Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämien selvitysten mukaan koulujen kesälomien siirto saa kannatusta sekä kansalaisilta että matkailu- ja ravintola-alan yrityksiltä. Jopa 57 prosenttia kansalaisista kannattaa koululomien siirtämistä alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa, kun vastaajille kerrottiin siirron myönteisistä taloudellisista vaikutuksista. Vain neljännes kansalaisista vastustaa lomien siirtoa.

Peräti 75 prosenttia matkailualan yrityksistä kannattaa kesälomien siirtämistä. Matkailu- ja ravintola-alan yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa siirron seurauksena. Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen olisivat 4 585 henkilötyövuotta. MaRa ja PAM esittävät puoliväliriiheen kokoontuvalle hallitukselle laajan selvityksen tekemistä siitä, millaisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä olisi yhteiskuntaan.

Taloustutkimuksen tekemän kyselyn[1] mukaan 57 prosenttia kansalaisista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että koulujen kesälomia siirrettäisiin alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa, kun vastaajille kerrottiin siirron myönteisistä taloudellisista vaikutuksista. Vain neljännes vastustaa siirtoa. Kesälomien siirto lisäisi eniten lapsiperheiden matkailua Suomessa.

– Koulujen kesälomat ajoittuvat Suomessa toisin kuin muissa Euroopan maissa. Muualla elokuu on pääasiallinen lomakuukausi. Suomessa perheiden lomat päättyvät käytännössä koulujen alkamiseen elokuun alussa. Koulujen kesälomien siirtämisellä on vahva kansalaisten tuki, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

 – Suomen maine hyvänä vaihtoehtona muualta Euroopasta tuleville matkailijoille on parantanut. Kysyntään olisi järkevä vastata, mutta moni yrityksistä joutuu kuitenkin kotimaisten asiakkaiden ja osin työvoimankin puutteessa supistamaan toimintaansa loppukesästä, kun oma kesälomasesonkimme ajoittuu eri aikaan muun Euroopan kanssa, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten liikevaihto ja työllisyys kasvavat

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen[2] mukaan 75 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä kannattaa kesälomien siirtoa ja vain 13 prosenttia vastustaa sitä. Yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa. Suurin lisäys tulisi elokuulle, 262 miljoonaa euroa. Vain viisi prosenttia alan yrityksistä ennakoi oman siirron vaikutusten olevan kielteisiä. Puolet alan yrityksistä ennakoi, että elokuun aukioloajat laajenisivat, eniten huvi- ja virkistysalan yrityksissä ja Länsi-Suomessa.

–  Kesälomien siirtäminen vastaamaan eurooppalaisia loma-aikoja on ollut pitkään matkailu- ja ravintolayritysten haaveena Suomessa. Tutkimus vahvistaa näkemystämme siitä, että lomien siirrolla olisi erittäin positiivisia vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysyntään, etenkin elokuussa. Lomien siirrosta hyötyisivät muut matkailun liitännäiset alat kuten maatalous ja tukkukauppa. Lomien siirtäminen olisi piristysruiske koronan jälkivaikutusten ja Venäjän sodan seurausten riepottelemille yrityksille, Lappi sanoo.

Lomien siirtämisellä olisi erittäin myönteisiä vaikutuksia myös työllisyyteen. Työllisyys kasvaisi matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä kolmen kesäkuukauden aikana 2 419 henkilötyövuodella. Myönteiset kerrannaisvaikutukset muille toimialoille nostaisivat työllisyyttä yhteensä 4 585 henkilötyövuodella. MaRan ja PAMin arvion mukaan se merkitsisi laskennallisesti jopa 6 500–7 000 työllistä. Peräti 85 prosenttia yrityksistä ennakoi sesonkityövoiman käytön kasvua elokuussa lomien siirron ansiosta. Lomien siirto lisäisi merkittävästi erityisesti nuorten kesätyöpaikkoja.

–  Yritysten arviot liikevaihdon ja työllisyyden kasvusta yllättivät suuruudellaan. Työntekijöiden kannalta näyttää hyvältä, että mahdollisella muutoksella voitaisiin saada lisää vakinaisia ja ympärivuorokautisia työpaikkoja. Myös kesätyöpaikkojen lisääntyminen koulujen alkamisajan tahtiin on nuorille myönteinen uutinen, Rönni-Sällinen toteaa.

Vakinaisen henkilöstön määrä kasvaisi etenkin elokuussa. Erityisesti 150–250 henkilöä työllistävät yritykset ja Pohjois-Suomessa toimivat yritykset ennakoivat merkittävää vakituisen henkilökunnan määrän kasvamista. Pohjois-Suomen yrityksistä peräti 65 prosenttia yrityksistä ennakoi vakinaisen henkilökunnan lisääntyvän.

– Pohjois-Suomen matkailutyöllisyyden ongelmana on ollut sesonkiluonteisuus. Tutkimus osoittaa, että kesälomien siirron avulla matkailukausi voisi alkaa jo elokuun alussa. Sesonki päättyy huhtikuun lopussa. Alan joustavien työaikajärjestelmien avulla tämä lisäisi vakituisten, ympärivuotisten työpaikkojen määrää Pohjois-Suomessa. Tämä olisi positiivista myös Pohjois-Suomen kuntien kannalta, koska työntekijät voisivat asettua sinne ja maksaa myös veronsa pohjoisen kuntiin, Lappi sanoo.  

Hallituksen käynnistettävä laaja-alainen selvitys yhteiskunnallisista vaikutuksista

Tehdyt selvitykset osoittavat kansalaisten vahvaa kannatusta kesälomien siirrolle. Lomien siirron vaikutukset matkailu- ja ravintola-alan yritysten talouteen ja työllisyyteen olisivat merkittäviä. Myös kerrannaisvaikutukset muille aloille olisivat suuria. Koulujen kesälomien siirrolla on vaikutuksia muun muassa koulujen työn jaksottamiseen ja oppilaitosten pääsykokeisiin.

 – Esitämme, että hallitus tekee puoliväliriihessä päätöksen laajan selvityksen tekemisestä koulujen kesälomien siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista. Selvityksen päävastuullisina voisivat olla TEM ja OKM. Hallitus voisi selvityksen jälkeen keväällä 2026 päättää, siirretäänkö kesälomia muun Euroopan tahtiin, Lappi ja Rönni-Sällinen toteavat.

Lisätietoja   
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549
puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, 050 378 0270

[1] Taloustutkimus Oy haastatteli puhelimitse 1 009 kansalaista marraskuussa 2024. Aineisto on painotettu vastaamaan kohderyhmää sukupuolen, iän ja alueen mukaan.

[2] Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy lähetti kyselyn kesälomien siirron vaikutuksista MaRan jäsenille, henkilöliikenteen, meriliikenteen ja linja-autoliikenteen yrityksille tammikuussa 2025. Vastaajia oli 356 yritystä. Aineistoa ei ole painotettu.

Apteekkien farmaseuttisen henkilöstön uusi työehtosopimus on hyväksytty ajalle 7.3.2025–31.1.2028. Farmasialiiton hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen 16.3.2025. 

”Uuden sopimuksen myötä farmaseuttisen henkilöstön palkkoja korotetaan 1.6. lukien 2,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Myös työaikalisät korottuvat vastaavan suuruisesti. Farmasialiitto on tyytyväinen siihen, että ensimmäisen sopimusvuoden palkankorotus on kokonaisuudessaan yleiskorotusmuotoinen”, kertoo työmarkkinajohtaja Minna Hälikkä. 

Toisena sopimusvuonna 2026 palkkoja korotetaan 1.5. lukien 1,7 prosentin suuruisella yleiskorotuksella ja 1,2 prosentin suuruisella apteekkierällä. Yhteensä palkankorotus vuonna 2026 on 2,9 prosenttia. 

Kolmantena sopimusvuonna 2027 palkkoja korotetaan 1.5. lukien 2,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella ja 0,4 prosentin suuruisella apteekkierällä. Yhteensä palkankorotus vuonna 2027 on 2,4 prosenttia. 

Työaikalisät korottuvat vuonna 2026 ja 2027 yleiskorotuksen määrällä (v. 2026 1,7 % ja v. 2027 2,0 %) ja luottamushenkilökorvaukset kokonaiskorotuksen määrällä (v. 2026 2,9 % ja v. 2027 2,4 %). 

Sopimuksessa on kolmannen vuoden osalta mahdollisuus yksipuoliseen irtisanomiseen. Farmasialiitto ja Apteekkien työnantajaliitto tarkastelevat vuoden 2026 lokakuussa sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä. Tämän arvioinnin perusteella kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa työehtosopimussopimus päättymään jo vuotta aiemmin eli 31.1.2027. 

Myös luottamushenkilöjärjestelmään parannuksia 

Tekstipuolella Farmasialiiton tärkeänä pitämä tavoite luottamushenkilöjärjestelmän kehittämisen osalta toteutui. Jatkossa luottamushenkilö on oikeutettu työehtosopimuksen tarkoittamaan korvaukseen aikaisempaa pienemmissä apteekeissa, joissa työskentelee toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vähintään kolme Farmasialiiton jäsentä. Aikaisemmin edellytyksenä oli viisi liiton jäsentä.  

“Tehokas luottamushenkilöjärjestelmä on työehtosopimuksen ydintä ja liitto toivookin, että muutoksen myötä luottamushenkilö valitaan myös niihin pieniin apteekkeihin, joissa luottamushenkilöä ei vielä ole”, Minna Hälikkä painottaa. 

Paikalliseen sopimiseen tuotiin muuttuneen lainsäädännön ns. pakottavat määräykset ja mahdollistettiin paikallinen sopiminen luottamusvaltuutetun kautta silloin, kun työpaikalla ei ole työehtosopimuksen tarkoittamaa luottamushenkilöä. 

Lisäksi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia laajennettiin hieman työpaikkakohtaisten työaikajärjestelyjen osalta. Tällä muutoksella halutaan tukea erityisesti niiden työpaikkojen menestystä, joissa paikallinen sopiminen toimii hyvin ja henkilöstöä kuullaan. Paikallinen sopiminen ei ole jatkossakaan pakko. Sitä tehdään, jos työpaikalla on hyvä neuvottelukulttuuri.

Lisätietoja: 
Minna Hälikkä 
työmarkkinajohtaja 
Suomen Farmasialiitto ry 
puh. 050 363 3459 
minna.halikka@farmasialiitto.fi

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämien selvitysten mukaan koulujen kesälomien siirto saa kannatusta sekä kansalaisilta että matkailu- ja ravintola-alan yrityksiltä. Jopa 57 prosenttia kansalaisista kannattaa koululomien siirtämistä alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa, kun vastaajille kerrottiin siirron myönteisistä taloudellisista vaikutuksista. Vain neljännes kansalaisista vastustaa lomien siirtoa. Peräti 75 prosenttia matkailualan yrityksistä kannattaa kesälomien siirtämistä. Matkailu- ja ravintola-alan yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa siirron seurauksena. Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen olisivat 4 585 henkilötyövuotta. MaRa ja PAM esittävät puoliväliriiheen kokoontuvalle hallitukselle laajan selvityksen tekemistä siitä, millaisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä olisi yhteiskuntaan.

Kansalaiset kannattavat koulujen kesälomien siirtämistä

Taloustutkimuksen tekemän kyselyn[1] mukaan 57 prosenttia kansalaisista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että koulujen kesälomia siirrettäisiin alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa, kun vastaajille kerrottiin siirron myönteisistä taloudellisista vaikutuksista. Vain neljännes vastustaa siirtoa. Kesälomien siirto lisäisi eniten lapsiperheiden matkailua Suomessa.

– Koulujen kesälomat ajoittuvat Suomessa toisin kuin muissa Euroopan maissa. Muualla elokuu on pääasiallinen lomakuukausi. Suomessa perheiden lomat päättyvät käytännössä koulujen alkamiseen elokuun alussa. Koulujen kesälomien siirtämisellä on vahva kansalaisten tuki, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

 – Suomen maine hyvänä vaihtoehtona muualta Euroopasta tuleville matkailijoille on parantunut. Kysyntään olisi järkevä vastata, mutta moni yrityksistä joutuu kuitenkin kotimaisten asiakkaiden ja osin työvoimankin puutteessa supistamaan toimintaansa loppukesästä, kun oma kesälomasesonkimme ajoittuu eri aikaan muun Euroopan kanssa, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten liikevaihto ja työllisyys kasvavat

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen[2] mukaan 75 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä kannattaa kesälomien siirtoa ja vain 13 prosenttia vastustaa sitä. Yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa. Suurin lisäys tulisi elokuulle, 262 miljoonaa euroa. Vain viisi prosenttia alan yrityksistä ennakoi loman siirron vaikutusten olevan kielteisiä. Puolet alan yrityksistä ennakoi, että elokuun aukioloajat laajenisivat, eniten huvi- ja virkistysalan yrityksissä ja Länsi-Suomessa.

–  Kesälomien siirtäminen vastaamaan eurooppalaisia loma-aikoja on ollut pitkään matkailu- ja ravintolayritysten haaveena Suomessa. Tutkimus vahvistaa näkemystämme siitä, että lomien siirrolla olisi erittäin positiivisia vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysyntään, etenkin elokuussa. Lomien siirrosta hyötyisivät muut matkailun liitännäiset alat kuten maatalous ja tukkukauppa. Lomien siirtäminen olisi piristysruiske koronan jälkivaikutusten ja Venäjän sodan seurausten riepottelemille yrityksille, Lappi sanoo.

Lomien siirtämisellä olisi erittäin myönteisiä vaikutuksia myös työllisyyteen. Työllisyys kasvaisi matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä kolmen kesäkuukauden aikana 2 419 henkilötyövuodella. Myönteiset kerrannaisvaikutukset muille toimialoille nostaisivat työllisyyttä yhteensä 4 585 henkilötyövuodella. MaRan ja PAMin arvion mukaan se merkitsisi laskennallisesti jopa 6 500–7 000 työllistä. Peräti 85 prosenttia yrityksistä ennakoi sesonkityövoiman käytön kasvua elokuussa lomien siirron ansiosta. Lomien siirto lisäisi merkittävästi erityisesti nuorten kesätyöpaikkoja.

–  Yritysten arviot liikevaihdon ja työllisyyden kasvusta yllättivät suuruudellaan. Työntekijöiden kannalta näyttää hyvältä, että mahdollisella muutoksella voitaisiin saada lisää vakinaisia ja ympärivuorokautisia työpaikkoja. Myös kesätyöpaikkojen lisääntyminen koulujen alkamisajan tahtiin on nuorille myönteinen uutinen, Rönni-Sällinen toteaa.

Vakinaisen henkilöstön määrä kasvaisi etenkin elokuussa. Erityisesti 150–250 henkilöä työllistävät yritykset ja Pohjois-Suomessa toimivat yritykset ennakoivat merkittävää vakituisen henkilökunnan määrän kasvamista. Pohjois-Suomen yrityksistä peräti 65 prosenttia yrityksistä ennakoi vakinaisen henkilökunnan lisääntyvän.

– Pohjois-Suomen matkailutyöllisyyden ongelmana on ollut sesonkiluonteisuus. Tutkimus osoittaa, että kesälomien siirron avulla matkailukausi voisi alkaa jo elokuun alussa. Sesonki päättyy huhtikuun lopussa. Alan joustavien työaikajärjestelmien avulla tämä lisäisi vakituisten, ympärivuotisten työpaikkojen määrää Pohjois-Suomessa. Tämä olisi positiivista myös Pohjois-Suomen kuntien kannalta, koska työntekijät voisivat asettua sinne ja maksaa myös veronsa pohjoisen kuntiin, Lappi sanoo.  

Hallituksen käynnistettävä laaja-alainen selvitys yhteiskunnallisista vaikutuksista

Tehdyt selvitykset osoittavat kansalaisten vahvaa kannatusta kesälomien siirrolle. Lomien siirron vaikutukset matkailu- ja ravintola-alan yritysten talouteen ja työllisyyteen olisivat merkittäviä. Myös kerrannaisvaikutukset muille aloille olisivat suuria. Koulujen kesälomien siirrolla on vaikutuksia muun muassa koulujen työn jaksottamiseen ja oppilaitosten pääsykokeisiin.

 – Esitämme, että hallitus tekee puoliväliriihessä päätöksen laajan selvityksen tekemisestä koulujen kesälomien siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista. Selvityksen päävastuullisina voisivat olla TEM ja OKM. Hallitus voisi selvityksen jälkeen keväällä 2026 päättää, siirretäänkö kesälomia muun Euroopan tahtiin, Lappi ja Rönni-Sällinen toteavat.

Lisätietoja   
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549
puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, 050 378 0270

[1] Taloustutkimus Oy haastatteli puhelimitse 1 009 kansalaista marraskuussa 2024. Aineisto on painotettu vastaamaan kohderyhmää sukupuolen, iän ja alueen mukaan.

[2] Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy lähetti kyselyn kesälomien siirron vaikutuksista MaRan jäsenille, henkilöliikenteen, meriliikenteen ja linja-autoliikenteen yrityksille tammikuussa 2025. Vastaajia oli 356 yritystä. Aineistoa ei ole painotettu.

Sámediggi deaivvadii eana- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjiiguin njukčamánu 13. beaivve Helssegis heahtedili geažil, maid eatnamiid jiekŋun lea dagahan. Eana- ja meahccedoalloministeriija ii álggat boazovahátlágas dárkkuhuvvon čielggadusa dahkama guohtoneatnamiid dilis.

Eana- ja meahccedoalloministeriija dagai 13.3.2025 mearrádusa, ahte ii álggat boazovahátlága mieldásaš čielggadanbarggu. Ministeriija oaivvilda, ahte roasu čielggadeapmái eai leat doarvái vuođustallon sivat. Ministeriija mielde ii leat jođus dakkár vuorddekeahtes roassu, mii deavdá boazojápmomeroštallama, ja mii uhkidivčče boazodoalu joatkašuvvama. 

Sámedikki I várreságajođiheaddji Leo Aikio lea beahttašuvvan eana- ja meahccedoalloministeriija mearrádussii. – Suoma láhkaásaheami galgá ođasmahttit nu, ahte spiehkastatdilis veahki oažžu ovddalgihtii, iige easkka boazojámuid maŋŋá.  Dálá dilli, mas vurdojuvvojit dieđut boazojámuid mearis čavčča rádjai, lea jierpmeheapme ja maiddái divrasut, go rivttesáigásaš veahkki heahtebiebmamii, muitala Aikio.  

Sámebálgosat leat bivdán 4.3.2025, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija álggaha boazovahátlága ollašuhttima. Sámiid ruovttuguovllus bohccot eai bastte guohtut dábálaš guohtoneatnamiid daid jiekŋuma ja guohppuma, eaige garra jiekŋagerddiid, mat leat muohttagis, geažil. Dálkkit, mat molsašuddet arvviin buollašiidda, leat jiekŋudan eatnama nu, ahte boazu ii bastte guohtut alcces biepmu.  

Dilli lea dagahan bohccuid bieđggisteami viidát ja maiddái heahte- ja lassibiebmama dárbbu. Seammalágan dilli lea maiddái Norggas ja Ruoŧas ja stáhtat leat álggahan dalán doaimmaid boazodoalu doarjuma várás. 

Spirebuhtadusat eai máksojuvvo dievasmearálaččat 

Sámedikki ja eana- ja meahccedoalloministeriija deaivvadeamis ságastallui maiddái spirebuhtadusain. Stáhta čavga ekonomalaš dilli čuohcá maiddái spirebuhtadusaide nu, ahte dat eai máksojuvvo dievasmearálaččat.  

– Spirebuhtadusaid čuohppan lea vuot ođđa táhpa boazodoalliide, geaid ekonomalaš dilli lea jo ovddežis hui heittot goavvedálvviid vahágiid geažil. Bohccot gullet opmodatsuoji biirii ja dasa čuohcci vahágiin galgá oažžut dievas buhtadusa. Stáhta stivre spirenáliid ja lea stáhta bargu maiddái buhttet bohccuid, maid beađut leat goddán, dadjá várreságajođiheaddji Aikio. 

Deaivvadeapmái oassálaste I várreságajođiheaddji Leo Aikio lassin Sámedikki ealáhus- ja birasláhkačálli Sarita Kämäräinen ja vs. ealáhusčálli Maria Valkeapää. 

Lassidieđut: 

Leo Aikio
I várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen
ealáhus- ja birasláhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi  

Maria Valkeapää
vs. ealáhusčálli
040 530 9513
maria.valkeapaa@samediggi.fi   

***

Värisaavâjođetteijee Aikio: “Puásuivaahâglaavâ kalga uđâsmittiđ, ige vyerdiđ puásuijáámuid”

Sämitigge teivâdij eennâm- já meccituáluministeriö ovdâsteijeiguin njuhčâmáánu 13. peeivi Helsigist poccui kuáttumenâmij jiäŋumist šoddâm etitile keežild. Eennâm- já meccituáluministeriö ij aalgât puásuivaahâglaavâ miäldásii selvâttem kuáttumenâmij tiileest. 

Eennâm- já meccituáluministeriö adelij 13.3.2025 miärádâs, ete tot ij aalgât puásuivaahâglaavâ miäldásii selvâttempargo. Ministeriö oonij, ete hiävu seelvâtmân iä lah tuárvi agâstâllum suujah. Ministeriö mield joođoost ij lah taggaar kivkked šoddâm hiävvu, mii tiävdá hiävvumiäruštâllâm já mii hiäjusmitáččij puásuituáluiäláttâs jotkuuvâšvuođâ. 

Sämitige I värisaavâjođetteijee Leo Aikio lii pettâšum eennâm- já meccituáluministeriö miärádâsân. – Suomâ lahâasâttem kalga uđâsmittiđ tienuuvt, ete spiekâstâhlijn tiilijn iše puáhtá finniđ muuneeld, ige eskân puásuijáámui maŋa. Tááláš tile, mast vyerdih čoovčâ räi tiäđu puásuijáámui meereest, ij lah jiärmálâš já lii meid tivrâsub, ko olmâ áigásâš iše etipiemmâmân, iätá Aikio.  

Sämipalgâseh láá pivdám 4.3.2025 eennâm- já meccituáluministeriö algâttiđ puásuivaahâglaavâ olášuttem. Sämmilij päikkikuávlust poccuuh iä paste kevttiđ táválijd kuáttumenâmijd toi jiäŋŋum já kuáppum sehe muottuu siste orroo jieŋâkeerdij tiet. Mulsâšuvvee arve- já puolâššooŋah láá jiäŋudâm eennâm tienuuvt, ete puásui ij paste kuáivuđ purrâmuš olssis.  

Tile lii tovâttâm poccui vijđes vajâldem já eti- já lasepiemmâm táárbu. Sullâsâš tile lii meid Taažâst já Ruotâst já staatah láá ájáttâlhánnáá pieijâm joton tooimâid puásuituálu turvim várás. 

Piätusajanmáávsuid iä määvsi olesmiärálâžžân 

Sämitige já eennâm- já meccituáluministeriö teivâdmist savâstâllui meid piätusajanmáávsuin. Staatâ čovgâ ekonomâlâš tile spejâlist meid piätusajanmávssoid tienuuvt, ete taid iä määvsi olesmiärálâžžân.  

– Piätusajanmáávsui čuoppâm lii oppeet uđđâ táppu puásuituálleid, kiäi ekonomâlâš tile lii jo ovdiist eromâš čovgâ spiekâstâhtaalvij hiävui maŋa. Poccuuh kuleh omâdâhsyeje pirrâdâhân já toos šaddee hiävust kalga finniđ oles sajanmáávsu. Staatâ heiviittâl piätunaalijd já lii staatâ pargo meid sajanmäksiđ piäđui koddám poccuid, iätá värisaavâjođetteijee Aikio. 

Teivâdmân uásálistijn I värisaavâjođetteijee Leo Aikio lasseen Sämitige iäláttâs -já pirâslahâčällee Sarita Kämäräinen já vs. iäláttâsčällee Maria Valkepää. 

Lasetiäđuh: 

Leo Aikio
I värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen
iäláttâs- já pirâslahâčällee
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi  

Maria Valkeapää
vs. iäláttâsčällee
040 530 9513
maria.valkeapaa@samediggi.fi  

Saamelaiskäräjät tapasi maa- ja metsätalousministeriön edustajien kanssa 13. maaliskuuta Helsingissä porojen laidunten jäätymisestä johtuvan hätätilan vuoksi. Maa- ja metsätalousministeriö ei aloita porovahinkolain mukaista selvitystä laidunten tilanteesta.  

Maa- ja metsätalousministeriö antoi 13.3.2025 päätöksen, ettei aloita porovahinkolain mukaista selvitystyötä. Ministeriö katsoo, ettei tuhon selvittämiseen ole olemassa riittävästi perusteltuja syitä. Ministeriön mukaan käynnissä ei ole sellainen tuhomääritelmän täyttävä yllättävä tuho, joka vaarantaisi poroelinkeinon jatkuvuutta. 

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Leo Aikio on pettynyt maa- ja metsätalousministeriön päätökseen. – Suomen lainsäädäntöä tulee uudistaa siten, että poikkeuksellisissa olosuhteissa apua saadaan ennakoivasti, eikä vasta porokuolemien jälkeen. Nykyinen tilanne, jossa odotetaan syksyyn saakka tietoa porokuolemien määrästä, on järjenvastainen ja myös kalliimpi, kuin oikea-aikainen apu hätäruokintaan, sanoo Aikio.

Saamelaispaliskunnat ovat pyytäneet 4.3.2025 maa- ja metsätalousministeriötä aloittamaan porovahinkolain toimeenpanon. Saamelaisten kotiseutualueella porot eivät pysty käyttämään tavanomaisia laitumiaan niiden jäätymisen ja homehtumisen sekä lumessa olevien kovien jääkerrosten vuoksi. Vesisateista pakkasiin vaihteleva sää on jäädyttänyt maan niin, ettei poro pysty kaivamaan itselleen ruokaa.  

Tilanne on aiheuttanut porojen laaja-alaista vaeltamista ja hätä- ja lisäruokinnan tarvetta. Vastaavat olosuhteet vallitsevat myös Norjassa ja Ruotsissa ja valtiot ovat käynnistäneet välittömät toimenpiteet poronhoidon tukemiseksi. 

Petokorvauksia ei makseta täysimääräisinä

Saamelaiskäräjien ja maa- ja metsätalousministeriön tapaamisessa keskusteltiin myös petokorvauksista. Valtion tiukka taloudellinen tilanne heijastuu myös petokorvauksiin siten, että niitä ei makseta täysimääräisinä.  

– Petokorvausten leikkaus on jälleen uusi isku poronhoitajille, joiden taloudellinen tilanne on jo ennestään äärimmäisen tiukka poikkeustalvien tuhojen jäljiltä. Porot kuuluvat omaisuudensuojan piiriin ja sille aiheutuvasta tuhosta tulee saada täysi korvaus. Valtio sääntelee petokantoja ja on valtion tehtävä myös korvata petojen tappamat porot, sanoo varapuheenjohtaja Aikio. 

Tapaamiseen osallistuivat I varapuheenjohtaja Leo Aikion lisäksi Saamelaiskäräjien elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri Sarita Kämäräinen sekä vs. elinkeinosihteeri Maria Valkeapää. 

Lisätietoja: 

Leo Aikio
I varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen
elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi   

Maria Valkeapää
vs. elinkeinosihteeri
040 530 9513
maria.valkeapaa@samediggi.fi  

Turun ammatti-instituutissa on perustettu terveysteknologia-alan ammatillisen koulutuksen huippuyksikkö eli Centre of Vocational Excellence (CoVE). Huippuyksikkö kokoaa yhteen terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan yrityksiä, sote-alan toimijoita ja oppilaitoksia.

Huippuyksikön tavoitteena on kehittää terveysteknologia-alan opetusta, lisätä osaamista ja innovointia sekä tuoda alaa tunnetummaksi niin nykyisille kuin tuleville ammattilaisille. Huippuyksikön perustaminen on osa Turun kaupungin toteuttamaa, EU:n rahoittamaa Care about IT -hanketta.

- Care about IT -hankkeessa luotu terveysteknologia-alan ammatillisen koulutuksen huippuyksikkö yhdistää alan toimijoita ja kehittää alan opetusta ja koulutusta yhteistyössä työelämän kanssa. Verkoston kautta edistetään alan innovaatioita ja osaamista sekä luodaan uusia yhteistyömahdollisuuksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, kertoo projektipäällikkö Sanna Paloposki.

CoVE-verkostoon tähän mennessä liittyneitä teknologia-alan yrityksiä ovat Benete, Everon, Medeka, Dose Control, SihaCare ja Evondos. Oppilaitoksista yksikössä on Turun ammatti-instituutin lisäksi mukana Sataedu. Kevään 2025 aikana verkostoon on liittymässä Turun alueella toimivia hoivalaitoksia ja asumisyksiköitä. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Varhan kanssa.

- Everon Suomi liittyi joulukuussa osaksi Care about IT -hankkeen ammatillisen osaamisen huippuyksikköä. Yhdessä muiden huippuammattilaisten kanssa pyrimme rakentamaan kestävämpää ja innovatiivisempaa tulevaisuutta. Meille Everonilla tämä yhteistyö antaa mahdollisuuden tehdä myös lähempää yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveysteknologian tulevaisuuden osaajien kanssa, iloitsee Everon Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarsama.

Huippuyksikön hyödyt yrityksille ja oppilaitoksille ovat merkittävät. Yritykset saavat näkyvyyttä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, oppilaitoksissa ja yritysmaailmassa. Lisäksi yrityksillä on mahdollisuus esitellä omia tuotteitaan ja toimintaansa alan toimijoille sekä solmia yhteistyömahdollisuuksia muiden yritysten kanssa.

Oppilaitokset pääsevät huippuyksikön kautta tiivistämään työelämäyhteistyötä, ja sote-alan toimijat pääsevät testaamaan ja koekäyttämään teknisiä ratkaisuja, jotka helpottavat hoitotyön arkea. 

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Sanna Paloposki, Turun kaupunki, p. 044 907 4314, sanna.paloposki@turku.fi

Hämeenlinnan seudun joukkoliikenne järjestää infotilaisuuden koskien bussiliikenteen kilpailutusta, elokuussa 2025 alkavista kohteista. Keskiviikkona 19.3. klo 10 järjestettävä tilaisuus on kaikille avoin, mutta suunnattu kilpailutuksesta kiinnostuneille liikennöitsijöille.  Tilaisuus järjestetään etänä Teamsin välityksellä. Pääset osallistumaan tilaisuuteen oheisesta linkistä.

Hämeenlinnan bussiliikenteen kilpailuttaminen / Info-tilaisuus liikennöitsijöille

Lämpimästi tervetuloa!

Hämeenlinnan seudun joukkoliikenne

Helsingissä järjestetyt uimahyppyjen SM-kilpailut kokosivat 14.–16.3.2025 yhteen lajin kotimaisia kärkinimiä. Erityisesti Juho Junttila ja Paju Aulio kahmivat voittoja useissa lajeissa, minkä lisäksi myös nuoremmat hyppääjät esittivät tasaisia suorituksia D-ikäkausimestaruuskilpailuissa.

Junttila varmassa vireessä miesten kilpailuissa

Miesten sarjoissa Juho Junttila hyppäsi odotetusti mestariksi sekä yhden että kolmen metrin ponnahduslaudoilla. Metrin finaalissa hän keräsi 323,35 pistettä ja voitti selvällä erolla muihin mitalisteihin. Hopeamitalisti Veikka Kauppinen (229,50) ja pronssille sijoittunut Oliver Kraatz (229,45) kävivät tiukan taistelun toisesta sijasta, eron jäädessä vain 0,05 pisteeseen.

Kolmella metrillä Junttilan voittomarginaali oli suurempi, ja hän nappasi toisen kultansa pistein 367,35. Kauppinen sijoittui toiseksi 299,60 pisteellä, ja Viljami Pekkanen hyppäsi kolmanneksi pistein 235,45.

– Viime viikolla kokonaiskuormituksen hallinta oli suhteellisen onnistunutta ja pisteet vastasivat harjoituskisojen tuloksia. Toisaalta vauhdit olivat aika kehnoja, mikä laski yksittäisten hyppyjen pisteitä. Kevään seuraavissa kisoissa taso tulee olemaan huomattavasti korkeampi ja kilpailu kovempaa, joten hyppyjen siisteyttä pitää hioa huolella lähiviikkoina, Junttila summaa viikonlopun tuloksia.

Miesten kerroshypyissä mestaruuden voitti Aaro Piekkanen, pistein 191,15.

Aulio kahteen mestaruuteen naisten sarjoissa

Naisten puolella Paju Aulio saavutti viikonlopun aikana kaksi mestaruutta. Hän vei nimiinsä kolmen metrin ponnahduslautakilpailun pistein 227,40 ja voitti myös kerrokset 235,95 pisteellä.

– Viikonlopun kilpailu sujui paremmin kuin odotin. Toivon, että tämä hyvä hyppääminen jatkuu myös tulevissa kilpailuissa niin nuorten SM-kilpailuissa kuin myös Amsterdamissa ja Bergenissä, Aulio summaa.

Metrin ponnahduslaudalla Odessa Käck oli vahvin ja nappasi kultamitalin 221,40 pisteellä. Hopeaa saavutti Paju Aulio, ja pronssi meni Odessa Jääskeläiselle.

Parihypyt

Parihyppyjen mestaruuden naisten kolmen metrin kilpailussa veivät Alisa Saar ja Odessa Jääskeläinen. Sekaparikilpailuissa kolmen metrin parihypyt voittivat Veikka Kauppinen ja Odessa Käck, ja kerroshypyissä Aaro ja Veera Piekkanen ottivat voiton.

Nuorten sarjoissa nähtiin tasaisia suorituksia

D-ikäkausimestaruuksissa Nea Roiko ja Vilho Järvilahti voittivat useita lajeja. Roiko oli paras tyttöjen metrin ja kerroshypyissä, ja kolmen metrin voittoon ylsi Iiris Kontturi. Myös Lilli Rugemalira erottui edukseen yltämällä palkintokorokkeelle jokaisessa lajissa.

Vilho Järvilahti voitti poikien metrin ja kerroshypyt, ja kolmen metrin mestaruuden vei Vilho Pirkkalainen.

Uimahyppyjen asiantuntija Jouni Seppänen on tyytyväinen viikonlopun kilpailuiden tuloksiin ja on luottavainen kärkihyppääjiin, kun tulossa on kevään kansainväliset kilpailut.

– Juho Junttila oli miesten metrillä suvereeni ykkönen, ja alkukisa oli erityisen hyvä, finaali taas EM-kisojen A-rajan tuntumassa. Hän on hyvässä vedossa kohti arvokisoja. Miesten kolmen metrin ponnahduslaudalla Junttila esitti tyylikkäitä hyppyjä, ja hän on valmis kohti kovempia kisoja. 

Naisten puolella Paju Aulion mestaruudet sekä Odessa Käckin EM-raja vakuuttivat Seppäsen.

– Odessa Käck saavutti naisten metrillä alkukisassa EM-kisojen A-rajan, mutta finaalissa jäi hieman siitä. Paju Aulio oli viikonlopun onnistuja naisten puolella, vaikka aikuisissa osallistujamäärä oli vähentynyt sairastumisten vuoksi. D-ikäiset toivat kisoihin hyvää vipinää, mikä oli positiivinen muutos, Seppänen iloitsee.

Kaikki viikonlopun tulokset löydät täältä.

SM-kisojen kuvat on ladattu Uimaliiton Flickr -tilille. Ne ovat vapaasti käytettävissä. Kuvia käytettäessä merkitsethän kuvacreditit oikein: Uimaliitto / Teemu Moisio.

Ajoporontiellä havaittiin jätevesiviemärikaivon ylivuoto sunnuntaina 16.3.2025. Jätevettä oli vuotanut Ajoporontien laidalla sijaitsevalle suoalueelle. Ylivuoto johtui viemäriin kertyneestä tukoksesta, joka avattiin samana päivänä, jolloin jätevesiverkoston toiminta palautui normaaliksi.

Viemäri kuvattiin maanantaina 17.3 ja tukoksen todettiin johtuneen viemäriin kertyneestä rasvasta. Rasvojen kaataminen viemäriin ei ole sallittua juuri siitä syystä, että se voi aiheuttaa tukoksia viemäriverkostoon sekä aiheuttaa jäteveden ylivuotoja.

Vuoto ei aiheuta alueella välitöntä vaaraa, mutta vuodon lähialueella kulkemista kehotetaan välttämään, kunnes toisin tiedotetaan. Vuoto voi aiheuttaa väliaikaisia hajuhaittoja lähellä sijaitsevalla asuinalueella, kunnes vuotovahingot on poistettu.

Vuotoalue käydään puhdistamassa ja kalkitsemassa keskiviikkona 19.3. Neve yhä selvittää vuotomäärän laajuutta. Tilanteesta tiedotetaan uudelleen viimeistään perjantaina 21.3.

Kansalaisten on syytä noudattaa alla olevaa lyhyttä listaa siitä, mitä viemäriin on sallittua hävittää, jotta voimme yhdessä turvata kiinteistöjen, ympäristön ja jätevesiverkoston moitteettoman kunnon sekä toiminnan.

Viemäriin saa laittaa:

• Ihmisen jätökset ja WC-paperi: ei käsi- tai kosteuspyyhkeitä.
• Pesu- ja puhdistusaineiden jäännökset ja pesuvedet: Tavalliset kodin pesuaineet, kuten shampoot, saippuat ja astianpesuaineet, voidaan turvallisesti huuhdella viemäriin. Ympäristömerkittyjä pesuaineita kannattaa suosia antibakteeristen sijaan.
• Nestemäiset elintarvikkeet, paitsi rasvat: Keitot, juomat, kiisselit ja vellit voi kaataa viemäriin ilman sattumia.

Lisää ohjeita viemärille turvalliseen jätteiden kierrätykseen voi lukea osoitteesta: https://neve.fi/ajankohtaista/tiedatko-mika-on-viemarillesi-liian-iso-pala-lue-tama-pikaopas-kestavaan-kierratykseen/

Kyse on esimerkiksi tilanteista, joissa kohteesta saadaan ensin ostotarjous, jossa kaupan edellytykseksi on asetettu oman asunnon myynti ja myyjä hyväksyy tarjouksen omalta osaltaan ehdollisena siten, että myyjä varaa itselleen oikeuden jatkaa kohteen myyntiä ja markkinointia ja hyväksyä muita tarjouksia. Tämän jälkeen kohteesta saadaan toinen oman asunnon myyntiehtoinen ostotarjous, jonka myyjä hyväksyy vastaavasti omalta osaltaan ehdollisena siten, että myyjä varaa itselleen oikeuden jatkaa kohteen myyntiä ja markkinointia ja hyväksyä muita tarjouksia. Käytännössä kaupoille edetään sen tarjouksen tekijän kanssa, joka saa oman asuntonsa myytyä ensin taikka sen kanssa, joka ensimmäisenä muutoin ilmoittaa poistavansa kaupan edellytystä koskevan ehdon. On toki myös mahdollista, että kohteesta saadaankin vielä kolmas tarjous, jossa ei ole asetettu kaupalle mitään edellytyksiä ja kohde myydäänkin tälle ostajalle.

Oman asunnon myyntiehtoiset tarjoukset ovat lisääntyneet vallinneessa markkinatilanteessa. Ehdollinen hyväksyntä voi olla perusteltu myös ostajan kannalta, sillä myyjä ei välttämättä hyväksyisi ostajan ehdollista ostotarjousta lainkaan, jos myyjä ei saisi omalta osaltaan varata itselleen oikeutta jatkaa kohteen myyntiä ja hyväksyä muita tarjouksia.

Kyseinen Hyvän välitystavan ohjeen luku ei koske tilanteita, joissa kohteesta on saatu oman asunnon myyntiehtoinen tarjous ja tämän tarjouksen voimassa ollessa ennen kuin myyjä on ehtinyt vastata tarjoukseen, olisi tulossa toinenkin ehdollinen ostotarjous. Aiempaa käytäntöä vastaavasti useamman tarjouksen vastaanottaminen ennen kuin yhtään tarjousta on hyväksytty, on siis täysin mahdollista eikä tähän ole tullut muutoksia (pl. tilanteet, joissa tarjouksen vakuudeksi on maksettu käsiraha).

Ehdollisen tarjouksen ehdollista hyväksyntää voidaan pääsääntöisesti käyttää vain, kun ostotarjouksessa kaupan edellytykseksi on asetettu oman asunnon myynti. Myyjälle voidaan vain poikkeuksellisesti varata oikeus jatkaa kohteen myyntiä tilanteessa, jossa ostotarjous on muulla tavoin ehdollinen (esim. kuntotarkastus tai lainan saanti). Myyjälle tilanne saattaa muodostua kohtuuttomaksi esim. silloin kun, myönteisen rahoituspäätöksen saaminen taikka kuntotarkastuksen tai kosteusmittauksen valmistuminen tulee arvion mukaan kestämään poikkeuksellisen pitkään.

Menettelyvaihtoehtoja myyjän ehdollisen hyväksynnän toteuttamiselle on kaksi: 

1. Kun myyjä haluaa hyväksyä tarjouksen tekijän ehdollisen ostotarjouksen omalta osaltaan ehdollisena, kyseessä on vastatarjous ostotarjouksen tehneelle, joka voi sen puolestaan hyväksyä tai hylätä. Tällöin ostotarjouksen tekijän tulee siis vielä kirjallisesti hyväksyä myyjän vastatarjous eli myyjän ehdollinen hyväksyntä, jotta osapuolten välille syntyy sitova sopimus. 

2. Jo tarjouksen tekijän tekemään ostotarjoukseen voidaan sisällyttää ehto siitä, että myyjällä on oikeus jatkaa kohteen markkinointia ja myyntiä ja hyväksyä muita ostotarjouksia, jolloin myyjällä on mahdollisuus hyväksyä tehty ostotarjous suoraan (mikäli se vastaa muidenkin ehtojen osalta myyjän toivomuksia) eikä erillinen vastatarjous ole tällöin tarpeen. Tätä toimintamallia voidaan kuitenkin käyttää vain silloin, kun toimeksiantaja sitä edellyttää ja ostotarjouksen tekijä on valmis ehdon tarjoukseensa sisällyttämään.

Mikäli myyjä haluaa hyväksyä ehdollisia ostotarjouksia ehdollisesti useampia, ehdon muotoiluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota ja muotoilla se yksiselitteisesti. Lisäksi tilanteissa korostuu välitysliikkeen tiedonantovelvollisuus sekä ostotarjouksen tekijälle että myyjälle. Välitysliikkeen tulee selkeästi selvittää erityisesti ostotarjouksen tekijälle, mitä asia konkreettisesti tarkoittaa.

Ostotarjousmenettelystä julkaistaan tämän ja ensi viikon aikana (viikko 12 ja 13) kaksi Hyvän välitystavan podcast-jaksoa, joissa toisessa käsitellään myös ehdollisten tarjousten ehdollista hyväksyntää. Ota podcast kuunteluun, jaksot löytyvät sivuiltamme, Youtube-kanavalta sekä Spotifysta. 

Lisätietoja:

Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821

Lappeenrannan kaupunki tarttuu kotikaupungin liigamenestyjän SaiPan haasteeseen ja valaisee kaupungintalon sekä vesitornin keltamustaksi playoffs-pelien ajaksi. Valaisu alkaa tiistaina 18.3.2025 kun SaiPa kohtaa ensimmäisessä playoffs-ottelussa kisapuistossa Turun Palloseura TPS:n. 

− Kaupunki haluaa osoittaa tukensa SaiPalle ja kannustaa kotijoukkuetta kohti voittoa. SaiPan menestystä on ollut ilo seurata runkosarjan ajan, kertoo Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen.  

Valaisuhaasteen toteuttaa Lappeenrannan kaupungin tapahtumapalvelut. Vesitorni valaistaan yhteistyössä Lappeenrannan energian kanssa.

− Nämä ovat hienoja ja tärkeitä tapahtumia, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä. Haastamme myös muut toimijat ja kaikki kaupunkilaiset keltamustaan kevääseen, kannustaa kaupungin tapahtumakoordinaattori Riikka Hjelt.

Lisätiedot:

Tuomo Sallinen, kaupunginjohtaja 
Puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen@lappeenranta.fi

Riikka Hjelt, tapahtumakoordinaattori  
Puh. 040 669 3767, riikka.hjelt@lappeenranta.fi

Tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee Raumalla, Karin kampuksella keskiviikkona 26. maaliskuuta 2025. Presidentti tapaa Hj. Nortamon peruskoulun oppilaita ja opettajia ja tutustuu Karin kampukseen. Kampuksen liikuntasalissa järjestetään kaikille kaupunkilaisille avoin yleisötilaisuus klo 11:30.

Presidentti tutustuu Rauman vierailullaan viime vuonna valmistuneeseen Karin kampukseen, jossa toimivat Hj. Nortamon peruskoulu, musiikkiopisto, kuvataidekoulu, kansalaisopisto sekä uimahalli.

Presidentti tapaa Hj. Nortamon koulun oppilaita ja opettajia, jotka ovat järjestäneet vierailun ajaksi Rauma-aiheista ohjelmaa.

”Olemme erittäin iloisia saadessamme Tasavallan presidentin vierailulle Raumalle koko kaupungin olohuoneeseen, Karin kampukselle. Päivä on monelle, erityisesti koulun oppilaille jännittävä ja odotettu hetki”, sanoo toimialajohtaja Soile Strander.

Yleisötilaisuus Kampuksen liikuntasalissa

Presidentin kampusvierailun päätteeksi järjestetään kaikille kaupunkilaisille avoin yleisötilaisuus Kampuksen liikuntasalissa klo 11:30-12:30. Rauman Lyseon lukion opiskelijat haastattelevat presidenttiä maailmanpoliittisista kysymyksistä, minkä jälkeen yleisöllä on aikaa tavata presidenttiä. Yleisötilaisuuden haastatteluosuutta voi seurata myös suorana Rauman kaupungin YouTube-kanavalta.

Yleisöä pyydetään saapumaan paikalle klo 11 alkaen kampuksen parkkipaikan, eli Sahankadun puoleisesta E1-ovesta. Kulku liikuntasaliin tapahtuu toisen kerroksen sisäänkäynnistä. Henkilökunta ohjaa yleisön paikoilleen.

Lämpimästi tervetuloa yleisötilaisuuteen!

Lisätietoja antaa
Soile Strander, sivistystoimialan toimialajohtaja, +358 44 793 3070

Savonlinnan kaupungin nuorisotoimi järjestää 7-12 vuotiaille lapsille päiväleirin 2.-6.6.2025. Leirin päätapahtumapaikkana on Savonlinnan liikuntahalli ja toimintaa järjestetään päivittäin klo 8-16 välillä.

Leirillä on ohjattua toimintaa, mm. kädentaitoja, liikuntaa ja ulkoilua sekä mahdollinen retki Mikkelin SuperCorneriin.

Ilmoita lapsesi mukaan tästä linkistä. Ilmoittautumisaika päättyy 30.4.2025 klo 16.

Leirin hinta on 60 €. Leirille otetaan 36 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisätietoja antaa:

Hanna Kurronen, nuorisotyöntekijä, p. 050 408 1405, hanna.kurronen@savonlinna.fi

Konservatorion avoimissa ovissa lauantaina 22.maaliskuuta klo 11–14 on mahdollista päästä tutustumaan eri soittimiin ja musiikin opiskeluun. Koko perheelle suunnatussa tapahtumassa on suosittu Soitinpolku. Soitinpolulla kuljetaan luokasta toiseen, jokaisessa luokassa on jokin soitin esittelyssä ja soittimen soittamista voi kokeilla soitonopettajien johdolla. Jos jokin soitin miellyttää erityisesti, voi ilmoittautua sen soittimen valintakokeeseen. Päivän aikana esitellään myös musiikkiopisto-opintoja ja niihin hakua infopisteellä.

Soittimen ääneen tykästyminen voi johtaa elinikäiseen kaveruussuhteeseen, soitin voi olla mukana kaikissa elämänkäänteissä. Miellyttääkö esim. jousisoittimien ääni, kielisoittimet, puhaltimet, lyömäsoittimet vai laulattaako? Kiinnostaako bändisoitto? Useimmilla soittimilla pystyy soittamaan erilaista musiikkia oman mieltymyksen mukaan, olipa oma musiikkimaku enemmän klassista, poppia tai kansanmusiikkia. Musiikkiharrastus on satsaus mukavaan itsensä kehittämiseen. Musiikin vaikutus hyvinvointiin on todettu esim. monissa aivotutkimuksissa.

Soittimet soivat koko talossa ja konserttisalissa on konsertteja koko päivän. Klo 12 alkavassa Soitinesittelykonsertissa pääsee kuulemaan kaikkia eri soitinperheiden soittimia. Soittimiin ja niiden ääniin voi tutustua myös konservatorion muissakin konserteissa pitkin vuotta. Ilmoitamme konserteista Facebook-sivullamme ja kaupungin tapahtumakalenterissa.

Ilmoittautumisaika musiikkiopiston valintakokeisiin alkaa avoimien ovien päivästä ja on käynnissä 10. toukokuuta asti. Valintakokeet ovat 27.- 28.5. 

Tervetuloa!

Lisätietoja:

apulaisrehtori Anneli Hynninen

anneli.hynninen@joensuu.fi

050 431 5447

Savon ammattiopiston Savilahden kampus on Pohjoismaiden suurin Joutsenmerkitty-rakennus. Pohjoismaisen ympäristömerkin tunnustuksen Savon ammattiopistolle luovutti Ympäristömerkintä Suomi oy:n toimitusjohtaja Riikka Holopainen ja tunnustuksen vastaanotti kuntayhtymän johtaja Heikki Helve.

- Joutsenmerkki on osoitus rakentamisen laadusta, jolla haluamme varmistaa terveellisen ja turvallisen ympäristön opiskella ja tehdä työtä. Meillä on Suomen parhaat kampukset, iloitsee Helve.

Joutsenmerkin kriteerit huomioivat rakennuksen koko elinkaaren. Rakennusajan vaatimuksina ovat muun muassa materiaalien jäljitettävyys ja vähäpäästöisyys, rakennusjätteiden kierrätysmahdollisuudet ja tarkka laadunhallinta ja raportointi. Jokainen käytetty tuote ja materiaali on hyväksytettävä asiantuntijoilla.

- Käyttäjät saavat toimivat ja viihtyisät tilat, joissa on runsaasti päivävaloa, raitis sisäilma ja hallittu melutaso. Huomiota on kiinnitetty myös tehokkaaseen energiankäyttöön, kertoo Riikka Holopainen.

Savilahden kampus valmistui kesällä 2022. Kokonaisuus rakentuu kolmesta, toisiinsa yhdistyvästä rakennuksesta: Valo, Voima ja Vire. Opiskelijoita Savilahden kampuksella on noin 4 500 ja henkilökuntaa 460. Kampuksen kerrosala on yli 23 600 m2 ja bruttoala 28 800 m2. Kokonaisbudjetti oli 79,6 M€, josta rakentamisen osuus oli 67 M€. Projektinjohtourakoitsijana kampusrakentamisessa oli YIT Suomi Oy. Aluepäällikkö Jari Huttunen kuvasi Joutsenmerkki-kriteerein toteutettua rakennusprojektia oppimatkaksi myös YIT:lle.

- Savon koulutuskuntayhtymä haastoi meitä vahvasti tekemään asioita uudella tavalla. Näin iso hanke on ainutlaatuinen näillä leveysasteilla.

Omien rakennustensa lisäksi Savon ammattiopistolla on Savilahdessa opetustiloja Novapolikselta vuokralla olevassa Vire-rakennuksessa.

Suunnittelussa ihminen oli keskiössä

Savilahden kampus on suunniteltu ihmisiä eli tilojen käyttäjiä varten. Opiskelijat ja henkilökunta olivat aktiivisesti mukana kampuksen suunnittelu- ja toteutusprosessissa alusta lähtien. Oppimisympäristöjä kehitettiin sadoissa työpajoissa, joissa tilojen ja toimintojen käyttäjät jakoivat kokemuksiaan entisistä kampuksista, esittivät toiveita uusiin tiloihin ja osallistuivat muun muassa kalusteiden valintaan.

Savilahden kampus on ollut käytössä syyslukukaudesta 2022 lähtien. Niin opiskelijat kuin henkilökunta kokevat kampuksen omakseen.

- Toivottavasti opiskelijat arvostavat, millaiset tilat täällä on opiskella ja olla. Moni toimija saisi ottaa meistä mallia, sanoi opiskelija Aleksi Pehkonen.

Pääluottamusmies Terhi Saarinen välitti henkilökunnan kiitokset.

- Kampus mahdollistaa pedagogisesti erilaisia ratkaisuja. Oppimisympäristöt ovat monikäyttöisiä, toimivia ja viihtyisiä.

Edelläkävijä rakentamisessa: Savon ammattiopistolla on neljä Joutsenmerkittyä rakennusta

Savilahden kampuksen Joutsenmerkin myötä Savon ammattiopistolla on neljä Joutsenmerkittyä rakennusta. Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty koulurakennus valmistui Iisalmen kampukselle vuonna 2019, ja sitä seurasi Varkauden kampuksen uudisrakennus vuonna 2020. Toivalan kampuksen uusi O-rakennus sai Joutsenmerkin syyskuussa 2023. Kuntayhtymän johtaja Heikki Helve iloitsee lopputuloksesta.

- Kaikilla kampuksillamme on nyt Joutsenmerkki osoituksena työstä, jota pitkäjänteisesti olemme tehneet. Kiitos kuuluu osaavalle henkilöstöllemme, joka on asettanut korkeita laatutavoitteita ja huolehtinut rakentamisen valvonnasta, sekä rakentajille, jotka ovat omaksuneet ja toteuttaneet uusia, vaativia työmenetelmiä.

Lisätietoja

Heikki Helve, Savon koulutuskuntayhtymän johtaja
044 785 3050

Milla Lompola, tilapalvelupäällikkö
044 785 3047

Savilahden kampuksen rakentamisessa mukana olleet

• projektinjohtourakoitsija
  • YIT Suomi Oy
• pääsuunnittelu
  • Arkkitehtitoimisto ON Oy – Olli Nieminen
• arkkitehtisuunnittelu
  • työyhteenliittymä LUON Savilahti:
    • Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy
    • Arkkitehtitoimisto ON Oy
    • projektiarkkitehti Laura Sorri
• viher- ja liikennesuunnittelu
  • AFRY Oy
• valaistussuunnittelu
  • Sweco Talotekniikka Oy
• kustannusseuranta
  • Otakon Oy
• tervetalo- ja kosteuskoordinointi
  • Sweco asiantuntijapalvelut Oy
• ylläpitokoordinaattori
  • Ramboll Oy
• turvallisuuskoordinaattori
  • Securitas Oy
• irtokalustetoimittaja
  • Isku Interior Oy
• huoltokirjakoordinaattori
  • Granlund Kuopio Oy

Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontuu torstaina 20.3. klo 17. Oheisella esityslistalla on muun muassa seuraavat aiheet:

Esitys 30 000 euron avustuksen myöntämisestä Katujengityöhön

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että Turun NMKY:lle myönnettäisiin 30 000 euroa Katujengityöhön.

Turun NMKY on tehnyt katujengityötä kesästä 2022 alkaen. Katujengityö keskittyy väkivallalla ja rikoksilla oireileviin 12–19 - vuotiaisiin nuoriin, joista osa on jatkuvasti tekemisissä viranomaisten kanssa. Heitä on työn keskiössä noin 100 ja he muodostavat jengiytymisilmiön sisäkehän. Ulkokehällä olevia nuoria on saman verran, ja ulkokehältä sisäkehälle siirtyminen on usein pienestä kiinni. Avustuksen hakijan mukaan mikään muu taho ei työskentele ennaltaehkäisevästi tämän kohderyhmän kanssa.

Katujengityötä on tehty Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoituksella, mutta rahoitusta ei vuodelle 2025 tähän työhön ole enää saatavissa. Vuodesta 2026 työmuoto pyritään saamaan pysyvän rahoituksen piiriin. Työn jatkuminen keskeytyksettä olisi tärkeää nuorten ja yhteistyökumppaneiden kannalta. Yhteisen kirkkoneuvoston avustus mahdollistaisi työn jatkumisen vuonna 2025.

Vuonna 2025 on tarkoitus jatkaa katujengitoimintaa kehittämällä ja syventämällä yhteistyötä keskeisten toimijoiden, kuten koulut ja poliisi, kanssa, sekä syventyä nuorten yksilöllisiin elämäntilanteisiin.

Lisätietoja:

Timo Laakso, Hallinto- ja talousjohtaja, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, 040 341 7292, timo.laakso@evl.fi

Yhteisen seurakuntatyön uudistaminen etenee

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 13.2.2025 yhteisen seurakuntatyön kehittämisen jatkamisesta. Kehittämishanke on käynnistetty ajan ja toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi, toimintamallien päivittämiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi.

Hankkeessa pohditaan muun muassa, miten seurakuntien yhteinen työ tulisi järjestää niin, että seurakuntalaisten tarpeet ja odotukset voitaisiin ottaa huomioon entistä paremmin. Samalla pohditaan, voisivatko seurakunnat erikoistua niin, että kaupunkiseurakunnissa kaikkien seurakuntien ei tarvitsisi tehdä kaikkea. Näin myös yhteistyötä seurakuntien välillä kehitetään.

Uudistaminen koskee yhteisen diakonia- ja sielunhoitotyön sekä yhteisen kasvatustyön yksikköjä. Nämä työmuodot eivät ole tällä hetkellä sijoitettuna seurakuntiin. Työskentelyssä on löydetty yhteisen seurakuntatyön työmuotojen sisältä kolme keskeistä tehtävää, joiden ympärille uudistusta aletaan rakentaa. Erityispalvelut seurakuntalaisille tarkoittavat tällä hetkellä esimerkiksi perheneuvontaa, sairaalapappien työtä tai vaikka viittomakielistä työtä. Toiseksi uudistushankkeessa perustetaan yhteisöllisiä palvelukeskuksia. Kolmanneksi seurakunnille halutaan taata niiden tarvitsemia yhteisiä palveluja, kuten tapahtumatuotantoa, hankkeiden koordinointia ja rippikoulu- ja partiotoiminnan tukea.

Uudistuksen myötä henkilöresursseja siirretään seurakuntien työn tueksi. Tämä edellyttää useiden virkojen lakkauttamista, uusien virkojen perustamista ja avoimien virkojen täyttämistä.

Yhteisen kirkkoneuvoston esityslistalla 20.3. on esimerkiksi seuraavat virkoihin liittyvät esitykset:

• Diakonia- ja sielunhoitotyön johtajan ja kasvatustyön johtajan virkojen lakkauttaminen
• Yhteisen seurakuntatyön johtajan viran perustaminen
• Toimintakeskuksen johtajan viranhaltijan viran perustaminen
• Kasvatuksen asiantuntijan viran perustaminen
• Nuorten aikuisten yhteisön papin viran perustaminen ja täyttäminen

Lisätietoja:

Aulikki Mäkinen, Tuomiorovasti, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, 040 341 7225, aulikki.makinen@evl.fi 

Heinänokan alueen kehittämisen tilanne

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä on viisi omaa leirikeskusta:

• Heinänokka, Satava
• Kunstenniemi, Rymättylä
• Sinappi, Kakskerta
• Pyölinranta, Piikkiö
• Houtskär, Björkö.

Näiden lisäksi on vuokrattu tilaa mm. Harjattulan kartanosta rippileirejä varten ja Tammilehdosta retriittitoimintaa varten.

Heinänokan leirikeskuksen majoitustilat ovat olleet käyttämättä vuodesta 2018 alkaen sisäilmaongelmien vuoksi ja on pohdittu leirialueen tulevaisuutta ja leirialueiden kokonaisratkaisua. Heinänokan kehittämistä on päädytty edistämään urakkamuotoisena, jolloin se mahdollistaisi urakoitsijan osaamisen hyödyntämisen suunnitteluratkaisuiden kustannustehokkuuden suhteen ja että hankkeeseen sitoutuisi mahdollisimman vähän kustannuksia ennen urakkatarjouksen saamista ja pitävän kustannustason saavuttamista. Toteutusmuodoksi valittaisiin projektinjohtourakka, jossa tilaaja laatii viitteelliset suunnitelmat ja määrittelee laatutason. Varsinainen toteutussuunnittelu sisältyisi projektinjohtourakkaan. Urakan maksuperusteena olisi tavoitehinta kattohinnalla. Kattohinnan ylityksiin ja alituksiin sovittaisiin mekanismit, jotta kustannusten kurissa pitäminen on tilaajan ja urakoitsijan yhteisessä intressissä.

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kiinteistöjohtajan jatkavan kilpailutuksen valmistelua. Projektinjohtourakan kilpailutusasiakirjat laadittaisiin maaliskuun 2025 aikana, jotta urakkatarjoukset voitaisiin pyytää takaisin toukokuun 2025 alkupuolella. Tavoitteena on, että asia voitaisiin tuoda päätettäväksi yhteisen kirkkoneuvoston kokoukseen 15.5.2025 ja yhteisen kirkkovaltuuston kokoukseen 12.6.2025.

Lisätiedot:

Kalle Luoma, Kiinteistöjohtaja, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, 040 341 7255, kalle.luoma@evl.fi

Terveisin, 

Liisa Toivonen
Viestintäpäällikkö
p. 040 3417 281, liisa.toivonen@evl.fi

PERJANTAI ON PAHIN 2 -ELOKUVAN ENSIMMÄINEN TRAILERI ON TÄÄLLÄ! 

Disney-klassikon kauan odotettu jatko-osa sai teaser-trailerin ja julisteen.

 Katso suomeksi tekstitetty traileri YouTubessa 

 Lehdistömateriaalit, juliste, still-kuvia ja traileritiedosto  
Käyttäjätunnus: press / Salasana: noutaja    

HELSINKI, SUOMI (18. maaliskuuta) - Disney julkaisi tänään teaser-trailerin ja julisteen odotetusta elokuvasta Perjantai on pahin 2 (Freakier Friday), jonka pääosissa nähdään Jamie Lee Curtis ja Lindsay Lohan. Elokuva saa ensi-iltansa vain elokuvateattereissa elokuussa.

Curtis ja Lohan palaavat Tess ja Anna Colemanin rooleihinsa tarinassa, joka jatkuu pitkän ajan kuluttua siitä, kun Tess (Curtis) ja Anna (Lohan) kokivat identiteettikriisin. Annalla on nyt oma tytär ja pian myös tytärpuoli. Taiteillessaan keskellä kahden perheen yhdistämisen moninaisia haasteita Tess ja Anna joutuvat toteamaan, että salama voi todellakin iskeä kahdesti samaan paikkaan. Elokuvan “Perjantai on pahin 2” on ohjannut Nisha Ganatra ja se perustuu Mary Rodgersin kirjaan “Freaky Friday”. Muissa rooleissa nähdään Julia Butters, Sophia Hammons, Manny Jacinto, Maitreyi Ramakrishnan, Rosalind Chao, Chad Michael Murray, Vanessa Bayer ja Mark Harmon. Elokuvan ovat tuottaneet Kristin Burr, Andrew Gunn ja Jamie Lee Curtis sekä vastaavina tuottajina Nathan Kelly, Ann Marie Sanderlin ja Lindsay Lohan. 

Sosiaalinen media

Facebook: @DisneySuomi, @DisneyStudios 
Instagram: @DisneySuomi, @DisneyStudios 
YouTube: https://www.youtube.com/@DisneySuomi 
 
Mediakontaktit 

OSG Viestintä / Disney Finland Press Office 
DisneyPressOffice@osg.fi  

Emelie Halltoft 
Emelie.Halltoft@disney.com  

Mattias Vestin 
Mattias.Vestin@disney.com 

Kiinnostaako Kouvolan tulevaisuus? Tule seuraamaan kuntavaalien paneelikeskusteluja kaupungintalolle torstaina 20.3. Nuorille suunnattu vaalipaneeli on kello 14–15 ja kaikille avoin vaalipaneeli kello 17.30–19.20. Kaupungintalon Sinisellä matolla pidetään vaalitori, jossa puolueiden esittelypisteet ja kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Kaupunginvaltuustossa päätetään meille kaikille tärkeistä palveluista, kuten perusopetuksesta, lukio-opetuksesta, varhaiskasvatuksesta, liikunnasta, kulttuurista, kaavoituksesta, kaduista ja joukkoliikenteestä.

Tule kuulemaan, mitä mieltä kuntavaaliehdokkaat ovat Kouvolan tulevaisuuden kannalta tärkeistä teemoista.

Kouvolan kaupunki järjestää kaupungintalolla 20.3. kaksi kuntavaalien paneelikeskustelua: nuorille suunnattu vaalipaneeli on kello 14–15 ja kaikille avoin vaalipaneeli kello 17.30–19.20. Paikkana on kaupungintalon juhlasali (Torikatu 10, 2. kerros, käynti E-ovesta).

Nuorille suunnatun paneelin suunnittelee ja juontaa Kouvolan nuorisopalvelut ja nuorisovaltuusto.

Kaikille kuntalaisille avoimen vaalipaneelin suunnittelee ja juontaa politiikan toimittaja Jari Korkki.

Paneelikeskustelut striimataan, ja ovat katsottavissa sekä Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla että Kouvolan Sanomien verkkosivuilla.

Iltapäivän kello 14–15 paneeliin osallistuvat ehdokkaat puolueittain:

Suomen Kristillisdemokraatit (KD): Topi Suojoki

Suomen Sosialidemokraattinen puolue (SDP): Camilla Relander

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP): Pepina Malmberg

Kansallinen Kokoomus (KOK): Jenna Kaasalainen

Suomen Keskusta (KESK): Jari Pukki

Vihreä liitto (VIHR): Joni Finne

Vasemmistoliitto (VAS): Katri Tuohimäki

Perussuomalaiset (PS): Janne Patjas (varalla Garita Sundström)

Vapauden liitto (VL): Juha Huhtala

Illan kello 17.30–19.20 paneeliin osallistuvat ehdokkaat puolueittain:

Suomen Kristillisdemokraatit (KD): Tiina Hämäläinen ja Pekka Haaja

Suomen Sosialidemokraattinen puolue (SDP): Henna Hovi ja Kirsi Kekki

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP): Pepina Malmberg

Kansallinen Kokoomus (KOK): Christa Carpelan ja Miia Witting

Suomen Keskusta (KESK): Jussi Kukkurainen ja Liisa Varjola

Vihreä liitto (VIHR): Mika Seppälä ja Taina Talvala

Vasemmistoliitto (VAS): Jani Turunen ja Timo Lehmusmetsä

Perussuomalaiset (PS): Toni Vainikka ja Ukko Bamberg

Vapauden liitto (VL): Juha Huhtala

Vaalitorilla puolueiden esittelypisteitä ja kahvitarjoilu

Samaan aikaan pidetään juhlasalin lämpiössä eli Sinisellä matolla vaalitori, jossa puolueet esittelevät toimintaansa. Vaalitori on avoinna kello 13–15 ja 16–19.30. Kahvitarjoilu kello 16–19.

Tervetuloa!

Kirkkohallituksen täysistunto käynnisti kokouksessaan 18.3.2025 kirkon strategian 2027–2032 valmistelun. Strategiaprosessin ohjausryhmä nimettiin ajalle 1.5.2025–30.9.2026.

Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin piispa Mari Parkkinen ja jäseniksi korkeakoulupastori Marjut Mulari, maakuntajohtaja (el.) Pertti Rajala, strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen, Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:n puheenjohtaja Ilona Rantala, kansanedustaja Annika Saarikko, toiminnanjohtaja Mertsi Ärling, hiippakuntasihteeri Heidi Juslin-Sandin, diakoniatyöntekijä Heidi Karvonen, kirkkoherra Sanna Husso, kappalainen Tuomas Ala-Opas, majuri Ohto Oksanen sekä Kirkkohallituksen kansliapäällikkö. Uusi kansliapäällikkö valitaan toukokuun kirkolliskokouksessa. Ohjausryhmän sihteerinä toimii strategian projektipäällikkö.

Strategian projektipäälliköksi määrättiin oman toimen ohella kansliapäällikön erityisavustaja Elina Hellqvist ajalle 1.5.2025–30.9.2026. Kirkon strategia 2027–2032-prosessin valmistelevaan työryhmään nimettiin Elina Hellqvistin lisäksi tutkija Kimmo Ketola, verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski sekä asiantuntija Katri Vappula.

Tavoitteena on, että kirkkohallituksen täysistunto hyväksyy kirkon strategian vuosille 2027–2032 syyskuussa 2026. Ovet auki -strategian voimassaoloaika on 2021–2026.

Lisätiedot: Kansliapäällikkö Pekka Huokunan erityisavustaja Elina Hellqvist, p. 040 688 1478, elina.hellqvist@evl.fi

Tiettynä ajanjaksona kerättävistä kolehdeista luovutaan

Täysistunto teki kolehtien jakoperiaatteisiin muutoksen, jonka mukaan tiettynä ajanjaksona kerättävistä kolehdeista luovutaan. Vuoden 2026 kolehtikohteiden pääryhmät ovat siis viralliset kolehdit, suosituskolehdit ja hiippakunnalliset kolehdit. Aiemmin tiettynä ajanjaksona kerättäviin kolehteihin kuuluneet kolehdit sijoitetaan joko virallisiin kolehteihin tai suosituskolehteihin.

Kuluvan vuoden (2025) kolehtikriteereissä kirkon virallisille lähetysjärjestöille ja Kirkon ulkomaanavulle on määritelty nimettäväksi vähintään yksi virallinen kolehti. Vuoden 2026 kriteerien sanamuotoa muutettiin niin, että viralliset lähetysjärjestöt ja Kirkon ulkomaanapu voivat saada virallisia kolehteja ja suosituskolehteja. Muutoin kriteerit ovat samat kuin kuluvan vuoden kriteerit ks. esittely.

Vuoden 2026 valtakunnallisten kolehtien hakuaika on 15.4.–31.5.2025. Täysistunto päättää näiden periaatteiden mukaan kolehtikohteista vuodelle 2026 syyskaudella 2025.

Lisää tietoa kolehdeista: Kirkkokolehdit – EVL Plus

Lisätiedot: Kansliapäällikkö Pekka Huokunan erityisavustaja Elina Hellqvist, p. 040 688 1478, elina.hellqvist@evl.fi

Kirkon eläkerahastoa koskevan lain muutosesitys kirkolliskokoukselle

Kirkkohallituksen täysistunto päätti antaa Kirkon eläkerahastoa koskevan lain muutosesityksen kirkolliskokoukselle. Esitys oli hyväksytty sisällöllisesti helmikuun täysistunnon kokouksessa lukuun ottamatta eläkerahastomaksun määräytymisperustetta. Esityksessä on otettu huomioon laintarkastustoimikunnan huomiot.

Kirkkohallitus ei esitä eläkerahastomaksun määräytymisperusteen muuttamista, vaan määräytymisperusteena säilyy esityksen mukaan kunkin seurakuntatalouden kirkollisvero. Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan näkemyksen mukaan eläkerahastomaksun tulisi määräytyä laskennallisen kirkollisveron perusteella.

Perusteluissa todetaan, että eläkevastuut syntyvät ja ovat syntyneet maksettujen palkkojen kautta ja suhteessa. Sen vuoksi Suomen eläkejärjestelmissä eläkemaksujen vakiintunut yleinen määräytymisperuste on palkkasumma. Eläkerahastomaksun määräytymisperusteena kunkin seurakuntatalouden kirkollisvero noudattelee palkkasummaa ja on siten oikeampi määräytymisperuste kuin laskennallinen kirkollisvero, joka erkaantuu palkkasummasta ja palkkaperusteisuudesta.

Mahdollinen lakimuutos edellyttää myös kirkkojärjestyksen ja kirkkohallituksen ohjesäännön muuttamista. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Lisätiedot: kirkkoneuvos Juha Tuohimäki, p. 050 347 4728, juha.tuohimaki@evl.fi

Kirkon keskusrahaston tilinpäätös kirkolliskokoukselle 

Täysistunto hyväksyi Kirkon keskusrahaston toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2024.

Kirkon keskusrahaston vuoden 2024 alijäämä oli -6,2 miljoonaa euroa; alijäämässä on otettu huomioon Eteläranta 8:n kiinteistöön tehty -6,6 miljoonan euron arvonalennus. Täysistunto esittää kirkolliskokoukselle, että Keskusrahaston tilikauden alijäämä kirjataan oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.

Keskusrahastomaksulla rahoitetun toiminnan tulos ennen arvonalennuskirjausta oli + 800 000 euroa, joka oli 2,4 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa. Toiminnan tuotot ylittivät (1,2 milj. euroa) ja toimintakulut alittivat (1,1 milj. euroa) talousarvion. Kipa 2 -hankkeessa jäi käyttämättä 0,7 miljoonaa euroa, ja henkilöstömenot alittuivat 0,5 miljoonalla eurolla.

Eläkerahaston sijoitustoiminnalla hyvä vuosi

Täysistunto hyväksyi Kirkon eläkerahaston (KER) toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2024. Täysistunto esittää toukokuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle, että Kirkon eläkerahaston tulos 40,3 miljoonaa euroa siirretään Kirkon eläkerahaston ylijäämään.

Kirkon eläkerahastolle vuosi 2024 oli tuotoltaan hyvä. Sijoitustoiminnan tuotto oli 7,4 prosenttia. Salkun reaalituotto 6,7 prosenttia oli selkeästi sijoitusstrategiassa asetettua 3,5 prosentin reaalituottotavoitetta korkeampi.

KER on sitoutunut YK:n tukemiin vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin (PRI), ja sillä on korkein luokitus kaikilla PRI:n osa-alueilla.

Kirkon eläkerahaston vuoden 2024 sijoitustoiminnan tuloksesta julkaistaan erillinen tiedote myöhemmin.

Kirkon eläkerahasto toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaitoksena. KER vastaa kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Eläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Juha Tuohimäki, p. 050 347 4728, juha.tuohimäki@evl.fi
Sijoitusjohtaja Ira van der Pals, p. 050 301 7980, ira.vanderpals@evl.fi

Kirkolliskokoukselle esitys Kirkon keskusrahaston vuoden 2025 talousarviomuutoksesta

Kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle, että se hyväksyy muutoksen Kirkon keskusrahaston vuoden 2025 talousarvioon.

Esityksessä 180 000 euroa myönnettäisiin avustuksena Ruokolahden seurakunnalle palaneen Rautjärven kirkon uudelleen rakentamiseen liittyvien hankintojen ja kulujen rahoittamiseksi. Varsinainen uusi kirkko rakennetaan vakuutusmaksuilla.

Kirkollisten toimitusten kirjan uudistamiseksi esitetään myönnettäväksi 109 000 euroa toiminnallisen osaston budjettiin. Kirkkohallituksen talousosaston tietohallintoyksikölle esitetään 582 000 euroa henkilötietojärjestelmän (Populus Master) ja käyttöoikeusjärjestelmän (IDM) käyttöönoton valmistelua varten. Pieni rukouskirja nuorelle -julkaisun valmisteluun, levittämiseen, markkinointiin ja tekijänpalkkioihin esitetään myönnettäväksi 70 000 euroa tekijänoikeusrahastosta. Rukouskirjanen on tarkoitus jakaa vuonna 2026 rippikoulua käyville.

Kirkon keskusrahastomaksun tuloarviota esitetään vähennettäväksi 960 000 euroa. Vähennys johtuu verottajan marraskuussa 2024 tekemästä, verovuodelle 2023 kohdistuneesta vero-oikaisusta. Lisäksi rahoitusosaan lisättäisiin 272 000 euroa asunto-osakkeen hankkimiseksi Mikkelin hiippakunnan piispan käyttöön.

Muutoksien myötä kirkon keskusrahaston tilikauden 2025 ylijäämä pienenee 379 000 euroon.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Juha Tuohimäki, p. 050 347 4728, juha.tuohimäki@evl.fi

Esitystä sähköisestä äänioikeusrekisteristä täydennetään

Täysistunto lähettää kirkolliskokoukselle esityksen, jolla täydennettäisiin sähköistä äänioikeusrekisteriä seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa koskevaa kirkkohallituksen esitystä (9/2024).

Esityksessä on huomioitu laintarkastustoimikunnan havainnot. Täysistunto hyväksyi esityksen sisällöllisesti helmikuun 2025 kokouksessaan.

Kirkkohallituksen täysistunto on tehnyt syksyllä 2024 ensimmäisen päätöksen asiasta. Sen täydentämistarve johtuu tarpeesta soveltaa tiedonhallintalaista myös automaattista päätöksentekoa koskevia säännöksiä.

Kirkolliskokoukselle syksyllä 2024 annetussa esityksessä kirkkohallitus esittää kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muuttamista siten, että sähköinen äänioikeusrekisteri otettaisiin käyttöön seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa. Asian valmistelu on käynnistynyt kirkolliskokouksen aloitteesta, ja kirkkohallituksen esityksen käsittely on jo alkanut kirkolliskokouksessa.

Tavoitteena on, että kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutokset tulisivat voimaan 1.1.2026.

Lisätiedot: kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, pirjo.pihlaja@evl.fi

Kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunta 2025–2028

Täysistunto nimesi Kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukuntaan toimikaudeksi 1.4.2025–31.12.2028.

Puheenjohtajaksi nimettiin tuomiorovasti Satu Saarinen (Oulun tuomiokirkkoseurakunta) ja jäseniksi kehitys- ja projektipäällikkö, arkeologi Mikko Helminen (Sweco Oy), hautaustoimen päällikkö Markku Husso (Seurakuntapuutarhurit ry), arkkitehti, restaurointimestari Marko Huttunen (Arkkitehtitoimisto Livady Oy), erikoisasiantuntija Anna-Maria Kymäläinen (Museovirasto), erityisasiantuntija Annukka Lyra (ympäristöministeriö), intendentti Eija Ojanlatva (Saamelaismuseo Siida), yliopistotutkija Hanna Pirinen (Jyväskylän yliopisto), kanttori Olli Pyylampi (Kallion seurakunta), apulaisprofessori Panu Savolainen (Aalto-yliopisto) sekä erikoisasiantuntija Laura Tuominen (Museovirasto).

Kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunta toimii kirkkohallituksen neuvoa antavana asiantuntijaelimenä. Sen tehtävänä on tukea ja edistää kirkollisen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön vaalimista ja säilyttämistä jälkipolville ja tutkimuksen käyttöön sekä seurata kulttuuriperintötyön kehittymistä.

Lisätiedot: kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, pirjo.pihlaja@evl.fi

Valtion rahoituksen jakoperusteiden uudistukselle seurantaryhmä

Valtion rahoituksen jakoperusteita uudistettiin kirkolliskokouksessa syksyllä 2024. Täysistunto nimesi jakoperusteiden uudistamisen seurantaryhmän vuosiksi 2025–2026 esityksen mukaisesti. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata evankelis-luterilaisen kirkon saaman valtion rahoituksen jakoperusteiden uudistamisen vaikutuksia eri kokoisissa seurakuntatalouksissa.

Seurantaryhmä arvioi uudistuksen mahdollisia tarkennustarpeita ja tekee esityksiä tarvittaviksi korjauksiksi. Seurantaryhmä laatii loppuraportin kirkkohallituksen täysistunnolle 30.6.2026 mennessä.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Juha Tuohimäki, p. 050 347 4728, juha.tuohimäki@evl.fi

Oikaisu Tarjanteen seurakuntaa koskevaan päätökseen

Täysistunto oikaisee helmikuista päätöstään Ruoveden seurakunnan lakkauttamisesta ja liittämisestä Virtain seurakuntaan. Oikaisu koskee päätöksessä ollutta mainintaa ylimääräisten seurakuntavaalien järjestämisestä. Oikaisun myötä ylimääräisiä seurakuntavaaleja ei järjestetä seurakuntaliitoksen myötä laajenevassa Tarjanteen seurakunnassa.

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuusto muodostetaan 1.1.2026 lukien syksyllä 2022 pidettyjen seurakuntavaalien tulosten perusteella siten, että jäsenten paikoista annetaan molemmille seurakunnalle ensin kaksi paikkaa. Muut paikat jaetaan seurakuntien läsnä olevien jäsenten lukumäärien suhteessa.

Lisätiedot: Taloussuunnittelupäällikkö Johanna Simpanen, p. 050 432 3323, johanna.simpanen@evl.fi

Kyrkostyrelsen påbörjade vid sitt möte 18.3.2025 beredningen av en ny strategi för kyrkan för åren 2027–2032. En styrgrupp för strategiprocessen utsågs för tiden 1.5.2025-30.9.2026.

Kyrkostyrelsen påbörjade vid sitt möte 18.3.2025 beredningen av en ny strategi för kyrkan för åren 2027–2032. En styrgrupp för strategiprocessen utsågs för tiden 1.5.2025-30.9.2026.

Till ordförande för styrgruppen utsågs biskop Mari Parkkinen och till medlemmar högskolepastor Marjut Mulari, landskapsdirektör (pens.) Pertti Rajala, strategi- och forskningschef Olli Kärkkäinen, ordföranden för de ungas påverkansgrupp NAVI Ilona Rantala, riksdagsledamot Annika Saarikko, verksamhetsledare Mertsi Ärling, stiftssekreterare Heidi Juslin-Sandin, diakonitjänsteinnehavare Heidi Karvonen, kyrkoherde Sanna Husso, kaplan Tuomas Ala-Opas, major Ohto Oksanen och Kyrkostyrelsens kanslichef. En ny kanslichef väljs av kyrkomötet i maj. Sekreterare för styrgruppen är projektchefen för strategin.

Till projektchef för strategin utsågs, vid sidan av sin tjänst som kanslichefens specialmedarbetare, Elina Hellqvist för tiden 1.5.2025–30.9.2026. arbetsgrupp för processen Kyrkans strategi 2027–2032 utsågs förutom Elina Hellqvist även forskaren Kimmo Ketola, webbkommunikationschef Lari Lohikoski och sakkunnig Katri Vappula.

Målet är att kyrkostyrelsens plenum i september 2026 godkänner kyrkans strategi för åren 2027–2032. Strategin Öppna dörrar gäller för åren 2021–2026.

Mera information: kanslichefen Pekka Huokunas specialmedarbetare Elina Hellqvist, tfn 040 688 1478, elina.hellqvist@evl.fi  

Kollekter som uppbärs under vissa tidsperioder tas bort 2026

Kyrkostyrelsens plenum beslöt ändra på indelningen av kollekter så att man avstår från kollekter som bärs upp under vissa tidsperioder. Kollekternas huvudgrupper 2026 är alltså officiella kollekter, rekommenderade kollekter och stiftskollekter. De kollekter som tidigare ingått i den kategorin placeras nu antingen i kategorin officiella kollekter eller rekommenderade kollekter.

Samtidigt ändrade kyrkostyrelsen ordalydelsen i urvalskriterierna som gäller punkten om beviljade av kollekter till kyrkans officiella missionsorganisationer och Kyrkans Utlandshjälp. Enligt årets kollektkriterier (2025) har kyrkans officiella missionsorganisationer och Kyrkans Utlandshjälp fått minst en officiell kollekt. Enligt den nya formuleringen av kriterierna för 2026 kan de officiella missionsorganisationerna och Kyrkans Utlandshjälp få officiella kollekter och rekommenderade kollekter. I övrigt förblir kriterierna de samma som förr. Läs mer om kriterierna i föredragningslistan (på finska).

Det är möjligt att söka om nationella kollekter för 2026 under tiden 15.4-31.5.2025. Plenum besluter på hösten om fördelningen av kollekterna 2026.  

Mera information om kollekterna finns på evl.fi/plus.

Mera information: kanslichef Pekka Huokunas specialmedarbetare Elina Hellqvist, tfn 040 688 1478, elina.hellqvist@evl.fi  

Plenum sände förslag om ändring i lagen om Kyrkans pensionsfond till kyrkomötet

Kyrkostyrelsens plenum beslöt att sända en framställning om ändring i lagen om Kyrkans pensionsfond till kyrkomötet. Plenum godkände ändringsförslaget innehållsmässigt i februari med undantag av punkten om grunderna för fastställande av pensionsavgiften. I framställningen har man beaktat kyrkans laggranskningskommittés anmärkningar.

Kyrkostyrelsen föreslår däremot inte att grunderna för hur pensionsavgifterna fastställs ändras utan bestämningsgrunderna blir respektive församlingsekonomis kyrkoskatt, i enlighet med beredningen. Kyrkomötets ekonomiutskott anser att pensionsfondsavgiften borde basera sig på den beräknade kyrkoskatten.

I beredningens motiveringar konstateras att pensionsansvaret uppstår och har uppstått utifrån utbetalda löner och i relation till dem. Därför är lönesumman den etablerade allmänna beräkningsgrunden för pensionsavgifter i det finländska pensionssystemet. Att beräkna pensionsfondsavgiften utifrån respektive församlingsekonomis kyrkoskatt följer lönesumman och är på så sätt en mera riktig beräkningsgrund än den beräknade kyrkoskatten som skiljer sig från lönesumman och lönegrunden.

En eventuell lagändring kräver också ändringar i kyrkoordningen och kyrkostyrelsens reglemente. Enligt förslaget ska den nya lagen träda i kraft 1.1.2027.

Mera information: ecklesiastikrådet Juha Tuohimäki, tfn 050 347 4728, juha.tuohimaki@evl.fi  

Plenum sände Kyrkans centralfonds bokslut till kyrkomötet

Plenum godkände Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelser och bokslut för 2024.

Kyrkans centralfonds underskott 2024 var -6,2 miljoner; i underskottet har man beaktat den värdesänkning på -6,6 miljoner som gjorts för fastigheten på Södra kajen 8. Plenum föreslår för kyrkomötet att räkenskapens underskott bokförs som minskning i centralfondens eget kapital och fogas till tidigare räkenskapsperioders över-/underskott.

Rörelseresultatet för den verksamhet som finansieras med centralfondsavgiften var innan bokföringen av värdesänkningen + 800 000 euro, vilket är 2,4 miljoner bättre än i budgeten. Verksamhetsintäkterna var högre än (1,2 miljoner) och verksamhetsutgifterna underskred (1,1 miljon) budgeten. Inom projektet Kipa 2 blev 0,7 miljoner euro oanvända och personalkostnaderna underskreds med 0,5 miljoner euro.

Ett gott år för pensionsfondens placeringsverksamhet

Kyrkostyrelsens godkände Kyrkans pensionsfonds (KER) verksamhetsberättelse och bokslut för 2024. Plenum föreslår för kyrkomötet i maj att resultatet på 40,3 miljoner från Kyrkans pensionsfond överförs till pensionsfondens överskott.

Kyrkans pensionsfond gav god avkastning under 2024. Avkastningen från placeringsverksamheten var 7,4 procent. Placeringsportföljens realavkastning var 6,7 procent och klart högre än placeringsstrategins mål för realavkastningen, 3,5 procent.

Kyrkans pensionsfond har förbundit sig till FN:s principer för ansvarsfull placering (PRI) och har den högsta klassificeringen inom alla delområden inom PRI.

Vi återkommer med ett skilt pressmeddelande om Kyrkans pensionsfonds placeringsverksamhet 2024 senare.

Kyrkans pensionsfond fungerar som pensionsanstalt för Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Kyrkans pensionsfond ansvarar för placeringen av kyrkans pensionsmedel och finansieringen av de kyrkligt anställdas pensioner. Pensionerna finansieras med avgifter som uppbärs av arbetsgivare och anställda.

Mera information: ecklesiastikrådet Juha Tuohimäki, tfn 050 347 4728, juha.tuohimaki@evl.fi  

Ändring i Kyrkans centralfonds budget för 2025 till kyrkomötet

Kyrkostyrelsens plenum föreslår att kyrkomötet godkänner en första ändring i Kyrkans centralfonds budget för 2025.

Enligt framställningen skulle Ruokolahden seurakunta beviljas 180 000 euro i understöd för att finansiera anskaffningar och utgifter i samband med återuppbyggnaden av den nedbrunna Rautjärvi kyrka. Det egentliga byggandet av den nya kyrkan görs med försäkringspremier.

I Kyrkostyrelsens verksamhetsavdelnings budget föreslås en ökning på 109 000 euro för förnyelse av Handbok för kyrkliga förrättningar. Kyrkostyrelsens ekonomiavdelning föreslås få 582 000 euro för persondatasystemet Populus Master och för att förbereda ibruktagande av användar-idsystemet IDM. För att färdigställa publiceringen av en liten bönbok för unga och för distribution, marknadsföring och upphovsarvoden föreslår plenum att det i budgeten beviljas 70 000 euro ur upphovsrättsfonden.

Dessutom föreslås att inkomstbudgeten för Kyrkans centralfond minskas med 960 000 euro. Minskningen beror på den skatterättelse för skatteåret 2023 som skattemyndigheten gjorde i november 2024. Dessutom föreslås en ökning på 272 000 euro i budgetens finansieringsdel för att införskaffa en bostadsaktie för biskopen i S:t Michels stifts bruk.

Mera information: ecklesiastikrådet Juha Tuohimäki, tfn 050 347 4728, juha.tuohimaki@evl.fi  

Komplettering av framställningen om elektroniskt rösträttsregister

Plenum sänder en framställning till kyrkomötet om att komplettera kyrkostyrelsens framställning 9/2024 om elektroniskt rösträttsregister i församlingsval och direkta kyrkoherdeval.

I framställningen har man beaktat laggranskningskommitténs anmärkningar. Plenum godkände förslaget innehållsmässigt vid sitt möte i februari 2025.

Kyrkostyrelsens plenum gjorde hösten 2024 ett första beslut i frågan. Behovet av komplettering handlar om att kunna tillämpa lagen om informationsbehandling inom den offentliga förvaltningen också på bestämmelser om automatiskt beslutsfattande. 

I den framställning som kyrkostyrelsen gjorde hösten 2024 föreslogs ändringar i kyrkolagen och kyrkoordningen så att kyrkan kan ta i bruk elektroniskt rösträttsregister i församlingsvalet och direktval av kyrkoherde. Ärendet har sin grund i ett initiativ till kyrkomötet och behandlingen av ärendet har redan inletts i kyrkomötet.

Målet är att ändringarna i kyrkolagen och kyrkoändringen skulle träda i kraft 1.1.2026.

Mera information: ecklesiastikrådet Pirjo Pihlaja, pirjo.pihlaja@evl.fi

Kyrkans delegation för kulturarv 2025–2028

Plenum utsåg medlemmarna i Kyrkans delegation för kulturarv för mandatperioden 1.4.2025-31.12.2028.

Till ordförande utsågs domprost Satu Saarinen (Uleåborgs domkyrkoförsamling) och till medlemmar utvecklings- och projektchef, arkeolog Mikko Helminen (Sweco Oy), chef för begravningsverksamheten Markku Husso (Seurakuntapuutarhurit ry), arkitekt, restaureringsmästare Marko Huttunen (Arkkitehtitoimisto Livady Oy), specialsakkunnig Anna-Maria Kymäläinen (Museiverket), specialsakkunnig Annukka Lyra (miljöministeriet), intendent Eija Ojanlatva (Samemuséet Siida), universitetsforskare Hanna Pirinen (Jyväskylä universitet), kantor Olli Pyylampi (Kallion seurakunta), biträdande professor Panu Savolainen (Aalto-universitetet) och specialsakkunnig Laura Tuominen (Museiverket).

Kyrkans delegation för kulturarv är ett rådgivande expertorgan. Dess uppgift är att stöda och främja bevarandet av det materiella och immateriella kulturarvet och förvara det för kommande generationer och forskning, och att följa med kulturarvsarbetets utveckling.

Mera information: ecklesiastikrådet Pirjo Pihlaja, pirjo.pihlaja@evl.fi

Uppföljningsgrupp håller koll på reformen av fördelningsgrunderna för statsfinansieringen

Vid kyrkomötet hösten 2024 förnyades grunderna fördelningen av den statliga finansieringen av kyrkans samhälleliga uppgifter. Plenum utsåg i enlighet med beredningen en uppföljningsgrupp för åren 2025–2026. Uppföljningsgruppens uppgift är att följa med vilka effekter de förändrade fördelningsgrunderna för den statliga finansieringen som evangelisk-lutherska kyrkan får har för församlingsekonomier av olika storlek.

Uppföljningsgruppen utvärderar eventuella förändringsbehov i reformen och gör vid behov förslag till korrigeringar. Uppföljningsgruppen gör en slutrapport till kyrkostyrelsens plenum senast 30.6.2026.

Mera information: ecklesiastikrådet Juha Tuohimäki, tfn 050 347 4728, juha.tuohimaki@evl.fi  

Rättelse till beslut om Tarjanteen seurakunta

Plenum gjorde en rättelse till sitt beslut i februari om att Ruovesi seurakunta upphör och sammanslås med Virtain seurakunta. Rättelsen gäller beslutet om urtida församlingsval. Enligt rättelsen hålls inget urtida församlingsval vid sammanslagningen och bildandet av den utvidgade församlingen Tarjanteen seurakunta.

Kyrkofullmäktige i Tarjanteen seurakunta formas 1.1.2026 utifrån resultaten i församlingsvalet hösten 2022 så att vardera ursprungliga församling först får två platser och sedan fördelas platserna i relation till antalet närvarande församlingsmedlemmar.

Mera information: ekonomiplaneringschef Johanna Simpainen, tfn 050 432 3323, johanna.simpanen@evl.fi