Suomalaiset suosivat lounaalla yhä lihaa, vaikka enemmistö kokee syövänsä vastuullisesti. Kasvis- ja vegaanivaihtoehdot ovat edelleen harvinainen valinta etenkin ravintoloissa.

Suomalaisten lounaslautaselta löytyy useimmiten liharuokia, kun taas kasvis- tai vegaaniruokia syödään yhä melko harvoin, käy ilmi Sodexo Suomen teettämästä kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he valitsevat liha-, kala- tai kasvis-/vegaanivaihtoehdon lounasruuakseen. Suomalaisista 46 prosenttia valitsee liharuuan aina tai lähes aina syödessään lounaan kotona tai ottaessaan eväät työpaikalle. Ravintolassa liharuuan valitsee vieläkin useampi, sillä 51 prosenttia kertoo syövänsä sitä aina tai lähes joka kerta.

Kasvis- tai vegaaniruoka valitaan lounaaksi yhä melko harvoin. Vastaajista 17 prosenttia kertoo, että he valitsevat sen kotona tai evääksi aina tai lähes joka kerta. Vastaajista 51 prosenttia puolestaan valitsee sen harvoin tai ei koskaan. Ravintolassa kasvis- tai vegaaniruokaa syödään vielä harvemmin: suomalaisista 64 prosenttia sanoo, että valitsee sen harvoin tai ei koskaan.

Kalaruokia syödään lounaaksi vaihtelevasti. Vain 9 prosenttia suomalaisista sanoo syövänsä kalaa aina tai lähes joka kerta, kun he ruokailevat kotona tai ottavat eväät työpaikalle. Kuitenkin 60 prosenttia sanoo välillä valitsevansa kalaruuan. Ravintolassa lounaaksi kalaa valitsee aina tai lähes joka kerta 19 prosenttia ja välillä 43 prosenttia vastaajista.

– Merkillepantavaa on, että niin moni jättää kasvis- tai vegaaniruuan valitsematta lounasravintolassa. Toisaalta on ilahduttavaa, että 85 prosenttia suomalaisista syö sitä kotona tai lounasevääksi ainakin joskus. Yksi syy liha- ja kalaruokien suosioon saattaa olla osittain hinta-ajattelussa: koetaan, että ravintolassa omalle rahalle saadaan mahdollisimman paljon vastinetta valitsemalla liha- tai kalaruoka. Moni mieltää ehkä edelleen kasvis- ja vegaaniruuan valmistamisen halvemmaksi muihin vaihtoehtoihin verrattuna, Sodexo Suomen ruokapalveluiden kehityspäällikkö Sanna Närhinen.

Näkemystä tukee saman kyselytutkimuksen tulos, jonka mukaan suomalaisten ostospäätöksiin ruokakaupassa vaikuttavat eniten juuri hinta sekä maku.

Kyselytutkimuksesta selviää myös, että valtaosa suomalaisista uskoo syövänsä kestävästi. Vastaajista 58 prosenttia on sitä mieltä, että heidän päivittäinen ruokavalionsa on melko tai hyvin lähellä kestävää ruokavaliota. Suomalaisista 32 prosenttia puolestaan näkee olevansa siitä melko tai hyvin kaukana, ja 10 prosenttia ei osaa sanoa.

– Mielestäni tulos kertoo ennen kaikkea siitä, että suomalaiset näkevät kestävän ruokavalion moniulotteisesti. Vaikka kasvisruuan osuuden lisääminen on hyvin tärkeää ympäristökuormituksen vähentämisessä, se ei ole kestävän ruokailun ainoa ulottuvuus. Myös sosiaalisella ja taloudellisella vastuulla on suuri merkitys. Tuloksia voi tulkita niin, että keskivertosuomalainen syö usein lihaa, mutta suosii lähellä tuotettuja raaka-aineita ja monipuolista lautasmallia, Närhinen toteaa.

– Olemme sitoutuneet siihen, että tarjoamastamme ruuasta 33 prosenttia on kasvisruokia vuoden 2025 aikana. Meille on tärkeää tarjota kestäviä ateriavaihtoehtoja joka päivä myös sekasyöjille. Suosimme paikallisia raaka-aineita sekä panostamme siihen, että hankintaketjumme kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän ja on myös sosiaalisesti kestävällä tasolla.

Yhteenvedon tutkimustuloksista löydät täältä.

Sodexo Suomen teettämän kyselyn toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 23.–28. tammikuuta 2025. Kyselyyn vastasi verkossa 1 000 yli 18-vuotiasta suomalaista valtakunnallisesti. Otos on väestöä demografisesti edustava.

Lisätietoja:

Sodexo Suomi

Mira Perander
brändi-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja
+358 50 300 2096
mira.perander@sodexo.com

Beredskapsanvisningarna har publicerats på lätt språk. De finns på lätt svenska och finska både på webbplatsen 72timmar.fi och som tryckt broschyr. Beredskapsanvisningarna på lätt språk stärker samhällets kristålighet genom att allt fler får tillgång till information. Bland annat invandrare, personer med funktionsnedsättning och äldre har nytta av lätt språk.

– Beredskap rör var och en av oss. Alla ska ha möjlighet att förstå anvisningarna för att kunna bereda sig på störningar, säger Essi Kulju, beredskapsspecialist vid SPEK.

Det finns ett klart behov för anvisningar på lätt språk på grund av den skärpta säkerhetssituationen.

– Beredskapsanvisningarna på lätt språk förbättrar Finlands beredskapsnivå i och med att allt fler förstår att beredskapen gäller var och en, konstaterar Kulju.

Upp till 15 procent av befolkningen i Finland uppskattas vara i behov av lätt språk. Behovet har ökat de senaste åren i takt med att befolkningen åldras, antalet invandrare ökar och läskunnigheten försämras.

– När det handlar om kritiskt viktiga frågor får inte språket utesluta någon, säger Jenni Saarilahti, expert på lätt språk vid Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy.

Beredskapsanvisningarna på lätt språk passar många olika målgrupper

– Vi får ofta frågor om anvisningar för olika målgrupper som inte kan läsa allmänspråk, som invandrare eller personer med funktionsnedsättning. Vi ville göra en lättläst version som kan användas av så många målgrupper som möjligt, säger Kulju.

Anvisningarna anpassades till lätt finska av experter vid Saavuta Asiantuntijapalvelut i samarbete med SPEK, och till lätt svenska av LL-Center.

Vissa nya frågor behövde övervägas ur olika målgruppers perspektiv, till exempel vad man kan säga om att få hjälp i olika situationer till personer som är beroende av hjälp utifrån.

–  Det var viktigt att framställa informationen om störningssituationer så att den inte skapar ångest eller rädsla hos läsaren, säger Saarilahti.

Beredskapstermerna är inte tydliga för alla

Arbetsgruppen gick också igenom termerna gällande beredskap.

– Redan störningssituation kan vara ett lite svårt ord. Å andra sidan kan man inte använda ordet kris i stället, eftersom till exempel ett vattenavbrott inte är en kris om det inte varar länge. Vi beslutade att använda ordet störningssituation och förklara att det innebär en situation där man inte kan leva sitt vardagsliv som vanligt, berättar Kulju.

I anvisningarna anpassades språket, illustrationerna och webbplatsens struktur enligt kriterierna för lätt språk.

– En utmaning var att innehållet i beredskapsanvisningarna är så omfattande. Även om informationen är viktig kan den gå förlorad om den är så omfattande att en läsare av lätt språk inte orkar läsa den, konstaterar Saarilahti.

Beredskapsanvisningarna på lätt språk har beviljats symbolen för lättläst. 72 timmar är en gemensam beredskapsrekommendation av myndigheter och organisationer. Den finansieras av Försörjningsberedskapscentralen och samordnas av Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland.

Vad är lätt språk?

• Lätt språk är lättare språk än tydligt allmänspråk.
• Det riktar sig till personer som har svårt att läsa eller förstå allmänspråk.
• Även textens layout, radindelning och illustrationer är tydligare.
• Enligt den senaste uppskattningen behöver 11–15 procent av befolkningen, det vill säga cirka 620 000–810 000 personer, lätt språk.
• Lätt språk kan läsas av vem som helst.

Mer information:

Essi Kulju, specialexpert inom beredskap
SPEK
tfn 040 183 4888
essi.kulju@spek.fi

Jenni Saarilahti, expert på lätt språk
Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy
tfn 050 5300 616
jenni.saarilahti@saavuta.fi

https://72tuntia.fi/lattlast

https://72tuntia.fi/selko/ 

Varautumisohjeet on julkaistu selkokielellä. Ohjeet ovat selkokielellä suomeksi ja ruotsiksi sekä 72tuntia.fi-sivustolla että painettuna esitteenä. Selkokieliset varautumisohjeet vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, kun yhä useammat saavat tarvitsemansa tiedon. Selkokielisyys auttaa muun muassa maahanmuuttajia, kehitysvammaisia ja ikääntyneitä.

– Varautuminen koskettaa meistä jokaista. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus ymmärtää ohjeet ja pystyä varautumaan häiriötilanteisiin, SPEKin varautumisen erityisasiantuntija Essi Kulju sanoo.

Selkokielisille ohjeille on nykyaikana selkeä tarve turvallisuustilanteen kiristymisen takia.

– Selkokieliset varautumisohjeet parantavat Suomen varautumistasoa, kun yhä useampi ymmärtää varautumisen koskevan itseään, Kulju toteaa.

Arvion mukaan jopa 15 prosenttia väestöstä tarvitsee Suomessa selkokieltä. Selkokielen tarve on kasvanut viime vuosina väestön ikääntymisen, maahanmuuttajien määrän kasvun ja lukutaidon heikentymisen myötä.

– Kun puhutaan kriittisen tärkeistä asioista, kieli ei saa syrjäyttää ketään, selkokielen asiantuntija Jenni Saarilahti Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy:stä sanoo.

Selkokieliset varautumisohjeet sopivat monille eri kohderyhmille

– Meiltä pyydetään usein ohjeita eri kohderyhmille, jotka eivät voi käyttää yleiskielisiä ohjeita, esimerkiksi maahanmuuttajille tai kehitysvammaisille. Halusimme tehdä selkokielisen version, joka palvelee mahdollisimman monia kohderyhmiä, Kulju kertoo.

Ohjeiden mukauttamisen selkokielelle tekivät Saavuta Asiantuntijapalveluiden selkokielen ja -julkaisujen asiantuntijat yhdessä SPEKin kanssa. Ruotsinkielisen työn teki LL-Center.

Joitakin uusia kysymyksiä jouduttiin miettimään eri kohderyhmien kannalta, kuten mitä voidaan sanoa avun saamisesta eri tilanteissa ihmisille, jotka ovat riippuvaisia ulkopuolisesta avusta.

– Oli tärkeää pyrkiä kertomaan asiat niin, että tieto häiriötilanteista ei ahdista tai pelota lukijaa, Saarilahti sanoo.

Varautumisen sanasto ei ole kaikille selkeää

Varautumisen sanastoa jouduttiin myös miettimään.

– Jo häiriötilanne on vähän vaikea sana. Toisaalta sitä ei voi korvata kriisillä, sillä esimerkiksi vesikatko ei ole kriisi, ellei se kestä kauan. Päädyimme puhumaan häiriötilanteesta ja selittämään sen niin, että häiriötilanne tarkoittaa sitä, että emme voi toimia tavallisesti arjessa, Kulju kertoo.

Ohjeissa muokattiin selkokriteerien mukaisesti kieli, kuvat ja sivuston rakenne.

– Varautumisohjeiden sisällön laajuus oli haastavaa selkokielelle mukauttamisessa. Tärkeäkin asia saattaa kääntyä itseään vastaan, jos tietoa on niin paljon, ettei selkolukija jaksa lukea sitä, Saarilahti toteaa.

Selkokielisillä varautumisohjeilla on selkotunnus. 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen yhteinen varautumissuositus. Huoltovarmuuskeskus rahoittaa 72 tuntia -varautumissuositusta, jota Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö koordinoi.

Mitä on selkokieli?

• Selkokieli on vielä helpompaa kieltä kuin selkeä yleiskieli.
• Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.
• Myös tekstin ulkoasu, rivitys ja kuvitus ovat selkeämpiä.
• Selkokieltä tarvitsee uusimman arvion mukaan 11–15 prosenttia väestöstä eli noin 620 000–810 000 henkilöä.
• Selkokieltä voi lukea kuka tahansa.

Lisätietoa:

Varautumisen erityisasiantuntija Essi Kulju
SPEK
p. 040 183 4888
essi.kulju@spek.fi

Selkokielen asiantuntija Jenni Saarilahti
Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy
p. 050 5300 616
jenni.saarilahti@saavuta.fi

https://72tuntia.fi/selko/

https://72tuntia.fi/lattlast

Taksi Helsinki ottaa käyttöön uuden, helposti tunnistettavan taksikuvun huhtikuun lopusta alkaen. Uuden kuvun on suunnitellut muotoilija Harri Koskinen. Uudistus vastaa haasteeseen, jossa Taksi Helsingin tunnuksia on kopioitu kilpailijoiden toimesta.

Taksi Helsinki uudistaa näkyvästi ilmettään 22.4.–8.5.2025 välisenä aikana, kun kaikki yhtiön autot varustetaan täysin uudenlaisella taksikuvulla. Uudistus tukee Taksi Helsingin tavoitetta erottua entistä selkeämmin kilpailijoista ja vahvistaa asiakkaan luottamusta palvelun laatuun ja turvallisuuteen.

Taksimarkkinoilla on viime vuosina yleistynyt ilmiö, jossa Taksi Helsingin tunnuksia ja visuaalista ilmettä on kopioitu kilpailevien toimijoiden toimesta. Tämä on aiheuttanut sekaannusta asiakkaiden keskuudessa ja harhaanjohtavia tilanteita.

Uusi taksikupu on täysin uniikki – suunnittelijana Harri Koskinen

Taksikuvun on suunnitellut suomalainen huippumuotoilija Harri Koskinen ja hänen yrityksensä Teollisuuden Ystävät Oy. Heidän tavoitteenaan oli futuristinen ja lennokas ilme, ennen kaikkea helposti tunnistettava muoto.

– Tehtävänämme oli luoda ikoninen ja täysin uniikki kupu, jonka muotoilu on suojattu yksinoikeudella Taksi Helsingille, Harri Koskinen kertoo.  

Tunnista luotettava taksi

Uusi kupu toimii autoissa olevien teippausten lisäksi tunnusmerkkinä Taksi Helsingin autoille. Sen avulla asiakas tunnistaa aidon, luvanvaraisen ja vakuutetun taksin nopeasti sekä taksiasemilla että liikenteessä. Kyydin turvallisuus, säädöstenmukaisuus ja laadukkuus ovat Taksi Helsingille ensiarvoisen tärkeitä arvoja.

– Haluamme, että asiakkaamme voivat astua kyytiin turvallisin mielin. Uudistettu kupu viestii juuri siitä – että kyseessä on Taksi Helsingin aito ja luotettava taksi, kertoo Taksi Helsingin Head of Sales and Marketing Suvi Viitala.

Lisätietoja:
Suvi Viitala, Head of Sales and Marketing, Taksi Helsinki Oy, suvi.viitala@taksihelsinki.fi, p. 050 566 9608

Hallitus lähetti maaliskuussa eduskunnalle selonteon teollisuuspolitiikasta. Selonteko pohjautuu teollisuuspoliittiseen strategiaan, jonka valmisteluun myös SKAL osallistui.  

Vallitsevassa globaalissa tilanteessa teollisuuspolitiikassa on olennaista kiinnittää enemmän huomiota logistisen kilpailukyvyn vaikutuksiin esimerkiksi yritysten sijoittumisessa Suomeen.  

- Kuljetuskustannukset korostuvat kansainvälisessä kilpailussa ja yritysten sijoittumisessa yhä vahvemmin, mistä syystä Suomen kilpailukykyä täytyy puolustaa, SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas muistuttaa.   

Logistiikan tehokkuus ratkaisevaa 

Kaiken yritystoiminnan ja jokaisen toimialan perusedellytys on toimiva ja tehokas logistiikka. Pitkien etäisyyksien Suomessa se korostuu muuta Eurooppaa enemmän.  

Välikangas korostaa, että tarvitaan esimerkiksi hyvässä kunnossa oleva väyläinfrastruktuuri, jonka rahoitukseen ymmärretään panostaa riittävästi. Se on kaikkien suomalaisten etu, Välikangas sanoo.   

- Tässä globaalissa myllerryksessä yritykset tekevät uusia sijoituspäätöksiä monista lähtökohdista.  Tämä korostaa logistiikan merkitystä. Itärajamme on kiinni, mikä heikentää logistista sijaintiamme. Myös valtioiden välinen tukikilpailu vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen: toimiva ja kustannustehokas logistiikka voi olla avainasemassa Suomeen tulevissa investoinneissa, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala painottaa. 

- Pidämme tärkeänä, että teollisuuspolitiikan, yritysten sijoittumisen ja logistisen kilpailukyvyn vahvistaminen vaikuttaa nyt hallituskauden lopussa tehtäviin päätöksiin. Sen tulee olla lähtökohtana myös Suomen seuraavassa hallitusohjelmassa, Kujala sanoo.  

SKALin kahdeksan ehdotusta logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi  

SKAL ehdottaa ohjelmassaan ratkaisuja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden edistämiseen sekä teollisuuspolitiikan vahvistamiseen.  

• Logistisen kilpailukykymme perusedellytys on toimiva liikennejärjestelmä. Tarvitaan hyvässä kunnossa oleva väyläinfrastruktuuri. Infrarahoitukseen on panostettava riittävästi. Julkinen rahoitus on jatkossakin liikenneverkon rahoituksen keskeinen lähde.  

• Kustannustekijöihin ja energian hintaan kiinnitettävä huomiota. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin mukaan suurimmat kustannustekijät ovat palkat, polttoaineet ja ajoneuvon hankinta, huolto ja muu ylläpito.   

• Panostuksia EU-ennakkovaikuttamiseen. Yleisesti liikennettä ja tieliikennettä koskevista päätöksistä jopa 80 % tulee EU-tasolta. Suomen EU-ennakkovaikuttamiseen on panostettava.    

• Erilaiset logistiikkajärjestelmät. Ne kytkeytyvät teollisuuteen ja muuhun elinkeinoelämään niin fyysisesti kuin digitaalisesti: esimerkiksi kuljetusten tarvitsemat tiedot syntyvät teollisuuden toiminnanohjausjärjestelmissä ja tämän prosessin tulee olla mahdollisimman automaattinen.  

• Valtioiden välinen tukikilpailu. Kilpailu vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen – toimiva ja kustannustehokas logistiikka voi olla ratkaisemassa investointeja Suomeen.  

• Huomio logistiseen sijaintiin. Itärajamme on kiinni ja olemme entistä enemmän logistisella takamatkalla. On tarkasteltava, miten sen negatiiviset vaikutukset logistiikkaan voidaan kompensoida.  

• Globaalit muutokset. Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus korostavat logistiikan merkitystä.  

• Osaavan työvoiman turvaaminen. Työvoiman saatavuus tulee olemaan myös logistiikan haaste. Erityisesti maantieliikenteen kuljettajapula vaivaa koko Eurooppaa.   

SKALin syksyllä 2024 julkaisema ohjelma terveempään teollisuuspolitiikkaan: ”Logistista kilpailukykyä vahvistettava”.  

Katso myös muut ohjelmamme: Ohjelmajulkaisut - SKAL 

Anssi Kujala, toimitusjohtaja, SKAL, puhelin 0400 567 925, anssi.kujala@skal.fi 

Ariela Säkkinen, viestinnän asiantuntija, toimituspäällikkö, SKAL, puhelin 040 518 5688, ariela.sakkinen@skal.fi  

LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotietojen mukaan palovahingot lisääntyivät viime vuonna. Kehityspäällikkö Teppo Rainingon mukaan pelastuslain uudistus parantaa palovaroittimien toimintavarmuutta, mutta ei poista asukkaan vastuuta palojen ennaltaehkäisyssä.

Palovahingot ja niistä maksetut korvaukset kasvoivat vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023, selviää LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotiedoista.

Yksi viime vuonna lisääntyneistä vahingoista olivat laitevian aiheuttamat palovahingot, kuten esimerkiksi astianpesukoneen tai pyykkikoneen syttyminen palamaan. Samaan aikaan LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan lähes puolet (46 %) suomalaisista kertoo jättäneensä astianpesukoneen tai pyykkikoneen päälle poistuessaan asunnosta, vaikka tiesi tähän liittyvästä vahinkoriskistä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian*.

– Nämä koneet ovat sähkölaitteita siinä missä muutkin, vaikka pesutilassa vettä pyöriikin. Laite voi alkaa kärytä tai syttyä palamaan, vaikka se ei olisikaan oireillut aikaisemmin. Sen sijaan ei pitäisi olla yllättävää, että palo pääsee leviämään nopeasti, jos kotona ei ole ketään tekemässä alkusammutusta, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisystä vastaava kehityspäällikkö Teppo Raininko.

Viidesosa suomalaisista kertoo kuivattaneensa vaatteita tai säilyttäneensä tavaroita saunassa, ja lähes yhtä suuri osa (17 %) kertoo säilyttäneensä esimerkiksi astioita tai kahvinkeitintä lieden päällä. Jopa lähes kolmasosa (32 %) kertoo jättäneensä palovaroittimen toimivuuden tarkistamatta riittävän usein. Alle 25-vuotiaista vastaajista näin kertoi tehneensä lähes puolet (46 %).

– Jos ihminen ei tunne ketään, jonka saunasta tai keittiöstä on alkanut tulipalo, on helppo ajatella, ettei se osu omallekaan kohdalle. Kodin turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet voivat tuntua vaivalloisilta, mutta se vasta vaivalloista onkin, kun joudutaan korjaamaan tulipalon jälkiä.

Toimimaton palovaroitin voi vaarantaa myös naapurin

Pelastuslaki uudistui vuoden 2024 alusta siten, että vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle eli monessa tapauksessa taloyhtiölle. Muutokselle asetettiin kahden vuoden siirtymäaika, eli taloyhtiöiden on otettava vastuu varoittimista viimeistään tämän vuoden kuluessa.

– Esimerkiksi kerrostalossa yhden asukkaan toimimaton palovaroitin voi vaarantaa myös naapurin turvallisuuden, vaikka tämä olisi huolehtinut omasta varoittimestaan hyvin. Tämän takia on hyvä, että taloyhtiöissä vastuu palovaroittimista siirtyy taloyhtiölle, Raininko sanoo.

Raininko korostaa, että asukkaan ei pidä siirtymäajan jälkeenkään tuudittautua odottamaan taloyhtiön edustajaa paikalle testaamaan palovaroittimen toimivuutta.

– Kannattaa jatkossakin itse testata, että palovaroittimet toimivat. Asukkailla on myös lain mukaan velvollisuus ilmoittaa asunnon omistajalle palovaroittimen vioista. Omatoiminen testaaminen ei kannata ainoastaan siinä tapauksessa, jos keittiöjakkaralle kiipeäminen muodostaa liian suuren riskin esimerkiksi iän tai kunnon puolesta. Toki, jos palovaroittimia uusitaan, on olemassa sellaisia varoittimia, joissa testinappi on mahdollista asentaa valokatkaisimien korkeudelle.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön arvion mukaan pelastuslain uudistus koskee noin 1,5 miljoonaa huoneistoa ja laskennallisesti noin 2,25:tä miljoonaa palovaroitinta.

* Kyselyyn vastasi 1 053 henkilöä 26.4.–2.5.2024 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Lisätietoja:

Teppo Raininko, kehityspäällikkö, LähiTapiola, 044 461 0048 teppo.raininko@lahitapiola.fi

Kaisa Saario, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 040 508 1089, kaisa.saario@lahitapiola.fi

Kalanperkeet, makkaranjämät, metsästyksen saalistähteet – kaikki nämä kelpaavat ruoaksi naalin kilpailijalle ketulle, joka osaakin tehokkaasti hyödyntää ihmiseltä jääneet tähteet. WWF kehottaa kaikkia tunturialueilla liikkujia tuomaan pois ketulle kelpaavan ravinnon.

Kaikki tietävät, etteivät muoviroskat kuulu luontoon, mutta harvempi tulee ajatelleeksi, että myös eloperäinen, kompostoituva jäte voi olla luonnossa haitallista.

WWF aloittaa kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa tunturialueilla kulkijoita, matkailuyrittäjiä ja eräoppaita keräämään ja viemään pois aivan kaiken mukanansa tuoman jätteen. Ruoantähteet voi myös hävittää autiotuvan kompostoriin tai kompostoivaan ulkohuussiin. Riistan saalistähteet tai kalanperkeet voi kaivaa maahan tai piilottaa kivien alle, jolloin kettu ei saa niistä helposti vainua.

”Ruoantähteitä ei tulisi jättää näkösälle luontoon missään, mutta aivan erityisen tärkeää se on avotunturialueilla, missä naalit elävät. Jokainen voi suojella naaleja ja auttaa hillitsemään ketun runsastumista huolehtimalla, ettei sille jää ruokaa luontoon”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

Tuntureilla liikkuvia muistutetaan jätehuollon tärkeydestä myös opaskylttien avulla, joita viedään yhteistyössä Metsähallituksen kanssa Pohjois-Lapin luontokeskuksiin ja avotunturialueiden autiotuville. Lisäksi olemme tavanneet tunturialueiden matkailuyrittäjiä, teemme aiheesta informatiivisia videoita sosiaaliseen mediaan ja tiedotamme kalastus- ja metsästyslupien ostajia.  

Kettu valtaa naalin elintilaa

Naali on pienikokoinen koiraeläin, joka on sopeutunut tunturiluonnon äärimmäiseen niukkuuteen. Se tulee toimeen paljon vähemmällä kuin sen suurempikokoinen kilpailija kettu.

Kettu on lajina joustava jokapaikanhöylä. Se on sopeutunut elämään niin kaupungissa citykettuna kuin tunturialueiden puuttomilla paljakoilla. Missä ikinä kettu elääkin, se osaa taitavasti hyödyntää ihmiseltä luontoon jääneitä ruoantähteitä.

Kettu valtaa naalien pesäluolastoja ja ottaa haltuunsa niiden elinympäristöjä Tunturi-Lapissa. Kettu kuuluu Lapin luontaiseen lajistoon, mutta se on runsastunut voimakkaasti tunturialueilla ihmistoiminnan tuloksena. Kettu hyötyy paitsi ilmastonmuutoksen seurauksena lauhtuneista talvista, porotalouden takia puuttuvista suurpedoista sekä kaikesta ihmisen jälkeensä jättämästä ravinnosta.

Siksi WWF haastaakin kaikki avotuntureilla kulkijat mukaan naalinsuojelutalkoisiin.

Jätekampanja on osa laajempaa naalinsuojeluhanketta, jota osarahoittaa Euroopan unionin Interreg Aurora -rahasto. Hankkeessa ovat lisäksemme mukana Metsähallitus, WWF Ruotsi, Tukholman yliopisto, Tromssan yliopisto, Norjan luonnontutkimuksen instituutti NINA sekä Norrbottenin, Västerbottenin ja Jämtlandin lääninhallitukset Ruotsista.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen, petteri.tolvanen@wwf.fi, p. 0400 168 939

Valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen näyttely Heroes & Cowboy Girls tuo esiin yhdysvaltalaisen cowboy-kulttuurin monimuotoisuutta ja syrjään jääneitä ääniä. Näyttely rakentuu kahdesta teossarjasta: Heroes esittää gay-rodeon osallistujia, Cowboy Girls kuvaa kahden tytön kasvua ja elämää karjatilalla Nevadan syrjäseudulla.

”Tapasin Jetten ja Kolen vuonna 2011. Ihastuin välittömästi näihin kahteen upeaan pikkutyttöön, jotka ratsastivat isoilla hevosilla ja puhuivat kuin pienet aikuiset.”
– Karoliina Paatos

Cowboy Girls -sarja seuraa kahden sisaruksen, Jetten ja Kolen, kasvua ja itsenäistymistä. Karjatiloilla lapset osallistuvat töihin pienestä pitäen ja oppivat ratsastamaan, lassoamaan sekä huolehtimaan eläimistä. He käyvät usein kotikoulua ja harrastavat rodeota.

Elämä tiloilla on raskasta ja epävarmaa, jatkuvaan muutokseen sopeutumista. Suuryritykset ja sijoittajat haalivat maita itselleen. Yhä harvempi voi elää karjataloudesta, ja uuden sukupolven on etsittävä muita keinoja ansaita elantonsa.

Sarjassa Paatos tarkastelee erityisesti tyttöjen ja naisten rooleja perinteisesti miehisessä cowboy-kulttuurissa, jossa he ovat pitkään jääneet näkymättömiksi.

”Minne tahansa katsoinkin, näin isoja eläimiä, sinisiä farkkuja ja leveälierisiä cowboyhattuja. Kaiken yllä leijui kerros glitteriä, kimalletta, drag queenejä ja tanssihittejä. Tämä oli ensimmäinen gay-rodeoni.”
- Karoliina Paatos

Heroes-sarjassa Paatos kuvaa gay-rodeota, alakulttuuria, joka haastaa cowboy-taitoihin perustuvan kilpaurheilun perinteiset sukupuoli- ja seksuaalinormit. Gay-rodeo yhdistää urheilun ja karnevalistisen drag-kulttuurin, ja toivottaa tervetulleiksi kaikki sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Perinteisten rodeolajien lisäksi mukana on myös humoristisia “camp-lajeja”.

Gay-rodeo sai alkunsa 1970-luvulla vastalauseena perinteisen rodeon syrjiville käytännöille. Sittemmin gay-rodeoyhteisöstä on tullut valittu perhe monille ihmisille, jotka eivät tunne itseään tervetulleiksi tavallisiin rodeoihin ja joiden perheet eivät hyväksy heidän seksuaalista suuntautumistaan.

Karoliina Paatos (s. 1979) on Suomessa ja Yhdysvalloissa toimiva valokuvataiteilija ja kuvajournalisti. Hän asuu Rovaniemellä. Paatos on valmistunut valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista ja suorittanut maisterin tutkinnot valokuvataiteessa Aalto-yliopistossa sekä kuvataiteessa University of Arizonassa. Hän valmistelee väitöskirjaa Lapin yliopistoon aiheesta On Longing: Representations of Longing in Art Photography.

Karoliina Paatos: Heroes & Cowboy Girls
9.5.–31.8.2025
Suomen valokuvataiteen museo, 
Kaapeliaukio 3, Helsinki.

Median vierailuaika näyttelyyn torstaina 8.5. klo 11–12.
RSVP jaakko.laasanen@fmp.fi

Lisätiedot ja kuvapyynnöt:
Jaakko Laasanen
Viestintäpäällikkö, Suomen valokuvataiteen museo
040 6800 307
jaakko.laasanen@fmp.fi

Kuvat:
Karoliina Paatos: Jette matkalla kotiin (Jackie Moon & Dolly), Reese River, 2017.
Karoliina Paatos: All-Around Cowboys (Drew & Phil), D&P Ranch, Cave Creek, Arizona, 2018.

Rauma invites travellers to enjoy an unhurried and varied summer holiday in the embrace of urban culture and stunning seascape! The whole family will enjoy Rauma, with all the attractions and services nearby - so you can enjoy your holiday at your own pace, without stress.

Experience urban city culture and seaside atmosphere

A UNESCO World Heritage site, Rauma is full of lively café and restaurant culture, art galleries, museums and small boutiques. Old Rauma is the largest coherently preserved wooden town in the Nordic countries and is full of beautiful scenery. Take a stroll through the winding streets of Old Rauma, visit Finland's narrowest street, Kitukränni, and enjoy the life of yesteryear in streets steeped in history.

The urban atmosphere is an easy way to experience the archipelago; the seafront is within walking distance and along it, around Suvitie Marina Vista and, you can enjoy the maritime atmosphere by walking or cycling along the seafront paths and enjoying a café or restaurant

Kylmäpihlaja lighthouse island and Kuuskajaskari holiday and castle island offer unforgettable nature and archipelago experiences. In addition to admiring the seascapes, you can stay in the archipelago at Kylmäpihlaja lighthouse hotel, the scenic cottages or the new Kuuskajaskari holiday cottages.

Enjoy Rauma with the whole family

Rauma has plenty of activities and events for families with children. Many playgrounds within walking distance, such as the Kipparin Park along the Kanal or the Otanlahti beach area, the beach and the land pool, offer fun activities for the whole day.

There are plenty of museums with interesting things for children to do. At the Maritime Museum, children of all ages can learn about maritime history and navigate an ocean-going vessel. Rauma's maritime history can be further explored at the Marela and the Kirsti home museum of sailors and craftsmen shipowner's home

Summer event tips for Rauma:

• The Raumanmeren Juhannus festival brings a diverse line-up of artists and an unforgettable festival atmosphere to Otanlahti beach park on 19-21 June 2025
• The Rauma Lace Week is the heart of Rauma culture, filling the city with events, music and markets from 19–27 July 2025.
• The Chamber Music festival Rauma Festivo -9.8.2025 offers entertainment for classical music lovers in early August.
• The Rauma Blues will fill the city on 14–16 August 2025 with top blues artists and delightful club nights.
• The Blue Sea Film Festival brings a vibrant film culture to the city on 21–24 August 2025.
• The Rauma Sunset Festival will be celebrated on the shores of Otanlahti Bay on 22-23 August 2025 with a line-up of local artists.

Come and experience an authentic and carefree holiday in Rauma - where small moments make a big summer!

Read more: https://kesa.visitrauma.fi/en/

Rauma kutsuu matkailijat nauttimaan kiireettömästä ja monipuolisesta kesälomasta kaupunkikulttuurin syleilyssä ja upeissa merimaisemissa! Raumalla viihtyy koko perhe, sillä kaikki kiinnostavat kohteet ja palvelut ovat lähellä – lomasta voi nauttia omassa tahdissa ilman stressiä.

Koe urbaani kaupunkikulttuuri ja merifiilis

UNESCOn maailmanperintökohteista tunnettu Rauma täyttyy eloisasta kahvila- ja ravintolakulttuurista, taidegallerioista, museoista ja pienistä putiikeista. Vanha Rauma on pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puutalokaupunkialue, joka on täynnä kauniita kuvakulmia. Astele Vanhan Rauman mutkittelevilla kaduilla, käy katsomassa Suomen kapein katu Kitukränni ja nauti entisaikojen elämästä historiaa huokuvilla kaduilla.

Kaupunkitunnelmasta pääsee helposti merifiilikseen; merenranta on kävelymatkan etäisyydellä ja sen varrella, Marina Vistan ja Suvitien ympäristössä voi nauttia merellisestä tunnelmasta merenrantareittejä kävellen tai pyöräillen sekä kahvilassa tai ravintolassa viihtyen.

Kylmäpihlajan majakkasaari sekä Kuuskajaskarin loma- ja linnakesaari tarjoavat unohtumattomia luonto- ja saaristokokemuksia. Merimaisemien ihailun lisäksi saaristossa voi yöpyä sekä Kylmäpihlajan majakkahotellissa että maisemamökeissä tai Kuuskajaskarin uusissa lomamökeissä.

Viihdy koko perheen voimin Raumalla

Raumalla on runsaasti lapsiperheille sopivia aktiviteetteja ja tapahtumia. Monet kävelyetäisyydellä sijaitsevat leikkipuistot, kuten Kanalin varren Kipparinpuisto tai Otanlahden ranta-alue, uimaranta sekä maauimala tarjoavat riemukasta tekemistä koko päiväksi.

Lukuisista museoista löytyy lapsille mielenkiintoisia tekemistä. Merimuseossa kaikenikäiset pääsevät tutustumaan merenkulun historiaan ja navigoimaan valtamerialuksella. Rauman merelliseen historiaan tutustumista kannattaa jatkaa laivanvarustajan kodissa Marelassa ja merimiesten ja käsityöläisten kotimuseo Kirstissä.

Kesän tapahtumatärpit Raumalle:

• Raumanmeren Juhannus -festivaali tuo 19.-21.6.2025 Otanlahden rantapuistoon monipuolisen artistikattauksen sekä unohtumatonta festaritunnelmaa.
• Kaupunkifestivaali Rauman Pitsiviikko on raumalaisen kulttuurin sydän, mikä täyttää kaupungin 19.-27.7.2025 tapahtumilla, musiikilla ja markkinoilla.
• Kamarimusiikkifestivaali Rauma Festivo -9.8.2025 tarjoaa viihdettä klassisen musiikin ystäville elokuun alkupuolella.
• Rauma Blues täyttää kaupungin 14.-16.8.2025 huipputason bluesartisteilla sekä ihastuttavilla klubikeikoilla.
• Blue Sea Film Festival tuo kaupunkiin elokuun 21.-24.8.2025 sykähdyttävää elokuvakulttuuria.
• Rauma Sunset Festivalia juhlitaan Otanlahden rannalla 22.-23.8.2025 kotimaisten artistien tähdittämänä.

Tule kokemaan aito ja huoleton loma Raumalla – täällä pienet hetket tekevät kesästä suuren!

Lue lisää: www.visitrauma.fi/kesa

Egentliga Finlands Avfallsservice (LSJH) fyller 10 år i år. Temat för jubileumsåret, "Vi samlar en skräpfri morgondag tillsammans", påtalar vikten av att ta hand om miljön och uppmuntrar invånarna att se till att soporna hamnar på de platser som reserverats för dem. 10-årsdagen firas också genom en turné som omfattar områdets sorteringsstationer samt med födelsedagskaffe.

Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) grundades 2015 när Rouskis, avfallshanteringsbolaget för kommunerna i Saloregionen som inledde sin verksamhet 1999, och Turun Seudun Jätehuolto Oy, som inledde sin verksamhet 2004, gick samman.

LSJH i sin nuvarande form är ett företag som bildats som ett resultat av samarbetet mellan 18 kommuner i sydvästra Finland och som ägs gemensamt av dess ägarkommuner, som tar hand om de lagstadgade avfallshanteringsuppgifterna för dess ägarkommuner. Mer än hälften av företagets årsbudget spenderas på externa tjänsteupphandlingar, till exempel avfallstransporter som köps från privata företag.

Jubileumsåret påtalar vikten av att ta hand om miljön

Innevarande jubileumsår firar LSJH tillsammans med invånarna. Temat för 10-årsdagen är "Vi samlar en skräpfri morgondag tillsammans".

– Med detta tema vill vi påminna om vikten av att ta hand om miljön och naturen. Endast på detta sätt kan vi lämna en trivsam och städad livsmiljö även för kommande generationer. Som avfallsservicebolag önskar vi i gåva av invånarna så många rätt sorterade skräp som möjligt som samlats in i naturen, säger LSJH:s servicechef med ansvar för miljöfostran och avfallsrådgivning Katariina Humalamäki.

Jubileumsårets jippon och evenemang uppmärksammar temat. I april börjar LSJH:s miljörådgivning sin stationsturné, som besöker nästan alla LSJH:s sorteringsstationer under sommarsäsongen.

– Turen startar i Bjärnå tisdagen den 29 april och avslutas i Åbo vid Toppå sorteringsstation tisdagen den 2 september. Vid varje station bjuder vi invånarna på födelsedagskaffe. Samtidigt kan man fråga LSJH:s miljöfostrare om vad som händer med avfall, återvinning och ämnen relaterade till cirkulär ekonomi. Invånarna kan också välja att delta i utlottningen. Tidtabellen för närmaste sorteringsstation kan kontrolleras från evenemangskalendern på LSJH:s webbplats, säger Katariina Humalamäki.

Personalen firar också genom att samla in skräp

Torsdagen den 5 juni hålls en för allmänheten öppen föreläsning med kaffebjudning som har temat nedskräpning vid besökscenter Kahmari som finns på Lastgatan i Åbo. LSJH:s egen personal förbereder sig i sin tur för företagets kommande talkodag. Personalen har lovat att delta i Håll Skärgården Ren rf:s Snygg Beach -program genom att med talkokrafter städa det strandområde som valts ut bland de förslag som getts av invånarna. 

– Vi uppmuntrar också invånarna att delta i strandstädningsprogrammet Snygg Beach. I sociala medier fick vi många bra förslag på ställen att städa, så vi rekommenderar alla andra att samla ett talkogäng och välja en lämplig strand att städa, tipsar Humalamäki.

Du hittar mer information om programmet för 10-årsdagen på LSJH:s webbplats i evenemangskalendern. Där hittas bland annat stationsturnéens alla tillställningar. Du kan också hitta information om LSJH:s tio verksamhetsår på www.lsjh.fi/lsjh10v.

 Tidtabell för stationsturnén:

• Tis 29.4. kl 13–17 Bjärnå sorteringsstation, Katajarannantie 7, Bjärnå
• Tis 6.5. kl 11–17 Pemar sorteringsstation, Muurassuontie 4, Pemar
• Tis 27.5. kl 13–18 Korvenmäki sorteringsstation och avfallscentral, Helsingintie 541, Salo  
• Tis 3.6. kl 14.30–18 Korpo sorteringsstation, Strömmavägen 12, Korpo 
• Ons 11.6. kl 13–17 Kimitoöns sorteringsstation, Storkärrsvägen 99, Dragsfjärd
• Tis 11.6. kl 13–17 Kimitoöns sorteringsstation, Storkärrsvägen 99, Dragsfjärd 
• Tis 8.7. kl 13–18 Isosuo sorteringsstation och avfallscentral, Isosuontie 137, Raisio  
• Tis 15.7. kl 10–15 Nystads sorteringsstation, Orinkuja 1, Nystad
• Tis 22.7. kl 13–18 Rauhala sorteringsstation och avfallscentral, Sydmovägen 173, Pargas
• Tor 7.8. kl 15–16.45 Houtkärs sorteringsstation, Näsbyvägen 86, Houtskär 
• Tis 12.8. klo 13–17 Auranmaa sorteringsstation, Aurantie 518, Aura   
• Ti 2.9. kl 12–18 Toppå sorteringsstation och avfallscentral, Långholmsgatan 7, Åbo 

Tilläggsinformation:

Katariina Humalamäki
palvelupäällikkö, LSJH
puh. 02 727 6825
katariina.humalamaki@lsjh.fi

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Juhlavuoden teema “Roskaton huominen kerätään yhdessä” muistuttaa ympäristöstä huolehtimisen tärkeydestä ja kannustaa asukkaita huolehtimaan roskat niille varattuihin paikkoihin. Kymppisynttäreitä juhlistetaan myös alueen lajitteluasemat kattavalla kiertueella ja synttärikahveilla.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) syntyi vuonna 2015, kun vuonna 1999 toimintansa aloittanut Salon seudun kuntien jätelaitos Rouskis ja vuonna 2004 aloittanut Turun Seudun Jätehuolto Oy fuusioituivat.

Nykymuotoinen LSJH on 18 lounaissuomalaisen kunnan yhteistyön tuloksena muodostunut ja sen osakaskuntien yhteisesti omistama yhtiö, joka huolehtii osakaskuntiensa lakisääteisistä jätehuoltotehtävistä. Yhtiön vuosittaisesta budjetista yli puolet kuluu ulkopuolisiin palveluhankintoihin, esimerkiksi yksityisiltä yrityksiltä ostettaviin jätekuljetuksiin.

Juhlavuosi muistuttaa ympäristöstä huolehtimisen tärkeydestä

Kuluvaa juhlavuotta LSJH juhlistaa yhdessä asukkaiden kanssa. Kymppisynttäreiden teemana on ”Roskaton huominen kerätään yhdessä”.

– Teemalla haluamme muistuttaa ympäristöstä ja luonnosta huolehtimisen tärkeydestä. Vain siten voimme jättää viihtyisän ja siistin elinympäristön myös tuleville polville. Jätehuoltoyhtiönä toivomme asukkailta lahjaksi mahdollisimman paljon luonnosta pois kerättyjä, oikein lajiteltuja roskia, sanoo LSJH:n ympäristökasvatuksesta ja jäteneuvonnasta vastaava palvelupäällikkö Katariina Humalamäki.  

Teemasta muistuttavat juhlavuoden tempaukset ja tapahtumat. Huhtikuussa käynnistyy LSJH:n ympäristöneuvonnan asemakiertue, joka vierailee kesäkauden aikana lähes kaikilla LSJH:n lajitteluasemilla.

– Kierros alkaa Perniöstä tiistaina 29.4. ja päättyy Turussa Topinojan lajitteluasemalle tiistaina 2.9. Jokaisella asemalla tarjoamme asukkaille synttärikahvit. Samalla LSJH:n ympäristökouluttajilta voi kysellä, mitä jätteille tapahtuu sekä kierrätyksestä ja kiertotalouteenkin liittyvistä aiheista. Asukkaat voivat myös halutessaan osallistua arvontaan. Itselleen lähimmän lajitteluaseman aikataulun voi tarkistaa LSJH:n kotisivujen tapahtumakalenterista, Katariina Humalamäki kertoo.

Myös henkilöstö juhlii roskia keräten

Torstaina 5.6. järjestetään yleisölle avoin roskaantumista käsittelevä luento ja kahvitilaisuus Turun Kuormakadulla sijaitsevassa vierailukeskus Kahmarissa.

LSJH:n oma henkilöstö puolestaan valmistautuu yhtiön tulevaan talkoopäivään. Henkilöstö on lupautunut osallistumaan Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi rantojen siivousohjelmaan siivoamalla talkoilla asukkaiden ehdotusten joukosta valitun ranta-alueen.

– Kannustamme myös asukkaita osallistumaan Siisti Biitsi rantojen siivousohjelmaan. Saimme somessa paljon hyviä ehdotuksia siivottaviksi kohteiksi, joten suosittelemme kaikkia muitakin kokoamaan talkooporukan ja valitsemaan sopivan rantakohteen siivottavaksi, Humalamäki vinkkaa.

Kymppisynttäreiden ohjelmasta löytyy lisätietoa LSJH:n kotisivujen tapahtumakalenterista. Sieltä löytyvät muun muassa kaikki asemakiertueen tilaisuudet. LSJH:n kymmenestä toimintavuodesta on tietoa myös osoitteesta www.lsjh.fi/lsjh10v.

 Asemakiertueen aikataulu:

Ti 29.4. klo 13–17 Perniön lajitteluasema, Katajarannantie 7, Perniö
Ti 6.5. klo 11–17 Paimion lajitteluasema, Muurassuontie 4, Paimio
Ti 27.5. klo 13–18 Korvenmäen jätekeskuksen lajitteluasema, Helsingintie 541, Salo
Ti 3.6. klo 14.30–18 Korppoon lajitteluasema, Strömmantie 12, Korppoo
Ke 11.6. klo 13–17 Kemiönsaaren lajitteluasema, Storkärrintie 99, Dragsfjärd
Ti 8.7. klo 13–18 Isosuon jätekeskuksen lajitteluasema, Isosuontie 137, Raisio
Ti 15.7. klo 10–15 Uudenkaupungin lajitteluasema, Orinkuja 1, Uusikaupunki
Ti 22.7. klo 13–18 Rauhalan jätekeskuksen lajitteluasema, Sydmontie 173, Parainen
To 7.8. klo 15–16.45 Houtskarin lajitteluasema, Näsbyntie 86, Houtskari
Ti 12.8. klo 13–17 Auranmaan lajitteluasema, Aurantie 518, Aura 
Ti 2.9. klo 12–18 Topinojan jätekeskuksen lajitteluasema, Pitkäsaarenkatu 7, Turku

Lisätietoja:

Katariina Humalamäki
palvelupäällikkö, LSJH
Puh. 02 727 6825
katariina.humalamaki@lsjh.fi

Tennisvuoron Kouvolan kaupungin ylläpitämillä tenniskentillä voi nyt varata etukäteen Timmi-varausjärjestelmän kautta. Maksuttomien kenttien käyttö on edelleen mahdollista myös ilman varausta, jos kenttä on vapaana mutta varauksen tehnyt pelaaja on aina etusijalla. Suurin osa ulkokentistä on jo avattu. 

Kenttien varaaminen onnistuu, kun käyttäjä rekisteröityy Timmi-järjestelmään yksityishenkilönä. Timmin kautta näkee myös ajantasaisesti kenttien varaustilanteen sekä vapaat peliajat ilman rekisteröitymistä.  

Kentille voi edelleen mennä pelaamaan ilman varausta, mikäli kenttä on vapaana. Varauksen tehnyt pelaaja on kuitenkin aina etusijalla. 

Kenttien käyttö on maksutonta, mutta kilpailu- ja otteluvaraukset ovat maksullisia ja ne tulee ilmoittaa etukäteen liikuntapalveluille osoitteeseen tilavaraukset(at)kouvola.fi. 

Useita tenniskenttiä eri kaupunginosissa 

Kaupunki ylläpitää tenniskenttiä seuraavissa paikoissa: Elimäen kirkonkylä, Koria, Lehtomäki, Saviniemi, Voikkaa sekä Kouvolan ja Kuusankosken urheilupuistot. 

Tällä viikolla aukeaa tai on avoinna tenniskentät Kouvolan urheilupuistossa, Elimäellä, Korialla sekä Saviniemessä. 

Lisätietoa kentistä sekä ohjeet rekisteröitymiseen ja varaamiseen löytyvät kaupungin verkkosivuilta  

Timmi varausjärjestelmään kirjautuminen tai selailu kirjautumatta 

Ulkokenttiä on lisäksi Koskenrannassa Kuusankoskella. Näitä maksullisia tenniskenttiä hallinnoi Kouvolan Tennisseura.  

• Yritysautoilukumppani Drivalia Lease Finlandin kuluttajakyselyn mukaan bensiini on käyttövoimista suosituin niin uuden kuin käytetynkin auton hankinnassa. Täyssähköautot ja ladattavat hybridit ovat yhteenlaskettuina lähes yhtä suosittuja bensiinin kanssa uutta autoa ostettaessa.
• Kuluttajien ostopäätöksissä ja yritysten työsuhdeautojen autopolitiikoissa on selvä ero ilmastovaikutusten painotuksessa. Uusista työsuhdeautoista jo 65 prosenttia on täyssähköautoja.
• Tärkeimmät hankintaan vaikuttavat tekijät ovat luotettavuus, käyttökustannukset ja auton käyttötarve. Ympäristöystävällisyys merkitsee päätöksessä vain 5,8 prosenttia. Auto ostetaan yleensä omaksi ja käytettynä.
• Autolla on edelleen statusarvo, ja mainonnalla vaikutetaan mielikuviin.

Espoo, 22. huhtikuuta, 2025

Yritysautoilukumppani Drivalia Lease Finland kysyi kuluttajilta uuden ja käytetyn auton hankintaan liittyviä mieltymyksiä. Bensiini on edelleen käyttövoimista suosituin varsinkin käytetyn auton hankinnassa. Jopa 45,1 prosenttia käytetyn auton hankkineista tai sitä harkitsevista vastaajista suosii bensiiniä. Vastaavasti uuden auton hankkineista tai sitä harkitsevista 37 prosenttia suosii bensiiniä, ja täyssähköä tai ladattavaa hybridiä 32,6 prosenttia. Ostopäätökseen vaikuttavat eniten auton luotettavuus (44 %), käyttökustannukset (36,9 %) ja käyttötarve (34,4 %).

– Auton käyttötarve on turvallisuutta (27 %) ja ajo-ominaisuuksia (29,6 %) tärkeämpi hankintakriteeri. Käyttövoiman osuus ostopäätöksessä on reilun neljänneksen verran (25,9 %). Ympäristöystävällisyys on käytetyn auton hankintakriteereissä häntäpäässä (5,8 %), Drivalian Head of SME & Private Business Sami Sipilä kertoo kyselyn tuloksista.

Lähes viidennes valitsee uuden auton käyttövoimaksi hybridin ilman latausmahdollisuutta ja käytetyissäkin autoissa se on täyssähköä ja ladattavaa hybridiä suositumpi.

– Kyselyn tulokset osoittavat selvän eron kuluttajien ja yritysten autohankinnoissa. Uusista työsuhdeautoista jo 65 prosenttia on täyssähköautoja ja yritysten autopoliitikoissa painotetaan niiden ilmastovaikutusta. Kuluttajien vastauksista on tehtävissä se johtopäätös, että leasing- tai ostokustannuksia priorisoidaan enemmän kuin valitun käyttövoiman ympäristövaikutuksia, Sipilä miettii.

Täyssähköautot suosiossa pääkaupunkiseudulla

Maantieteellisiäkin eroja löytyy. Täyssähköauto ja ladattava hybridi ovat suosituimpia pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa. Pohjois-Suomessa valitaan sähköisistä autoista ladattava hybridi. Länsi-Suomessa bensiini on käyttövoimista vastaajien mielestä selvästi paras.

– Suomalaiset haluavat edelleen omistaa auton. Vastaajista 73,7 prosenttia hankki auton käytettynä, joka on iso haaste suomalaiselle uuden auton kaupalle. Kuten aiemmin todettu, kustannuksilla on iso merkitys. 27,2 prosenttia oli kuitenkin harkinnut uuden tai käytetyn auton hankintaa yksityisleasingin kautta. Tämä kertoo, että autoilun eri mahdollisuuksia aletaan tiedostaa aikaisempaa enemmän, mutta myös vaihtoehtoja osamaksurahoitukselle pitäisi olla laajemmin tarjolla, Sipilä toteaa.

Kyselyyn vastasi tuhat vähintään 18-vuotiasta kuluttajaa, joista noin 70 prosentilla oli omistusauto, reilulla kahdella prosentilla työsuhdeauto ja vajaalla kahdella prosentilla yksityisleasingauto. Kyselyn toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 20.3.– 25.3.2025. Otos on väestöä demografisesti edustava.

Koska vastaajista suurin osa omistaa autonsa, on Sipilän mielestä hyvä ottaa huomioon se, että heidän mieltymyksensä, ja täten myös vastauksensa, eroavat paljon leasingautolla ajavista ja työsuhdeautoilijoista.

Onko auto edelleen statussymboli?

Kuluttajakysely on osa Drivalian laajaa autoiluun ja yritysautoiluun liittyvien teemojen tarkastelua. Esimerkiksi Drivalian videopodcast-sarjassa on käsitelty niin sähköautojen kyberturvallisuutta kuin liikenteen vihreän siirtymän mahdollisuuksiakin. Viimeksi Astara Finlandin markkinointi- ja viestintäjohtaja Niina Ahokas ja Drivalia Lease Finlandin markkinointipäällikkö Kaisa Tiira-Vahala pohtivat, millaista automainonta on Suomessa ja onko auto edelleen statussymboli. Astara on Suomessa Kian ja Mitsubishin maahantuoja.

Drivalian kuluttajakyselyn mukaan mainonnalla oli reilun prosentin verran vaikutusta ostopäätökseen, mutta brändin osuus oli 14,8 prosenttia. Auton värillä oli merkitystä 4,8 prosentin verran.

Astaran omissa tutkimuksissa on huomattu, että naapurien mielipiteellä on edelleen painoarvoa auton hankinnassa. Ahokkaan mielestä auto on edelleen tietyille kuluttajille merkki taloudellisesta varallisuudesta, ja on tärkeää näyttää muille minkälaisella autolla ajaa. Brändimielikuvat vaikuttavat ostopäätökseen.

– Usein ajatellaan, että ostopäätös tehdään vain rationaalisilla perusteilla tai näin se ainakin itse koetaan ja perustellaan. Halutaan saada taloudellisesti järkevä ja turvallinen auto, jossa on hyvä ajotuntuma. Emotionaalisilla tekijöillä on merkitystä, vaikka sitä ei ehkä myönnetäkään, Ahokas sanoo.

Kian uusien täyssähkökäyttöisten EV-mallien lanseerauksessa haluttiin säväyttää erilaisella mainonnalla. Mainontaan otettiin mukaan muun muassa kilpailijoiden hyväntahtoinen nokittelu.

– Automainonta on Suomessa varovaista, konservatiivista ja ehkä uskallan sanoa, että pikkuisen tylsää. Minusta kuluttajien on ollut vaikea saada minkäänlaista tunnetta mainoksista, Ahokas sanoo.

Lopputuloksena toiset ovat rakastaneet ja toiset vihanneet uudenlaista mainoskampanjaa.

– Tätä me halusimmekin, markkinassa ei muutu mikään, jos mainonta on kädenlämpöistä ja vähän väritöntä. Myös kilpailijoilta on tullut vain positiivista palautetta raikkaasta tuulahduksesta automarkkinointiin, Ahokas kertoo.

Drivalian Auto statussymbolina ja muuttuva mainonta -videopodcastin voi katsoa täältä.

Lisätietoja antaa:
Kaisa Tiira-Vahala, kaisa.tiira-vahala@drivalia.com, p. +358 40 154 3836

Drivalia Lease Finland

Drivalia Lease Finland Oy on autoleasingyritys, joka toimii kokonaisvaltaisena autoilun ulkoistuskumppanina eri kokoisille yrityksille ja yhteisöille sekä kuluttajille. Yli sadan hengen tiimimme hallinnoi Suomessa lähes 27 000 leasing-ajoneuvoa noin 1000 asiakasyrityksessä, ja lisäksi myymme ja liisaamme käytöstä palautuneita leasing-autoja.

Olemme osa eurooppalaista Drivaliaa, jonka erityisosaamisaluetta ovat innovatiiviset liikkumisen palvelut ja kestävät liikkumisen ratkaisut. Drivalian emoyhtiö on CA Auto Bank, Crédit Agricole Personal Finance & Mobility:n kokonaan omistama pankki, joka tarjoaa ajoneuvojen luotto- ja vuokraratkaisuja sekä vakuutuspalveluja. CA Auto Bankilla on toimintaa 19 Euroopan maassa ja yhteensä yli 2600 työntekijää. https://www.drivalia.fi/fi/fin/lease

Karin kampuksen ensimmäinen toimintavuosi huipentuu kevättapahtumaan ja vihkiäisiin. Kevättapahtumaa vietetään lauantaina 26. huhtikuuta klo 10–16. Tapahtumassa on tarjolla kampuksen eri toimijoiden järjestämää ohjelmaa.

– Koulu, kansalaisopisto sekä siihen sisältyvät kuvataide- ja teatterikoulut, musiikkiopisto, nuorisotila ja liikuntasali ovat toimineet elokuusta alkaen, ja uimahallikin avattiin tänä keväänä. Nyt koko Karin kampus on toiminnassa, joten on hyvä aika juhlia, Kampuksen johtaja ja Hj. Nortamon koulun rehtori Kaisa Eskola toteaa.

Kevättapahtumassa voi tutustua muun muassa kansalaisopiston ja kuvataidekoulun kevätnäyttelyihin. Esillä on kuluneen lukuvuoden aikana tehtyjä töitä. Musiikkiopistossa järjestetään avoimet ovet, ja luvassa on esimerkiksi avoimia soittotunteja, työpajoja sekä soitinkokeiluja. Eri puolilla kampusta pääsee kuulemaan ja näkemään opiskelijoiden musiikki-, tanssi- ja teatteriesityksiä.

Hj. Nortamon peruskoulun tukioppilaat järjestävät lapsille temppuradan ja kasvomaalausta. Nuorisotila Viklo on avoinna iltapäivällä. Myös uimahalli on avoinna. Tapahtumassa on Rauman musiikkiopiston tukiyhdistys ry:n järjestämä pullapuffetti, ja Hj. Nortamon peruskoulun tukioppilaat myyvät vohveleita ja makkaraa klo 12–14.

Rauman kansalaisopistolla on samana päivänä 26.4. klo 10–16 kevätnäyttely Lapin entisellä kunnantalolla osoitteessa Kivisillantie 6. Esillä on opiskelijoiden kudontatöitä Lapista ja Kodisjoelta, keramiikkatöitä sekä lasten kurssien töitä. Tapahtumassa on puffetti.

Karin kampuksen vihkiäistilaisuus järjestetään maanantaina 28.4. kutsuvieraille. Juhlapuhujana on kansanedustaja Matias Marttinen. Vihkiäisissä julkaistaan myös Karin kampuksen esittelyvideo.

Lisätietoja antaa
Kaisa Eskola, Karin kampuksen johtaja, puh. 040 072 3875

“Kikka-show villitsi yleisöä Raumalla”, Satakunnan Kansa 4.2.2025.

Huikean suosion saanut ja loppuunmyytyjä katsomoja Raumalla vetänyt KIKKA – TARINA TÄHDESTÄ musikaali valloittaa seuraavaksi muun Suomen. Täyslaidallinen Kikkaa ja hänen musiikkiaan vierailee syyskuussa kuudessa kaupungissa, alkaen legendaarisesta Savoy-teatterista päättyen Tampereen Tuulensuun Palatsiin. Musikaali nähdään myös Lohjalla, Porvoossa, Hyvinkäällä ja Kouvolassa. 

Teatteriyhdistys Faken räiskyvä ensamble kietoo yhteen jo eläessään ilmiöksi nousseen laulajattaren tarinan nuoruuden määrätietoisista unelmista kohti huikeaa nousukiitoa, mutta näyttää rehellisesti myös rankan alan karikot ja yksityiselämän haasteet. Yleisössä nostalgisia muistoja herättävä musikaali tarjoilee yli puoli miljoonaa levyä myyneen artistin suurimmat hitit, maustettuina tuntemattomilla helmillä niin ajalleen uskollisina versioina kuin nykyaikaan sovitettuna. 

"Palaute on ollut ylistävää ja ihmiset ovat tykänneet siitä aivan älyttömästi. Kikalla oli laaja fanipohja vauvoista vaariin, ja se on näkynyt myös yleisön ikäjakaumassa. Moni katsoja muistaa Kikan lapsuudestaan asti, ja olemme saaneet kuulla mitä upeimpia tarinoita ja muistoja hänestä. Ohjaajana olen todella mielissäni siitä, kuinka musikaali on löytänyt yleisönsä, ja erityisen hienoa on nyt päästä jakamaan musiikin ilosanomaa ihmisille ympäri Suomen. Kikan tarina on hyvä, ja se kannattaa kertoa" , Lauri Ketonen sanoo.

Tekstin alkuperä on Paula Summasen ja Laura Kivimäen, ja ohjaaja Lauri Ketonen on tehnyt siitä sovituksen musikaaliksi. Kikan nimikkoroolin esittää Marja-Elina Aerila, ja muissa rooleissa nähdään Jennika Vataja, Jenna Karhula, Enni Toivonen, Maija Toivonen, Maria Mäkimattila ja Mimosa Klotz. Koreografiasta on vastannut Helinä Kareinen, lauluvalmennuksesta Kia Laitakari ja musiikista Jarno ja Tommi Stenvall. Puvustuksen on tehnyt Sara Lehtonen ja naamioinnin Petriina Suomela. Musikaalin valot ovat Toni Randellin ja äänituotanto Jussi Merikallion. 

Musikaalikiertueen tuottaa Hype Productions. 

Kiertueen esiintymispaikat ovat: 

Helsinki, Savoy-teatteri: 12.9. (Klo: 19)

Lohja, Laurentius-sali: 13.9. (Klo: 19)

Porvoo, Taidetehdas: pe 19.9. (Klo: 19)

Hyvinkää, Hyvinkääsali: la 20.9. (klo: 19)

Kouvola, Kuusaasali: su 21.9. (klo: 17) 

Tampere, Tuulensuun Palatsi: la 27.9. (Klo: 19)

Esitys on väliajallinen, ja kesto on noin 60 minuuttia + 60 minuuttia. 

Lipunmyynti kiertueella alkaa tänään tiistaina 22. huhtikuuta klo 9. Lipun hinta on 39,90 euroa. Liput myy Lippu.fi.

Lisätiedot: 

Laura Vuorinen, Hype Productions Oy, laura@hypeproductions.fi

Median yhteydenotot ja akkreditointi: Ann-Mari Leinonen, puhelin 040-5848289, 

ann-mari@hypeproductions.fi

Pihtiputaan sivistys- ja hyvinvointilautakunta on päättänyt, että lukio voi aloittaa yhteistyön Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) kanssa uuden lukiolinjan suunnittelemiseksi, joka käynnistyy syksyllä 2026.

Pihtiputaan lukioon suunnitellaan uutta lukiolinjaa, joka tulee antamaan opiskelijoille mahdollisuuden kerryttää tieto- ja viestintätekniikan sekä kyberturvallisuuden osaamista lukion perusopintojen ohella. Opinnoissa painottuu varsinkin soveltava kyberturvallisuus, mutta oleellisena osana linjan opetussuunnitelmaa on ohjelmointi ja muut olennaiset tietotekniset osaamiset IT-alalla.

”Linjalla kehitetään opiskelijoiden tietoteknistä osaamista, jotta he voivat ymmärtää teknisiä kyberturvallisuuden ilmiöitä ja soveltaa niitä IT-järjestelmissä. Olemme innoissamme, että pääsemme suunnittelemaan lukiolaisille linjaa kyberin ytimeen. Tarkoituksena on saada lukiolaisille myös mahdollisuus tutustua kyberalan yrityksiin Jamkin yhteistyökumppanien avulla”, sanoo lehtori ja Jamkin IT-instituutin koulutusvastaava Karo Saharinen.

Jamk ja Pihtiputaan lukio suunnittelevat ja toteuttavat uuden lukiolinjan yhteistyössä. Tarkoitus on, että mikäli opiskelija lukio  linjan suoritettuaan hakee ja tulee valituksi Jamkin tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmaan, voi opintoja hyväksilukea osaksi ammattikorkeakoulututkintoa.

Ensimmäinen toteutus jo vuonna 2026

Keski-Suomessa Pihtiputaalla toisen asteen koulutusta tarjoava Pihtiputaan lukio on noin 90 opiskelijan lukio, jonne opiskelijoita hakeutuu koko Suomesta. Opiskelijoille koulu tarjoaa tällä hetkellä yleislinjan lisäksi neljä erilaista lukiolinjaa, joissa opiskelija voi täydentää koulutustaan itseään kiinnostavalla aihealueella.  

“Kyberturvallisuus on osa lukion opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa mainittua laaja-alaista osaamista, joka kattaa muun muassa digitaalisen osaamisen, kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Vastuullinen toiminta verkossa koskettaa meitä kaikkia tänä aikana. Tavoitteemme on laajentaa tarjontaamme lukioikäisille nuorille ja näin saada lukioomme lisää motivoituneita nuoria. Linja varmasti tukee opiskelijan jatko-opintoja ja antaa jo lukiovaiheessa ymmärrystä IT-alan vaatimuksista. Linjatoiminta lisää myös Pihtiputaan kunnan elinvoimaa, osaajia tarvitsemme täällä seutukunnalla jatkossakin. Odotamme innolla yhteistyötä Jamkin kanssa”, sanoo Pihtiputaan lukion rehtori Markku Piippo.

Uuden lukiolinjan on tarkoituksena käynnistyä jo syksyllä 2026, jolloin kyberturvallisuudesta kiinnostuneiden peruskoululaisten olisi mahdollista hakea linjalle ensimmäistä kertaa vuoden päästä, kun haku toisen asteen opintoihin keväällä 2026 aukeaa.

Kiitorata kyberturvallisuuteen

Keski-Suomi on kyberturvallisuuden maakunta, jossa kyberturvallisuuden osaamisen kehittämistä tehdään osana korkeakoulujen toimintaa. Yksi Jamkin perustehtävistä on tukea alueen työelämää ja aluekehitystä, muun muassa tarjoamalla työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta.  

”Kyberturvallisuus on yksi Jamkin strategisista vahvuusaloista ja tämä yhteistyö tukee osaltaan vahvuusalan tavoitteita sekä valtakunnallista osaamisen kehittämistä. Yhteistyön avulla saamme kehitettyä opiskelijoille osaamista, jota he voivat hyödyntää lukion jälkeen tulevissa korkeakouluopinnoissaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun teemme tämänkaltaista yhteistyötä lukion kanssa ja Jamkin kannalta onkin erittäin tärkeää, että saamme kehitettyä osaamista uuden yhteistyön kautta. Näenkin, että molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä monipuolisesti”, sanoo Tero Kokkonen, Jamkin IT-instituutin johtaja.

Pihtiputaan lukioon perustettavalla uudella linjalla opiskelijat saavat läpi lukio-opintojen tieto- ja viestintätekniikan opetusta Jamkin IT-instituutin henkilöstön ohjauksessa.

”Jamkin opettajat ovat alansa huippuosaajia, jotka yhteistyön kautta jalkauttavat osaamisensa nyt myös lukio-opetukseen. Jamkissa toteutamme monipuolista yhteistyötä alan teollisuuden kanssa ja näin kykenemme tuomaan myös teollisuusyhteisöstä saamamme kokemukset lukion opetussisältöihin”, Kokkonen sanoo.

Lisätietoja:
Tero Kokkonen, johtaja, IT-instituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 4385 317

Karo Saharinen, lehtori, IT-instituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 4104 415

Markku Piippo, rehtori, Pihtiputaan lukio, Pihtiputaan kunta
etunimi.sukunimi@pihtipudas.fi
p. 044 4596 873

Oulun seurakuntien lasten päiväkerhoihin ilmoittautuminen käynnistyy tiistaina 22.4. Päiväkerhot alkavat elokuussa ja ne on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille, 2–3-vuotiaista ylöspäin. Ilmoittautua voi sunnuntaihin 11.5. saakka osoitteessa oulunseurakunnat.fi/paivakerho.

Lapsen voi ilmoittaa oman seurakunnan alueella järjestettävään päiväkerhoryhmään. Etusijalla ovat kotihoidossa olevat lapset. Päiväkerhot ovat maksuttomia eikä kirkon jäsenyyttä edellytetä. 

Toiminnan pohjana on kristillinen arvomaailma, jossa kirkkovuosi ja sen perinteet tulevat tutuiksi. Tilaa annetaan myös lasten omille pohdinnoille ja kysymyksille. Esimerkiksi luomakunnasta huolehtiminen ja lähimmäisen rakkaus sekä toisten auttaminen ovat teemoja, jotka kulkevat kerhoarjessa mukana.

Päiväkerhot kokoontuvat kaksi tai kolme kertaa viikossa 2–3 tuntia kerrallaan. Kerhoja ohjaavat koulutetut lastenohjaajat ja perhetoiminnan ohjaajat.

Päiväkerhossa leikitään, liikutaan, ulkoillaan, opetellaan kädentaitoja ja kuunnellaan satuja.  Kerhossa lapset oppivat tärkeitä elämisen taitoja, kuten toisten huomioimista ja ryhmässä toimimista.

– Kysyimme lapsilta, mikä on päiväkerhossa kivointa. Vastauksina olivat muun muassa leikkiminen, ulkoilu, retket, askartelu ja kaverit. Lapset ovat innokkaita oppimaan asioita esimerkiksi metsäretkellä, jossa voidaan tutkia eläinten jälkiä ja muita luonnon ihmeitä, kuvailee Karjasillan seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Marjaana Lassi.

Päiväkerhoja järjestetään Oulussa Haukiputaan, Karjasillan, Kiimingin, Oulujoen ja Oulunsalon seurakunnissa. 

Lisätiedot:
Varhaiskasvatuksen ohjaaja Marjaana Lassi
Karjasillan seurakunta
p. 040 5747 108
marjaana.lassi@evl.fi

oulunseurakunnat.fi/paivakerho

Julkaisuvapaa kuva päiväkerhosta, kuvaaja Sanna Krook.

Ravinteikkaan ojitetun turvemaan kuuset kasvattivat juuriaan ja sitoivat hiiltä jo heti hakkuun jälkeen. Myös suhteellinen runkojen läpimitan kasvu kaksinkertaistui viiden vuoden aikana, vaikka kasvu viivästyikin muutamalla vuodella.

Aiemmin on ajateltu, että metsään jätetyt pienemmät kuuset sopeutuvat hitaasti suurempien puiden poimintahakkuuseen. On myös uskottu, että vapautettujen kuusien täytyy harvennuksen jälkeen uudistaa suurin osa neulasmassastaan, jotta ne voivat hyödyntää lisääntyneen valon ja kasvaa. Kaksi Etelä-Suomen ravinteikkaalla turvemaalla tehtyä tutkimusta osoittaa, että kuuset vahvistavat ensin juuriaan ja aloittavat rungon läpimitan kasvattamisen vasta sen jälkeen. Ravinteikkaan ojitetun turvemaan kuusikko voikin elpyä poimintahakkuusta nopeammin kuin on aiemmin oletettu.

”Tuloksemme kyseenalaistavat perinteisen käsityksen siitä, miten puut reagoivat turvemetsien poimintahakkuisiin. Vaikka rungon kasvu viivästyi muutamalla vuodella, juurten kasvun ja hiilensidonnan välitön lisääntyminen viittaa siihen, että puut kykenevät lisäämään hiilensidontaa heti. Ne kuitenkin priorisoivat ensin juurten vahvistamista, minkä jälkeen resurssit kohdennetaan myös rungon kasvuun”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen.

Keskeiset havainnot:

• Runkojen kasvu lisääntyi viiveellä: Poimintahakkuu lisäsi metsään jätettyjen kuusien runkojen kasvua merkittävästi 3–4 vuoden kuluttua puunkorjuusta.
• Välitön juurten kasvu: Lähellä olevien tukijuurten sekä kauempana olevien vettä ja ravinteita kuljettavien juurten poikkileikkausala kasvoi nopeasti. Juurten poikkileikkausala kasvoi kaksinkertaisesti rungon kasvuun verrattuna viiden ensimmäisen vuoden aikana.
• Välitön hiilensidonta: Tutkimuksessa tehtyjen mittausten mukaan fotosynteesi lisääntyi välittömästi poimintahakkuun jälkeen. Tämä osoittaa hiilensidonnan tehostuneen.
• Hiilen jakautuminen juuriin: Puut priorisoivat hiilen jakamista juuristoon välittömästi poimintahakkuun jälkeen, eli puut investoivat mekaaniseen tukeen sekä ravinteiden ja veden ottoon.

Tavoitteena selvittää kuusien reagointi poimintahakkuuseen

Tammelan Lettosuon koealueella tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin poimintahakatun alueen metsään jätettyjen kuusien kasvuja ja puuaineen hiilen isotooppisuhteita koskemattomalla vertailualueella kasvaviin vastaavanlaisiin kuusiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten aiemmin tiheässä kasvuympäristössä kasvaneet kuuset reagoivat vähentyneeseen kilpailuun poimintahakkuun jälkeen. Poimintahakkuu on rehevien suometsien kestävään metsänhoitoon tähtäävä jatkuvapeitteisen metsänhoidon malli, jossa hakkuu keskittyy erikokoisiin ja myös varttuneisiin puihin.

Tutkimukset tarjoavat arvokasta tietoa käytännön metsätalouteen ja metsänhoitotoimien suunnitteluun, erityisesti silloin, kun etsitään ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja perinteiselle tasaikäiselle metsänhoidolle turvemailla. Tulokset korostavat, että läpimitan kasvun lisäksi on tärkeää mitata myös puiden muita osia, kuten juuria, jotta voidaan ymmärtää puiden monimutkaisia reaktioita erilaisiin hakkuumenetelmiin ja arvioida hakkuista aiheutuvat puiden hiilensidonnan muutokset tarkemmin.

Uutinen julkaistu Luonnonvarakeskuksen sivustolla 22.4.2025.

Nuorisopassi otetaan käyttöön kaikkien Kajaanin yläkoulujen 7.–9.-luokkien oppilailla.

Nuorisopassia pilotoitiin 4.11.2024-4.2.2025 välisenä aikana, jolloin testiryhmänä toimi Kajaanin Keskuskoulun 7.-9.-luokkalaiset.

Nuorisopassi on mobiilisovellus, joka kannustaa nuoria viettämään aktiivista ja monipuolista vapaa-aikaa. Sovellus kokoaa yhteen tietoa alueen vapaa-ajan mahdollisuuksista – kunnan palveluista, urheiluseurojen ja yhdistysten toiminnasta sekä yritysten tarjoamista palveluista. Sovelluksen kautta nuoret voivat saada esimerkiksi ilmaisia harrastuskokeiluja ja pääsylippuja sekä alennuksia tuotteista tai palveluista. Lisäksi sovellus mahdollistaa tiedottamisen alueen tapahtumista, harrastuksista ja muusta vapaa-aikaan liittyvästä.

Nuorisopassin käyttö on helppoa ja maksutonta. Nuoret voivat ladata sovelluksen Google Playsta tai App Storesta ja kirjautua sisään koulutunnuksilla. Sovelluksen käyttö vaatii huoltajan luvan tietojen siirtämiseen, joten kirjautuminen onnistuu vasta, kun huoltaja on antanut suostumuksensa Wilmassa.

- Nuorisopassin edut ovat ilmaisia nuorille, ja toivomme, että mahdollisimman moni nuori saa luvan käyttää Nuorisopassia ja löytää itselleen mukavaa tekemistä vapaa-ajallaan, nuorisopäällikkö Sanna Oikarinen toteaa.

Kajaanilaiset yrittäjät, urheiluseurat tai yhdistykset voivat tarjota etuja tai esimerkiksi lajikokeilumahdollisuuksia nuorille nuorisopassin kautta. Ilmoittautuminen palveluntarjoajaksi onnistuu verkkosivuilta löytyvän lomakkeen kautta.

Sovelluksen tarjoaa Otium Innovations Oy. Sovellusta voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lisätietoa nuorisopassista: www.kajaani.fi/kasvatus-ja-koulutus/nuorten-palvelut/nuorisopassi/

Lisätietoa:

Salonpää Saara
Nuoriso-ohjaaja, tiedotus ja neuvonta
p. 0447100792
saara.salonpaa@kajaani.fi

Sanna Oikarinen
Nuorisopäällikkö
p. 044 4214 358
sanna.oikarinen@kajaani.fi