Stiftelsen för Åbo Akademi stödde forskning, utbildning och kultur med över 20 miljoner euro under 2024 

Stiftelsen för Åbo Akademi har som syfte att stödja vetenskap och utbildning samt främja konst och kultur på svenska i Finland. Under 2024 uppgick det sammanlagda understödet till 20,2 miljoner euro, varav 17,0 miljoner euro riktades till Åbo Akademi och 3,2 miljoner euro till kulturverksamhet.  

Majoriteten av det understöd som Stiftelsen för Åbo Akademi delade ut gick till Åbo Akademi i form av verksamhetsbidrag, forskningsfinansiering, stipendier och vederlagsfria lokaler. Därtill driver stiftelsen tre museer, förvaltar en konstsamling samt äger och utvecklar fastigheter. Verksamheten möjliggörs genom avkastningen från donationer som stiftelsen tagit emot och från fonder som förvaltas av externa parter.

Stödet till Åbo Akademi, kulturverksamhet och Donnerska institutet 

År 2024 uppgick Stiftelsens totala bidrag till Åbo Akademi till 17,0 miljoner euro (jämfört med 17,5 miljoner euro år 2023). Av detta fördelades 3,9 miljoner euro på forskningsfinansiering, 3,5 miljoner euro på vederlagsfria fastigheter, 1,7 miljoner euro på stipendier och 7,9 miljoner euro som verksamhetsbidrag. 

"Stiftelsens långsiktiga stöd till Åbo Akademi bygger på en hållbar förvaltning där vi enbart delar ut avkastningen från vår placeringsförmögenhet. Med en genomsnittlig realavkastning på 4,5 % över 30 år, och en utdelningsnivå på 3 % av vår nettoförmögenhet, strävar vi efter att bibehålla vårt bidrag till Åbo Akademi på nuvarande nivå under den pågående strategiperioden, som löper till 2030", säger Lasse Svens, skattmästare vid Stiftelsen för Åbo Akademi.  

Stiftelsens sammanlagda stöd till kulturverksamhet var 3,2 miljoner euro (2,7 miljoner euro år 2023). Här ingår kostnaderna för stiftelsens museer Sibeliusmuseum, museet Ett Hem och Casa Haartman samt kostnaderna för att upprätthålla Åbo Svenska Teaters utrymmen.  

"Våra satsningar på strategisk marknadsföring, medialt genomslag och ökat samarbete börjar ge resultat. Både utställnings- och konsertverksamheten var livlig, och våra museer hade totalt 32 160 besökare under året – en ökning med nästan 80 % jämfört med föregående år", sammanfattar museichef Teemu Kirjonen. 

Under fjolåret initierades även projektet Levande tvåspråkighet för att främja det svenska i Åbo. Projektet leds av Åbosamfundet och medfinansiärer är Svenska kulturfonden och Åbo stad.  

Kostnaderna för verksamheten vid Donnerska institutet för religionshistorisk och kulturhistorisk forskning uppgick till 0,6 miljoner euro, vilket ligger på samma nivå som föregående år. Stiftelsens administrativa kostnader och kostnader för fastighetsförvaltning uppgick till 3,1 miljoner euro (2,9 miljoner euro år 2023).  

Stiftelsens för Åbo Akademi digitala årsberättelse finns att läsa på adressen: arsberattelse.stiftelsenabo.fi

Tilläggsuppgifter och intervjuer:   
  
Lasse Svens, skattmästare, Stiftelsen för Åbo Akademi 
lasse.svens@stiftelsenabo.fi   
Tfn 050 056 2945    

/////

Åbo Akademin säätiö tuki tutkimusta, koulutusta ja kulttuuria yli 20 miljoonalla eurolla vuonna 2024 

Åbo Akademin säätiön tarkoituksena on tukea tiedettä ja koulutusta sekä edistää taidetta ja kulttuuria ruotsin kielellä Suomessa. Vuonna 2024 jaettu tuki oli yhteensä 20,2 miljoonaa euroa, josta 17,0 miljoonaa euroa kohdistui Åbo Akademille ja 3,2 miljoonaa euroa kulttuuritoimintaan.  

Tuesta valtaosa suuntautuu Åbo Akademille toiminta-avustuksina, tutkimusrahoituksina, stipendeinä sekä toimitiloina, joita Åbo Akademi käyttää veloituksetta. Lisäksi säätiö ylläpitää kolme museota, hallinnoi taidekokoelman sekä omistaa ja kehittää kiinteistöjä. Toiminta mahdollistetaan säätiön vastaanottamien lahjoitusten tuotoilla sekä rahastoilla, joita hallinnoivat ulkopuoliset tahot. 

Tuki Åbo Akademille, kulttuuritoiminnalle ja Donnerska institutetille 

Vuonna 2024 Åbo Akademille myönnetty tuki oli yhteensä 17,0 miljoonaa euroa (17,5 miljoonaa vuonna 2023), josta 3,9 miljoonaa euroa suunnattiin tutkimuksen rahoittamiseen, 3,5 miljoonaa euroa vastikkeettomiin kiinteistöihin, 1,7 miljoonaa euroa stipendeihin ja 7,9 miljoonaa euroa toiminta-avustuksiin.    

"Säätiön pitkäaikainen tuki Åbo Akademille perustuu kestävään hallinnointiin, jossa jaamme vain sijoitusvarallisuutemme tuottoa. Keskimääräisellä 4,5 % reaalituotolla 30 vuoden ajalta, ja nettovarallisuutemme 3 prosentin jakotasolla pyrimme pitämään tukemme Åbo Akademille nykyisellä tasolla kuluvan strategiajaksomme aikana, joka päättyy vuonna 2030", sanoo Lasse Svens, Åbo Akademin säätiön toimitusjohtaja. 

Kokonaisrahoitus kulttuuritoiminnalle oli 3,2 miljoonaa euroa (2,7 miljoonaa vuonna 2023). Tähän sisältyvät säätiön museoiden, Sibelius-museon, Ett Hem -museon ja Casa Haartmanin, kulut sekä Åbo Svenska Teatterin tilojen ylläpitämisen kulut.  

"Panostuksemme strategiseen markkinointiin, medianäkyvyyteen ja laajempaan yhteistyöhön alkavat tuottaa tulosta. Sekä näyttely- että konserttitoiminta oli vilkasta, ja museoillamme oli vuoden aikana yhteensä 32 160 kävijää – noin 80 % enemmän verrattuna vuoteen 2023", kertoo museojohtaja Teemu Kirjonen. 

Viime vuonna käynnistyi myös Levande tvåspråkighet -projekti (Elävä kaksikielisyys), jonka tavoitteena on tukea ruotsinkielistä toimintaa Turussa. Projektia johtaa Turkuseura ja kanssarahoittajina ovat Svenska kulturfonden ja Turun kaupunki.  

Donner-instituutin uskontohistoriallisen ja kulttuurihistoriallisen tutkimuksen toiminnan kulut olivat yhteensä 0,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa edellisvuoden tasoa. Säätiön hallinnolliset kustannukset olivat 3,1 miljoonaa euroa (2,9 miljoonaa euroa vuonna 2023). 

Åbo Akademin säätiön digitaaliseen vuosikertomukseen voi tutustua osoitteessa (ruotsiksi): arsberattelse.stiftelsenabo.fi

Lisätietoa ja haastattelut:   

Lasse Svens, toimitusjohtaja, Åbo Akademin säätiö 
lasse.svens@stiftelsenabo.fi   
Puh. 050 056 2945    

Kouvolatalo profiloituu entistä vahvemmin kulttuuri- ja tapahtumataloksi ja luovien palvelujen tarjoajaksi. Kansalaisopiston toimintaa siirtyy Kuntotalolta Kouvolatalolle ja Pohjois-Kymen musiikkiopiston toiminta laajenee. Talon sydämenä säilyvät edelleen museopalvelut.

Kouvolan kaupungin investointien myötä tehdään suunnitelmallista tarkastelua omien toimintojen järkevälle sijoittumiselle. Saman tyyppistä toimintaa kootaan yhteen paikkaan kuntalaisille helpommin saavutettavaksi. Kaupungilla on toimitilaohjelma, jonka keskeisenä tavoitteena on muodostaa visio kaupungin palvelutuotannon käytössä ja suorassa omistuksessa olevan tilakannan kehittymisestä pitkällä aikavälillä.

Teatterin peruskorjauksen ja laajennuksen myötä Kansalaisopiston hallinto sekä opetusta siirtyy kevään aikana Kouvolatalolle. Ennestään kansalaisopistolla on talolla käytössään yli 500 m2 mm. keramiikkapaja ja kuvaamataidon tiloja. Samaan aikaan myös Pohjois-Kymen musiikkiopisto keskittää opetustaan Kouvolataloon, ja opiston käyttämistä erillisistä osaketiloista ydinkeskustan alueella luovutaan.

Talon Liikuntapaikkapalvelujen käytössä ollut siipi on ollut hetken tyhjillään, kun liikuntapaikkamestarit muuttivat pysyvästi Varikolle (Savonkatu 16) ja liikuntapaikkapäällikkö sekä uusi tilavarausyksikkö kaupungintalolle.

- Nämä muutokset palvelevat erityisesti kuntalaista. Kouvolatalolta saa entistä enemmän luovia palveluja saman katon alta, kun taas kaikki kaupungin tilavaraukset hoituvat yhdestä paikasta, yhden luukun periaatteella, sanoo toimitilajohtaja Katja Ahola.

- Saamme myös synergiaetua, kun kiinteistöhoitoa koordinoivat ovat kaikki Varikolla, oli kyse sitten koulusta tai liikuntapaikkarakennuksesta, hän jatkaa.

Kouvolatalon ytimessä ovat edelleen Poikilomuseot Taidemuseo sekä Kaupunginmuseo sekä Museokauppa. Kouvolatalo on toinen kaupungin tapahtumataloista ja se tarjoaa hyvät puitteet seminaareille, tapahtumille ja konserteille. Simeliussali soveltuu erilaisiin esityksiin.

- Tapahtumat ovat tervetulleita entistä vireämpään Kouvolataloon, sanoo tilavarausyksikön myyntivastaava Kirsi Penttinen.

Myös Kuusankoskitalon osalta on profiloituminen käynnissä. Pohdinnassa on mm. Kuusankosken alueen kansalaisopiston ja musiikkiopiston opetuksen keskittämistä ulkoisista tiloista omiin tiloihin. Myös yhteisötiloja ja nuorisopalveluja voitaisiin keskittää Kuusankoskitaloon.

Kaupungin tilakannasta jopa yli puolet on ylimääräistä tilaa. - Tyhjänä olevaa tilaa on reilusti ja määrä lisääntyy edelleen, kun palveluverkkoja tiivistetään. On tarkoituksenmukaista keskittää oma toiminta omiin tiloihin. Nyt käynnissä oleva tilojen profilointi on osa isoa kuvaa – mitä palveluja kootaan saman katon alle, jotta saamme kuntalaisia paremmin palvelevia kokonaisuuksia ja synergiahyötyjä, Katja Ahola korostaa.

Palveluiden siirtymisen tarkemmista yksityiskohdista tiedotetaan erikseen. 

Lisätietoja:
toimitilajohtaja Katja Ahola, puh 020 615 913, katja.e.ahola(at)kouvola.fi

Kouvolan kaupunki haluaa kehittää kiinteistönpitoaan kestävästi, pitkäjänteisesti ja kaupungin taloutta tukevaksi. Toimitilaohjelma linjaa suuntaviivat kohti kestävää kiinteistöomaisuuden hallintaa. Tavoitteena on keskittyminen oman palvelutuotannon tiloihin. Kaupungin vuonna 2023 hallinnassa olevasta tilakannasta myydään tai puretaan 53,3 %. Tavoitteena on vähentää tilakantaa n. 25 000 m2 vuodessa, vuoteen 2032 mennessä 180 000m2. Kaupunki keskittyy oman palvelutuotannon tilakannan hallinnointiin, ulkoisten käyttäjien tilat myydään, puretaan tai siirretään konsernin sisäisesti.

Joensuun kaupungin nuorisopalvelut selvitti alkuvuodesta kyselyllä koululaisten toiveharrastuksia. Kyselyyn saivat vastata kaikki Joensuun 1.–9.-luokkalaiset. Vastauksia saatiin yhteensä 3 037.

Kyselyn perusteella jalkapallo nousi suosituimmaksi harrastukseksi keräten 21 % prosenttia vastauksista.

– Joensuussa selvitämme toiveita vuosittain, sillä haluamme pysyä kartalla vallitsevista trendeistä. Esimerkiksi cheerleading on tehnyt selvää nousua toiveissa, kun taas edellisvuosien ehdoton suosikki, parkour, ei mahdu enää top 5 -listalle missään ikäryhmässä, kertoo Harrastamisen Suomen mallin hankekoordinaattori Tiia Turunen.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään Harrastamisen Suomen mallin maksuttomien harrastusryhmien suunnittelussa sekä Lapsiystävällinen kunta -työskentelyssä.

– Suosituimpien harrastusten lisäksi kiinnitämme huomioita niiden lasten ja nuorten vastauksiin, joilla ei ole ohjattua harrastusta. Käymme tulokset koulukohtaisesti läpi, joten eri kouluilla on eri harrastusryhmiä. Alakoululaiset haluavat enemmän eläinkerhoja, kun taas yläkoululaiset kuntasaliharjoittelua, valottaa Turunen. 

Harrastamisen Suomen mallin ryhmät ovat avoimia ja maksuttomia kaikille peruskoululaisille. Kuluneena vuonna toiminta on tavoittanut Joensuussa lähes 1 400 osallistujaa.

Ohjaajahaku avautuu huhtikuussa

Edellisvuosien tapaan tulevalle lukuvuodelle haetaan mukaan harrastusten ohjaajia. Haku on 22. huhtikuuta – 8. toukokuuta ja mukaan voivat hakea niin yhdistykset, yritykset, osuuskunnat kuin yksityishenkilötkin. Ohjaajalla tulee olla kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelemisestä.

Infotilaisuudet kerhotoiminnan järjestämisestä kiinnostuneille järjestetään Teams-etäyhteyksin huhtikuun 3. päivä torstaina kello 10–11 ja 8. päivä tiistaina kello 16.30–17.30. Sisällöltään molemmat tilaisuudet ovat samanlaiset. Ilmoittautuminen ja lisätiedot sekä harrastuskyselyn tulokset ovat osoitteessa: www.joensuu.fi/harrastamisen-suomen-malli-joensuussa

Mikä tulevaisuususkoa horjuttaa?

Nuorten tulevaisuususkoon vaikuttavat huolenaiheet ja pelot ovat moninaisia ja usein sidoksissa ajankohtaisiin, yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Nuoret ovat kasvaneet aikakaudella, jossa monet suuret kysymykset, kuten ilmastonmuutos, taloudellinen epävarmuus ja yhteiskunnalliset muutokset ovat jatkuvasti keskustelussa ja esillä.  

ODL Nuorten työpajalla viimeaikaiset keskustelut nuorten kanssa ovat keskittyneet kuitenkin yksilöllisempiin haasteisiin. Monella nuorella päällimmäisenä on hätä omasta pärjäämisestä, ja maailmanlaajuiset kysymykset ovat jääneet taka-alalle. Mielenterveyshaasteet, kuten ahdistus ja masennus sekä yksinäisyys heikentävät nuorten hyvinvointia. Myös epävakaa taloudellinen tilanne ja etuuksien leikkaukset, epävarmuus työllistymisestä sekä kilpailu opiskelupaikoista ovat heikentäneet olennaisesti nuorten tulevaisuususkoa. 

Yhteiskunnan odotukset ja tehokkuusajattelu lamaannuttavat

Yhteiskunnan odotukset luovat paineita, jotka syventävät nuorten eriarvoisuuden ja ulkopuolisuuden tunteiden kokemuksia. Ne voivat jopa lamaannuttaa nuoren ajatellessa, että elämä ei etenekään tietyn kaavan mukaan, kuten monella muulla samanikäisellä. Tulevaisuuden suunnittelu voi olla vaikeaa, ja positiivista muutosta omien voimavarojen kohentumisessa ei osata nähdä – esimerkiksi alhaisen itsetunnon ja mielenterveysongelmien vuoksi nuori ei välttämättä näe vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan, joiden avulla tulevaisuutta voisi lähteä rakentamaan. Taustalla voi olla myös pelko siitä, että palveluiden päättyessä nuori palaa alkutilanteeseen. 

ODL Nuorten työpajatoiminta vahvistaa uskoa ja luottamusta tulevaan

ODL Nuorten työpaja on ammatillisesti ohjattua matalan kynnyksen toimintaa, jossa nuoret kohdataan yksilöllisesti heidän voimavaransa, toiveensa ja tarpeensa huomioiden. Työpajan perustehtävänä on tukea nuorta arjenhallinnassa, sosiaalisessa vahvistumisessa sekä toimintakyvyssä. Työpaja tarjoaa mielekästä ja vaihtelevaa tekemistä, tukea elämäntilanteeseen sekä apua opiskelu- tai urasuunnitelmien laatimiseen. Työpajalla nuoret voivat jakaa kokemuksiaan sekä oppia toisiltaan. Nuoret kokevat tärkeänä, että heillä on paikka, johon mennä päivisin ja tulla siellä hyväksytyksi omana itsenään. Yhteisön tuki lisää uskoa tulevaan.

Tavoitteiden asettaminen tärkeää 

Työpajajaksolle asetetaan yhdessä nuoren kanssa tavoitteita, jotka voivat aluksi olla hyvinkin pieniä, esimerkiksi kotoa lähteminen ja pajalle saapuminen. Tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa tulevaisuususkon tukemista, sillä se antaa nuorelle selkeän suunnan ja askeleet kohti tulevaisuutta. Nuorten tulevaisuususkon palauttaminen ja vahvistaminen on meidän kaikkien vastuulla ja voimme vaikuttaa siihen puheillamme. Sen sijaan, että lietsoisimme kriisejä, meidän tulisi luoda toivoa, kuten juuri julkaistuissa Valtion Nuorisoneuvoston politiikkasuosituksissa (Nuorisobarometri 2024) todetaan.

ODL Nuorten työpaja on niin sanottu seinätön, matalan kynnyksen pajaympäristö, jossa tehdään erilaisia tehtäviä eri toimintaympäristöissä. Nuorten työpajalla voi kokeilla esimerkiksi kädentaitoihin tai keittiötoimintaan liittyviä tehtäviä sekä vahvistaa hyvinvointia, sosiaalisia taitoja sekä itsetuntemusta yhteisissä ryhmätoiminnoissa. Toimintaan osallistuva voi olla työtön työnhakija, sairauslomalla, kuntoutustuella tai etsiä muutoin suuntaa elämään. 

Sovellus päivittyy käyttäjillä vaiheittain, ja uusi versio on kaikkien saatavilla arviolta viikon kuluessa, 14. huhtikuuta mennessä. Sovellus on maksuton.

Sovelluspäivitys julkaistaan Google Play- ja App Store -sovelluskaupoissa. Oman laitteen päivitysasetuksista riippuu, päivittyykö sovellus automaattisesti vai manuaalisesti.

Sovelluksen päivitys voi viivästyttää lipun ostamista, kun tallennetut maksukorttitiedot poistuvat. Kiireisissä tilanteissa voi käyttää muita maksutapoja, kuten lähimaksua.

Nykyinen sovellusversio poistuu käytöstä kevään 2025 aikana. Tiedotamme poistumisesta erikseen.

Toimintaohjeet päivityksen jälkeen

Jos Nysse Mobiili -sovellusta on käyttänyt rekisteröitymättömänä, päivityksen jälkeen tulee lisätä maksukorttitiedot uudelleen. Maksutapana voi käyttää myös mobiilimaksua, jolloin maksu veloitetaan puhelinlaskussa. Jos laitteella oli päivityksen aikana voimassa olevia lippuja, ne päivittyvät uuteen sovellusversioon automaattisesti.

Jos sovellusta käyttää kirjautuneena, päivityksen jälkeen on kirjauduttava uudelleen. Unohtuneen salasanan voi uusia sovelluksen hallintasivulla mobiilinysse.fi.

Sovellukseen rekisteröitymisellä on useita etuja, vaikka käyttö onnistuu myös rekisteröimättömänä. Rekisteröitymällä voi hallita käyttötietojaan myös uusilla laitteilla esimerkiksi puhelimen vaihtuessa. Liput ja kuitit säilyvät tallessa, ja ne saa käyttöön myös laitteen vaihtuessa.

Lippuvalikoima ja maksutavat säilyvät

Lippuvalikoima pysyy ennallaan. Sovelluksesta voi edelleen ostaa kertalipun 90 minuutiksi, vuorokausilipun 24 tunniksi tai opiskelijan kausilipun 30 vuorokaudeksi.

Myös maksutavat säilyvät ennallaan. Liput maksetaan Visa-, Visa Electron- tai Mastercard-maksukortilla, MobilePaylla tai mobiilimaksulla eli puhelinlaskulla.

Mobiililippu ostetaan vasta hetkeä ennen matkaa, sillä se käynnistyy ostohetkellä. Lipun tulee olla voimassa ennen bussin, ratikan tai junan kyytiin nousemista.

Mobiililippujen QR-koodi näytetään lippulaitteen pohjassa olevaan lukijaan kuten ennenkin. Myös mobiililippu käytetään lippulaitteella aina kyytiin noustessa, jokaisella matkalla. Junamatkoilla lippu tulee vahvistaa jo ennen matkan alkamista asemalaiturin lippulaitteella.

Lisätietoja löytyy omasta sovelluskaupasta ja osoitteesta nysse.fi/mobiili.

Kaija Rautiaisen näyttely Missä Tiet Päättyvät 
Hangon Taidegalleriassa, Nycanderinkatu 4.
3.4. - 21.4. 2025

Kaija Rautiainen on suomalainen taiteilija, joka on palannut juurilleen asuttuaan Kanadassa yli kolmekymmentä vuotta. Näyttely Missä Tiet Päättyvät esittelee hänen kudottuja teoksiaan, jotka ovat syntyneet kokemuksista tiettömissä erämaissa ja hetkistä merellä.

Töissään Rautiainen on hyödyntänyt nykytekniikan tarjoamaa jacquard kudontaa ja siten antanut kuvakudokselle uuden ilmeen. 

Hänen teoksissaan yhdistyvät valokuvaus, kudonta ja maalaus ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi, joka kuvaa luonnon monimuotoisuutta. Itse valokuvatuissa ja näistä valmistetuissa luontokuvissa paperilanka, metalli- ja kuparilanka yhdistettyinä perinteisiin luonnonkuituihin luovat kolmiulotteisen pinnan, jota hän on täydentänyt omalla viimeistelytekniikallaan.

Karhut, myrskyt ja sen rannoille riepottamat köydet ja vuoroveden paljastamat kalastusverkot kohoineen ovat hänen töidensä rakennusaineita. Kuvaamalla luontoa Rautiainen painottaa tasapainon säilymisen tärkeyttä tässä epäjärjestyksen maailmassa.

Hän valitsi asuinympäristökseen läntisen Uudenmaan. Hangossa rannat, meri ja luonto ovat läsnä, mutta eri mittakaavassa kuin Kanadan länsirannikolla.

Näyttely on auki Hangon Taidegalleriassa päivittäin klo 12-18.
Taiteilija on paikalla viikonloppuisin.

Joensuulaiset ja kaupungin yritykset kutsutaan kuulemaan ja keskustelemaan kaupungin ajankohtaisista rakentamisen, kaavoittamisen ja kaupunkikehittämisen asioista torstai-iltana 24. huhtikuuta Carelicumin auditorioon. Tilaisuuden avaa kaupunginjohtaja Jere Penttilä kello 16.30 ja ilta kestää kello 19.30 saakka. 

Kaupunginjohtajan lisäksi puheenvuoroja pitävät kaupunkiympäristön toimialan eri yksiköiden väki. Illan aikana kuullaan muun muassa kaupungin tulevista katutöistä ja rakennuskohteista, uuden rakentamislain seurauksista rakentajille, ilmastotyön uusimmista tuulista sekä kaavoituksen ja tilakeskuksen ajankohtaisista asioista.  

– Aikaa on varattu runsaasti, jotta ehdimme keskustella ja kuulla asukkaiden näkemyksiä, sanoo kaavoituspäällikkö Pauli Sonninen. 

Sisäänkäynti Carelicumin auditorioon on ilta-aikaan osoitteesta Torikatu 21 C. Tilaisuuteen voi tulla itselleen sopivaan aikaan pitkin iltaa ja tarjolla on myös kahvit. 

Tilaisuuden ohjelma on luettavissa myös verkkosivuillamme osoitteessa: www.joensuu.fi/kaupunkiympariston-yleisotilaisuus  

Asukastilaisuuden aikataulu ja ohjelma 

klo 16.30–16.45 
illan avaus, kaupunginjohtaja Jere Penttilä 

klo 16.45–18 
Ympäristö, kaavoitus ja rakentaminen 

• Mitä kuuluu Joensuun hiilineutraaliustavoitteelle 2025? 

• Mitä kaavoitetaan juuri nyt? 

• Missä joensuulaiset haluavat asua – asuntojen ja asuinalueiden vetovoimatekijät 

• Miten viherkerroin vaikuttaa rakentamiseen? Ja mikä ihmeen viherkerroin? 

• Sauna rantaan – vai eikö kuitenkaan? Miten uusi rakentamislaki ja rakennusjärjestys vaikuttavat rakentamiseen? 

klo 18–18.15 
tauko ja keskustelua 

klo 18.15–19.30 
Kaupungin maat, tilat ja rakennustyömaat 

• Missä on tontteja ja mitä ne maksavat? 

• Myynnissä olevat kaupungin rakennukset ja toimitilat 

• Tulevat kaupungin rakennustyömaat ja muut rakentamiskohteet  

Kaija Rautiainens utställning Där Vägarna Slutar i Hangö Konstgalleri, Nycandergatan 4, 3.4. - 21.4. 2025

Kaija Rautiainen är en finländsk konstnär som har återvänt till sina rötter efter över trettio år i Kanada. Utställningen Där Vägarna Slutar visar hennes vävda verk som har sitt ursprung i erfarenheterna av väglösa ödemarker och stunder på havet.

I sina verk har Rautiainen använt en modern teknik, jacquard-vävning och på så vis har bildvävnaden fått en ny look.

Fotografering, vävning och målning förenas i hennes konst till en unik helhet, som skildrar naturens mångfald. Utifrån sina egna fotografier har hon skapat konstverk där papper-, metall- och koppartråd kompletterar traditionella naturfiber och fått till stånd en tredimensionell bild, som hon finslipar med sin egen teknik.

Björnar, stormar och rep, som vågorna kastat upp på stränderna och fisknät med sina flöten, som blottats av tidvattnet är byggmaterial i hennes arbeten. Genom att skildra naturen betonar Rautiainen vikten av att harmonin bibehålls i vår kaotiska värld.

Som återflyttare valde Rautiainen att bosätta sig i västra Nyland. I Hangö är stränderna, havet och naturen närvarande men i en annan skala än i Kanada.

Tampereen henkilöratapihan uudistamiseen liittyvät työt käynnistyvät rautatieaseman läheisyydessä maanantaina 31.3. Rakentaminen aloitetaan valmistelevilla töillä, joiden jälkeen siirrytään Ratapihankadun ylittävän ajoneuvosillan purkamiseen ja osoitteessa Itsenäisyydenkatu 2 sijaitsevan Ukko-Pekan kiinteistön länsipäädyn purkutöihin. Rakentamisella on vaikutuksia aseman alueen liikenteeseen ja liikkumiseen.

Erilaisia työvaiheita tehdään myös Itsenäisyydenkadun alikulussa, joten turvallisuussyistä alikulku suljetaan jalankulkijoilta ja pyöräilijöiltä heti hankkeen alkaessa 7.4. Myös jalankulkijoiden käytössä oleva asematunneli suljetaan pysyvästi. Kulkuväylinä aseman alueella säilyvät itä-länsisuunnassa Rongan alikulkukäytävä ja matkakeskustunneli.

– Rakennamme kaiken liikenteen solmukohdassa ja vilkkaassa kaupunkiympäristössä, joten toivomme kaupunkilaisilta tarkkaavaisuutta työmaiden läheisyydessä sekä malttia, kun uusia kulkureittejä otetaan käyttöön. Jatkuvasti muuttuvia liikennejärjestelyjä ei kuitenkaan ole tiedossa, sillä kulkureitit pysyvät samoina lähes koko hankkeen ajan, sanoo Kreaten projektipäällikkö Jussi Kiuru.

Asemanseudun isoimmat muutokset liittyvät Itsenäisyydenkadun alikulkuun, joka suljetaan myös moottoriajoneuvoilta kesälomakaudeksi 2.6.–5.8. Alikulku avautuu autoilijoille taas talveksi. Ratikka kulkee Itsenäisyydenkatua normaalisti koko rakentamisen ajan.

Itsenäisyydenkadun alikulku suljetaan kävelijöiltä ja pyöräilijöiltä 7.4. alkaen. Moottoriajoneuvoilta alikulku on suljettu 2.6.-5.8. Ratikka kulkee alikulun läpi koko hankkeen ajan. 

Muutoksia Ratapihankadulla

Huhtikuun aikana henkilöratapihalta puretaan raiteet 7 ja 8 ja Ratapihankadulle rakennetaan kiertotie purettujen raiteiden tilalle. Kadulle rakennetaan kaksi liikenneympyrää sujuvoittamaan liikennettä. Liikenneympyrät rakennetaan P-Hämpin sisäänkäynnin läheisyyteen ja Ratapihankadun ja Vellamonkadun risteykseen. Muutamia työvaiheita lukuun ottamatta Ratapihankatu säilyy liikenteen käytössä koko hankkeen ajan.

– Rakentamisen aikana liikenneympyrät parantavat Ratapihankadun tilannetta nykyisestä ja helpottavat ruuhkia ja esimerkiksi parkkihalleihin siirtymistä, Kiuru sanoo.

Pakkahuoneenaukio toimii hankkeen työmaa-alueena ja siellä sijaitseva taksitolppa poistuu käytöstä toistaiseksi. Rakentamisen aikana kulku kiinteistöihin ja liiketiloihin säilytetään.

Ratapihankadun läheisyydessä liikkumiseen vaikuttavat osoitteessa Itsenäisyydenkatu 2 sijaitsevan Ukko-Pekan kiinteistön osittaiset purkutyöt. Rakennustöiden vuoksi Ratapihankadulta Itsenäisyydenkadulle vievät portaat poistetaan käytöstä. Jalankulkijat ohjataan käyttämään Vellamonkatua, Rongankadun alikulkua tai matkakeskustunnelia Ratapihankadulta poistumiseen.

Kesän aikana työt jatkuvat sillan alus- ja päällysrakenteiden rakentamisella. Ukko-Pekan kiinteistön purkutyöt valmistuvat kesäkuun puoliväliin mennessä ja uusi Ratapihankadun ajoneuvosilta kesään 2026 mennessä.

Lisätietoja aseman alueen rakentamistöistä: Kreate Oy, projektipäällikkö Jussi Kiuru, p. 040 046 7365, etunimi.sukunimi@kreate.fi 

Lisätietoja Tampereen henkilöratapiha -hankkeesta: Väylävirasto, projektipäällikkö Jetro Matilainen, p. 029 534 3573, etunimi.sukunimi@vayla.fi 

Katso myös:

Tampereen henkilöratapiha -hankkeen työnaikaiset liikennejärjestelyt kootusti

Tampereen henkilöratapiha -hankkeen yleisötilaisuus verkossa 3.4. klo 17

Energiariippuvuus ja ilmastokriisi vaativat Euroopalta nopeita ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Yksi tehokas ja välittömästi hyödynnettävissä oleva vaihtoehto on Euroopassa tuotettu uusiutuva etanoli, joka parantaa huoltovarmuutta, tukee paikallista taloutta ja vähentää liikenteen päästöjä nostamatta autoilun kustannuksia.

Käyttämällä omaa etanolia liikenteen polttoaineena Eurooppa voisi vähentää merkittävästi riippuvuuttaan öljyntuottajavaltioista. Toisin kuin raakaöljy, joka on monesti peräisin geopoliittisesti epävakailta sekä tavoitteiltaan ja arvoiltaan hyvin erilaisilta alueilta, bioetanolia tuotetaan Euroopassa omista raaka-aineista, kuten biojätteistä, metsäteollisuuden sivuvirroista tai muista kasviperäisistä raaka-aineista. Sen käyttö tukee maataloutta, luo työpaikkoja ja parantaa energiaturvallisuutta koko EU:n alueella.

Etanolipolttoaineella ajamalla voi vähentää oman autoilunsa ilmastopäästöjä jopa 80 prosentilla. Pakoputken päästä tuleva hiilidioksidi on samaa hiilidioksidia, jonka kasvit ovat kasvaessaan sitoneet ilmakehästä. Näin hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei lisäänny, kun maan alta ei kaiveta uusia hiilidioksidin lähteitä. Kyse on samasta toimintaperiaatteesta, kuin synteettisissä polttoaineissa: hiilidioksidin sitomiseen käytetään kasveja koneiden sijasta.

Edullinen etanolipäivitys mahdollistaa siirtymän ilman suuria kustannuksia

Uusiutuvan etanolin hyödyntäminen ei edellytä uuden auton hankintaa tai kalliita muutoksia. Edullinen etanolipäivitys mahdollistaa nykyisten bensiinikäyttöisten autojen tankkaamisen E85-polttoaineella ilman pysyvää muutosta moottorin rakenteeseen.

Teknologia mahdollistaa myös minkä tahansa bensiinin ja etanolin sekoituksen käyttämisen, joten kuluttaja voi optimoida tankkauksensa saatavuuden ja hintojen mukaan. Samalla etanolipäivitys tuo kuluttajalle joustavuutta: auto toimii sekä perinteisellä bensiinillä että E85:llä, mikä varmistaa kustannustehokkuuden ja saatavuuden myös poikkeustilanteissa.

Uuden määräyksen ansiosta etanolipäivityksen saa nyt Suomessakin tehdä kaikkiin bensiiniautoihin. Näin autoilija voi siirtyä ympäristöystävällisempään autoiluun sekä tukea huoltovarmuutta ja riippumattomuutta vaihtamatta nykyistä autoaan.

Pelkästään uusien, kalliiden ja vähäpäästöisten autojen ostaminen ei riitä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen, vaan on välttämätöntä löytää keinoja myös olemassa olevan ja edelleen kasvavan bensiiniautokannan päästöjen vähentämiseen. Tähän etanolipäivitykset ovat tehokas ja edullinen ratkaisu.

Ranska edelläkävijänä etanolipolttoaineiden käytössä

Euroopassa etanolin käytön hyödyt on jo huomattu, ja erityisesti Ranskassa kehitys on ollut vauhdikasta. Tällä hetkellä Ranskassa on käytössä jo yli 400 000 etanolikäyttöistä autoa ja E85-polttoainetta käytetään lähes miljardi litraa vuodessa. Näin Ranska saavuttaa jopa 950 000 tonnin päästövähennykset vuosittain, samalla tarjoten autoilijoille mahdollisuuden säästää merkittävästi autoilun kustannuksissa. Tämä osoittaa, että kun tietoisuus etanolista vaihtoehtona lisääntyy ja verotuksella kannustetaan kestävämpiin valintoihin, kuluttajat valitsevat mielellään taloudellisen ja ilmastoystävällisen vaihtoehdon.

Vähemmän päästöjä, parempi joustavuus

Eurooppalainen etanoli tarjoaa konkreettisen ja välittömästi hyödynnettävissä olevan ratkaisun niin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kuin huoltovarmuuden parantamiseen. Nyt on aika tehdä kestäviä valintoja ja ottaa seuraava askel kohti vähäpäästöisempää ja riippumattomampaa Eurooppaa. 

Lisätietoja
Tuomo Isokivijärvi
Toimitusjohtaja
StepOne Tech

tuomo.isokivijarvi@eflexfuel.com
+358 44 388 8883

Metsähallituksen toiminta perustuu yhdessä sidosryhmien ja kumppanien kanssa laadittuihin luonnonvarasuunnitelmiin, joissa linjataan valtion maa- ja vesialueiden käyttöä pitkällä aikavälillä ja yhteensovitetaan eri käyttömuotoja. Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelma määrittelee valtion maiden ja vesien käyttöä seuraavan viiden vuoden ajan Etelä-Suomessa, yhteensovittaen niiden resursseja, valtio-omistajan tavoitteita ja alueellisia tarpeita. Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelma on nyt yleisön ja sidosryhmien kommentoitavana 21.4.2025 asti.

Lausuntopalvelu: Lausunto - Lausuntopalvelu (rekisteröityminen vaaditaan)

Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelma (LVS) ohjaa Metsähallituksen toimintaa valtion mailla ja vesillä 14 eteläisimmän maakunnan alueella vuosina 2025–2030. Suunnitelma on nyt lausuntokierroksella, jonka aikana Metsähallitus kerää kommentteja ja palautteita luonnoksesta.

Luonnonvarasuunnitelman ydin on toimintaohjelma, joka ohjaa Metsähallituksen toimintaa alueella koko suunnitelmakauden ajan. Metsähallituksen strategiasta johdetut ja yhteistyöryhmätilaisuuksissa käsitellyt pääteemat ovat vihreä kasvu, ilmasto ja luonnon monimuotoisuus sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Yhteistyöryhmien kannustuksesta toimintaohjelman sisältöä on kiteytetty ja tiivistetty. Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelman toimintaohjelma sisältää 20 keskeisintä toimenpidettä, joilla on sekä sidosryhmien että Metsähallituksen yhteinen tuki. Toimenpiteitä ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen.

Suunnitelmassa otetaan huomioon laajat, usein globaalit haasteet ja ilmiöt, kuten energiamurros, ilmastonmuutos ja muuttunut turvallisuustilanne. Muuttuva ympäristö tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia, joihin toimintaohjelmassa halutaan reagoida.

Laajasti osallistava luonnonvarasuunnittelun prosessi on kansainvälisestikin ainutlaatuinen Metsähallituksen suunnittelumenetelmä. Nyt lausunnoilla oleva suunnitelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

Etelä-Suomen suunnittelualueella haettiin alueellista vaikuttavuutta nimeämällä omat yhteistyöryhmät Itä- ja Länsi-Suomen alueille. Yhteistyöryhmissä on edustettuina 42 eri tahoa järjestöistä, opetus- ja tutkimuslaitoksista, yrityksistä sekä viranomaisorganisaatioista. Molemmat yhteistyöryhmät kokoontuivat kolmeen fasilitoituun työpajaan. Lisäksi luonnonvarasuunnitelman tiimoilta järjestettiin kyselyt nuorille ja kansalaisille, joihin saatiin ennätyksellisen paljon vastauksia. Osallistamista tehtiin myös kohdennetusti, järjestämällä erilliset tilaisuudet Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Suomen Ladun edustajille.

– Luonnonvarasuunnitelma on tärkeä askel kohti kestävää tulevaisuutta, jossa valtion maa- ja vesialueiden käyttö suunnitellaan huolellisesti ja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on varmistaa, että luonnonvarat palvelevat sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia, sanoo luonnonvarasuunnittelun projektipäällikkö Marja Hokkanen Metsähallituksesta.

Lausuntokierroksen jälkeen kaikki saadut lausunnot käsitellään ja niiden perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia suunnitelmaan. Lopullisen luonnonvarasuunnitelman hyväksyy Metsähallituksen hallitus, suunnitelma valmistuu kesällä 2025. Suunnitelman toimenpiteitä ja niiden toteutumista seurataan aktiivisesti, ja niistä raportoidaan sidosryhmille, alueelliselle neuvottelukunnalle, johtoryhmälle ja Metsähallituksen hallitukselle.

Lisätiedot:

• Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelman projektipäällikkö Marja Hokkanen, Metsähallitus, marja.hokkanen(at)metsa.fi, puh. +358400375874
• Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelman ohjausryhmän puheenjohtaja
  Eeva-Liisa Jorri, Metsähallitus, eeva-liisa.jorri(at)metsa.fi, puh. +358400289997
• Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelma:
  https://www.metsa.fi/projekti/etela-suomen-luonnonvarasuunnittelu/

Kaupungin työntekijän kuljettama auto ja sähköpotkulaudalla ajanut mieshenkilö törmäsivät maanantaina 31. maaliskuuta 2025 noin kello 8 aamulla Riihimäen keskusta-alueella. Onnettomuus tapahtui Kulmalan puistokadun ja Voimalankadun risteyksessä. Sähköpotkulaudan kuljettaja loukkaantui vakavasti törmäyksessä. 

Onnettomuuspaikalle tulivat poliisit, paloautoja ja ambulanssi. Sähköpotkulaudan kuljettaja kiidätettiin lääkärihelikopterilla sairaalahoitoon.

Kaupunki on tarjonnut keskustelutukea työntekijälleen. 

Lisätiedot 

Maria Vasko 
valmius- ja turvallisuuspäällikön sijainen 
puh. 040 860 9882 
maria.vasko@riihimaki.fi 
Riihimäen kaupunki

Forststyrelsens verksamhet grundar sig på naturresursplaner som utarbetats tillsammans med intressentgrupper och partner. I planerna drar vi upp riktlinjer för hur statens mark- och vattenområden ska användas på lång sikt och samordnar olika användningsformer. Naturresursplanen för Södra Finland definierar användningen av statens marker och vatten under de följande fem åren i Södra Finland genom att samordna deras resurser, den statliga ägarens mål och de regionala behoven. Naturresursplanen för Södra Finland kan nu kommenteras av allmänheten och intressentgrupper fram till den 21 april 2025.

Utlåtande: Länk till utlåtande.fi (registrering krävs)

Naturresursplanen för Södra Finland styr Forststyrelsens verksamhet på statens mark- och vattenområden i de 14 sydligaste landskapen 2025–2030. Planen är nu på remiss för att samla in kommentarer och respons om utkastet.

Kärnan i naturresursplanen är ett åtgärdsprogram som styr vår verksamhet i området under hela planperioden. Grön tillväxt, klimat och biologisk mångfald samt välfärd och säkerhet är huvudteman som härletts ur Forststyrelsens strategi och behandlats vid möten med samarbetsgrupperna. Innehållet i åtgärdsprogrammet har sammanfattats och komprimerats med stöd av samarbetsgrupperna. Åtgärdsprogrammet för naturresursplanen för Södra Finland innehåller 20 centrala åtgärder som har både intressentgruppernas och Forststyrelsens stöd. Åtgärderna har inte satts i prioritetsordning.

I planen beaktas omfattande, ofta globala utmaningar och fenomen, såsom energiomställningen, klimatförändringen och det förändrade säkerhetsläget. Den föränderliga miljön erbjuder också nya möjligheter som man vill reagera på i åtgärdsprogrammet.

Den inkluderande processen som används vid naturresursplanering är även internationellt sett en unik planeringsmetod för Forststyrelsen. Den plan som nu är på remiss har beretts i omfattande samarbete med olika intressentgrupper.

I planeringsområdet Södra Finland sökte man regional effektivitet genom att utse egna samarbetsgrupper för områdena Östra och Västra Finland. I samarbetsgrupperna finns representanter för 42 olika organisationer, utbildnings- och forskningsinstitut, företag och myndighetsorganisationer. Båda samarbetsgrupperna samlades till tre faciliterade workshoppar. Dessutom ordnades enkäter om naturresursplanen för unga och medborgare, och dessa fick rekordmånga svar. Delaktigheten genomfördes också på ett riktat sätt genom att ordna separata möten med representanter för Försvarsmakten, Gränsbevakningsväsendet och Suomen Latu.

– Naturresursplanen är ett viktigt steg mot en hållbar framtid där användningen av statens mark- och vattenområden planeras omsorgsfullt och i samarbete med olika intressentgrupper. Vårt mål är att säkerställa att naturresurserna räcker till för både nuvarande och kommande generationer, säger Marja Hokkanen, projektchef för naturresursplaneringen vid Forststyrelsen.

Efter remissbehandlingen behandlas alla inkomna utlåtanden och utifrån dem görs vid behov ändringar i planen. Den slutliga naturresursplanen godkänns av Forststyrelsens styrelse, och planen färdigställs sommaren 2025. Åtgärderna i planen och genomförandet av dem följs upp aktivt och rapporteras till intressentgrupperna, den regionala delegationen, ledningsgruppen och Forststyrelsens styrelse.

Mer information:

• Marja Hokkanen, projektchef för naturresursplanen för Södra Finland, Forststyrelsen, marja.hokkanen(at)metsa.fi, tfn +358400375874
• Eeva-Liisa Jorri, ordförande för styrgruppen för naturresursplanen för Södra Finland, Forststyrelsen, eeva-liisa.jorri(at)metsa.fi, tfn +358400289997
• Naturresursplanen för Södra Finland: https://www.metsa.fi/sv/projekt/naturresursplanering-for-sodra-finland/

Orimattilan kaupungin vuoden 2024 tilinpäätös osoittaa, että talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat onnistuneet. Tilikausi oli 127 000 euroa ylijäämäinen. Ennen kiinteistöjen alaskirjauksia kaupungin tulos olisi ollut jopa 1,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä on huomattava parannus verrattuna alkuperäiseen talousarvioon, jossa ennakoitiin 1,9 miljoonan euron alijäämää – ja myös verrattuna muutettuun talousarvioon, joka ennakoi 1,4 miljoonan euron alijäämää.

”Valtuuston päättämät linjaukset ja talouden tasapainottamispaketti ovat osoittaneet tehonsa, ja kaupungin talous on kehittynyt ennakoitua myönteisemmin. Tämä on tulosta realistisesta taloussuunnittelusta ja koko henkilöstön sitoutumisesta kaupungin toimintakyvyn turvaamiseen", kaupunginjohtaja Kalle Larsson kommentoi.

Positiivisen tuloksen taustalla ovat erityisesti toimintatuottojen kasvu sekä tehokas menojen hallinta. Vesilaitoksen vedenmyyntitulot, maanmyyntituotot ja Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän purusta saadut kertaluonteiset tulot kasvattivat kaupungin tuloja. Samalla henkilöstökuluja ja palveluostoja on onnistuttu budjetoimaan tarkemmin ja tehokkaammin, ja näin menoja on hillitty.

Positiivinen tulos tarkoitti myös sitä, että Orimattilan lainakanta jatkoi laskuaan toista vuotta peräkkäin. Lainakanta pieneni 1,6 miljoonalla eurolla 67,3 miljoonaan euroon.

Vuoden 2024 ennakoitua parempi tulos ei kuitenkaan tarkoita, että kaupungin talouden suunta olisi lopullisesti kääntynyt. Kaupunginjohtaja muistuttaa, että pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä vaaditaan edelleen. Vuoden 2025 talousarvio on edelleen alijäämäinen, mutta mikäli myönteinen kehitys jatkuu, kaupungilla on mahdollisuus välttää tulevien vuosien veronkorotukset ja edelleen vahvistaa talouttaan. Samalla on huomioitava rakenteelliset muutokset, kuten väestörakenteen kehitys ja valtionosuusjärjestelmän uudistukset, jotka voivat vaikuttaa kaupungin rahoitusasemaan tulevina vuosina. Näihin muutoksiin on varauduttu ennakoivilla toimenpiteillä.

Toiminnallisesti kaupungin vuosi oli onnistunut. Hyvinvoinnin toimialalla uimahallilla oli lähes 68 000 käyntiä ja senioripalveluiden tapahtumiin osallistujia oli yli 3 600. Sivistystoimialla varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen piirissä oli lähes 500 lasta, perusopetuksessa 1 700 oppilasta ja kirjastolla lähes 68 000 käyntiä. Kaupunkikehitys- ja tekninen toimiala sai valmiiksi uuden yhteiskoulun, joka otettiin käyttöön aikataulussa elokuussa.

Kaupunginjohtaja Kalle Larsson kiittää kaupungin henkilöstöä, päättäjiä ja asukkaita yhteistyöstä ja sitoutumisesta kaupungin kehittämiseen.

"Vuosi 2024 on osoittanut, että yhdessä voimme saavuttaa kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat Orimattilan elinvoimaa ja tulevaisuutta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti tulevia haasteita ja mahdollisuuksia."

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Kalle Larsson, 0400 695 679, kalle.larsson@orimattila.fi

Tuusulan kunta remontoi päiväkoti Pellavan tilat. Remontin ajaksi toiminta siirtyy väistötiloihin. Varhaiskasvatuksen osalta väistötiloiksi on varmistunut lähellä sijaitseva Mikkolan koulu, ja esiopetus siirtyy Riihikallion koulun tiloihin. Avoin varhaiskasvatus, Pikku Pellava, jää nykyisiin tiloihin.

Päiväkoti Pellavan toiminta alkaa Mikkolan koulun väistötiloissa 4.8.2025 ja Riihikallion koulun väistötiloissa 7.8.2025.

Pellavan päiväkodissa tarvitaan korjauksia, sillä tilojen käyttäjillä on ollut sisäilmaoireita aiemmista tutkimuksista ja korjauksista huolimatta. Kunta ja aiempi kiinteistönomistaja ovat teettäneet tiloissa useita sisäilmaoireiluun liittyviä tutkimuksia vuosien 2017–2024 aikana. Tutkimusten perusteella päiväkodin muovimatoissa on vaurioita, jotka voivat heikentää päiväkodin sisäilman laatua.

Tulevissa korjauksissa päiväkodin tilat tyhjennetään kokonaan irtaimistosta ja lattiat korjataan huolellisesti riittävän laajasti. Tavoitteena on saada sisäilmaongelmiin kestävä ratkaisu.

Pellavan korjaustyöt kestävät alustavan arvion mukaan koko lukukauden 2025–2026. Pellavan päiväkodin kalusteet ja irtaimisto siirretään puhdistettuina väistötilaan.

Mikkolan kouluun tehdään kesällä 2025 muutostöitä päiväkotia varten. Tiloissa tehdään pieniä muutoksia, uudistetaan eteisiä, lisätään wc-tiloja sekä kalustetaan koulun tiloja päiväkodin tarpeiden mukaisesti. Sisäilman laatu huomioidaan tilamuutosten yhteydessä korjaamalla tiloissa havaittuja paikallisia puutteita ja varmistamalla ilmanvaihdon suunnitelmanmukainen toiminta.

Väistötilojen sisäolosuhteita seurataan jatkuvasti seurantajärjestelmän avulla, ja väistön aikana kohteessa tehdään tarvittaessa normaaleja kiinteistön ylläpitotoimia.

Lisätiedot korjauksista ja väistötiloista:
Tilapalvelupäällikkö Kai Lange, kai.lange@tuusula.fi, 040 314 3550
Rakennuspäällikkö Patrik Kalteva, patrik.kalteva@tuusula.fi, 040 314 2243

Lisätiedot varhaiskasvatuksen järjestämisestä:
Vs. sivistysjohtaja Katja Elo, katja.elo@tuusula.fi, 040 314 4028
Vt. varhaiskasvatuspäällikkö Sini Viitala, sini.viitala@tuusula.fi , 040 314 3330

Siilinjärven kunnan tilinpäätös vuodelta 2024 osoittaa kunnan onnistuneen talouden vakauttamisessa. Tilikausi päättyi 1,7 miljoonan euron ylijäämään, mikä ylitti myös keväällä tehdyn muutostalousarvion ennusteen. Alkuvuodesta kunnan talousarvio näytti vielä 1,5 miljoonan euron alijäämää, mutta suunta kääntyi positiiviseksi koko organisaatiossa tehtyjen tehostamistoimenpiteiden ja taantumasta huolimatta kertyneiden verotulojen positiivisen kehityksen ansiosta.

Lisäksi vuoden 2024 aikana kirjattiin 2,5 miljoonan euron arvonalennukset useisiin kiinteistökohteisiin, kuten esimerkiksi Ahmon koulukeskukseen ja Päivärinteen päiväkotiin. Näillä toimenpiteillä varaudutaan tulevien vuosien purku- tai muutostarpeisiin.

Toimintakulut nousivat hieman, mutta pysyivät maltillisina. Koko vuoden toimintakulut olivat yhteensä noin 80,2 miljoonaa euroa, mikä merkitsi 1,9 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan toimintatuotot laskivat 6,3 prosenttia, mikä selittyy sillä, että tonttikauppojen määrä ei toteutunut talousarvion mukaisesti. Tästä huolimatta Siilinjärven asuntotuotanto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuotot olivat vuonna 2024 yhteensä 14,8 miljoonaa euroa.

Kunnan verotulot kasvoivat 4,1 prosenttia ja nousivat 52,7 miljoonaan euroon. Valtionosuuksien määrä oli 23,2 miljoonaa euroa, joka on hieman edellistä vuotta pienempi. Verotulojen kasvu ja hallittu kulurakenne varmistivat sen, että vuosikate ylsi 8,7 miljoonaan euroon. Tämä oli riittävä kattamaan kaikki vuoden investoinnit ilman lisävelkaantumista.

Investoinneissa panostuksia varhaiskasvatukseen ja infraan

Investointien osalta vuosi oli aktiivinen mutta taloudellisesti hyvin hallittu. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 7 miljoonaa euroa. Suurimpia valmistuneita hankkeita olivat muun muassa Siilinkosken päiväkoti ja Kumpusentien kevyen liikenteen väylä. Lisäksi kunta panosti useisiin katu- ja infrastruktuurihankkeisiin. Kaikki suunnitellut investoinnit eivät toteutuneet aikataulussa ja esimerkiksi palloiluhallihankkeen eteneminen siirtyi lupateknisistä syistä tuleville vuosille.

Tilinpäätöksen myötä kunnan taseeseen kertynyt ylijäämä kasvoi 4,9 miljoonaan euroon. Kunnan lainakanta pysyi vakaana ja vuoden lopussa asukaskohtainen lainamäärä oli noin 3 791 euroa.

- Lähtötilanne vuoteen 2024 oli taloudellisesti aika vaikea. Onnistuimme kuitenkin hienosti kääntämään kurssin ilman merkittäviä toiminnallisia supistuksia. Kiitokset kunnan työntekijöille ja päättäjillemme sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin, kunnanjohtaja Janne Airaksinen toteaa.

Kunnanhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan 31.3.2025 ja kunnanvaltuusto 26.5.2025. Tilinpäätösasiakirjat ovat julkisesti nähtävillä Siilinjärven kunnan verkkosivuilla.

Lisätietoja: kunnanjohtaja Janne Airaksinen, p. 044 740 1101, janne.airaksinen@siilinjarvi.fi

talousjohtaja Petteri Ristikangas, p. 044 740 1103, petteri.ristikangas@siilinjarvi.fi

Liitetiedosto: Nostoja Siilinjärven kunnan tilinpäätöksestä

Liitetiedosto: Tilinpäätöskirja

Joensuun kaupunki keräsi yhdessä Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kuntien kanssa seudun asumiseen ja asuinalueisiin liittyvää tietoa Asuntotyyppien ja asuinalueiden vetovoimatekijöitä Joensuun seudulla -kyselyssä. Kysely oli avoinna 17.02. –17.03.2025 välisen ajan ja vastauksia saatiin yhteensä 1329 kappaletta.

Asuinaluetta koskevien väittämien suhteen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousi seuraava kärkiryhmä: asuinalue on turvallinen (85 % vastaajista täysin samaa mieltä), asuinalueellani olisi lähiluontoa (77 %), asuinalueen ilmanlaatu on hyvä (76 %) ja asuinalueellani olisi ulkoilualueita (71 %).

Vastaajista 93 % oli tyytyväisiä asuinalueeseensa (55 % erittäin tyytyväisiä, 38 % jokseenkin tyytyväisiä).

– Tulosten perkaaminen on vielä alkuvaiheessa. Näin kattava otanta mahdollistaa aineiston monipuolisen hyödyntämisen. Aineistoja tullaan käyttämään muun muassa tulevia kaavahankkeita ja asuntopolitiikkaa suunniteltaessa. Kyselyn tuloksia esitellään ainakin 24.4. järjestettävässä kaupunkiympäristön tiedotustilaisuudessa, Joensuun kaupungin maankäytön suunnittelija Patrik Hämäläinen valottaa.

– Iso kiitos kaikille vastaajille. Vastaajien kesken jaettavat palkinnot arvotaan lähiviikkoina, ja voittajiin ollaan henkilökohtaisesti yhteyksissä, Hämäläinen jatkaa.

Golfgaalaa juhlistettiin lauantaina 29.3. viiden vuoden tauon jälkeen loistokkaassa iltatilaisuudessa. Vieraita Messukeskuksen upeassa 101-juhlatilassa oli lähes 300, joten juhlahumu ja -tunnelma olivat korkealla.

Suomen Golfliitto palkitsi Golfgaalassa sekä aiemmin päivällä messuilla kaikkiaan parikymmentä ansioitunutta ja menestyksekästä toimijaa lajin parista menneeltä vuodelta. Illan musiikista vastasi Pete Parkkonen, ja iltaa luotsasi ammattitaitoisesti eteenpäin Jere Nurminen.

Suuret onnittelut kaikille palkituille, ja kiitos vieraille mahtavasta juhlaillasta.

Golfgaalassa palkitut 2024

ELIITTIMERKIT
Eliittimerkki myönnetään pelaajalle, joka on saanut 25 eliittimerkkipistettä. Pisteitä saa eri ikäkausien SM-mitaleista, ranking-menestyksestä sekä kansainvälisestä arvokisamenestyksestä.

Anna-Maria Lehtonen, nro 50
Matti Moilanen, nro 51

FINNISH AMATEUR RANKING
Emilia Väistö, Etelä-Pohjanmaan Golf
Niilo Mäki-Petäjä, Keimola Golf

VUODEN MID-PELAAJAT, RANKINGVOITTAJAT
Roosa Närhi, Viipurin Golf
Väinö Leppäniemi, Pickala Golf Club

VUODEN GOLFSENIORIT, RANKINGVOITTAJAT
Gitta Kauppi, Helsingin Golfklubi
Mikko Rantanen, Tapiola Golf

RESPECTA TOUR -RANKINGVOITTAJAT
Gross-sarja: Simo Kosunen, Tuusulan Golfklubi
Nett-sarja: Oskari Rantanen, Tawast Golf
Stableford-sarja: Kimmo Sirviö, Katinkulta Golf Club

VUODEN TUOMARI
Thomas Ferm, Vaasan Golf

Vaasalainen Ferm on pitkänlinjan kokenut tuomari, joka ottaa pelaajat esimerkillisesti huomioon. Hän on tuomarina tuttu näky niin Suomen suurimmissa kansainvälisissä kilpailuissa kuin pienemmilläkin areenoilla. Rakkaudesta ja innosta tuomarointiin Ferm toimii välillä vapaaehtoisena tuomarina ilman korvausta. Hän on myös useana vuonna peräkkäin hoitanut Espanjassa junioreiden Lauro Finnish Open –kilpailun tuomaroinnin loma-aikanaan.

ELÄMÄNURA-PALKINTO
Elämänura-palkinto ja se jaetaan erityisen pitkäaikaisesta toiminnasta golfin eteen. Elämänura-palkinnon on aikaisemmin saanut vain 10 henkilöä.

JP Salakari

JP on toiminut yli 10 vuotta Suomen suurimpien kilpailuiden tuomarina ja ollut päätuomarina esimerkiksi Finnish Tourilla. Hän on ollut myös espanjalaisen Gecko Tourin vetäjänä useampana vuonna sekä tuomarina Nordic Leaguen talvisarjassa.

VUODEN URHEILUTEKO, JALO GRÖNLUND -PALKINTO
Sami Välimäki

Sami Välimäki pelaa ensimmäisenä suomalaisena PGA Tourilla. Ennakkoluuloton nokialainen oli heti alkukaudesta voittokamppailussa ja sijoittui lopulta upealle toiselle sijalle Meksikon kilpailussa helmikuussa 2024. Tämä kisa ja siitä saadut ranking-pisteet olivat merkittävässä roolissa varmistamassa Välimäen pelipaikkaa PGA Tourilla yhdessä huippupelaajien kanssa myös kaudelle 2025.

VUODEN GOLFTEKO
Oliver Lindell

Lindell saavutti pelipaikan DP World Tourille haastajakiertue Challenge Tourin kautta huikealla loppukauden rutistuksella pitkän yrittämisen ja kovan työnteon jälkeen.

VUODEN GOLFTAPAHTUMA
Pitkäikäinen klubiottelu Helsingin Golfklubin ja Stockholms Golfklubbenin välillä

VUODEN PR-TEKO
PR-tekopalkinto myönnetään teolle, joka on vahvistanut golfin positiivista imagoa ja kertoo positiivista viestiä lajin ulkopuolelle suurelle yleisölle.

The 59 Fund & Mikko Korhonen

Ammattilaisuran alkutaipaleella olevat golfarit tarvitsevat tukea, koska jokainen lahjakas ammattilaiseksi siirtyvä pelaaja ansaitsee hyvän alun. Tämän jos minkä tietää itse ammattilaisena pelannut, nyt jo kilpakentät taakseen jättänyt Mikko Korhonen. Hänen perustamansa The 59 Fund -rahasto on tukenut ammattilaisgolfareita jo yli 200 000 eurolla.

VUODEN MEDIAPALKINTO
Yle Urheilu

Yle Urheilu teki Pariisin olympialaisten kattavat golflähetykset. Kaikki 8 golfin kisapäivää toimittaja-kuvaajapari oli paikalla helteessä, he tekivät omat haastattelunsa ja mahdollistivat suomalaispelaajien nostamisen kuviin myös kansainvälisen lähetyksen ulkopuolella. Menestysriippumattomasti paikalla, välittivät niin positiiviset kuin negatiivisetkin uutiset ja toivat olympiagolfin kotikatsojille asiantuntevasti.

VUODEN KILPASEURA
Vuoden kilpaseuran pisteisiin lasketaan mukaan Golfliiton kaikkien kilpailusarjojen rankingpisteet eli juniorit, yleinen, midit ja seniorit. 

Keimola Golf

VUODEN KENTÄNHOITAJA
Vuoden kentänhoitajan äänestää FGA, Suomen kentänhoitajien yhdistys

Jussi Hoikkala, Aura Golf

TORO YMPÄRISTÖPALKINTO
Hirsala Golf

Hirsala Golf erottuu monipuolisesti luomalla lähes neljän hehtaarin luonnonsuojelualueen, hyödyntämällä 22 robottileikkuria ja laajentamalla aurinkopaneelijärjestelmää, joka tuottaa yli 100 000 kWh vihreää energiaa. Kenttä on myös aktiivinen vesistöjen suojelija ja kaikenpuolin edelläkävijä ympäristövastuun saralla, toimien esimerkkinä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Hirsala Golf saa tunnustuksen nyt kolmatta vuotta peräkkäin.

VUODEN GOLFYHTEISÖ
Vuoden golfseura on valittu vuodesta 1995 alkaen, mutta viime vuodesta lähtien tunnustus on kantanut nimeä Vuoden Golfyhteisö. Tämän arvostetun tittelin saaja valitaan perusteellisella 15 kategorian kriteeristöllä, johon kuuluvat muun muassa elinvoimaisuus, jäsenmäärien kasvu, tiedolla johtaminen, yhteiskuntavastuu ja kilpaurheilu.

Suur-Helsingin Golf

Suur-Helsingin Golf erottui edukseen erityisesti jäsenmäärän kehityksessä, ympäristöohjelman toteutumisessa sekä tiedolla johtamisessa. Yhteisö on aktiivisesti kehittänyt omia toimintojaan ja jakanut näitä myös koko Suomi Golfin hyödynnettäväksi. Lisäksi heidän innovatiivinen lähestymistapansa jäsenten sitouttamisessa ja tapahtumien järjestämisessä on saanut kiitosta. Yhteisö on myös osoittanut vahvaa vuorovaikutusta ja läpinäkyvyyttä jäsenistönsä kanssa. Sosiaalisessa mediassa SHG on onnistunut luomaan brändiä, joka vetää puoleensa uusia golfin harrastajia ja tuo esiin seuran monipuoliset aktiviteetit ja saavutukset.

Aiemmin päivällä Golfmessuilla palkittiin seuraavat kategoriat:

FINNISH JUNIOR AMATEUR RANKING
Sandra Palin, Helsingin Golfklubi
Joel Himanen, Golf Talma

SPECIAL OLYMPICS UNIFIED TOUR -RANKING
Special Olympics Unified Tour –rankingin saa pisteitä Golfliiton SO Unified Tourilta. SO Unified Tourilla pelataan joukkuekilpailua, jossa parin muodostavat kehitysvammainen Special Olympics -golfari ja vammaton golfari eli partneri.

Onni Hellman, Archipelagia Golf Club

KAUDEN TULOKAS, HANNU TARMIO -PALKINTO
Joel Himanen, Golf Talma.

Joel voitti poikien FJAR-rankingin ylivoimaisesti, pohjalla ollen kolme kansainvälistä voittoa. Kaikkiaan huima tasonnosto edellisestä kaudesta (2023 rankingsijoitus 27.) ja paikka poikien EM-joukkueessa.

VUODEN TYTTÖJUNIORI (ALLE 18V)
June Weckman, Tarina Golf

June on nuoresta iästään huolimatta voittanut useita kilpailuja sekä juniori- että aikuisten tasolla, ja on niittänyt menestystä myös kansainvälisissä kilpailuissa. Hän on yksi lupaavimpia tulevia tähtiä.

VUODEN POIKAJUNIORI, HEIKKI VAISTE -PALKINTO (ALLE 18V)
Lauri Rosendahl, Nokia River Golf

Lauri saavutti sekä junioreiden U18 SM-lyöntipelikultaa että U18 SM-reikäpelihopeaa. Hän näytti osaamistaan tasaisesti myös aikuisten tasolla kestäen kotiyleisön paineet SM-kilpailuissa kotikentällään ja ollen kauden päätteeksi miesten amatöörirankingissa 4. sijalla. Kansainvälisellä tasolla paras noteeraus oli Thailand Amateur Match Playn 3. sija.

VUODEN PARAGOLFARI
Oliver Palin

Oliver on 15-vuotias, ja elämän kannattelevana voimana toimii golf. Monet terveyshaasteet ja hoitojaksot ovat pitäneet nuoren miehen välillä pois golfkentiltä, mutta tähtäin on palata pian lajin pariin. Oliver on menneen vuoden aikana tuonut golfia positiivisesti esille useissa yhteyksissä (Ronald McDonald ja Kummit), ja jatkaa työtään hienona lajilähettiläänä.

VUODEN JUNIORITOIMIJA
Jani Saarinen, Helsingin Golfklubi

Jani on pitkäaikainen ja kouluttautunut valmentaja, joka käy usein paikan päällä kilpailuissa junioreiden kanssa seuraamassa heidän otteitaan kisatilanteessa. Saa aina hyvät palautteet nuorilta.

VUODEN JUNIORIKILPAILUJEN JÄRJESTÄJÄ
Pirkanmaan Junnutour

Pirkanmaan Junnutour on matalan kynnyksen kilpailukiertue aloitteleville nuorille jo yli 15 vuoden ajan. Se on hieno mahdollisuus aloittelevalle junioripelaajalle kokea uusia kenttiä, saada lisää pelikavereita ja oppia kilpagolfin perusteet rennossa joukkuekilpailussa.

Tour järjestetään seitsemän seuran yhteistyönä, mukana ovat Hiisi Golf, Nokia River Golf, Tammer-Golf, Lakeside Golf Vammala, Poltinkoski Golf, Pirkanmaan Golf ja Golf Pirkkala.

Pirkanmaan junnutourilta golfin kilpauran on aikanaan aloittanut useat tämän päivän huippugolfarit. Muun muassa European Tourille, US Openiin ja PGA Tourille asti tiensä raivannut Sami Välimäki pelasi PJT:ä ainakin vuosina 2007-2008.

Espoon Leppävaarassa sijaitseva Hatsinanpuisto on virkistävä keidas tiiviissä kaupunkirakenteessa. Virkistystä tuo alueen läpi soliseva Monikonpuro, jonka uoma siirrettiin ja kunnostettiin meritaimenten nousureitiksi puiston rakentamisen aikana.

Hatsinanpuistossa yhdistyy tilaajan vahva näkemys alueen tavoitteista, oivaltava suunnittelu, ammattitaitoinen toteutus sekä kohteeseen erinomaisesti istuvat Ruduksen kivituotteet.

Vaativa kohde suunnittelijalle

Espoon kaupungin tavoitteena oli luoda Hatsinanpuistosta aikaa kestävä ja monimuotoinen ympäristö, joka huomioi sekä ihmisen että luonnon. Tämä tavoite ohjasi Loci Maisema-arkkitehdit Oy:ssä työskentelevää puiston pääsuunnittelijaa Pia Kuusiniemeä ja hänen suunnittelutiimiään.

Hanke oli suunnittelijoille poikkeuksellisen haastava, koska puiston vierestä kulkee Rantaradan ja pikaraitiolinjan kaltaisia väyliä. Suunnittelua ohjasi tilaajan tavoitteet sekä taimenpuron lisäksi laaja skaala muita luontoarvoja.

– Minulla ei ole aiemmin tullut vastaa näin monimutkaista hanketta, jossa urbaani ympäristö yhdistyy moninaisiin luontoarvoihin. Huolellisella suunnittelulla voidaan näinkin kompleksiset tekijät sovittaa yhteen kaupunkiympäristössä, Kuusiniemi sanoo.

Kivetykset luontoelementtien rinnalla

Kuusiniemi suunnitteli alueen luontoelementtien rinnalle kiveyksen, joka ulottuu Hevosenkenkäkadulta OOPS-toimistotalokampukselle.

– Halusimme pintoihin pikselöitymistä ja kuvion, joka näyttäisi kyseiseen tilaan suunnitellulta eikä sattumanvaraisesti valitulta, Kuusiniemi kertoo.

Ruduksen Kartanonoppa-kivet sopivat alueen ilmeeseen erinomaisesti. Erityisesti, kun niitä käytettiin kolmena värinä: Kulo, Kuru ja Autere.

Kartanonoppa-kivien lisäksi alueella on käytetty Ruduksen mustia Louhikiviä piknikpöytien alla ja huoltoalueilla nurmikivinä.

Kohteessa pääurakoitsijana toimineen VRJ:n työnjohtaja Miika Pietilälle luottotoimittaja Ruduksen tuotteet ovat vanhastaan tuttuja. VRJ on erikoistunut vaativiin infra- ja ympäristörakentamishankkeisiin.

– Valitut materiaalit ovat pitkäikäisiä ja helppohoitoisia, Pietilä sanoo.

Vau, mikä puisto: hienonnäköinen ja laadukkaasti toteutettu kohde, jossa on käytetty monipuolisesti ja kiinnostavasti erilaisia materiaaleja ja kasvillisuutta, ja jossa ympäröivä rakennuskanta oli huomioitu hyvin suunnittelussa.

Uutinen luettavissa Ruduksen Ajankohtaisissa >

Lisätietoja:

Rudus Oy
Vesa Hopponen, myyntijohtaja
020 447 4310
vesa.hopponen( at )rudus.fi

Äänekosken kaupungin hankintatoimen kehittämiseksi käynnistetään kehitysprojekti. Projektin aikana julkisia hankintoja koskevien tarjouskilpailujen ehtoja johdonmukaistetaan ja kehitetään paikallista elinvoimaa tukevaan suuntaan yhteistyössä yrittäjien kanssa. – Haluamme kuulla yrittäjien ideoita ja ajatuksia julkisista hankinnoista ja syventää näin yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Nyt yrittäjillä on aito mahdollisuus vaikuttaa tarjouskilpailuiden kriteereihin, hankintapäällikkö Henriikka Mäkelä sanoo.

Äänekosken kaupunki kutsuu nyt erityisesti rakennusalan yrittäjiä mukaan kehitysryhmiin ideoimaan ja linjaamaan kaupungin tarjouskilpailuissa käytettäviä kriteerejä. Kriteerien kehitystyö koskee yritysten soveltuvuusvaatimuksia eli vähimmäisvaatimuksia tarjousvertailuun hyväksyttävän yrityksen toiminnalle sekä tarjousten vertailuperusteita ja hankintamenettelyiden toimintatapoja. 

Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään seuraavien hankintakategorioiden tarjouskilpailuja: 

• talonrakennusalan KVR-urakat (ryhmä 1)
• lvi-urakat (ryhmä 2)
• sähkö-, automaatio- ja lukitusurakat (ryhmä 3)
• rakennus- ja purku-urakat sekä pienet kokonaisurakat (ryhmä 4)

Ilmoittaudu mukaan!

Ilmoittautuminen kehitysryhmiin on nyt avoinna. Ryhmiin valitaan 5-10 jäsentä. Työryhmien suunniteltu työskentelyaika on toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Työryhmään osallistuvilta yrityksiltä odotetaan aktiivista osallistumista työryhmän työskentelyyn ja pyrkimystä edistää koko toimialansa kannalta tarkoituksenmukaisia linjauksia. Työskentely toteutetaan hybridimuotoisesti Äänekoskella ajoittaen yhteisiä tapaamisia mahdollisuuksien mukaan työpäivän alkuun tai päätteeksi.

Halukkuutensa osallistua työryhmään voi ilmoittaa osoitteeseen hankinta@aanekoski.fi maanantaihin 5.5.2025 mennessä. Mainitsethan mihin ryhmiin haluat osallistua. Sähköpostiosoitteeseen voi lähettää myös kehitysehdotuksia ja näkökulmia, vaikka yritys ei osallistuisikaan kehitysryhmän työskentelyyn.

Lisätietoja:

Hankintapäällikkö Henriikka Mäkelä, 040 480 1074, henriikka.makela@aanekoski.fi