– Yli 100 maata ympäri maailmaa tässä maailmantilanteessa kokoontuu iloisen asian parissa yhteen. Jokainen Sisujengin jäsen tulee muistamaan nämä kisat varmasti ikuisesti. Päällimmäisenä mieleen nousee yhteenkuuluvuuden tunne, niin Sisujengissä kuin koko maailman Special Olympics -perheen kesken, joukkueenjohtaja Timo Pelkonen sanoo.

Pelkonen kehuu Sisujengiä, joka näytti hienoja ja sisukkaita urheilusuorituksia kisojen alusta loppuun.

– Urheilijoiden itsenäisyys ja omatoimisuus sekä usko itseen kasvoivat kisojen aikana. Oli mielettömän hienoa nähdä urheilijat isoilla isoille areenoille näyttämässä taitojaan, joita on harjoituksissa vuosia treenattu. Iso kiitos meidän valmentajille, jotka tukivat urheilijoita ja myötäelivät heidän kanssaan koko pitkän kisareissun, sekä myös apulaisjoukkueenjohtaja Anni Pohjanvirralle ja joukkueen lääkäri Henri Karviselle, Pelkonen sanoi.

Sisujengiä kannusti ja talvimaailmakisoihin tutustui myös liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.  Hän on Suomen ensimmäinen liikunnasta ja urheilusta vastaava ministeri, joka on vieraillut Special Olympics -talvimaailmankisoissa.

”Konkarit auttoivat ensimmäistä kertaa mukana olevia”

Suomen 34 urheilijan Sisujengille viikko toi unohtumattomien elämysten ja uusien kokemusten lisäksi 19 mitalia. Kultaa voittivat Unified-salibandyjoukkue, taitoluistelija Ville Nuottajärvi ja maastohiihtäjä Ville Mäntynen.

Suomen Unified-salibandyjoukkue ei hävinnyt turnauksessa ainuttakaan ottelua. Yhtenäiseksi hitsautunut ryhmä pääsikin lauantaina juhlimaan tavoiteltua mestaruutta. Kokemus oli innostava myös joukkueen partneripelaajille, kuten jyväskyläläiselle Laura Lahtiselle.

– Lähdin tosi innolla mukaan, ja tämä on ylittänyt odotukset. Yhtenäisyys, kannustus, positiivisuus, iloisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, Lahtinen luetteli viikosta mieleen jääneitä asioita.

Sisujengin maastohiihtäjät nappasivat 10 hengen joukkueella Pragelaton laduilla 11 mitalia. tamperelainen Ville Mäntynen otti 5 kilometrillä kultaa ja 10 kilometrillä pronssia, tamperelainen Anni Aalto 10 kilometrillä hopeaa ja 5 kilometrillä pronssia, imatralainen Teemu Toiviainen 5 kilometrillä pronssia, hyvinkääläinen Jaakko Mikkonen hopeaa 2,5 kilometrillä ja kilometrillä, kangasalainen Veli-Matti Putila hopeaa 500 metrillä ja pronssia kilometrillä ja espoolainen Vilma Koskinen pronssia 500 metrillä ja kilometrillä.

Sisujengin keräämien Suomen mitaleiden ohella Veli-Matti Putila sai myös yhden henkilökohtaisen mitalin lisää osallistuessaan hiihdon 4 x 1 kilometrin viestiin osana kansainvälistä joukkuetta, joka ylsi kisassaan pronssisijalle.

Sisujengin hiihtojoukkueessa oli kuusi talvimaailmankisojen ensikertalaista.

– Yhteishenki oli joukkueella hyvä, konkariurheilijat auttoivat ja neuvoivat ensimmäistä kertaa mukana olevia. Kisoissa nähtiin suuria tunteita, niin onnistumisia kuin pettymyksiäkin, mutta kaikesta selvittiin urheilijoiden avoimuuden ja keskustelujen kautta, hiihtovalmentajat Ville Sampolahti, Jenni Hämäläinen, Reetta Juntunen ja Eeva Nyberg kehuivat.

Kantonen: ”Nämä kisat ovat antaneet paljon”

Alppihiihdossa mitaleita tuli sekä suurpujottelun että pujottelun laskeneelle yhdeksän hengen joukkueelle suurpujottelusta: kankaanpääläinen Roosa Kukkumäki ylsi hopealle, tamperelainen Tinja Vatanen pronssille ja turkulainen Tatu Kantonen pronssille.

Tinja Vatanen oli iloisesti yllättynyt voitettuaan suurpujottelussa pronssia, mutta ennen kaikkea hän viihtyi alppihiihtäjien joukkueessa.

– Olemme tsempanneet ja kannustaneet toisiamme, sillä saan jännityksen pois. On ollut hyvä mieli ja fiilis, ykköslajinaan uintia pitävä Vatanen sanoo.

Toiselle suurpujottelun pronssimitalistille Tatu Kantoselle vuorilla kilpaileminen oli uusi ja innostava kokemus.

– Nämä kisat ovat antaneet paljon. Mukavat rinteet, hyvä tunnelma. Hyvällä jengillä olemme tehneet hyvää tulosta. Olemme nauraneet paljon, olemme olleet yhtenäinen jengi, Kantonen sanoi.

Lumilautailussa vierumäkeläinen Adrian Frantsi oli Sisujengin ainoa edustaja. Frantsi nappasi kisoista joukkueen ensimmäisen mitalin, hopean suurpujottelussa, ja supersuurpujottelusta myöhemmin viidennen sijan.

– Hän on ollut erittäin innostunut kaikesta mitä tapahtuu. Hienosti meni, valmentajan Juha Kantonen kehui yhden hengen lumilautailujoukkuetta.

Taitoluistelijaveljeksille mitalit ensimmäisistä ulkomailla tehdyistä kisasuorituksista

Sisujengissä oli kokeneempien urheilijoiden lisäksi monia maailmankisojen ensikertalaisia, joista taitoluistelijaveljekset Ville ja Iiro Nuottajärvi kilpailivat ensimmäistä kertaa ulkomailla.

Seinäjokelaiset suorittivat vapaaohjelmansa hienosti ja saivat myös mitalit. Ville Nuottajärvi voitti luokassaan kultaa, Iiro Nuottajärvi omassa luokassaan hopeaa.

– Varmasti he saivat näistä kisoista tosi paljon rohkeutta, taitoluisteluvalmentaja Eveliina Haapala sanoo.

Haapalalle jäi kisoista mieleen erityisesti hyvä urheiluhenki ja yhteisö.

– Kaikki olivat samassa piirissä kannustamassa toisiaan ja jakamassa ajatuksia, Haapala sanoi.

Lumikenkäilyssä paineltiin 100 metrillä Special Olympics -urheilijoiden SE-vauhtia, kun lahtelainen Aleksi Timonen pinkoi 16,97 ja oli neljäs. 200 metrillä Timonen oli kuudes. Sisujengin toinen lumikenkäilijä Janette Teerenmaa, hänkin Lahdesta, oli 200 metrillä kuudes ja 100 metrillä viides.

Valmentaja Mika Valavuori kehui kaksikkoa.

– Kokonaisuutena tämä on ollut erittäin hyvä kilpailureissu. Pientä viilaamista vielä vähän tekniikkaan niin Suomessakin päästään ensimmäisen kerran 15 sekunnin pintaan 100 metrillä, Valavuori kehui.

Moni Sisujengin urheilija sai Italiaan läheisensä seuraamaan kisojaan. Perheohjelma olikin jälleen keskeinen osa Special Olympics -maailmankisoja. Vahvalla kokemuksellaan toimintaa pyörittivät ja perheitä omissa matkajärjestelyissään auttoivat perhekoordinaattorit Matti Putila ja Helvi Hellsten.

Väsynyt mutta iloinen joukkue palasi Suomeen sunnuntaina – ”Te olette esikuvia ja esimerkkejä”

Sisujengin talvimaailmankisat 2025 paketoitiin sunnuntaina 16.3. Helsinki–Vantaan lentokentällä, minne väsynyt mutta onnellinen joukkue palasi pitkän kisaviikon ja matkustuspäivän päätteeksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajana Tiina Kivisaari, Special Olympics -toimintaa Suomessa pyörittävän Paralympiakomitean johto sekä Special Olympics Athlete Leader -urheilijat Julia Fonsén, Inka Kolhinoja ja Wivan Atrila toivottivat menestyksekkään joukkueen tervetulleeksi takaisin kotimaahan.

– Jokaiselta teiltä Torinon urheilijalta on vaatinut merkittävästi työtä, keskittymistä ja tahdonvoimaa, että on päässyt eteenpäin ja sitten tiukassa paikassa kisassa pystynyt osoittamaan oman parhaansa, oli se sitten menestyksen hetki tai sellainen hetki, jona kaikki ei suju ihan niin kuin olisi toivonut, sanoi Tiina Kivisaari kiitospuheessaan, ja jatkoi:

– Oma paras usein riittää, ja kun vielä pystyy oman parhaansa ylittämään, kuten teistäkin on moni nyt tehnyt, se on aina ihan huikeaa.

Samalla lennolla joukkueen kanssa Suomeen palannut Paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio halusi nostaa esiin, miten tärkeää on se, että Sisujengi on tälläkin kertaa onnistunut yhdessä.

– Se yhteisöllisyys ja ilo, mikä tästä joukkueesta paistaa, on esimerkkinä meille kaikille. Olemme teistä ihan valtavan ylpeitä. Oli teillä mitaleita kaulassa tai ei, se miten olette toimineet yhdessä toisianne kannustaen ja se ilo mikä teistä näkyy – niistä voi ihan jokainen suomalainen ottaa oppia. Te olette esikuvia ja esimerkkejä, ja teidän kauttanne viedään eteenpäin yhdessä vielä parempaa Suomea. Jatketaan liikkumista ja urheilua!

Urheiluvaikuttajina kehitysvammaisten ihmisten urheilua edistävät Special Olympics Athlete Leaderit Julia Fonsén ja Inka Kolhinoja kiteyttivät kotimaassa joukkuetta seuranneiden tunnelmat:

– Teistä löytyy sisukkuutta. On todella suuri kunnia ottaa teidät täällä vastaan mitalien kera. Hyvä Suomi!

Seuraavan kerran Sisujengi kootaan Chilessä vuonna 2027 järjestettäviin kesämaailmankisoihin. Seuraavat talvimaailmankisat järjestetään Sveitsissä vuonna 2029.

Special Olympics Finlandin Torino 2025 -kisasivusto

Artikkelikuvapari: Special Olympics Europe Eurasia (SOEE).

Sisujengin kuvaajien Toivo Laihon ja Heidi Lehikoisen kuvia vapaaseen journalistiseen käyttöön löytyy ja täydentyy kuvapankkiimme tänne

Salasana: paramedia, mainitsethan kuvaajan nimen aina kuvia käyttäessäsi.

Lisätietoa:

Urheilijoiden haastattelupyynnöt ja taustatiedot alkuviikosta 17.–19.3.:

Timo Mäkynen
Kumppanuuspäällikkö
Special Olympics Finland /
Suomen Paralympiakomitea
timo.makynen@paralympia.fi
+358 40 159 8199

Kuvapankkiin ja sivustoihin ja muuhun saatavilla olevaan materiaaliin liittyvät asiat alkuviikosta 17.–19.3.:

Aino Griinari
Viestinnän ja markkinoinnin tuottaja
Special Olympics Finland /
Suomen Paralympiakomitea
aino.griinari@paralympia.fi
+358 44 730 7220

20.3. eteenpäin:

Jasmin Koskinen
Viestintäpäällikkö
Special Olympics Finland /
Suomen Paralympiakomitea
jasmin.koskinen@paralympia.fi
+358 50 553 5667

Sairauspäivärahan leikkaus ja julkisen terveydenhuollon haasteet lisäävät tarvetta varautua vakavaan sairauteen taloudellisesti. Viisi prosenttia suomalaisista kertoo harkinneensa vakuutusturvaa luettuaan julkisuuden henkilöiden sairastumisista. LähiTapiolassa vakuutusturvan myynti on kasvanut kymmenillä prosenteilla vuodessa koko 2020-luvun.

Viime vuosina moni suomalaisille tuttu henkilö on kertonut vakavasta sairaudestaan julkisesti. Lehdissä ja sosiaalisessa mediassa jaetut sairastarinat näkyvät myös vakuutusyhtiöissä. Viisi prosenttia LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn* vastanneista sanoi harkinneensa tai päättäneensä ottaa vakuutusturvan vakavan sairauden varalle luettuaan jonkun julkisuuden henkilön sairastumisesta (ks. liite 1). Suomen väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaa noin 280 000 ihmistä.

– Meistä joka viides kohtaa vakavan sairauden työuransa aikana. Silti aika harva puhuu sairastumisesta, ja monen sairauden ympärillä velloo vielä vaikenemisen kulttuuri. Se, että joku julkisuuden henkilö kertoo vakavasta sairastumisestaan avoimesti, antaa sairaudelle kasvot. Pelottava asia tulee lähelle ja muuttuu – jos ei hallittavaksi – niin ainakin asiaksi, johon voi varautua. On todella tärkeää, että näistä asioista uskalletaan puhua, sanoo johtaja Eeli Hulmi LähiTapiola Henkiyhtiöstä.

LähiTapiolasta vakavan sairauden turvaa ostettiin viime vuonna 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kyse ei ole yksittäisestä piikkivuodesta, vaan vakuutusturvan myynti on kasvanut lähes 30 prosenttia vuodessa koko 2020-luvun.

– Suomalaisten luotto terveyspalveluihin on rapautunut viime vuosina. Kyselytutkimuksemme mukaan 47 prosenttia suomalaisista piti erikoissairaanhoidon palveluja riittävinä viime vuoden lopulla, kun vielä vuonna 2021 osuus oli 66 prosenttia. Tämä näkyy vakuutusyhtiöissä siinä, että terveysvakuutuksia ostetaan enemmän kuin ennen ja myös käytetään paljon. Vakavan sairauden turvan kasvava kysyntä on osa tätä trendiä. Jos hoito viivästyy ja toipuminen lykkääntyy, pitenee myös sairausloma. Silloin oma talous voi olla vaakalaudalla, ja tähän suomalaiset haluavat nyt varautua, Hulmi pohtii.

Vuoden sairausloma tietää 3 000 euron kuukausipalkalla kymppitonnin tulonmenetystä

Vaikka kaikki kääntyisi parhain päin, vakava sairastuminen johtaa usein toimintakyvyn alenemiseen ainakin väliaikaisesti. Työssäkäyvälle tämä voi tietää pitkää poissaoloa töistä ja pudotusta tulotasoon. Kyselyssä 43 prosenttia suomalaisista kertoi varautuneensa vakavaan sairauteen säästöillä tai sijoituksilla (ks. liite 2). Vakuutuksella oli varautunut 25 prosenttia vastaajista ja yhteiskunnan tukeen luotti 24 prosenttia.

Vuoden mittainen sairausloma vie keskituloisen suomalaisen tuloista yli kolmanneksen. Isku tulotasoon on niin kova, että monen säästöpuskurit eivät riitä sitä pehmittämään.

– Elinkustannusten nousun myötä menotietoisuus on entistä isompi osa monen perheen arkea. Poikkeustilanteessa, kuten sairastuessa, tarvitaan myös tulotietoisuutta. Pitkän sairausloman hintalappu menetettyinä ansioina nousee nopeasti tuhansiin euroihin. Esimerkiksi 3 000 euroa kuussa tienaavalle vuoden sairausloma aiheuttaa yli kymmenen tuhannen euron loven käteen jääviin tuloihin. Jos palkkataso on 5 000 euroa kuussa, tulonpudotus on jo yli 20 000 euroa vuodessa, Hulmi laskee.

Vuodenvaihteessa voimaan astunut sairauspäivärahan leikkaus tarkoittaa, että tulot tippuvat enemmän kuin ennen (ks. liite 3).

– Kun katsotaan, kuinka tulonpudotusarviot muuttuivat vuoden alussa, nyrkkisääntönä voi sanoa, että vuoden mittaisella sairauslomalla jää nyt yhden kuukauden palkan verran vähemmän rahaa käteen kuin ennen leikkausta.

Vakavan sairauden turvassa vakuutuksenottajalle maksetaan kertakorvaus, jos hänellä diagnosoidaan jokin turvan kattama sairaus tai hänelle tehdään jokin ehdoissa määritelty toimenpide. Turva kattaa muun muassa useimmat syövät ja aivokasvaimet, sydäninfarktin ja aivohalvauksen. Kertakorvaus maksetaan myös esimerkiksi sepelvaltimon ohituksesta avosydänleikkauksella.

– Vakuutusmäärän määrittelyssä lähdetään useimmiten liikkeelle vuoden tulotason suojaamisesta, mutta kertakorvauksen tason valitsee lopulta asiakas itse. Meillä sitä tarjotaan jopa 150 000 euroon asti. Summan voi käyttää miten parhaaksi näkee: esimerkiksi arjen kulujen kattamiseen, nopeampaan hoitoon pääsyyn – tai vaikkapa lomamatkaan.

Lisätietoja:

Eeli Hulmi, johtaja, LähiTapiola Henkiyhtiö
eeli.hulmi@lahitapiola.fi
puh. 050 302 8357

*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 047 henkilöä 24.10.–1.11.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Kyselyn vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

Etelä-Karjalan liitto sulki maanantaina 7.3. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitushaun, josta haettiin rahoitusta sekä toimintalinjan 1 ”Innovatiivinen Suomi” että toimintalinjan 2 ”Hiilineutraali Suomi” hankkeille.

Rahoitushakuun lähetettiin yhteensä 20 hankehakemusta, joista 11 oli yhden toteuttajan hankkeita. Haettavana ollut rahoituksen kokonaismäärä oli 2,8 miljoonaa euroa. Haetun rahoituksen kokonaismäärä oli reilut 3,7 miljoonaa euroa, josta toimintalinjasta 1 haettiin noin 1,8 miljoonaa ja toimintalinjasta 2 noin 1,9 miljoonaa euroa.

Kaikki rahoitushakuun jätetyt hakemukset täyttivät yleiset valintakriteerit ja etenevät laadulliseen arviointiin. Hakemusten arviointi käynnistyy maaliskuussa, ja hakijoihin ollaan yhteydessä arvioinnin valmistuttua.

Microsoft Dynamics 365 Business Central on Microsoftin kehittämä kokonaisvaltainen ratkaisu kirjanpitoon ja liiketoiminnan ohjaukseen, joka sopii hyvin niin pienille, keskisuurille kuin suurillekin yrityksille. Se yhdistää yrityksen keskeiset toiminnot, kuten taloushallinnon, myynnin, asiakaspalvelun ja toiminnanohjauksen, yhteen helppokäyttöiseen järjestelmään. Azetsin julkistamat Business Central AddOn -sovellukset parantavat Business Centralin talouden prosesseja sekä tarjoavat valmiita liittymiä ulkoisiin järjestelmiin.

”Business Centralia käyttää päivittäisessä työssään muun muassa yli 130 kirjanpitäjäämme, joten meillä on sen hyödyntämisestä laaja kokemus. Olemme keränneet kirjanpitäjiemme näkemyksiä ja kokemuksia siitä, mitä Business Centralin vakiotoimintojen lisäksi tarvitaan taloushallinnon työn sujuvoittamiseksi ja tehostamiseksi. Näiden näkemysten pohjalta olemme kehittäneet sovelluksia, jotka sisältävät valmiiksi rakennettuja automaatioita, käyttäjäystävällisiä näkymiä ja prosesseja helpottavia toimintoja”, kertoo Mikko Roininen, Azetsin Sales Lead.

Azetsin lisäämiä toimintoja ovat muun muassa pääkirjan tapahtumien vienti Exceliin useista yrityksistä kerralla sekä mahdollisuus hakea tietoja Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:stä suoraan.

“Tiedon siirtoja automatisoimalla vähennetään manuaalisen työn määrää, joka sujuvoittaa kirjanpitoa merkittävästi. Nämä toiminnot on nyt tuotteistettu sovelluksiksi, jotka integroituvat suoraan Microsoft Business Centralin pilviversioon, ja Azets vastaa näiden yhteensopivuudesta uusien versioiden kanssa, kun aiemmin nämä toiminnot oli rakennettava erikseen”, selittää Roininen.

Ensimmäiset sovellukset ovat nyt saatavilla Microsoft Market Placessa. Azets jatkaa uusien sovellusten kehittämistä ja julkaisua edelleen. Sovellukset on myös lokalisoitu eri maiden lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisiksi, mikä auttaa yrityksiä toimimaan tehokkaasti eri maissa.

Lisätiedot:
Mikko Roininen, Azets
Sales Lead, Business Solutions
mikko.roininen@azets.com

Koivunlehdet-yhteisöteos valmistuu sadoista satumaisista puunlehdistä, joita eri ikäiset ovat valmistaneet talven aikana. Puunlehtiä on työstetty useissa ryhmissä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteisöteoksen tuottamisessa jokainen sadoista osallistujista on tärkeä ja tervetullut. Taidemuseoyhteistyö Kimmo Pyykkö -taidemuseon kanssa tuo työpajan Kangasala-taloon.

Valmis tilateos on esillä kesällä 2025 Ähtärissä, Pirkanpohjan taidekeskuksen päänäyttelyssä "LUMO, Parasta luonnossa on...". Valmistunut yhteisöteos kertoo Pirkanpohjan taidekeskuksen kesänäyttelyvieraille visuaalisen elämyksen lisäksi yhdessä tekemisen voimasta. Osallistujat ovat luontoaiheisella pientuotoksellaan osa isoa kokonaisuutta.

Pirkanpohjan taidekeskuksessa työskentelevän taideosallisuuden kehittäjän Minna Poluksen mielestä yhteisötaide on tärkeää, koska siinä mahdollistetaan ja vahvistetaan ihmisten aktiivista toimijuutta.

"Tämän hankkeen yhteisöllisissä ja osallistavissa tuotannoissa keskeistä on matalan kynnyksen osallistumisen mahdollisuus, yhteistyö eli kuulumisen ja merkityksellisyyden tunne, saavutettavuus toiminnallisessa taideosallisuudessa, tuotoksellaan julkisen nähdyksi tulemisen mahdollisuus sekä me yhdessä -tunne eli tekemisen ja tuotosten vuoropuhelu" Minna Polus kertoo.

Yhteisöteos kuuluu Pirkanpohjan taidekeskuksen Me kaikki keskellä taidetta -hankkeeseen. Hanke syntyi ajatuksesta kehittää matalan kynnyksen osallistavaa kulttuuria taidemuseonäkökulmasta. Pääpaino kehittämisessä on toiminnallisissa tuotannoissa. Hankkeen kohderyhmiä ovat lapset, nuoret, seniorit ja erityisryhmät.   

Hanketta rahoittavat EU:n osarahoitus, Leader Kuudestaan, Töysän Säästöpankkisäätiö sekä Pirkanpohjasäätiö.  

"LUMO, Parasta luonnossa on..." -näyttely on avoinna yleisölle Pirkanpohjan taidekeskuksessa 11.6.–22.8.2025 KE-SU klo 12–18.
Lisätietoa: https://ahtari.fi/pirkanpohja/   

Puunlehdet-taidetyöpaja 
Lauantaina 29.3.2025 klo 13–15  
Kangasala-talon aulassa 
Lapsille, nuorille ja koko perheelle 
Vapaa pääsy

Satumaiset koivunlehdet iloisesti vilkuttavat. Pirkanpohjan taidekeskuksen Puunlehdet-taidetyöpaja tulee kylään. Lauantaina 29.3. Kangasala-talon aulassa on koko perheen taidetyöpaja klo 13–15. Valittavana on eri ikäisille sopivia puunlehti-aiheita. Pajaan voi tulla oman aikataulun mukaan. Toinen lehti pääsee isoon yhteisöteokseen ja toisen saa halutessaan mukaansa. Lapset osallistuvat oman aikuisen seurassa. Ei ennakkoilmoittautumista. Pajaan osallistumiseen ei tarvita ennakkotaitoja ja kaikki tarvikkeet saa paikan päältä. Ohjaajana toimii museopedagogi Minna Polus.

Lisätietoja:

Museolehtori-tiedottaja
Kimmo Pyykkö -taidemuseo
Julia Väisänen
0407730196
taidemuseo@kangasala-talo.fi

Suomalainen kansalaisopisto on kuin Kalevalan sampo, joka tuottaa kuntalaisille jatkuvasti uusia taitoja, hyvinvointia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Oppimisen ihmekone ei kuitenkaan pyöri itsestään vaan se tarvitsee vakaata rahoitusta ja kunnan vahvaa tukea varmistaakseen palveluidensa jatkuvuuden. Kansalaisopistojen liiton kunta- ja aluevaaliohjelma muistuttaa, että vahva kansalaisopisto on investointi kunnan elinvoimaan, sivistykseen ja hyvinvointiin.

Kansalaisopistot – kuntien vahvuus ja voimavara

Kansalaisopistot ovat matalan kynnyksen oppilaitoksia, joissa opiskelee vuosittain yli puoli miljoonaa Suomessa asuvaa. Kansalaisopistojen toiminta ulottuu maassamme kaikkien kuntien alueelle, ja ne tarjoavat kursseja liikunnasta ja kielistä kädentaitoihin, taiteisiin ja tietotekniikkaan sekä yhteiskunnallisiin aineisiin. Opistojen vaikutukset näkyvät laajasti: opiskelijoiden hyvinvointi paranee, osaaminen kasvaa ja yhteisöllisyys vahvistuu.

Tutkimusten* mukaan kansalaisopistoilla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia myös kuntien talouteen. Jokainen kansalaisopistoon sijoitettu euro tuottaa opiskelijoille ja yhteiskunnalle moninkertaisen hyödyn esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenojen säästöinä. Kuntalaiset, jotka osallistuvat kansalaisopistotoimintaan, pysyvät aktiivisina, oppivat uusia taitoja ja ylläpitävät työkykyään.

Kansalaisopistot tuovat kuntaan osaamista, osallisuutta ja hyvinvointia

Kansalaisopistot vahvistavat kuntalaisten hyvinvointia ja arjen hallintaa tarjoamalla koulutusta, joka tukee sekä yksilön että yhteisön kestävää kehitystä. Liikunta- ja taidekurssit parantavat elämänlaatua, ja yhteisöllinen oppiminen ehkäisee yksinäisyyttä. Kansalaisopistot myös vahvistavat kansalaistaitoja tarjoamalla koulutusta esimerkiksi digiosaamiseen, taloudenhallintaan ja varautumiseen. Näiden taitojen avulla kuntalaiset pärjäävät paremmin sekä arjessa että kriisitilanteissa.

Vuoden 2025 alussa kuntien vastuulle siirtyneet työllisyys- ja kotouttamispalvelut tekevät kansalaisopistoista entistä tärkeämmän kumppanin. Opiskelu tarjoaa joustavan väylän uuden oppimiseen niin työuran aikana kuin sen jälkeenkin. Lisäksi opistot ovat kokeneita kotouttajia, joiden kieli- ja kulttuurikoulutus sekä muut kurssit auttavat maahanmuuttajia kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan.

Neljä sivistystekoa kansalaisopistomyönteiseen kuntaan

Kansalaisopistojen liiton vuoden 2025 kunta- ja aluevaaliohjelma sisältää neljä sivistystekoa, joilla kuntapäättäjät voivat edistää kuntansa vetovoimaa ja elinvoimaisuutta.

1. Tue kansalaisopiston kautta kuntalaistesi hyvinvointia – rakenna elinvoimainen yhteisö!
2. Vahvista kansalaisopiston roolia työelämän muutosvoimana – nosta kuntalaistesi osaaminen uudelle tasolle!
3. Mahdollista elämänmittaiset kasvutarinat koko kansan oppimiskeskuksessa – luo kestävä pohja kansalaistaidoille!
4. Hyödynnä kansalaisopiston asiantuntemus kotouttamistyön vauhdittamiseksi – tue maahanmuuttajien sopeutumista ja osallisuutta!

”Kansalaisopistot ovat todellisia sivistyksen sampoja ja kansallisaarteita, joista kannattaa pitää kiinni”, Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen sanoo. ”Pitkäjänteisellä ja vakaalla rahoituksella varmistamme, että opistot pystyvät jatkossakin tuottamaan laadukkaita palveluitaan ja jauhamaan hyvinvointia kaikille ikään ja taustaan katsomatta.”

Lisätietoja Kansalaisopistojen liiton kunta- ja aluevaaliohjelmasta

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liiton kunta- ja aluevaaliohjelma kansalaisopistot.fi -sivustolla
Kansalaisopistojen liiton kunta- ja aluevaaliohjelman video YouTubessa

*Tutkimuslähteet: kansalaisopistojenliitto.fi/tutkimus

Lujabetoni on valittu elementtitoimittajaksi kiertotalousyritys Syklo Oy:n Hyvinkäälle rakentamaan muovinkierrätyslaitokseen. Sopimukseen kuuluvat hankkeen tuoteosasuunnittelu, kaikki betonielementit sekä betonirungon asennus. Kyseessä on merkittävä kokonaistoimitus Lujabetonin elementtitehtaille.

Oululainen Syklo Oy ui vastavirtaan rakentamisen alakulossa investoimalla 70 miljoonaa euroa Hyvinkäälle nousevaan kiertotalouskeskittymään ja rakentamalla uuden muovijätteiden kierrätyslaitoksen. Lujabetoni on ollut hankkeessa mukana elementtitoimittajana jo hankekehitysvaiheessa, jossa se on omalta osaltaan  ollut ohjaamassa projektia tilaajalle parhaaseen mahdolliseen ja kustannustehokkaaseen ratkaisuun.

– Meillä on kykyä ja tahtoa toimia elementtiprojekteissa laajemminkin kuin pelkkänä tuotetoimittajana. Kokonaispalvelun toimintamallilla saavutetaan hyötyjä sekä tilaajalle että elementtitoimittajalle. Meille elementtitoimittajana syntyy kokonaiskäsitys projektista jo varhaisessa vaiheessa ja käytettävät ratkaisut voidaan optimoida yhteistyössä tilaajan suunnittelijoiden kanssa. Tilaaja saakin parhaiden ratkaisujen ja taloudellisen hyödyn lisäksi käyttöönsä kaiken osaamisemme ja ammattitaitomme betonirakentamisen näkökulmasta, kertoo  myyntipäällikkö Anna Uschanov Lujabetonilta.

Hankkeen betonielementit toimitetaan Hämeenlinnan, Taavetin, Siilinjärven sekä Järvenpään tehtailta. Kyseessä on Lujabetonille merkittävä kokonaistoimitus, joka tuo vakautta ja työkuormaa toimittaville tehtaille. Elementtiasennukset alkavat maaliskuussa ja päättyvät toukokuun alkuun.

Uusi suurinvestointi ja uuden vientialan synty Suomessa luovat jo itsessään positiivista virettä ja uskoa tulevaan. – Kyllä me elementtitoimittajatkin olemme kovin mielellämme mukana hankkeessa, joka yksinään nostaa Suomen muovinkierrätyskapasiteettia 50 prosentilla, Uschanov sanoo.

Yhteystiedot
Lujabetoni Oy
myyntipäällikkö Anna Uschanov, anna.uschanov@luja.fi, p. 044 585 2496
myyntijohtaja Sami Nummela, sami.nummela@luja.fi, p. 044 585 2481

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Siltanen ja Laakso Oy

Lahden kaupunki järjestää luonto- ja ilmastoteemaisen vaalipaneelin Lahden kauppatorilla 2.4.2025 klo 11–12. Paneeliin kutsutaan yksi edustaja kustakin kuntavaaleihin osallistuvasta puolueesta. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan tilaisuutta.

Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki, ja sillä on kunnianhimoisia kestävyystavoitteita. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta jo lähivuosina, ja kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Lahden tavoitteena on olla luontopositiivinen vuonna 2030 sekä jätteetön kaupunki vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Mitä ratkaisuja Lahdessa kuntavaaleihin osallistuvilla puolueilla on luontokadon ehkäisemiseksi ja ilmastokriisin torjumiseksi? Miten voimme edistää luonto- ja ympäristötoimilla myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia?

Puolueita on pyydetty ilmoittamaan edustajansa 26.3.2025 vaalipaneelin järjestävälle Lahden kaupungin ympäristökehityksen tiimille.

Lisätiedot:
Projektipäällikkö Hanna Mattila, p. 044 482 6224

Sydvästra Finlands Avfallsservices (LSJH) mobila sorteringsstation Siira inleder 2025 års rundor tisdagen den 18 mars i Kaland i Nystad.

– Siira åker runt i områden som ligger lite längre bort från de fasta sorteringsstationerna. Siira tar emot hushållens avfall i små laster, dvs. sådana som lämnas in med personbil, paketbil eller släpvagn, berättar LSJH:s serviceexpert Janne Penttinen.

Samma avfall som till sorteringsstationerna

Siira tar emot samma avfall som de fasta sorteringsstationerna, med undantag för farligt avfall från lantbruks- eller företagsverksamhet, avfall som innehåller asbest eller gasflaskor. Priserna är också desamma som vid de fasta stationerna: en del av avfallen kan tas till insamlingen avgiftsfritt, för en del debiteras en liten avgift.

– Eftersom Siiras mottagningskapacitet är mycket mindre än sorteringsstationernas tar Siira emot högst 50 kilo eller liter farligt avfall enligt kärlstorlek. På så sätt försöker man säkerställa att så många som möjligt får med sina avfall, påminner Penttinen.

Siira stannar i Kaland i Nystad i mars, Pyhämaa i maj och Lokalax i september. Siira besöker Virmo centrum i april, juni och oktober. Siira samlar in avfall i Teersalo i Velkua i juli och augusti, Vikom i Nagu i april, maj, juni, juli, augusti, september och oktober och Hirvensalo i Åbo i oktober.

Kust-Siira lanserades 2024

År 2024 stannade Siira för att samla in avfall totalt 24 gånger. Sammanlagt 802 kunder besökte Siira vid stoppen.

– Ett av de mest populära Siira-stoppen förra året var Virmo, där man registrerade totalt 94 kunder. Sammanlagt samlade Siira in 51 ton avfall under 2024, berättar Penttinen.

År 2024 lanserade LSJH den nya tjänsten Kust-Siira, dit kunderna kan avfall även med båt.

– Cirka 20 kunder besökte Kust-Siira med båt. Förhoppningsvis hittar många nya kunder även till denna tjänst i år, säger Penttinen.

År 2025 stannar Kust-Siira i Norrby gästhamn på Iniö i maj, augusti och september, Röölä i Nådendal i juni och juli samt Pitkäluoto i Nystad i augusti.

Större mängder avfall bör istället för till de ambulerande insamlingarna tas direkt till exempelvis någon av LSJH:s 13 sorteringsstationer, som betjänar invånarna året om.

Information om närmaste avfallsmottagningsplats för olika avfall finns på www.kierratys.info.

Mer information och stopplatser: www.lsjh.fi/sv/siira

Mer information:

Janne Penttinen
serviceexpert, LSJH
tfn 040 832 5677
janne.penttinen@lsjh.fi

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) pyörillä liikkuva lajitteluasema Siira aloittaa kuluvan vuoden kierroksensa tiistaina 18. maaliskuuta 2025 Uudenkaupungin Kalannista.

– Siira kiertää alueilla, jotka sijaitsevat vähän kauempana kiinteistä lajitteluasemista. Siirassa vastaanotetaan kotitalouksien jätteitä pienkuormina eli henkilöautolla, pakettiautolla tai peräkärryllä tuotuna, kertoo LSJH:n palveluasiantuntija Janne Penttinen.

Samoja jätteitä kuin lajitteluasemille

Siiraan vastaanotetaan samoja jätteitä kuin kiinteillä lajitteluasemilla, lukuun ottamatta maatalous- tai yritystoiminnasta peräisin olevaa vaarallista jätettä, asbestia sisältävää jätettä tai kaasupulloja. Myös hinnasto on sama kuin kiinteillä asemilla: osan jätteistä voi tuoda keräykseen maksutta, osasta veloitetaan pieni maksu.

– Koska Siiran vastaanottokapasiteetti on paljon pienempi kuin lajitteluasemien, otetaan Siirassa vastaan vaarallisia jätteitä astiakoon mukaan maksimissaan 50 kiloa tai litraa. Tällä pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni saa jätteensä kyytiin, Penttinen muistuttaa.

Siira pysähtyy Uudenkaupungin Kalannissa maaliskuussa, Pyhämaalla toukokuussa ja Lokalahdella syyskuussa. Mynämäen keskustassa Siira käy huhti-, kesä ja lokakuussa. Siira kerää jätteitä Velkuan Teersalossa heinä- ja elokuussa, Nauvon Vikomissa huhti-, touko-, kesä-, heinä-, elo-, syys- ja lokakuussa ja Turun Hirvensalossa lokakuussa.

Vuonna 2024 lanseerattiin Rannikon Siira

Vuonna 2024 Siira pysähtyi keräämään jätteitä kaikkiaan 24 kertaa. Pysähdyksillä vieraili yhteensä 802 asiakasta.

– Yksi suosituimpia Siiran pysähdyksiä oli viime vuonna Mynämäki, missä kirjattiin kaikkiaan 94 asiakasta. Yhteensä Siirassa kerättiin jätteitä vuoden 2024 aikana 51 tonnia, Penttinen kertoo.

Vuonna 2024 LSJH lanseerasi uutena palveluna Rannikon Siiran, jonne asiakkailla on mahdollisuus tuoda jätteitä myös veneellä.

– Veneasiakkaita Rannikon Siiroissa vieraili noin 20 kappaletta. Toivottavasti tänä vuonna moni uusi asiakas löytää tämänkin palvelun pariin, Penttinen pohtii.

Rannikon Siira pysähtyy vuonna 2025 Iniön Norrbyn vierasvenesatamassa touko-, elo- ja syyskuussa, Naantalin Röölässä kesä- ja heinäkuussa sekä Uudenkaupungin Pitkäluodossa elokuussa.

Isommat määrät jätteitä kannattaa kiertävien keräysten sijaan viedä suoraan esimerkiksi jollekin LSJH:n 13 lajitteluasemasta, jotka palvelevat asukkaita vuoden ympäri.

Lähimmän jätteen vastaanottopaikan voi jätteelle kuin jätteelle tarkistaa helposti osoitteesta www.kierratys.info.

Lisätiedot ja pysähdyspaikat: www.lsjh.fi/siira

Lisätiedot:
Janne Penttinen
palveluasiantuntija, LSJH
puh. 040 832 5677
janne.penttinen@lsjh.fi

Tietosuojavaltuutetun toimisto on pyytänyt Helsingin yliopistolta tietoa siitä, miten se on toteuttanut ihmisperäisiin tutkimusnäytteisiin liittyvien tietojen lähettämisen kiinalaiselle yritykselle. Tietosuojavaltuutettu selvittää, onko yliopisto suojannut henkilötiedot tietosuojalainsäädännön vaatimalla tavalla, kun tietoja on siirretty Kiinaan.  

Ylen 11.3. julkaistun uutisen mukaan Helsingin yliopisto on ostanut geenianalyysipalveluja kiinalaiselta BGI Group –geeniteknologiayritykseltä. Tietosuojavaltuutetun toimisto alkaa selvittää, onko henkilötietojen siirroissa noudatettu tietosuojasäännöksiä.

Yleisessä tietosuoja-asetuksessa (GDPR) on kansainvälisiin tiedonsiirtoihin liittyviä sääntöjä, joilla varmistetaan, että siirrettävien henkilötietojen suoja ei vaarannu. Euroopan talousalueen sisällä henkilötietoja saa siirtää vapaasti. Tietoja saa siirtää suoraan myös sellaiseen maahan, josta Euroopan komissio on tehnyt niin sanotun tietosuojan riittävyyspäätöksen. Riittävyyspäätökset on tehty muun muassa Yhdysvalloista, Britanniasta, Japanista ja Etelä-Koreasta.

Kiinasta tietosuojan riittävyyspäätöstä ei ole tehty, eikä komissio ole vielä tutkinut Kiinan tietosuojan tasoa. Tällaisessa tilanteessa tietojen siirtäjä voi arvioida, onko tietoja mahdollista siirtää jollakin muulla perusteella, ja millaisia suojatoimia tiedonsiirroille vaaditaan.

”Tietojen siirtäminen on turvallista, jos tarvittavat suojatoimet ovat paikallaan. Muuten vaarana on, että henkilötietoja voidaan käyttää muuhun kuin mihin ne on tarkoitettu. Esimerkiksi valtiolla voi olla pääsy tietoihin”, tietosuojavaltuutettu Anu Talus toteaa.

Kun komissio arvioi tietyn maan tietosuojan tasoa, se kiinnittää huomiota muun muassa valtiollisten toimijoiden tiedonsaantioikeuksiin sekä tietosuojan valvontaviranomaisten itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen.

”Tiedonsiirrot Kiinaan ovat EU-maissa selvityksen alla. Tällä hetkellä Kiinan tietosuojaa arvioidaan esimerkiksi Irlannin TikTokia koskevan tutkinnan yhteydessä”, Talus sanoo.

Lisätietoja:

Tietosuojavaltuutettu Anu Talus, anu.talus(at)om.fi, puh. 029 566 6766

Henkilötietojen siirrot Euroopan talousalueen ulkopuolelle

Rengöringen av centrum började idag. Rengöringen av den övriga staden är också i gång. Avlägsnandet av sanden har redan inletts och man kan börja spola gatorna när nattfrosten är över.

Sanden avlägsnas först från huvudlederna

Först avlägsnas sanden i centrum, från huvudlederna och från gång- och cykellederna längs huvudlederna. Man börjar rengöra tomtgatorna efter att de livligaste områdena är rengjorda. Sanden avlägsnas också från grönområdena längs gatorna.

Staden rengör alla områden som den har vinterunderhållsansvar för. I staden finns också trottoaravsnitt som är på fastighetens ansvar. För rengöringen av dessa svarar fastigheterna själva.

Efter att sanden avlägsnats spolas gatorna. Spolningen inleds genast då det inte längre förekommer nattfrost.

Man strävar efter att få arbetet klart före maj

Ifall väderleksförhållandena fortsättningsvis hålls gynnsamma för rengöringen får man arbetet klart före maj i hela staden.

Spolningen av gatorna minskar effektivt det fina gatudammet i omgivningen. Bytet från dubbdäck till sommardäck minskar också bildningen av gatudamm som stiger från asfalten.

Följ flyttningsuppmaningsmärkena

Flyttningsuppmaningsmärken används i hela staden på sådana platser där parkeringen längs gatorna försvårar rengöringen av gatorna. Följ märkena och dessas tidtabeller.

Ytterligare information:
Gatuingenjör Heidi Jokinen, tel. 050 464 8683

Ydinkeskustan pesu käynnistyi tänään. Myös muun kaupungin kevätsiivous on hyvässä vauhdissa. Hiekkojen poisto on jo aloitettu ja katuja päästään pesemään yöpakkasten loppuessa.

Hiekka poistetaan ensin pääväyliltä

Ensimmäiseksi hiekka poistetaan keskustasta, pääväyliltä ja pääväylien varren kävely- ja pyöräteiltä. . Tonttikatujen siivoamiseen ryhdytään, kun vilkkaimmat alueet on puhdistettu. Hiekkaa poistetaan myös katujen varsien viherkaistoilta.

Kaupunki puhdistaa kaikki talvikunnossapitovastuullaan olevat alueet. Kaupungissa on myös jalkakäytäväosuuksia, jotka ovat kiinteistön vastuulla. Niiden puhdistamisesta vastaavat kiinteistöt itse.

Hiekan poiston jälkeen kadut pestään. Pesu aloitetaan heti, kun yöpakkasia ei enää ole.

Työ pyritään saamaan valmiiksi toukokuuhun mennessä

Mikäli keliolosuhteet jatkuvat siivoamiselle suotuisana, työt saadaan valmiiksi toukokuuhun mennessä koko kaupungissa.

Katujen pesut vähentävät tehokkaasti hienoa katupölyä ympäristöstä. Nastarenkaiden vaihto kesärenkaisiin vähentää myös asfaltista nousevan katupölyn muodostumista.

Noudata siirtokehotusmerkkejä

Siirtokehotusmerkkejä käytetään koko kaupungin alueella sellaisissa paikoissa, joissa kadunvarsipysäköinti vaikeuttaa katujen puhdistusta. Seuraa merkkejä ja noudata merkin aikatauluja.

Lisätietoa:
Katuinsinööri Heidi Jokinen, puh. 050 464 8683

Mitä tunteita eri arjen reittisi herättävät sinussa? Mitkä reitit ovat mieluisia tai epämieluisia? Miten kulkutapa vaikuttaa kokemukseesi? Onko sinulla idea, kuinka reittejäsi voisi kehittää Lahdessa?

Arjen reitit -kyselyllä kerätään arvokasta tietoa lahtelaisten arjen ja vapaa-ajan reiteistä sekä niihin liittyvistä kokemuksista. Kyselystä saatua tietoa hyödynnetään Lahden kaupunkiympäristön suunnittelussa.

– Hyödynnämme tuloksia kaavoituksen lähtötietona pitkään. Tämä on sellaista tietoa, jota emme saa muuten kuin asukkailta kysymällä. Tuloksia hyödynnetään monenlaisissa suunnittelutehtävissä, ne auttavat osaltaan perustelemaan esimerkiksi kehittämistarpeita, kaupunginarkkitehti Johanna Palomäki kertoo.

Kyselyn toteuttaa Aalto-yliopisto yhdessä Lahden kaupungin kanssa osana Transformative Cities -tutkimushanketta. Kyselyyn vastaaminen kestää 10–20 minuuttia. Jokainen vastaus on tärkeä.

Kysely on jatkoa vuonna 2018 toteutetulle Arjen paikat ja reitit -kyselylle. Koska kysely toistetaan, voidaan saada ainutlaatuista tietoa siitä, kuinka Lahden kaupunkiympäristö on kehittynyt viimeisen seitsemän vuoden aikana. Mikä on onnistunut ja mihin täytyisi vielä kiinnittää huomiota? Trendien ymmärtäminen tukee muun muassa keskustavisio 2040 toteutusta.

Vastaajien kesken arvotaan viisi Lahti-kangaskassia ja viisi 30 euron arvoista Aalto Shopin lahjakorttia (myös verkkokauppa). Vastausaikaa on 25.4. saakka.

Vastaa kyselyyn: https://omalahti.fi/fi-FI/projects/arjen-reitit

Lisätiedot:

Johanna Palomäki, kaupunginarkkitehti
p. 050 387 8715, johanna.palomaki@lahti.fi

Juuso Heinämäki, vuorovaikutussuunnittelija
p. 044 416 3820, juuso.heinamaki@lahti.fi

Työelämä jatkaa muuttumistaan sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta. Työllisyyden hoidossa tulee pystyä reagoimaan ennakoivasti molempien tarpeisiin. Kouvolassa etsitään ratkaisuja alueen haasteisiin ennakointitiedon avulla.

Työvoiman tarve eri aloilla vaihtelee mm. talouden suhdanteiden, teknologisten innovaatioiden, yhteiskunnan rakennemuutosten ja maailmanlaajuisten kehityskulkujen kuten ilmastonmuutoksen myötä. Myös työnteon tapojen muuttuminen muokkaa työmarkkinoita: esimerkiksi etätyömahdollisuudet voivat vaikuttaa työvoiman liikkuvuuteen ja työntekijän ja työnantajan roolit muuttua totutusta.

Ennakointitieto on päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen tueksi tuotettua tietoa, joka perustuu arvioihin tulevaisuuden kehityskuluista eri aloilla ja yhteiskunnassa. Sitä hyödynnetään myös työllisyyden hoidossa. Ennakointi voi auttaa osaltaan ehkäisemään ja ratkaisemaan kohtaantohaasteita, joita syntyy, kun työnhakijoiden osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät osu yksiin.

Ennakointitieto työllisyys- ja yrityspalvelujen apuna

Ennakointityötä työllisyyden edistämiseksi on tehty sekä Kaakkois-Suomen että Kymenlaakson tasoisesti. Vuoden vaihteessa työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu siirtyi TE-uudistuksen myötä valtiolta kunnille. Ennakointitiedon merkitys työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisen ja palvelujen suunnittelun näkökulmasta tiedostetaan hyvin Kouvolan työllisyys- ja yrityspalveluissa, ja sen hyödyntämistä kehitetään alueen tarpeisiin.

Tietoa Kouvolan työllisyysalueen työmarkkinatilanteesta ja työnantajien ja työnhakijoiden tarpeista on nyt mahdollista tuottaa entistä alueellisemmin ja lähempänä oman alueen aloja ja palveluja. Ennakointitiedon avulla voidaan varautua tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja esimerkiksi suunnata koulutustarjontaa yritysten tarpeisiin entistä paremmin.

Tilastoista ja tiedosta on hyötyä vasta, kun niitä osataan tulkita ja hyödyntää. Kouvolan työllisyys- ja yrityspalveluissa panostetaan jatkossa uudella tavalla ennakoinnin kehittämiseen ja kehitetään siihen liittyvää osaamista ja toimintamalleja niin palvelujen asiantuntijoiden kuin koko työllisyyden toimijakentän osalta. Keskustelu ja tiedon tulkinta yhteistyössä eri toimijoiden välillä on tärkeää ennakointitietoa kerättäessä ja sitä hyödynnettäessä.

–  Ennakointi on hyvän tulevaisuuden rakentamista, ei pelkkää ennustamista, sanoo Kouvolan työllisyys- ja yrityspalvelujen kehittämispäällikkö Joonas Honkimaa.

–  Me emme halua vain nähdä tulevaisuuteen, vaan myös tehdä sillä jotakin. Aivan samalla tapaa kuin jalkapalloilija ennakoi keskityksen suuntaa, nopeutta sekä muiden pelaajien liikkeitä ollakseen oikeaan aikaan päineen puskemassa pelivälinettä maaliin.

Osaamistarpeet ja tulevaisuusajattelu teemoina Kohtaantofoorumissa

Vaikuttavat työllisyyspolut -hankkeessa on paneuduttu keinoihin, joilla voidaan edistää työllisyyttä ja elinvoimaa Kouvolan työllisyysalueella. Kouvolan kaupungin koordinoima hanke on toiminut TE24-uudistuksen tukena rakentamassa työllisyyden palveluekosysteemiä. Osatoteuttajina hankkeessa ovat Kouvola Innovation Oy (Kinno) ja Kouvolan ammattiopisto Oy (Eduko).

Valtakunnallisella tasolla on käynnissä Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohanke, joka selkeyttää ja koordinoi kohtaantotoimien kehittämistä. Hankkeet ovat osin ESR-rahoitteisia (Euroopan sosiaalirahaston hankerahoitus).

Osana Vaikuttavat työllisyyspolut -hanketta Kouvolassa järjestetään Kohtaantofoorumi, jossa pureudutaan mm. siihen, miten Kouvolan eri toimijat toteuttavat osaamistarpeiden ennakointia, miltä alueen osaajatilanne näyttää nyt ja tulevaisuudessa ja miten tulevaisuusajattelu saadaan nivottua vielä tiiviimmin osaksi alueen elinvoiman rakentamista.

Osallistujille maksuttomaan tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Kouvolassa työllisyyttä edistävien organisaatioiden asiantuntijat, päättäjät sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Pyydämme ilmoittautumaan etukäteen viimeistään 18.3.2025.

Kohtaantofoorumin ohjelma ja ilmoittautumislinkki Kouvolan kaupungin verkkosivuilla.

Lujatalo Oy ja Lumme Palvelukiinteistöt Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen palveluasumisen yksikön rakentamisesta Raisioon. Kyseessä on Lujatalon oma kehityshanke, jossa sijoittajakumppani Lumme Palvelukiinteistöt Oy on hankkeen tilaaja ja Mehiläinen tilojen käyttäjä.

Noin 5,5 miljoonan euron hoivayksikkö rakennetaan Raisioon Myllyn kauppakeskuksen taakse tontille, josta on purettu vanha rakennus.

Mielenterveyspotilaiden palveluasumisen yksikkö, Raision Hoiva, on laajuudeltaan noin 1 500 m2. Hankkeeseen rakennetaan 25 ympärivuorokautista hoitopaikkaa ja 10 yhteisöllisen asumisen paikkaa, joissa potilailla on mm. omat keittiöt ja yhteistä oleskelutilaa. Kyseessä on yksikerroksinen tiilivuorattu puurunkoinen rakennus ja tontille rakennettava ensimmäinen vaihe.

Hankkeen vastuullisuustavoitteisiin kuuluu LEED Gold -sertifikaatin saavuttaminen, joka täyttyy muun muassa käyttämällä maalämpöä lämmitysmuotona sekä hyödyntämällä aurinkopaneeleja uusiutuvan energian lähteenä. Energiatehokkuudeltaan kohde tavoittelee A-energialuokkaa. Lisäksi hanke sitoutuu edistämään kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja laaja-alaisesti.

Hanke on jo toinen lyhyen ajan sisään alkava hoivarakentamisen hanke Lujatalon Länsi-Suomen alueella.

– On hienoa saada käyntiin kiinnostava hanke, jolla on myös positiivinen työllistävä vaikutus alueellamme sekä hyvä lisä työkantaamme, sanoo Lujatalon aluejohtaja Petri Valkeinen.

Rakentaminen alkaa maaliskuussa 2025 ja hanke valmistuu vuoden vaihteessa 2025–2026.

Yhteystiedot:
Lujatalo Oy, työpäällikkö Juuso Lilja, juuso.lilja@luja.fi, p. 044 585 2563

Havainnekuva hankkeesta, Arkadi Arkkitehdit Oy

Viemäri- ja vesijohtotyö Veturikatu 1 kohdalla. Yksi ajokaista pois käytöstä. Paikalla on liikennevalo-ohjaus ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Työn on arvioitu kestävän perjantaihin asti. Liikenne tulee ruuhkautumaan varsinkin aamu- ja iltapäiväliikenteen aikoihin.

Viljelijätukien satelliittiseurannan avulla tarkastellaan, ovatko viljelijät säilyttäneet talviaikaisen kasvipeitteen pelloillaan ehtojen mukaiseen määräaikaan asti.

Viljelijät ovat ilmoittaneet kasvipeitteiset alansa verkkoasiointipalvelussa. Jos satelliitit eivät havaitse pellolla ilmoitetun mukaista kasvipeitettä, viljelijä saa satelliittiseurannan selvityspyynnön. Selvityspyyntöön voi vastata Vipu-mobiili-älypuhelinsovelluksella otetun valokuvan avulla. Vaihtoehtoisesti viljelijä voi korjata verkkoasiointipalvelussa ilmoitustaan talviaikaisesta kasvipeitteestä.

Kaikkien maatilojen pitää ehtojen mukaan säilyttää kolmannes pellon ja pysyvien kasvien alasta kasvipeitteisenä 31.10.–31.12. Jos tila on hakenut ekojärjestelmätukea, kasvipeite pitää säilyttää huhtikuun puoliväliin tai 1.5. asti.

Selvityspyyntöihin vastataan valokuvien avulla

Tieto satelliittiseurannan selvityspyynnöstä saapuu viljelijälle tekstiviestillä. Selvityspyyntö koskee aina yhtä lohkoa kerrallaan. Jos lohko on säilytetty kasvipeitteisenä ehtojen mukaiseen määräaikaan asti, selvityspyyntöön voi vastata Vipu-mobiili-älypuhelinsovelluksella otetun valokuvan avulla. Kasvipeitteisyyden pitää näkyä valokuvassa.

Kuvan voi ottaa vasta sen jälkeen, kun kasvipeitteen säilyttämisvaatimus on päättynyt.

Satelliittiseurannan selvityspyyntöjä kasvipeitteisyydestä saapuu viljelijöille maaliskuun puolivälistä lähtien. Selvityspyyntöön vastaamisella ei ole kiire, sillä vastausaikaa on 22.5.2025 asti.

Ilmoitusta kasvipeitteisyydestä voi korjata tarvittaessa

Viljelijät ovat ilmoittaneet kasvipeitteiset alansa syysilmoituksessa verkkoasiointipalvelu Vipussa. Jos viljelijä huomaa selvityspyynnön saatuaan ilmoittaneensa kasvipeitteisyystietoja virheellisesti, syysilmoitusta voi korjata Vipu-palvelussa 10.4.–13.5.2025. Lohkon kasvipeitteisyystiedot kannattaa korjata siten, että ilmoitus vastaa tilannetta pellolla. Kun ilmoitusta on muokattu, selvityspyyntöön ei tarvitse vastata.

Syysilmoitusta kannattaa korjata myös silloin, jos huomaa piirtäneensä toimenpidealan väärin tai ilmoittaneensa väärän kasvipeiteisyyslajin.

Lisätietoja viljelijälle:
Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset  
Talviaikaisen kasvipeitteen selvityspyynnöt ajalta 31.10.2024–1.5.2025
Viljelijäuutiskirje 10.3.2025

Lisätietoja medialle:
Erityisasiantuntija Henri Korhonen
050 475 8903
henri.korhonen@ruokavirasto.fi