisessa voidaan hyödyntää Gasgrid Finlandin kehittämää Nordic Hydrogen Route -infrastruktuuria, kun taas e-NG voidaan nesteyttää ja kuljettaa laivalla. Molemmat tuotteet voivat palvella sekä Euroopan markkinoita että kansainvälisiä markkinoita uusiutuvien kaasujen kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi.

Vihreän vedyn ja e-NG:n tuotantolaitos, kooltaan 20 hehtaaria, sijoittuu Rauman sataman laajennusalueelle Iso Järviluodossa. Rauman satama on yksi Suomen suurimmista satamista ja sijaitsee Selkämeren eteläosassa.

Rakennusvaiheen huippukohtana hanke voi työllistää yli 1 000 henkilöä, mikä tuo merkittävän taloudellisen piristysruiskeen alueelle. Toimintavaiheessa laitos työllistää noin 40:llä pysyvällä korkealaatuisella työpaikalla, keskittyen laitoksen operointiin ja kunnossapitoon.

Suomalainen laitos tukee merenkulun ja teollisuuden sektoreiden hiilidioksidipäästöjen vähentämistä erityisesti niissä tapauksissa, joissa suora sähköistäminen ei ole mahdollista. e-NG:n valmistuksessa tarvittava biogeeninen CO₂hankitaan suomalaisilta biogeenisiltä päästölähteiltä.

Yhteistyö hyödyntää TES:n asiantuntemusta e-NG:n tuotannossa ja kaupallistamisessa sekä CPC Finlandin osaamista uusiutuvan energian integroinnissa ja huippuluokan teknologiaratkaisuissa.

CPC Finland on jo ottanut ensimmäiset keskeiset askeleet lupaprosessissa. Yhteisyritys jatkaa teknistä suunnittelua ja lupaprosesseja, ja tavoitteena on siirtyä pre-FEED-vaiheeseen vuonna 2026 ja saavuttaa lopullinen investointipäätös (FID) vuoteen 2028 mennessä. Alueella on jo lainvoimainen T/kem-kaava, mikä mahdollistaa lyhyemmän reitin rakennusvalmiuteen.

Suomi on implementoinut EU:n RED III -direktiivin kansalliseen lainsäädäntöön ja asemoituu edelläkävijäksi uusiutuvien, ei-bioperäisten polttoaineiden (RFNBO) saralla, kuten e-NG. Sen ennakoiva lähestymistapa monikaasuiseen energiajärjestelmään luo suotuisan ympäristön suurille synteettisten polttoaineiden hankkeille ja vahvistaa maan roolia vihreän siirtymän vauhdittajana.

Marco Alverà, TES:n perustaja ja toimitusjohtaja totesi:
”Tämän merkkipaaluhankkeen käynnistäminen Suomessa on tärkeä askel energiasiirtymässä ja mahdollistaa e-NG:n toimittamisen Euroopan markkinoille. Tarvitsemme skaalautuvia ja luotettavia energiaratkaisuja sähköistämisen kannalta haastavien sektoreiden hiilestä irtautumiseksi – ja e-NG on se puuttuva palanen tässä globaalissa ratkaisussa. Suomen edistyksellinen visio ja ennakoiva sääntely yhdistettynä TES:n uusiutuvan energian asiantuntemukseen mahdollistavat luotettavan toimitusketjun, joka yhdistää Pohjoismaisen potentiaalin EU:n teolliseen kysyntään. Tämä hanke on tärkeä askel Euroopan energiaomavaraisuuden vahvistamisessa ja vihreän siirtymän nopeuttamisessa olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen.”

Erik Trast, CPC Finland Oy:n toimitusjohtaja sanoi:
”Olemme innoissamme saadessamme TES:n kehityskumppaniksi Luoto Energia -hankkeeseen Raumalla. Tämä on monella tapaa optimaalinen kumppanuus, jossa osaamisemme täydentävät toisiaan: TES tuo mukanaan vahvan teknisen ja insinööriosaamisen, kun taas CPC:llä on vankka kokemus ja osaaminen monimutkaisten infrastruktuurihankkeiden luvituksessa ja rakenteistamisessa Suomessa.”

Janne Virta, Rauman sataman toimitusjohtaja sanoi:
”Järviluodon satamalaajennuksen suunnittelu- ja lupaprosessit ovat vaatineet paljon määrätietoista työtä ja kärsivällisyyttä. Siksi on erityisen ilahduttavaa toivottaa Luoto Energia tervetulleeksi Järviluodon alueelle. Hankkeen eteneminen yhteistyössä CPC Finland Oy:n ja TES:n kanssa on ollut esimerkillistä. Tästä on hyvä jatkaa hankkeen kehittämistä seuraaviin vaiheisiin. Vihreän siirtymän hankkeet ovat merkittävä mahdollisuus Rauman talousalueelle – ne luovat uusia työpaikkoja ja vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä.”

Yhdistämällä vihreää vetyä ja kierrätettyä hiilidioksidia Sabatier-prosessin avulla, tuotetaan e-NG:tä. Tämä kestävä synteettinen metaani on molekyylitasolla identtinen maakaasun kanssa ja voi täysin korvata fossiiliset molekyylit, nopeuttaen globaalisti päästöjen vähentämistä hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria. e-NG täyttää EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaiset vaatimukset uusiutuvana ei-bioperäisenä polttoaineena (RNFBO).

TES kehittää myös vihreän energian maahantuontiterminaalia Wilhelmshavenissa, Saksassa. Terminaali toimii e-NG:n jakelukeskuksena ja mahdollistaa sen syöttämisen suoraan olemassa olevaan energiajärjestelmään.

Päijät-Hämeessä käynnistyy maakunnallinen asukaskysely, jossa kartoitetaan paikallisten näkemyksiä matkailun vaikutuksista ja kehittämistarpeista. Kysely on avoinna Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Lahden, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän asukkaille.

Tavoitteena on kehittää alueen matkailua entistä elinvoimaisemmaksi, kestävämmäksi ja viihtyisämmäksi – paikallisten toiveita ja tarpeita kuunnellen.

"Tämä on loistava tilaisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi matkailu omalla kotiseudulla tulevaisuudessa muotoutuu. Jokainen vastaus auttaa rakentamaan alueesta entistä houkuttelevamman niin asukkaille kuin vierailijoillekin", kertoo Raija Forsman, Lahden seutu – Lahti Region Oy:n toimitusjohtaja.

Kysely on osa syksyllä julkaistavan Päijät-Hämeen matkailustrategian toimenpiteitä ja se toteutetaan yhteistyössä asiantuntijayritys FlowHouse Oy:n kanssa. Kyselyssä selvitetään, miten paikalliset kokevat matkailun vaikutukset esimerkiksi asuinympäristöön ja arjen sujuvuuteen. Samalla kerätään näkemyksiä mitkä ovat Päijät-Hämeen parhaat ja suositelluimmat matkailukohteet ja – palvelut. Lisäksi haetaan ideoita mihin suuntaan matkailupalveluita tulisi kehittää.

Vastaaminen vie vain hetken – ja jokaisella mielipiteellä on merkitystä. Kyselyyn voi vastata suomeksi tai englanniksi.

Vastaa 31.8. mennessä. Kyselyyn pääsee osallistumaan osoitteessa:
https://survey.salmiplatform.fi/lahden-seutu/asukaskysely

Lisätiedot:

Raija Forsman, toimitusjohtaja, Lahden seutu – Lahti Region Oy, raija.forsman@lahtiregion.fi, puh. 040 516 2803

Kristian Sievers, FlowHouse Oy, kristian.sievers@flowhouse.fi, puh. 041 311 8113

Huittisten ja Sastamalan kesäkyselyissä haetaan tietoa kivijalkaliikkeiden kehittämiseen. Monen kivijalkaliikkeen asema on haastava kulutustottumuksien muututtua, ja tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa. Tarvitaan mitattua tietoa, jotta yritykset pystyvät tekemään oikeansuuntaisia päätöksiä.

Huittisilla ja Sastamalalla on kauppakaupunkeina pitkät perinteet. Ne ovat omien alueidensa asiointikeskuksia, joissa on helppo liikkua ja pysäköinti ilmaista. Kivijalkaliikkeiden toimijoilla riittää periksi antamattomuutta. Hankkeen myötä etsitään taas uusia ratkaisuja ja ajatuksia liiketoiminnan kehittämiseen, uudistuksia tapahtumiin ja hedelmällistä yhteistyötä.

Pitkällinen talouden taantuma, suurten kauppakeskusten houkutus ja lisääntyvä verkkokauppa luovat haastetta kivijalkaliikkeiden toimintaan. Vetovoiman lisääminen onkin entistä enemmän näiden yritysten huolena. Myös Huittisten ja Sastamalan kaupunkien elinvoimatoimijat ovat kiinnittäneet asiaan huomiota, ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Matkailun kehittämiskeskuksen VETO – Keskustojen Vetovoimaa Tiedolla Johtamalla -hanke syntyikin heidän aloitteestaan.

– Tämä hanke on syntynyt kentältä nousseesta tarpeesta, toteaa hankkeen projektipäällikkö Anu Juva SAMKin Matkailun kehittämiskeskuksesta.

–Teemmekin yhteistyötä näiden hankekumppaneina mukana olevien kaupunkien toimijoiden ja myös yrittäjien kanssa, Juva jatkaa.

Huittisten ja Sastamalan kesässä näkyvät nyt QR-koodit ja verkkosivulinkit, joiden kautta vierailijat ja kanta-asukkaat pääsevät jakamaan mielipiteensä kaupunkien palveluista ja niiden kehittämisestä.

Digikyselyt ovat merkittävä VETO-hankkeessa käytettävä tiedonlähde. Tapahtumakyselyjä tehdään kummassakin kaupungissa kolme, ja molemmissa tehdään myös pitkäkestoisempi matkailijoille ja kanta-asukkaille tarkoitettu kesäkysely. Salmi Platform Oy rakentaa kyselyt ja FlowHouse Oy vetää kyselyjen tuloksista johtopäätökset ja suuntaviivat tulevaisuuteen. Toimenpiteet tehdään yhteistyössä kivijalkaliikkeiden ja kaupunkien elinkeinotoimijoiden kanssa. Hankkeessa luodaan Huittisten ja Sastamalan kivijalkaliikkeille tiedolla johtamisen mallin pilotti.

”VETO – Keskustojen Vetovoimaa Tiedolla Johtamalla” -hanke jatkuu 31.12.2026 asti.

Linkit kesäkyselyihin:
Huittinen: https://bit.ly/huittinen2025
Sastamala: https://bit.ly/sastamalan-kesakysely-2025

Lisätiedot:
Projektipäällikkö Anu Juva
Satakunnan ammattikorkeakoulu / Matkailun kehittämiskeskus
anu.juva@samk.fi
050 522 4841

Kuvateksti: Huittinen on oman asiointialueensa perinteikäs kauppakaupunki. VETO-hankkeen kesäkyselyillä kerätään tietoa kivijalkaliikkeiden tulevaisuuden suunnittelua varten. Kuvaaja: Petri Äikiä

Matkailun kehittämiskeskus

Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimivan Matkailun kehittämiskeskuksen (https://www.matkailunkehittamiskeskus.fi/) toiminta on ketterää ja yrityslähtöistä. Toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat mikro- ja pienet matkailuyritykset. Yritysten lisäksi kehittämiskeskus toimii tiiviissä yhteistyössä maakunnallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Mahdollistamme matkailualan menestystä.

Tietoa julkaisijasta: samk.fi
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on yli 6000 opiskelijan ja noin 400 asiantuntijan monialainen, kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu. Toimimme Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä.
SAMKissa voi suorittaa AMK-tutkintoja ja ylempiä AMK-tutkintoja neljällä eri osaamisalueella: hyvinvointi ja terveys, palveluliiketoiminta, logistiikka ja meriteknologia sekä teknologia.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kuuluu olennaisena osana kaikkiin tutkintoihin. SAMKissa toimivat tutkimus- ja kehittämiskeskukset tukevat yrityksiä liiketoiminnan kasvussa ja uudistamisessa sekä kilpailun, tehokkuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa.

LOUNAS LAITUMELLA är konstnären Antti Eklunds hyllning till produktionsdjuren samt ett manifest för god behandling av djur och levnadsförhållanden!

Utställningens syfte är att väcka till insikt och se djuren som individer, som har samma känslor och behov som människor. Det lidande som djur eventuellt upplever är inte mindre betydelsefullt. Produktionsdjur bör och skall behandlas väl.

”Jag har alltid älskat djur, speciellt kor! Korna är för mig sinnebilden av älskvärdhet - jag beundrar särskilt deras kloka ögon. Jag bor och arbetar på landsbygden, i Nådendals skärgård. När jag längtar efter sinnesfrid hälsar jag ofta på min närmaste granne Henttulas kor, som får njuta av sommarsäsongen på den stora betesmarken."

Antti Eklund har velat framhäva djurens värdighet genom att klä dem i fantastiska smycken av den estniska unga designbegåvningen Sigrid Kuuski. I oljemålningarna används 23K lövguld som förstärker smyckenas glans under olika ljusförhållanden.

Produktionsdjurens liv tar slut på tallriken, därför är tavlorna uppkallade efter kända maträtter. Man får och ska njuta av maten! Men det är också bra att vara medveten om att man genom sina val kan påverka uppskattningen av produktionsdjur och på hela matindustrin.

”Det är en stor ära för mig att få servera en viktig tankeställare i Hangös soliga sommar, i stadens äldsta byggnad! Min konst är mitt sätt att påverka. Jag vill lyfta fram goda saker och gärningar, men också missförhållanden i samhället – och för min del föra utvecklingen mot en bättre, jämlikare och mänskligare värld!”

Utställningen är öppen dagligen 9.7– 3.8.2025 kl. 12 – 18 i Hangö Konstgalleri, Nycandergatan 4. Fritt inträde.

Bakgrund om konstnären

”Vi har alla en röst – min hörs bäst genom min konst."

Antti Eklund är arkitekt, professor i grafisk design och konsult inom strategisk design.

De senaste 18 åren har Eklund bott i USA, vilket har varit en unik möjlighet för honom att återvända till sin ungdoms passion - bildkonsten.

Hans mål är att visualisera samhällsviktiga ämnen som var och en av oss kan utveckla genom sitt eget beteende.

Eklund har förvandlat sitt hem i Nådendals skärgård från en gammal stenladugård till en ateljé där han nu målar i Finland.

LOUNAS LAITUMELLA on taiteilija Antti Eklundin kunnianosoitus tuotantoeläimille
sekä manifesti eläinten hyvän kohtelun ja hyvien elinolosuhteiden puolesta!

Näyttelyn tavoite on herätellä näkemään eläimet yksilöinä, joilla on samat tunteet ja tarpeet kuin ihmisilläkin. Eläimen mahdollisesti kokema kärsimys ei ole yhtään vähemmän merkityksellistä. Tuotantoeläimiä tulee – ja voi! – kohdella hyvin.

”Olen aina rakastanut eläimiä, varsinkin lehmiä!
Lehmät ovat minulle ihanuuden perikuvia - ihailen erityisesti niiden viisaita silmiä.
Asun ja työskentelen maaseudulla, Naantalin saaristossa.
Kun kaipaan mielen virkistystä, käyn usein tervehtimässä lähinaapurini Henttulan lehmiä, jotka saavat nauttia kesäkaudesta suurella laitumella.”

Antti Eklund on halunnut korostaa eläinten arvokkuutta pukemalla ne virolaisen nuoren suunnittelijalahjakkuuden Sigrid Kuuskin upeisiin koruihin. Öljyvärimaalauksissa käytetty 23K lehtikulta vahvistaa korujen loistokkuutta eri valo-olosuhteissa.

Tuotantoeläinten elämän päätepiste on lautasella, siksi taulut on nimetty tunnettujen ruokalajien mukaan. Ruoasta saa ja pitää nauttia! Mutta on myös hyvä tiedostaa, että yksilötason valinnoilla voi vaikuttaa tuotantoeläinten arvostukseen ja koko ruokateollisuuteen.

”Minulle on suuri kunnia saada tarjoilla tärkeää ajatuksenruokaa Hangon aurinkoisessa kesässä,
kaupungin vanhimmassa rakennuksessa! Taiteeni on minun tapani vaikuttaa. Haluan nostaa esiin hyviä asioita ja tekoja, mutta myös yhteiskunnan epäkohtia – ja osaltani viedä kehitystä kohti parempaa, tasa-arvoisempaa ja inhimillisempää maailmaa!”

Näyttely on avoinna Hangon Taidegalleriassa, Nycanderinkatu 4, 9.7. – 3.8.2025 joka päivä klo 12 – 18. Vapaa sisäänpääsy.

Taustaa taiteilijasta:

”Meillä kaikilla on ääni – omani kuuluu parhaiten taiteeni kautta.”

Antti Eklund on arkkitehti, graafisen suunnittelun professori ja strategisen muotoilun konsultti.

Viimeiset 18 vuotta Eklund on asunut Yhdysvalloissa, mikä on ollut hänelle ainutlaatuinen mahdollisuus palata nuoruutensa intohimoon - kuvataiteeseen.

Hänen tavoitteensa on visualisoida yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita, joita jokainen meistä voi omalla käyttäytymisellään kehittää.

Eklund on muokannut Naantalin saaristossa sijaitsevan kotinsa vanhasta kivinavetasta ateljeen, jossa hän nyt maalaa Suomessa.

KESÄN AJAN NÄYTTELYT OVAT AVOINNA:

Unessa 21.11.2024 – 02.11.2025 Museo Skogster, 2 krs.

Unessa vie matkalle nukkumisen historiaan ja unikulttuurien moninaisuuteen esihistoriallisista luolista nykyaikaan saakka. Näyttelyssä tarkastellaan, miten nukkumisen tavat ja käsitykset unesta ovat muuttuneet aikojen saatossa esihistoriallisista ajoista nykyhetkeen.

Opastukset kesällä sunnuntaisin klo 14. Esittely kestää noin 30 minuuttia ja kuuluu pääsylipun hintaan. Suomeksi.

Unikudelmia – näyttely suomalaisen kirjallisuuden unista ja unelmista 14.02.2025 – 19.10.2025 Museo Skogster, 1. krs

Unikudelmia on näyttely suomalaisen kirjallisuuden unista ja unelmista. Se on kirjallisuuslähtöinen kiertonäyttely, jonka jokainen yksityiskohta löytyy sen taustakirjallisuudesta: 31 suomalaisesta yötä tai unta käsittelevästä teoksesta.

HEINÄKUUN JA ELOKUUN AJAN MUSEO SKOGSTERILLA ILMAISTUNTEJA: joka keskiviikko klo 15–18 ja perjantai klo 15–17 pääsee Museo Skogsteriin maksutta – tervetuloa viettämään kulttuurintäyteistä kesää kanssamme!

Sibeliuksen syntymäkodin näyttely

Keväällä 2025 uudistettu Sibeliuksen syntymäkodin näyttely esittelee kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen lapsuus- ja nuoruusvuosia Hämeenlinnassa.

Yleisöopastukset näyttelyyn lauantaisin klo 14. Esittely kestää noin 30 minuuttia ja kuuluu pääsylipun hintaan. Suomeksi.

Palanderin talon näyttely

Palanderin talossa tutustutaan 1900-luvun vaihteen tyypillisen hämeenlinnalaisen porvarisperheen idylliseen kotiin.

Opastukset kesällä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15. Esittely kestää noin 30 minuuttia ja kuuluu pääsylipun hintaan. Suomeksi.

Säästöpankkimuseon näyttely Museo Skogsterissa

Pohjoismaiden vanhimman Säästöpankkimuseon näyttely.

HEINÄKUUSSA TUTUSTUTAAN KESKUSTAN HISTORIAAN JA MAALATAAN SIBELIUKSEN SYNTYMÄKODIN YMPÄRISTÖSSÄ

3.7. klo 14 Hauhon musiikkijuhlien Nuoren taiteilijan konsertti Sibeliuksen syntymäkodilla.

Liput Hauhon musiikkijuhlien sivuilta.

2.7. alkaen heinäkuun keskiviikkoina Tuhotut talot, kadonneet kodit -kävelykierroksia.

Ke 2.7., ke 9.7., ke 16.7., ke 23.7. ja 30.7. klo 17. Viime kesän suositut Tuhotut talot, kadonneet kodit -kävelykierrokset palaavat ohjelmistoon. Lähtö ja liput Museo Skogsterilta.

10.7. klo 11–16 Kuvataiteen päivänä maalataan Sibeliuksen syntymäkodin ympäristössä.

Suomen kuvataiteen päivää vietetään Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä 10.7. Sibeliuksen syntymäkodilla maalaustelineen ja materiaalien kanssa voi piipahtaa maalaamaan kaupunkimaisemaa tai lähiympäristöä. Materiaalin lainaaminen on maksutonta ja sopii kaikenikäisille. Laina-aika 2h. Katso tarkempi ohjelma koko päivän tapahtumista Hämeenlinnan taidemuseon sivuilla.

Heinäkuussa konserttisarja Sibeliuksen syntymäkodilla

Lisää tietoa pian

27.7. Unikeon päivä.

Tervetuloa viettämään Museo Skogsterille Unessa-näyttelyyn Unikeon päivää unipäiväkirjaa askarrellen!

31.7.–3.8. Lasten taidefestivaali Hippalot Verkatehtaalla

Museomme mukana myös siellä! Tänä vuonna teemana on ihanat eläimet. Löydät Hämeenlinnan kaupunginmuseon Kaupunginteatterin aulasta joka päivä klo 10–14!

ELOKUUSSA JUMPATAAN JA JUHLISTETAAN MUSEON SYNTYMÄPÄIVIÄ

13.8.–30.8. Pirren piikajumppa Palanderin talolla

Ke 13.8., to 14.8., to 21.8., la 23.8., to 28.8. ja la 30.8.

klo 12:30 Arkiset askareet, renkien reippailut, piikojen puuhat! Milloin viimeksi pyöritit kahvimyllyä tai kävit lypsyllä? Fiksua työtä 2025 -palkitussa Pirren piikajumpassa kotityöt muuttuvat tehokkaaksi hyötyliikunnaksi hauskan musiikin tahdissa. Ota mukaan ulkoliikuntaan sopiva varustus! Kesto n. 45 min. Museon pääsymaksulla.

16.8. Palanderin talon 30-vuotiskesäjuhla

Palanderin talo täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Tervetuloa juhlistamaan museon syntymäpäivää kanssamme!

29.8. Hämeenlinnan Taiteiden yö

Jokavuotinen taiteiden yö valtaa kaupungin ja kaupunginmuseon kohteet!

Lisää aukioloajoista ja tapahtumistamme verkkosivuiltamme

https://hmlmuseo.fi/

Lisätietoja

Henna Välimäki

museoamanuenssi

henna.valimaki@hameenlinna.fi

+358 50 471 7915

Lehdistökuvat

Media - Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Oripään lentokentälle laajasti levittäytyvä OKRA-maatalousnäyttely avaa porttinsa 2.-5.7.2025. Näyttely joka päivä avoinna kello 9-17.

OKRA tarjoaa kattavan katsauksen koko maatalousalaan. Esillä ovat uusimmat koneet, laitteet, tuotteet ja palvelut, joten nähtävää ja koettavaa löytyy useammaksi päiväksi.

Maaseudun Sivistysliitto on mukana Monimuotoinen maaseutu -osastolla osoitteessa Alue D, osasto 6

Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta ja sen turvaaminen alkaa aivan läheltä: omasta kylästä, kunnasta, pihasta tai puistosta. Kannustamme ja tuemme kyliä ja kuntia tekemään konkreettisia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Tule osastollemme kuulemaan, mitä sinä, kyläsi tai kuntasi voi tehdä, ja miten me voimme auttaa! Saat tietoa, vinkkejä ja käytännön esimerkkejä:

• Miten pienetkin teot voivat vaikuttaa?
• Kuinka lisätä luonnon monimuotoisuutta arjen keskellä?
• Miten innostaa mukaan kyläläiset tai kuntalaiset?

Autamme kyliä ja yhteisöjä perustamaan oman ryytimaan – yhteisöllisen viljelmän tai kunnostamaan jo toimivaa yhteisöpuutarhaa. Kannustamme kasvattamaan yhdessä antimia omaan ruokapöytään ja samalla myös suoraan vaikuttamaan omaan ruokaturvaansa.

Osastollamme on tekemistä kaikille luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneille:

• Voit tutustua erilaisiin eläinten asumuksiin, mm. linnunpönttöihin, hyönteishotelleihin, lepakonpönttöihin ja siilinpesään.
• Askartele tuohisormus ja käpylehmä.
• Osallistu pisto- ja riukuaitatyöpajaan, kolmena päivänä järjestämme myös aidanrakentamisen näytöksen.
• Kokeile järviruokokudontaa.
• Opi biohiiletyksen salat.
• Tuota omat kasvikset kasvupenkkien avulla.

Monimuotoisen osaston kaikki tapahtumat löytyvät täältä: https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/monimuotoinen-maaseutu-osasto-okra-messut-2-5-7-2025/

Osastollamme vierailee keskiviikkona 2.7. klo 15 alkaen myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Tapahtumassa mukana ovat:

Kehittyvät ja monimuotoiset järvenrannat -hanke

LUMOAVA – luonnon monimuotoisuus maaseudun voimavarana -hanke

Ryytimaa – Resurssiviisas yhteisöviljely paikallisyhteisöjen tukena -hanke

Nähdään OKRA-näyttelyssä!

Lisätietoa:

Timo Reko, kehittämispäällikkö, Maaseudun Sivistysliitto, p. 050 322 6798, timo.reko@msl.fi

Kuvat:

Kuva 1, Hyönteishotelli, kuva: Reeta Rönkkö, Maaseudun Sivistysliitto
Kuva 2, Lepakon asumus, kuva: Reeta Rönkkö, Maaseudun Sivistysliitto
Kuvat 3-4, Linnunpönttöjä, kuvat: Reeta Rönkkö, Maaseudun Sivistysliitto
Kuva 5, Talviniitettyä järviruokoa valmiina nippuina jatkotyöstöä varten, kuva: Kiti Kalpio, Maaseudun Sivistysliitto

Liedossa tehtiin vuonna 2024 aktiivista ja konkreettista työtä liikenneturvallisuuden edistämiseksi kohdistuen ensisijaisesti lapsiin ja nuoriin. Työtä ohjasi kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma ja sitä toteutti monialainen asiantuntijatyöryhmä, vetäjänään infrapalvelupäällikkö Mira Rekola. Vuoden aikana panostettiin liikennekasvatukseen, viestintään, pimeän ajan turvallisuuteen sekä katuympäristön parannuksiin. Tilastojen mukaan on saavutettu edistystä, mutta myös haasteita on tunnistettu.

Vuoden 2024 keskeiset tapahtumat ja toimenpiteet

Työryhmän toiminta vuonna 2024 keskittyi konkreettisiin toimiin ja tiiviiseen yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa. Toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti lasten ja nuorten liikenneturvallisuuteen.

Liikenneturvallisuuskasvatusta kouluissa

Liedon kouluilla toteutettiin vuoden aikana useita valistuskampanjoita turvallisen liikkumisen edistämiseksi. Liikenteen asennekasvatusta tehtiin myös osana eri oppiaineiden opetusta. Esimerkkejä toteutuksista:

• Liikenneturvan ja poliisin ylä- ja alakoulujen virtuaaliset oppitunnit, joissa käsiteltiin muun muassa eri kulkumuotojen turvallista käyttöä, kuljettajan ajokuntoa ja matkustajien roolia liikenneturvallisuudessa.
• Kyselyillä kartoitettiin oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä koulujen lähialueiden liikenteen haasteista ja vaaranpaikoista.

Viestintää eri kanavissa

Liikenneturvallisuudesta viestittiin aktiivisesti mm. näin:

• Virtuaalisten oppituntien lisäksi aiheesta tiedotettiin koulujen Wilma-järjestelmän kautta oppilaille ja huoltajille.
• Nuorisopalvelut nostivat esiin ajankohtaisia liikenneturvallisuusteemoja omissa toiminnoissaan ja viestintäkanavissaan.
• Kaupungin kanavissa muistuteltiin mm. heijastimen käytöstä ja koulujen alkamisesta.

Heijastintempauksia ja näkyvyyden parantamista pimeällä

Pimeän ajan turvallisuutta parannettiin heijastinkampanjoilla.

• Useilla kouluilla vanhempainyhdistykset järjestivät perinteisiä heijastinratsioita, joissa heijastimen käyttäjät palkittiin makeisilla ja heijastimettomille jaettiin heijastimia.
• Heijastimia jaettiin liikuntapalvelujen tapahtumissa.
• Avoimen päiväkoti Perhepesän edustan ”heijastinkuuseen” sai kiinnittää ylimääräisiä heijastimia muiden käytettäväksi – ja samalla napata itselleen heijastimen vaikka hihansuuhun heilumaan.

Liikenneympäristön parannuksia

Vuonna 2024 toteutettiin useita konkreettisia parannuksia kaupungin infrastruktuurissa:

• Korotettu suojatie rakennettiin Ajurintielle.
• Päiväkotien läheisyyteen asennettiin suojatien huomiovaloja.
• Tuulissuontielle toteutettiin joukkoliikenteen pysäkkipari ja sen yhteyteen korokkeellinen suojatie Tuulissuontien yli.
• Kirkon pysäköintialueen jalankulkuyhteyksiä parannettiin.
• Nopeusnäyttötauluja uusittiin – niiden sijaintia vaihdellaan kuukausittain, lukuun ottamatta pysyvää nopeusnäyttöä Karjatiellä.
• Tastonmetsän uudelle kaava-alueelle rakennettiin jalankulun ja pyöräilyn verkostoa.
• Katuvalaistuksen saneerauksilla parannettiin pimeän ajan liikenneturvallisuutta.
• Liikenneturvallisuutta parannettiin lisäksi väistämisvelvollisuuden ja nopeusrajoitusten muutoksilla, sekä pysäköinti- ja moottoriajoneuvokielloilla.

Liedon keskustan liikenneselvityksessä tarkasteltiin liikennejärjestelyjä ja liittymien toimivuutta. Selvityksen pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteitä. ELY-keskuksen käynnissä oleva 10-tien Turku–Forssa-välin yhteysselvitys vaikuttaa kuitenkin paikallisten parannuskohteiden toteutukseen.

Tilastojen valossa – kehitystä mutta myös haasteita

Vaikka kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien määrä on laskenut edellisvuodesta, huolta herättävät edelleen ikäryhmäkohtaiset riskit ja lisääntyneet törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset. Hirvieläinkolareiden määrä on myös kasvanut viime vuoteen verrattuna.

Liikenneturvallisuustyöryhmä seuraa aktiivisesti onnettomuustilastoja ja edistää suunnitelman mukaisia toimia, varmistaen liikenneturvallisuuden huomioimisen kaikessa kaupungin toiminnassa. Työryhmän jäsenet toimivat tärkeinä linkkeinä oman organisaationsa ja kaupungin yhteisten tavoitteiden välillä.

Turvallinen liikenne on yhteinen asia

Lieto jatkaa määrätietoista työtä liikenneturvallisuuden kehittämiseksi. Tavoitteena on, että jokainen kaupunkilainen – iästä riippumatta – voi liikkua turvallisesti arjessaan.

Lisätietoja:
Hannu Holmberg
infrasuunnittelija
Tekniset palvelut, Liedon kaupunki

Lapin rajavartioston komentajana huhtikuussa aloittanut eversti Mikko Lehmus tutustui lentoasemaan 25.6. Mukana olivat myös majuri Tommi Tiilikainen ja kapteeni Petri Hämäläinen Rajavartiolaitokselta sekä kunnan edustajina kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Näkkäläjärvi ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Elli-Maria Kultima. Lentoasemalta mukana oli lentoaseman päällikkö Jussi Sorsa.
Tapaamisessa keskusteltiin kunnan ja lentoaseman kehitysnäkymistä sekä Rajavartiolaitoksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Lehmus vakuutti, ettei lentoaseman matkustajavirtojen kasvu jää Rajavartiolaitoksesta kiinni.
Komentaja tulee lentoasemalle jälleen viimeistään matkustajasesongin käynnistyttyä.

Enontekiön lentokenttä oli keskiviikkona hyvin esillä myös MTV:n kanavalla, jossa haastattelussa oli myös Lapin lennoston komentaja, eversti Saku Joukas. Hänen mukaansa puolustusvoimat ovat erittäin tyytyäisiä siihen, että Enontekiöllä on lentokenttä, joka on hyvässä kunnossa. Joukaksen mukaan kentän strateginen sijainti on puolustuvoimien näkökulmasta erittäin hyvä.

(Kuvassa vasemmalta Jarmo Näkkäläjärvi, Mikko Lehmus, Petri Hämäläinen, Elli-Maria Kultima ja Tommi Tiilikainen)

Lisätietoja: Lentoaseman päällikkö Jussi Sorsa
+358 (0) 40 657 5866

Valtatielle 3 rakennetaan uutta eritasoliittymää Viralan (mt 292) ja Hattelmalan (vt 10) eritasoliittymien puoliväliin Hämeenlinnan ja Janakkalan väliselle tieosuudelle. Hankkeeseen sisältyvän sillan valmistelevat rakennustyöt alkoivat toukokuussa. Sillanrakennustyöt aiheuttavat isompia muutoksia liikennejärjestelyihin viikolta 27 alkaen.

Siltatöiden edistyessä valtatien 3 nopeusrajoitusta lasketaan 80 km:iin/h urakka-alueella. Samalla liikenteen käytössä olevaa moottoritietä kavennetaan siltatöiden läheisyydessä. Työnaikaiset liikennejärjestelyt ovat voimassa pitkälle syksyyn. Vt:n 3 levähdysalue Helsingin suuntaan on poistunut käytöstä toukokuun lopussa. Maantiellä 130 urakka-alueen nopeusrajoitus on laskettu 60 km:iin/h. Maantiellä 130 otetaan käyttöön myös liikennevalot ruuhka-aikojen ulkopuolella, jotta maantien yli voidaan toteuttaa hankkeen maansiirtoa turvallisesti.

”Siltatöiden edetessä moottoritietä joudutaan kaventamaan ja nopeusrajoitusta alentamaan, mutta liikenne pääsee kulkemaan normaalia reittiä, eikä meidän tarvitse rakentaa kiertotietä. Käytöstä poistunutta levähdysaluetta hyödynnämme työmaan rakennustöihin ja logistiikkaan. Näin aiheutamme tien käyttäjille mahdollisimman vähän häiriöitä työmme aikana”, GRK Suomi Oy:n työpäällikkö Ville Manninen sanoo. Hänen mukaansa sillan rakentamisen lisäksi tänä kesänä tehdään myös maanleikkaus- ja pengerrystöitä sekä louhintaa.

”Uusi eritasoliittymä sujuvoittaa liikennettä tulevaisuudessa, vaikka hankkeen aikana liikenne hetkellisesti hidastuukin. On ensiarvoisen tärkeää noudattaa alennettuja nopeusrajoituksia työmaa-alueella, jotta voimme varmistaa työntekijöiden ja tien käyttäjien turvallisuuden. Rajoituksia noudattamalla liikenne pysyy myös mahdollisimman sujuvana”, Väyläviraston projektipäällikkö Antti Koski sanoo.

Liitteen kartta: Vt 3 Moreenin eritasoliittymän sillan rakennustyöt vaikuttavat alueen liikennejärjestelyihin kesällä ja syksyllä 2025. Moottoritietä kavennetaan siltatöiden läheisyydessä ja nopeusrajoituksia lasketaan 80 km:iin/h urakka-alueella. Mt:llä 130 nopeusrajoitukset on pudotettu 60 km:iin/h. Lisäksi levähdysalue Helsingin suuntaan on poistunut käytöstä.

Lisätietoja

Väylävirasto, projektipäällikkö Antti Koski, p. 029 534 3546, etunimi.sukunimi@vayla.fi
Hämeenlinnan kaupunki, yhdyskuntajohtaja Mikko Keränen, p. 03 621 2302, etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi
GRK Suomi Oy, työpäällikkö Ville Manninen, p. 050 570 7690, etunimi.sukunimi@grk.fi
Hankkeen verkkosivut: https://vayla.fi/vt-3-moreenin-eritasoliittyma

Vt 3 Moreenin eritasoliittymähanke kytkee Moreeni–Rastikangas-yritysalueen päätieverkkoon. Moreenin alue on yksi Hämeenlinnan nopeimmin kasvavista työpaikka-alueista. Eritasoliittymä parantaa alueen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta teollisuus- ja logistiikkayritysten sijoittumiskohteena ja mahdollistaa alueen kehittämisen myös tulevaisuudessa. Eritasoliittymä parantaa myös liikenteen sujuvuutta, kun yritysalueelle suuntautuva liikenne ohjataan valtatielle 3 alemman tieverkon sijaan. Vt 3 Moreenin eritasoliittymä on Väyläviraston ja Hämeenlinnan kaupungin yhteishanke, jonka kustannusennuste on 13,2 miljoonaa euroa.

Metsähallitus ja Porin kaupunki suunnittelevat parannuksia Yyteriin Herrainpäivien niemen kiertävälle ympyräreitille. Tavoitteena on tehdä reitistä ja sen palveluista esteettömät sekä pysäyttää samalla luontopolun maaperän kuluminen. Uudistuksilla halutaan edistää luonnossa liikkumisen helppoutta sekä mahdollistaa monipuolisen reitin maisemista nauttiminen yhä useammalle käyttäjälle.

– Mikäli hanke toteutuu suunnitellusti, tehdään Herrainpäivien luontopolun pohjoisempi osuus täysin esteettömäksi. Reitin eteläisempi osuus rakennetaan niin sanotuksi vaativaksi esteettömäksi, eli fyysisesti vaativammaksi kuin täysin esteetön luontoreitti. Reitti noudattelee olemassa olevia polkulinjauksia niin, että suuria puita poistetaan mahdollisimman vähän, ja poistettu puusto ja aluskasvillisuus jätetään lahopuuksi alueelle. Uudistustyöt suoritetaan linnuston pesimäajan ulkopuolella, kertoo Metsähallituksen toteutusvastaava Anssi Riihiaho.

Lisäksi reitin varrelle on tarkoitus rakentaa kaksi näköalapaikkaa sekä taukopaikka, jonka keittokatoksessa voi lämmittää paloturvallisesti omia eväitä. Katoksen muotoiluun on otettu vaikutteita rannikon kalamajakulttuurista. Polun varrelle asennetaan infotauluja kertomaan alueen luonnosta ja lajeista. Reitin läheisyyteen on suunniteltu toteutettavaksi myös esteetön käymälärakennus sekä parannuksia alueen pysäköintimahdollisuuksiin.

– Tavoitteena on, että luontopolulla voi jatkossa virkistäytyä yhä useampi kävijä, oli kyseessä sitten paikallinen asukas tai Porissa vieraileva matkailija. Esteettömyyden myötä reitti on helpommin saavutettavissa esimerkiksi liikuntarajoitteisille tai lastenrattaiden kanssa liikkuville. Toimenpiteiden tarkoituksena on myös lisätä alueen paloturvallisuutta, pysäyttää luontopolkua vaivaava eroosio sekä ohjata niemellä kulkemista selkeämmäksi ja näin vähentää liikkumista kaikkein herkimmillä alueilla, toteaa Yyterin kehittämisestä vastaava erityisasiantuntija Tove Vesterbacka Porin kaupungilta.

Luontopolun uudistus rahoitetaan valtion myöntämällä lisämäärärahalla eli niin sanotulla joululahjarahalla, joka on osoitettu Metsähallitukselle Preiviiki-Yyteri-matkailukokonaisuuden kehittämiseen. Töiden toteutuksesta vastaa Metsähallitus ja retkeilyreitin ylläpidosta Porin kaupunki.

– Herrainpäivät on yksi Preiviiki-Yyteri-kokonaisuuden kohteista. Neuvottelut alueen liittämiseksi osaksi Selkämeren kansallispuistoa ovat parhaillaan käynnissä ELY-keskuksen kanssa, sanoo infrayksikön päällikkö Toni Haapakoski Porin kaupungilta.

– Nyt saadun lisärahoituksen turvin uudistamme Herrainpäivien luontopolun rakenteet jo ennakoivasti, jotta ne ovat mahdollisimman hyvässä kunnossa sitten, kun alue mahdollisesti siirtyy valtiolle, jatkaa Riihiaho.

Metsähallitus julkaisee Herrainpäivien luontopolun uudistushankkeen toteutuksen kilpailutuksen lähipäivinä. Työt pyritään aloittamaan kesän jälkeen heti, kun vaadittavat lupaprosessit ovat valmistuneet. Alustavan arvion mukaan reitti valmistuu vaiheittain vuoden 2026 aikana.

Pohjois-Karjala osallistui SuomiAreenaan paneelilla, joka haastoi ajankohtaisen aluepoliittisen ja turvallisuuskeskustelun. Kasvu syntyy yllättävistä paikoista – turvallisuus yhteisöistä -paneeli pidettiin keskiviikkona 25.6. Eetunaukion lavalla Porissa.

Paneelin fasilitaattorina toiminut muusikko ja ihmisoikeusvaikuttaja Mikko Kuustonen avasi keskustelun toteamalla, että turvallisuus ei synny vain karttojen rajaviivoista, vaan ihmisistä ja yhteydestä.

Maakuntajohtaja Markus Hirvosen mukaan niin sanotut kovan turvallisuuden teemat – varautuminen ja maanpuolustus – eivät ole mitenkään erikoisia Pohjois-Karjalassa. Ne ovat olleet aina osa tekemistä. Puhe pitäisikin kääntää yhteiskunnan rakentamiseen tulevaisuususkon kautta.

- Siinä mielessä Pohjois-Karjala on erinomainen esimerkki, koska meillä on kaksi korkeakoulua ja 25 000 opiskelijaa. Täällä voidaan kokeilla ja tehdä sitä tulevaisuutta.

Keskustelussa kommentoitiin Helsingin Sanomien parin viikon takaista pääkirjoitusta, jossa piirrettiin railoa maan sisälle ja kyseenalaistettiin itäisen Suomen kehittämistä. Työelämäprofessori Kaari Mattilan mukaan tällaisissa kovissa aluepoliittisissa ulostuloissa unohdetaan ihmiset.

- Itäraja on demokraattisen maailman ja diktatuurin raja. Se luo keskusteluun ihan oman perspektiivin ja siinä ihmisillä ja vahvoilla paikallisilla yhteisöillä on tosi tärkeä rooli.

- Tärkeä osa kokonaisturvallisuutta on luottamuksen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa olevansa osa kansakuntaa.

Muita paneelin keskustelijoita olivat Euroopan metsäinstituutin tutkija Aino Huiskonen ja kiertotalouden parissa toimiva yrittäjä Joona Kotilainen.

Panelistit lähettivät myös terveisiä Itä-Suomen erityislähettiläälle, kauppaneuvos Harri Bromanille.

- Valtion tehtävä on tuoda itäinen Suomi samalle tasolle muun Suomen kanssa perusedellytysten, kuten teiden, ratojen ja lentoliikenteen osalta. Emme tarvitse mitään ylimääräistä tukea, vaan samat olosuhteet kuin muilla, maakuntajohtaja Hirvonen sanoi.

- Pitää valita vahva kärki eli millaisia globaaleja ongelmia me voisimme ratkaista yritystoiminnan avulla ja keskittyä niihin. Piilaakso on 4 000 neliökilometriä, joten mekin voimme tehdä isommalla alueella isompia asioita, Joona Kotilainen evästi Bromania.

- On tärkeää korostaa alueen mahdollisuuksia nuorille, Aino Huiskonen totesi.

Lisätiedot: maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, markus.hirvonen@pohjois-karjala.fi

Katso tallenne paneelista MTV Katsomossa: https://www.mtv.fi/video/ebc798583c13d063bd83

Tiedote 18.6.: https://pohjois-karjala.fi/2025/06/turvallisuus-syntyy-yhteisoista-pohjois-karjala-haastaa-aluepoliittisen-keskustelun-suomiareenassa/

Korealaisella KGM:llä on jo yli puolen vuosisadan kokemus avolavojen valmistuksesta. Uusi KGM Musso EV tuo markkinoille lähes uskomattoman yhdistelmän ominaisuuksia, varusteita ja toimintamatkaa. Nelivetoisen, sähkömoottorisen, viisipaikkaisen uutuuden hinta on vain 49 390 euroa. Kaiken lisäksi turvaa tuovat auton 7 vuoden tai 150 000 kilometrin takuu ja peräti 10 vuoden tai miljoonan kilometrin akkutakuu.

SsangYongin omistajan vaihduttua merkki sai uuden nimen, joka on KGM. Suomessa tehtiin muutoksen yhteydessä päätös, että meillä panostetaan voimakkaasti sähkömoottorisiin malleihin. Niistä ensimmäinen, KGM Torres EVX, tuli maahamme vuosi sitten. Nyt KGM lähtee Suomessa Musso EV:llä valtaamaan uutta markkinaa, josta sillä on jo yli puolen vuosisadan kokemus.

KGM ja sen edeltäjä SsangYong ovat valmistaneet Etelä-Koreassa maastureita ja katumaastureita vuodesta 1954 lähtien. Mallistoon liittyi 1970-luvun alussa ensimmäinen avolava, ja ne ovat olleet valikoimassa siitä lähtien. Suomeen niitä ei ole tähän mennessä tuotu, mutta nyt uusi Musso EV täyttää vaativankin asiakkaan toiveet.

Jotain tuttua, paljon uutta

Uuden KGM Musso EV:n ulkonäössä on paljon yhteistä Torres EVX:n kanssa, missä ei ole mitään pahaa. Molemmat ovat persoonallisen ja jykevän näköisiä. Musso EV on tyylikäs, katsoo sitä mistä kulmasta tahansa. Lisävarusteena saatavalla lavakatteella ulkonäkö on hyvin lähellä kookkaita maastureita.

Perusrakenteessa on hyödynnetty Torres EVX:stä saatuja kokemuksia, mutta mitat ovat toista luokkaa. Musso EV:n akseliväli on 3,15 metriä ja korilla on pituutta 5,16 metriä. Niinpä autossa on mukavat tilat viidelle matkustajalle, ja matkustamon takana on 1,345 metriä pitkä ja 1,515 metriä leveä lava. Takapenkin selkänoja on jaettu (60:40) ja taitettavissa eteen, mikäli halutaan kuljettaa tavaraa sisällä. Perävaunumassa on 1 800 kiloa (jarruton 750 kg), joten Musso EV:hen voi kytkeä kookkaammankin vedettävän.

Ohjaamo on tutun näköinen, sillä yhtenäisen lasin alle on Torres EVX:n tapaan koottu selkeä 12,3-tuumainen digitaalinen mittaristo ja samankokoinen tietoviihdejärjestelmän kosketusnäyttö. Etenkin jälkimmäinen on muokattavissa mieleiseksi. Varustelu on todella kattava etenkin Musso EV:n hinta huomioiden. Vakiona ovat muun muassa kaksialueinen automaatti-ilmastointi, älyavain ja puhelimen latausalusta.

Turvallista ja kestävää tekniikkaa

KGM on valinnut uusiin sähköautomalleihinsa BYD:n erittäin hyväksi ja turvalliseksi todetun akkuteknologian. Litiumrautafosfaattiakut (LFP) ovat turvallisuutensa lisäksi erittäin pitkäikäisiä. Sen takia KGM uskaltaa myöntää peräti kymmenen vuoden tai miljoonan kilometrin akkutakuun. Muita hyviä ominaisuuksia ovat Blade-akun hyvä energiatiheys ja toiminta myös kylmimmillä ilmoilla.

Musso EV:ssä ajoakun energiasisältö on 80,6 kilowattituntia, jolla toimintamatka (WLTP) on 379 kilometriä. Pikalatausteho on 123 kilowattia, jolla energiamäärän saa 10 prosentista 80 prosenttiin 36 minuutissa. Kolmivaihevirralla voi ladata 11 kilowatin teholla, jolloin ajoakun saa tyhjästä täyteen vähän yli kymmenessä tunnissa.

Talvella energiankulutusta vähentää lämpöpumppu ja kylmillä ilmoilla latauksissa on iloa ajoakun esilämmityksestä. Käyttää Musso EV:tä sitten retkeilyyn tai työkaluna, löytää varmasti käyttöä virran ulosotolle (V2L). Sen avulla voi käyttää Suko-pistokkeella varustettuja sähkölaitteita.

Maasturivalmistajalle sopivasti Musso EV:ssä on kaksi 152 kilowatin (207 hv) tehoista sähkömoottoria, joiden kummankin suurin vääntömomentti on 339 newtonmetriä. Neliveto vie varmasti perille huonollakin kelillä, ja maavara on pienimmilläänkin yli 18 senttiä. Musso EV on avolavaksi todella ripeä, sillä se kiihtyy paikaltaan sadan kilometrin nopeuteen alle kahdeksassa sekunnissa ja huippunopeus on 177 km/h.

Itsekantavalla korilla varustetun Musso EV:n ajo-ominaisuudet ovat samaa tasoa henkilöautojen kanssa. Siinä auttavat joustintuet edessä ja monivarsituenta takana. Jarruihinkin on panostettu, sillä kaikissa pyörissä on tuuletetut levyjarrut.

Erittäin kattava varustelu

Avolavat eli pick-upit ovat yleensä perusmallina aika karuja, ja henkilöautomainen varustelu löytyy vasta kalleimmista versioista. KGM tuodaan Suomeen ainoastaan Titanium-varustein, jonka nimi vihjaa varsin kattavasta paketista.

Käytännöllisyyttä lisäävät mustat kattokiskot, ja ulkonäön viimeistelevät niin 17-tuumaiset kevytmetallivanteet, joille on asennettu 245/60-kokoiset renkaat, kuin tummennetut takalasit. Musta alleajosuoja muistuttaa Musso EV:n maasturimaisuudesta.

Kuljettaja voi Musso EV:ssä asettua keinonahkaverhoilulle sähköllä säädettävälle istuimelleen, jossa ovat niin lämmitys kuin viilennys. Hänellä on apunaan paljon ajamista helpottavia varusteita, kuten kaukovaloavustin ja sadetunnistimella varustetut tuulilasinpyyhkimet. Auton mittojen arviointi ja pysäköinti ovat helppoa, sillä Musso EV:ssä on edessä ja takana pysäköintitutkat sekä vielä navigoinnin yhteydessä peruutuskamera. Kuljettajaa avustavia, turvallisuutta lisääviä järjestelmiä on niin ikään runsaasti. Suomen talveen sopivia varusteita ovat ohjaspyörän ja takapenkin lämmitykset.

Yksi KGM Musso EV:n parhaita ominaisuuksia on sen 49 390 euron hinta, mikä pitää sisällään pitkän 7 vuoden tai 150 000 kilometrin takuun. Tuolla hinnalla on vaikea löytää toista nelivetoista, hyvin varusteltua avolavaa. Etenkin 5-paikkaiset maksavat paljon enemmän, ellei niitä ole rekisteröity nopeusrajoittimella varustetuksi kevytkuorma-autoksi.

Täysin uuden KGM Musso EV:n ennakkomyynti on käynnistynyt ja ensimmäisiä autoja odotellaan Suomeen syyskuussa.

Lisätietoja antaa

Juuso Ruskola
Tuote- ja markkinointipäällikkö
Nordic Automotive Trading Oy
Puh: +358 40 574 5812
Email: juuso.ruskola@bassadone.fi

Yhdistetyn hiihtäjä, MM-hopeamitalisti ja kolminkertainen olympiaedustaja Ilkka Herola on ehdolla Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) urheilijavaliokuntaan. Urheilijavaliokunnan tehtävänä on tuoda urheilijoiden ääni kuuluville KOK:n päätöksenteossa.

Ehdokkuuteensa pääteemoiksi Herola on nostanut ilmastotyön, urheilun pelisäännöt ja reilun kilpailun sekä urheilijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin.

– Ilman lumisia talvia ei ole talviurheilua. Kilpailupaikat alkavat käydä vähiin, kun sopivia sääolosuhteita on yhä vaikeampi löytää. Talviurheilun haasteet ovat osa laajempaa huolta maapallon tilasta. On päättäjien, mutta myös meidän kaikkien yhteinen vastuu tehdä päätöksiä ja ratkaisuja, jotka jarruttavat ilmastonmuutosta. Kansainvälisen urheilun päätöksentekijöiltä toivon läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, esimerkiksi kilpailukalenterien rakentamiseen tai sponsorien ja yhteistyökumppanien valintaan. Näitä toimia ja vaikuttamismahdollisuuksia haluan olla lisäämässä. Aktiiviurheilijana haluan olla tuomassa esille, että on urheilijan vastuulla toimia rehellisesti ja sääntöjä kunnioittaen – kaikessa tekemisessä. Lisäksi haluan olla nostamassa urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, ”Winning Well” -asennetta. Todellinen menestys on enemmän kuin mitalit. Urheilun tulisi olla turvallista, yhdenvertaista sekä tukea urheilijoiden kasvua yksilöinä, Herola kiteyttää.

Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen on iloinen Ilkan ehdokkuudesta.

– Ilkka on urheilijana mitä parhain esikuva – periksiantamaton ja positiivinen persoona. Hän uskaltaa tuoda esille urheilun epäkohtia ja samalla hänellä on aito halu myös tehdä asioiden eteen tekoja.

Herolan ehdokkuudesta päättävät Milano Cortinassa kisaavat urheilijat, jotka äänestävät 11:sta ehdokkaasta kaksi edustajikseen urheilijavaliokuntaan. Samalla yksi merkittävä suomalainen aikakausi päättyy, kun valiokunnan nykyinen puheenjohtaja sekä valiokunnan jäsenenä vuodesta 2018 asti ollut Emma Terho päättää kautensa.

Kilpinen kiittää Terhoa vahvasta vaikuttamis- ja johtamistyöstä KOK:ssa.

– Emma on tehnyt huikeaa työtä KOK:n urheilijavaliokunnassa, josta koko suomalainen urheiluyhteisö voi olla ylpeä. Toivomme, että Ilkka pääsee jatkamaan tätä tärkeää työtä, toteaa Kilpinen.

KOK:n urheilijavaliokuntaa oli vuonna 1981 perustamassa KOK:n pitkäaikainen suomalaisjäsen Peter Tallberg. Suomalaisurheilijoista komiteassa ovat aiemmin vaikuttaneet Jari Kurri (2002-2006), Saku Koivu (2006-2014) sekä Emma Terho (2018-2026, vuodesta 2021 lähtien puheenjohtajana).

Lue lisää Kansainvälisen Olympiakomitean urheilijavaliokunnasta.

Lisätiedot:

Ilkka Herola, puh. +358 50 437 2093

U23 EM-uinnit Slovakian Samorinissa alkoivat torstaina aamujaksolla, jossa nähtiin kahdeksan suomalaisuimarin suoritukset. Päivän paras suomalaisnoteeraus nähtiin naisten 50 metrin rintauinnissa, jossa Salon Uimareiden Kiia Metsäkonkola eteni illan finaaliin alkuerien seitsemänneksi nopeimmalla ajalla 31,73 – ja piti saman sijoituksen myös finaalissa, jossa hän kellotti ajan 31,47.

Metsäkonkola oli tyytyväinen päivän kokonaisuuteen, vaikka molemmissa uinneissa oli vielä pieniä teknisiä haasteita. Aamun uinti lähti vahvasti liikkeelle, erityisesti ensimmäiset 25 metriä kulkivat hyvin, mutta loppua kohden rytmi hieman hajosi. Illan finaalissa hän onnistui parantamaan suoritustaan, vaikka viimeiset metrit ja maalintulo eivät menneet aivan suunnitellusti.

Kauden aikana Metsäkonkola on kamppaillut vaihtelevien suoritusten kanssa, joten finaalipaikka ja hyvä aika toivat tärkeää itseluottamusta.

– Tais mennä kauden TOP3-aikoihin, joten täytyy olla tyytyväinen, varsinkin kun tällä kaudella on tullut uitua vähän mitä sattuu, hän totesi.

Finaalipaikka oli hänen tavoitteensa tälle päivälle, ja sen saavuttaminen toi hyvän mielen jatkoa ajatellen.

– Oli kiva nähdä, että se osaaminen vielä on tallella, Metsäkonkola sanoi ja kertoi odottavansa innolla tulevia matkoja, vaikka 100 metrin rintauinti hieman jännittää.

Ellen Kaituri ui samassa lajin alkuerissä 32,49 ja sijoittui alkuerien 14:nneksi.

Miesten 200 metrin selkäuinnissa Ajjuub Ezzat ui uuden henkilökohtaisen ennätyksensä 2.02,68 ja sijoittui alkuerissä 19:nneksi – parannusta aiempaan ennätykseen 2.03,22 kertyi 0,54 sekuntia.

Naisten 100 metrin perhosuinnissa Laura Lahtinen ui vahvasti ja nousi lähtölistan 13. sijalta kymmenenneksi ajalla 1.00,33 – finaalipaikka jäi harmittavan lähelle. Lahtinen kertoi, että perhosuinnin vauhti on ollut viime aikoina hakusessa lihas- ja hermostollisten haasteiden vuoksi. Tämän vuoksi torstaiaamun tavoitteena oli keskittyä suorituksen ehjyyteen ja 200 metrin uintitekniikkaan.

– Olen tosi tyytyväinen, että pystyin ehjään suoritukseen ja tää antaa hyvän fiiliksen huomiseen, Lahtinen tiivisti.

Päivän toisessa lajissaan, 50 metrin selkäuinnissa, Lahtinen ui ajan 30,47 ja sijoittui 22:nneksi. Lahtinen kellotttama aika on hänen henkilökohtainen ennätyksensä.

Naisten 50 metrin selkäuinnin alkuerissä Peppi Siirtola ui ajan 29,41 ja sijoittui 13:nneksi – finaalipaikka jäi harmittavasti vain kahden kymmenyksen päähän.

Siirtola piti suoritustaan kokonaisuudessaan onnistuneena, vaikka pieni virhe maksoikin mahdollisuuden finaaliin. Hän kertoi olleensa hyvässä vauhdissa puoliväliin asti, mutta törmäys rataköyteen hidasti menoa ratkaisevasti. Myös startti ja ”delfarit” onnistuivat hänen mukaansa odotettua paremmin.

– Se oli ihan hyvä uinti, toki harmittavan lähelle jäi finaalipaikka, joka olisi ollut otettavissa, Siirtola toteaa.

Katse on jo seuraavassa kisassa – huomenna Siirtolalla ohjelmassa on 100 metrin selkäuinti, jossa tavoitteena on ehjä ja rento suoritus.

Aamujaksolla miesten 1500 metrin vapaauinnissa nähtiin Cetuksen Roope Paatos. Hän tuli maaliin ajasssa 15.53,38 ja illan nopean erän jälkeen lopputuloksissa Paatos oli --.

Miesten 50 metrin rintauinti oli suomalaisittain vahva laji. Julius Nyberg ui ajan 28,04 ja sijoittui 10:nneksi. Vain neljän sadasosan päässä oli Davin Lindholm, joka kellotti ajan 28,08 ja oli 11:s. Molemmat suomalaiset jäivät niukasti finaalipaikkojen ulkopuolelle, kun kahdeksan parasta eteni finaaliin.

Oli tosi hyvä uinti, lukuun ottamatta maaliintuloa. Se tuntuu, ettei koskaan osu, ja siitä jäi finaalipaikka tänäänkin. Ei noille mitään voi – silti hyvillä mielin huomiseen sivulajiin, finstan (50 metrin) vapariin, Nyberg toteaa.

Uimareiden kommentit kuunneltavissa kokonaisuudessaan Uimaliiton Soundcloud -tilillä.

Huomenna kisa-altaassa nähdään seitsemän suomalaista. Aamujakso käynnistyy Suomen aikaa kello 10:30 ja iltajakso kello 19. Laura Lahtinen peruutti osallistumisensa 50 metrin vapaauintiin ja Roope Paatos ei ui miesten 400 metrin vapaauinnissa, vaan keskittyy lauantain 800 metrille.

PERJANTAI 27.6.2025

11:01 | N 100m rintauinti
- Kiia Metsäkonkola
- Ellen Kaituri

11:08 | M 50m selkäuinti
- Ajjuub Ezzat

11:20 | M 50m vapaauinti
- Davin Lindholm
- Julius Nyberg

11:24 | N 200m perhosuinti
- Laura Lahtinen

11:34 | N 100m selkäuinti
- Peppi Siirtola

11:58 | N 50m vapaauinti
- Kiia Metsäkonkola

Muutokset lajiohjelmassa ovat mahdollisia.

Kisasivut
Aikataulu
Livestream

Suomen ennätykset (50 metrin rata)
Uimareiden henkilökohtaiset ennätykset ovat nähtävissä Tempuksessa.

Median yhteys kisajoukkueeseen:
Matti Mäki, joukkueenjohtaja | 045 854 7533

Vuoden 2025 SM-uinnit lähtivät torstaina käyntiin Helsingin Mäkelänrinteessä jo toista vuotta peräkkäin Helsingfors Simsällskapin isännöiminä. Ensimmäisen kisapäivän ohjelmassa nähtiin muun muassa Matti Mattssonin vahva esitys hänen päämatkallaan, viestiuinnin perinteistä kisatunnelmaa sekä hienoja paraennätyksiä.

Viestimestaruuksia jaettiin nuorissa ja aikuisissa

4×50 metrin vapaauinnin sekaviestissä Suomen mestaruuden vei Cetus Espoo joukkueella Miikka Ruohoniemi, Nicholas Lia, Fanny Teijonsalo ja Inka Vahtola. Cetuksen voittoaika oli 1.37,21, mikä jäi noin 1,5 sekuntia joukkueen omasta Suomen ennätyksestä. Hopealle ui Vanders ja pronssille TaTu Tampere.

Miesten 4x200 metrin viestissä myös voiton vei Cetus Espoo ajalla 7.43,41 joukkueella Mihail Khanoukaev, Perttu Järvinen, Tomi Silander ja Luukas Vainio. Toiseksi kauhoi Uinti Tampere ja kolmanneksi Cetus Espoo 2.

Aamujaksolla miteltiin nuorten puolella samat matkat, ja sekaviestissä voittoon kauhoi Oulun Uinti joukkueella Leevi Väyrynen, Jeriko Helanen, Olivia Riekki ja Edith Ervasti. 4x200 metrillä nuorten puolella tänään altaaseen hyppäsivät tytöt, ja voiton vei Cetus Espoo ennen Oulun Uinti -seuraa ja Vaasan Uimaseuraa. Cetusta edustivat viestissä Keneli Marybel Maranik, Ida Savolainen, Lotta Martikainen ja Lumia Pitkänen.

Mattsson jälleen mestari päämatkallaan

Matti Mattsson oli odotetun ylivoimainen 200 metrin rintauinnissa, voittaen ajalla 2.13,53 lähes kuuden sekunnin erolla seuraavaan. Hopeaa vei Jami Ihalainen ja pronssia Werneri Koskinen.

– Ihan en tiedä, monesko kulta tämä oli putkeen. Olen sen joskus yli kymmenen vuotta sitten hävinnytkin, mutten muista monesko tämä nyt on, Mattsson kommentoi voittonsa jälkeen.

Joensuulle kaksoisvoitto 50 metrin perhosuinnissa

Naisten 50 metrin perhosuinnissa Joensuun Uimaseura otti kaksoisvoiton: Jenna Laukkanen voitti ajalla 27,27 ja Mia Pentti nappasi hopean ajalla 27,74, neljä sadasosaa ennen pronssille uinutta Jenna Pulkkista.

Paraennätyksiä uusiksi – useita SE-aikoja

Parauinnin puolella nähtiin heti avauspäivänä upeita suorituksia ja uusia Suomen ennätyksiä. Naisten 100 metrin selkäuinnissa Ålands Simföreningiä edustava Natalie Örnkvist ui S5-luokan uudeksi SE-ajaksi 1.58,75.

Miesten puolella Kangasalan Kuohun Aukusti Paakkala ui 50 metrin vapaauinnissa S6-luokan uuden ennätysajan 36,70. Vaasan Uimaseuran Nader Khalili puolestaan kellotti 100 metrin perhosuinnissa S14-luokan Suomen ennätyksen ajalla 1.02,22. Jenna Rajahalme paransi oman, kolme vuotta vanhan S10-luokan ennätyksensä 50 metrin perhosuinnissa aikaan 31,98.

Kisahistoriaa altaassa: Tommy Rundgren mukana aamujaksolla

Aamujaksossa nähtiin myös eräänlaista kisahistoriaa, kun 57-vuotias Tommy Rundgren – joka on tänä vuonna matkalla Masters MM-kisoihin Singaporeen – hyppäsi altaaseen 50 metrin vapaauinnissa. Vierellä ui noin 40 vuotta nuorempi Jouko Raunio. Rundgren voitti ensimmäisen SM-mitalinsa jo ennen kuin yksikään nykyisistä SM-uimareista oli syntynyt.

– Kiva päästä kilpailemaan nuorempia ja nopeampia vastaan. Uinti ei ollut ihan sitä, mitä odotin, mutta Masters MM-kisoihin lähdetään aina mitali mielessä. Toivottavasti pääsen taistelemaan jopa mestaruudesta, Rundgren totesi aamun uinnin jälkeen.

Team Finlandin Sakke Siltala ilmoitti rohkeasti ennen amatöörien henkilökohtaisen EM-kilpailun alkua tavoittelevansa voittoa. Kilpailun puolivälissä hän etenee tiukasti kohti kunnianhimoista tavoitettaan, sillä hän johtaa kilpailua lyönnin turvin tuloksella -5 (71-68).

Torstaina Siltalan kierros Vasatorps Golfklubbin Tournament Coursella sujui lähestulkoon virheettömästi, sillä hän teki viisi peräti birdieä ja sortui bogiin ainoastaan 18. reiällä.

”Pelasin tänään ehjän kierroksen. Suurin ero eiliseen verrattuna oli se, etten tehnyt yhtä monta bogia”, Siltala sanoi kisajärjestäjien tiedotteessa.

Avauskierroksella Siltala teki kuusi birdieä, mutta bogejakin viisi.

”Olosuhteet kilpailussa olivat paljon kovemmat eilen, joten olin iloinen, että sain viimeisteltyä hyvän kierroksen tänään”, hän jatkoi.

Team Finland -valmentaja Timo Karvisen mukaan Siltalan puttipeli on toiminut koko alkukauden ajan erinomaisesti. Se on näkynyt myös tuloksissa. Viime viikolla pelatussa The Amateur Championshipissä Siltala sijoittui jaetulle yhdeksännelle sijalle. Yliopistokilpailuissa Yhdysvalloissa hän on napsinut tasaisesti sijoituksia kärkikymmenikköön.

”Hyvään puttipeliin hän on voinut tukeutua myös niinä päivinä, kun lyönti ei ole kulkenut parhaalla mahdollisella tavalla”, Karvinen sanoi.

Kolmannella kierroksella puttipelin merkitys voi jälleen nousta arvoon arvaamattomaan, sillä tuulen on ennustettu yltyvän.

”Kierrokseen on jälleen asennoiduttava uudella tavalla”, Karvinen muistuttaa.

Pelaajat lähetetään kolmannelle kierrokselle käännetyssä järjestyksessä. Siltala starttaa viimeisessä ryhmässä klo 14.43 Suomen aikaa. Hän saa seurakseen neljä alle parin tuloksessa olevat Tanskan Kristian Bressumin ja Tsekin Filip Jakubcikin.

Jakubcikin amatöörien maailmanlistan sijoitus on yhdeksäs, joten hän lukeutuu kilpailun ennakkosuosikkeihin. Siltala on eilen päivitetyllä listalla sijalla 174.

Siltalan lisäksi kolmannelle kierrokselle suomalaisista selvisi Topi Lindström, joka paransi tulostaan toisella kierroksella tulostaan yhdeksällä lyönnillä ja nousi jaetulle 61. sijalle yhteistuloksella +5 (79-70). Sen sijaan Niilo Mäki-Petäjän urakka jäi kahteen kierrokseen. Hänellä oli lyönti liikaa karsintarajaan nähden.

Tulospalvelu