Bio- ja kiertotalousyritysten ainutlaatuinen kasvualusta Smart Chemistry Park on tuonut Turun seudulle lähivuosina yli 30 miljoonaa euroa TKI-rahoitusta ja tukenut kestäviä innovaatioita. Vihreän siirtymän ja TKI-panostusten aikakaudella konsepti on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Mitä? Smart Chemistry Parkin 10-vuotis- ja Kemiantalon 40-vuotisseminaari
Missä? Raisionkaari 55, 21200 Raisio (seminaari Raision Oyj:n pääkonttorin Sunnuntaisali, juhlatilaisuus Smart Chemistry Parkin Kemiantalo)
Milloin? To 8.5.2025 kello 12–16

Innovaatioalusta Smart Chemistry Park on auttanut jo kymmenen vuoden ajan bio- ja kiertotalouden yrityksiä verkostoitumaan, saamaan rahoitusta ja kasvamaan. Samalla se on nostanut Turun seudun statusta vihreän siirtymän edelläkävijänä ja luonut uusia työpaikkoja.

- Smart Chemistry Parkin yritykset ovat saaneet viimeisen neljän vuoden aikana yli 30 miljoonaa euroa TKI-rahoitusta sekä kehittäneet ja pilotoineet useita korkean teknologian innovaatioita, kertoo asiakkuusvastaava Reeta Huhtinen Turun seudun kehitysyhtiö Business Turusta.

Yksi tuoreimmista innovaatioista on TM Systemsin SuperDryer-teknologia, jolla esimerkiksi biomassoja ja teollisuuden sivuvirtoja saadaan kuivattua energiatehokkaasti jatkokäyttöön. 

Turun seudun kehitysyhtiön Business Turun ja yritysten yhdessä luoma Smart Chemistry Park on kasvualusta, joka tukee teknologiayritysten kasvua laboratoriomittakaavasta pilotoinnin kautta teolliseen mittakaavaan. Se on sekä yritysten, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto, että alan yritysten fyysinen sijoittautumispaikka Raisio Oyj:n tehdasalueella.

*****

Tervetuloa kuulemaan yritysten innovaatioista sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Seminaarin jälkeen on mahdollisuus tutustua yritysten toimintaan ja heidän tiloihinsa.

Ohjelma 

12.00–12.30 Juhlamalja (Raisio Oyj:n pääkonttorin juhlasali)
12.30–12.45 Avaus: Kemiantalon historia, Antti Likitalo
12.45–13.00 Smart Chemistry Parkin puheenvuoro, Linda Fröberg-Niemi, Business Turku

13.00–13.45 Yritysten kasvutarinoita
- CH-Bioforce, Lari Vähäsalo
- Crisolteq / Fortum Battery Recycling, Kenneth Ekman
- Boreal Bioproducts, Jaakko Pajunen

13.45–14.00 Raisio Oyj:n kasvutarina ja tulevaisuus, Reetta Andolin, Raisio Oyj
14.00–14.15 Katsaus Suomen biotalouteen – Mitä on tapahtunut 10 vuodessa? Maija Pohjakallio, Metsä Group
14.15–14.30 Varsinais-Suomen teollisuusvisio, Jyri Arponen, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto

14.30–15.00 Siirtyminen Kemiantalolle Smart Chemistry Parkiin

15.00–16.00 Tutustumista yrityksiin Smart Chemistry Parkissa, kakkukahvit

Median ilmoittautumiset
Pia Lappalainen
Viestintäpäällikkö
Business Turku
pia.lappalainen@businessturku.fi
+358 44 250 4105

Suomalaiset ostavat edelleen tarpeettoman paljon kertakäyttöisiä muovikasseja, noin 344 miljoonaa kassia vuodessa. Pidä omaa kassia mukana ostoksilla ja valitse roskia varten edullisempi jätekassirulla. Luonto ja lompakko kiittävät!  

Tänään käynnistyy päivittäistavarakaupan ja ympäristöministeriön yhteinen viestintäkampanja, jonka tavoitteena on vähentää kaupasta ostettujen kertakäyttöisten muovikassien kulutusta. EU:n pakkauksia ja pakkausjätteitä koskeva lainsäädäntö on jo vuodesta 2015 edellyttänyt jäsenmailta toimia, joilla pyritään saavuttamaan muovikassien kulutuksen kestävä vähentäminen. 

Ympäristöministeriö ja Kaupan liitto solmivatkin jo vuonna 2016 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen, muovikassisopimuksen. Sen tavoitteena on varmistaa, että EU:n edellyttämä muovikassien kulutuksen vähentäminen saavutetaan. Päivittäistavarakaupan yritykset ovat olleet mukana sopimuksessa alusta alkaen. 

EU:n uudessa 11.2.2025 voimaan tulleessa pakkaus- ja pakkausjäteasetuksessa säädetään aiempaa selkeämmin jäsenvaltioille määrällinen tavoite kertakäyttöisten muovikassien kulutukselle: vuosittain enintään 40 kassia per henkilö vuodesta 2026 alkaen.

Muovikassisopimuksen tavoite on ollut jopa hieman EU:n tavoitetta tiukempi, koska siinä on laskettu tavoitteeseen mukaan myös paksuudeltaan vahvemmat muovikassit, joita käytetään tyypillisesti esimerkiksi vaatekaupoissa.

Heti muovikassisopimuksen alkuvuosina kassien kulutus kääntyi nopeaan laskuun, mutta pandemiavuosina hyvä kehitys pysähtyi. Sopimuksen solmimisen jälkeen muovikassien vuosittainen kulutus on vähentynyt noin 45 miljoonan kassin verran, mutta vielä tarvitaan lisätoimia. 

Vuonna 2023 suomalaiset ostivat noin 344 miljoonaa muovikassia eli yli 61 kassia henkilöä kohti. Päivittäistavarakaupasta ostettuja näistä oli noin 85 prosenttia. Keskimäärin laskettuna jokaisen suomalaisen tulisi ostaa vuosittain 20 muovikassia vähemmän, jotta saavutettaisiin kunnianhimoinen tavoite, 40 kassia per henkilö. 

– Pallo on kuluttajilla. Toivomme, että suomalaiset pyrkisivät muuttamaan omia kulutustottumuksiaan ja vähentämään kertakäyttöisten kauppakassien ostamista. Tämä on yksi konkreettinen teko muovin määrän vähentämiseksi, jonka jokainen voi ottaa käyttöön, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Salla Koivusalo sanoo.

Miten voi vaikuttaa?

Kassajonossa muovikassi voi tuntua kätevältä vaihtoehdolta. Se kestää sateen ja sohjon, ja lopuksi sen voi käyttää roskapussina. Ympäristön kannalta muovikassi on kuitenkin kallis valinta, ja roskia varten on parempi ostaa erillinen jätekassirulla. Hinnaltaan se on muovikassia edullisempi ja ohuempana sisältää vähemmän muovia. 

– Kaupan yritykset kehittävät jatkuvasti toimintaansa kiertotalouden saralla. Muovijätteen määrän aktiivinen vähentäminen on osa tätä työtä. Kuluttajat voivat kantaa kortensa kekoon vähentämällä kertakäyttöisten muovikassien ostamista, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo.

•    Ota kauppareissulle oma kassi mukaan. Kestokassi, reppu, käytetty muovikassi, kangaskassi – mikä tahansa toimii, kunhan siitä tulee tapa.

•    Älä osta muovikassia roskapussiksi, vaan suosi rullassa myytäviä jätekasseja. Rullassa myytävä jätekassi tulee kappalehinnaltaan huomattavasti edullisemmaksi ja sen muovimäärä on jopa vain viidesosa kaupan muovikassiin verrattuna. 

– Kokonaisympäristövaikutusten kannalta on tärkeää käyttää kassia mahdollisimman monta kertaa, ihan materiaalista riippumatta, Nieminen muistuttaa.

Onko tämä viimeinen muovikassisi? -kampanja näkyy päivittäistavarakaupoissa kautta maan sekä sosiaalisessa mediassa. Viestintäkampanjan lisäksi muovikassien kulutusta pyritään vähentämään esimerkiksi tarkastelemalla kassivaihtoehtojen asettelua kassalla sekä sijoittamalla myös jätekassirullia myyntiin kassa-alueelle mahdollisuuksien mukaan.

Lue myös: Kassi-info.fi

Lisätiedot: 
Ilkka Nieminen, johtaja, Päivittäistavarakauppa ry, p. 050 042 2216, ilkka.nieminen@pty.fi
Salla Koivusalo, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, p. 029 5250 289, salla.koivusalo@gov.fi 

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti energiantuottajien näkemyksiä metsähakkeen käytön tulevaisuudesta. Tutkimuksen mukaan vaihtoehtoisten energianlähteiden yleistyminen lisää metsähakkeen käyttömäärän vaihtelua. Metsähakkeen kulutuksen romahdusta ei kuitenkaan ole odotettavissa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Luken tutkimuksessa arvioitiin metsähakkeen käyttömäärän kehitystä suomalaisissa lämpö- ja voimalaitoksissa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tulosten mukaan metsähakkeen käyttö voi nousta 11,6 miljoonaan kiintokuutiometriin vuoteen 2026 mennessä, mutta vuoteen 2033 mennessä kulutuksen odotetaan laskevan 9,7 miljoonaan kuutiometriin.

­– Suomessa metsähakkeen kuten muunkin uusiutuvan energian käyttöä on lisätty poliittisella ohjauksella. Vaikka uusiutuvaa energiaa tuotetaan entistä enemmän, myös fossiilisten polttoaineiden kulutus on edelleen merkittävää. Metsähakkeen merkitys lämmön- ja sähköntuotannossa ei vähene nopeasti, kertoo tutkija Tuomas Niinistö Lukesta.

Vertaisarvioidun tutkimuksen ennusteet perustuvat oletukseen, että sääolosuhteet pysyisivät vuoden 2023 kaltaisina. Tuolloin metsähaketta kului lämpö- ja voimalaitoksissa 11 miljoonaa kuutiometriä.

Metsähakkeen käyttömäärävaihtelut lisääntyvät

Sääriippuvaisen energiantuotannon lisääntyminen kasvattaa metsähakkeen merkitystä energiajärjestelmän tasapainottajana. Erityisesti nopeasti yleistyneet sähkökattilat korvaavat metsähaketta silloin, kun sähkö on edullista. Tämä kehitys näkyi jo vuonna 2024, jolloin metsähakkeen kulutus kääntyi laskuun. Sen sijaan kovilla pakkasilla sähkön hinta yleensä nousee ja lämmöntuotannon tarve kasvaa. Tämä saattaa lisätä metsähakkeen käyttöä aiempaa voimakkaammin, kun aiemmin säätövoimana käytetyistä turpeesta ja fossiilienergiasta pyritään luopumaan.

Metsähakkeen käyttömäärän vaihtelut pidentävät energiapuun varastointiaikoja ja lisäävät välivarastointia terminaaleissa.
– Terminaaleissa varastoidaan enimmäkseen runkopuuta, sillä sen kuljettaminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin hakkuutähteiden ja kokopuun, ja sen säilyvyys on hyvä. Tämä kehitys ylläpitää painetta kuitupuun polttamiselle, Niinistö toteaa.

– Jalostuskelpoisen puun polttamista voitaisiin kuitenkin ehkäistä kehittämällä hakkuutähteiden ja pienpuun logistiikkaa ja varastointia, Niinistö lisää.

Vetytalous voi vähentää metsähakkeen käyttöä

2030-luvulla metsähakkeen käyttö voi vähentyä, kun energiantuotannon teknologiat kehittyvät ja hukkalämpöjen hyödyntäminen yleistyy. Jos suunnitellut vihreän vedyn investoinnit toteutuvat, tuotannosta syntyvä hukkalämpö voi paikallisesti kattaa merkittävän osan tarvittavasta kaukolämmöstä ja vähentää metsähakkeen kulutusta.  

Kyselyssä ei ilmennyt puun poltossa vapautuvan biogeenisen hiilen talteenoton ja varastoinnin investointisuunnitelmia.
– Myös hiilidioksidin varastointiin liittyviä hankkeita tulisi edistää, sillä jatkossakin puun poltossa vapautuu runsaasti biogeenistä hiiltä ja teknisiä nieluja tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, toteaa Niinistö.

Lisätietoa tutkimuksesta

Tutkimuksen tulokset perustuvat Luonnonvarakeskuksen kyselyyn, joka lähetettiin huhtikuussa 2024 puun energiakäytön tilastokyselyn vastaajille. Tutkimuksessa käytetty aineisto kattoi kaikkiaan 79 prosenttia lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käytöstä vuonna 2023.

Metsähakkeen käyttömääräennusteet muodostettiin vastaajien ilmoittamien arvioiden perusteella. Kyselyaineiston ulkopuolelle jääneiden laitosten osalta ennusteet muodostettiin kyselyaineistoon pohjautuvalla tilastollisella mallilla.

Lisätietoja:
Tutkija Tuomas Niinistö, puh. +358295322502, tuomas.niinisto@luke.fi

Lue lisää artikkelista:
Estimating future consumption of forest chips based on insights from energy producers: a case study for Finland

Tiedote luke.fi-sivulla

Lukutaidon parantamiseen tarvitaan monipuolisesti erilaisia keinoja, joista yksi on selkokielen ja selkokirjallisuuden edistäminen. Selkokirjatyöryhmä on valinnut selkokirjallisuuden valtionavustuksen saajat, ja vuonna 2025 avustusta myönnetään enemmän kuin koskaan aiemmin ja ennätysmäärälle kirjoja. 

Suomalaisista nuorista yli 20 prosentilla ja aikuisista noin 10 prosentilla on heikko lukutaito, joka ei riitä yhteiskunnassa toimimiseen. Selkokirjat voivat auttaa löytämään lukemisen ilon ja tarjota hyvän keinon lukutaidon kehittämiseen ja myöhemmin yleiskielisiin kirjoihin siirtymiseen. Kuitenkin monille esimerkiksi kehitysvammaisille henkilöille selkokirjat voivat olla ainut lukemisen mahdollistaja.

Selkokirjojen kasvavaan tarpeeseen pystytään tänä vuonna vastaamaan aiempaa paremmin, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 35 000 euron korotuksen selkokirjallisuuden valtionavustukseen. Selkokirjatyöryhmä jakaa avustusta 145 000 euroa yhteensä 57 hakijalle. Avustuksen turvin julkaistaan 34 uutta selkokirjaa, eli noin viisi kirjaa enemmän kuin edeltävinä vuosina. Lisäksi tuetaan yhtä selkokirjallisuuden näkyvyyttä lisäävää kehittämishanketta.

Tuettavien kirjojen joukossa on esimerkiksi klassikoita, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, tietokirjoja, novellikokoelmia ja koskettelukirjoja. Osa kirjoista on kirjoitettu suoraan selkokielellä, osa on muokattu selkokielelle yleiskielisen kirjan pohjalta. Tulevia suoraan selkokielellä kirjoitettuja teoksia ovat Edith Arkon Samira/Ninni (Hertta kustannus), Marja-Leena Tiaisen Lumi ja Leo (Avain) ja Katri Savolan Saunahetkiä (Oppian). Tuettavia selkomukautuksia ovat muun muassa John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar kustannus, selkomukautus Tuija Takala), Miika Nousiaisen Pintaremontti (Avain, selkomukautus Hanna Männikkölahti) ja Jukka Behmin Ihmepoika Leon (Tammi, selkomukautus Mirjami Häkkinen). 

– On hienoa nähdä, että avustusta saa useampi uusi kirjoittaja ja kustantaja, esimerkiksi Tammi. Selkokirjojen tarve kasvaa kaiken aikaa, joten yhä useampien pitäisi innostua selkokirjojen tekemisestä, sanoo selkokirjatyöryhmän sihteeri Ella Airaksinen Kehitysvammaliiton Selkokeskuksesta.

Selkokirjallisuuden valtionavustusta myönnetään vuosittain selkokirjojen kirjoittajille, kuvittajille ja kustantajille sekä koskettelukirjojen tekijöille. Avustuksen tarkoitus on edistää selkokirjallisuuden julkaisua ja siten lukemisen tasa-arvoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on delegoinut avustuksen jakamisen Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmälle.

Selkokirjoissa käytetään selkokieltä, ja ne tarjoavat hyvän lukuelämyksen muiden kirjojen tapaan. Niissä hyödynnetään tuttuja sanoja, lyhyitä lauseita sekä selkeää tarinaa ja taittoa. Selkokirjat sopivat kaikille, joille yleiskielisten kirjojen lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta. Suomessa ilmestyy vuosittain noin 30 selkokirjaa eri kustantajilta.

Lisätietoa
Myönnetyt apurahat (selkokeskus.fi)
Selkokirjallisuus (selkokeskus.fi)
Selkokirjallisuuden valtionavustus (selkokeskus.fi)
Piaac II (valtioneuvosto.fi)
PISA 2022 ensituloksia (valtioneuvosto.fi)

Ella Airaksinen
asiantuntija / selkokirjatyöryhmän sihteeri
ella.airaksinen@kvl.fi 

Markku Salon 41. yksityisnäyttely pureutuu olemisen ihmettelyyn. Fiskarsin Keramiikkataiteen museossa KWUMissa 17.5. avautuva näyttely nostaa esiin ihmisen ja eläimen erityislaatuisen suhteen. Luulemme ymmärtävämme eläinten aikomuksia, olemme uteliaita, mutta samalla varuillamme, jopa peloissamme.

Susia ja lampaita -näyttelyn teokset ovat uusia, valmistuneet kuluneen vuoden aikana. Salo työskentelee ja asuu Nuutajärven lasikylässä, missä teokset on myös valmistettu. Nuutajärvellä toimii yksi Suomen suurimmista itsenäisten lasintekijöiden ja -muotoilijoiden yhteisöistä. Näyttelyn teosten pääasiallisina materiaaleina ovat lasi, pronssi ja palanut kattopelti.

Näyttelyn suurikokoisin teos tuijottaa ulkona KWUM-museon pihalla: ruskeankirjava, yli neljämetrinen Susi. Pitääkö sutta pelätä, kunnioittaa, tappaa vai antaa olla? Teos antaa katsojalle tilaisuuden muodostaa oma mielipiteensä meneillään olevaan susi-keskusteluun.  Salo on valmistanut Suden Nuutajärven kartanon tulipalossa tuhoutuneen yli 200-vuotiaan navetan palaneista kattopelleistä.

– En halua ottaa kantaa siihen, onko nykyinen laajentunut susitilanne hyvä vai paha. Siitä on syytä kuitenkin keskustella, Salo sanoo.

Luonto on hänelle tärkeää ja saavutettavissa joka päivä. Näillä retkillään hän on myös nähnyt suden lähietäisyydeltä, jälkiä sitäkin enemmän.

Pronssi taipuu puolestaan Sopimukseksi – pohdinnaksi laajemminkin ihmiskunnan tekemien sopimusten merkityksestä ja pitävyydestä.

Koira onkin yksi Markku Salon yli 40-vuotisen taiteilijan uran teemoista. Lasista ja metallista valmistetut uniikit koira-aiheiset veistokset tuovat esiin lasin monipuolisia ilmaisumahdollisuuksia. Ne ovat myös esimerkki Salon kehittelemistä taidetekniikoista.

– Pitkän uran salaisuuksia on se, että on avoin uusille mahdollisuuksille, Salo toteaa.

Kaj Franck -muotoilupalkinnon (v. 2015) perusteluissa jury lausuikin ”Markku Salo tunnetaan teknisesti monipuolisena ja taiteellisesti vahvana muotoilijana, joka on syvällisesti perehtynyt materiaalinsa mahdollisuuksiin. Hän on kehittänyt useita lasitekniikoita. Hän on herättänyt huomiota lasitaiteen uusien urien löytäjänä.”

Taiteilija Markku Salo on työskennellyt Nuutajärvellä vuodesta 1983. Hän aloitti uransa Nuutajärven Lasin muotoilijana. Vapaana taiteilijana ja muotoilijana hän on työskennellyt vuodesta 1991. Näyttelytoimintaa Salolla on sekä kotimaassa että ulkomailla. Hänen teoksiaan on muun muassa seuraavissa kansainvälisissä kokoelmissa: Victoria ja Albert Museum/Lontoo, Nationalmuseum/Tukholma ja The Corning Museum of Glass/New York. Hänet on palkittu muun muassa Georg Jensen -palkinnolla, Valtion taideteollisuuspalkinnolla ja Kaj Franck -muotoilupalkinnolla.

Susia ja lampaita – Markku Salon veistoksia

Keramiikkataiteen museo KWUM, Fiskars, 18.5.–28.9.2025, avajaiset la 17.5.2025 klo 12–17

Lasinpuhaltajat: Otto Koivuranta, Teemu Kylvö, Jaakko Liikanen, Kaappo Lähdesmäki, Samuli Parkkinen

Tuore selvitys näyttää vihreää valoa sille, että Rovaniemi alkaisi tarjota perusopetusta kokonaan englannin kielellä. Taustalla on vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu.   

Rovaniemen sivistyslautakunnan teettämässä selvityksessä englanninkielinen opetus nähdään vetovoimatekijänä, joka mahdollistaisi kansainvälisten huippuosaajien houkuttelemisen Rovaniemelle.  

Selvityksen mukaan englanninkielinen opetus voitaisiin aloittaa aikaisintaan lukuvuoden 2026–2027 alussa.  

"Englanninkielinen perusopetus täydentäisi hienosti jo olemassa olevaa tarjontaa ja takaisi laadukkaan polun perusopetuksesta toiselle asteelle kansainvälisessä Rovaniemen kaupungissa"; Rovaniemen kaupungin vs. koulutuspalveluiden päällikkö Jussi Kainulainen sanoo.  

Opetus tapahtuisi Ounasrinteen peruskoululla 

Selvityksen mukaan englanninkielinen perusopetus kannattaisi järjestää Ounasrinteen peruskoululla tiiviissä yhteistyössä nykyisen kaksikielisen linjan kanssa. 

Ounasrinteen peruskoulu on tarjonnut kaksikielistä perusopetusta syksystä 2022 alkaen. Puolet opiskelusta tapahtuu suomen kielellä, puolet englanniksi. Lisäksi IB-lukio on tarjonnut englanninkielistä lukio-opetusta jo 20 vuoden ajan. 

Nyt suunnitteilla oleva englanninkielinen opetus olisi tarkoitettu oppilaille, joiden äidinkieli on englanti, tai joiden englannin kielen taito on riittävä opinnoista selviytymiseen. Englanninkielisen luokan oppilailta ei edellytettäisi suomen kielen taitoa, mutta he osallistuisivat suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2)-opetukseen.  

Englanninkielisen perusopetuksen aloittamisesta ei ole vielä lopullisesti päätetty. Seuraavaksi tehdään tarkempi selvitys, jossa tarkennetaan muun muassa opetussuunnitelmaa, oppimateriaaleja, opettajien rekrytointia ja niin edelleen.  

Lisätietoa löytyy sivistyslautakunnan kokouksen pöytäkirjasta. Juuri tehty selvitys on pöytäkirjan liitteenä.  

Lisätietoa:  

Jussi Kainulainen, Rovaniemen kaupungin vs. koulutuspalveluiden päällikkö, jussi.kainulainen(at)rovaniemi.fi, p. 040-8325552 

Tomas Koski oli erinomaisessa vireessä uinnin Tyr Pro Swim -sarjan kilpailussa Fort Lauderdalessa, Floridassa. Koski pysäytti perjantaina kellot miesten 200 metrin vapaauinnissa aikaan 1.46,59 ja alitti pitkän radan MM-kisojen tulosrajan.

20-vuotias Koski jäi finaaliuinnissaan vain 16 sadasosan päähän keväällä Atlantassa vuosi sitten uimastaan Suomen ennätyksestä (1.46,43). Alkueräuinnissaan Koski oli myös huimassa vireessä ja sivusi Suomen ennätysaikaansa.

Koski sijoittui kilpailussa toiseksi ja jätti taakseen viime kesän Pariisin olympialaisten mitalistin, Yhdysvaltain Luke Hobsonin. Matkan voiton vei Carson Foster (Yhdysvallat) ajalla 1.46,46.

MM-kisarajan ovat alittaneet myös Veera Kivirinta (50 m rintauinti) ja Fanny Teijonsalo (50 m selkäuinti). Avovedessä MM-näytön ovat antaneet Louna Kasvio (10 km) sekä Leonie Tenzer (10 km). 

MM-kisat järjestetään heinä-elokuun vaihteessa Singaporessa. 

Lappeenrannan Lentokentäntielle rakennettavan, Danfoss Editron Oy:n käyttöön tulevan uuden yritystilan rakentaminen etenee suunnitellussa aikataulussa.

Lappeenrannan Yritystila Oy ja Danfoss Editron Oy allekirjoittivat rakennuttamis- ja vuokrasopimuksen yritystilasta maaliskuussa 2025.  

– Sopimuksen jälkeen kaikki on edennyt normaalisti ja suunnitellusti ja rakentamisen valmistelevia töitä aloitetaan toukokuussa. Kesäkuussa teemme urakkalaskennat ja elokuussa alkaa rakentaminen Lappeenrannan Yritystila Oy:n kiinteistöjohtaja Lassi Nurmi kertoo. 

Rakentamisen valmistelevat työt alkavat toukokuussa puiden kaadolla, joka toteutetaan 5.–8.5. Tontin pinta-ala on noin 3 hehtaaria ja alueelta kaadetaan kaikki puusto. Lähettyvillä liikkuvien tulee huomioida työmaa-alue hakkuiden aikaan, sanoo kaupungin metsäpäällikkö Janne-Perttu Rantonen.  

− Pururata pysyy hakkuun ajan auki, mutta alueella liikkujien tulee kiinnittää huomiota työmaaturvallisuuteen, kun puustoa kaadetaan pururadan välittömässä läheisyydessä.

Rakennusluvan saanut investointi on arvoltaan 18,6 miljoonaa euroa ja uuden toimitilan bruttoala on 8246brm2. Uusi toimitila mahdollistaa Danfoss Editronille kestävää kasvua Lappeenrannassa hybridi- ja täyssähköisten voimansiirtolaitteiden huippuosaajana.

Yli 100 maassa toimivaan tanskalaiseen perheyritykseen Danfossiin kuuluva Danfoss Editron toimii tällä hetkellä Lappeenrannassa viidessä eri toimipisteessä. Yrityksessä työskentelee lähes 200 henkilöä. Uusien toimitilojen myötä tavoitteena on, että yrityksen viisi toimipistettä muuttavat yhden katon alle vuoden 2026 loppupuolella.

Lisätietoja:

Lassi Nurmi, kiinteistöjohtaja, Lappeenrannan Yritystila Oy
Puh. 040 637 3907, lassi.nurmi@lappeenranta.fi

Janne-Perttu Rantonen, metsäpäällikkö
Puh. 040 662 0651, janne-perttu.rantonen@lappeenranta.fi

Arvostetun Seafood Excellence Global -kilpailun tämän vuoden finalistien joukossa on kolme suomalaista kalatuotetta kahdelta eri yritykseltä. Sekä Hätälä että Kalaneuvos saavat jännittää, palkitaanko niiden tuotteet tällä viikolla maailman parhaina.

Maailman parhaita kala- ja äyriäistuotteita esittelevässä Seafood Excellence Global -kilpailussa on tänä vuonna mukana 40 finalistia kaikkiaan 15 eri maasta ympäri maailman. Kovatasoiseen finalistien joukkoon on päässyt myös kaksi suomalaista yritystä: Hätälä peräti kahdella tuotteellaan ja Kalaneuvos yhdellä tuotteellaan.

Hätälä on mukana horeca-sarjassa tuotteellaan Lohinyhtö Tex-Mex sekä kuluttajasarjassa tuotteella Loimulohi arktisilla marjoilla. Kalaneuvos on mukana horeca-sarjassa tuotteellaan Kalaneuvos Kirjolohipekoni.

Hätälä on saavuttanut finaalipaikan jo vuodesta 2018 lähtien

–Olemme erittäin ylpeitä finaalipaikoistamme. Hätälä on saavuttanut tuotteillaan arvostetun kilpailun finaalipaikan vuodesta 2018 lähtien, eli jokaisena vuonna, jolloin kilpailu on järjestetty - pois lukien korona-aika. Tämä on mielestäni jo itsessään merkittävä saavutus ja osoitus osaamisestamme sekä pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta tuotekehitystyöstämme, sanoo Hätälän varatoimitusjohtaja Matti Isohätälä.

Isohätälä kertoo, että kuluttajasarjan tuote, arktisilla marjoilla maustettu loimulohi yhdistää skandinaavisia makuja tavalla, joka on herättänyt paljon kiinnostusta kansainvälisessä ostajakunnassa.

–Tämä loimulohi on myös Arctic Food Lab -tuote. Kyseessä on Oulu2026-alueen oma tuotemerkki, joka kertoo pohjoisen luonnon puhtaudesta ja ainutlaatuisuudesta, Isohätälä kertoo.

Lohinyhtö Tex Mex puolestaan on monikäyttöinen kalatuote, joka vastaa ammattikeittiöiden vaihteleviin tarpeisiin.  Se valmistetaan lohen sivuvirroista, mikä tukee Hätälän vastuullisuustavoitetta hyödyntää arvokas raaka-aine mahdollisimman tarkkaan. Sivuvirtojen innovatiivinen hyödyntäminen vähentää osaltaan myös CO₂-päästöjä ja ruokahävikkiä. Tuote syntyy yhteistyössä suomalaisen ruokateknologiayhtiö Hailian kanssa.

Kalaneuvoksen kirjolohipekoni tavoittelee maailmanvalloitusta

– Olemme tästä finaalipaikasta todella innoissamme ja uskomme vahvasti kirjolohipekonin menestykseen. Kotimaassa se palkittiin Fastfood, Café & Restaurant Expo -messuilla sekä yleisön suosikkina että tulevaisuuden ruokatuotteena. Nyt suuntaamme innolla kohti maailmanvalloitusta! Tuodaan pokaali pohjoiseen, hehkuttaa Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.

Järvinen sanoo, että koska uudet ravitsemussuositukset suosivat kalan kulutusta, Kalaneuvos haluaa tarjota vaihtoehtoja myös punaisen lihan tilalle – tutussa ja herkullisessa muodossa.

– Kirjolohipekoni on juuri tätä: Rapea, maukas, terveellinen ja vastuullisesti tuotettu vaihtoehto, joka toimii niin aamupalalla kuin esimerkiksi burgereissa, pizzoissa tai pastassa ja miksei myös ihan ”sormiruokana” maustuvan dipin kanssa.

Järvinen sanoo, että Kalaneuvoksen tavoitteena on tehdä kalan syömisestä helpompaa ja houkuttelevampaa yhä useammalle.

– Pääteemoja, joita haluamme korostaa, ovat vastuullisesti avovesissä kasvatettu kirjolohi, kalan monipuolisen käytön edistäminen sekä uusien käyttötilanteiden luominen.

Suomi esittäytyy messuilla omalla osastollaan

Seafood Excellence Global -kilpailu toteutetaan Barcelonassa järjestettävän Seafood Expo Globalin yhteydessä. Se on kala-alan suurin ja tarjonnaltaan monipuolisin tapahtuma, joka kokoaa kymmenet tuhannet ostajat, tavarantoimittajat ja kala-alan ammattilaiset eri puolilta maailmaa yhteen. 

Tapahtumassa on myös Suomen maaosasto, ja Pro Kala vastaa Suomen maaosaston koordinoinnista ja toteutuksesta osana EU:n osarahoittamaa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Suomen maaosastolla kalatuotteitaan kansainvälisille ostajille esittelee kuusi suomalaisyritystä.

Seafood Excellence Global -tuotekilpailun voittajat julkistetaan messujen avajaispäivänä, tiistaina 6. toukokuuta. Kilpailussa jaetaan kaksi pääpalkintoa: paras vähittäismyyntituote ja paras horeca-tuote. Lisäksi jaetaan neljä erikoispalkintoa: innovaatio, käyttömukavuus, pakkaussuunnittelu ja tuotesarja. Kaikki kilpailuun osallistuvat tuotteet ovat nähtävillä kolmen päivän ajan Seafood Excellence Global -osastolla messuilla.

Kaikki kilpailuun osallistuvat tuotteet:
www.seafoodexpo.com/global/seafood-excellence-global-awards-product-showcase

Lisätietoa: www.seafoodexpo.com/global


Seafood Excellence Global Awards -finaaliin
päässeet suomalaistuotteet:

Flamed Salmon with Arctic Berries, Loimulohi arktisilla marjoilla, Hätälä
Pulled Salmon Tex-Mex, Lohinyhtö Tex-Mex, Hätälä
Trout Bacon, Kalaneuvos kirjolohipekoni, Kalaneuvos

Lisätiedot:

Hätälä Oy:
Katja Ruokolainen
Markkinointipäällikkö
katja.ruokolainen@hatala.fi
tel. + 358 (0)50 4928 373

Kalaneuvos:
Juho Järvinen
Tuote- ja markkinointijohtaja
+358 44 769 9761
juho.jarvinen@kalaneuvos.fi

Akaan matkailupalveluiden tarjonta laajenee tänä kesänä, kun suuressa suosiossa oleva saunatrendi vahvistuu Toijalan Satamassa uuden saunakylän muodossa. Saunakylä rakentuu Vanajan rannalle nykyisten rantasaunojen yhteyteen ja se tuo niiden rinnalle elämyksellisiä saunakokemuksia.

Saunakylän toimijana on Elämyspuisto GoPark, joka operoi jo tällä hetkellä Toijalan Satamassa toimivaa vesipuistoa, rantaravintolaa, karavaanialuetta sekä tarjoaa muun muassa välinevuokrausta ja tentsile-majoitusta. Alkamassa on yrityksen viides kesäkausi Toijalan Satamassa.

- Saunakulttuuri talvisaunomisineen ja hyvinvointiteemoineen on nostamassa suosiotaan Suomessa, joten saunakylän perustaminen osuu ajallisesti hyvään kohtaan. Kun lisäämme saunakapasiteettia kylmä- ja lämminvesialtaineen sekä viihtyisine terasseineen, uskomme sen luovan mielenkiintoa ja tuovan asiakasvirtaa myös muilta paikkakunnilta, sanoo elämyspuisto GoParkin toinen yrittäjä Heini Lammasaitta.

Saunakylän tarjoamia elämyksiä Lammasaitta kuvailee kokonaisvaltaisiksi kokemuksiksi, jotka hemmottelevat niin mieltä kuin kehoa.

- Puusaunojen lempeässä lämmössä pääsee nauttimaan erilaisista tuoksuista ja äänistä sekä hyvinvointihoidoista. Pehmeissä löylyissä luonnollinen hyvänolontunne vahvistuu, ja arjen haasteet tuntuvat pienemmiltä voittaa, Lammasaitta kertoo.

Ympärivuotista toimintaa

Uusi saunakylä toimii ympärivuotisesti. Elämyksellisten saunahetkien rinnalla se toimii perinteisenä yleisösaunana kesäkaudella päivittäin. Elämyspuisto GoPark aloittaa myös Akaan kaupungin rantasaunojen sekä Kangassaaren niemessä sijaitsevan mökkisaunan operoinnin 1.5.2025 alkaen.

- Olemme investoineet saunakylään merkittävästi. Saunakapasiteetin lisääminen ja ympärivuotinen toiminta mahdollistavat sen, että myös sähkösaunojen käyttö ja ylläpito ovat talvikaudella toteutettavissa kustannustehokkaalla tavalla.

Toijalan Sataman rantasaunat ovat olleet kaupungin ylläpitämää ja kustantamaa palvelua kuntalaisille, pienillä asiakasmaksuilla.

- Haluamme tarjota asiakkaille tasokasta palvelua ja lisätä käyttömukavuutta. Työ sen edistämiseksi on jo alkanut, ja työtä tulee riittämään. Olemme kuunnelleet herkällä korvalla asiakkaiden toiveita ja tulemme tekemään niin jatkossakin.

Lisätietoja:

Heini ja Mikko Lammasaitta, elämyspuisto GoPark, puh. 0500 881 999, info@gopark.fi

Sini Kantola, Akaan kaupungin elinvoimapalvelut, puh. 040 335 3205, sini.kantola@akaa.fi

Saarijärven kaupunginhallitus teki kokouksessaan 28.4.2025 merkittävän päätöksen myöntää työllisyyden kuntalisää yrityksille ja muille työnantajille työllisyyden edistämiseksi kunnassa. Päätöksen taustalla on palkkatuen saatavuuden väheneminen Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella. Palkkatuki mahdollisti aiemmin monen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen.

Saarijärvi on kohdannut merkittäviä haasteita työttömyyden hallinnassa, erityisesti helmikuussa 2025, jolloin työttömyysaste oli 16,7 % ja Keski-Suomen korkein. Kaupungin työttömistä suuri osa on pitkään työttömänä olleita henkilöitä, joiden työllistyminen vaatii erityisiä tukitoimia kuten myös kotoutumisen alkuvaiheessa olevat maahanmuuttajien. Nuorten työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi edellisvuoteen verrattuna, ja erityisesti ammattiin valmistuneiden osalta tilanne on huolestuttava.

Saarijärven kaupunki haluaa tarjota yritykselle ja työnantajille kannustimen palkata työttömiä ja tukea näin yritysten ja työnantajien toimintaa taloudellisesti.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan työllisyyden kuntalisää voidaan myötää työnantajalle, joka palkkaa saarijärveläisen nuoren, pitkäaikaistyöttömän tai kotoutumisen alkuvaiheessa olevan maahanmuuttajan.

Kuntalisää myönnetään vähintään 4 kuukauden työsuhteeseen enintään 12 kuukaudeksi. Työllistämisen kuntalisä on 300 euroa kuukaudessa. Harkinnanvaraista työllisyyden kuntalisää voidaan myöntää 1.5.2024 – 31.12.2026 välisenä aikana käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. 

Lisätietoja:

työllisyyspäällikkö Anna-Marja Tamminen,

p. 044 4598 209,

anna-marja.tamminen@saarijarvi.fi

Turun ammattikorkeakoulu (Turun AMK) tarjoaa 95 opiskelupaikkaa Taitaja2025-kilpailun finaalissa parhaiten menestyneille osaajille. Tapahtumassa on myös mahdollista rentoutua opiskelijoiden suunnittelemassa hyvinvointi-loungessa ja tutustua opintoihin Turun AMK:ssa.

Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaidon suomenmestaruuskilpailu. Taitaja2025-tapahtuma järjestetään 6.–8.5. Turun Messukeskuksessa.

Turun AMK tarjoaa Taitaja-finalisteille mahdollisuuden kehittää taitojaan vieläkin korkeammalle tasolle ja avasi tänä keväänä heille oman erillishaun Turun AMK:n opintoihin. Opiskelijavalinta tapahtuu lajin finaalikilpailun pisteiden perusteella.

Esimerkiksi opiskelupaikan liiketalouden tradenomikoulutukseen Turun AMK:ssa voi saada menestymällä Taitaja-kilpailulajeissa asiakaspalvelu ja myynti tai yrittäjyys. Bioanalyytikon opiskelupaikka voi aueta laborantti-kilpailun pisteillä. Konetekniikan insinöörin paikan voi saada menestymällä esimerkiksi kilpailulajeissa CAD-suunnittelu tai elektroniikka-asennus.

– Opiskelijavalintaan liittyvä yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun kanssa on aivan ainutlaatuinen avaus, jolla vahvistetaan toisen asteen ja korkeakoulujen välistä polkua. Taitaja2025-finaalikilpailijoille Turun AMK:n erillishaku tarjoaa väylän kehittää edelleen omaa osaamistaan ja edetä ammattitaidolla tulevaisuuteen, sanoo Taitaja2025-kilpailujohtaja Petri Hörkkö.

Turun AMK:n asiantuntijoita on mukana suunnittelemassa kilpailulajin tehtäviä pelituotannossa ja Teollisuus 4.0 -ammattinäytöksessä. Turun AMK:n asiantuntijoita toimii myös tuomareina lajeissa hyvinvointiteknologia, pelituotanto ja ajoneuvotekniikka. Näissäkin lajeissa menestyneiden on mahdollista saada opiskelupaikka Turun ammattikorkeakoulusta.

– Viime vuonna Kuopiossa tuli todistettua Taitaja-finalistien korkea taso pelituotannon lajissa! Ihan samaa siis odotuksissa tällä kertaa Turussa ja tehtävä tuleekin olemaan haastava, sekä mukavan työelämälähtöinen, kertoo pelituotanto-lajin vastaava Jami Aho, projektiasiantuntija, projektipäällikkö ja laboratoriovastaava Turun ammattikorkeakoulusta.

Hyvinvointi-loungessa (Messukeskuksen A-halli) kilpailijat ja muut kävijät voivat rauhoittua hälyn keskellä. Loungessa on muun muassa aurinkotuoleja, vastamelukuulokkeita ja pihapelejä. Tilan ovat suunnitelleet Turun AMK:n opiskelijat.

Kumppanuustorilla Turun AMK:n messuosastolla (nro 16) voi pyöräyttää onnenpyörää, voittaa palkintoja ja kysyä opiskelijalähettiläiltä jatko-opintomahdollisuuksista.

Lisätiedot:

Milja Päivärinta, markkinoinnin asiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, 040 355 0832, milja.paivarinta@turkuamk.fi

Suomen suosituin ja laajin puutarhatapahtuma, Avoimet Puutarhat, kutsuu jälleen kaikki vihreän ilon ystävät mukaan sunnuntaina 6. heinäkuuta 2025. Tänä vuonna tapahtuman teemana on "Ilmastoviisas ja monipuolinen puutarha", joka rohkaisee puutarhaharrastajia kestävään, monimuotoiseen ja ympäristöä hyödyttävään viheralueiden hoitoon. Teema jatkaa tapahtuman järjestäjän, Puutarhaliitto ry:n, arvokasta 100-vuotisjuhlateemaa.

Avoimet Puutarhat avautuvat 6.7. koko Suomen alueella

Avoimet Puutarhat -päivänä kotipuutarhurit ja yhteisöt ympäri Suomen avaavat porttinsa ja kutsuvat vierailijat tutustumaan vehreisiin keitaisiinsa. Olipa kyseessä kaupunkipiha, maaseudun perinnepuutarha tai moderni ekologinen puutarha, jokaisella osallistuvalla puutarhalla on ainutlaatuinen tarina kerrottavanaan ja jaettavanaan.

Mukana tapahtumassa – hyvinvointia ja ilmastotekoja

Visuaalisen kauneuden lisäksi puutarhaharrastus on, konkreettinen ympäristöteko, joka tukee luonnon monimuotoisuutta ja torjuu ilmastonmuutosta. Samalla se edistää henkistä hyvinvointia, rauhoittaa mieltä ja tuo iloa arkeen.

Avoimet Puutarhat -tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Borisoffin Säätiön, Kotipuutarha-lehden, Marttojen ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa.

Ilmoita puutarhasi Avoimet Puutarhat -tapahtumaan

Haluatko jakaa puutarhasi kauneuden ja inspiroida muita? Ilmoittaudu mukaan ja avaa porttisi vierailijoille! Ilmoittautuminen päättyy 16.6.2025. Osallistuminen on maksutonta, ja mukaan voivat liittyä niin yksityiset kotipuutarhurit kuin julkiset viheralueet ja yhteisöpuutarhat.

Rekisteröityminen ja lisätiedot tapahtumasta löytyvät osoitteessa www.avoimetpuutarhat.fi.

Tule mukaan ja anna puutarhasi inspiroida!

Lisätietoja:

avoimetpuutarhat@puutarhaliitto.fi ja

Tarja Miettinen, toiminnanjohtaja, tarja.miettinen@puutarhaliitto.fi 

www.avoimetpuutarhat.fi | www.oppnatradgardar.fi | www.puutarhaliitto.fi

Reitillä on käytössä Palomäentien pysäkit Palomäentie 2023 ja Palomäentie 2021. Poikkeusreitin aikataulut löytyvät Nyssen reittioppaasta.

Pyynikintien keskustan suuntaiset pysäkit ovat suljettu tapahtuman ajan (Varala 2011, Trikookuja 2009, Rosendahl 2007, Pyynikintie 2005 ja Piispantalo 2002). Bussi kulkee keskustasta Tahmelaan normaalia reittiä.

Kuva poikkeusreitistä löytyy Nyssen nettisivuilta.

Livsmedelsverket har underrättats om återkallelse av två partier kycklingsoppa. Både S-gruppen och Lidl återkallar varsitt parti kycklingsoppa från försäljning. Rester av senap har uppmätts i den kryddblandning som använts vid framställningen av partierna i fråga och senapen nämns inte i förpackningspåskrifterna. Produkterna kan därför vara skadliga för personer som är allergiska mot senap, men för övriga konsumenter försäkras de vara säkra. 

Återkallelsen gäller dessa produkter:

Coop-kanakeitto, 300 g, sista förbrukningsdag 16.5.2025, EAN: 6438574090471. Produkten har varit till salu i S-gruppens butiker Prisma, S-market, Sale, Alepa, ABC samt Food Market Herkku. S-gruppen uppmanar konsumenter att för återbetalning i första hand returnera tomma kartongförpackningar till inköpsstället. S-gruppens meddelande finns här.

Mer information: S-Konsumentrådgivning www.s-kuluttajaneuvonta.fi eller vardagar kl. 9−13 tfn 0800 97322 

Kartanon kanakeitto, 300 g, sista förbrukningsdag 10.5.2025. Produkten har varit till salu i Lidl-kedjans butiker. Produkten kan returneras till en Lidl-butik där konsumenten återbetalas, uppger företaget. Lidls meddelande finns här.

Mer information till kunderna: Lidls kundtjänst, https://asiakaspalvelu.lidl.fi/ 

Vid Livsmedelsverket sköts ärendet av specialsakkunnig Mika Varjonen, tfn 050 38 68 416, fornamn.efternamn@ruokavirasto.fi. 

Bilder på produkterna:
(Bilder: S-gruppen och Lidl)

Digita tekee osana HD-siirtymää taajuusmuutostöitä Kuopion radio- ja tv-asemalla huomenna tiistaina 6.5.2025 klo 8–16 välisenä aikana. Muutostöiden jälkeen antenni-tv-kotitalouksissa on tehtävä tarvittaessa kanavahaku. Digita tiedottaa, kun työt ovat valmistuneet.

Töistä aiheutuu seuraaville tv-kanaville enintään 1,5 tunnin katkos:

Yle TV1 HD, Yle TV2 HD, MTV3 HD, Nelonen HD, Yle Teema & Fem HD, MTV3, Nelonen, MTV Sub ja MTV Ava.

Katkokset vaikuttavat myös seuraavilla täytelähetinasemilla: Heinävesi, Joroinen (Puukkola), Kaavi (Sivakkavaara), Kangaslampi, Nilsiä (Pisa, Keski-Siikajärvi), Rautavaara (Angervikko), Siilinjärvi (Joenniska) ja Varpaisjärvi (Honkamäki). Taajuusmuutostöiden vaikutusalueen voi katsoa karttapalvelusta.

Taajuusmuutostöiden varapäivä on 7.5.2025.

Pahoittelemme katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrimme pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä. Teemme verkkojen huoltotöitä säännöllisesti varmistaaksemme luotettavat radio- ja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa. 

Kanavahaun tekeminen

Useimmat vastaanottimet etsivät kanavat automaattisesti. Kuluttajan kannattaa tehdä kanavahaku, jos vastaanotossa on haasteita. Jotkin vanhemmista vastaanottimista saattavat vaatia tehdasasetusten palauttamisen ennen kanavahaun tekemistä. Ohjeet kanavien viritykseen löytyvät laitteen käyttöoppaasta sekä digita.fi-sivustolta.

Myös Digitan kuluttajapalvelun Digita Infon tekniset asiantuntijat auttavat antenni-tv-vastaanottoon liittyvissä kysymyksissä. Digita Info palvelee maanantaista perjantaihin klo 8–20 puh. 020 411 7676 tai info@digita.fi. Digita Infoon soittaminen maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypin mukaan (mpm/pvm). Palveluun jonotus on maksullinen.

Suomessa on käynnissä HD-siirtymä, mikä tarkoittaa sitä, että vapaasti katsottavat tv-lähetykset lähetetään vaiheittaisen siirtymäajan jälkeen vain teräväpiirtolaadulla. Perusmuotoiset eli SD-lähetykset päättyivät ensin Ylellä 31.3.2025 ja muilta Suomen tv-kanavilta ne päättyvät 30.6.2025. Muutos koskee sekä antenni- että kaapeli-tv-vastaanottoa.

Median yhteydenotot: 

Liiketoimintapäällikkö Jani Saari, p. 040 742 1491, jani.saari(a)digita.fi 

Kuluttajat: 

Digita Info 
ma-pe klo 8.00–20.00 
p. 020 411 7676 
info@digita.fi  

Digita Infoon soittaminen maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypistä riippuen (mpm/pvm). Palveluun jonotus on maksullinen.

Kajaanin kaupungin osallistuvan budjetoinnin ideointivaihe oli auki 10.-30.4.2025. Ideointivaiheessa kuntalaiset jättivät yhteensä 79 ideaa.

- Kiitos kaikille idean jättäneille. Seuraavaksi kaupungin asiantuntijat käyvät ideat läpi ja valitsevat sieltä osallistuvan budjetoinnin kriteerit täyttävät ideat jatkokehitykseen, Kajaanin kaupungin vs. hyvinvointikoordinaattori Vanamo Vilokkinen kertoo.

Kaupunki järjestää 11. kesäkuuta yhteiskehittämistyöpajan, jossa ideoita jatkokehitetään eteenpäin yhdessä ideoita jättäneiden kuntalaisten kanssa. Yhteiskehittämistyöpajan jälkeen valmiit ideat etenevät äänestykseen, joka aukeaa elokuussa 2025. 

Kajaanin kaupunki täyttää ensi vuonna 375 vuotta ja juhlavuosi tehdään yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Vuoden 2026 osallistuvan budjetoinnin (osbu) teemana on juhlavuoden teema “Kajaani 375 – Yhdessä”. Tällä kertaa osallistuvassa budjetoinnissa etsitään loistoideoita, jotka tuovat iloa ja yhteisöllisyyttä Kajaaniin. Mikä huippujuttu pitäisi toteuttaa Kajaanin 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi?

Lisätiedot 

Vanamo Vilokkinen, vs. hyvinvointikoordinaattori 
vanamo.vilokkinen@kajaani.fi 
p 040 194 94 45 

Digita tekee osana HD-siirtymää taajuusmuutostöitä Haapaveden radio- ja tv-asemalla huomenna tiistaina 6.5.2025 klo 8–16 välisenä aikana. Muutostöiden jälkeen antenni-tv-kotitalouksissa on tehtävä tarvittaessa kanavahaku. Digita tiedottaa, kun työt ovat valmistuneet.

Töistä aiheutuu seuraaville tv-kanaville enintään 1,5 tunnin katkos:

Yle TV1 HD, Yle TV2 HD, MTV3 HD, Nelonen HD, Yle Teema & Fem HD, onniTV HD, MTV3, Nelonen, MTV Sub ja MTV Ava

Katkokset vaikuttavat myös Kalajoen ja Vaalan täytelähetinasemalla. Taajuusmuutostöiden vaikutusalueen voi katsoa karttapalvelusta.

Taajuusmuutostöiden varapäivä on 7.5.2025.

Pahoittelemme katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrimme pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä. Teemme verkkojen huoltotöitä säännöllisesti varmistaaksemme luotettavat radio- ja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa. 

Kanavahaun tekeminen

Useimmat vastaanottimet etsivät kanavat automaattisesti. Kuluttajan kannattaa tehdä kanavahaku, jos vastaanotossa on haasteita. Jotkin vanhemmista vastaanottimista saattavat vaatia tehdasasetusten palauttamisen ennen kanavahaun tekemistä. Ohjeet kanavien viritykseen löytyvät laitteen käyttöoppaasta sekä digita.fi-sivustolta.

Myös Digitan kuluttajapalvelun Digita Infon tekniset asiantuntijat auttavat antenni-tv-vastaanottoon liittyvissä kysymyksissä. Digita Info palvelee maanantaista perjantaihin klo 8–20 puh. 020 411 7676 tai info@digita.fi. Digita Infoon soittaminen maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypin mukaan (mpm/pvm). Palveluun jonotus on maksullinen.

Suomessa on käynnissä HD-siirtymä, mikä tarkoittaa sitä, että vapaasti katsottavat tv-lähetykset lähetetään vaiheittaisen siirtymäajan jälkeen vain teräväpiirtolaadulla. Perusmuotoiset eli SD-lähetykset päättyivät ensin Ylellä 31.3.2025 ja muilta Suomen tv-kanavilta ne päättyvät 30.6.2025. Muutos koskee sekä antenni- että kaapeli-tv-vastaanottoa.

Median yhteydenotot: 

Liiketoimintapäällikkö Jani Saari, p. 040 742 1491, jani.saari(a)digita.fi 

Kuluttajat: 

Digita Info 
ma-pe klo 8.00–20.00 
p. 020 411 7676 
info@digita.fi  

Digita Infoon soittaminen maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypistä riippuen (mpm/pvm). Palveluun jonotus on maksullinen.

Det finska lifestyle-designföretaget Marimekko har valt Nitor och Hi Shine som partners för att utveckla en ny digital kanal. Projektet startade i januari 2025 och kombinerar Nitors programvarukompetens med Hi Shines kreativa teknik- och brandingexpertis.

Nitor och Hi Shine ansvarar tillsammans för konceptskapande, design och tekniskt genomförande av Marimekkos kommande digitala kanal. Marimekko vill erbjuda kunder över hela världen ett nytt sätt att interagera med sitt brand  och på så sätt förbättra kundupplevelsen ytterligare. 

"Nitors och Hi Shines engagemang, kreativitet och höga tekniska kompetens imponerade oss. Dessutom visade de en djup förståelse för Marimekkos brand och bransch samt utveckling av kundupplevelsen. Nitors och Hi Shines tillvägagångssätt förenar kreativitet och en gedigen teknisk grund på ett intressant sätt", berättar Jarno Kartela, Marimekkos chef för digital affärsverksamhet.

Utvecklingen av Marimekkos nya digitala kanal är ett strategiskt viktigt steg för Nitor i utvecklingen av bolagets ekosystem och stärkandet av dess internationella position. Nitor är minoritetsaktieägare och bakgrundsstöd för den kreativa teknikbyrån Hi Shine, som grundades i januari 2024.

"Det är fantastiskt att få arbeta med ett ikoniskt brand som Marimekko. Projektet förenar Nitors och Hi Shines kompetens på bästa möjliga sätt: kreativ design av digitala produkter och ingenjörskompetens i världsklass. Det är omöjligt att skapa unika produkter utan ett nära samarbete mellan den som designar och den som utför, oavsett om det handlar om textilier, kökstillbehör eller digitala produkter", säger Ville Himberg, kommersiell direktör på Nitor.

Marimekko har nyligen förnyat sin webbutik med hjälp av modern teknik. Teknikplattformens composable commerce-infallsvinkel möjliggör en mer personaliserad och konkurrenskraftig kundupplevelse. Teknikval som visar vägen möjliggör snabbare och mer kostnadseffektiv utveckling av nya kanaler och funktioner.

"På en konkurrensutsatt marknad måste varumärkena aktivt hitta nya sätt att existera och bygga relationer med konsumenterna. Den nya generationen konsumenter som vuxit upp omgivna av reklam letar inte bara efter intressanta produkter, utan efter gemenskaper och meningsfulla upplevelser. Tillsammans bygger vi Marimekkos universum så att det uppmuntrar till att utforska, tillbringa tid och skapa genuina kontakter", beskriver Matilda Kivelä, strategichef på Hi Shine.

Som kriterier för valet av partner fastställde Marimekko bland annat tekniska färdigheter, planerings- och konceptkompetens samt teamens kompatibilitet. Nitor och Hi Shine fick också särskilt beröm för det kreativa teamets aktiva och samarbetsinriktade arbetssätt.

Kontaktuppgifter för media:

Ville Himberg, Chief Commercial Officer, Nitor
+358 50 586 5133 
ville.himberg@nitor.com 

Timo Puronen, CEO & Founding Partner, Hi Shine
+358 45 657 8940 
timo@hishine.co  

Mer om Nitor
Nitor är ett digitalt ingenjörsföretag som lägger stort värde i hållbar digital utveckling. För att möta branschens föränderliga utmaningar skapar Nitor lösningar för vilka kunderna får livstidsgaranti. Nitors digitala ingenjörer utnyttjar digitaliseringen för kreativitet, produktivitet och nya typer av verksamheter. Nitor ökar kundernas långsiktiga hållbarhet med digitala strategier, AI och produktledarskap. Företaget, som är verksamt i Helsingfors, Tammerfors och Stockholm, sysselsätter totalt fler än 300 experter. Nitor grundades 2007 och har genom åren prisbelönats bland annat som en Red Herring Global Top 100-vinnare, årets Tivi-företag och en av de bästa arbetsplatserna i Europa. År 2023 tilldelades Nitors huvudpriset i Magnet Employer Branding Awards-tävlingen. http://www.nitor.com/sv

Mer om Hi Shine
Hi Shine är en strategisk design- och teknikstudio som fokuserar på att utveckla effektfulla digitala upplevelser, produkter och brand. Kombinationen av design och teknik möjliggör skalbara, kulturellt relevanta och affärsstödjande lösningar. Studion finns i Helsingfors och Amsterdam.

Työhyvinvointi on organisaatioille keskeinen menestystekijä. Vaikka jokaisella talolla on omat toimintamallinsa palkitsemisesta työturvallisuuteen, on myös teemoja, joita voidaan edistää yhdessä. Metsähyvinvoinnin pyöreä pöytä on avoin foorumi, joka keskustelee henkilöstön nykyisistä ja lähitulevaisuuden tarpeista ja tekee niiden perusteella aloitteita omissa organisaatioissaan. Tapio tuottaa valituista teemoista tietopalvelua yhteiseksi hyväksi.

”On hienoa, että metsäala pystyy toimimaan yhdessä näin tärkeän asian äärellä”, sanoo Teollisuusliiton sopimusasiantuntija ja hankkeen ohjausryhmän jäsen Jari Sirviö. ”Verkkopalvelun anti on hyödyllistä monelle toimialalle. Olemmekin välittäneet tietoa palvelusta myös muille sopimusaloillemme”, Sirviö jatkaa.

Tekoälyn hallittu haltuunotto

Tekoälyn käyttö on päivänpolttava aihe, mutta työhyvinvoinnin näkökulmat voivat jäädä teknologian kehittämisen varjoon, jos niihin ei erikseen tartuta.

Metsähyvinvoinnin pyöreän pöydän mukaan pelisääntöjä tarvitaan muun muassa varmistamaan, että ihmisten vastuut ja osaamistarpeet on selkeästi tunnistettu ja viestitty. Henkilöstön jatkuva valmentaminen on syytä aloittaa viimeistään nyt. Tekoälyn käyttö tuo suuren murroksen työelämään, joten tarve ei vanhene lähivuosina.

Metsähyvinvointi-verkkopalvelusta löytää aihetta käsittelevän artikkelisarjan. Se kertoo pelisääntöjen tarpeesta, antaa vinkkejä omatoimisiin kokeiluihin niin metsurille kuin toimistotyöläiselle ja tuo metsänhoitoyhdistyksen johtajan näkökulman aiheeseen.

Hyvinvointia viestinnästä

Metsäalaa käsittelevä julkinen viestintä aiheuttaa työuupumusta, jos esillä ovat jatkuvasti vain negatiiviset asiat. Metsähyvinvointi kannustaakin alan ammattilaisia osallistumaan rohkeammin sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun ja tuomaan itse esiin, mitä kaikkea työtä metsien parissa tehdään. Elinvoimaiset metsät ovat kaikkien yhteinen päämäärä, mutta miten?

”Omaa viestintää voi sparrata myös tekoälyllä tuotettujen somepersoonien kanssa. Se voi auttaa ymmärtämään, miksi omat näkökulmat eivät saa vastakaikua ihan vain sen takia, että tyyli ei vastaa keskustelukumppanin tarpeisiin”, kuvaa Metsähyvinvointi-palvelun vetäjä Tarja Ollas Tapiosta.

Metsähyvinvointi järjesti työpajat, joissa pääsi pohtimaan, miten omasta työstä voi kertoa kiinnostavasti ja kuinka keskustelun sävyyn voi itse vaikuttaa. Tuore verkkoartikkeli kokoaa näitä vinkkejä ja antaa neuvoja palautteen hallintaan sekä tekoälyn hyödyntämiseen viestinnän sparrauksessa.

Metsämiesten Säätiö tukee hyvinvoinnin vahvistamista

Metsähyvinvointi-palvelu toimii Metsämiesten Säätiön vuosittaisen apurahan turvin. Työhyvinvointi on osa Säätiön säädekirjan mukaista tehtävää.

”Rahoitamme lähes 150 hanketta joka vuosi. Tapion koordinoimaa Metsähyvinvointi-hanketta on rahoitettu vuosittain Säätiön metsien noin 15 hehtaarin harvennushakkuutulojen verran. Näiden hakkuiden myötä metsät pysyvät terveinä, elinvoimaisina ja tuottavina, ja niin myös metsäalan ammattilaiset. Motivoituneet, osaavat ja hyvinvoivat metsäammattilaiset ovat toimialan keskeisin menestystekijä, josta on pidettävä huolta”, kiteyttää Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.

Säätiö myönsi Tapiolle apurahan myös uudelle toimintakaudelle, joka käynnistyy heti vapun jälkeen. Tekoälyn ja viestinnän teemat ovat mukana myös alkavalla kaudella.

Metsähyvinvointi-artikkeleihin ja pyöreän pöydän toimintaan voi tutustua sivustolla www.metsahyvinvointi.fi.

Lisätietoja

markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Tarja Ollas, tarja.ollas@tapio.fi, p. 029 432 6048.

Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi.