Med hjälp av satellituppföljningen av jordbrukarstöden granskar man om odlarna har bevarat växttäcket vintertid på sina åkrar i enlighet med villkoren.

Jordbrukarna har uppgett sina arealer med växttäcke via i e-tjänsten. Om satelliterna inte noterar något växttäcke på åkern i enlighet med anmälan, får jordbrukaren en begäran om utredning på basis av satellituppföljningen. Begäran om utredning kan besvaras med hjälp av en bild som tagits med mobilapplikationen Vipumobilen. Alternativt kan jordbrukaren korrigera sin anmälan om växttäcke vintertid i e-tjänsten.

Alla gårdsbruksenheter ska enligt villkoren bibehålla en tredjedel av åkerarealen och de permanenta växterna 31.10–31.12. Om gården har ansökt om stöd för miljösystem ska växttäcket bevaras fram till mitten av april eller till den 1 maj.

Begäran om utredning besvaras med hjälp av bilder

Uppgifter om begäran om utredning på basis av satellituppföljning skickas till jordbrukaren per sms. Begäran om utredning gäller alltid ett skifte åt gången. Om skiftet har bibehållits täckt av växtlighet enligt villkoren kan begäran om utredning besvaras med hjälp av en bild som tagits med Vipumobilen. Växttäcket ska synas på bilden. 

Bilden kan tas först efter att kravet på bevarande av växttäcke har upphört. Begäran om utredning av växttäcket via satellituppföljning anländer till jordbrukarna från och med mitten av mars.

Det är inte bråttom att besvara begäran om utredning, eftersom svarstiden går ut den 22 maj.

Anmälan om växttäcke kan vid behov korrigeras

Jordbrukarna har uppgett sin areal med växttäcke i höstanmälan i Viputjänsten.

Om jordbrukaren, efter att ha fått begäran om utredning, märker att uppgifterna om växttäcke har anmälts felaktigt kan höstanmälan korrigeras i Viputjänsten 10.4.–13.5.2025. Det lönar sig att korrigera uppgifterna om skiftets växttäcke så att anmälan motsvarar situationen på åkern. Om anmälan har korrigerats behöver begäran om utredning inte besvaras.

Det lönar sig också att korrigera höstanmälan om man märker att åtgärdsområdet har ritats fel eller man har meddelat fel slag av växttäcke.

Ytterligare information till jordbrukaren:
Kommunernas landsbygdsnäringsmyndigheter
Begäran om utredning av växttäcke vintertid för tiden 31.10.2024–1.5.2025
Nyhetsrev till jordbrukarna 10.3.2025

Ytterligare information till medierna:
Specialexpert Henri Korhonen
050 475 8903
henri.korhonen@ruokavirasto.fi

Kouvolan kaupunki haluaa varmistaa, että lasten ja nuorten harrastustoiminta on turvallista kaikille. Kouvolan perusopetuksessa kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli otettiin käyttöön syyslukukauden alkaessa, ja nyt toimintamalli jalkautetaan vapaa-ajan toiminnan järjestäjille kiusaamistilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. 

Toimintamalli sisältää kiusaamisen ja väkivallan määritelmät, ohjeet tilanteisiin puuttumiseen sekä tukipalvelut kiusatuille, kiusaajille ja heidän perheilleen. Nopea reagointi ja yhteistyö kodin kanssa ovat avainasemassa kiusaamisen ehkäisyssä ja selvittämisessä. 

Toimintamallissa peräänkuulutetaan aikuisten yhteistä kasvatusvastuuta eli sitä, että aikuiset puuttuvat tarvittaessa ja auttavat lapsia ja nuoria haastavissa tilanteissa. Lähtökohtana on, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus turvalliseen vapaa-aikaan ja kaikilla aikuisilla on velvollisuus luoda puitteet turvalliseen harrastustoimintaan.  

Seurat, järjestöt ja yhdistykset voivat käyttää myös omia toimivia toimintamallejaan. Tärkeintä on, että kaikkiin riitatilanteisiin puututaan ajoissa kaikkia osapuolia kuunnellen, etteivät tilanteet johda varsinaiseen kiusaamiseen. Turvallinen harrastusryhmä on kaikkien etu. 

Lisätietoja 

Kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli harrastustoiminnoissa Kouvolassa (pdf 863 kt)  

Valtioneuvosto leikkasi 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta vuodesta 2025 alkaen. Tämä on johtanut Itä-Suomessa ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutuspaikkojen merkittävään vähentymiseen (-1234 opiskelijavuotta) sekä henkilöstön vähentymiseen (noin -140 henkilötyövuotta).  Vuonna 2024 Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät järjestivät tutkintokoulutusta yhteiskuntavastuullisesti yli 900 opiskelijalle ilman kyseiselle vuodelle ministeriön osoittamaa rahoitusta. Jatkossa tämä ei ole enää mahdollista.

Ammattiosaaminen on Itä-Suomessa työ- ja elinkeinoelämän kasvun edellytys. Työelämän osaajatarpeesta lähes puolet kohdistuu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Useilla toimialoilla tarve on vieläkin suurempi. Leikkaukset vaarantavat Itä-Suomen koulutustarjonnan riittävyyden, kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja heikentävät alueen tärkeää huoltovarmuutta sekä heikentävät yritysten mahdollisuuksia saada osaavaa työvoimaa.

Ammatillisen koulutuksen piirissä oli vuonna 2024 yhteensä 336 000 opiskelijaa. Koulutustason nostaminen edellyttää, että yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluun. Vuonna 2024 ammattikorkeakoulupaikan vastaanottaneista 62 %:lla oli ammatillisen koulutuksen tausta.  Ammatillisen koulutuksen merkitys jatko-opintoväylänä Itä-Suomen korkeakouluille on erityisen merkityksellinen tavoitteen saavuttamiseksi. Ilman riittäviä ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja koulutustason nosto ei onnistu Itä-Suomessa.

Suomessa työikäisistä lähes 600 000 on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ammatillinen koulutus kantaa Itä-Suomessa merkittävän yhteiskuntavastuun niistä opiskelijoista, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Ammatillinen koulutus vähentää työttömyys- ja syrjäytymisriskiä, lisää tuottavuutta ja ylläpitää alueellamme yhteiskuntarauhaa.

Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista Itä-Suomessa on aikuisia ja koko Suomessakin osuus on noin 66 %. Ammattiosaajat tarvitsevat myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaihtaa työuralla suuntaa tai hankkia lisää osaamista mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimusta. Kustannuksia ei voi jättää vain työntekijöiden tai työnantajien vastuulle. 

On tärkeää, että itäsuomalaiset koulutuksen järjestäjät ovat vahvasti edustettuina vuonna 2026 alkavassa kahdeksan vuotisessa toiminnanohjauksen kokeilussa. Ammatillisen koulutuksen osaaminen ja kokemus työllisyyden edistämisessä on merkittävässä roolissa myös TE-palvelu-uudistuksessa. Ammatillista koulutusta Itä-Suomessa tulisi vahvistaa, ei heikentää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle kohdistetaan kevään puoliväliriihessä 75 miljoonan euron leikkaus. Ammatillinen koulutus ei voi enää olla leikkauksen kohteena. Itä-Suomen kasvu edellyttää ammatillisen koulutuksen rahoituksen turvaamista riittävän ammattiosaamisen järjestämiseksi.

17.3.2025 Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät ISAKO

Esa Karvinen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria

 Arja Flinkman, toimitusjohtaja, johtava rehtori
Etelä-Savon Koulutus OY Esedu

 Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja
Savon koulutuskuntayhtymä Sakky

Jukka Mustonen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, rehtori

Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Ysao

Puhujavieraaksi saapuu digitaalisen dialogin moniottelija, tutkija-opettaja, joka kertoo kuinka vaalivaikuttaminen ja disinformaatio haittaavat rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua kuntavaaleissa.

Severi Hämäri on filosofian opettaja ja tohtorikoulutettava (HY) sekä intohimoinen tietokirjoittaja ja lukija. Hämäri on julkaissut tietokirjan Verbaalinen väkivalta verkossa (2024), joka käsittelee verkkovihan ilmenemismuotoja ja siltä suojautumista. Teos on kannanotto inhimillisen vuorovaikutuksen ja ihmisyyttä kunnioittavan käyttäytymisen puolesta.

Lisäksi Hämäri on yksi Vuoden tiedekirja -palkitun Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus -kirjan (2020) kirjoittajista.

Hämäri opettaa Kriittisen korkeakoulun Puhujakoulussa. Hämärin työ dialogimenetelmien opettamisen kehittämisessä toi Kriittiselle korkeakoululle Erätauko-säätiön vuoden 2021 Dialogiteko -tunnustuksen.

Severi Hämäri vierailee pääkirjastossa aikuisten tapahtuma-alueella torstaina 27.3. klo 18.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tervetuloa kuulemaan lisää informaatiovaikuttamisesta!

Lisätiedot:

Lahden kaupunginkirjasto
Merja Taavila
Informaatikko
merja.taavila@lahti.fi
p. 044 416 3233

lastu.finna.fi

Kuva: Ilta Hämäri

Äänekoskelta löytyvät parhaat osaajat ja puitteet

Äänekoskella 11–13-vuotiaat tytöt ja pojat pääsevät kokeilemaan huippuvalmennuksessa kaikkia mahdollisia urheilulajeja. Kyseessä on JAMKin ÄKSport -hanke, jossa 17 lasta valmentaa Heikki Nurmi ja Tommi Koskinen sekä Äänekosken eri lajien huippuosaajat ja valmentajat. Hankkeen tavoitteena on saada lapset liikkumaan, löytämään liikunnan ilo, itselle mieleinen tapa liikkua sekä saada uusia harrastajia urheiluseuroihin. Äänekoskelta löytyvät parhaat osaajat ja puitteet lasten liikkumiselle!

Nuorten polku liikkumiseen -projektin tavoitteena lisätä lasten ja nuorten liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta sekä liikunnallista elämäntapaa. JAMKin pilotointi- ja innovointihankkeella halutaan vahvistaa lasten ja nuorten kiinnostusta ja mahdollisuuksia lisätä arjessa tapahtuvaa omaehtoista liikkumista sekä ohjattua ryhmässä tapahtuvaa liikkumista ja harrastamista.

Hanketta rahoittaa 108 000 eurolla Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi liikkeelle -ohjelman kokeilu- ja innovaatioavustus. Yhteistyökumppanina Äänekosken kaupunki tarjoaa toimintaa varten liikuntatilat, välineet sekä tukee hankkeen viestintää ja markkinointia. Mukana on myös Likes, Keski-Suomen Liikunta ja hankkeen ohjausryhmässä on edustajat olympiakomiteasta, Jyväskylän yliopistosta, Keski-Suomen Liitosta ja Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

– Hankkeen taustalla on se, että yli puolet lapsista ja nuorista mainitsee liikuntaharrastuksensa esteeksi ulkoiset esteet eli kiinnostavan liikuntalajin harrastusmahdollisuudet puuttuvat kodin läheisyydestä, koulutehtävät vievät ajan ja liikkumaan ei tule lähdettyä. Yhteen lajiin erikoistutaan ja harrastaminen lopetetaan liian varhain, eikä harrastus ei jatku yhtä pitkälle nuoruusikään kuin olisi suotavaa, JAMKin projektipäällikkö Eija Janhunen kertoo.  

– Tässä pilotoidaan uudenlaista liikuntaharrastuksen mallia. Hanke voidaan nähdä myös tärkeänä lasten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämisen sekä syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta.

Lasten kokemuksia kuullaan ja JAMK on toteuttanut mukana oleville lapsille jo kyselyn, ja hankkeessa on hyvää innostusta.

– Kivoimpia on ollut koris, lentopallo ja oikeastaan ihan kaikki. Täällä on parasta, kun saa liikkua ja että saanut uusia kavereita, 13-vuotias Iida Mönttinen kertoo.

– Kaikki lajit ovat olleet kivoja ja treenejä on sopiva määrä. Minulle uutta on ollut e-urheilu ja lentopallo ja koris on nyt löytynyt. Ja uusia kavereita, Roni Kuorikoski, 11, tuumaa.

Tavoitteena löytää liikunnan ilo

Mukana on 17 lasta Äänekoskelta, Suolahdesta, Koivistosta ja Honkolasta. Lapsia kysyttiin hankkeeseen mukaan kouluvierailuilla ja Wilma-viesteillä. Lapsilla on heti koulun jälkeen 1,5 tunnin treenit kolme kertaa viikossa. Maanantaisin ollaan ylipainehallilla, keskiviikkoisin tutustutaan uusiin lajeihin ja perjantaisin päästään Pankkarin saliin.

Tarkoituksena on kokeilla eri lajeja mahdollisimman laajasti: jääkiekkoa, jalkapalloa, koripalloa, sulkapalloa, lentopalloa, salibandya, frisbeegolfia, tanssia, painia, nyrkkeilyä, uintia, hiihtoa, yleisurheilua, suunnistusta, keilaamista ja e-urheilua. Lapset saavat kokeilla useita eri lajeja laadukkaassa ammattivalmentajien valmennuksessa.

– Lajivalikoima on valtava ja meiltä Äänekoskelta löytyy parhaat osaajat eri lajeihin. Jos joku laji puuttuu, niin vielä ehtii vinkata. Olemme saaneet äänekoskelaisia innokkaita valmentajia ja huippuosaajia vetämään vapaaehtoisesti treenejä, ja olemme siitä todella kiitollisia, valmentaja Heikki Nurmi toteaa.

– Pääasia, että jokaiselle löytyisi se oma laji, kokeillaan nyt miten tällainen toimii ja hyvin on ilmeisesti toiminut, valmentajien Tommi Koskinen sanoo.

– Tavoitteena on, että lapset innostuvat liikunnasta myös tämän vuoden jälkeen ja löytäisivät itselleen mieluisten lajien pariin ja alkaisivat liikkua omatoimisesti tämän vuoden jälkeen. Parhaimmillaan tämä voi poikia myös uusia urheilijoita ja harrastajia meidän seuroille.

Hankkeen päävalmentajien mukaan Äänekoskella on myös melkeinpä parhaat puitteet harrastaa lajia kuin lajia.

– Täällä on hyvät tekonurmet, ylipainehalli, luonnonnurmet, jäähalli, tekojää, korikseen Liikuntatalo, Pankkarin salit, keilahalli, kaksi uimahallia, laskettelurinteet, Huuhan puisto ja mitä kaikkea. Äänekoskella järvi on ympärillä joka paikassa. Jopa pururatakin on upea, Nurmi sanoo.

Äänekoskella lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen on suhteellisen edullista, jopa maksutonta, ja sitä myös tuetaan kaupungin ja urheiluseurojen puolesta perheen tilanteen mukaan. Hankkeeseen osallistuminen on perheille maksutonta.

Urheilu on muutakin kuin liikkumista

Lapset ovat liikkujina ja motorisesti eritasoisia ja treenejä sovelletaan sen mukaan, jotta treenit ovat kannustavat kaikille. Osa harrastaa jotain muutakin ja saa tästä hyvää ja monipuolista lisätreeniä oman lajin lisäksi, ja osalle tämä on ainoa liikuntaharrastus tällä hetkellä.

Tärkeintä ei ole suorituksen taso, vaan liikkumisen ilo ja se, että ryhmässä on hyvä ja kannustava henki, eikä ketään kiusata. Ryhmässä vahvistetaan etenkin harrastamista yhdessä kavereiden kanssa. Valmentajat kehuvat, että ryhmässä on ollut upeaa yhteishenkeä.

Nurmella on jalkapallovalmentajan tausta ja Koskisella on pitkän linjan koripallovalmentaja. Sami Pekkala on vetänyt ryhmän jääkiekkotreenejä.

– Aloitamme ihan alkeista aloitetaan, että kaikki pääsevät mukaan. Tämän ikäisiksi tämä on kyllä tosi aktiivinen porukka, hyvin kuuntelevat ja haluavat selkeästi oppia uutta, Pekkala kehuu.

Treenien lisäksi lapsille tehdään MOVE! -testit ja juoksutestit pari kertaa vuodessa. Urheilu ei ole pelkkää liikkumista, joten lapsille järjestetään myös luentoja urheilijan arjesta, nukkumisesta ja syömisestä. JAMK on hankkinut lapsille älykellot, jolla he voivat seurata syketasojaan, palautumistaan, kehittymistään ja unta.

ÄKSport -hanke alkoi elokuussa 2024 ja se jatkuu tämän vuoden 2025 loppuun. Hankkeelle aiotaan hakea myös jatkorahoitusta. Tavoitteena on luoda Äänekoskella Nuorten polku liikkumiseen -malli, jota voitaisiin viedä eteenpäin niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti.

– Hanke on tärkeä askel kohti liikunnallisempaa ja hyvinvoivempaa tulevaisuutta lapsille ja nuorille. Se tarjoaa heille mahdollisuuden löytää itselleen mieluisan liikuntaharrastuksen ja nauttia liikunnan tuomasta ilosta ja hyvästä olosta. Hanke luo edellytykset terveellisille elämäntavoille ja yhteisöllisyydelle, joiden toivotaan kantavan pitkälle tulevaisuuteen, Eija Janhunen kuvaa.

Lisätietoja:

JAMKin projektipäällikkö Eija Janhunen, 040 186 2669, Eija.Janhunen@jamk.fi (lomalla vko 12)

Likesin mittauskoordinaattori Heidi Lindfors, 044 738 0752, Heidi.Lindfors@jamk.fi

Valmentaja Heikki Nurmi, 044 064 9536, nurmihe.vhw@gmail.com

Lue lisää hankkeesta:

https://www.jamk.fi/fi/projekti/aksport

https://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-projektit/aksport-nuorten-polku-liikkumiseen

Kuvat:

Ida Mönttinen ja Roni Kuorikoski ovat tyytyväisiä hankkeen tarjoamiin juttuihin ja kaikki lajit ovat olleet kiinnostavia ja kivoja kokeilla. Treeneissä on saanut myös paljon uusia kavereita ja yhteishenki on mahtava.

Hankkeessa on kaksi päävalmentajaa Heikki Nurmi ja Tommi Koskinen sekä vierailevia valmentajia.

Taike rahoittaa sekä pieniä festivaaleja, jotka ovat taiteenalallaan tai alueellisesti merkittäviä, että isoja festivaaleja, joilla on valtakunnallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta. Avustukset ovat suuruudeltaan 10 000 eurosta 660 000 euroon. Uusia festivaaliavustuksen saajia on kolme.

Festivaaliavustus on harkinnanvarainen, ja määrärahojen vähentyessä ilman tukea jää myös sellaisia toimijoita, jotka täyttävät arviointikriteerit ja olisivat avustuksen ansainneet sekä tarvinneet.

Määrärahatilanteen vuoksi Taike ei myöntänyt uusia monivuotisia festivaaliavustuksia, mutta tulevina vuosina monivuotisten avustusten mahdollisuus on tarkoitus arvioida uudestaan.  

– Leikatulla määrärahalla avustuspäätösten tekeminen oli raskasta. Surettaa se lyhytnäköisyys, että niistä aluetaloudellisista tai sosiaalisista myönteisistä vaikutuksista, joita eri puolille Suomea sijoittuvat festivaalit voisivat synnyttää, ei saada täyttä potentiaalia irti. Olisimme halunneet tukea montaa muutakin erinomaista festivaalia, joilla olisi ollut esimerkiksi mahdollisuus vastata sosiaalisiin ja ekonomisiin haasteisiin alueilla, mutta tämä määräraha ei taivu nyt siihen, sanoo Taiken johtaja Kaisa Rönkkö. 

Festivaaleja eri puolilla Suomea

Taiken rahoittamia festivaaleja järjestetään vuonna 2025 kaikissa Suomen maakunnissa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjanmaata. Avustushakemuksia tuli eniten Uudeltamaalta, jonne tukea myös eniten myönnettiin. Seuraavaksi eniten tukea haettiin ja myönnettiin Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Festivaaliavustuksia myönnettiin laajasti eri taiteenaloille, ja perinteisesti yli puolet kaikista hakemuksista suuntautui musiikkifestivaalien järjestämiseen.

Festivaaliavustuspäätöksissä on määrärahatilanteen ja Taiken strategisten painotusten takia aiempaa enemmän muutoksia sekä avustuksen saajien että avustussummien osalta. Muutokset perustuvat hakukriteerien mukaisiin painotuksiin, aiempaa tarkempaan hakijoiden taloudellisen tilanteen arviointiin sekä toimijoiden uusiutumiseen, vaikuttavuuteen ja vastuullisuuteen perustuviin arvioihin. 

Myönnetyn rahoituksen osuus oli maksimissaan 30 prosenttia kaikesta rahoituksesta. Edellisvuoteen verrattuna avustussumma pysyi samana 46 festivaalilla ja 36:n osalta se laski. Kielteisen päätöksen sai 118 hakijaa. Niiden joukossa on kuusi sellaista yhteisöä, jotka saivat viime vuonna joko Taiken tai OKM:n festivaaliavustusta. Esimerkiksi biennaalien ja triennaalien osalta tukea on tänä vuonna myönnetty vain tapahtuman järjestämisvuosille. 

Taike pyrkii päätöksellään turvaamaan rahoitettavien yhteisöjen toiminnan jatkuvuutta sekä rahoituksen alueellista jakautumista. Päätöksiä varten Taike kuuli festivaalien asiantuntijapaneelia. Päätös perustuu kokonaisarvioon, jossa otetaan huomioon Taiken muiden toiminta-avustusten jakautuminen sekä alueellinen kokonaistilanne.

– On myös luotava vakautta ja ennakoitavuutta etabloituneille suuremmille festivaaleille, joille julkinen tuki on toiminnan edellytys. Tämän vuoden tukipäätöksissä on korostetusti huomioitu toimijoiden oman rahoituspohjan vahvuus, sillä ei ole hyvä rohkaista festivaaleja liialliseen riippuvuuteen valtion tuesta. Toivon, että elinkeinoelämä ympäri Suomen herää nyt tähän valtavaan kasvupotentiaaliin, jota festivaalit tuottavat, ja näkisimme monikanavaisia rahoitusmalleja ja uudenlaisia kumppanuuksia yhä enemmän, sanoo Kaisa Rönkkö.

Vuoden 2025 festivaaliavustukset (yhteensä 4 017 000 euroa):

Kolmivuotiset avustukset, kolmas vuosi, yhteensä 485 000 euroa

Anti - Contemporary Art Festival ry, Kuopio, 65 000 €
ANTI - Contemporary Art Festival

Hangö Teaterträff rf, Hanko, 40 000 €
Hangö Teaterträff

Järvenpään Sibelius-Seura ry, Järvenpää ja Tuusula, 35 000 €
Meidän festivaali

Kajaanin kaupunki, Kajaani, 90 000 €
Kajaanin runoviikko Sana ja Sävel

Lahden Kansainvälinen Urkuviikko ry, Lahti, 40 000 €
Lahden Kansainvälinen Urkuviikko

Musikfestspelen Korsholm rf - Korsholman Musiikkijuhlat ry, Vaasa, 75 000 €
Korsholman Musiikkijuhlat

Mäntän Musiikkijuhlien Tuki ry, Mänttä-Vilppula, 40 000 €
Mäntän Musiikkijuhlat

Tanssiareena ry, Helsinki, 100 000 €
Liikkeellä Marraskuussa

Kolmivuotiset avustukset, toinen vuosi, yhteensä 90 000 euroa

Norpas ry, Taalintehdas, 35 000 €
Norpas-festivaali

Oulun Musiikkijuhlasäätiö, Oulu 55 000 €
Oulun Musiikkijuhlat

Festivaaliavustukset 2025

Baltic Circle ry, HELSINKI, 55 000 €    
The Baltic Circle International Theatre Festival

BarokkiKuopion kannatusyhdistys ry, KUOPIO, 15 000 €    
BarokkiKuopio-festivaali

Cinemaissi - Latinalaisamerikkalaisen elokuvan yhdistys ry, HELSINKI, 11 000 €    
Cinemaissi Latin American Film Festival

Crusell-seura - Crusell-samfundet ry, UUSIKAUPUNKI, 43 000 €
Crusell-viikko

Daatso Oy, HELSINKI, 10 000 €
Outsider Art Festivaali

Elokuvien Aasia ry, HELSINKI, 12 000 €
Helsinki Cine Aasia

Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdistys ry, SEINÄJOKI, 10 000 €
Eteläpohjalaiset Spelit -kansanmusiikkifestivaali

Etno-Espa Yhdistys ry, HELSINKI, 20 000 €
Etno-Espa

Fest Afrika ry, TAMPERE, 20 000 €
Fest Afrika festivaali

FINFRINGE ry, TURKU, 25 000 €
Finfringe-festivaali

Haapavesi Folk ry, HAAPAVESI, 48 000 € 
Haapavesi Folk Music Festival

Helsingin Jazz-utopia ry, HELSINKI, 40 000 €
We Jazz -festivaali

Helsingin Kirjallisuusfestivaali ry, HELSINKI, 15 000 €
Helsinki Lit

Helsingin tapahtumasäätiö sr, HELSINKI 180 000 €
Helsingin juhlaviikot

Hetan Musiikkipäivät ry, ENONTEKIÖ, 20 000 € 
Hetan Musiikkipäivät

Iitin Musiikkijuhlayhdistys ry, IITTI, 15 000 €
IITIN MUSIIKKIJUHLAT 

Ilmajoen Musiikkijuhlat ry, ILMAJOKI, 75 000 €
Ilmajoen Musiikkijuhlat

Intresseförening för jazzmusik i Dalsbruk rf, KEMIÖNSAARI, 14 000 €
Baltic Jazz 

Jazz - 20 ry, OULU, 20 000 €
Elojazz-festivaali

Joroisten Musiikkiyhdistys ry, JOROINEN, 24 000 €
Joroisten Musiikkipäivien järjestämiseen

Joutsentanssi ry, KUHMO, 10 000 €
Joutsentanssi - Kuhmo Dance Festival 

JuuriJuhla-RotFest -yhdistys ry, ESPOO, 18 000 €
JuuriJuhla-RotFest -kansanmusiikkifestivaali 

Jyväskylän festivaaliyhdistys ry, JYVÄSKYLÄ, 90 000 €
Jyväskylän Kesä -festivaali

Jöns Budde - seura ry, NAANTALI, 13 000 €
Naantalin Kirjajuhlat

Katutaideyhdistys Urbaani ry, KUOPIO, 11 000 €
LAINIT-katutaidefestivaali

Kauniaisten musiikkijuhlat yhdistys ry, Grankulla musikfestförening rf, KAUNIAINEN,    20 000 €
Kauniaisten musiikkijuhlat (Grankulla musikfest)

Kaustisen Kamarimusiikkiyhdistys ry, KAUSTINEN, 13 000 €
Kaustisen kamarimusiikkiviikko

Kemiönsaaren Musiikkijuhlayhdistys ry;Föreningen för Kimitoöns Musikfestspel rf, KEMIÖNSAARI, 24 000 €
Kemiönsaaren Musiikkijuhlat

Kokkolan Kinoyhdistys ry, KOKKOLA, 10 000 €
Kokkolan Kinojuhlat

Kokkolan Talviharmonikka ry, KOKKOLA, 22 000 €
Kokkolan Talviharmonikka

Kuhmon Musiikkiyhdistys r.y., KUHMO, 197 000 €
Kuhmon Kamarimusiikki 

Kuopio Tanssii ja Soi - Kuopio Dance Festival ry, KUOPIO, 200 000 €
Kuopio Tanssii ja Soi (Kuopio Dance Festival) 

Kymijoen Lohisoitto ry, KOTKA, 15 000 € 
Kymijoen Lohisoitto

Lieksan Vaskiviikon Kannatusyhdistys ry, LIEKSA, 60 000 €
Lieksan Vaskiviikot

Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry, Lochteå Kyrkomusikfestspel rf, KOKKOLA, 10 000 €
Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat

Luovi Productions Oy, HELSINKI, 42 000 €
Helsinki Design Week

Maaseudun Sivistysliiton Joensuun kulttuuriyhdistys ry, JOENSUU, 12 000 €
Joensuun kirjallisuustapahtuma

Musiikkiyhdistys pro Sommelo ry, KUHMO, 24 000 €
Kansanmusiikkijuhla Sommelo 

Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys ry, IMATRA, 35 000 €
Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali / Black & White Theatre Festival

Mäntän kuvataiteen ystävät ry, MÄNTTÄ-VILPPULA, 90 000 €
Mäntän kuvataideviikot

Naantalin musiikkijuhlasäätiö sr, NAANTALI, 81 000 €
Naantalin Musiikkijuhlat

New Performance Turku ry, TURKU, 20 000 €
New Performance Turku Biennale

Nykymusiikkiseura Lokakuu ry, OULU, 15 000 €
Uuden Musiikin Lokakuu

Openhouse ry, HELSINKI, 19 000 €
Open House Helsinki

Oulun Kulttuuritapahtumayhdistys ry, OULU, 32 000 €
Oulunsalo Soi -kamarimusiikkifestivaali ja Oulun juhlaviikot 

Oulun musiikkivideofestivaalit ry, OULU, 30 000 €
Oulun Musiikkivideofestivaali

Pro Kaustinen ry, KAUSTINEN, 158 000 €
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat

Pro Manillasäätiö (Stiftelsen Pro Manilla) sr, TURKU, 20 000 €
Manifesti

Rajatsi ry, RAAHE, 12 000 €
Raahen Rantajatsit

Rauman Elokuvakerho ry, RAUMA,15 000 €
Blue Sea Film Festivaali
Rauman Konserttiyhdistys ry, RAUMA, 20 000 €
Kamarimusiikkifestivaali Rauma Festivo

Riihimäen Kesäkonsertit-yhdistys ry, RIIHIMÄKI, 15 000 €
Riihimäen kesäkonsertit

Rääkkylä Folk ry, RÄÄKKYLÄ, 10 000 €
 Kihaus Folk-festivaali

SaloJazz ry., SALO, 10 000 €
SaloJazz Festival

Sastamala Gregoriana ry, SASTAMALA, 20 000 €
Sastamala Gregoriana

Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry, SAVONLINNA, 660 000 €
Savonlinnan Oopperajuhlat 

Siuntio Soi - Musik i Sjundeå ry, SIUNTIO, 12 000 €
Lux Musicae -festivaali

Suomen vanhan kirjallisuuden päivät r.y., SASTAMALA, 20 000 €
Vanhan kirjallisuuden päivät

TAD ry, TAMPERE, 22 000 €
Tampereen arkkitehtuuri- ja designviikko (TAD week)

Taidekeskus Salmela Oy, MÄNTYHARJU, 52 000 €
Taidekeskus Salmela -festivaali

Tampere Guitar Festivalin kannatusyhdistys ry, TAMPERE, 18 000 €
Tampere Guitar Festival

Tampere kuplii ry, TAMPERE, 18 000 €
Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaali

Tampereen flamencoviikko ry, TAMPERE, 15 000 €
Tampereen Flamencoviikko

Tampereen kaupunki, TAMPERE, 55 000 €
Tampereen Sävel ja Tampere Jazz Happening

Tampereen teatterikesä ry, TAMPERE, 225 000 €
Tampereen Teatterikesä -festivaali

Tornion kaupunki, TORNIO, 10 000 € 
Kalottjazz & Blues festivaali 

Turun elokuvatapahtumat ry, TURKU, 15 000 €
Turku Animated Film Festival

Turun musiikkijuhlasäätiö sr, TURKU, 89 000 €
Turun musiikkijuhlat 

Turun seudun Seta ry, Åbonejdens Seta rf, TURKU 10 000 €
Vinokino-elokuvafestivaali

Uuden Jongleerauksen Yhdistys ry, HELSINKI, 15 000 €
Object festivaali 

Viapori Jazz ry, HELSINKI, 23 000 €
Viapori Jazz -festivaali

Viitasaaren Kesäakatemia ry, VIITASAARI, 80 000 €
Viitasaaren Musiikin aika

Väinö Linnan seura ry, URJALA, 15 000 €
Pentinkulman päivät 

Väyläfestivaali ry, MUONIO, 13 000 €
Väyläfestivaali

Yläkaupungin yö ry, JYVÄSKYLÄ, 10 000 €
Yläkaupungin Yö

Riihimäen kaupunki aloittaa katujen puhdistuksen hiekoitushiekasta keskiviikkona 19. maaliskuuta 2025. Työt kestävät arviolta noin kuusi viikkoa ja niiden on määrä valmistua huhtikuun loppuun mennessä.

Ensin puhdistetaan keskustan kadut

Ensimmäisenä puhdistetaan keskustan kadut sekä keskustaan johtavat pääväylät ja kevyen liikenteen väylät, jotka ovat kaupungin ylläpidossa.

Asuinalueiden ja kaupunginosien katujen harjauksessa noudatetaan vuosittain vaihtuvaa aluejärjestystä. Aluejärjestyksen voi tarkistaa Katujen kunnossapito -verkkosivun harjausjärjestyskartalta.

Hiekanpoistossa työskentelee noin 20 työkoneen kalusto. Puhdistettavaa katualuetta on yhteensä noin 400 kilometriä.

Kadut kastellaan pölyn vähentämiseksi

Keväisin lisääntyvä katupöly aiheuttaa monille kaupunkilaisille hengitystie- ja silmäoireita. Hiekanpoiston yhteydessä katuja kastellaan pölyhaittojen vähentämiseksi. Työt toteutetaan sään ja kaluston puitteissa niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisille ja tienkäyttäjille.

Pakkaset hidastavat katujen puhdistusta

Pakkasöinä kasteluvesi voi jäätyä kaduille, joten katujen pesu aloitetaan turvallisesti pakkasten päätyttyä. Pakkanen aiheuttaa myös työkoneiden vesisäiliöiden jäätymistä. Liian aikainen hiekanpoisto lisää liukastumisriskiä myös siinä tapauksessa, jos takatalvi yllättää. Hiekanpoisto aloitetaan siksi vasta, kun sääolosuhteet antavat myöten.

Huomioithan kunnossapitokaluston liikenteessä

Katujen puhdistustöiden aikana liikenteessä on hitaita työkoneita. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden on hyvä hidastaa vauhtia lähestyessään työkonetta ja varmistaa, että kuljettaja huomaa heidät. Näin ohittaminen on turvallista kaikille osapuolille.

Lisätiedot

Sami Nikkinen
vastaava työnjohtaja
puh. 040 330 4934
sami.nikkinen@riihimaki.fi

Suomen Leipuriliitto ry (jäljempänä Leipuriliitto) perustettiin 17.3.1900 ajamaan leipomoalan yritysten asiaa, kun suunnitteilla oli ehdotus uudeksi leipomotyölaiksi. Helsinkiläiset leipurimestarit kutsuivat leipomotyönantajia koolle Helsinkiin 15.-17.3.1900 pohtimaan leipomotyölakiesitystä. Kokouksen kolmantena päivänä päätettiin perustaa valtakunnallinen ”Suomen Leipurin- ja Konditorin-Ammatin Harjoittajain liitto”. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli helsinkiläinen leipurimestari Karl Magnus Brondin (Brondinin Höyryleipomo) ja tällä hetkellä puheenjohtajana toimii mikkeliläinen Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy.

Leipuriliiton perustamisen taustalla ollut leipomotyölaki, joka tuli voimaan Venäjän tsaarin vahvistamana vuonna 1909, kumottiin lopullisesti 1.3.2025. Näin tuon lain 116-vuotinen historia tuli samalla päätökseen.

Vuonna 1933 liiton vuosikokouksessa päätettiin ottaa käyttöön uusi lyhyempi nimi Suomen Leipuriliitto ry. Leipuriliiton kruunupäinen rinkeli otettiin käyttöön vuonna 1935. Liiton oma lehti, Leipuri, perustettiin jo vuonna 1903 ja se ilmestyy edelleen alan ainoana ammattilehtenä Suomessa.

Leipuriliitto on ajanut leipomo- ja konditoriayritysten etuja perustamisestaan lähtien, siis jo 125 vuoden ajan. Liiton tehtävänä on toimia jäsentensä edunvalvojana työsuhteisiin, työlainsäädäntöön, työehtosopimuksiin, elintarvikelainsäädäntöön ja elinkeinopolitiikkaan liittyvissä asioissa. Edunvalvonnan lisäksi Leipuriliitto edistää leipomoalan arvostusta ja näkyvyyttä mm. olemalla mukana Leipätiedotus ry:n toiminnassa, Vuoden Leipäkauppa -kilpailulla sekä leipomoalan erilaisilla ammattitaitokilpailuilla. Leipuriliiton toimintaan kuuluvat myös jäsenistölle suunnatut koulutustilaisuudet sekä ammatilliset matkat kansainvälisille leipomo- ja konditoria-alan messuille. Leipuriliitto on jäsenenä kolmessa leipomoalan kansainvälisessä järjestössä sekä pohjoismaisten leipomoalan liittojen muodostamassa Nordiska Rådet -yhteistyöfoorumissa.

Koko historiansa ajan Leipuriliiton jäseniä ovat voineet olla kaiken kokoiset leipomo- ja konditoria-alan yritykset, päinvastoin kuin monessa Euroopan maassa, joissa teollisilla ja käsityövaltaisilla leipomoilla on omat toisistaan erilliset liittonsa. Jäsenrakenne on säilynyt monipuolisena myös alan rakennemuutosten keskellä, vaikka kaksi Suomen suurinta leipomoa eivät ole tällä hetkellä liiton jäsenenä.

Kotimaassa tärkein jokavuotinen tapahtuma ovat liiton vuosikokous ja kesäpäivät eli Leipuripäivät. Tämä vuosikokouksen ympärille kehittynyt viikonlopputapahtuma on lajissaan ainutlaatuinen ja kokoaa yhteen joka vuosi 400-500 leipomoalan ammattilaista ja alan yhteistyökumppania. Tänä vuonna Leipuripäivät pidetään Helsingissä Kalastajatorpalla 14.-17. elokuuta ja samalla juhlitaan Leipuriliiton 125-vuotista taivalta.

Leipuriliiton ylin päättävä elin on vuosikokous ja juoksevia asioita hoitaa liiton toimisto hallituksen antamien linjausten mukaisesti. Hallituksen ohella liiton toimintaan vaikuttaa valtuuskunta, joka perustettiin vuonna 1967. Valtuuskunnan muodostavat Leipuriliiton 13 paikallisyhdistyksen puheenjohtajaa. Liiton toimisto on Helsingin Pasilassa.

Lisätietoja: tj. Mika Väyrynen, Suomen Leipuriliitto ry, mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Kuva: Suomen Leipuriliiton perustamiskokouksen osanottajat Helsingin Seurahuoneella 17.3.1900. Eturivissä pöydän takana istuva parrakas herra on liiton ensimmäinen puheenjohtaja Karl Magnus Brondin. Ylärivissä vasemmalla on Suomen vanhimman toiminnassa olevan leipomon Ekberg 1852 Oy Ab:n Fridolf Ekberg.

Suomen UNICEF kysyi 13–17-vuotiaiden nuorten ajatuksia oppimisesta, harrastamisesta, mielenterveydestä, päihteistä, väkivallasta ja kiusaamisesta, nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja tulevaisuudenuskosta.  

Keskimäärin vastaajat olivat tyytyväisiä elämäänsä. Suurimmat huolenaiheet liittyivät mielenterveys- ja päihdeongelmiin nuorten keskuudessa. Kyselyyn vastasi noin 2 400 nuorta eri puolilta Suomea. 

Avunsaannissa parantamisen varaa 

"Mulla on ollut tosi paljon ahdistusta viimeaikoina, enkä tiedä mitä tehdä." 

Kyselyn vastaajien mielestä mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat suurimpia ongelmia heidän ikätoveriensa keskuudessa. Useampi kuin joka neljäs vastaaja oli tyytymätön siihen, miten nuoret omassa kunnassa ja hyvinvointialueella saavat apua päihde- ja mielenterveysongelmiin.  

– Lasten ja nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Suunnan muuttamiseksi tarvitaan arkisia toimia kunnan peruspalveluissa, vahvistusta hyvinvointialueen palveluihin sekä näiden kahden yhteistyön tiivistämistä, sanoo julkishallintotyön johtaja Milla Aaltonen Suomen UNICEFilta.  

– Kunta- ja hyvinvointialuevaaleissa valittavien päättäjien on panostettava lasten ja nuorten palvelujen toimivuuteen varaamalla työlle sen vaatimat taloudelliset resurssit. Meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtään ainoa lasta, Aaltonen sanoo. 

Nuorten päihteillä oireilu huolestutti erityisesti poikia. Tyttöjen vastauksissa korostuivat mielenterveysongelmat. 

Kiusaaminen ja syrjintä huolestuttavat nuoria 

Kiusaaminen ja syrjintä nousivat mielenterveys- ja päihdeongelmien jälkeen nuorten suurimpien ongelmien listalle.  

"Meidän koulussa tulee helposti kiusatuksi jos erottuu yhtään joukosta eikä asialle kuulemma voi tehdä mitään kun kiusaajia on niin paljon." 

Kolmannes kyselyyn vastanneista koki, ettei koulussa uskalla olla oma itsensä. Reilu viidennes kaikista vastaajista oli joutunut pelkäämään kiusaamista tai syrjintää viimeisen vuoden aikana. Haavoittuvassa asemassa oleviin vähemmistöihin, erityisesti seksuaalivähemmistöihin, kuuluvat nuoret olivat kokeneet turvattomuutta ja kiusaamista muita nuoria enemmän. 

Vaikka kouluissa ja kunnissa tehdään kiusaamisen vastaista työtä, se nousee yhä uudestaan esiin yhtenä suurimmista ongelmista, kun lapsilta ja nuorilta kysytään heidän elämästään.  

– Kunnissa on varmistettava, että kiusaamisen vastaiset toimenpiteet oikeasti saavat aikaan muutosta. Lisäksi lapset ja vanhemmat on otettava mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön. Tällä tavalla on saatu hyviä tuloksia aikaan esimerkiksi UNICEFin Lapsiystävällisissä kunnissa, Aaltonen sanoo. 

Tyytymättömyyttä ilmastotekoihin ja omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa  

Ilmastonmuutokseen ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvät väitteet korostuivat myös tyytymättömyyden aiheina. Merkittävä osa vastaajista koki, että päätöksiä tekevät aikuiset eivät kuuntele ja ymmärrä nuoria päätöksiä tehdessään eikä edes omassa koulussa tai oppilaitoksessa pysty vaikuttamaan asioihin.  

”Nuoria ei kuulla ollenkaan. Puistoja poistetaan, kouluja lakkautetaan ja nuorilta leikataan.”  

– Lapset ja nuoret ovat kunnan ja hyvinvointialueen täysimääräisiä jäseniä. Koska heillä ei ole äänioikeutta, pitää kunnassa ja hyvinvointialueilla tehdä aktiivisesti töitä sen hyväksi, että lasten ja nuorten ääni tulee päätöksenteossa kuuluviin. Tähän tarvitaan rakenteita, hyviä käytänteitä ja osaamista, Aaltonen toteaa. 

Keskimäärin nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä 

Keskimäärin vastaajat olivat varsin tyytyväisiä elämäänsä. Tyytyväisimpiä oltiin ystäviin ja läheisiin aikuisiin.  

Kun nuoria pyydettiin mainitsemaan asioita, jotka ovat heille tärkeitä hyvän arjen ja elämän kannalta, eniten mainintoja saivat perhe ja läheiset, terveys ja hyvinvointi sekä vapaa-aika ja harrastukset. 

– Jo aiemmissa selvityksissä lapset ja nuoret ovat tuoneet esiin perheen ja läheisten merkityksen hyvän elämän varmistajana. Parasta tukea lapselle ja nuorelle on turvallisten aikuisten kiireetön läsnäolo, Aaltonen toteaa. 

Tytöt olivat keskimäärin tyytymättömämpiä kyselyssä kysyttyihin asioihin kuin pojat. Haavoittuvassa asemassa oleviin vähemmistöihin lukeutuvat vastaajat, erityisesti seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ja vähävaraisissa perheissä elävät, olivat tyytymättömämpiä kuin muut vastaajat. Esimerkiksi ilmastonmuutos huolestuttaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvia nuoria huomattavasti muita nuoria enemmän.  

Lisätietoja 

Tiedonkeruu toteutettiin 10.1.–4.2.2025. Kyselyn otos ei ole edustava. Vastaajissa painottuivat yläkoulussa (86 % vastanneista) opiskelevat sekä pienissä kaupungeissa ja taajamissa asuvat nuoret (49%). Vastanneista 55 prosenttia oli tyttöjä. Kyselyn toteutti Suomen OnlineTutkimus Oy. 

Suomen UNICEFin kysely nuorille: Hyvän elämän ja arjen ainekset (2025) 

Kursiivilla olevat sitaatit ovat suoria lainauksia nuorten kyselyyn jättämistä avoimista vastauksista. 

Lisätietoja ja Milla Aaltosen haastattelupyynnöt:  
Minna Suihkonen, Suomen UNICEF 
puh. 040 5511 055, minna.suihkonen@unicef.fi 

Mediatiedote                                                  Julkaisuvapaa heti

Tervetuloa Nuutajärven Lasikylän antiikki- ja keräilymessuille 22. maaliskuuta!

Lauantaina 22. maaliskuuta 2025 klo 10–16 Nuutajärven Lasikylän historiallinen Lasimakasiini täyttyy menneiden aikojen aarteista, kun järjestämme upeat antiikki- ja keräilymessut. Tapahtuma tarjoaa kävijöille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua laajaan valikoimaan antiikkiesineitä, keräilykohteita ja vintage-löytöjä, jotka tuovat historian osaksi nykypäivää.

Messuilla on mukana noin 60 myyntipöytää, joilta löytyy monipuolinen kattaus vanhoja esineitä, harvinaisuuksia ja nostalgisia löytöjä. Tämä on tilaisuus tehdä ainutlaatuisia hankintoja ja uppoutua menneiden aikojen tunnelmaan.

Nuutajärven Lasikylä on merkittävä osa Suomen lasitaiteen historiaa, ja sen ainutlaatuinen miljöö tekee tapahtumasta elämyksen. Messupäivän aikana kävijät voivat paitsi ihastella ja hankkia historiallisia esineitä, myös kohdata samanhenkisiä ihmisiä ja nauttia kauniista kulttuurimaisemasta.

Tapahtuma on avoin kaikille, ja sinne on vapaa pääsy. Antiikki- ja keräilymessut ovat kuin aikamatka, jossa esineet kertovat tarinoita ja herättävät muistoja.

Tervetuloa Nuutajärven Lasikylään!

Lisätiedot:

Lauri Laisi

lauri@nuutajarvenlasikyla.fi

Odotetut ja toivotut artistit lavalla tänä kesänä
Erityisesti suomipopin legendat Juha Tapio sekä Kaija Koo ovat yksiä eniten tapahtumaan toivottuja artisteja, ja elokuussa nämä toiveet käyvät vihdoin toteen. Molemmat artisteista ovat kertaalleen olleet festivaalin ohjelmistossa mukana, mutta peruuntuneet 2022 tapahtuman keskeyttäneen myrskytuulen sekä muiden syiden johdosta.

Kolmen päivän aikana lavalla nähdään myös uusi kiinnostava Rodeo trio, johon kuuluvat Anna Puu, Erin sekä Ida Paul. Kansainvälisistä esiintyjistä Vaasassa nähdään 90-luvun eurodance-musiikin tunnettuja nimiä, kuten ruotsalainen Pandora ja saksalainen Modern Talking Reloaded. Lisäksi mukana ohjelmistossa ovat Ressu Redford sekä Anna Eriksson - suomalaisten suosikit ikivihreiden takaa. Lisää ohjelmistoa julkaistaan kevään aikana!

Festivaalin taustalla uusi organisaatio
Vaasa Festivalin järjestäjänä toimii Nordic Live Productions, joka sai hiljattain uudet omistajat sekä hyväksytyn saneerausohjelman. Tapahtumayhtiö sai kahdeksan uutta osakkeenomistajaa, sekä tapahtuma-alan kokenutta asiantuntijaa. Uuden omistajiston mukana on luvassa jo tutuksi muodostunut Vaasa Festival kokemus, mutta uusilla mausteilla!

Tuttuna elementtinä tapahtumalle Strampen on jälleen osana festivaalialuetta, ja ravintolalta pystyy varata herkullisen ruokailun tapahtumapäiville. Vaasa Festival on K18, ja koko tapahtuma-alue on yhtenäistä anniskelualuetta.

Mediapankki
Lisätiedot:
Jens Lönnqvist
jens@nordiclive.fi
+358 40 841 3099

Nollatoleranssi syrjinnälle, häirinnälle ja epäasialliselle kohtelulle on yksi rakennusteollisuuden vastuullisuusohjelman keskeisistä tavoitteista. Sen saavuttamiseksi Rakennusteollisuus RT yhdessä jäsenyritystensä ja alan muiden toimijoiden kanssa muuttaa työkulttuuria sisältä päin.

Viikko 12 on syrjinnänvastainen viikko, jolla vietetään myös YK:n rasisminvastaista päivää 21. maaliskuuta. Tärkeän asian edistämiseksi Rakennusteollisuus RT on liittynyt mukaan valtioneuvoston Me puhumme teoin -kampanjaan, jolla halutaan luoda yhdenvertaista ja oikeudenmukaisempaa Suomea.

Sitoumus perustuu RT:n viime vuonna laatimaan rakennusteollisuuden vastuullisuusohjelmaan. Ohjelmassa on määritetty sekä tavoitteet, toimenpiteitä että mittarit eri vastuullisuusteemoille, joista yksi on monimuotoinen ja hyvinvoiva henkilöstö.

”Haluamme vahvistaa rakenteita ja työilmapiiriä, jotka saavat mahdollisimman monenlaiset ihmiset tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja viihtymään rakennusalalla. Meidän tulee kyetä takaamaan terveellinen ja turvallinen työympäristö kaikille henkinen hyvinvointi mukaan lukien”, vastaava juristi Ville Wartiovaara Rakennusteollisuus RT:stä sanoo.

Tämä on välttämätöntä myös alan veto- ja pitovoiman kannalta, koska alalle tarvitaan lähitulevaisuudessa huomattavissa määrin uusia osaajia. Rakennusalalla esimerkiksi naiset ovat ulkomaalaistaustaisten tavoin vähemmistöä. Alalla työskentelevistä naisia on noin kymmenesosa ja rakennustyömaiden työvoimasta viidennes on lähtöisin ulkomailta.

Wartiovaara kertoo, että vaikka parannettavaa on vielä paljon, niin alalla on edistytty merkittävästi esimerkiksi ulkomaalaisen työvoiman työehtojen ja kohtelun saamiseksi samalle viivalle suomalaisten kanssa. Monet käytännöt ovat syntyneet Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton yhteisestä aloitteesta ja ovat kansainvälisestikin edistyksellisiä.

Muutos vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä

Wartiovaaran kanssa rakennusteollisuuden vastuullisuusohjelmaa luotsaava johtaja Merja Vuoripuro toteaa käänteen vievän aikaa, mutta näkee sen yhtä mahdolliseksi ja todennäköiseksi kuin esimerkiksi työturvallisuuskulttuurissa parin viime vuosikymmenen aikana toteutuneen muutoksen. Tästä on saatu myös oppia, millä keinoin asenteita saadaan muokattua.

”Se vaatii johdon esimerkkiä, yhteisiä periaatteita ja ohjeita, epäkohtiin puuttumista, koulutusta, viestintää ja vuoropuhelua. Yhdenvertaisuus sinällään ei maksa mitään eikä ole keneltäkään pois. Kyse on vain yksinkertaisesti välittämisestä – arvostavasta suhtautumisesta kanssaihmisiin ja erilaisuuden kunnioittamisesta”, Vuoripuro painottaa.

”Jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja kokea tulevansa hyväksytyksi työyhteisön yhdenvertaisena jäsenenä riippumatta taustastaan tai ominaisuuksistaan. Tämä koskee niin ikää, sukupuolta, etnistä taustaa, koulutusta, seksuaalista suuntausta, mielipiteitä, arvoja kuin vaikka uskontoakin.”

Me puhumme teoin -kampanja perustuu valtioneuvoston eduskunnalle antamaan tiedonantoon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kampanja kutsuu kaikki yhteisöt, yritykset, järjestöt ja organisaatiot mukaan rakentamaan rasismista vapaata Suomea konkreettisin teoin. Kampanja kestää nykyisen hallituskauden loppuun saakka.

Rakennusteollisuuden rasismin vastainen sitoumus toimenpiteineen ja mittareineen on tehty ja julkaistu Sitoumus2050-palvelussa, jossa voi myös seurata sen toteutumista. Lisää tietoa kampanjasta on sivulla toimirasismiavastaan.fi.

Lisätietoja

Ville Wartiovaara, vastaava juristi
ville.wartiovaara@rt.fi
+358 40 564 7939

Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja
merja.vuoripuro@rt.fi
+358 40 587 2642

Porvoon kaupunki tiedottaa 17.3.2025

Porvoon 3.-luokkalaiset kokoontuvat valtiopäivätanssiaisiin

Toisin kuin monessa muussa kaupungissa, Porvoossa ei ole valittu itsenäisyyspäivää koululaisten tanssiaisten ajankohdaksi, vaan sen sijaan Porvoossa tuodaan esille kaupungin omaa historiaa.

Porvoon 3.-luokkalaiset pääsevät juhlatunnelmaan 21. maaliskuuta, kun lähes 700 oppilasta ja opettajaa kokoontuvat lasten valtiopäivätanssiaisiin. Tapahtuma järjestetään Urheiluhallissa, koulupäivän yhteydessä, osana kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuuripolkua.

Lasten tanssiaisten esikuvana toimii Porvoon valtiopäivien yhteydessä vuonna 1809 järjestetyt tanssiaiset. Tanssiaisissa on liveorkesteri, pientä tarjoilua ja tanssin vilinää.

Oppilaat ja opettajat ovat alkuvuoden aikana harjoitelleet tansseja kouluissa. Opettajille suunnattujen tanssiharjoitusten lisäksi tukena on ollut Porvoon kansantanssijoiden kanssa kuvatut tanssivideot. Virittäytyäkseen tunnelmaan ovat koulut saaneet tilaa maksuttomia valtiopäiväaiheisia luentoja Porvoon museolta.

- Oppilaiden mielestä osallistuminen tapahtumaan on jännittävää ja hauskaa. On hieman pelottavaa vierailla paikassa, jossa ei ole koskaan ennen käynyt. Jotkut tanssit tuntuvat vaikeilta, mutta me pystymme siihen! Tuntuisi vähän nololta, jos joku katsoisi, kun tekee virheen, ottaa väärän askeleen tai menee väärään suuntaan, mutta olemme harjoitelleet ahkerasti ja olemme innoissamme, sanoo Theresa Rajala, Vårberga skolanin opettaja.

Juhliin osallistuvat myös kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander, jotka toivottavat jokaisen juhlijan tervetulleeksi kätellen. Jos ei halua kätellä, voi heitä tervehtiä kumartaen tai niiaten. Juhlan avaa kaupunginjohtajan puhe.

Tapahtuman tuottaa Porvoon kaupungin kulttuuripalvelut. Tanssiaisissa ovat mukana myös Porvoon seudun musiikkiopisto, nuorisopalvelut ja Porvoon kansantanssijat. Tapahtuman juontaa Jenny Törnroos ja Hannele Tenhovuori.

Lasten tanssisisiin ei ole yleisöpaikkoja. Vuodesta 2025 alkaen tanssiaisista ei enää kuvata livestriimiä. Syy tähän on oppilaiden kuvauskieltojen lisääntyminen. Koska kyseessä on ennen kaikkea livetapahtuma ja monelle pienelle juhlijalle iso hetki, haluaa kaupunki turvata juhlavieraiden oikeuden yksityisyyteen ja antaa heidän keskittyä juhlimiseen.

Lisätietoa: https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/lapsille-ja-koululaisille/lasten-tanssiaiset/

Tapahtuma on suljettu ulkopuolisilta. Lehdistö on tervetullut paikan päälle. Lehdistön edustajia pyydetään olemaan yhteydessä tapahtuman tuottajaan, jos halutaan tulla paikan päälle. Lehdistöltä toivotaan mahdollisuuden mukaan juhlallisempaa pukeutumista.

Tapahtumaan osallistuu lapsia, joita ei saa kuvata.

*****

Borgå stad informerar 17.3.2025

Borgås tredjeklassister samlas för lantdagsbal

Till skillnad från många andra städer har Borgå inte valt självständighetsdagen som festhögtid för skoleleverna. I stället lyfter Borgå fram stadens egen historia.

Borgås tredjeklassare kommer i festlig stämning den 21 mars, då närmare 700 elever lärare deltar i barnens lantdagsbal. Evenemanget, som äger rum i Idrottshallen under skoldagen, ordnas som en del av stadens plan för kulturfostran, Kulturstigen.

Barnens bal är inspirerad av balen som ordnades under Borgå lantdag år 1809 och bjuder på levande orkester, servering och dansvimmel.

Elever och lärare har övat på danser i skolorna under början av året. Förutom dansövningar för lärare har de fått stöd av dansvideor som producerats tillsammans med Borgå folkdansare. För att komma i stämning har skolorna också kunnat boka kostnadsfria föreläsningar med lantdagstema av Borgå museum.

- Eleverna tycker det känns spännande, men också roligt. Känns lite skrämmande att besöka en plats man inte har varit till tidigare. Några danser känns svåra, men vi klarar det! Kommer att kännas lite pinsamt om någon just tittar på dig när du gör fel, tar fel fot eller går åt fel håll, men vi har övat flitigt och är förväntansfulla, säger Theresa Rajala, som är lärare i Vårberga skola.

I balen deltar även Borgås stadsdirektör Jani Pitkäniemi och stadsfullmäktiges ordförande Mikaela Nylander. De önskar varje gäst välkommen med en handskakning. Om man inte känner för att skaka hand, kan man hälsa på dem genom att buga eller niga. Festen inleds med stadsdirektörens tal.

Barnens bal produceras av Borgå stads kulturtjänster. I evenemanget medverkar också Borgånejdens musikinstitut, stadens ungdomstjänster och Borgå folkdansare. Jenny Törnroos och Hannele Tenhovuori är programledare.

Evenemanget är stängt för publik. Från och med i år strömmas inte balen längre. Orsaken är det stigande antalet fotograferingsförbud bland elever. Eftersom lantdagsbalen först och främst är ett liveevenemang och en stor upplevelse för många av de små hedersgästerna, vill staden skydda deras integritet och låta dem fokusera på feststämningen.

Tilläggsinformation: https://www.porvoo.fi/sv/kultur-och-fritid/kultur/for-barn-och-skolelever/barnens-bal/

Evenemanget är stängt för utomstående. Pressen är välkommen på plats. Vänligen meddela oss om er närvaro på förhand. Av pressen önskas, vid mån om möjlighet, festligare klädsel.

I evenemanget deltar barn som berörs av fotograferingsförbud.

Porvoon kaupunki tiedottaa 17.3.2025

Kaupunginhallituksen päätökset 17.3.2025

Sydkustens landskapsförbund:n vuosikokous 2025

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti nimetä jäsenet ja varajäsenet Sydkustens landskapsförbund kokoukseen:

• Ron Liljendal
• Anita Spring, varajäsen Ove Blomqvist
• Seppo Ijäs, varajäsen Jeanette Broman 

Kaupunginhallituksella ei ole huomauttamista esityslistalla olevien asioiden suhteen.

Sydkustens landskapsförbund r.f. pitää vuosikokouksensa 24.4.2025. Sydkusten toimii jäsenkuntien ja yhteistyötahojen kanssa sen hyväksi, että ruotsinkielisen väestön mahdollisuus saada ruotsinkielistä koulutusta ja kulttuuria säilyy kansallisesti täysipainoisella tasolla. Jäsenkuntia ovat Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kaksikieliset kunnat, yhteensä 16 kuntaa.

Asunto Oy Kissansalmentie 2–4 osakekannan osto

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että

• Porvoon kaupunki ostaa Asunto Oy Kissansalmentie 2–4, asunto A (0756171-6) osakkeet 1–50 hintaan 315 000 euroa
• Porvoon kaupunki ostaa Asunto Oy Kissansalmentie 2–4, asunto B (0756171-6) osakkeet 51–100 hintaan 320 000 euroa ja valtuuttaa toimitilajohtajan allekirjoittamaan molempien asuntojen A ja B kauppakirjat.

Lue tiedote 12.3.2025: https://www.porvoo.fi/uutiset/kaupunki-ostamassa-paritalon-tolkkisista-pilaantuneiden-maiden-vuoksi/

Valtuustoaloitteet ja kuntalaisaloitteet

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti antaa kaupunginvaltuustolle tiedoksi liitteen mukaisen koonnin valtuustoaloitteiden käsittelyn tilanteesta.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa kuntalaisaloitteiden koonnin uudelleen valmisteltavaksi.

Muut asiat

Muut asiat kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esitysten mukaisesti.

Kaupunginhallituksen esityslista: https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=1

*****

Borgå stad informerar 17.3.2025

Stadsstyrelsens beslut 17.3.2025

Sydkustens landskapsförbund rf:s årsmöte 2025

Stadsstyrelsen beslutade enhälligt välja representanter och ersättare till Sydkustens landskapsförbund r.f:s förbundsmöte:

• Ron Liljendal
• Anita Spring, ersättare Ove Blomqvist
• Seppo Ijäs, ersättare Jeanette Broman

Stadsstyrelsen har ingenting att anmärka på mötets föredragningslista.

Sydkustens landskapsförbund r.f. håller sitt årsmöte 24.4.2025. Sydkusten verkar tillsammans med medlemskommunerna och samarbetsparter för att den svenska befolkningens tillgång till kultur och utbildning på svenska upprätthålls på fullgod nationell nivå. Medlemskommunerna är de tvåspråkiga kommunerna i Nyland och Egentliga Finland, sammanlagt 16 kommuner.

Asunto Oy Kissansalmentie 2–4 köp av aktiestock

Stadsstyrelsen beslutade enhälligt att

• Borgå stad köper aktierna 1–50 i Asunto Oy Kissansalmentie 2–4, lägenhet A (0756171-6) för 315 000 euro.
• Borgå stad köper aktierna 51–100 i Asunto Oy Kissansalmentie 2–4, lägenhet B (0756171-6) för 320 000 euro och befullmäktigar lokalitetsdirektören att underteckna köpebreven för båda bostäderna A och B.

Läs meddelandet 12.3.2025: https://www.porvoo.fi/sv/nyheter/staden-i-fard-med-att-kopa-ett-parhus-i-tolkis-pa-grund-av-fororenad-mark/

Uppföljning av fullmäktigemotioner och kommuninvånarnas initiativ

Stadsstyrelsen beslutade att ge stadsfullmäktige för kännedom sammanfattningen av behandlingen av fullmäktigemotioner enligt bilagan.

Stadsstyrelsen beslutade enhälligt återremittera sammanfattningen av behandlingen av kommuninvånarnas initiativ för ny behandling.

Övriga ärenden

I de övriga ärendena beslutade stadsstyrelsen enhälligt enligt beslutsförslagen.

Stadsstyrelsens föredragningslista: https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=85

Sinfonia Lahti 75 vuotta ja Sibeliustalo 25 vuotta -juhlakonsertit soitetaan ke 19.3. ja to 20.3.2025 Sinfonia Lahden ylikapellimestari Dalia Stasevskan johdolla

Sinfonia Lahti ja Sibeliustalo ovat yhdessä kasvaneet kansainväliseksi käsitteeksi. Voidaan sanoa, että ilman Sinfonia Lahtea ei olisi myöskään Sibeliustaloa. Kansainvälisesti tunnetulle ja korkeatasoisesti kehittyneelle orkesterille haluttiin akustisesti soiva sali, yksi maailman parhaimmista.

”Sinfonia Lahdesta on 75 vuoden aikana tullut yksi Suomen parhaimmista orkestereista ja kansainvälisesti tunnustettu Sibelius-orkesteri. Orkesterin nousu Lahden ihmeeksi on vaatinut jokaiselta ennakkoluulotonta ja tinkimätöntä asennetta ja tällä asenteella jatketaan edelleen”, kertoo orkesterin intendentti Maija Kylkilahti ja jatkaa: ”Sibeliustalon avaaminen 25 vuotta sitten toi orkesterille akustisesti maailman parhaan kodin ollen soinnillaan yksi orkesterin soittimista.”

Paljon onnea, Lahti! -juhlakonsertteihin on Dalia Stasevska valinnut vaikuttavan ohjelman. Konsertin aloittaa lahtelaislähtöisen Sauli Zinovjevin orkesterisävellys an adagio. Säveltäjä, taiteen akateemikko Kaija Saariahon teosluetteloon kertyi yli sata teosta, viimeisenä trumpetisti Verneri Pohjolalle sävelletty trumpettikonsertto HUSH. Solisti Verneri Pohjola kuvaa konserttoa vahvatunnelmaiseksi ja riipaisevaksi: ”Tulkitsen teoksen kertovan Saariahon elämän viimeisistä vaiheista, siitä, miten haurasta ja rajallista elämä on. Siinä ovat läsnä ihmisen elämän merkitys ja tarkoitus”.

Juhlakonsertit huipentuvat Dalia Stasevskan johdolla Jean Sibeliuksen mestariteokseen Kullervoon. Itseoikeutetusti kuorona on Ylioppilaskunnan Laulajat. Ensi kertaa järisyttävä Kullervo kuultiin Sibeliustalossa yhdessä YL:n kanssa syksyllä 2000 Osmo Vänskän johdolla, ja siitä lähtien Sinfonia Lahti & YL ovat niittäneet mainetta Kullervo-esityksillä. Syntymäpäiväkonserteissa Kullervon solisteina loistavat sopraano Miina-Liisa Värelä ja baritoni Ville Rusanen. 

Molempina iltoina ennen konsertteja järjestetään Johdatus konserttiin -tilaisuus, jossa kuullaan Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkön juhlapuhe otsikolla Elämä vaatii taidetta. 

Konserttipäivien juhlallisuudet alkavat Juhlavuoden talokierroksilla, joissa tutustutaan Sibeliustalon historiaan ja arkkitehtuuriin sekä erityisesti Sinfonia Lahteen. Metsähallissa voi tutustua Sibeliustalo 25-juhlanäyttelyyn. Juhlan kunniaksi Sibeliustalo sekä Lahden radiomastot valaistaan oranssilla molempina iltoina. 

Ke 19.3. & to 20.3.2025 Sibeliustalo
PALJON ONNEA, LAHTI!
Sinfonia Lahti 75 vuotta & Sibeliustalo 25 vuotta
Sinfonia Lahti
Dalia Stasevska, kapellimestari
Verneri Pohjola, trumpetti
Miina-Liisa Värelä, sopraano
Ville Rusanen, baritoni
Ylioppilaskunnan Laulajat

Sauli Zinovjev: an adagio
Kaija Saariaho: Trumpettikonsertto HUSH
Jean Sibelius: Kullervo

Klo 16.30 Juhlavuoden talokierros
Klo 17.30 Johdatus konserttiin
Juhlapuhe: Elämä vaatii taidetta
Kaisa Rönkkö, johtaja, Taiteen edistämiskeskus

Tiedustelut
Intendentti
Maija Kylkilahti
050 518 4486
maija.kylkilahti@lahti.fi 

AmisGaala on monialainen opiskelijatapahtuma, johon osallistuu eri alojen opiskelijoita Luksian kampuksilta. Tapahtuma edistää yhteisöllisyyttä ja ammatillista ylpeyttä, ja sen avulla halutaan myös tuoda esiin ammatillisen koulutuksen monipuolisuus ja arvostus.

AmisGaala - Taustaa ja ideologiaa

AmisGaalan alkuperä juontaa juurensa Savon ammattiopistoon, jossa ensimmäinen tapahtuma järjestettiin huhtikuussa 2023. Luksian ensimmäinen AmisGaala tanssittiin keväällä 2024. Tapahtuma on saanut positiivista palautetta, ja sen suosio on kasvanut nopeasti.

AmisGaala on opiskelijalähtöinen juhla, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden juhlia ammattiylpeyttä, osaamista ja tulevaa ammattiuraa. Se tarjoaa tilaisuuden kokea tärkeä hetki elämässään ja samalla vahvistaa ammatillista identiteettiään.

Tapahtuman myötä halutaan edistää yhteisöllisyyttä ja tuoda esiin ammatillisen koulutuksen tärkeys ja arvostus.

Lisätiedot
Päivä Lahti
yhteisökoordinaattori
puh. 044 369 6692
paivi.lahti@luksia.fi

Kuvagalleria 2024 >

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki
Vainio Ulla-Kirsikka, kaupunginjohtaja

Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki
Kuoksa Risto, lukion rehtori                                                         

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristi
Aho Johanna,  riskienhallintapäällikkö                                       

Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi
Tuononen Tarja, Palvelupäällikkö
Turunen Anu, lukion opinto-ohjaaja
                 
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan mitali
Kantola Leena, suunnittelija                                                         
Mänty Anne, varhaiskasvatuksen asiantuntija                        
Rantanen Pasi , asiakaspalvelupäällikkö
Holappa Tiina, asiantuntija
Kämäräinen Heikki, laaduntarkastaja
Polojärvi Marjaana, koulusihteeri                                                                          
Suopajärvi Katja, asiantuntija

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan mitali sekä Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki
Väänänen Paula, asiakasvastaava                                              

Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki
Salminen Sirpa, sisäinen tarkastaja

Väylävirasto aloittaa Joensuun kanavasillan betonirakenteiden peruskorjauksen maaliskuun lopussa. Remontin aikana silta ei ole ajoneuvoliikenteen käytössä. Kävelijät ja pyöräilijät voivat käyttää siltaa remontin aikana.

Joensuun kanavasillan betonirakenteiden peruskorjaus alkaa maanantaina 31.3.2025. Sillan peruskorjauksessa Väylävirasto uusii muun muassa kannen pintarakenteita, reunapalkkeja ja kaiteita. Ajorata sillan kohdalla muutetaan metrin kapeammaksi.

Remontti vaikuttaa liikenteen reitteihin. Remontin aikana Joensuun kanavasilta ei ole ajoneuvoliikenteen käytössä. Järjestämme kiertotiejärjestelyt muiden siltojen kautta. Kiertoa ajoneuvoliikenteelle tulee muutamia satoja metrejä. Kevyt liikenne pääsee kulkemaan sillan yli koko remontin ajan.

Remontin arvioidaan valmistuvan kesän aikana. Kanavasillan yksi kaista avataan ajoneuvoliikenteelle 1.6.2025. Toinen kaista avataan viimeistään 1.8.2025.

Korjaustöiden vuoksi Joensuun sulku avataan vesiliikenteelle poikkeuksellisesti vasta 30.5.2025.

Joensuun kanavasillan peruskorjauksen urakoitsijana on Savon Kuljetus Oy.

Joensuun kanavasilta on valmistunut vuonna 1973.

Lisätietoa

Tommi Rättö
projektipäällikkö
Väylävirasto
tommi.ratto@vayla.fi
p. 029 534 3424

Virkistävät juomatiiviisteet tuovat vaihtelua ja erilaisia makuja päivittäiseen janojuomiseen. Erityisesti kesähelteillä on tärkeää huolehtia kehon nestetasapainosta ja juoda riittävästi. ZERoh-juomatiiviisteet ovat täydellinen valinta esimerkiksi mökille ja veneelle, rantapäiviin koko perheen kesken, grillijuhliin raikkaiksi juomavaihtoehdoiksi tai treenin jälkeen palauttamaan kehon nestetasapainoa.

ZERoh!-juomatiivisteet sopivat monipuoliseen käyttöön ja koko perheelle. Ne ovat riittoisia, sillä ZERoh!-juomatiivisteet sekoitetaan seitsemään osaan vettä tai kuplavettä. Valmiin juoman voimakkuutta voi itse säädellä. ZERoh!-juomat on valmistettu luonnollisista aromeista ja väreistä, eivätkä ne sisällä sokeria tai kaloreita. Juomissa käytetään makeutusaineena sukraloosia ja stevioliglykosidia (uute Stevia Rebaudiana -kasvista.)

ZERoh!-uutuudet kaupoissa huhtikuussa

Huhtikuussa kauppoihin tulevat ZERoh!-uutuusmaut ovat päärynämehujää ja metsämansikka, joissa molemmissa maistuu kesä. Päärynämehujäätiiviste yhdistää täyteläisen makeuden ja keveyden, joka hurmaa niin lapset kuin aikuiset. Metsämansikkatiiviste tuo herkullisen vivahteen ja kesän makuelämykset suoraan lasiin ilman turhia kaloreita. Tuotteiden suositushinta on 4,50 euroa.

 

Tarjoiluvinkki: Jäätelö

Marjoja tai hedelmiä makusi mukaan
2 dl rahkaa
1 tl vaniljajauhetta
3–6 rkl ZERoh! -juomatiivistettä

Sekoita ainekset ZERoh-tiivisteen kanssa. Kaada jäätelömuotteihin ja pakasta. Tarjoile herkulliset ja raikkaat jäätelöpuikot!

Tuotetiedot:
ZERoh! Metsämansikka juomatiiviste 0,8 l
ZERoh! Päärynämehujää juomatiiviste 0,8 l

Ravintosisältö / 100 ml valmista juomaa: Energia 3,2 kJ/0,7 kcal, rasva 0 g, josta tyydyttynyttä 0 g, hiilihydraatti 0 g, josta sokereita 0 g, proteiini 0 g, suola 0 g
Laimennus: 1+7 (yhteensä 6,4 litraa juomaa yhdestä tiivistepullosta)

Tuotteet valmistaa Lerum AS Norjassa. Suomessa ZERoh!-tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista vastaa Conaxess Trade Finland.

Lisätietoja:
Oy Conaxess Trade Finland AB
Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki
www.conaxesstrade.com/fi
www.zeroh.fi