NYTT 2025 -näyttelyssä Taiteen talolla ja Turun Taidehallin Isossa Galleriassa sekä Valokuvakeskus Perin tiloissa on esillä Turun AMK:n Taideakatemiasta valmistuvien kuvataiteilijoiden teoksia 4.4. – 27.4.2025.

Turun AMK:n Taideakatemian opinnäytetyönäyttelyyn osallistuu 18 taiteilijaa, joiden teokset jakautuvat gallerioihin Turun Vanhankaupungin alueella. Esillä on moninaisin tekniikoin toteutettuja teoksia. Näytteillä on maalaustaidetta, visuaalista runoutta ja yksityiskohtaisia piirroksia. Kuvanveiston ja tilallisten teosten saralla käytössä on niin perinteisiä kuin uudempia materiaaleja kipsistä lateksiin ja metallista astroturfiin. Nähtävissä on myös linssipohjaista taidetta, performanssia, taidegrafiikkaa sekä mekaanista animaatiota.

Valmistuvat kuvataiteilijat tutkivat teoksillaan itseään ja maailmaa ympärillään, jokainen eri näkökulmasta. Osa taiteilijoista keskittyy kehollisuuteen, muistoihin ja tarinoihin. Toiset tutkivat luontoa, kulttuuria ja valon ulottuvuuksia. Jotkut taas keskittyvät ennen kaikkea materiaaliseen tekemiseen, paneutuen syvällisemmin maalauksen, veiston, valokuvan ja taidegrafiikan prosesseihin. Aiheiden kontrastisuus on läsnä. Ne kutsuvat katsojan asettumaan teosten omiin, merkityksiä ja tulkintoja heijasteleviin maailmoihin.

NYTT-25 taiteilijoiden ryhmässä on vallinnut hyvä, paneutunut ja keskusteleva henki, joka on tukenut heidän reflektoivaa ja itsekriittistä työskentelyään. Monet heistä kiinnittävät huomiota teoskokonaisuuksiin ja niiden tilasuhteisiin, hyödyntäen monipuolisia materiaaleja ja tekniikoita. Tämä on mahdollistanut kokeilevan lähestymistavan ilmaisun keinoihin.

Performatiivisuus ja tutkimuksellisuus ovat vahvasti läsnä, ja taiteilijat ovat etsineet ja tutkineet herkkiä, vaikeasti määriteltäviä vireitä, mikä on tuonut työskentelyyn syvyyttä ja monikerroksisuutta.

- Taiteellisen opinnäytetyön ohjaavat opettajat Heini Aho ja Henna-Riikka Halonen

NYTT 2025 -näyttely jakautuu Taiteen talolle sekä Iso Galleriaan ja Valokuvakeskus Periin Turun Taidehallissa. Tilat sijaitsevat lähellä toisiaan ja siirtyminen niiden välillä on helppoa.

Näyttelyn avajaiset järjestetään torstaina 3.4.2025 klo 17– 19  Taiteen talolla ja klo 18– 20 Taidehallilla.

Osana näyttelyä järjestetään myös oheisohjelmaa, jonka tiedot, sekä muuta infoa löytyvät näyttelyn verkkosivuilta osoitteesta: nytt.turkuamk.fi

Näyttelyn aukioloajat:
4.4. – 27.4.2025
ke–pe 12–18, la–su 12–16

Taiteilijat:

Siigri Aaltonen
Nenne Bäckmann
Marko Erälinna
Lisa Holmén
Suvi Hukka
Sami Jalonen
Sanna Jotuni
Jonna Juvonen
Annamari Kemppainen
Petriina Kiiskinen
Kanerva Kuitu
Pihla Kuulas
Emma Louna
Johannes Luoma
Matti Luukko
Samuli Makkonen
Rafael Rainti
Kristian Rieskaniemi

Lisätietoja:

Taiteilijaesittelyt, muuta materiaalia sekä näyttelyn oheisohjelman ja tilojen esteettömyyden tiedot ovat nähtävillä NYTT 2025 -näyttelyn kotisivuilla osoitteessa nytt.turkuamk.fi.

Prosessia ja taiteilijaesittelyjä voi seurata Instagramissa @nytt_taideakatemia -tilillä ja #nytt2025 -tunnisteen kautta.

Yhteystiedot:

Taiteellisten opinnäytetöiden ohjaaja Henna-Riikka Halonen, puh. 040 3550 177
Näyttelyn tuottaja-kuraattori Suvi Lehtinen, puh. 040 3550 289
Kuvataiteen koulutus- ja tutkimuspäällikkö Taina Erävaara, puh. 050 5985 283

Liitteenä näyttelykuva.

Johanna Bruunin Why are you screaming into the void? -näyttely ja kirja käsittelee eksymisen tunnetta maailmassa, joka vaikuttaa yhä vaikeammalta hahmottaa. Näyttely rakentuu taiteilijakirjan ympärille, jonka on julkaisee Khaos publishing. Taiteilija ja graafinen suunnittelija Johanna Bruunin näyttely on esillä Grafian luovassa tilassa Luonnoksessa 28.3.–4.5.2025. Kirja julkaistaan avajaisten yhteydessä.

Why are you screaming into the void? -näyttely ja kirja on visuaalinen ja filosofinen matka modernin maailman loputtomaan informaatiotulvaan ja doomscrollingin kiehtovaan, levottomaan kierteeseen. Kirjan lähes 400 sivua kuvia ja lauseita vie lukijan syvälle digiajan meluun ja sen luomaan epäjohdonmukaisuuteen. Kirja koostuu sarjasta henkilökohtaisia ​​sekä laajempia kysymyksiä, jotka kietoutuvat rikkaaseen ja vihjailevaan visuaaliseen maailmaan. Teoksen visuaalisuus virtaa irrallaan, peilaamalla näin miten kuva- ja sanavirrat liikkuvat limittäin jokapäiväisessä elämässämme. Teosta ohjaa 2000-luvun alun mantra, Carrie Bradshaw'n kulttisitaatti: “I couldn’t help but wonder.”

Johanna Bruun on taiteilija ja graafinen suunnittelija, joka käyttää kirjoja ja painettuja materiaaleja pääasiallisena ilmaisumuotonaan. Bruun on työskennellyt taidekritiikin ja journalismin parissa yli kymmenen vuotta, mistä hän on oppinut yhden tärkeän asian: kysymysten esittämisen. ”Uskon, että kun ei ole vastauksia tai visioita tulevaisuudesta – kysymysten löytäminen voi ohjata eteenpäin.” Johanna Bruun sanoo.

Kirjan julkaisutilaisuus ja näyttelyn avajaiset järjestetään Luonnoksessa torstaina 27.3.2025 klo 17–19, tervetuloa! 

28.3.–4.5.2025
Johanna Bruun: Why are you screaming into the void?

Luonnos, Uudenmaankatu 13, Helsinki
ke–pe 12–17, la-su 12–16, vapaa pääsy!
(Suljettu: 18.–20.4.)
www.grafia.fi/luonnos 
@luonnostila 

Lisätiedot ja kuvapyynnöt
Luonnoksen tuottaja Essi Lax, 050-4622040, essi@grafia.fi
Viestintäpäällikkö Katja Ojala, 040-8473875, katja.ojala@grafia.fi

Tiedotteen lopusta löytyy lista eri puolilla Suomea olevista ennallistamiskohteista. 

Työ luontokadon pysäyttämiseksi luonnonsuojelualueilla jatkuu tänä vuonna. Metsähallituksen Luontopalvelujen tavoitteena on vuonna 2025 kunnostaa puroja, lähteitä ja lintuvesiä kymmenillä kohteilla, auttaa metsien uhanalaisia lajeja polttamalla 100 hehtaaria metsää, parantaa merellisiä luontotyyppejä ja avainlajiesiintymiä sekä ennallistaa 1500 hehtaaria suota. Lisäksi hoidon piirissä on perinneympäristöjä laidunvuokra- ja muiden yhteistyösopimusten kautta 6000 hehtaaria. Soiden ennallistamisessa tavoitteena on ensimmäistä kertaa ostaa suunnittelutyö ulkopuolelta noin 20 kohteelle. 

- Kokeilemme tänä vuonna ensimmäistä kertaa mallia, jossa soiden ennallistamiseen liittyvää suunnittelutyötä ostetaan osalle kohteista yrityksiltä. Meillä on Luontopalveluissa kertynyt osaamista soiden ennallistamisten suunnittelusta neljältä eri vuosikymmeneltä. Kun ostamme osan kohteiden suunnittelutyöstä, pystymme yksinkertaisesti tekemään enemmän ja keskittämään samalla oman osaamisemme kaikkein arvokkaimmille ja vaatimille kohteille, ennallistamisesta vastaava palveluomistaja Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo. 

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa valtion luonnonsuojelualueita ja on ennallistamisen konkari Suomessa.  Luontopalvelut tekee monimuotoisuutta lisäävää ja vaalivaa ennallistamis- ja luonnonhoitotyötä sekä valtion luonnonsuojelualueilla että yksityisillä suojelualueilla. Työn tavoitteena on varmistaa, että suojelualueverkostomme torjuu luontokatoa Suomessa ja Euroopassa mahdollisimman tehokkaasti. Työn rahoitus tulee valtion budjetista ja osin EU-hankkeista. 

Luonnonsuojelualueilla tehtävän ennallistamisen vauhti on hidastunut, koska valtionhallinnon säästötoimet ovat leikanneet rahoitusta huippuvuodesta 2023.  

- Esimerkiksi kansallispuistoissa ja muilta valtion suojelualueilta löytyy vielä noin 40 000 hehtaaria aikoinaan ojitettua suota. Tämänhetkisellä vauhdilla ja resursseilla olisi näiden soiden ennallistaminen saavutettavissa 2050 mennessä, mutta EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet asettavat paineita saada suojelualueilla ennallistamiset tehtyä jo vuoteen 2030 mennessä tai ainakin mahdollisimman nopeasti, Kareksela sanoo. 

Eilen julkaistut Luontobarometrin tulokset puolestaan kertovat, että suomalaiset pitävät ennallistamista tärkeänä työnä. Luontobarometrin vastaajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että ennallistaminen on tärkeä keino ilmastonmuutokseen vaikutuksiin sopeutumisessa. 68 prosentin mielestä ihmisten toiminnan heikentämiä luontotyyppejä pitää ennallistaa, vaikka siitä koituisi valtiolle taloudellisia kustannuksia. 

Metsähallituksen Luontopalvelujen työlistalla tänä vuonna 

• Ennallistaa 1500 hehtaaria soita 

• Ohjata talousmetsistä ylimääräistä vettä suojelluille soille 10 kohteessa 

• Palauttaa puroja luonnontilaan noin 10 kilometriä, kunnostaa noin 30 lähdettä 

• Ennallistaa mataliin merenlahtiin kuuluvia fladoja ja kluuveja viidellä alueella  

• Parantaa merenpohjan avainlajiesiintymien tilaa vähintään kuudella kohteella 

• Parantaa lintuvesien tilaa 25 kohteella 

• Parantaa metsäisten elinympäristöjen tilaa 70 kohteella  

• Kunnostaa rantaluontoa 15 kohteella 

• Kunnostaa perinneympäristöjä 300 hehtaaria. Hoidon piirissä olevia perinneympäristöjä on yhteensä 6000 hehtaaria 

• Ennallistaa metsää polttamalla 100 hehtaaria 

Osa työstä on riippuvaisia sääolosuhteista ja luvituksesta, joten toteutuneet työmäärät täsmentyvät loppuvuotta kohden. Käynnissä on parhaillaan myös tulevien vuosien kohteiden suunnittelu.  

Perinneympäristöissä keskitytään jo hoidon piirissä oleviin kohteisiin 

Perinneympäristöt eli perinnebiotoopit ovat uhanalaisimpia ja samalla myös lajirikkaimpia luontotyyppejä Suomessa. Ilman aktiivisia hoitotoimia nämä avoimet niityt pensoittuvat ja metsittyvät, ja aiemmin väljät hakamaat tihentyvät liian tiheiksi niittylajistolle. Perinneympäristöjä hoidetaan pääosin laiduntamalla alueita, pieni osa hoidosta tehdään niittämällä. 

Luontopalveluissa pääpaino perinnebiotooppien hoidossa tänä vuonna on jo hoidon piirissä olevilla kohteilla, joilla pyritään varmistamaan kohteiden hoidon jatkuvuus.  Kohteilla tehdään muun muassa täydentäviä raivauksia. Toimet tehdään yhteistyössä laiduneläinten omistajien kanssa ja varmistaen, ettei päällekkäisyyttä maatalouden ympäristökorvauksen kanssa synny.  Uusia kohteita kunnostetaan vähäisessä määrin sellaisilla alueilla, joilla kohteiden jatkohoitomahdollisuudet on varmistettu.

Esimerkkejä, miten ja missä luonnon köyhtymistä pysäytetään luonnonsuojelualueilla vuonna 2025 

Pinta-alaltaan suurimmat soiden ennallistamiskohteet ovat Oulussa, Pudasjärvellä ja Ranualla

Värkkisuon Konikaistot Oulun ja Pudasjärven alueella ovat suurin yksittäinen Luontopalvelujen toteuttama soiden ennallistamiskohde tänä vuonna. Yhteensä suoluonnon köyhtymistä pysäytetään 154 hehtaarin kokoisella alueella. Suolta on jo aiemmin poistettu puustoa, tänä kesänä tukitaan kaivuutyönä suo-ojia umpeen. Värkkisuon pohjoisreunalle on johdettu vettä vieressä olevilta maa-alueilta jo kolme vuotta sitten ja nyt Konikaistojen alueen ojien täyttö täydentää merkittävästi alueen vesitalouden palautumista. Värkkisuo on Kiiminkijoen valuma-aluetta. 

Toiseksi isoin soiden ennallistamiskohde on tänä vuonna Ranualla sijaitseva Joutensuo. 

Etelä-Karjala: Parikkalan arvokas lintuvesi Siikalahti kunnostuksessa uudestaan 

Siikalahti on yksi tärkeimmistä sisämaan lintujärvistä. Alue on ollut suojelualue 80-luvulta lähtien ja aluetta on kunnostettu viimeksi 2000-luvun alussa. Siikalahti on kuitenkin kasvamassa umpeen. Alueella on tarkoitus tehdä uusia kunnostustoimia loppuvuonna.  

Pohjois-Karjala: Tohmajärvelle jatketaan lintukosteikon rakentamista vanhalle turvatuotantoalueelle 

Tohmajärven Valkeasuolla jatketaan entisen turvatuotantoalueen kunnostamista lintuja varten. 

Koillismaa: Hossan kansallispuistossa hyvä esimerkki monipuolisesta ennallistamiskohteesta - soita, puroja ja lähteikköjä autetaan samalla kertaa  

Hossan kansallispuistossa on ennallistettu soita Helmi-elinympäristöohjelman aikana kansallispuiston länsiosissa Tuiranvaaralla ja Romeikonvaaralla. Tänä vuonna soiden ennallistaminen jatkuu edelleen kansallispuiston länsiosissa Pajupuron sekä Syrjä-Someren puron varsilla. Syrjä-Somerella kunnostetaan myös uittoperattu puro. Soiden vesitalouden palauttamisen ohella tavoitteena on parantaa ojitusalueilla lukuisina esiintyvien lähteikköjen tilaa sekä estää ojitusten aiheuttama kiintoaineiden ja ravinteiden kulkeutuminen kansallispuiston kirkkaisiin vesiin. 

Pohjanmaan saaristossa useita luonnonhoitokohteita 

Perinnebiotooppien kunnostus Pohjanmaalla painottuu aiempien vuosien tapaan saaristoon. Kunnostustoimia tehdään muutamalla kohteella Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Kristiinankaupungissa, etupäässä saaristokohteilla. Näiden lisäksi perustetaan uusi metsälaidun Kauhajoelle. 

Tavoitteena on myös ylläpitää harvinaisia avoimia nummia Merenkurkussa kulottamalla. Tänä vuonna on vuorossa nummenkulotusta Valassaarilla. Kulotus auttaa nummikasvillisuutta uusiutumaan niin, etteivät suuret ja peittävät kasvit kuten kataja valtaa alaa. Nummenpoltto on perinteistä maankäyttöä. Valassaarilla pidetään myös niittotalkoot.  

Merenkurkussa ennallistetaan myös metsää jatkamalla talkootöin istutusmänniköiden pienaukottamista Mikkelinsaarilla elokuussa. Tavoitteena on monipuolistaa tasaikäisten metsien ikä- ja lajistorakennetta sekä lisätä lahopuun määrää alueella. 

Lisätietoja kohteesta: luonnonsuojelun erityisasiantuntija Aurelia Rådström, p. 040 7292260

Satakunta: Selkämeren kansallispuistossa kunnostetaan perinnemaisemia 

Selkämeren kansallispuistossa perinnebiotooppien kunnostusta tehdään Eurajoen saaristossa sijaitsevalla Kallan saarella sekä Rauman saaristossa Pohjan Bokreivin ja Etelän Bokreivin saarilla. Kaikki saaret ovat entisiä laidunsaaria, joissa lammaslaidunnus on aloitettu uudelleen vuonna 2024. Perinnebiotooppien pinta-ala saarilla on yhteensä noin 33 hehtaaria. 

Tänä vuonna tehtävien hoitotoimien tavoitteena on palauttaa saarten avoimuutta ja edistää uhanalaisten rantaniittyjen elinvoimaisuutta poistamalla tiheäksi kasvanutta katajikkoa sekä nuorta puustoa rantaniittyjen päältä. Kunnostustöillä on tarkoitus myös parantaa saarilla pesivien ja ruokailevien lintujen elinolosuhteita. 

Lisätietoja kohteesta: luonnonsuojelun asiantuntija Marko Alakruuvi p. 040 5478871

Häme: Lopella ennallistetaan suota pohjavesialueella 

Lopella Komion luonnonsuojelualueeseen ja Komionharjuun rajautuvalla Rautasuolla aloitetaan ennallistaminen noin 16 hehtaarin alueella. Kokonaisuudessaan Rautasuon luonnonsuojelun hallussa olevan alueen pinta-ala on 48 hehtaaria ja se tullaan ennallistamaan kokonaan seuraavien vuosien aikana. Rautasuon ja harjun reunavyöhykkeellä on pohjavesivaikutusta, mikä tekee siitä mielenkiintoisen ennallistamiskohteen.

Etelä-Suomi: Saaristomerellä hoidetaan monipuolisesti perinnemaisemia ja muita saariston elinympäristöjä  

Saaristomerellä hoidetaan avoimia ja puustoisia perinneympäristöjä monella eri tapaa. Luontoa hoidetaan omien kenttätyöntekijöiden ja urakoitsijoiden työpanosten lisäksi myös vapaaehtoistyövoimin. Luvassa on useita talkooleirejä yhteistyökumppaneidemme kanssa, leirejä järjestetään Hamnholmenissa ja Pähkinäisessä. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin ja WWF Suomen leireille talkoolaisten haku on parhaillaan käynnissä. Hoitotoimien tavoitteena on turvata arvokkaiden niittyalueiden säilyminen ja laajentaa niityillä sekä hakamailla elävien perinnebiotooppilajien elinympäristöjä. 

Lisätietoja kohteista: luonnonsuojelun asiantuntija Markus Jaskari p. 040 6551318

Merialueet: Saaristomerellä ja Tammisaaresta kadonneita meren pohjalla olevia niittyjä istutetaan uudestaan 

Meriajokasniittyjä kunnostetaan Saaristomerellä ja Tammisaaressa. Näkinpartaispohjia ennallistetaan Tammisaaren lisäksi Selkämerellä. Meriajokasniityt ja näkinpartaispohjat lasketaan avainlajeiksi, jotka ovat tärkeitä muille lajeille ja tarjoavat elinympäristöjä, suojaa ja ravintoa. Avainlajiesiintymien lisäksi kunnostetaan myös merellisiä luontotyyppejä. Näistä ennallistamaan päästään tänä vuonna viidessä fladassa ja kluuvissa, jotka sijaitsevat Perämerellä ja Merenkurkun alueella. Fladat ja kluuvit ovat matalia kynnystettyjä merenlahtia, jotka ovat yleensä lajirikkaita ja tärkeitä kutualueita kaloille, mutta niiden tila on heikentynyt ihmistoiminnan seurauksena.

Tulevia ennallistamiskohteita myös valmistellaan pitkin Suomen rannikkoa. Valmisteluun kuuluvat luontokartoitukset, joita tehdään noin 15 kohteella.  

Meriluonnonsuojelussa aloitetaan myös ensimmäisen jokisuiston kunnostussuunnittelu tänä vuonna. Lisäksi uutena työnä on äärimmäisen uhanalaisen meriharjuksen kutupaikkojen ennallistaminen. Tavoitteena on edesauttaa lajin palautumista alueille, joilta se on aiemmin kadonnut. 

Keski-Suomi: Pihtiputaalla kunnostuksessa Mörninsuon arvokas luonto

Pihtiputaan Mörninsuo on osin ojitettu aapasuo, jolla on merkittäviä linnustoarvoja ja edustavaa kasvilajistoa. Aluetta ennallistetaan ojia patoamalla ja täyttämällä noin 40 hehtaarin alalla. Ennallistamisella palautettaan suon luonnontilainen vesitalous ja parannetaan myös ojittamattomien osien luonnontilaa. 

Kymeenlaakso: Repoveden kansallispuiston ympäristössä kunnostuksessa piensuot 

Repoveden kansallispuistossa sekä viereisillä yksityisillä luonnonsuojelualueilla ennallistetaan piensoita. Ennallistamista valmistelevat ojalinjaraivaukset on pääosin tehty viime vuonna metsurityönä. Tänä vuonna ojat tukitaan ja padotaan kaivinkoneella. Lisäksi samoilla alueilla kunnostetaan muutamia perattuja, muun muassa lampien välisiä, pieniä puroja. Purot kunnostetaan palauttamalla kiviä ja lisäämällä puuta uomaan.

Lappi: Martimoaavan lajeja autetaan metsänpoltoilla 

Martimoaavan suolta Simosta on tukittu ojia viime vuosien aikana. Tänä vuonna tavoitteena on auttaa metsiä polttamalla. Ennallistamisen tavoitteena on kehittää entisten talousmetsien rakennetta lähemmäksi luonnontilaisen metsän rakennetta lisäämällä metsästä puuttuvia ominaisuuksia, kuten lahopuuta ja palanutta puuta.

Faktalaatikko: Näin ennallistamisia tehdään suojelualueilla

Katso teksti metsa.fista.

Median yhteydenotot: 

Ennallistaminen yleisesti: palveluomistaja Santtu Kareksela, p. 040 660 2283 

Perinneympäristöjen hoito: toteutusvastaava Carina Järvinen, p. 040 574 5505 

Itämerellä tehtävä työ: palveluomistaja Anette Bäck, p. 040 749 7621 

Soiden ennallistamisten toteuttaminen: toteutusvastaava Tanja Mustalahti, p. 040 183 4763 

Metsien ja vesien ennallistaminen: toteutusvastaava Petri Silvennoinen, p. 040 512 9184

Kuvia median käyttöön 

Varpu Alasuutarin, Lotta Kähkösen ja Tuula Juvosen toimittama teos Toivoa, vimmaa ja vastarintaa kuvaa vähän tutkitun aktivismin historiallista kehitystä ja nykypäivän vaikuttamisen keinoja taiteellisesta aktivismista sosiaalisen median aktivismiin.

Tiedote sisältää kutsun keskustelutilaisuuksiin Tampereella 21.3. ja Helsingissä 25.4.

Queer- ja transaktivismilla on Suomessa pitkät perinteet, ja sillä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnallisten asenne- ja lakimuutosten aikaansaamisessa. Toivoa, vimmaa ja vastarintaa sisältää monipuolisia kirjoituksia aktivismin historiasta ja nykytilanteesta sekä tutkijoilta että queer- ja transaktivisteilta. Aktivistien esseissä on mukana niin omakohtaisia aktivismin kuvauksia kuin sen nykyisyyttä ja historiaa tallentavia raportoivia tekstejä.

”Translain uudistus on ajankohtainen esimerkki queer- ja transihmisten oikeuksia ja elämän edellytyksiä parantamaan pyrkivästä aktivismista. Translakiuudistuksen tavoin myös muut queer- ja transoikeuksia edistävät lakiuudistukset ja yhteiskunnassa ja asenteissa tapahtuneet muutokset ovat toteutuneet aktivismin pitkän jatkumon ansiosta”, Varpu Alasuutari, Lotta Kähkönen ja Tuula Juvonen sanovat.

Aktivismissa on nykyäänkin samanlaisia piirteitä kuin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa homoseksuaalien vapautusliikkeen käynnistyessä Suomessa. Uusikin aktivismi käyttää yleensä perinteisiä keinoja, kuten järjestötoimintaa, mielenosoituksia ja kansalaistottelemattomuutta.

Toisaalta aktivismi muuntautuu ajassa ja eri ympäristöissä jatkuvasti: kirjassa käsitellään esimerkiksi taiteellista ja akateemista aktivismia sekä sosiaalisen median aktivismia. ”Taiteellinen aktivismi on erottamaton osa queer- ja transaktivismin jatkumoa, sillä taiteen luovat keinot ovat usein yhteiskunnassa marginaaliin pakotettujen ryhmien tapa asettua poikkiteloin”, kirjan toimittajat kertovat.

Sosiaalinen media taas mahdollistaa asuinpaikasta riippumattomien yhteisöjen luomisen. Sosiaalisten medioiden yhteisöt tarjoavat tietoa, arvokasta vertaistukea ja mahdollisuuden tuntea kuuluvansa yhteisöön. Queer- ja transaktivismi pyrkii nykyisin ottamaan huomioon myös intersektionaalisuuden ja dekolonisaation näkökulmat.

Pohdintojen ytimessä on lisäksi aktivismin ja tunteiden suhde. Teoksessa käydään läpi, miten tunteet saavat lähtemään mukaan toimintaan ja mitä tunteita aktivismi herättää.

”Aktivismin tunneintensiteettien näkyväksi tekeminen ja tunteisiin vetoaminen voi edistää aktivismin laajentamista ja aktivoida uusia ihmisiä mukaan. Lisäksi se voi saada laajan yleisön ymmärtämään aktivistiyhteisön pyrkimyksiä ja vallitsevia yhteiskunnallisia ongelmia silloinkin, kun asia ei kosketa heitä itseään.”

Lisätietoa kirjasta, sisällys ja kaikkien kirjoittajien esittelyt Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.

KUTSU KESKUSTELUTILAISUUKSIIN TAMPEREELLA JA HELSINGISSÄ

Pe 21.3. klo 16.30
Linna K110, Tampereen yliopisto (Pinninkatu 78)

Tilaisuudessa teosta ja sen taustoja esittelee Tuula Juvonen. Lisäksi kirjoittajista Lotta Kähkönen kertoo taiteellisesta aktivismista, Valo Vähäpassi ja Vilja Jaaksi analysoivat someaktivismia, Syksy Waldén pohtii queertilan luomisen merkityksiä ja Leeni Herrala ja Luca Tainio muistelevat feministisen Vattu-ryhmän toimintaa. Kirjaa kommentoivat tilaisuudessa kirjailija ja aktivisti Tiina Tuppurainen ja tutkija Pieta Savinotko. Ei ennakkoilmoittautumista, tervetuloa!

Pe 25.4. klo 13.00
Tiedekulma Fönster, Yliopistonkatu 4, Helsinki

Tilaisuudessa teosta esittelevät toimittajista tutkijat Varpu Alasuutari ja Lotta Kähkönen sekä neljä kirjoittajaa: työnohjaaja Ari Saukkonen, näyttelijä Miiko Toiviainen sekä tutkijat Pauliina Lukinmaa ja John Kaye. Ei ennakkoilmoittautumista, tervetuloa!

Toimittajat

Varpu Alasuutari, FT, on sukupuolentutkimuksen tutkijatohtori Turun yliopistossa. Hän on tutkinut queer- ja transihmisten elämää, kuolemaa ja aktivismia sekä näihin kiinnittyviä tunteita.
Yhteydenotot: varpu.alasuutari@utu.fi

Lotta Kähkönen, FT, on yleisen kirjallisuustieteen ja sukupuolentutkimuksen dosentti ja tutkija Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy transyhteisön näkökulmia ja kokemuksia käsittelevään taiteeseen ja taiteelliseen aktivismiin Suomessa.
Yhteydenotot: lotkah@utu.fi | p. 040 519 8194

Tuula Juvonen, YTT, on naistutkimuksen dosentti ja sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden historiaan ja muuttuvaan asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa.
Yhteydenotot: tuula.juvonen@tuni.fi

Arvostelukappaleet (myös pdf)
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910

Varpu Alasuutari, Lotta Kähkönen & Tuula Juvonen
Toivoa, vimmaa ja vastarintaa. Kirjoituksia queer- ja transaktivismista
ISBN 9789523452923
Gaudeamus 2025

Keinuhevonen kiersi kaikki Raaseporin koulut. Keinuhevosen sisään kerätyt koululaisten unelmat luovutetaan kaupunginjohtajalle torstaina 20.3. klo 16. 

Fiskarsin Partiolippukunta Polariksen Unelmien keinuhevonen on nyt kiertänyt kaikki Raaseporin koulut – suomenkieliset ja ruotsinkieliset, yhteensä 17 koulua. Keinuhevosen vatsassa on noin 1800 alakoululaisten unelmaa, jotka luovutetaan torstaina 20.3. klo 16 Raaseporin kaupungintalolla kaupunginjohtajalle. 

Partiolaiset suunnittelivat ”Unelmien keinuhevosen”, joka on suoran demokratian työkalu ja positiivinen versio Troijan hevosesta. Keinuhevonen kiersi lukuvuoden aikana kaikki Raaseporin suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut sekä esikoulut keräten lapsilta ja nuorilta unelmia ja toiveita tulevaisuuden kotikaupungista. Unelmat kirjoitettiin kortteihin, jotka syötettiin keinuhevoselle.  

Polariksen partiolaiset ovat lukeneet läpi jokaisen unelman ja ne on järjestetty esiin nousseiden trendien mukaisiin nippuihin. Seuraavaksi partiolaisten tavoitteena on unelmien toteuttaminen. 

Käsityönä tehty puinen keinuhevonen on melko suuri – pää on noin 180 cm korkeudella. Se rakennettiin Nikarin puusepänverstaalla Fiskarsissa. 

Lisätiedot: 

Marco Casagrande, ohjelmajohtaja, Partiolippukunta Polaris, +358503089166 

Nina Miettinen, järjestökoordinaattori, Uudenmaan Partiopiiri, +358504460056, nina.miettinen@partio.fi  

CORONARIA AVAA KARDIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRIN YKSITYISVASTAANOTON KUUSAMOSSA 24.3. – VASTAANOTTO JÄRJESTETÄÄN KESKIMÄÄRIN KERRAN KUUKAUDESSA  

Julkaisuvapaa HETI 

Coronaria avaa kardiologian erikoislääkärin yksityisvastaanoton Kuusamossa. Kardiologian erikoislääkäri Vesa Jokinen ottaa ensimmäisen kerran asiakkaita vastaan maanantaina 24.3. Coronarian tiloissa osoitteessa Kirkkotie 23 A.  

Jokinen auttaa kuusamolaisia asiakkaita kaikissa sydänterveyteen liittyvissä kysymyksissä ja huolissa ja ottaa potilaita vastaan keskimäärin kerran kuukaudessa. Jos kysyntää on, palvelua voidaan lisätä tarpeen mukaan.  

"On tärkeää, että sydänlääkärin palvelut ovat jälleen saatavilla paikkakunnalla eikä niiden takia tarvitse matkustaa toiseen kaupunkiin", Jokinen korostaa.  

Ajanvaraus vastaanotolle toimii arkisin klo 8–16 numerossa 020 741 9401.  

Yleisöluento sydänsairauksien nykyhoidosta keräsi hyvin kuulijoita paikalle 

Vesa Jokinen piti 10.3.2025 Kuusamon lukion auditoriossa yleisöluennon aiheesta sydänsairauksien nykyhoito. Paikalla oli noin 50 kuulijaa, ja aihe herätti runsaasti kysymyksiä ja keskustelua. Kuusamolaiset ottavat kardiologian erikoislääkärin palvelut innolla vastaan. 

Sydänterveys on olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, sillä sydämen toiminta vaikuttaa suoraan jaksamiseen ja elämänlaatuun. Hyvä sydänterveys edistää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä ehkäisee vakavia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja. 

Keskeiset tekijät sydänterveyden kannalta ovat terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, riittävä uni ja stressinhallinta, tupakoimattomuus ja kohtuullinen alkoholinkäyttö sekä säännölliset terveystarkastukset.  

On tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa kannattaa kääntyä kardiologian erikoislääkärin puoleen. Voit tulla kardiologin vastaanotolle, jos sinulla on esimerkiksi: 

• rintakipua tai puristavaa tunnetta rinnassa erityisesti rasituksessa 

• rytmihäiriötä tai sydämentykytyksiä 

• kohonnut riski sydän- tai verisuonitauteihin  

• säännöllistä seurantaa vaativa sydänsairaus tai 

• sydämesi nykytila huolettaa. 

"Ne potilaat, joilla on jo sydänsairaus, vaativat säännöllistä seurantaa. Ne potilaat, joilla ei sydänsairautta – vielä – ole, olisi hyvä kuitenkin tarkistaa ainakin kerran elämänsä aikana ja poissulkea heiltä vaikkapa perinnölliset sydänsairaudet", kardiologian erikoislääkäri Vesa Jokinen toteaa ja toivottaa asiakkaat tervetulleeksi vastaanotolleen. 

LISÄTIETOA:  

Palvelupäällikkö Heli Krum, erikoissairaanhoito, Coronaria Oy, 050 3643956, heli.krum@coronaria.fi 

Viime vuonna SodaStream toi markkinoille ruostumattomasta teräksestä valmistetun ensō-hiilihapotuslaitteen. Nyt mallisto laajenee kahdella trendikkäällä ja ajattomalla värillä: mattamusta ja mattahiekka. Värivaihtoehdot, tyylikäs muotoilu ja SodaStreamin ainutlaatuiset ominaisuudet, kuten Snap & Lock -kiinnitys, tekevät siitä täydellisen valinnan kaikenlaisiin koteihin.

Pikkumusta ei ole enää vain vaatekaapin kulmakivi, vaan yksi vuoden 2025 nousevista sisustustrendeistä. Samalla suosiotaan kasvattavat maanläheiset, neutraalit sävyt, jotka tuovat sisustukseen rauhaa ja harmoniaa. Japanilaisen huippumuotoilijan Naoto Fukasawan suunnittelema SodaStream ensō -hiilihapotuslaite yhdistää molemmat trendit ja tuo markkinoille kaksi ajatonta väriä: mattamustan ja mattahiekan.

Uudet värit tuovat lisää valinnanvaraa ensō-mallistoon, samalla kun laitteen alkuperäiset laadukkaat toiminnallisuudet ja käyttökokemus pysyvät ennallaan. Snap & Lock -järjestelmän ansiosta pullon kiinnitys on nopeaa ja vaivatonta. Patentoitu Quick Connect -järjestelmä mahdollistaa hiilidioksidisylinterin helpon ja nopean asennuksen, ja irrotettava ruostumattomasta teräksestä valmistettu tippa-alusta helpottaa puhdistusta.

Musta on suomalaisten kuluttajien suosikkiväri

Myyntitilastojen mukaan musta oli vuonna 2024 Suomen suosituin väri hiilihapotuslaitteissa.* Samalla premium-laitteiden kysyntä on kasvanut, ja ne muodostivat Suomessa jo 10 prosenttia koko kategorian liikevaihdosta.**

SodaStreamin Pohjois-Euroopan johtajan Jörn Viefhuesin mukaan SodaStream vastaa uusilla värivaihtoehdoilla tyylitietoisten kuluttajien toiveisiin laadukkaista ja designiltaan huolitelluista tuotteista.

”Väri on tärkeä valintakriteeri käyttäjillemme. Musta on ajaton klassikko, kun taas hiekan sävy luo rauhallisen ja minimalistisen ilmeen. Laajemman värivalikoiman ansiosta jokainen voi valita hiilihapotuslaitteen, joka sopii täydellisesti omaan kotiin ja tyyliin”, Viefhues sanoo.

SodaStreamin tuotteet auttavat vähentämään kertakäyttömuovin käyttöä – yksi hiilihapotuslaite voi korvata satoja kertakäyttöisiä pulloja kotitaloudessa. Lisäksi oman kuplaveden valmistaminen kotona säästää vaivaa ja vähentää tarvetta kantaa painavia pulloja kaupasta.

Ensō-malliston uudet värit tulevat myyntiin maaliskuun alussa valikoiduilla jälleenmyyjillä sekä SodaStreamin verkkokaupassa sodastream.fi. Suositushinta on 209 €. Laitteen mukana toimitetaan astianpesukoneenkestävä pullo, jossa on puhdistusta helpottava, irrotettava ruostumaton teräspohja sekä ruostumaton teräskorkki.

* GFK, Finland Panelmarket, Unit share, jan-dec 2024
** GFK, Finland Panelmarket, Value share, jan-dec 2024

Lisätiedot:

Petra Strandberg
Nordic Marketing Communications Manager, SodaStream Nordics
Petra.Strandberg@pepsico.com

Kuvapyynnöt ja SodaStream testikäyttöön:

Päivi Savolainen, viestintäkonsultti, OSG Viestintä, p. +358 50 441 6068, paivi.savolainen@osg.fi

Algol-konsernin liiketoiminnan kehitys jatkui vakaana vuonna 2024. Liiketulos heikkeni odotusten mukaisesti verrattuna kahteen edelliseen vuoteen, mutta säilyi kuitenkin hyvällä tasolla. Liikevoitoksi kirjattiin 7,8 miljoonaa euroa, mikä vastaa vuodelle asetettua konsernitason tulostavoitetta. Myös toimialakohtaiset tulokset olivat hyvin linjassa odotusten kanssa. Liikevaihdon supistuminen 194 miljoonaan euroon johtui lähinnä raaka-aineiden hintojen laskusta sekä projektiliiketoimintaan kohdistuvasta investointikysynnän heikkenemisestä. 

Kuluvan vuoden näkymät edelleen vakaat

Vuosi 2025 näyttää Algolin kannalta edelleen vakaalta. Teollisuuden investointien näkymät ovat jonkin verran kohentuneet vuoden takaisesta tilanteesta. Konsernin eri yhtiöt toimivat monella eri toimialalla ja maantieteellisellä alueella, mikä tuo tasapainoa myös epävarmoina aikoina.

Ennusteemme mukaan konsernitason liikevaihto ja tulos kasvavat kuluvana vuonna. Tavoittelemme jatkossakin maltillista kasvua, pitkän aikavälin jatkuvaa tulosparannusta ja taseen vahvistamista.

Lisätietoja
Alexander Bargum, toimitusjohtaja, Algol Oy, puh. 040 732 3232.

Tampereen Työväen Teatterin ravintolanäyttämön TTT-Klubin musiikkiohjelmisto syksylle 2025 on avattu tänään myyntiin. Kattaus pyrkii olemaan musiikillisesti korkeatasoinen sekä palvelemaan erilaisia musiikin ystäviä.

Tamperelaisen yleisön sydämessä on erityinen paikka paikallisille ikoneille. Tähän tunteeseen vastaavat Pate Mustajärvi ja Matti Mikkonen esittäen akustisella duokeikallaan vuosikymmenten aikana tutuiksi tulleita hittejä ja helmiä sekä uusiakin biisejä (19.9.). Paikallisen indie-yleisön suursuosikki vuosituhannen vaihteesta, Ville Leinonen & Valumo, on tehnyt vakuuttavan paluun, jota päästään tuoreeltaan ihastelemaan 4.10.

Teatteriklubi tarjoaa aina herkulliset puitteet lauluntekijän taiteelle. Yleisö tulee hevosenkenkämuodostelmassa aivan liki lavaa. Intiimillä kokoonpanolla luomuksiaan tulkitsevat syksyn aikana suorasukainen sanoittaja Rebekka Holi (25.10. levynjulkaisukiertue), elokuvallisia mittasuhteita rakentava Yona (8.11. triona), kahden esiintyjän keikalla etnopoppari Vilma Jää ja indiefolkkari Leija Lautamaja (28.11.) sekä erikseen ja yhdessä esiintyvät Topi Saha ja Ylva Haru (5.12.).

Afrikkalaisamerikkalaisilta juurilta lähteneen rytmimusiikin svengi pyörii kutsuvasti tänäkin syksynä TTT-Klubilla. Bluesin, soulin ja funkin tunnelmissa esiintyvät Little Walterin musiikkia versioiva Sami Saari & Bluesjuna (13.9.), aina omintakeisen musiikillisen seikkailun loihtiva Jimi Tenor Band (11.10.), tummalla äänellään vangitseva Emilia Sisco sekstetteineen (31.10.) sekä alan konkarien uusi lupaava yhteistyö Pepe Ahlqvist & Knucklebone Oscar Band (22.11.).

Syksyn esiintyjiin lukeutuvat myös juuri Etno-Emman pokannut, riemukas Lapland-Balkan yhtye Jaakko Laitinen ja Väärä raha (18.10.) sekä ”Pomon” musiikkia uskottavasti tulkitseva The Ghost of Bruce Springsteen & The E Street Band (20.9.).

TTT-Klubi avattiin vuonna 2011. Sen ohjelmisto koostuu teatteri- ja musiikkiesityksistä sekä stand upista. Syksyn ohjelmistoa julkistetaan vielä lisää loppukeväästä.


TTT-Klubin musiikkiohjelmisto syksyllä 2025:
12.9. Hanhiniemi – Rauhala MAD
13.9. Sami Saari & Bluesjuna
19.9. Mustajärvi & Mikkonen
20.9. The Ghost of Bruce Springsteen & The E Street Band
4.10. Ville Leinonen & Valumo
11.10. Jimi Tenor Band
18.10. Jaakko Laitinen & Väärä raha
25.10. Rebekka Holi (levynjulkaisukiertue)
31.10. Emilia Sisco (sekstetti)
8.11. Yona (trio)
22.11. Pepe Ahlqvist & Knucklebone Oscar Band
28.11. Vilma Jää, Leija Lautamaja
5.12. Topi Saha & Ylva Haru: Kipinöitä II
12.12. Johanna & Mikko Iivanainen: Joulu talven tulilla


TTT-Klubin koko ohjelmisto:
https://ttt-teatteri.fi/ttt-klubin-esityskalenteri/

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja liput medialle:
ohjelmatuottaja, viestintäsuunnittelija Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252

Opiskelijoiden hyvinvointipäivä “Yhdessä MeetUp”

Koska ja missä?
Tiistaina 8.4.2025 klo 12–16 Sammonkadun kampuksella Tampereella

Kenelle?
Tredun opiskelijoille sekä lukioiden opiskelijoille Tampereelta, Kalevasta, Kangasalta, Lempäälästä ja Ylöjärveltä. Myös henkilöstö on lämpimästi tervetullut mukaan.

Opiskelijoiden hyvinvointipäivä tarjoaa monipuolista ohjelmaa mielenterveysviikolla. Teemoina ovat hyvinvointi, yhteisöllisyys ja arjen tuki. Tubettaja Veetu Vuori jakaa omakohtaisia kokemuksiaan mielenterveyden haasteista ja hän on tavattavissa meet & greet -pisteellä. Saara Ahtola (School to belong) puolestaan kertoo itsemyötätunnosta ja sen merkityksestä hyvinvoinnille. Luvassa on lisäksi toiminnallisia messupisteitä (mm. Seppo-peli, terveyspiste, liikunnallisia rasteja, esittelyssä Nuorten treenit, autosimulaattoripeli), käynnissä olevan WellUp-ideakilpailun palkintojen jako sekä rentoa yhdessäoloa.

Ohjelma:

• “MeetUp” alkaa klo 12
• 12.30 avaussanat: Kirsi Viskari
• 12.45 Saara Ahtola, Minä riitän - Itsemyötätunnon voimaa (keskusteluavun ammattilainen, School to Belong)
• 13.30 Veetu Vuori (sisällöntuottaja, vuoden 2022 positiivisin vaikuttaja)
• 14.15 Veetun meet & greet
• 15.30 WellUp-kilpailun voittajien julkistaminen ja palkitseminen

Tredussa toimii useita hankkeita, jotka tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Näihin kuuluvat muun muassa "Ankkuritoiminnasta apua ja tukea II asteelle" sekä "Pidetään yhtä". Näiden hankkeiden tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hankkeiden avulla pyritään varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisemään nuorten häiriökäyttäytymistä oppilaitoksissa.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä:

• Pidetään yhtä -projekti
• Yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistaminen  ja kehittäminen -projekti
• Ankkuritoiminnasta apua ja tukea II asteelle -projekti
• nuorisopalvelut ja eri järjestöt.

Hankkeita rahoittaa Opetushallitus ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Lisätiedot: 

Jessica Kankaanranta jessica.kankaanranta@tampere.fi
Terhi Lehtinen terhi.lehtinen@tampere.fi
Sirpa Saari sirpa.a.saari@tampere.fi

KKV:n tuore selvitys kartoittaa viinien vapaamman myynnin merkitystä kiitettävän laajasti, mutta alkoholimarkkinan merkitys Suomen elinkeinoelämälle jää edelleen paitsioon. Alkoholijuomien myynti ja valmistus on myös elinkeinotoimintaa, ei pelkkää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi tänään toisen osan viinien myynnin vapauttamisen vaikutuksia arvioivasta alkoholimarkkinaselvityksestään. Selvitys tuo tärkeän lisän alkoholipoliittiseen keskusteluun, jota Suomessa on perinteisesti käyty pitkälti terveyspolitiikan näkökulmasta.

On selvää, että alkoholi ei ole tavanomainen hyödyke, mutta sen merkitys työllisyydelle, verotuloille, liiketoiminnalle ja viennille on kuitenkin huomattava. Alkoholialan verotuotot ja rahavirrat ovat merkittäviä jo nyt, mutta niiden merkitystä on mahdollista vielä kasvattaa.

– Selvityksen keskiössä on edelleen se, kuka saa myydä ja minkä vahvuisia tuotteita, vaikka laajempi tarkastelu olisi tarpeen. Päästäksemme seuraavalle tasolle pitäisi alkoholialaa tarkastella pelkkien myyntikanavien sijaan myös muun elinkeinoelämän näkökulmasta: mitkä ovat vaikutukset esimerkiksi matkailulle, ravintoloille, maanviljelylle tai viennille – vain muutamia mainitakseni, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen huomauttaa.

KKV:n selvitys huomioi hyvin viinien vapaamman myynnin hyödyt kuluttajalle. Myynnin vapauttaminen lisäisi valinnanvapautta ja sujuvoittaisi arkea, kun viinin voisi hankkia ruokaostosten yhteydessä. Tämä ei vain parantaisi ostokokemusta, vaan loisi myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi paikallisten tuotteiden ja erikoistuotteiden saatavuus voisi kasvaa, jos viinien erikoismyymälät sallittaisiin.

Uudistuksen merkittäviä etuja olisivat hintakilpailu ja laajempi valikoima. KKV:n selvitys kumoaa virheellisenä usein toistetun väitteen juomavalikoiman supistumisesta, jos viinejä voisi ostaa myös ruokakaupasta. Kokemukset aiemmista uudistuksista osoittavat, että kilpailu on monipuolistanut valikoimaa ja tuonut hintakilpailua myös Alkon sisälle.

Muutos edellyttää Alkolta tehostamistoimia

Monissa puheenvuoroissa on kannettu huolta Alkon kannattavuudesta. Kuten PTY jo vuonna 2022 julkaistussa selvityksessään esitti, Alkon kannattavuus voi säilyä hyvänä, vaikka osa viinimyynnistä siirtyisi kauppoihin. Myös KKV:n selvityksessä nostetaan esille, että tämä edellyttäisi kuitenkin tehostamistoimia, kuten hankinnan suoraviivaistamista, kilpailutuksen parantamista ja aukioloaikojen optimointia. Toisaalta kotiinkuljetus tulee luomaan Alkolle uuden liiketoimintamahdollisuuden ja se voi palvella asiakkaita ympäri maan jopa entistä paremmin.

– On huomioitava, että alkoholin kokonaiskulutuksen lasku vaikuttaa Alkoon täysin riippumatta viinien myynnin vapauttamisesta. Sopeutumistoimia tullaan edellyttämään joka tapauksessa, Loikkanen sanoo.

Tasapainoinen alkoholipolitiikka on mahdollista

Vastuullista alkoholipolitiikkaa voidaan toteuttaa tehokkaasti verotuksen ja valvonnan keinoin. Vastuullinen myynti ja kuluttajille tarjottava informaatio varmistavat, että viinien myynnin uudistuksessa otetaan huomioon kansanterveydelliset näkökulmat.

– Kesällä 2024 vapautettujen tuotteiden myynti on kasvanut merkittävästi, mutta alkoholin kokonaismyynti ei ole lisääntynyt. Miedompien ja vahvempien juomien myynti on kehittynyt toisiaan kompensoiden, Loikkanen muistuttaa.

KKV:n selvitys antaa hyvän lähtökohdan laajemmalle alkoholipoliittiselle keskustelulle. Alkoholiliiketoimintaa tulisi kohdella merkittävänä investointien ja kehityksen kohteena, ja toimintaympäristön on oltava tasapuolinen niin kotimaisille kuin kansainvälisille toimijoille. Myönteinen lähestymistapa vahvistaisi alan yritysten kilpailukykyä ja pitkän aikavälin elinvoimaisuutta.

Lisätiedot:
Tuula Loikkanen, toimitusjohtaja, Päivittäistavarakauppa ry, p. 040 922 0570, tuula.loikkanen@pty.fi

Päivä ja paikka:
Ke 19.3.2025 | Clarion Hotel Helsinki Airport / virtuaali

Cyber Security Executive 2025 on tapahtuma, jossa 500 alan asiantuntijaa ja yli 20 puhujan joukko kokoontuu keskustelemaan kyberturvallisuuden tulevaisuudesta ja sen roolista liiketoiminnan strategiassa. Tapahtumassa pureudutaan syvälle kyberturvallisuuden rooliin datavetoisessa ja tekoälypohjaisessa maailmassa, jossa se nähdään strategisena arvona liiketoiminnan kasvun ja kestävän kehityksen tueksi.

Lue lisää:

https://www.cybersecurityexe.com/

Tapahtuman nostoja:

• Keynote: Kyberturvallisuuden integroiminen liiketoiminnan strategiaan – Tomi Tuominen, CSO, Wolt (FI)

• Keynote: Tekoälyn ja koneoppimisen rooli kyberturvallisuudessa – Ben Owen, Co-Founder, The OSINT Group (UK)

• Case study: Organisaatioiden kyberturvallisuusstrategian kehittäminen – Linda Pihl, Director, St1 Nordic (FI)

Liity mukaan ja varmista paikkasi!

Tapahtuma tarjoaa syvällisiä keskusteluja ja käytännön työkaluja kyberuhkien torjumiseksi.

ILMOITTAUDU NYT – Paikkoja medialla vain 10.

Ilmoitan jokaiselle valinnasta henkilökohtaisesti.

Rekisteröinti ja tiedustelut:

Sähköpostitse: rita.kerola@professio.fi

Lisätietoja voit kysyä myös LinkedIn-profiilistani: www.linkedin.com/in/ritakerola

Ystävällisin terveisin,

Rita Kerola
Chief Communication Officer, Professio Group

Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampukselle kokoontuu maaliskuun lopussa opiskelijoita kaikista Eurooppa-yliopisto E³UDRES²:n korkeakouluista. I Living Lab -tapahtuma keskittyy hyvinvoinnin kehittämiseen.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) järjestää Eurooppa-yliopisto E³UDRES²:n jäsenkorkeakouluna 10.3.–11.4.2025 I Living Lab -tapahtuman, joka kokoaa opiskelijoita ja valmentajia yhdeksästä eri Euroopan maasta ratkomaan työelämälähtöisiä ongelmia, joita yritykset ja yhteisöt ovat antaneet toimeksiantoina opiskelijoiden ratkaistavaksi.

I Living Lab toteutetaan samanaikaisesti sekä Jyväskylässä paikan päällä että verkossa. Maaliskuun 10. päivänä käynnistyneessä verkkototeutuksessa opiskelee sata opiskelijaa, joita luotsaa 16 valmentajaa. Paikan päälle Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampuksen kontaktiviikolle 24.–28. maaliskuuta puolestaan saapuu 44 opiskelijaa ja 11 valmentajaa eri puolilta Eurooppaa.

”Jyväskylä näyttää kiinnostavan eurooppalaisia opiskelijoita. Kaikkiaan opiskelijoita haki Jyväskylän kontaktiviikolle yli kolminkertaisesti kapasiteettiin nähden, joten valitettavasti aivan kaikkia halukkaita emme saaneet mahtumaan mukaan”, kertoo Jamkin E³UDRES²-koordinaattorina toimiva Pauliina Uusi-Penttilä. 

Kaikkiaan tapahtumaan osallistuu opiskelijoita ja opettajia Alankomaista, Belgiasta, Itävallasta, Latviasta, Portugalista, Romaniasta, Saksasta, Suomesta ja Unkarista.

Opiskelijat toimivat yhdessä ja ratkovat toimeksiantoja monialaisissa tiimeissä, joita ohjaavat valmentajat eri korkeakouluista. Kontaktiviikolla Jyväskylässä haasteen teemana on opiskelijoiden hyvinvointi. 

”Eurooppalaisessa yhteistyössä olemme halunneet nyt käsitellä kaikille yhteisiä hyvinvointiin liittyviä teemoja, ja paikallisella viikolla meidän toimeksiantomme liittyy opiskelijoiden hyvinvointiin. Hyvinvoinnin korostaminen liittyy sopivasti yhteen myös Jamkin uuden strategian kanssa”, kertoo Jamkin lehtori Mari Hakkarainen.

Opiskelijat ratkovat haastetta Design Thinking -menetelmällä, joka tarkoittaa käyttäjäkeskeistä ongelman ratkaisutapaa palveluiden suunnittelussa. Viikon aikana ideoidaan, testataan ja esitellään ratkaisuja toimeksiantoon.

Myös median edustajat ovat erittäin tervetulleita mukaan tapahtumaan haastattelemaan opiskelijoita keskiviikkona 26.3.2025 klo 9–11. Median edustajia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen Esko Pulliaiselle 24.3. mennessä (yhteystiedot alla).

Lisätietoja ja median ilmoittautumiset

Median ilmoittautumiset:
Esko Pulliainen, viestinnän asiantuntija
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 6575 622
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätietoja tapahtumasta:
Mari Hakkarainen, lehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 4066 057
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Ruuan hintojen nousu kiihtyy köyhimmissä maissa, kertoo avustusjärjestö World Visionin vuosittainen Price Shocks -raportti. Esimerkiksi Burundissa ja Sudanissa välttämättömien elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti.
 
Raportissa vertaillaan tavallisen ruokakorin ostamiseen vaadittavaa työmäärää 77 eri maassa. Jo 16 maassa töitä on tehtävä yli viikko, jotta voi ostaa tavallisen 10 tarvikkeen ruokakorin. Korissa on mukana muun muassa kilo riisiä, jauhoja, tomaatteja sekä ruokaöljyä.
 
Burundissa työpäiviä vaaditaan kaikkein eniten; 47 päivää eli 1,5 kuukautta. Sudanissa ruokakorin ostamiseen tarvitaan 21 työpäivää ja vaadittava työaika on kasvanut vuodessa peräti 42 prosenttia.

- Tilanne on pahin konflikteista ja ilmastonmuutoksesta kärsivillä alueilla, missä ruoka ei ole vain kallista, vaan täysin miljoonien ihmisten ulottumattomissa, toteaa Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Annette Gothóni.

Vauraammissa maissa, kuten esimerkiksi Suomessa, elintarvikkeiden hintojen nousu on sen sijaan tasaantumassa. Saksassa saman ruokakorin voi hankkia 1,5 tunnin työllä. Irlannissa kuluu vain yksi työtunti ja Iso-Britanniassa 3,5 tuntia.
 
Globaali nälkäkriisi syvenee jatkuvasti. Tällä hetkellä 36 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta 32 eri maassa.

- Viime vuonna saatiin kokoon alle puolet ruoka-apuun tarvittavasta kansainvälisestä rahoituksesta, mikä tarkoittaa, että miljoonat lapset ja aikuiset jäivät ilman henkiä pelastavaa hätäapua, Gothóni kertoo.

- Yhdenkään lapsen ei pitäisi mennä nälkäisenä nukkumaan maailmassa, jossa tuotetaan riittävästi ruokaa. Hätäavun lisäksi tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä globaalin ruokaturvan ja kestävän ruuantuotannon edistämiseksi. Muun muassa pienviljelijöiden tukeminen sekä kouluruokailun edistäminen kehittyvissä maissa ovat tärkeitä keinoja. 

Viime vuonna matalan tulotason maissa yli 70 prosenttia asukkaista ei pystynyt hankkimaan riittävästi ravitsevaa ruokaa. Taustalla ovat konfliktit, ilmastonmuutos ja taloudellinen epävakaus. Esimerkiksi Sudanissa jatkuva sota, Afrikan sarven pitkittyneet kuivuuskaudet sekä globaalin inflaation vaikutukset ovat kaikki lisänneet ihmisten hätää. Erityisesti ovat kärsineet maatalousvaltaiset ja tuontiriippuvaiset maat.
 
Avustusjärjestö World Visionin Price Shocks -raportissa vertaillaan 10 peruselintarvikkeesta koostuvan ruokakorin hintaa 77 eri maassa. Korissa on mukana esimerkiksi kilo riisiä, jauhoja, maissia, tomaatteja, kananmunia ja sokeria sekä litra ruokaöljyä. Price Shocks -raportteja on julkaistu vuodesta 2021 lähtien. Suomi ei ole mukana tämä vuoden vertailussa. Viime vuoden vertailussa suomalaisilta kului saman ruokakorin hankintaan 3,5 työtuntia.

Lisätiedot:
Annette Gothóni
p. 040 595 0892
annette.gothoni@worldvisionnordic.org

KTM Mikko Kiiski tarkastelee väitöstutkimuksessaan liikesalaisuuden loukkausta ja väärinkäyttöä sekä liikesalaisuutta suojaavan sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta ja rikosvastuun toteutumista. Tutkimuksessa ilmenee, että yrityssalaisuusrikoksissa tosiasiallinen rangaistavuuden ja soveltamisen ala on kapea ja soveltamiskäytäntö epäyhtenäinen. Liikesalaisuuden oikeudellista suojajärjestelmää tulisikin tehostaa ja harmonisoida.

Liikesalaisuus on rikos- ja yksityisoikeudellisesti haastava oikeudellinen ilmiö, jonka monimutkaisuutta ja -tahoisuutta lisäävät liikesalaisuuteen vaikuttavat taloudelliset ja taloustieteelliset lainalaisuudet. Liikesalaisuuden merkitys on korostunut viime vuosikymmeninä, koska taloudellisesti arvokkaan tiedon määrä ja sen merkitys ovat kasvaneet liiketoiminnassa ja kilpailuetuna. Käytännössä liikesalaisuustiedon turvaaminen edellyttää, että elinkeinonharjoittajien taloudellisilla uhrauksilla hankkima tieto suojataan tehokkaasti.

Liikesalaisuuden väärinkäyttötilanteissa voidaan syyllistyä rikoslain 30 luvun mukaisiin yrityssalaisuusrikoksiin. Liikesalaisuuden väärinkäytölle on tunnusomaista, että teolla pyritään saavuttamaan oikeudetonta taloudellista hyötyä.

Mikko Kiiski tarkastelee väitöstutkimuksessaan sitä, miten rikoslain 30 luvun yrityssalaisuusrikosten tosiasiallista soveltamisalaa tulisi tulkita suhteessa rikosvastuun toteutumiseen. Lisäksi hän selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat rikosvastuuseen ja miten liikesalaisuuksia suojaavaa lainsäädäntöä tulisi kehittää. Tutkimuksessa on arvioitu myös sitä, onko liikesalaisuutta suojaava rikos- ja yksityisoikeudellinen sääntely tarkoituksenmukaista suhteessa suojattavan intressin tärkeyteen ja kuinka hyvin liikesalaisuussääntely vastaa talousteoriassa esitettyjä lähtökohtia.

– Tutkimuksessani ilmeni, että liikesalaisuuden oikeudellinen suojajärjestelmä on Suomessa teoreettisesti kattava. Erityisesti liikesalaisuuslain säätäminen vuonna 2018 on lisännyt yksityisoikeudellisia oikeussuojakeinoja, Kiiski toteaa.

– Yksityisoikeudelliset keinot ovat kuitenkin jääneet käytännössä teoreettisiksi, ja tosiasiallinen rangaistavuuden ja soveltamisen ala yrityssalaisuusrikoksissa on kapea. Erityisesti liikesalaisuuden ilmaisemisen jälkiteon eli rikoslain 30 luvun 6 §:n yrityssalaisuuden väärinkäytön selvittäminen jää vähäiseksi ja säännöksen soveltaminen on osoittautunut ongelmalliseksi, Kiiski sanoo.

Kiiski on selvittänyt tutkimuksessaan myös rikosvastuun toteutumista heikentäviä tekijöitä. Yrityssalaisuusrikossäännösten soveltaminen käytännössä on osoittautunut ongelmalliseksi ja epäyhtenäiseksi.

Tutkimuksen perusteella rikosoikeudellista sääntelyä ja rangaistusuhkaa tulisi tarkentaa etenkin

1) säätämällä törkeästä tekomuodosta rikoslain 30 luvun 4–6 §:n yrityssalaisuusrikoksissa,
2) säätämällä rangaistavaksi rikoslain 30 luvun 6 §:n yrityssalaisuuden väärinkäytön yritys sekä
3) laajentamalla rikoslain 9 luvun oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisalaa.

Lisäksi olisi perusteltua yhdenmukaistaa työ- tai palvelussuhteen jälkeistä aikaa koskeva sääntely liikesalaisuuden suojan ja sääntelyn kehittämiseksi.

– Esitetyillä sääntelymuutoksilla voitaisiin selkeästi tehostaa sekä harmonisoida liikesalaisuuden oikeudellista suojajärjestelmää. Liikesalaisuuksia tulisi myös suojata ennaltaehkäisevästi, sillä pelkästään kontrollitoimiin perustuva oikeussuoja ei ole tarkoituksenmukainen. Sen sijasta liikesalaisuuksien suojaamisessa olisi korostettava organisaatiokulttuuria, etenkin ennaltaehkäisyn ja kustannusten välttämisen tai optimoinnin näkökulmista, Kiiski painottaa.

Talousteoreettisestikin liikesalaisuussääntelyssä selkeytettävää

Taloustieteisiin liitetyn tehokkuustavoitteen kannalta tutkimus tuo esiin sen, että liikesalaisuussääntely ei vastaa kaikin osin talousteoriassa esitettyjä lähtökohtia tarkoituksenmukaisesta sääntelystä. Monimutkaisen oikeudellisen ilmiön systematisointi ja sääntelyn järjestäminen ristiriidattomaksi järjestelmäksi vaikuttaa jääneen osin tavoitteen asteelle.

Kiisken tutkimus osoittaa, että liikesalaisuusnormistot ja erityisesti LSL 2 §:n liikesalaisuuden tunnusmerkit ovat käytännössä varsin tulkinnanvaraiset. Voidaankin päätellä, että liikesalaisuussääntely ei ole täysin saavuttanut talousteoriassa esitettyä keskeistä periaatetta oikeuksien selkeydestä. Liikesalaisuusnormistoja ja tunnusmerkkejä tulisi pyrkiä täsmentämään siten, että säädösmassasta muodostuisi nykyistä selkeämmin jäsennelty ja kattava kokonaisuus.

– Lisäksi taloustieteiden kannalta voidaan todeta, että liikesalaisuuksien väärinkäytön ennalta estämisen korostuminen vaikuttaa perustellulta lähtökohdalta oikeusjärjestelmässä. Prevention painottuminen on perusteltua, koska näin voidaan teoreettisesti välttää pitkäkestoisia sekä kalliita prosesseja, joihin sisältyy epävarmuuksia ja riskejä, Kiiski toteaa.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Kauppatieteiden maisteri Mikko Kiisken akateeminen väitöskirja Liikesalaisuuden loukkaus ja väärinkäyttö – Oikeudellinen tutkimus suojaavan sääntelyn tarkoituksenmukaisuudesta ja rikosvastuun toteutumisesta tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 28. maaliskuuta 2025 klo 12 alkaen Lapin yliopiston Fellman-salissa (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Minna Kimpimäki Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Mikko Kiiski on valmistunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2017 ja suorittanut Poliisiammattikorkeakoulussa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2018. Kiiski on toiminut poliisihallinnossa useissa erilaisissa vaativan rikostorjunnan tehtävissä. Tällä hetkellä Kiiski työskentelee Poliisihallituksessa rikostorjunnan vastuualueella.

Lisätietoja

Mikko Kiiski, mkiiski (at) ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Mikko Kiiski: Liikesalaisuuden loukkaus ja väärinkäyttö – Oikeudellinen tutkimus suojaavan sääntelyn tarkoituksenmukaisuudesta ja rikosvastuun toteutumisesta. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 398. ISBN 978-952-337-471-3. ISSN 1796-6310.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-471-3

Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Samiedun yhtymähallitus on päättänyt laittaa Humanian kampuskiinteistön myyntiin. Humanian vuokrasopimukset jatkuvat ennallaan ja kiinteistönhoitoa sekä ylläpitoa jatketaan normaalisti.

Myyntipäätös liittyy aiemmin hyväksytyn kampusohjelman ja tilastrategian tavoitteisiin tehostaa tilojen käyttöä, edistää opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia sekä saavuttaa kustannussäästöjä. Myyntipäätökseen vaikuttivat myös ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat rahoitusleikkaukset ja uusi rahoituslainsäädäntö, jotka ovat lisänneet paineita talouden sopeuttamiseen.

– Vuodelle 2025 ammatilliseen koulutukseen Suomessa kohdistui 140 miljoonan euron rahoitusleikkaukset, joista Samieduun yli 2 miljoonan euron osuus perustuen meidän aikuisempaan opiskelijarakenteeseen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Jukka Mustonen kertoo.

Humanian kampus sijaitsee Savonlinnan keskussairaalan vieressä. Kiinteistössä on erikokoisia ryhmätyötiloja, kauneus- ja hoitotiloja, toimistotiloja ja auditorio sekä ruokala laitoskeittiöllä, pesula ja asuinhuoneistoja. Laajat tilat soveltuvat monipuolisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten spa- ja hyvinvointipalveluihin, kuntoutuspalveluihin, toimistohotelliksi, konferenssikäyttöön, hostelliksi, palveluasumiseen ja lounasravintolaksi tai keskuskeittiöksi. Rakennuksessa on hissit, ja tilat ovat pääosin esteettömät. Kerrosala on noin 6 600 k-m².

Samiedun oma toiminta Humanian kampuksella päättyi keväällä 2024, kun hius- ja kauneudenhoitoalan koulutus siirrettiin uudistettuihin tiloihin Pohjolankadun pääkampukselle. Sosiaali- ja terveysalan koulutus siirrettiin pääkampukselle jo aiemmin, vuonna 2021. Samiedulla ei nähdä käyttötarvetta Humanian kiinteistölle myöskään tulevaisuudessa.

Samiedun toiminnot keskitetään jatkossa kahdelle kampukselle: Pohjolankadun pääkampukselle ja Paviljongin kampukselle. Molemmissa on tehty merkittäviä investointeja ja niiden oppimisympäristöjä kehitetään jatkuvasti.

– Paviljongin kampusta remontoitiin yli miljoonalla eurolla kesällä 2024, ja Pohjolankadun kampukselle rakentuu syksyllä 2025 puhtaan energian oppimisympäristö, joka yhdistää sähkö- ja automaatioalan, talotekniikan ja kiinteistöalan yhdeksi nykyaikaiseksi kokonaisuudeksi, Mustonen kertoo.

Samiedun kampusohjelmaa ja säästötoimia toteutetaan luopumalla mahdollisuuksien mukaan ulkoisista vuokratiloista. Samiedu on irtisanonut Savonlinnan keskustassa sijaitsevan Citypisteen vuokrasopimuksen, ja toiminta liiketilassa päättyy maaliskuun 2025 lopussa. Citypisteellä annettua koulutusneuvontaa jatketaan Samiedun kampuksilla, verkossa sekä erilaisissa tapahtumissa ja pop-up -tilaisuuksissa.

– Kohdennamme resursseja opiskelijoihin sekä heidän hyvinvointiin ja työelämävalmiuksiin ja kehitämme koulutuksia työelämän tarpeisiin ja parantamaan työllistymistä. Myös henkilöstön osaamista kehitetään muun muassa lisäämällä koulutusalojen välistä yhteistyötä. Ammattiosaajia tarvitaan jatkossakin ja ammatillinen koulutus uudistuu vastaamaan uusia työelämän tarpeita, Mustonen tiivistää.

Taustaa:
Humanian kampus siirtyi aikoinaan Itä-Savon koulutuskuntayhtymän omistukseen Savonlinnan kaupungilta lahjakirjalla. Lahjakirjan ehtojen mukaisesti kiinteistön omistusta tarjottiin takaisin Savonlinnan kaupungille Samiedun oman toiminnan päätyttyä. Savonlinnan tekninen lautakunta käsitteli asian kokouksessaan keväällä 2024 ja päätti olla käyttämättä takaisinottomahdollisuutta. Tekninen lautakunta myös antoi Itä-Savon koulutuskuntayhtymälle täyden päätäntävallan Humanian kiinteistön jatkotoimista.

Lisätietoja:
- Tila- ja turvallisuuspäällikkö Eetu Nissinen, puh. 044 550 6444, eetu.nissinen@samiedu.fi
- Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Miia Käyhkö, puh. 044 550 6500, miia.kayhko@samiedu.fi

Vuoden 2024 tilaston mukaan harrastajia on 41 seurassa yhteensä 589.

Voimisteluliitolla on 312 jäsenseuraa, joista 41 jäsenseuraa kertoo tarjoavansa soveltavaa liikuntaa. Soveltavaa voimistelua tarjoavien seurojen määrä on kasvanut vuodessa 17 %. Soveltavan liikunnan harrastajamäärä puolestaan kasvoi vuodessa noin 21 %.

Neljässä vuodessa eli edellisellä voimistelun strategikaudella kasvu on ollut 89 %. 

”Voimistelun rakenteita on aktiivisesti muutettu vuodesta 2021 asti mahdollistamaan kaikille avoimempi voimistelu. Pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät nyt hienosti”, kertoo soveltavan voimistelun asiantuntija Sini Mattila.

Special Olympics -toiminta on vakiintunut Suomessa rytmisessä voimistelussa ja laajentunut vuonna 2023 myös telinevoimisteluun. 

”Olemme erityisen ylpeä jäsenseuroistamme, jotka ovat ottaneet omakseen tämän uuden lajin”, kertoo Mattila.

Leiritoiminnassa on mukana vuosittain noin 70 voimistelijaa. Vuonna 2025 järjestetään ensimmäistä kertaa kaksi Special Olympics voimistelun leiriä. Mukana lajeina ovat rytminen voimistelu ja telinevoimistelu.

Kansallisia kilpailuita järjestetään kahdesti vuodessa ja yhteen kilpailuun osallistuu keskimäärin 50 kilpailijaa. 

Lauantaina 22.3.2025 järjestetään ensimmäistä kertaa Special Olympics telinevoimistelun kilpailut Mikkelissä. Samassa yhteydessä kilpaillaan myös Special Olympics rytmisessä voimistelussa sekä esiinnytään Stara-tapahtumassa. Kilpailut järjestää lasten ja nuorten Tähtiseura Brahen Voimistelijat. Kilpailujen yhteydessä palkitaan myös ensimmäistä kertaa valittu vuoden Special Olympics -voimistelija, joka on Sport Club Vantaan Ella Willgrén.

Kuvia soveltavasta voimistelusta (kuvat.fi) 

Lisätietoja kilpailuista (kisanet.fi)

Lisätietoja:

Sini Mattila
Seurakehittäjä ja soveltavan voimistelun asiantuntija
sini.mattila@voimistelu.fi
puh. 0400 569 867

Jämsän kaupungin verkkosivuilla on julkaistu Jämsän väestötietojen karttapalvelu, josta voi tarkastella, miten kaupungin asukkaat jakautuvat eri alueille. Kartan tiedot perustuvat KuntaNetin tammikuun 2025 väkilukutietoihin ja siinä on käytetty Tilastokeskuksen 2024 aluerajoja.

Tammikuun 2025 asukasmäärän ennakkotiedot

Tammikuun 2025 ennakkotietojen mukaan Jämsässä on 18 726 asukasta. Eniten asukkaita on Seppolan ja Jämsänkosken alueilla, joissa asuu yhteensä 11 908 henkilöä (63,59 %). Myös Halli-Kuorevesi on merkittävä asukaskeskittymä 1 841 asukkaallaan (9,83 %). Kolmanneksi eniten asukkaita on Kaipola-Olkkola-Kurranvuori-alueella, jossa asukkaita on yhteensä 1 120 (5,98 %).

Lisäksi Jämsässä on alueita, joissa asukasmäärä vaihtelee 400–800 henkilön välillä. Näitä ovat: Längelmäki – 759 asukasta, Koskenpää – 614 asukasta, Juokslahti – 559 asukasta, Jämsänniemi – 443 asukasta. Kartasta löydät myös alueet, joissa asuu alle 400 henkilöä.

Ikäryhmien jakautuminen alueittain

Jämsän asukkaista yli puolet (9 415, 50,3 %) on työikäisiä (16–64 v.), mutta iäkkäiden (65+ v.) osuus on huomattavan suuri, 35,5 % (6 645). Alaikäisiä puolestaan on vain 14,2 % (2 666), mikä on suhteellisen matala osuus koko asukasmäärästä.

Eniten iäkkäitä suhteessa alueen väestöön on Hallissa, jossa heitä on 444 henkilöä (44,58 %). Myös Längelmäellä iäkkäiden osuus on korkea, 326 henkilöä (42,95 %). Vähiten iäkkäitä on Juokslahdella, jossa heidän osuutensa on 23,43 % (131 henkilöä).

Puolestaan työikäisiä on eniten suhteutettuna alueen väkilukuun Juokslahdella, jossa heidän osuutensa on 52,59 % (294 henkilöä). Työikäisiä on yli puolet asukkaista myös Kaipola-Olkkolassa (52,15 %), Jämsänniemellä (52,42 %), Seppolassa (50,78 %) ja Jämsänkoskella (50,95 %). Vähiten työikäisiä suhteessa alueen asukasmäärään on Hallissa (44,88 %).

Lapsia on eniten verrattuna alueen asukasmäärään Juokslahdella (23,97 %, 134 lasta) ja toiseksi eniten Kaipola-Olkkolassa (17,27 %, 157 lasta). Vähiten lapsia asuu Längelmäellä (10,41 %, 79 lasta). Karttapalvelusta voi tarkemmin tarkastella lasten asukasmäärän jakautumista eri ikävuosittain.

Karttapalvelu ja sen tietojen tarkkuus

Jämsän väestötieto karttapalvelu löytyy täältä. Kartasta löytyy tiedot siitä, miten väestö Jämsän alueella jakautuu. Kartasta nähdään myös aluekohtaiset lukumäärät ikäluokittain. (Ohje: Klikkaa kartan vasemman kulman ylintä karttatasot painiketta. Info-painikkeesta löydät tietoa kartasta ja kokonaisväkiluvusta). Luvut päivitetään karttaan vuosittain tammikuussa.

Karttapalvelun väestöaineistossa on 401 henkilön vajaus, joka johtuu puuttuvista koordinaattitiedoista. Tämä tarkoittaa, että kyseisten henkilöiden sijaintitietoa ei ole voitu sijoittaa karttaan, mutta vajaus ei kuitenkaan vaikuta ikäryhmien suhteellisiin osuuksiin.

Väestötieto kartta löytyy myös Jämsän kaupungin verkkosivuilta: Jämsä lukuina – Jämsän kaupunki 

Lisätiedot: Paikkatietoasiantuntija Rita Mäkinen, puh. 044 901 4106

Vieremän kunnan vuoden 2025 osallistuvaan budjetointiin tuli yhteensä 91 ideaa. Osallistuvan budjetoinnin raati kävi kaikki ideat läpi kokouksessaan 10.3.2025. Saman teemaisia ja sisältöisiä ehdotuksia yhdisteltiin ja ideoita tarkennettiin. Useampi idea tuli esimerkiksi pururadan ulkokuntosalista ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Raati ei ottanut jatkokäsittelyyn ideoita, jotka on jo toteutettu tai toteutumassa, jotka eivät ole kunnan toimivallassa, eivät olleet riittävän tarkasti määriteltyjä tai eivät muuten täyttäneet annettua ohjeistusta.

Kuntalaiset pääsevät äänestämään seuraavista 18 ideasta osallistuvan budjetoinnin äänestysvaiheessa 24.3.- 6.4.2025.

• Ulkokuntosali pururadalle/Iivon areenan maastoon
• Aarnikotkan reitin kunnostus
• Esteetön keinu Einarin puistoon
• Esteetön kota Einarin puistoon tai muualle taajamaan
• Einarin puiston beachvolleykentän kunnostaminen ja suojaverkkojen/-aitojen rakentaminen
• Sotkun uimarannan leventäminen ja ehostaminen sekä parkkipaikan parantaminen +invapaikan merkitseminen
• Sivukylille luontopolkuja sekä latuja nuotiopaikkoineen ja opasteineen. Määrärahalla hankitaan kylien nimikyltit ja loput jaetaan hakemusten perusteella tukena latujen ja reittien ehostukseen kylätoimikunnille.
• 30000 euron jakaminen sivukylillä asuville. Määräraha jaetaan ylimääräisinä kyläavustuksina hakemusten mukaisesti.
• Uudet salibandylaidat sekä kirjastolta lainattavaksi pickleball mailat ja verkko
• Laituri Salahmin uimarannalle
• Kaukalo Pohjoisen koulun luistelualueelle
• Kunnan soutuvene Lepokatin rantaan, lainaus kirjastosta
• Tehdään kysely kuntalaisille heidän tarvitsemistaan liikuntavälineistä ja ostetaan niitä kyselyn perusteella lainattavaksi kirjastoon
• Satama-alueen kunnostaminen viihtyisäksi puistomaiseksi paikaksi
• Kausivalojen ja kukkaistutusten lisääminen
• Perhehoitajakokeilu vuodeksi Vieremälle
• Y-talolle puoliautomaattinen yhdistyskahvila
• Leikkialueiden kehittäminen/päivittäminen, vaijeriliuku taajaman leikkikentälle

Ideat, jotka eivät päässeet äänestykseen on luettavissa kunnan kotisivuilta: vierema.fi/osallistuva budjetointi 2025

Sähköinen äänestys avautuu 24.3.2025 kunnan kotisivuilla. Äänestää voi myös paperitse kirjastolla ja kunnantalolla. Yhteystietojensa jättäneiden kesken arvotaan kolme kunnan tuotepakettia.

Asianajotoimisto Sopivan yrittäjä Marjaana Mäkelä epäili aluksi yrityksen kasvuun keskittyvien koulutuksien sopivuutta itselleen, mutta kokeilu kannatti. Parasta olivat pysähtyminen yrityksen liiketoiminnan pohtimiseen eri kulmista, uudet oivallukset ja ajatusten vaihtaminen muiden yrittäjien kanssa.

Raahessa toimiva Marjaana Mäkelän perustama Asianajotoimisto Sopiva tarjoaa monipuolisia oikeudellisia palveluja sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Marjaanalle on aina ollut selvää, että juridiikan ei tarvitse olla etäistä ja kankeaa. Asiakkaat kuvaavat Marjaanaa helposti lähestyttäväksi, ihmisläheiseksi ja empaattiseksi.

Yrittäjävetoinen Asianajotoimisto Sopiva auttaa asiakkaita erilaisissa oikeudellisissa kysymyksissä. Asiakirjojen, kuten edunvalvontavaltuutusten, avioehtojen ja ositussopimusten laadinta on keskeinen palvelu. Marjaana hoitaa myös rikosoikeudellisia toimeksiantoja, erityisesti asianomistajien edustamista. Yksi hänelle tärkeistä tehtävistä on toimia lasten edunvalvojana, jolloin hän varmistaa, että lapsen etu tulee huomioiduksi oikeusprosessissa. Vaikka pääpaino on yksityisasiakkaissa, toimisto palvelee myös yrityksiä esimerkiksi tarjoamalla lakikoulutuksia henkilöstölle.

Uusia näkökulmia koulutuksista ilman riskiä

Raahen seudun kehityksen järjestämästä Yrityksen kestävä kasvu -työpajasarjasta erityisesti brändikoulutus herätti oivalluksia yrityksen viestinnästä ja asiakaskokemuksesta. Aluksi Marjaana epäili, onko koulutus hänelle hyödyllinen, mutta huomasi pian, kuinka arvokasta on tarkastella yritystään ulkopuolisen silmin.

"Tajusin, että asiakkaan ensivaikutelma yrityksestä syntyy jo ennen yhteydenottoa. Koulutus auttoi kirkastamaan, miten voin paremmin viestiä yritykseni arvoja ja palveluasennettani," Marjaana kertoo.

Asiakaskeskeiseen liiketoimintaan keskittynyt työpaja puolestaan auttoi jäsentelemään asiakassegmentointia ja selkeyttämään markkinointiviestintää.

"Yrittäjänä keskityn helposti vain päivittäiseen tekemiseen, mutta koulutukset muistuttivat siitä, kuinka tärkeää on varata aikaa myös oman liiketoiminnan kehittämiselle. Nyt kalenterissani on tietoisesti tilaa markkinoinnille ja strategiselle ajattelulle," hän summaa.

Maksuttomat työpajat ovat oivallinen tilaisuus saada uusia näkökulmia ilman taloudellista riskiä. Marjaana kannustaa muitakin yrittäjiä kokeilemaan rohkeasti.

"Aluksi mietin, sopivatko työpajat minulle, mutta päätin silti osallistua. Paikan päällä huomasin nopeasti, miten hyödyllinen ja mukaansatempaava koulutus oli. Työpajojen parasta antia on se, että ne auttavat pysähtymään ja ajattelemaan liiketoimintaa eri kulmista. Samalla pääsee keskustelemaan muiden yrittäjien kanssa ja vaihtamaan ajatuksia, mikä voi tuoda yllättäviäkin oivalluksia."

Tulevat työpajat 2025

Kaikille yrityksen kasvusta ja kehittämisestä Raahen ja Kalajoen seuduilla kiinnostuneille avoimet työpajat ovat osallistujille maksuttomia. Markkinoilta ostettuna työpajojen arvo on noin 40 000 euroa.

Ennakkoilmoittautuminen seuraaviin Raahessa järjestettäviin työpajoihin on käynnissä:

• 2.4. Suunnitelmallisen kasvun reitit
• 23.4. Lisäarvoa yritykselle sopimus- ja riskienhallinnalla
• 7.5. Myyntistrategia
• 28.5. Myynnin johtaminen
• 11.6. Markkinointistrategialla kasvua

Työpajat jatkuvat myös syksyllä, jolloin aiheina ovat johtaminen, prosessit, tuotesuunnittelu ja laatu. Raahen aikataulut ja ilmoittautumislinkit löytyvät Tupla KIT -hankesivulta.

Vastaavat koulutukset järjestetään myös Kalajoella, joten osallistujat voivat valita omaan aikatauluunsa parhaiten sopivan ajankohdan ja paikan. Esimerkiksi Brändin lisäarvo yritykselle -työpaja järjestetään vielä uudelleen Kalajoella 11.9.

Työpajojen järjestämisestä vastaavat Raahen seudun kehityksen ja Kalajoen kaupungin yrityspalvelukeskuksen hallinnoimat ja EU:n osarahoittamat Tupla KIT -hankkeet.

Lisätiedot

Katja Mattila
puh. 040 130 8112
katja.mattila@raahe.fi
Raahen seudun kehitys