Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 113483 articles
Browse latest View live

Mankalan koulun hankesuunnitelma ja resurssiviisauden seurantaraportti kaupunginhallituksen esityslistalla 5.5.2025

$
0
0

Mankalan koulu lähestyy teknisesti peruskorjausikää. Rakennuksessa on tehty useita kuntotutkimuksia, joissa on havaittu korjaustarpeita toteuttavaksi seuraavan viiden vuoden aikana. Valtuuston vuosille 2025–2034 hyväksymässä investointiohjelmassa Mankalan koulun peruskorjauksen ensimmäinen vaihe on aikataulutettu vuosille 2025–2028.

Valmistelussa on päädytty esittämään, että ensimmäinen vaihe toteutetaan yhtäjaksoisesti, jolloin koko Mankalan koulu siirtyy samanaikaisesti väistötiloihin ja remontin kesto on 18 kuukautta. Koko vaiheen yksi korjausurakka ajoittuisi kesäkuun 2026 ja marraskuun 2027 väliselle ajalle ja käyttöönotto tapahtuisi vuoden 2028 alussa.

Kaupunginhallitukselle esitetään nyt hankesuunnitelman hyväksymistä. Väistöistä ja väistöjen kuljetuksista on tarkoitus erikseen viimeistään huhtikuussa 2026.

Kaupungin hallitus käsittelee maanantain kokouksessaan myös Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma vuosille 2026–2029. Kaupunginhallituksesta asia etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Samoin resurssiviisauden seurantaraportti 2024 käsitellään vielä kaupunginvaltuustossa kaupunginhallituksen merkittyä sen tiedoksi.

Maanantain kokouksessa käsitellään myös mm. Kirjastokatu 4:ssä sijaitsevan tilan vuokraamista Tuusulan kunnalle, Kalliomaan koululle.

Linkki esityslistaan 5.5.2025

 

Lisätietoja:

Iiris Laukkanen
kaupunginjohtaja
puh. 040 315 3155
s-posti: iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi


Häiriö rautatieliikenteessä Kiteellä ohi

$
0
0

Kiteellä ollut sähköratavaurio on nyt korjattu.

Junat IC5 ja IC12 liikennöivät aikaisemmista suunnitelmista poiketen normaalisti junana myös Kesälahden ja Joensuun välillä.

Emmi Piiroiselle kaksi kultaa rytmisen voimistelun välinefinaaleissa SM-kilpailuissa

$
0
0

Rytmisen voimistelun SM-kilpailut on voimisteltu päätökseen Oulussa. Yksilöiden välinefinaaleissa käytiin kolmen kauppaa, kun kultamitalit jakautuivat Emmi Piiroiselle (Olarin Voimistelijat), Lia Kalliolle (Olarin Voimistelijat) ja Anastasia Rogozhinalle (Tampereen Sisu). Maajoukkue voitti odotetusti kultaa joukkuekilpailussa. 

Jännittävät rytmisen voimistelun SM-kilpailut on voimisteltu päätökseen. Kilpailut järjestettiin kaikkien voimistelulajien yhteisissä SM-kilpailuissa Oulussa 2.–4.5.2025. Lauantain neliottelun jälkeen siirryttiin tiukkaan yksilöiden välinefinaaliin ja näyttävään joukkuekilpailuun.  

Välinefinaalit olivat kolmen kauppaa lauantain neliottelun kultamitalisti Lia Kallion (Olarin Voimistelijat), Emmi Piiroisen (Olarin Voimistelijat) ja Anastasia Rogozhinan (Tampereen Sisu) välillä. Neljän välineen finaalissa Emmi Piiroinen nappasi kaksi kultaa, ja Lia Kallio sekä Anastasia Rogozhina kumpikin yhdet kultamitalit. Rytmisen voimistelun joukkuekilpailussa ennakkosuosikki Suomen maajoukkue voitti kultaa. 

Emmi Piiroiselle kultaa vanne- ja pallo-ohjelmilla 

Vuoden 2024 SM-kilpailuissa neliottelun kultaa voittanut Emmi Piiroinen vei kultaa vannefinaalissa upeilla 28,200 pisteillä. Hopealle ylsi Anastasia Rogozhina pistein 27,050 ja pronssille Lia Kallio pistein 26,050. 

Pallo-ohjelmallaan Emmi Piiroinen ylsi päivän toiseen kultamitaliin, voimistellen pisteille 27,900. Hopealle tuli tällä välineellä viime vuoden SM-kilpailuissa pallolla voittanut Lia Kallio pistein 27,350 ja pronssille Anastasia Rogozhina pistein 26,900. 

“Sain tänään finaaleissa vähän parannettua eilisestä ja olen siitä iloinen. Nyt treeni vain kovenee, minulla on yksi väliviikko Suomessa ja sitten lähdetään Puolan kisoihin. Kesäkuussa lähden Lian kanssa EM-kisoihin Viroon. Työ jatkuu hyvillä fiiliksillä”, Emmi Piiroinen iloitsee onnistunutta kisaviikonloppua. 

Lia Kallio voitti nauhafinaalin ja Anastasia Rogozhina keilafinaalin 

Nauhafinaalissa voiton vei lauantain neliottelussa kultaa voittanut Lia Kallio, pistein 27,650. Emmi Piiroinen ylsi tällä välineellä hopealle, pistein 26,550 ja Anastasia Rogozhina kolmanneksi pistein 26,200.  

“Tuntuu tosi hyvältä! Sain tehtyä melkein kaksi ehjää neliottelua, olen todella tyytyväinen miten nämä SM-kisat minulla menivät. Kyllä myös jännitti, mutta sain pidettyä rauhan ja fokuksen omassa tekemisessä. Kausi jatkuu heti ensi viikolla Portugalin World Challenge Cup –kisoissa. Sen jälkeen keskitytään kesäkuun EM-kisoihin, jotka ovat minun ensimmäiset EM-kisat", onnellinen Lia Kallio kuvailee SM-kilpailujaan. 

Keilafinaalissa kultaa voitti viime vuoden EM-finaaliin voimistellut Anastasia Rogozhina, pistein 27,300. Hopealle ylsi Emmi Piiroinen pistein 27,100 ja pronssille Lia Kallio pisteillä 27,000. Rogozhina voitti kultaa keilaohjelmallaan myös viime vuoden SM-kilpailuissa.

“SM-kisat menivät minulla aika hyvin, sain tosi hyvin ajatukset koottua ja korjattua virheet, jotka tapahtui eilen. Tänään sain nauhan tehtyä puhtaasti, mistä olen tosi onnellinen. Harjoitellaan lisää varsinkin ensi viikon Portugalin kisoihin mihin lähdetään Lian kanssa. Kausi jatkuu hyvillä fiiliksillä”, Anastasia Rogozhina summaa SM-kisaviikonloppua. 

Maajoukkueelle kultaa viiden nauhan ohjelmalla

Joukkuekilpailussa Suomen maajoukkue otti odotetusti kultamitalin kahden joukkueen välisessä kilpailussa pistein 32,250. Maajoukkue kilpaili kansallisten sääntöjen mukaisesti SM-kilpailuissa vain viiden nauhan ohjelmalla. Joukkue esiintyi myös pallo-vanne-ohjelmalla, jolla he ylsivät Sofian maailmancupin finaaliin huhtikuussa. Joukkuekilpailussa kilpaili kaksi joukkuetta.

Maajoukkueessa voimistelevat Anni Olkkonen (Elise Gymnastics), Nea Kapiainen (Elise Gymnastics), Lumi Mäkinen (Turun Pyrkivän voimistelujaosto), Anastasiia Polishchuck (Elise-Vantaa) ja Miisa Kurvi (Imatran Voimistelijat).  

“Emme ole tyytyväisiä tämän päivän suorituksiin, mutta saimme kuitenkin hyvää kokemusta tästäkin kisasta. Kotisalilla jatkamme ahkeraa treenaamista kohti EM-kisaa ja kahden viikon päästä tuleviin Puolan kisoihin", maajoukkueen kapteenit Anastasiia Polishchuck ja Anni Olkkonen toteavat SM-kilpailusta.  

Seuraavan kerran rytmisessä voimistelussa kilpaillaan arvokisamitaleista EM-kilpailuissa Tallinnassa 4.–8.6.2025. EM-kilpailuissa nähdään yksilöistä Emmi Piiroinen ja Lia Kallio sekä Suomen maajoukkue.  

Tulokset 

Finaali 

Vanne  

1. Emmi Piiroinen, Olarin Voimistelijat, 28,200 

2. Anastasia Rogozhina, Tampereen Sisu, 27,050 

3. Lia Kallio, Olarin Voimistelijat, 26,050 

Pallo  

1. Emmi Piiroinen, Olarin Voimistelijat, 27,900 

2. Lia Kallio, Olarin Voimistelijat, 27,350 

3. Anastasia Rogozhina, Tampereen Sisu, 26,900 

Keilat  

1. Anastasia Rogozhina, Tampereen Sisu, 27,300 

2. Emmi Piiroinen, Olarin Voimistelijat, 27,100 

3. Lia Kallio, Olarin Voimistelijat, 27,000 

Nauha  

1. Lia Kallio, Olarin Voimistelijat, 27,650 

2. Emmi Piiroinen, Olarin Voimistelijat, 26,550 

3. Anastasia Rogozhina, Tampereen Sisu, 26,200 

Joukkue (5 nauhaa) 

1. Maajoukkue, Elise Gymnastics, Imatran Voimistelijat, Turun Pyrkivän voimistelujaosto, Voimistelu- ja urheiluseura Elise Vantaa, 32,250 

2. Team Diamonds, Hangö Arbetarnas Idrottsklubb, 11,200 

Lisätietoa kilpailuista ja kaikki tulokset löydät Kisanet-palvelusta

Lisätietoja: 

Emma Tast

Lajipäällikkö 

emma.tast@voimistelu.fi

045 807 2121 

Maisa Kuusikolle kolme kultamitalia naisten telinevoimistelun SM-kilpailuista

$
0
0

Naisten telinevoimistelussa kilpailtiin tänään 4.5.2025 telinekohtaiset finaalit Oulussa voimistelulajien yhteisissä SM-kilpailuissa. Kultaiset mitalit telinefinaaleista jaettiin kolmelle voimistelijalle.

Maisa Kuusikosta viikonlopun mitalikuningatar

Eilen 3.5.2025 neliottelun voiton vienyt Maisa Kuusikko (Tampereen Voimistelijat) kiristi tänään tahtiaan telinefinaaleissa. Kuusikko näytti parastaan ja nappasi kultamitalin sekä nojapuilta, että puomilta.

”Tuntuu tosi hyvältä. Tavoitteena oli tälle kisalle saada neliottelu tehtyä nyt kahden vuoden jälkeen ja nyt sain näin upeita onnistumisia, niin on kyllä tosi hyvä fiilis”, kolme kultamitalia saavuttanut Kuusikko iloitsee.

Puomilla Kuusikko ylsi huippusuorituksiin ja ennätykset paukkuivat. Eilisessä neliottelussa Kuusikko teki puomilla henkilökohtaiset ennätyspisteet, jotka ylittyivät myös tämän päivän puomifinaalissa tuloksen ollessa huikeat 13,633.

Nojapuilla Kuusikko onnistui tekemään ensimmäistä kertaa kisasuorituksessa vaikeudeltaan 6,2 pisteen sarjan, mikä on tällä hetkellä Kuusikon ennätystasoa. Sekä nojapuiden tulos, että eilen saadut neliottelupisteet enteilevät naisten telinevoimistelun lajipäällikkö Satu Murtosen mukaan hyviä mahdollisuuksia onnistua myös tulevissa kansainvälisissä kisoissa.

Hypyn ja permannon Suomen mestaruudet uusiin osoitteisiin

Ensimmäistä kauttaan aikuisten sarjassa voimisteleva HIFK Gymnasticsin Ekaterina Podobed loisti tänään permannolla ja vei kultaisen sijan sisukkaalla sarjallaan. Hypyssä Suomen mestariksi kruunattiin Fanni Varanka (Taipumattomat).

Tämän viikonlopun SM-kilpailut toimivat viimeisenä näyttökilpailuna toukokuun lopulla Saksassa käytäviin EM-kilpailuihin. Suomen joukkue valitaan SM-kisojen jälkeen. Voimisteluliitto tiedottaa EM-joukkueesta sen vahvistuttua.

Tulokset - naisten telinefinaalit

Permanto

  1. Ekaterina Podobed (HIFK Gymnastics), 12,700
  2. Ada Hautala (Oulun Pyrintö), 12,300
  3. Fanni Varanka (Taipumattomat), 12,266

Hyppy

  1. Fanni Varanka (Taipumattomat), 12,600
  2. Adeliina Siikala (HIFK Gymnastics), 12,466
  3. Saara Kokko (Oulun Pyrintö), 12,133

Nojapuut

  1. Maisa Kuusikko (Tampereen Voimistelijat), 13,566
  2. Sirkku Korpela (Taipumattomat), 12,566
  3. Kaia Tanskanen (Jyväskylän Voimistelijat –79), 12,500

Puomi

  1. Maisa Kuusikko (Tampereen Voimistelijat), 13,633
  2. Ada Hautala (Oulun Pyrintö), 12,800
  3. Kaia Tanskanen (Jyväskylän Voimistelijat –79), 12,500

Kaikki päivän tulokset tulospalvelusta >>

Liitteenä kuva puomin mitalikolmikosta. Vasemmalla Ada Hautala (hopeaa), keskellä Maisa Kuusikko (kultaa) ja oikealla Kaia Tanskanen (pronssia) Kuvaaja: Anssi Mäkinen / Suomen Voimisteluliitto.

Lisätietoja

Satu Murtonen, lajipäällikkö

satu.murtonen@voimistelu.fi, p. 040 544 880

 

Akseli Karsikas vei kotihallissaan kolme miesten telinevoimistelun Suomen mestaruutta

$
0
0

Oulun Pyrinnön Akseli Karsikas oli sunnuntaina 4.5.2025 käytyjen SM-telinefinaalien menestynein urheilija kolmella mestaruudellaan ja kahdella himmeämmällä mitalillaan. Voimistelun SM-kilpailuiden päätöspäivänä Karsikas voitti kultaa permannolla, hypyllä ja rekillä. 

Miesten telinefinaalit käytiin voimistelun yhteisten SM-kilpailujen viimeisenä kilpailuna. Ouluhallissa nähtiin sunnuntai-iltana tasokas mittelö, jossa kilpailivat edellispäivän karsintojen kunkin telinteen kuusi parasta voimistelijaa. 

Akseli Karsikkaan lisäksi mitaleita rohmusi Espoon Telinetaitureiden Robert Kirmes, joka otti viisi mitalia. Edellispäivänä kuusiottelun Suomen mestaruuden voittanut Kirmes vei sunnuntaina hevosen ja renkaiden mestaruuden. Nojapuilla kultaa vei Voimisteluseura Helsingin Elias Koski

Karsikas saapui SM-kilpailuihin Yhdysvalloista, jossa hän opiskelee ja harjoittelee kovatasoisessa yliopistovalmennuksessa. Mitalisaalis kotikisoissa ilahdutti voimistelijaa suuresti. 

“Permanto onnistui paljon paremmin kuin eilen [kuusiottelussa]. Rekillä sain myös pari ongelmaa fiksattua eilisestä, ja se onnistui tänään tosi hyvin. Renkaatkin onnistui paljon paremmin kuin eilen. Sanoisin, että rekki onnistui parhaiten”, Karsikas kertasi iltaansa. 

Kansainvälisiä kisoja ajatellen Karsikas tietää kehityskohteensa: 
 
“Tarvitsisin sarjoihin vähän lisää vaikeutta EM-kisoihin. Nyt on hyvä pohja alla.” 

Viime vuonna viidellä telineellä mestaruutta juhlinut Robert Kirmes uusi mestaruutensa hevosella ja renkailla. 

“Olen tosi tyytyväinen siihen, että olen saanut sarjoihin paljon vaikeutta lisää. Nyt on maailmanluokan sarjoja. Pitäisi vaan saada niitä puhtaasti tehtyä, että pääsen sinne maailman huipulle.  

Nojapuut on (sen sijaan) ollut koko viikonlopun semmoinen, että siinä on tullut pieniä epäonnistumisia, mutta lähdetään treenaamaan. Eiköhän sekin parane”, Kirmes sanoi. 

Emil Soravuolla (Espoon Telinetaiturit) ei tällä kertaa ollut paras päivä permannolla, lopputuloksena viides sija. 

Kilpailu oli myös karsinta seuraavaan tärkeään arvokisaan eli touko-kesäkuun vaihteen EM-kisoihin, jotka käydään Saksan Leipzigissa. Joukkue valitaan ensi viikolla. 

Tulokset

Permanto 
 
1. Akseli Karsikas (Oulun Pyrintö) 13,300 
2. Robert Kirmes (Espoon Telinetaiturit) 13,066 
3. Aaro Harju (Tampereen Sisu) 12,400 
 
Hevonen 

1. Robert Kirmes (Espoon Telinetaiturit) 13,633 
2. Elias Koski (Voimisteluseura Helsinki) 13,333 
3. Akseli Karsikas (Oulun Pyrintö) 12,433 

Renkaat 
 
1. Robert Kirmes (Espoon Telinetaiturit) 13,433 
2. Akseli Karsikas (Oulun Pyrintö) 13,233 
3. Elias Koski (Voimisteluseura Helsinki) 12,966 
 
Hyppy 
 
1. Akseli Karsikas (Oulun Pyrintö) 13,433 
2. Leevi Makkonen (Espoon Telinetaiturit) 12,983 
3. Ilari Huovinen (Tampereen Sisu) 12,633. 

Nojapuut 
 
1. Elias Koski (Voimisteluseura Helsinki) 12,966 
2. Oskar Kirmes (Espoon Telinetaiturit) 12,766 
3. Robert Kirmes (Espoon Telinetaiturit) 12,700 

Rekki 
 
1. Akseli Karsikas (Oulun Pyrintö) 13,566 
2. Robert Kirmes (Espoon Telinetaiturit) 13,233 
3. Leo Lehtinen (Gymna) 12,400 

Kaikki tulokset täällä.  

Lisätietoja: 

Ella Launonen 

ella.launonen@voimistelu.fi 

+358 503075791 

Voimisteluliitto, viestinnän asiantuntija

TeamGymissä, akrobatiavoimistelussa ja trampoliinivoimistelussa kruunattiin viikonlopun aikana uusia Suomen mestareita – kultamitalit pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Jyväskylään

$
0
0

Voimistelun kahdeksan lajin yhteiset SM-kilpailut käytiin 2.-4.5.2025 Oulussa.

TeamGymissä jännittävä taisto mestaruudesta

TeamGymin uudeksi naisten sarjan Suomen mestariksi voimisteli päätöspäivän jännittävässä kilpailussa Espoo Helsinki Elite (Espoon Telinetaiturit & Helsingfors Gymnastikklubb). Kultakamppailu oli todella tiukka, ja lopulta pääkaupunkiseudun joukkue vei Suomen mestaruuden vain 0,350 pisteen erolla hopealle voimistelleeseen JyVoTV Edustukseen (Jyväskylän Voimistelijat & Tampereen Voimistelijat).

Espoo Helsinki Elite on kahden seuran urheilijoista koottu yhdistelmäjoukkue, jonka tähtäin on marraskuun koti-PM-kisoissa Espoossa. PM-kilpailut ovat TeamGymissä toiseksi korkein arvokilpailu, ja siellä kilpailevat maajoukkueiden sijaan seurajoukkueet.

”SM-voitto tuntuu ihan älyttömältä, huikea fiilis! Ei riitä edes sanoja. Kilpailu meni tosi hyvin - meillä oli pientä haparointia kokeilussa, mutta itse kisaan saimme itsemme hyvin kerättyä.

Pientä parannettavaa jäi, mutta niitä viilaillaan kahden viikon päästä järjestettäviin Joensuun kilpailuihin, joissa karsitaan PM-kilpailuihin. Voiton avain oli tänään hyvässä yhteishengessä ja onnistuneessa vapaaohjelmassa”, iloitsivat joukkueen kapteenit Emmi Hietasalo ja Julia Jokinen.

Tuoreessa Suomen mestarijoukkueessa voimistelevat Cecilia Brunlöf, Karin Granqvist, Emmi Hietasalo, Jenna Häkkinen, Iida Hämäläinen, Julia Jokinen, Milla Kilpikivi, Riine Maarni, Irina Miinin, Peppi Rossow, Ronja Räbinä, Miisa Seppälä, Aino Sivula ja Ella Timonen.

Akrobatiavoimistelu Tampereen ja trampoliinivoimistelu Espoon juhlaa

Akrobatiavoimistelussa aikuisten sarjojen osallistujamäärät olivat ilahduttavassa kasvussa edellisvuosiin verrattuna. Aikuisissa kilpailtiin naisten parien ja triojen sarjoissa.

Perjantaina 2.5. käytiin nosto- ja heitto-ohjelmien kilpailut, jotka olivat samalla kokonaiskilpailun alkukilpailu. Kokonaiskilpailun mestarit selvisivät lauantain 3.5. finaaleissa.

 Jaossa olleista kuudesta kultamitalista viisi matkasi Tampereelle Akron Taian edustajille ja yksi Jyväskylään Palokan Ilon triolle. Katso kaikki tulokset alta!

Trampoliinivoimistelussa kilpailtiin kolmessa kilpailumuodossa: perjantaina 2.5. käytiin tuplaminitrampoliinin eli DMT:n kilpailut ja lauantaina puolestaan yksilö- ja synkrotrampoliinin (parien) kipailut. Kaikissa kilpailumuodoissa kilpailtiin naisten ja miesten sarjoissa.

Trampoliinivoimistelu oli Espoon dominointia: yksi mestaruus matkasi Bounce Espoon edustajille, loput Espoon Telinetaitureille. Katso kaikki tulokset alta.

Tulokset

Akrobatiavoimistelu

Aikuiset, naisten parit - kokonaiskilpailu 

  1. Emma Hossi, Sanni Niemi, Akron Taika, 74,300 
  2. Anna Kivistö, Elviira Laine, Akron Taika, 70,143 
  3. Tähkä Hakkarainen, Soila Kojo, Akron Taika, 65,513 

Aikuiset, triot - kokonaiskilpailu 

  1. Iina Niemelä, Niia Niemelä, Aino Väätäinen, Akron Taika, 76,103 
  2. Sara Liias, Vilma Luoma-Nirva, Aada Punakivi, Palokan Ilo, voimistelu ja liikunta, 75,126 
  3. Julia Jormanainen, Isa Järvinen, Sara Stenbacka, Akroteam Lohja, 69,526 

Aikuiset, naisten parit – heitto-ohjelma 

  1. Emma Hossi, Sanni Niemi, Akron Taika, 23,684 
  2. Tähkä Hakkarainen, Soila Kojo, Akron Taika, 22,747 
  3. Anna Kivistö, Elviira Laine, Akron Taika, 22,383 

Aikuiset, naisten parit – nosto-ohjelma 

  1. Emma Hossi, Sanni Niemi, Akron Taika, 25,593 
  2. Anna Kivistö, Elviira Laine, Akron Taika, 23,417 
  3. Tähkä Hakkarainen, Soila Kojo, Akron Taika, 22,993 

 

Aikuiset, triot – heitto-ohjelma 

  1. Sara Liias, Vilma Luoma-Nirva, Aada Punakivi, Palokan Ilo, voimistelu ja liikunta, 25,167 
  2. Julia Jormanainen, Isa Järvinen, Sara Stenbacka, Akroteam Lohja, 23,723 
  3. Iina Niemelä, Niia Niemelä, Aino Väätäinen, Akron Taika, 23,719 

 

Aikuiset, triot – nosto-ohjelma 

  1. Iina Niemelä, Niia Niemelä, Aino Väätäinen, Akron Taika, 26,201 
  2. Julia Jormanainen, Isa Järvinen, Sara Stenbacka, Akroteam Lohja, 25,476 
  3. Sara Liias, Vilma Luoma-Nirva, Aada Punakivi, Palokan Ilo, voimistelu ja liikunta, 25,329 

Kaikki tulokset täällä.

Trampoliinivoimistelu

DMT (tuplaminitrampoliini) naiset 

  1. Saana Salli Espoon Telinetaiturit 88,400 
  2. Iina Vuorikoski Espoon Telinetaiturit EsTT 87,400 (D: 4,4 + 3,5) --> tasatilanteessa korkeampi vaikeus voittaa 
  3. Jade Naapila Espoon Telinetaiturit 87,400 (D: 2,7 + 3,3) 

DMT (tuplaminitrampoliini) miehet 

  1. Bastian Åkerlund Espoon Telinetaiturit 98,700 
  2. Kaius Kääriäinen Espoon Telinetaiturit 96,500 
  3. Luka Vanttaja Espoon Telinetaiturit 96,000  

Yksilö naiset 

  1. Linda Golmohammadi, Espoon Telinetaiturit, 48,950 
  2. Silja Ståhl, Espoon Telinetaiturit, 48,530 
  3. Maisa Jansson, Espoon Telinetaiturit, 48,280 

Yksilö miehet 

  1. Jasper Julkunen, Espoon Telinetaiturit, 45,710 
  2. Bastian Åkerlund, Espoon Telinetaiturit, 45,650 
  3. Tomi Haapajärvi, Espoon Telinetaiturit, 44,490 

Synkro naiset 

  1. Ada Hynninen, Iisa Kapiainen, Voimisteluseura Bounce Espoo, 42,010 
  2. Ada Heikkinen, Jade Naapila, Espoon Telinetaiturit, 41,570 
  3. Veera-Emilia Saario, Silja Ståhl, Espoon Telinetaiturit, 41,415 

Synkro miehet 

  1. Tomi Haapajärvi, Bastian Åkerlund, Espoon Telinetaiturit, 12,855 

Kaikki tulokset täällä. 

TeamGym

Naisten joukkueet - lopputulos

  1. Espoo Helsinki Elite, Espoon Telinetaiturit, Helsingfors Gymnastikklubb, 47,400 
  2. JyVOTV Edustus, Jyväskylän Voimistelijat –79, Tampereen Voimistelijat, 47,050 
  3. Aurum, HIFK Gymnastics, 41,175 

 Kaikki tulokset täällä 

Lisätietoja:

Ella Launonen, viestinnän asiantuntija

ella.launonen@voimistelu.fi  

Oulun teatteri hakee näkemyksellistä taiteellista johtajaa

$
0
0

Oulun teatteri hakee taiteellista johtajaa, jonka kausi alkaa tammikuussa 2027. Nykyinen taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio on toiminut taiteellisena johtajana vuodesta 2020 alkaen ja hänen kautensa päättyy joulukuun lopussa 2026. 

Lehmuskallio on kehittänyt teatterin taiteellista toimintaa ja sisältöjä kaudellaan merkittävästi. Hänen erityisosaamisalueitaan ovat olleet alan ajankohtaiset teemat eli moninaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä eettisten työskentelytapojen kehittäminen.  

Alma on tehnyt teatterissamme merkityksellistä ja tuloksellista työtä. Taiteellisen johtajan vaihtuminen herättää jo etukäteen kaihon tunteita, mutta onneksi meillä on vielä pitkä yhteinen sopeutumisaika edessä”, kertoo Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen
  
Taiteellinen johtaja vastaa Oulun teatterin taiteellisesta linjasta ja sisällöistä, suunnittelee ohjelmiston ja johtaa sen taiteellista toteuttamista. Lisäksi hän toimii taiteellisen henkilöstön ja tuotantopäällikön esihenkilönä ja vastaa taiteellisen osaston toiminnasta, osaamisen kehittämisestä ja taloudesta.

"Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen olemme valmiita vastaanottamaan uuden visionäärisen tekijän teatteriimme. Meillä tehdään korkealaatuista, kunnianhimoista ja alaa eteenpäin vievää teatteritaidetta ja haluamme jatkaa pohjoisten yleisöjen palvelemista parhailla mahdollisilla tavoilla", Moilanen kuvailee.

Taiteellinen johtaja kehittää teatterin toimintaa strategian mukaisesti yhdessä teatterin toimitusjohtajan kanssa, toimii teatterin edustajana ja ylläpitää sekä vahvistaa alan verkostoja. Teatterin viestinnässä taiteellisella johtajalla on tärkeä rooli taiteellisen linjan esiin nostajana ja puolestapuhujana. 

Tarjoamme ainutlaatuisen mahdollisuuden luotsata Pohjois-Suomen suurinta ammattiteatteria kasvavassa ja uudistuvassa kulttuurikaupungissa”, Moilanen sanoo. 
 
Toiveissa vahva taiteellinen visio 

Oulun teatteri odottaa hakijoilta vahvaa taiteellista visiota ja kykyä perustella valitsemansa linja, kykyä suunnitella korkeatasoista, monipuolista, rohkeaa ja inspiroivaa ohjelmistoa pohjoisissa olosuhteissa. 

Lisäksi hakijoilta odotetaan näyttöjä korkeatasoisesta taiteellisesta työskentelystä, työssä osoitettuja erinomaisia esihenkilö- ja johtamistaitoja, hyviä yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä talouden seurannasta ja hallinnasta.  

Eduksi tehtävässä katsotaan muun muassa kokemus ohjelmiston suunnittelusta, teatterialalla sovellettavien työehtosopimusten tuntemus, neuvottelu- ja sopimusosaaminen, hyvät esiintymis-, vuorovaikutus, viestintä- ja verkostoitumistaidot, kokemus strategiatyöskentelystä ja strategian käytäntöön viemisestä ja aito halu kehittää alan käytäntöjä.  

Kelpoisuusehtona tehtävään on alan korkeakoulutus ja/tai teatterijohtajan tehtävässä osoitettu pätevyys. Tehtävä edellyttää erinomaista teatterialan tuntemusta, ja hakijalla tulee olla vähintään kolme vuotta työkokemusta esittävistä taiteista. 
 
Taiteellisen johtaja haku on auki 5.5.–6.6., ja hakemukset voi jättää osoitteessa https://careers.mps.fi/.  

Lisätiedot aiheesta ja haastattelupyynnöt:   
Minna Koivunen   
Viestintäsuunnittelija   
044 703 7111   
minna.koivunen@oulunteatteri.fi   

Uudet lautasmallit “ainakin yritin” ja “close enough” kannustavat syömään enemmän kasviksia

$
0
0


Uudessa kasvihuoneviljelijöiden kampanjassa nähdään syömisen lautasmalleja, kuten “ainakin yritin”, “parhaani tein” ja “close enough”. Arjen huumorilla kannustetaan suomalaisia lähemmäs 500–800 gramman päivittäistä kasvisten ravitsemussuositusta. 

Viime syksynä Suomi sai uudet ravitsemussuositukset. Vilkasta keskustelua aiheutti erityisesti suositus, jonka mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä 500–800 grammaa päivässä. Tavoitetta pidettiin pääosin mahdottomana. Aiempi suositus oli puoli kiloa päivässä, ja siihenkin ylsi vain harva. Tutkimusten mukaan suomalaiset syövät keskimäärin 350 grammaa kasviksia päivässä, ja puoleen kiloon on yltänyt vain 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista. 

Suomalaisia kasvihuonevihannesviljelijöitä edustavat järjestöt Kauppapuutarhaliitto ry ja Österbottens Svenska Producentförbund r.f. tarttuvat uudessa kampanjassaan ravitsemussuositusten haasteeseen ja haluavat edistää suomalaisten terveellisempää syömistä kotimaisten kasvisten avulla. Kasvista ei jätetä -kampanjassa koulukirjoistakin tutusta lautasmallista on muotoiltu uusia versioita, jotka moni tunnistaa arjestaan tutuiksi. Lautasmallit on nimetty muun muassa Ainakin yritin -lautasmalliksi, Close enough -lautasmalliksi ja Parhaani tein -lautasmalliksi. Humoristisen kampanjan viesti on, että pienikin kasvisten lisäys arjen valinnoissa on askel terveellisempään ruokavalioon. 

”Kasvihuoneessa viljellyt kotimaiset kurkut, tomaatit ja salaatit ovat jo nyt suomalaisten suosikkivihanneksia. Lisäämällä esimerkiksi niitä enemmän ja useammin jokaiselle aterialle, pääsemme lähemmäs tavoitetta. Pienikin lisäys on parempi kuin ei mitään ”, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Kampanjassa ovat mukana myös sosiaalisen median vaikuttajat Niko Saarinen ja Ossi Lahtinen, jotka punnitsevat päivittäin syömiään kasvismääriä ja konkretisoivat kampanjasisällöissään, miten ravitsemussuositusten mukaisen 500–800 gramman päiväannoksen saa kasaan. 

Suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat vastuullisia

Kampanja haluaa saada suomalaiset syömään terveellisemmin nimenomaan kotimaisten kasvisten avulla. 

“Kotimaiset kasvikset ovat mahtavia. Ne on viljelty lähellä, ne ovat maukkaita ja monella mittapuulla vastuullisin valinta. Kotimaisen vihanneksen tunnistaa parhaiten Sirkkalehtimerkistä”, Kangas sanoo.

Kotimainen kasvihuoneviljelyala on pudottanut ilmastovaikutustaan jopa 60 prosenttia vuodesta 2004. Suurin yksittäinen tekijä vastuullisuuskehityksen taustalla on ollut öljyn käytön lasku samalla ajanjaksolla liki 90 prosenttia. Energianlähteinä on siirrytty käyttämään uusiutuvia polttoaineita, joiden osuus kasvihuoneiden lämmityksessä oli 56 prosenttia vuonna 2021. 

Suomalaisten vihannesten tuotantoa verrataan usein espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa vesijalanjälki on tomaatin tuotannossa 91-kertainen suomalaiseen kasvihuonetomaattien tuotantoon verrattuna. Espanjassa tarvitaan myös kymmenkertainen alue maata saman vihannesmäärän viljelyyn, sillä suomalainen kasvihuoneala on kyennyt jatkuvasti nostamaan satomääriään.

Kauppapuutarhaliitto ja ÖSP edustavat valtakunnallisesti suomalaisia kasvihuoneviljelijöitä, jotka viljelevät kurkkuja, erilaisia tomaatteja, salaatteja ja yrttejä sekä paprikaa, munakoisoa, papuja ja chilejä. 

Kuvia kampanjan lautasmalleista löydät täältä


SKAL Liikenteessä -päivä tulee taas 7.5.2025 – luvassa kiinnostavia kuljetusyrittäjäkohtaamisia kautta maan!

$
0
0

Keskiviikkona 7.5.2025 SKALin iso joukko SKALin toimihenkilöitä ja luottamushenkilöitä jalkautuu päiväksi kuljetusalan yrityksiin vaihtamaan ajatuksia kuljetus- ja logistiikka-alasta sekä kuulemaan tuoreimmat terveiset merkitykselliseltä alalta, jonka kautta palvellaan ihan koko Suomea.  

Tänä vuonna kampanjapäivän vierailuja on sovittu ainakin 13 paikkakunnalle. Lisäksi kuljetusyrittäjiä kutsutaan tapaamaan henkilökuntaa munkkikahveilla Helsingin Haagassa sijaitsevalla SKALin toimistolla. 

Tapaamisten antia voi seurata päivän ajan SKALin somekanavissa tunnisteella #skalliikenteessä. 

Päivän aiheena reilu kuljetus 

Reilu kuljetus tarkoittaa, että yhteisillä kuljetusmarkkinoilla toimitaan yhteisillä pelisäännöillä. Reilua kuljetusta on esimerkiksi se, että yritykset noudattavat liikennelupavelvoitteita ja huolehtivat työnantajavelvoitteistaan. Kuljetusten ostajan tulee omalta osaltaan huolehtia näistä pelisäännöistä. Siksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Autoliikenteen Työnantajaliitto (ALT) ovat luoneet kuljetuspalveluiden ostajille suunnatun helppokäyttöisen Reilu kuljetus -oppaan. Oppaan avulla vahvistetaan yhteisiä pelisääntöjä ja torjutaan harmaata taloutta kuljetusalalla.  

Reilu Kuljetus-opas on maksutta saatavilla järjestöjen verkkosivuilla kuljetusasiakkaiden käyttöön, ja se on ajankohtainen myös tapahtumapäivänä.  

Toimitusjohtaja Anssi Kujala tavattavissa Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa  

SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala kiertää tänä vuonna yrityksiä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa 6.–7.5. Hän myös isännöi tapahtumapäivänä yrittäjiä Laitilan Shell-asemalla 7.5. klo 18.30 alkaen.  

- Reissulla haluan kuulla kuljetusyrityksien ja alan ajankohtaisesta tilanteesta. Me kaikki liikkeellä olevat keräämme yrittäjiltä käytännön tietoa siitä mihin järjestömme pitää vaikuttaa ja miten voimme palvella entistä paremmin SKALin jäseniä. Pyrimme samalla korostamaan alan merkityksellisyyttä Suomelle, Kujala kertoo.  

Toimittajat ovat tervetulleita Laitilan Shellille keskiviikkona 7.5 klo 18.30–20.00  

Tilaisuudessa on järjestäjinä myös Laitilan Ammattiautoilijoiden yrittäjiä sekä ST1n Pertti Salo. Tilaisuudessa on mahdollisuus haastatella Anssi Kujalaa ja seudun yrittäjiä. 

SKAL vaikuttaa alan puolesta 

Kuljetusyritykset pitävät Suomen liikkeessä. Tutustu ajankohtaisiin julkaisuihimme:  

 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:    

Heini Polamo, viestintäjohtaja, SKAL, puhelin 040 506 0131, heini.polamo@skal.fi 

Ariela Säkkinen, viestinnän asiantuntija, toimituspäällikkö, puhelin 040 518 5688,  ariela.sakkinen@skal.fi  

Metsän merkitys tuottavana omaisuutena kasvaa

$
0
0

Metsän rooli taloudellisesti tuottavana omaisuutena korostuu yhä vahvemmin muuttuvassa maailmassa. Suomen Yrittäjäopisto käynnistää toukokuun alussa uuden koulutushankkeen, jonka tavoitteena on edistää metsien suunnitelmallista ja kestävää hyödyntämistä. "Maatilan metsäomaisuus tuottamaan" -hanke toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa, joka osallistuu hankkeen rahoitukseen.

Maatilan metsäomaisuus tuottamaan -hanke on suunnattu keskisuomalaisille maatalousyrittäjille, metsänomistajille ja muille maaseudun toimijoille, jotka haluavat kehittää metsätaloutta osaksi liiketoimintaansa. Tavoitteena on muuttaa passiivinen metsäomaisuus aktiiviseksi ja tuottavaksi osaksi maatilan taloutta.

Koulutuksen aikana osallistujat perehtyvät muun muassa metsän taloussuunnitteluun, puukaupan hallintaan, rahoitusvaihtoehtoihin sekä uusiin ansaintamalleihin. Toteutus sisältää webinaareja, työpajoja ja käytännön harjoituksia, jotka tarjoavat konkreettisia työkaluja metsän hyödyntämiseen.

Hanke tarjoaa käytännön ratkaisuja maatilan ja metsän liiketoimintojen yhdistämiseen, talousosaamisen vahvistamiseen ja kestävään metsänhoitoon. Osallistujat saavat ajankohtaista tietoa ja asiantuntijatukea, joiden avulla metsäomaisuuden arvo saadaan hyödynnettyä suunnitelmallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Tuloksena syntyy aktiivisempaa metsänhoitoa, suunnitelmallisempaa puukauppaa ja taloudellisesti kannattavampaa metsätaloutta. Hyödynsaajia ovat metsänomistajien lisäksi koko maaseudun elinkeinoelämä, kun metsien käyttöä kehitetään entistä tavoitteellisemmaksi.

Hanke toteutetaan Keski-Suomessa ajalla 1.5.2025–30.4.2027. Osallistumismaksu on 190 euroa/henkilö.

Lisätietoja: 
Mikko Lääveri, 
yritystoiminnan kouluttaja, hankeasiantuntija, Suomen Yrittäjäopisto
mikko.laaveri(at)syo.fi 
puh. 0406378818 

Euroopan unionin osarahoittama

 

 

Median vierailuaika Valokuvataiteen museon kesänäyttelyihin to 8.5. klo 11–12

$
0
0

03_cowboy-girls_kole_bargain.jpg

Median vierailuaika Valokuvataiteen museon kesänäyttelyihin torstaina 8.5. klo 11–12.
RSVP jaakko.laasanen@fmp.fi 
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki.

Esillä näyttelyt:
Karoliina Paatos: Heroes & Cowboy Girls
Activestills – dokumentoimassa elämää, kuolemaa ja vastarintaa Palestiinassa

Karoliina Paatos sekä Activestillsin kuvaajia on paikalla haastatteluita varten.

Lisätiedot:
Jaakko Laasanen, viestintäpäällikkö, Suomen valokuvataiteen museo
jaakko.laasanen@fmp.fi
040 6800 307

Kuva: Karoliina Paatos: Kole & Bargain kävelyllä (ennen kuin Bargain jouduttiin lopettamaan tien laidassa, koska auto törmäsi kuljetusvaunuun), Dixie Valley, 2015.

Lähes 500 partiolaista täyttää Hervannan kadut ja metsät tulevana viikonloppuna

$
0
0

Satoja pieniä partiolaisia saapuu Tampereen Hervantaan lauantaina 10.5., kun Hämeen Partiopiiri järjestää vuosittaisen sudenpentukilpailun. Tämän vuoden Kipinä 2025 -partiotaitokilpailu kokoaa yhteen noin 300 sudenpentua (7-9-vuotiaita partiolaisia), noin 100 saattajaa sekä toiset 100 vapaaehtoista järjestäjää.

Sudenpentukilpailu, eli sudenpentujen oma partiotaitokilpailu, on koko kevään kohokohta nuorille partiolaisille. Hervannan alue täyttyy iloisista ryhmistä, jotka suunnistavat rasteilta toiselle ratkoen monipuolisia tehtäviä. Tehtävissä korostuvat partio-ohjelman mukaisesti muun muassa yhteistyö, luovuus, kädentaidot ja luonnontuntemus.

Onnistumisen iloa ja seikkailuja

Kilpailu tarjoaa nuorille partiolaisille mahdollisuuden soveltaa vuoden aikana opittuja taitoja käytännössä ja ennen kaikkea viettää hauska päivä yhdessä muiden partiolaisten kanssa. Hervannan monipuoliset maastot tarjoavat kisalle oivalliset puitteet.

– Sudenpentukilpailu on lapsille ainutlaatuinen kokemus. On mahtavaa nähdä, miten intoa ja yhteishenkeä riittää koko päiväksi! Tavoitteena on, että jokainen lapsi kokee onnistumisen iloa ja pääsee seikkailemaan turvallisessa ympäristössä, kertoo kilpailunjohtaja Eemeli Heikkilä.

Partiota yli kuntarajojen

Tänäkin vuonna kilpailuun osallistuu kisailijoita ympäri Hämeen Partiopiirin toiminta-aluetta, myös Tampereen ulkopuolelta. Kisailijoita saapuu Tampereen lisäksi muun muassa Pälkäneeltä, Nokialta, Kangasalta, sekä Ylöjärveltä.

– Toivotamme kaikki kiinnostuneet Hervantalaiset seuraamaan kisapäivää ja rastien suoritusta! Rasteja löytyy erityisesti Etelä-Hervannan alueelta sekä Ahvenisjärven ympäristöstä.

– Päivä on tärkeä kisailijoille, joten annetaanhan heille oma rauhansa suorittaa rasteja sekä nauttia kisapäivästä. Rasteja voi siis seurata sivusta, sopivan etäisyyden päästä suorituspaikoista, jotta kisailijat saavat keskittyä rasteihin häiriöttä, Heikkilä toteaa.

Kipinä 2025 -partiotaitokilpailu alkaa lauantaina 10.5. aamulla ja päättyy iltapäivällä kello 17 mennessä. Kilpailun ei odoteta aiheuttavan erityistä haittaa liikenteelle, mutta järjestäjä toivoo erityisesti autoilijoiden kiinnittävän huomioita pieniin partiolaisiin, jotka mahdollisesti liikkuvat Hervannan alueella kisapäivänä.

Kilpailun järjestävät Hämeen Partiopiiri ja Hervantalaiset lippukunnat: Partiolippukunta Tervaksentekijät ja Hervannan Hukat, yhdessä muiden Tamperelaisten lippukuntien kanssa. Partio on Suomen suurin nuorisojärjestö, jossa Suomessa on vuositasolla mukana noin 65 000 partiolaista. Partio on poliittisesti ja uskonnollisesti riippumatonta toimintaa kaiken ikäisille ihmisille. Partio on paitsi harrastus, myös tavoitteellista kasvatustoimintaa. Partiossa kasvetaan yhdessä tekemällä luotettaviksi, toinen toistaan kunnioittaviksi ja ympäristötietoisiksi ihmisiksi.

Lisätietoja ja median yhteydenotot:

Eemeli Heikkilä, kilpailunjohtaja
Puh. 041 522 4114
S-posti. eemeli.heikkila_old@partio.fi

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan kisapäivää ja tutustumaan nuorten partiolaisten vauhdikkaaseen menoon! Toivomme, että olette yhteydessä kilpailun johtajaan etukäteen.

Kuvia median käyttöön Hämeen Partiopiirin kuvapankista: https://hameenpartiopiiri.kuvat.fi/kuvat/Medialle/Partiotaitokisoja/ 

Oamk ja OSAO avaavat suoran väylän liiketalouden korkeakouluopintoihin – pilotti käynnistyy lukuvuonna 2025–2026

$
0
0

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) laajentaa Oamk Highway -ohjelman nyt myös liiketalouden alalle. Uudistus tarjoaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuuden varmistaa opiskelupaikka Oamkissa jo opintojen aikana – ja sujuvoittaa näin siirtymistä  korkeakouluopintoihin. 

Oamk Highway -opinnot sisältävät kolme opintojaksoa (yhteensä 15 opintopistettä), jotka opiskelija suorittaa toisen asteen opintojen rinnalla. Opintojen hyväksytysti suorittaminen mahdollistaa opiskelupaikan Oamkissa ilman erillistä valintakoetta. 

Liiketalouden Oamk Highway -ohjelma avautuu ensimmäistä kertaa lukuvuonna 2025–2026, kun sitä pilotoidaan Koulutuskuntayhtymä OSAOn kanssa. Ensimmäiset kurssit käynnistyvät keväällä 2026. 

– OSAO on meille merkittävä alueellinen yhteistyökumppani ja luonnollinen valinta, kun laajennamme Highway-konseptia liiketalouteen. Haluamme tarjota OSAOn opiskelijoille suoran polun Oamkin tradenomiopintoihin ja samalla kasvattaa alan opiskelijamääriä, kertoo Jouni Kääriäinen, Oamkin liiketalouden ja luonnonvara-alan osaamispäällikkö.  

– Moni opiskelija suunnittelee jo merkonomiopintojen alussa jatko-opintoja ammattikorkeakoulussa, joten tämä on odotettu ja toivottu mahdollisuus, kertoo OSAOn opinto-ohjaaja Anni Saaranen. – Suora väylä korkeakouluun helpottaa opintojen suunnittelua ja tekee siirtymästä aiempaa sujuvamman. 

Oamk Highway -ohjelma on jo käytössä muun muassa tekniikan, tietotekniikan, tietojenkäsittelyn ja luonnonvara-alan opinnoissa. Laajennus liiketalouteen on tärkeä askel kohti yhä tiiviimpää toisen asteen ja korkeakoulutuksen yhteistyötä. 

Lisätietoja: 

Jouni Kääriäinen, osaamispäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu, puh. 050 511 7907, jouni.kaarianen@oamk.fi 

Anni Saaranen, opinto-ohjaaja, Koulutuskuntayhtymä OSAO, puh. 040 184 9342 
anni.saaranen@osao.fi 

Punkkien levittämä TBE (puutiaisaivotulehdus) on lisääntymässä Pohjoismaissa - uutta tietoa TBE-taudilta suojautumisesta

$
0
0

TBE-tapaukset (eli puutiaisten levittämät aivotulehdustapaukset) ovat yleistyneet viime vuosina kaikissa Pohjoismaissa.[1,2,3,4] Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan rokottautuminen TBE:tä vastaan esti vuosina 2018–2022 noin 1 000 TBE-tapausta, jotka olisivat muuten voineet johtaa vakavaan sairauteen ja sairaalahoitoon. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa.[5]

Suomessa on todettu viime vuosina noin 90–190 puutiaisen levittämää aivotulehdus- eli TBE-tapausta.[1] Vuonna 2024 Suomessa raportoitiin enemmän TBE-tapauksia kuin koskaan aikaisemmin.[1] Ruotsissa raportoidaan TBE-tapauksia vuosittain Pohjoismaista eniten, 300–600 tapausta. Norjassa ja Tanskassakin TBE-tapaukset ovat yleistyneet viime vuosina.[2,3,4]

TBE-tapausten määrä lisääntynyt Pohjoismaissa

TBE-riskialueet ja rokotussuositus Suomessa

Uusi ruotsalainen tutkimus TBE-tautitapauksista

Ruotsissa julkaistiin tammikuussa 2025 Pfizerin tutkijaryhmän tekemä havainnointitutkimus, jossa tutkittiin TBE-rokottautumista, rokotteen tehoa ja sen vaikutusta. Tutkimuksen arvion mukaan TBE-rokottaminen esti viiden vuoden aikana 2018–2022 noin 1 000 TBE-tapausta, jotka olisivat muuten voineet johtaa vakavaan sairauteen ja sairaalahoitoon.[5]

Tutkimuksessa käytettiin lähteenä väestön rokotustietoja ja Folkhälsomyndighetenin kirjaamia TBE-tautitapauksia. Estettyjen tapausten määrä laskettiin sairausilmaantuvuuden ja mitatun rokotetehon perusteella.[5]

Tutkimuksen mukaan suurin osa Ruotsin TBE-tapauksista ilmeni rokottamattomilla henkilöillä. TBE-tapauksista, joissa rokotustiedot olivat saatavilla, 83 prosenttia (1 564 yhteensä 1 890:stä tapauksesta), oli rokottamattomia ja alle 5 prosenttia (82 henkilöä) oli rokotettu rokotusohjelman mukaisesti. Tutkimukseen osallistuneista henkilöistä, joiden rokotustiedot olivat saatavilla, 52 prosentilla ei ollut rokotusta TBE:tä vastaan.[5]

Tutkimus on julkaistu Scientific Reports (Nature) -lehdessä. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty muissa Pohjoismaissa. Ruotsin tutkimustulokset ovat linjassa muiden TBE-rokotusten seurantatutkimusten kanssa, joita on tehty Itävallassa, Tšekissä, Saksassa, Latviassa ja Sveitsissä.[5]

Tietoa TBE:stä:

  • TBE eli puutiaisaivokuume on virustauti, joka leviää punkkien välityksellä.
  • Useimmat tartunnan saaneet saavat lieviä oireita, mutta jotkut saavat vakavan sairauden. TBE:n saaneelle kehittyy flunssankaltaisia oireita, kuten lievää kuumetta sekä pään- ja nivelsärkyä. Noin 20–30 prosentille ensimmäisen vaiheen oireita saaneista tauti etenee keskushermostotulehdukseksi. Potilaalla on kuumetta, päänsärkyä, niskan jäykkyyttä, valonarkuutta, pahoinvointia ja mahdollisesti muitakin neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kramppeja ja halvausoireita.[6]
  • TBE:hen ei ole parantavaa hoitoa, mutta sitä vastaan voi rokottautua. Jos oleskelee pitkiä aikoja sellaisilla alueilla, joilla TBE:tä esiintyy, kannattaa harkita rokottautumista sitä vastaan. Punkeilta voi suojautua myös vaatetuksella ja hyönteiskarkotteilla.[7] 

 

Tiedustelut

  • Ruotsin tutkimukseen liittyvät kysymykset englanniksi tai ruotsiksi: Andreas Palmborg, Senior Medical Affairs Scientist, Pfizer, puh. +46(0)8-550 520 00 (vaihde)
  • Muut tiedustelut: viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Jutta Joutseno, Pfizer, puh. 09 430 040 (vaihde)

 

Lähteet

  1. Suomen TBE-tapausten määrä: Tartuntatautirekisteri: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ttr/cases/summary_region?reportgroupsel_0=877823&timesel_0=878344&timesel_1=&areasel_0=877686&areasel_1=&measuresel_0=877837#. Vierailtu 11.4.2025.
  2. Ruotsin TBE-tapausten määrä: Folkhälsomyndigheten: https://www.folkhalsomyndigheten.se/folkhalsorapportering-statistik/statistik-a-o/sjukdomsstatistik/tick-borne-encephalitis-tbe/?tab=tab-report. Vierailtu 11.4.2025.
  3. Tanskan TBE-tapausten määrä: Statens Serum Institut: https://www.ssi.dk/sygdomme-beredskab-og-forskning/sygdomsovervaagning/t/tbe-opgorelse-over-sygdomsforekomst-2024. Vierailtu 11.4.2025.
  4. Norjan TBE-tapausten määrä: Folkehelseinstituttet: https://www.fhi.no/sm/smittevernhandboka/sykdommer-a-a/skogflattencefalitt-tbe-virusinfeksjoner/?term=. Vierailtu 11.4.2025.
  5. Palmborg, Andreas et al. “Tick-borne encephalitis vaccine uptake, effectiveness, and impact in Sweden from 2018 to 2022.” Scientific reports 15,1 2927. 23 Jan. 2025, doi:10.1038/s41598-025-86968-y
  6. THL. https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/puutiaisaivotulehdus. Vierailtu 11.4.2025.
  7. TBE-rokote eli punkkirokote. THL. https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/tbe-rokote-eli-punkkirokote. Vierailtu 11.4.2025.

Lujabetoni on betonitoimittajana Tampereen ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssissa

$
0
0

Lujabetoni on valittu Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssiin valmisbetonitoimittajaksi. Kymmeniä tuhansia kuutioita betonia vaativassa raidehankkeessa rakennetaan raitiotieosuudet Sorin aukiolta Pirkkalan Suupalle ja Kaupin kampukselta Linnainmaalle.

Ensimmäinen toteutusvaihe Sorin aukiolta Partolaan ja Kaupin kampukselta Ruotulaan rakennetaan vuosina 2024–2028 ja toinen toteustusvaihe Partolasta Suupalle ja Ruotulasta Linnainmaalle rakennetaan vuosina 2028-2032. Toteutusvaihe on jatkoa jo käytössä olevalle raitiotieosuudelle Sorin aukion ja Kaupin kampuksen välillä.

Koko hankkeeseen suunnitellun raitiotien pituus on noin 13,6 kilometriä ja hankkeelle on kaavailtu 15 pysäkkiparia. Raitiotiepysäkit on suunniteltu niin, että pysäkistä noin 800 metrin säteellä sijaitsee mahdollisimman paljon nykyisiä ja tulevia palveluita, asukkaita ja työpaikkoja. Hankkeen yhteydessä laajennetaan myös Hervannassa sijaitseva raitiotievarikko uusia tarpeita vastaavaksi.

– Kiitämme luottamuksesta päästessämme jälleen yhteistyössä tekemään ja edistämään hanketta, johon meillä on vankka osaaminen. Kokemuksemme aiemmista ratahankkeista toimivat hyvinä referensseinä tällekin hankkeelle. Sen lisäksi, että pystymme luotettavasti valmistamaan vaativat infrakohteiden betonit, tarjoamme konsultaatiota ja apuamme suunnitteluun, sanoo Lujabetonin myyntijohtaja Anssi Tiukka. Kyseessä on merkittävä ja pitkäaikainen hanke, joka tuo Pirkanmaan osaajillemme erittäin tärkeää työkantaa, Tiukka lisää.

Useita vuosia kestävä hanke edellyttää betonintoimittajalta toimitusvarmuutta, infrabetoneiden tekemisen vankkaa osaamista sekä tarvittavia sertifikaatteja laadunvalvonnan tukena.
– Toimitusvarmuus ja osaaminen korostuvat hankkeen useiden isojen siltojen betonoinneissa. Betonitoimiukset tehdään Lujabetonin Tampereen tehtaalta Nokian tehtaan toimiessa varatehtaana, kertoo Tiukka.

Toimitukset ovat alkaneet ja raideliikenne alkaa elokuussa 2028 ensimmäisen vaiheen osalta.

Yhteystiedot
Lujabetoni Oy
Myyntijohtaja Anssi Tiukka, anssi.tiukka@luja.fi p. 044 585 2426

Kuvien lähde: Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssi


Savottapuiston rakentamistyöt jatkuvat tällä viikolla

$
0
0

Parooninmäen kaupunginosassa sijaitsevan Savottapuiston rakentamistyöt jatkuvat maanantaina 5. toukokuuta alkavalla viikolla työmaan perustamisella ja vanhojen leikkivälineiden purkamisella. Puisto valmistuu kokonaisuudessaan kesällä 2025.

Puistoa kehitetään lähiliikuntapaikaksi

Savottapuiston yhteydessä olleen lähiliikuntapaikan poistamisen jälkeen Mottitien varrella sijaitsevaa Savottapuistoa kehitetään uudeksi lähiliikuntapaikaksi. Syksyllä 2023 toteutetussa asukaskyselyssä puistoon toivottiin erityisesti peliareenaa, joka tullaankin rakentamaan tyhjän pelikentän tilalle.

Lapsille uusia leikkivälineitä

Lisäksi puistoon asennetaan yhdistelmäteline, joka vastaa asukkaiden toiveisiin köysikiipeilystä ja liukumisesta. Puiston leikkivälineet uusitaan ja niissä käytetään teemana metsäneläimiä. Myös valaistusta parannetaan.

Vaikka puistosuunnitelma oli esillä jo alkuvuodesta 2024, rakennustyöt ovat viivästyneet markkinaoikeuteen tehdyn valituksen vuoksi. Oikeuden päätös annettiin syyskuussa 2024, ja valitus hylättiin. Näin ollen työt voivat nyt jatkua, kun suurin osa työstä on siirtyi talviolosuhteiden vuoksi keväälle 2025.

Rakentamistyöt aiheuttavat puistossa tilapäisiä järjestelyitä.

Kaupunki on saanut rakentamiseen aluehallintovirastolta valtionavustusta 45 000 euroa, joka on noin 30 prosenttia kokonaiskuluista.

Savottapuiston sijainti kartalla (siirry Riihimäen karttapalveluun)

Lue aiempi uutinen (tammikuu 2024): Savottapuistosta lähiliikuntapaikka: puistoon peliareena, valaistus ja kalusteet uusitaan 

Kaupungin Puistot ja ulkoliikuntapaikat-verkkosivu

Juho Saari osoittaa uudessa kirjassaan statuksen olevan yhä näkyvämpi sosiaalisen eriarvoisuuden muoto Suomessa

$
0
0

Eriarvoisuutta vuosikymmeniä tutkineen professori Juho Saaren uutuusteos Ihmisiä yhteiskunnan portailla: Eriarvoisuus statusyhteiskunnassa on painava puheenvuoro sosiaalisen statuksen merkityksestä ihmisten elämässä 2010-luvun alkuvuosista 2020-luvun puoliväliin. Saari havainnollistaa, kuinka yhteiskunta näyttäytyy erilaisena eri statusasemista käsin, ja avaa uuden näkökulman suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliseen eriarvoisuuteen.

Teos julkaistaan 9.5.2025.

Suomi on menestyvä yhteiskunta, ja suomalaisten suuri enemmistö voi hyvin. Mutta menestyvinkin yhteiskunta on aina eriarvoinen, ja statusero on yhä näkyvämpi sosiaalisen eriarvoisuuden muoto suomalaisessa yhteiskunnassa. Status eli yksilön tai ryhmän paikka yhteiskunnan sosiaalisessa portaikossa vaikuttaa merkittävästi kaikkien suomalaisten elämänlaatuun ja yhteiskunnallisiin mielipiteisiin.

”Suurin osa suomalaisista on menestynyt statuskilpailussa 2000-luvulla varsin hyvin. Statuskilpailut ovat aina olleet ihmisten arkipäivää rakenteistavia tekijöitä, mutta aiemmin ne rajoittuivat paikallisiin statuslammikoihin. Sosiaalisten verkostojen laajentumisen ja median kehittymisen myötä statuskilpailu on siirtynyt yhä suurempiin lammikoihin”, Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sanoo.

Saari analysoi Ihmisiä yhteiskunnan portailla -uutuuskirjassaan kilpailuun ja vertailuun perustuvien statuserojen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Pääsääntöisesti suomalaisten sosiaalinen status on sukupolvien kuluessa noussut. 2020-luvun alun jälkeen väestön keskimääräinen status on laskenut ja matalan statuksen ryhmien suhteellisen osuus kasvanut. Samalla statusryhmien väliset erot elämänlaadussa ja yhteiskunnallisissa mielipiteissä ovat laajentuneet.

Statusasemien eriytyminen on alentanut suomalaisten elämänlaatua, lisännyt yksinäisyyttä ja taloudellista niukkuutta, kasvattanut masennusta sekä heikentänyt toimintakykyä ja kykyä toipua erilaisista vastoinkäymisistä. Muutokset ovat poikkeuksellisen nopeita ja yhdistyvät pandemian, energiakriisin ja sosiaaliturvan leikkausten aiheuttamaan kuormitukseen.

Saari havainnollistaa, kuinka yhteiskunta näyttäytyy erilaisena eri statusasemista käsin: ”Mitä ylemmältä askelmalta yhteiskunnan portailla yksilö tai ryhmä tarkastelee monimutkaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, sitä vähäisempinä tai maltillisempina näkyvät näihin kysymyksin liittyvät ongelmat ja epäkohdat.”

Tulos on samankaltainen kaikissa neljässä erikseen tarkastellussa teemassa eli näkemyksissä yhteiskunnan eriarvoisuudesta, samassa veneessä olemisesta, sosiaaliturvan alasajosta tai yhteiskunnallisista vastakkainasetteluista.

”Alemmilta askelmilta katsottuna eriarvoisuus kasvaa, väkeä putoaa veneestä, sosiaaliturvaa ajetaan alas ja yhteiskunnassa on voimakkaita ristiriitoja.”

Samalla kaikkien suomalaisten statusryhmien näkemykset yhteiskunnallisesta kehityksestä ovat keskimäärin muuttuneet kriittisemmiksi.

Elämänlaatu- ja mielipide-erojen ohella kirjassa tarkastelun kohteina ovat muun muassa, miten huono-osaiset asemoivat itsensä yhteiskunnan portailla, minkälaista kärsimystä hyväosaisten arvostelu aiheuttaa huono-osaisissa ja onko duunareiden yhteiskunnallinen asema uhattuna.

Esimerkiksi duunariammattien arvostus on tasaisesti kohonnut parinkymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Arvostetuimmat duunariammatit olivat arvostukseltaan samalla tasolla ammattitaitoa vaativien keskiluokkaisten ammattien kanssa.

”Tulokset eivät tue teesiä duunariammattien arvostuksen systemaattisesta laskusta tai arvostuskuilun syventymisestä duunareiden ja keskiluokkien välillä. Pikemminkin päinvastoin, sillä duunariammattien arvostuksen noustessa perinteisten keskiluokkaisten ammattien arvostus on pysynyt ennallaan”, Saari kertoo.

Embargo pe 9.5.

Arvostelukappaleet (ennakkoon pdf) ja kirjailijakuvat
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.

Kirjoittaja
Juho Saari
, VTT, dosentti, on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistossa. Hän on erikoistunut Euroopan unionin sosiaalisen ja terveydellisen ulottuvuuden, hyvinvointivaltion, eriarvoisuuden sekä huono-osaisuuden tutkimukseen.
Yhteydenotot: juho.saari@tuni.fi | p. 040 828 1027

Juho Saari
Ihmisiä yhteiskunnan portailla. Eriarvoisuus statusyhteiskunnassa
ISBN
9789523453111
Gaudeamus 2025

Kodintekniikan kvartaalitiedote: Viihde-elektroniikka kasvussa, puhelinmarkkinaan vaikuttaa EU-regulaatio

$
0
0

Viihde-elektroniikan myynti kasvoi Suomessa vuoden 2025 ensimmäisellä kvartaalilla huolimatta globaalin talouden haasteista. Televisiot olivat merkittävä myynnin ajuri HD-siirtymästä johtuen. Puhelinmarkkinaa muovaa EU-regulaatio. 

HD-siirtymä siivitti viihde-elektroniikan kasvuun

Vuoden 2025 ensimmäisen kvartaalin lopulla Suomessa siirryttiin HD-lähetyksiin. Tämä siirtymä lisäsi televisioiden kysyntää erityisesti alle 55 tuuman malleissa. Myös suuremmat televisiot myivät hyvin. Positiivinen televisiomyynti käänsi koko viihde-elektroniikkasektorin kasvuun. Kasvun uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

“Televisiomyynnin huipun uskotaan toteutuvan vuoden toisella kvartaalilla, kun HD-siirtymä toteutuu käytännössä ja televisiokanavat lakkaavat näkymästä vanhan teknologian televisioissa”, kertoo Markus Nummisalo, ETKO ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Televisiomyynnin voimakas kasvu näkyy myös televisioon liitettävien soundbarien positiivisena myyntinä.

Älypuhelinmarkkina murroksessa, puettava elektroniikka kasvussa

Vuoden 2025 ensimmäisellä kvartaalilla puhelimien kappalemääräinen myynti kasvoi, mutta keskihinta laski. Muissa pohjoismaissa älypuhelimien myynti on ollut huomattavassa laskussa jo pidemmän aikaa. Suomessa lasku ei ole yhtä voimakasta, mutta sama trendi on havaittavissa.

“Uusi puhelin ostetaan nyt lähtökohtaisesti pidemmäksi aikaa. Kun puhelinta ei vaihdeta niin usein, se näkyy myynneissä”, selittää Jesse Kieksi, DNA:n Head of Devices. 

Puhelinmarkkinaa muovaa nyt kuluttajakäyttäytymisen lisäksi myös EU-regulaatio. Vuoden 2024 lopusta lähtien USB-C-liitäntä on ollut pakollinen markkinoille tuotavissa puhelimissa. Kesällä voimaan astuva ekosuunnitteluasetus puolestaan asettaa määräyksiä muun muassa puhelimien ohjelmisto- ja tietoturvapäivitysvaatimuksille, iskunkestolle ja latausmäärille. 

Muutoksissa on paljon hyvää vastuullisuusnäkökulmasta, mutta edullisempien puhelinmallien tarjontaan se vaikuttaa negatiivisesti. 

“Lightning-liitännäiset puhelimet ovat poistuneet valikoimasta. Ekosuunnitteluasetuksen myötä kaikista edullisimpien mallien valmistaminen ei ole enää kannattavaa. Tämä tulee näkymään myös puhelinkaupassa, sillä viime aikoina hintatietoisuus on ollut voimakasta – kysyntä edullisempia laitteita kohtaan on ollut huomattavaa, mutta niiden saatavuus tulee heikkenemään”, Kieksi kertoo. 

Älykellojen kysyntä on jatkunut vahvasti positiivisena. Puettavan elektroniikan kasvua selittää osaltaan myös älypuhelinvalmistajien lanseerausten kaupanpäälliskampanjat. 

Tiedot pohjautuvat NielsenIQ:n ja ETKO ry:n tilastoihin. 

Lisätietoa

Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKO ry on koko kodintekniikan alan toimijat yhteen kokoava yhdistys, joka kehittää alan toimintaa ja valvoo alan toimijoiden etua. Lisäksi ETKO ry tarjoaa alan markkinatietoa ja on silta median ja kodintekniikka-alan toimijoiden välillä.

Suomalaisen kodintekniikka-alan yhdistävä ETKO viettää 100-vuotisjuhlaansa vuonna 2025. Vuoden aikana juhlistetaan alaa ja nostetaan esiin sen yhteiskunnallisesti tärkeä merkitys.

Toimitusjohtaja Taina Luukkainen taina.luukkainen@etkory.fi +358 400 597 492

Antti Jokelasta Astara Northern Europen jälkimarkkinointijohtaja

$
0
0

Jokela siirtyy Astaralle tehtyään pitkän uran Nissanilla, jonka palveluksessa hän on ollut vuodesta 2005 asti. Viimeiset 11 vuotta Jokela on luotsannut menestyksekkäästi japanilaismerkin Pohjoismaiden ja Baltian jälkimarkkinointitoimintoja. Jokela tulee toimimaan Astara Northern Europen johtoryhmässä ja raportoi tehtävässään yhtiön toimitusjohtajalle Miska Tammelinille.

”Antti vahvistaa Astaran osaamista tuoden samalla mukanaan usean vuoden kansainvälisen kokemuksen, erityisesti Pohjoismaiden markkina-alueelta. Antin vankka ymmärrys sähköistymisen vaikutuksista päivittäistoimintoihin tuo erinomaista vahvistusta organisaatioomme”, kiittelee Tammelin.

”On ilo aloittaa työskentely usean automerkin kanssa Astara Northern Europella sekä mukavaa päästä toimimaan kokeneen henkilöstön ja jälleenmyyjäverkoston kanssa. Olen vakuuttunut, että tiiviillä yhteistyöllä kehitämme jälkimarkkinointiamme entistäkin vahvempaan suuntaan, sekä tuemme asiakastyytyväisyyttä niin Suomessa kuin Ruotsissakin”, kertoo Jokela.

Astara Northern Europe edustaa Suomessa Kia- ja Mitsubishi-merkkejä, ja Ruotsissa Abarth-, Alfa Romeo-, Fiat-, Fiat Professional- sekä Jeep-merkkejä osana globaalia Astara-yhtiötä muodostaen yhtiön pohjoisen keskittymän. Yli 5,5 miljardin euron liikevaihdon globaalisti vuonna 2024 saavuttanut Astara tarjoaa henkilökohtaisia liikkumisratkaisuja, jotka vastaavat käyttäjien tarpeisiin markkinoista riippuen mukaan lukien omistamisen, tilaamisen ja auton yhteiskäytön. Liikkuvuuden ekosysteemiä tukee digitaalinen osaamisemme ja Astara-alusta.

New Organics Oy vahvistaa asemaansa kosmetiikkamarkkinoilla ostamalla Boreas- ja Nesti Dante -liiketoiminnat Suomessa

$
0
0

New Organics Oy vahvistaa asemaansa luonnonmukaisten ja korkealaatuisten kosmetiikka- ja hyvinvointituotteiden jakelijana Suomessa ostamalla Boreas- ja Nesti Dante -liiketoiminnat Suomen markkinoilla.

Yrityskauppa kattaa molempien brändien koko nykyisen liiketoiminnan Suomessa, mukaan lukien asiakassopimukset, jakelukanavat sekä olemassa olevat varastot. Boreas tunnetaan tehokkaista hyvinvointia tukevista tuotteistaan, kuten jalkavoiteista, käsivoiteista ja kylmägeeleistä. Nesti Dante puolestaan on arvostettu italialainen luonnollisten, ylellisten saippuoiden valmistaja, joka on vakiinnuttanut asemansa myös Suomessa.

"Tämä yritysosto on luonteva jatkumo New Organicsin kasvustrategialle. Sekä Boreas että Nesti Dante ovat brändejä, joiden arvot ja laatustandardit sopivat täydellisesti meidän portfoliomme ja vastuullisen liiketoimintamme kanssa," sanoo New Organics Oy:n toimitusjohtaja Ari Vepsäläinen.

Yrityskaupan myötä New Organics Oy vahvistaa entisestään asemaansa premium-luokan hyvinvointituotteiden toimittajana apteekeille sekä vähittäis- ja erikoiskauppaan. Tavoitteena on vahvistaa brändien asemaa Suomen markkinoilla.

Boreas-brändin myynyt Boreamed Oy suhtautuu kauppaan myönteisesti ja näkee siirron mahdollisuutena brändin kasvulle ja jatkuvuudelle.

"Olemme erittäin iloisia, että Boreas siirtyy New Organicsin kaltaiselle toimijalle, joka on sitoutunut laadukkaaseen, luonnonmukaiseen ja asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen. Uskomme, että brändi saa hyvän kodin ja uusia mahdollisuuksia kasvaa edelleen," sanoo BoreaMed Oy:n Mervi Koivisto.

Kaupan on määrä astua voimaan 30.4.2025. New Organics Oy sitoutuu turvaamaan liiketoimintojen jatkuvuuden ja asiakaspalvelun laadun koko siirtymävaiheen ajan.

Lisätietoja:
New Organics Oy, Ari Vepsäläinen
ari.vepsalainen@neworganics.fi, puhelin: +358 40 539 6564

BoreaMed Oy, Mervi Koivisto
mervi.koivisto@boreamed.fi, puhelin +358 400 576798

Viewing all 113483 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>