Eläkeuudistus on askel oikeaan suuntaan ja siinä huomioitiin monia nuorille tärkeitä elementtejä. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on eläkejärjestelmälle elintärkeää. Neuvottelutuloksesta huomaa, että neuvottelijat ovat monelta osin ottaneet huomioon nuorten ratkaisuehdotuksia. Vaikka nuoret eivät valitettavasti taaskaan olleet mukana neuvottelupöydissä, nuorisojärjestöt ovat tehneet aktiivista vaikuttamistyötä asian tiimoilta ja olleet kuultavana eläkeneuvotteluissa.

Nuorisojärjestöt olisivat kuitenkin toivoneet vielä enemmän rohkeutta ja tulevaisuuteen katsomista. Nuorisoalan omat eläkeratkaisut lähtivät siitä, että järjestelmän kestävyys tulisi turvata kauaskantoisesti ja luottamusta järjestelmään vahvistaen. Suurin pettymys liittyykin neuvotteluissa sovittuun uuteen automaattiseen inflaatiovakauttajaan, jonka tosiasiallinen merkitys jäänee hyvin pieneksi. Nuoret olisivat kaivanneet toimia, joilla olisi turvattu järjestelmän pitkän aikavälin vakaus. 

Rahastointia lisätään ja eläkemaksut eivät ainakaan heti nouse

Juuri julkaistu eläkeuudistus huomioi vahvasti nuorten esityksen sukupolvirahastoinnista. Sovun mukaan rahastointia lisätään ja samalla selvitetään sen kehittämistarpeita vuoteen 2026 mennessä muun muassa riittävän rahastoinnin ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden periaatteisiin nojaten. 

Nuoret ovat erittäin tyytyväisiä rahastoinnin lisäämiseen. Jatkoselvityksessä tulee kuitenkin vielä täsmentää, että rahastoinnin lisäämisestä tuleva hyöty kohdennetaan tasaisesti eri sukupolville, jotta järjestelmä näyttäytyy vakaana myös tulevaisuuden nuorille.

Eläkemaksujen pitäminen ennallaan on nuorten mielestä ainoa oikea päätös. Silti nykyinen maksutaso turvattiin vain vuoteen 2030 asti. Nuorisojärjestöt olisivat toivoneet pidemmän aikavälin rahoituksellisia ratkaisuja, etenkin, kun muutoin uudistuksen ja koko eläkejärjestelmän aikaperspektiivi on varsin pitkä. Myös Orpon hallituksen eläkeneuvotteluihin antamassa tehtävänannossa peräänkuulutettiin nimenomaan maksutason pitkän aikavälin vakauttamista. 

Osakesijoittamisen riskit voivat kaatua nuorten harteille

Eläkesovulla uudistetaan myös eläkerahastoihin kertyneiden varojen sijoittamisen periaatteita. Sijoitustuottojen kasvua haetaan sallimalla jatkossa rahastoille nykyistä suurempi osakepaino. Lisäksi eläkerahastojen tekemien kiinteistösijoitusten velkavipua kasvatetaan. Näkemyksemme mukaan sijoitustuottojen uudistus ei ole niin radikaali kuin mitä julkisuudessa vielä ennen eläkeratkaisun varsinaista julkaisua esitettiin. 

Myös nuorisojärjestöt ehdottivat omassa eläkeratkaisussaan sijoitusuudistusta, jossa osakepainoa olisi nostettu 10 prosenttiyksiköllä nykyisestä. Nuoret olivatkin - ja ovat edelleen - valmiita hyväksymään eläkevarojen tuottojen heilunnan lisääntymistä ja riskien maltillista kasvua, jotta kerrytetyillä rahastoilla voitaisiin myös turvata pienenevien ikäluokkien eläkkeitä.

Jos sijoitusuudistuksella saadaan kasvavia tuottoja, nuoret sukupolvet hyötyvät niistä. Toisaalta nuoret kantavat isomman riskin, jos sijoitukset eivät tuotakaan toivotusti. 

Nuorille tärkeät eläkekarttumat säilytettiin

Eläkejärjestelmä turvaa jatkossakin ihmisten erilaiset elämäntilanteet eivätkä esimerkiksi opiskeluaika tai työttömyysjakso heikennä tulevaa työeläkettä, mitä nuoret pitävät erittäin tärkeänä päätöksenä.

Näistä karttuviin eläkkeisiin ei eläkeuudistuksessa kosketa, vaikka mediatietojen mukaan ne ovat olleet leikkauslistalla. Kiitämme neuvotteluosapuolia nuorten näkemysten kuulemisesta.

Nämä eläkekarttumat ovat erittäin tärkeitä tasa-arvon ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä koulutustason nostamisen kannalta. Nuorten edessä oleva työelämä näyttää sirpaleiselta, ja siksi onkin hyvä, että eläkejärjestelmä huomioi myös työttömyysjaksot.

Eläkeneuvottelujen suurin pettymys on riittämätön vakauttaja

Neuvotteluissa päätettiin luoda eläkejärjestelmään uusi inflaatiovakauttaja, joka estää eläkkeiden kasvamisen palkkoja kovempaan tahtiin. Historiallisesti tällaisia tilanteita on kuitenkin ollut todella harvoin ja vakauttajan tosiasiallinen merkitys jääneekin pieneksi. Jos vakauttaja aktivoituu keskimäärin kerran parissa vuosikymmenessä, se tuskin tulee turvaamaan eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.

Nuorisojärjestöillä oli myös oma esitys automaattiseksi vakauttajaksi. Se olisi aktivoitunut eläkemaksun nousu- tai laskupaineen ilmaantuessa. Se johtaisi työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluihin. Jos niissä ei päästäisi sopuun, toteutettaisiin uudistus sekä eläkemaksuun että etuustasoon koskien. Nuorten mallissa olisi siis eräänlainen perälauta, jonka myötä järjestelmän kestävyyden kannalta välttämättömiä päätöksiä ei voitaisi enää lykätä.                                                                                                                   
Toisaalta on positiivista, että neuvotteluissa uskallettiin ylipäätään tehdä myös jokin nykyisin eläkkeellä oleviin edes teoreettisesti vaikuttava ratkaisu. Kun eläkejärjestelmää vakautetaan, on todella tärkeää, että siihen osallistuvat nuorten sukupolvien lisäksi myös nykyiset eläkeläiset, sillä muuten taakka on nuorille kohtuuton. 

Nuorten mielenterveyskriisi uhkaa eläkejärjestelmän kestävyyttä

Neuvotteluissa tehtiin myös kirjaus siitä, että mielenterveysongelmien ehkäisemistä ja hoitoa tulisi selvittää. Nuorilla mielenterveyden haasteet ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

On yhteiskunnallisesti kestämätöntä, että nuorten mielenterveyden oireiluun tai työkyvyn laskuun ei reagoida ajoissa terveydenhuollossa, koulutuksessa tai työpaikoilla. Kyseessä on inhimillinen tragedia, mutta myös erittäin kallis lasku yhteiskunnalle ja haaste eläkejärjestelmälle. Ongelman tunnistaminen on tärkeää, mutta nuorisojärjestöt haluavat huomauttaa, että aiheesta on jo paljon tietoa. Nyt on aika huolehtia siitä, että mielenterveyspalveluita resursoidaan riittävästi.

Allekirjoittaneet:

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
Nuorisoala ry
Suomen Lukiolaisten Liitto ry
Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

Lisätietoja: 

Sanja Laitinen-Lindelöf
SAMOKin varapuheenjohtaja
050 300 1550
sanja.laitinen-lindelof@samok.fi

Johanna Fonsell
Koulutuspolitiikan asiantuntija
050 389 1014
johanna.fonsell@samok.fi

Rahastointia lisätään ja eläkemaksut eivät ainakaan heti nouse

Juuri julkaistu eläkeuudistus huomioi vahvasti nuorten esityksen sukupolvirahastoinnista. Sovun mukaan rahastointia lisätään ja samalla selvitetään sen kehittämistarpeita vuoteen 2026 mennessä muun muassa riittävän rahastoinnin ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden periaatteisiin nojaten. 

Nuoret ovat erittäin tyytyväisiä rahastoinnin lisäämiseen. Jatkoselvityksessä tulee kuitenkin vielä täsmentää, että rahastoinnin lisäämisestä tuleva hyöty kohdennetaan tasaisesti eri sukupolville, jotta järjestelmä näyttäytyy vakaana myös tulevaisuuden nuorille.

Eläkemaksujen pitäminen ennallaan on nuorten mielestä ainoa oikea päätös. Silti nykyinen maksutaso turvattiin vain vuoteen 2030 asti. Nuorisojärjestöt olisivat toivoneet pidemmän aikavälin rahoituksellisia ratkaisuja, etenkin, kun muutoin uudistuksen ja koko eläkejärjestelmän aikaperspektiivi on varsin pitkä. Myös Orpon hallituksen eläkeneuvotteluihin antamassa tehtävänannossa peräänkuulutettiin nimenomaan maksutason pitkän aikavälin vakauttamista. 

Osakesijoittamisen riskit voivat kaatua nuorten harteille

Eläkesovulla uudistetaan myös eläkerahastoihin kertyneiden varojen sijoittamisen periaatteita. Sijoitustuottojen kasvua haetaan sallimalla jatkossa rahastoille nykyistä suurempi osakepaino. Lisäksi eläkerahastojen tekemien kiinteistösijoitusten velkavipua kasvatetaan. Näkemyksemme mukaan sijoitustuottojen uudistus ei ole niin radikaali kuin mitä julkisuudessa vielä ennen eläkeratkaisun varsinaista julkaisua esitettiin. 

Myös nuorisojärjestöt ehdottivat omassa eläkeratkaisussaan sijoitusuudistusta, jossa osakepainoa olisi nostettu 10 prosenttiyksiköllä nykyisestä. Nuoret olivatkin - ja ovat edelleen - valmiita hyväksymään eläkevarojen tuottojen heilunnan lisääntymistä ja riskien maltillista kasvua, jotta kerrytetyillä rahastoilla voitaisiin myös turvata pienenevien ikäluokkien eläkkeitä.

Jos sijoitusuudistuksella saadaan kasvavia tuottoja, nuoret sukupolvet hyötyvät niistä. Toisaalta nuoret kantavat isomman riskin, jos sijoitukset eivät tuotakaan toivotusti. 

Nuorille tärkeät eläkekarttumat säilytettiin

Eläkejärjestelmä turvaa jatkossakin ihmisten erilaiset elämäntilanteet eivätkä esimerkiksi opiskeluaika tai työttömyysjakso heikennä tulevaa työeläkettä, mitä nuoret pitävät erittäin tärkeänä päätöksenä.

Näistä karttuviin eläkkeisiin ei eläkeuudistuksessa kosketa, vaikka mediatietojen mukaan ne ovat olleet leikkauslistalla. Kiitämme neuvotteluosapuolia nuorten näkemysten kuulemisesta.

Nämä eläkekarttumat ovat erittäin tärkeitä tasa-arvon ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä koulutustason nostamisen kannalta. Nuorten edessä oleva työelämä näyttää sirpaleiselta, ja siksi onkin hyvä, että eläkejärjestelmä huomioi myös työttömyysjaksot.

Eläkeneuvottelujen suurin pettymys on riittämätön vakauttaja

Neuvotteluissa päätettiin luoda eläkejärjestelmään uusi inflaatiovakauttaja, joka estää eläkkeiden kasvamisen palkkoja kovempaan tahtiin. Historiallisesti tällaisia tilanteita on kuitenkin ollut todella harvoin ja vakauttajan tosiasiallinen merkitys jääneekin pieneksi. Jos vakauttaja aktivoituu keskimäärin kerran parissa vuosikymmenessä, se tuskin tulee turvaamaan eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.

Nuorisojärjestöillä oli myös oma esitys automaattiseksi vakauttajaksi. Se olisi aktivoitunut eläkemaksun nousu- tai laskupaineen ilmaantuessa. Se johtaisi työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluihin. Jos niissä ei päästäisi sopuun, toteutettaisiin uudistus sekä eläkemaksuun että etuustasoon koskien. Nuorten mallissa olisi siis eräänlainen perälauta, jonka myötä järjestelmän kestävyyden kannalta välttämättömiä päätöksiä ei voitaisi enää lykätä.

Toisaalta on positiivista, että neuvotteluissa uskallettiin ylipäätään tehdä myös jokin nykyisin eläkkeellä oleviin edes teoreettisesti vaikuttava ratkaisu. Kun eläkejärjestelmää vakautetaan, on todella tärkeää, että siihen osallistuvat nuorten sukupolvien lisäksi myös nykyiset eläkeläiset, sillä muuten taakka on nuorille kohtuuton. 

Nuorten mielenterveyskriisi uhkaa eläkejärjestelmän kestävyyttä

Neuvotteluissa tehtiin myös kirjaus siitä, että mielenterveysongelmien ehkäisemistä ja hoitoa tulisi selvittää. Nuorilla mielenterveyden haasteet ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

On yhteiskunnallisesti kestämätöntä, että nuorten mielenterveyden oireiluun tai työkyvyn laskuun ei reagoida ajoissa terveydenhuollossa, koulutuksessa tai työpaikoilla. Kyseessä on inhimillinen tragedia, mutta myös erittäin kallis lasku yhteiskunnalle ja haaste eläkejärjestelmälle. Ongelman tunnistaminen on tärkeää, mutta nuorisojärjestöt haluavat huomauttaa, että aiheesta on jo paljon tietoa. Nyt on aika huolehtia siitä, että mielenterveyspalveluita resursoidaan riittävästi.

Allekirjoittaneet:

Nuorisoala ry
Suomen Lukiolaisten Liitto ry
Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

Lisätietoja: Titta Hiltunen, vaikuttamisen asiantuntija, Nuorisoala ry, 044 9010 519, titta.hiltunen@nuorisoala.fi

JYSK valitsee vuosittain parhaan myymälän lähes sadasta toimipisteestä ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Valintaan vaikuttavat muun muassa liikevaihdon kasvu, keskioston kehitys, sairauspoissaolot sekä sisäisen tarkastuksen tulokset. Näiden lisäksi arvioidaan kymmenen eri avainlukua suhteutettuna myymälän kokoluokkaan. Näillä perusteilla Keljosta kruunattiin tilikauden 2024 Vuoden myymälä.

Ihmislähtöinen myymäläpäällikkö

Keljon myymäläpäällikkö Jarno Lamberg on esihenkilönä ihmislähtöinen ja uskoo onnistumisten kautta johtamiseen. Hänen johtamistapansa perustuu siihen, että jokaisella työntekijällä on vapaus kokeilla ja oppia uusia asioita ilman pelkoa virheistä. Jarnolle on tärkeää, että tiimi tietää hänen tukevan heitä:
– Jokaisella on minun täysi luottamukseni, ja työntekijät voivat tehdä omatoimisia päätöksiä ilman, että kaikesta tarvitsee kysyä lupaa. Tämä paitsi sujuvoittaa arkea myös lisää työn mielekkyyttä, Jarno kertoo.

Virheet nähdään Keljossa oppimisen mahdollisuuksina:
– Jos joku idea ei toimi, mietimme yhdessä, miten asian voisi tehdä toisin tai mitä muuta kannattaisi kokeilla. Tämä luo ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaa kehittää itseään ja työskentelytapojaan.

Positiivinen asenne on olennainen osa Keljon tiimin kulttuuria:
– Me lähestymme uusia asioita avoimesti ja pohdimme, mitä ne voivat meille tarjota. Näin työ pysyy mielenkiintoisena ja innostavana.

JYSKillä järjestetään runsaasti sisäisiä tuote- ja myyntikilpailuja, joihin Keljon tiimi osallistuu aina innokkaasti – ja tavoitteenaan voittaa.
– Meillä on todella voitontahtoisia ihmisiä. Minä yritän vain pysyä heidän perässään, Jarno naurahtaa. Esihenkilönä minun roolini on tarjota heille parhaat mahdolliset työkalut onnistumiseen. Meillä on vahva, yhtenäinen kulttuuri ja selkeä tapa toimia, jossa kannustamme ja kiitämme toisiamme onnistumisista. Hyvä työviihtyvyys heijastuu myös asiakaspalautteisiin. Keljon asiakkaat kiittävät erityisesti hyvästä palvelusta, joka saa heidät palaamaan myymälään yhä uudelleen.

Palkintomatka Pariisiin

Keljon tiimillä oli selkeä tavoite mielessään: voitto ja palkintomatka ulkomaille. Tavoite saavutettiin, ja helmikuun puolivälissä myymälän seitsemän työntekijää ja alue-esimies lähtevät kolmeksi päiväksi Pariisiin nauttimaan ansaitusta voitosta.

Kilpailutehtävistä ensimmäinen on nimeltään ’Lämmin keväinen tuulahdus’.

Pic: Santeri Stenvall

Lautastehtävän selleritehtävät esitellään tänä vuonna pienikokoiselta vadilta, joka kuvastaa suomalaisen kevättalven herkkää luontoa.

Jaettava, kermainen juuriselleri ’kukka’ korostaa sisällä olevien eri tavoin valmistettujen juuriselleripalojen makuja ja luo tasapainon kotkakalan kanssa. Jotta kotkakala ja hummeri saavat mahdollisimman raikkaan makuvivahteen, siitä on huolehtimassa bergamotti, rapea varsiselleri, omena ja piparjuuri.

Täyteläinen hummeriragout sekä pehmeä ja ilmava hummerisabayon viimeistelee lautaselle asetellun kokonaisuuden täydellisesti.

”Kotkakala on uusi tuttavuus, joten olen joutunut opettelemaan käyttämään uutta raaka-ainetta ilman aiempia ennakko-odotuksia. Sellerit kumpikin sekä äyriäiset ovat mieluisia, niiden kanssa on kiva temmeltää” Ismo Sipeläinen kommentoi.

Toinen tehtävä sai nimen ”Pohjoisen arktiset tuulet’.

Pic: Santeri Stenvall

Tehtävänannon mukaiset, ankanmaksalla täytetyt metsäkauriin ulkofileet, on pintamaustettu sienillä ja katajanmarjoilla. Pinta on glaseerattu mustaherukalla. Sisäfileistä on tehty rullat pippuritäytteellä.

Rapea piiras on saanut täytteekseen ankanmaksaa, metsäsieniä, karamellisoitua sipulia sekä haudutettua metsäkauriin lapaa.

Hedelmälisäke on tehty kotimaisesta talviomenasta ja maustettu klassisesti neilikalla. Kokonaisuuden täydentää herukoista tehty glasyyri.

Kaksivärinen, pehmeä perunaravioli sisältää huhtasientä, rakuunaa ja sitruunaa.Kirkas metsäkauriin consommé on maustettu savuisella Fujisan Souchong -teellä.

Valkoinen lumi ja jää -teemalla suunniteltu vati korostaa suomalaisen talviluonnon minimalismia. Muotoilu muistuttaa kokonaisuudessa käytetyistä kotimaisista luonnon raaka-aineista, kuten sienistä, punaherukasta, mustaherukasta, katajasta ja omenasta.

Ismo Sipeläinen: ” Molemmat tehtävät ovat kumpikin haastavia, mutta erittäin mielekkäitä. Liha-tehtävässä klassisuus tuo kivan kulman kilpailuun. Mukavat raaka-aineet, moni niistä liippaa läheltä omia kokemuksia ja tuttuja makuja, kuten  riista, omena ja sienet ”

Kilpailun tuomaristo, joka koostuu osallistujamaiden edustajista, arvioi annokset maun, visuaalisen ilmeen, pääraaka-aineiden hyödyntämisen sekä omaperäisyyden perusteella. Lisäksi kilpailussa toimii keittiötyöskentelyä arvioiva tuomaristo, jonka antamat pisteet vaikuttavat lopputulokseen. Suomen makutuomarina toimii Tommi Tuominen.

Suomen joukkue aloitti 5 t 30 min kestävän kilpailusuorituksen Suomen aikaa klo 9.15. Ensimmäinen tehtävä valmistui 13.55 ja toinen tehtävä 14.45. Palkinnot jaetaan alkaen klo 18.45 Suomen aikaa. Kilpailuja voi seurata suorana osoitteesta https://bocusedor.fi/seuraa-kilpailua/.

Suomen Kilpailuannokset:

TEEMA LAUTASELLA

 Pehmeä juuriselleri ”kukka” ja juurisellerin eri tekstuurit

Rapea varsiselleri ja sellerinlehdet piparjuuren ja omenan kera

Hummeri- ja sitruunasabayon

*

Voissa kypsennetty kotkakala hummerin ja bergamotin kera

*

Hummeriragu  ripauksella valkoista misoa

TEEMA VADILLA

Pohjoisen arktiset tuulet

Paahdettu metsäkauriin satula täytetty ankanmaksalla, glaseerattu mustaherukalla ja katajanmarjoilla

*

Rullattu ja pippuroitu metsäkauriin sisäfilee

Metsäkauriinpiiras ankanmaksalla, metsäsienillä ja yrteillä

Suomalainen talviomena neilikalla ja punaherukalla

Tattikastike Grand Veneur

*

Lisukkeena:

Pehmeä perunaravioli rakuunalla ja sitruunalla

Aromikas metsäkauriin consommé maustettuna Fujisan Souchong -teellä

Suomen Bocuse d’Or -menestyksen kilpailukaudella 2023–2025 mahdollistavat Arla Pro, HKFoods, Lantmännen Unibake ja Hellmann’s. Lisäksi kumppaneina toimivat E. Ahlström, Hätälä, Järvikylä, Metos, Moët Chandon sekä Paulig Pro. Myös Perho Liiketalousopisto ja Haaga- Helia ovat kumppaneitamme. K-ryhmästä Bocuse d’Or matkaa tukevat K Citymarket ja Kespro.

Kaksivuotisen kilpailukauden aikana yhdistys järjestää Suomen edustajakarsinnat, kokoaa Suomen Bocuse d’Or -kilpailujoukkueen, ja järjestää kilpailuihin valmistautumiseen tarvittavat harjoitustilat ja -välineet sekä taloudelliset ja henkilöresurssit. Lisäksi yhdistys kehittää Suomen kansainvälistä kokkikilpailutoimintaa ja tukee menestystä yhdessä yhteistyö- ja sidosryhmäverkostonsa kanssa.

Vuoden ensimmäisen Skidiviikon monipuolinen ohjelma on julkaistu. Luvassa on muun muassa musiikkia, nukketeatteria ja klovneriaa. Lastenkulttuuriviikkoa vietetään 3.–9.3.

Skidiviikon tarjoaa monipuolisen kattauksen lastenkulttuuria ympäri Tuusulaa 3.–9.3. Skidiviikon ohjelma on maksutonta, mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Ilmoittautuminen alkaa maanantaina 3.2. klo 9.

Luvassa on monenlaista nukketeatteria. Viikon aikana nähdään pieni punainen pallon nimeltä Pipu, taskuihin hyvin mahtuvan Raxu Taskunen ja uneksitaan yhdessä Nimbu-norpan kanssa. Musiikista Skidiviikolla vastaa muun muassa lastenmusiikin vuoden tulokas Jellona-palkinnon voittanut Laulukudelmia -konsertti, sekä klassikkokonsertti Kuka lohduttaisi Nyytiä? Konsertti kertoo Tove Janssonin rakastetun tarinan pienestä Nyyti-peikosta. Lisäksi luvassa on tanssia, teatteria, työpajoja ja klovneriaa.

Skidiviikon lauantaina vietetään Kulttuuritalo Moniolla Lasten lauantaita. Päivä alkaa monipuolisella kattauksella erilaisia työpajoja ja se huipentuu lastenyhtye Megasakin groovaavaan konserttiin.

Tutustu koko Skidiviikkoon ja kuinka ilmoittautua tapahtumiin: www.tuusula.fi/skidiviikko

Lastenkulttuuri tekee hyvää

Tuusulan varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelman nimi on Taika-Kultsu. Kulttuurikasvatussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan kunnassa osana opetusta ja tuodaan osaksi lapsen elämää. Kulttuurikasvatus tukee lapsen kulttuuri-identiteetin muodostumista ja kehittymistä.

Skidiviikolla nähdään laadukkaita ammattitaiteilijoiden toteuttamia lastenkulttuuriesityksiä. Esitykset ilahduttavat, pohdituttavat ja ovat oivaltavia ja niissä huomioidaan lapsen ikätaso. Lapsille suunnattu kulttuuri antaa yleisölleen positiivisen suhtautumistavan taiteen luomiseen ja kulttuurilliseen ilmaisuun.

On tärkeää, että lapsi pääsee kokemaan ja tekemään kulttuuria ja taidetta. Kulttuurin avulla lapsen on mahdollisuus oppia monipuolista ilmaisua, se kasvattaa mielikuvitusta ja luovuutta, sekä syventää sosiaalisia suhteita ja saada kehittää itsetuntoa.

Lisätietoja:
kulttuurituottaja Aurora Salomaa, aurora.salomaa@tuusula.fi, p. 040 314 3435
Tuusulan kulttuurikasvatussuunnitelma
Mitä lastenkulttuuri on? - Suomen lastenkulttuuriliitto

Vt11 Koiviston ja Pikkuhaaran siltojen uusimishankkeella päästiin aloittamaan purku- ja rakennustyöt vuodenvaihteessa. Koiviston sillan ohittava kiertotie avataan liikenteen käyttöön tiistaina 28.1.2025. Nykyisen sillan itäpuolelle sijoittuva kiertotie on asfaltoitu, ja jalankulku- sekä pyöräilyväylä on erotettu ajoradasta omaksi osuudekseen. 

”Muutostöiden vuoksi liikenteelle voi aiheutua lyhyitä pysäytyksiä sekä ajolinjojen muutoksia. Pahoittelemme töistä koituvaa väliaikaista liikennehaittaa", toteaa projektipäällikkö Kari Partiainen Väylävirastosta.  

Hankkeessa uusitaan elinkaarensa lopussa olevat Ulvilan sekä Porin rajalla valtatiellä 11 sijaitsevat Koiviston ja Pikkuhaaran sillat vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Hanke parantaa myös tieliikenteen turvallisuutta ja vähentää siltojen ylläpitokustannuksia. Rakentamistöiden on määrä valmistua kesällä 2026. 

Lisätietoja:

Väylävirasto, projektipäällikkö Kari Partiainen, p. 0295 34 3580, etunimi.sukunimi@vayla.fi 

Kreate Oy, työmaapäällikkö Mauri Tommiska, p. 040 635 2112, etunimi.sukunimi@kreate.fi 

Lisää hankkeesta:

https://vayla.fi/vt-11-koiviston-ja-pikkuhaaran-sillat 

Nomad Food & Wine yhdistää italialaiset, afrikkalaiset ja pohjoismaiset maut ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi Helsingissä ja Turussa. Filosofia tiivistyy ajatukseen: “Not fine dining – just fine food”.

Nomadin annokset ovat tarinoita lautasella, joissa italialaiset tekniikat kohtaavat afrikkalaiset mausteet ja pohjoismaiset vaikutteet. Ravintolan sydän on omistaja ja pääkokki Paco, jonka juuret ja intohimo näkyvät keittiössä. Senegalilais-italialainen tausta, koulutus Italian arvostetussa Alma Scuola di Alta Cucina Italiana -koulussa sekä yli 12 vuoden kokemus suomalaisista keittiöistä ovat muovanneet hänen tyylinsä aivan ainutlaatuiseksi.

Zero Waste -ajattelu on olennainen osa Nomadin toimintaa. Nomad käyttää laadukkaita ja vastuullisia raaka-aineita, joista hyödynnetään raaka-aineen kaikki osat – mikään ei mene hukkaan. Jokainen annos valmistetaan tilauksesta, ja esimerkiksi ylijäävät raaka-aineet jalostetaan osaksi uusia ruokia. Näin he luovat herkullista ruokaa, joka kunnioittaa sekä ympäristöä että makuelämyksiä.

Viiden ruokalajin maistelumenu tarjoaa unohtumattoman matkan Senegalista Italiaan, mutta à la carte -listalta löytyy kiinnostavia vaihtoehtoja jokaiseen makuun.

Alppihiihdossa vuorossa Schladmingin iltaklassikko

Eduard Hallberg ja Jesper Pohjolainen kisaavat seuraavaksi Schladmingin karnevaalitunnelmaisissa iltakisoissa 29.1. Schladmingin aikataulut ja tulokset: fis-ski.com  Yhteys: Mario Rafetzeder, gsm +43 664 1203468

Elian Lehto viimeistelee MM-kisavirettään Garmisch-Partenkirchenin syöksyssä 2.2. Garmisch-Partenkirchenin aikataulut ja tulokset: fis-ski.com Yhteys: Eero Blomqvist gsm +358 44 5318001

Erika Pykäläinen taistelee Eurooppa cupin suurpujottelupisteistä 9. ja 10.2. Saksan Oberjochissa. Oberjochin aikataulut ja tulokset: fis-ski.com Yhteys: valmentaja Davor Lazeta +385 91 309 3016

Saalbachin MM-kisat alkavat 4.12. ja päättyvät 16.2. Kisat alkavat joukkuekisalla, jonka jälkeen on vuorossa vauhtilajit. Välissä on alppiyhdistetyn joukkuekisa ja kisat päättyvät tekniikkalajeihin. Saalbachin MM-kisojen aikataulut ja tulokset: fis-ski.com

Kumparejoukkue Kanadaan

Val St. Come on kumparejoukkueen seuraava kisapaikka. Akseli Ahvenainen, Olli Penttala ja Severi Vierelä kisaavat 31.1. kumpareiden ja 1.2. parikumpareiden maailmancupin osakilpailuissa. Val St. Comen aikataulut ja tulokset: fis-ski.com Yhteys: valmentaja Juha Hautsalo +358 40 5028677

Eurooppa cupin kumparelaskua Jyväskylän Laajavuoressa 1.-2.2. Kisaliivin ylleen pukevat Riku Voutilainen, Aleksi Kaisla, Matias Ronkainen, Eero Lampi, Eero Paananen, Jerry Paananen, Jori Mäntynen ja Kai Lassila. Jyväskylän aikataulut ja tulokset: fis-ski.com  Yhteys: Eemeli Kallas +358 44 3374130

Eurooppa cupin kumparelasku jatkuu Jyväskylässä, kun taajama isännöi Tukholman peruuntuneen ja Jyväskylään siirretyn kisan 7.-8.2. Tällöin joukkue täydentyy Mauno Honkasella. Jyväskylän aikataulut ja tulokset: fis-ski.com

Freeski-joukkue Pohjois-Amerikassa

Anni Kärävä ja Elias Syrjä kisaavaat Aspenissa maailmancupin pisteistä slopestylessa sekä big airissa 30.1.-6.2. Kuura Koivisto on varmasti mukana big airissa, ja hän on slopestylen jonotuslistalla. Aspenin aikataulut ja tulokset: fis-ski.com Yhteys: Juha Mourujärvi +358 40 8401048

Yhdysvalloista suksitaiteilijat siirtyvät Kanadan puolelle Stonehamiin. Slopestylen maailmancupin pisteistä taistellaan 20.-22.2. Stonehamin aikataulut ja tulokset: fis-ski.com

Eurooppa cupin slopestylea ja big airia kisataan Ranskan La Clusazissa 3.-6.2. Ranskassa kisaavat Teemu Lauronen, Jaakko Koskinen ja Joel Liimatainen. La Clusazin aikataulut ja tulokset: fis-ski.com

Nette Kivirannalla edessä MM-kisat

Para-alppihiihdon MM-kisat käydään Slovenian Mariborissa. Kivirannan ohjelmassa on 9.2. pujottelu ja 11.2. suurpujottelu. Mariborin aikataulut ja tulokset: fis-ski.com

Oy Semper Ab ilmoitti perjantaina 24.1.2025 poistavansa varmuuden vuoksi markkinoilta yhden erän tuotetta Semper EKO Kauraa, lohta & herneitä 1 v luomu lastenateria, 235g. Takaisinveto koskee vain erää Parasta ennen: 21.10.2026. Kyseistä erää on toimitettu 7.11.2024 alkaen K- ja S-ryhmille.

Takaisinveto tehdään, koska osassa erän tuotteista voi olla toista tuotetta (Spagetti Bolognese). Asiasta on saatu Ruotsissa asiakaspalaute. Suomessa ei ole tästä asiasta palautteita saatu, kertoo Semper. Jos pakkaus sisältää etiketistä huolimatta Spagetti Bolognese -tuotetta, ei tuotteen sisältämiä ainesosia, mm. maito ja kananmuna, ole mainittu etiketissä. Siksi tuote voi aiheuttaa allergeenivaaran.

Lisäohjeita kuluttajille löytyy Oy Semper Ab:n tiedotteesta.

Asiaa hoitaa Ruokavirastossa erityisasiantuntija Mika Varjonen, p. 050 38 68 416, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi.

Kuva tuotteesta (oikealla sisällöllä):
(Kuva: Oy Semper Ab)

Kaupunginhallitus palautti eteläisen alueen hoitourakkasopimuksen valmisteluun ja edellyttää, että sisäisessä tarkastuksessa tarkastellaan viranhaltijoiden juridisia vastuukysymyksiä. 

Kaupunginhallituksessa eteläisen alueen hoitourakkasopimus palautettiin valmisteluun. Kaupunginhallitus kumosi kaupunkiympäristölautakunnan lokakuussa tekemän päätöksen eteläisen hoitourakkasopimuksen sovintosopimuksesta. 

Kaupungin ja palveluntarjoajan käymissä neuvotteluissa taloudellisista erimielisyyksistä ei päästy sopuun, joten kumpikin osapuoli pitää parempana päättää hoidonjohtosopimus yhteisellä sopimuksella 30.9.2025. Taloudelliset erimielisyydet ratkaistaan käräjäoikeudessa, ja kaupunki aloittaa kanteen valmistelun asiassa. Sisäisessä tarkastuksessa huomioidaan ja tarkastellaan viranhaltijoiden juridisia vastuukysymyksiä ja kaupunginhallitukselle toimitetaan lisäselvitys.

Sijoitus- ja lainannostosuunnitelma hyväksyttiin

Kaupunginhallitus hyväksyi Lahden kaupungin sijoitussuunnitelman vuodelle 2025.

Sijoitussuunnitelmassa määritellään valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti sijoitustoiminnan yksityiskohtaisemmasta toiminnasta ja tavoitteista. Sijoitussuunnitelma koskee kassaylijäämää sekä soveltuvin osin rahastoituja varoja. Sijoitussuunnitelmassa määritellään eri omaisuuslajien välinen jakauma neutraalissa markkinatilanteessa, sijoitustoiminnan periaatteisiin nähden tarkemmat vaihteluvälit, tuottotavoite sekä tarkennetut riskien hallinnan periaatteet.

Kaupunginhallitus hyväksyi myös kaupungin lainannostosuunnitelman vuodelle 2025. Lahden kaupungin rahoitustoiminnan ja sijoitustoiminnan periaatteiden pohjalta tehdyssä lainannostosuunnitelmassa asetetaan tarkemmat tavoitteet ja ohjeet rahoitustoiminnalle. 

Sekä sijoitussuunnitelmaa että lainannostosuunnitelmaa voidaan päivittää tarvittaessa myös talousarviovuoden aikana, mikäli sijoitustoiminnassa tai lainanottotarpeissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Kaupungin talousennuste alijäämäinen

Kaupungin tilinpäätösennustetta 2024 käsiteltiin kaupunginhallituksessa. Lahden kaupungin talous vuodelta 2024 on toteutumassa ennusteita paremmin, mutta heikompana kuin edellisenä vuotena. Tilikauden tulokseksi ennakoidaan -9,1 miljoonan euron alijäämää. Tulosennuste on ennusteen paranemisesta huolimatta 51,1 milj. euroa heikompi kuin vuoden 2023 tilinpäätös. 

Talouden jarrutus kesken vuoden, talouden tasapainottamistoimenpiteet ja inflaation hidastuminen ovat hillinneet menojen kasvua merkittävästi. Kertaluonteisia toimintatuottoja ja rahoitustoiminnan tuottoja on kertynyt ennakoitua enemmän vuodelle 2024. 

Yhteistoimintamenettely käynnistyy 

Kaupunginhallitus valtuutti kaupunginjohtajan käynnistämään yhteistoimintamenettelyn 168 henkilötyövuoden vähentämiseksi vuoden 2027 loppuun mennessä. Tavoitteena on päästä kaupunginvaltuuston asettamaan henkilötyövuosien vähentämistavoitteeseen luonnollista poistumaa hyödyntäen. Yhteistoimintamenettelyllä ei tavoitella irtisanomisia tai lomautuksia. 

Kaupungin yhteistyöryhmässä aloitetaan yhteistoimintamenettely ja selvitystyö. Palvelualueet tekevät henkilöstösuunnitelman, joka perustuu toimintaympäristön muutoksiin, palvelutarpeisiin ja henkilöstön osaamistarpeisiin. 

Kaupunginhallitus hyväksyi myös konsernihallinnon käyttösuunnitelman ja kaupunginhallituksen alaisten yksiköiden käyttösuunnitelman vuodelle 2025.

Esityslistaan

Lisätietoja: 

kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén, p. 050 327 2691

Kaupunginhallitus 27.1.2025 päätöstiivistelmä

Käsitellyt asiat

15 Ajankohtaiskatsaus ja kyselytunti

16 Kaupungintalon perusparannuksen hankesuunnitelma

17 Heinolan kaupungin hallintosääntö 4.2.2025 alkaen

18 Heinolan kaupungin hankintaohje 1.2.2025 alkaen

19 Heinolan kaupungin konserniohje 1.2.2025 alkaen 

20 Yhteiset palvelut -palvelualueen käyttösuunnitelma

vuodelle 2025

21 Takauksen myöntäminen Heinolan Tietokeskus Oy:lle

22 Edustajan nimeäminen TTA-Säätiö sr:n hallitukseen toimikaudeksi 2025-2026

23 Vastaus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lausuntopyyntöön 17.12.2024 - Valitus elinvoimalautakunnan päätöksestä 6.11.2024 § 64, Tontin 111-32-1-1, Heikkimäentie 2, myyminen

24 Koha-Suomi Oy:n osakassopimuksen muutoksen hyväksyminen

25 Keskeneräiset kuntalais- ja valtuustoaloitteet 2024

26 Kokouskutsuja

27 Saapuneet asiakirjat 

28 Päätöksiä ja tiedoksiantoja

29 Kaupunginjohtajan sekä hallinto- ja kehitysjohtajan infot

 Kaikki asiat hyväksyttiin esitysten mukaisesti.  Kaupungintalon hankesuunnitelman osalta kuitenkin kokouksessa äänestettiin. Kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen tuloksena kuitenkin kaupunginjohtajan esityksen äänin 5-4. Äänestysraportti liitteenä.

Valtuusto käsittelee 3.2.2025 kokouksessaan mm. kaupungintalon perusparannuksen hankesuunnitelmaa, hallintosääntöä, konserniohjetta sekä takauksen myöntämistä Heinolan Tietokeskus Oy:lle.

Lisätietoja                   

Kirsi Lehtimäki, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, +358 50 327 5603, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Jari Parkkonen, kaupunginjohtaja, + 358 400 862 977, etunimi.sukunimi@heinola.fi

§ 28 Kuntakehitysjohtajan virkavaalin vahvistaminen

Kunnanhallitus päätti vahvistaa kuntakehitysjohtajan virkavaalin

§ 29 Kerta-avustusten periaatteet ja kriteerit, hyväksyminen

Kunnanhallitus päätti

• hyväksyä kerta-avustusten periaatteet ja kriteerit
• hyväksyä viranhaltijoiden tekemät tekniset muutokset ja parannukset avustustoiminnan yleisiin periaatteisiin
• oikeuttaa viranhaltijat tekemään avustuskokonaisuuteen ja hakuprosesseihin liittyviä teknisiä korjauksia ja parannuksia
• tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

§ 30 Rantanen Matti, eron myöntäminen ja keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan valinta

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää myöntää Matti Rantaselle eron keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtajan tehtävästä 4.2.2025 alkaen ja valita puheenjohtajan Rantasen tilalle keskusvaalilautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 4.2.2025 alkaen.

§ 31 Laamanen Pia, eron myöntäminen ja keskusvaalilautakunnan jäsenen valinta

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää myöntää Pia Laamaselle eron keskusvaalilautakunnan jäsenen tehtävästä 4.2.2025 alkaen ja valita jäsenen Laamasen tilalle keskusvaalilautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 4.2.2025 alkaen.

§ 32 Toimielinten pöytäkirjojen otto-oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei esityslistassa mainituissa toimielinten pöytäkirjoissa käsiteltyjä asioita oteta kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

§ 33 Viranhaltijapäätösten otto-oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei esityslistassa mainittuja viranhaltijapäätöksiä oteta kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

§ 34 Ilmoitusasiat

Kunnanhallitus päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi.

§ 35 Muut asiat

Kunnanhallitus päätti merkitä mahdolliset muut asiat tiedoksi.

Esityslista

Bocuse d’Or -finaali keräsi yhteen 24 maan parhaat kokit ja heidän tiiminsä. Suomen edustaja, kokki Ismo Sipeläinen, assistentti Kaisa Laanemäe, ja joukkueen valmentaja Kristian Vuojärvi esittelivät suomalaisen keittiön huippuosaamista. Vaikka sijoitus ei yltänyt aivan odotetulle tasolle, tiimin työskentely ja panos kilpailussa olivat korkeatasoisia.

”Lyonissa oli kyllä huikea tunnelma ja rouhea meininki! Kilpailusuoritus meni muutamaa yllätystä lukuun ottamatta hyvin. Paineen alla me toimittiin tiiminä paremmin kuin koskaan. Olen superylpeä Kaisasta ja meidän suorituksestamme. Iso kiitos kaikille kisaa seuranneille ja kannustamassa olleille! ” , Ismo Sipeläinen sanoo.

” Suoritus meni juuri niin kuin olimme harjoitelleet. Kilpailuissa voi aina sattua asioita, joita ei pysty ennakoimaan. Niin kävi myös tänään. Olen erittäin ylpeä Ismon ja Kaisan  suorituksesta” sanoo joukkueen valmentaja Kristian Vuojärvi.

Kilpailun tuomaristossa istuivat osallistujamaiden arvostetuimmat keittiömestarit. Suomen tuomarina toimi Tommi Tuominen, Bocuse d’Or Academy Finlandin hallituksen puheenjohtaja.

24 hengen tuomaristo arvioi annoksia maun, ulkonäön, pääraaka-aineiden käytön sekä omaperäisyyden perusteella

”Tänään oli selkeästi kovatasoisempi päivä kuin eilen. Yllätyksiä tuli toki ja kaikki ennakkosuosikit eivät ehkä päässeet ihan sille tasolle mitä odotettiin. Yllätyksiä ja epäonnea on ollut monellakin tiimillä niin kuin meilläkin. Kun on tiukka kilpailu välillä käy näin  - joukkueemme kuitenkin paikkasi tilanteen todella hyvin . Lautaset lähtivät ajallaan ja kaikki oli lautasella mitä siihen oli suunniteltu ”, sanoo kilpailun tuomari Tommi Tuominen.

Kilpailuissa valmistettiin kilpailutehtävät seuraavista pakollisista raaka-aineista: kotkakala, hummeri, juuri- sekä lehtiselleri, metsäkauris, ankanmaksa sekä tee.

Ismo Sipeläinen kuvailee tehtävän raaka-aineita kotimaisuuden näkökulmasta:

”Suomi on aina ollut juuresten maa. Selleri on monikäyttöinen juures, jota olen käyttänyt lapsuudestani lähtien. Ensimmäiset muistoni liittyvät sen paahtamiseen uunissa muiden juuresten kanssa – maustettuna voilla, hunajalla ja yrteillä. Sen umamista ja makeudesta on jäänyt vahva makumuisto.

Selleristä on tullut ammattikeittiöiden suosikki, sillä sen maut vaihtelevat rohkeista paahtuneista aromeista hienovaraisiin makuihin, kun sitä käsitellään hellästi. Raakana, pikkelöitynä tai kypsennettynä sen maku ja koostumus inspiroivat aina.

Selleri sopii erinomaisesti yhteen valkolihaisen kotkakalan ja hummerin kanssa. Merenelävien makeus korostaa sellerin hedelmäisiä vivahteita, ja tekstuurien monipuolisuus tuo juureksen maun upeasti esiin. Klassinen yhdistelmä selleriä ja omenaa tasapainottaa vihersellerin voimakasta makua ja tuo rapeutta ja makeutta annokseen”, Ismo Sipeläinen kuvailee

Kauris- eli lihavatitehtävä esiteltiin tuomaristolle suurelta vadilta.

”Valintani hedelmäksi on suomalainen ”talviomena”, tarkemmin sanottuna Zari-lajike, jota viljelee Vidar Häggh Kokkolassa. Ahvenanmaa tuottaa 70 % Suomen omenoista sen suotuisan syysilmaston ansiosta. Zari-omenat ovat raikkaita, makeita ja hapokkaita, ja ne sopivat erinomaisesti myös ruoanlaittoon. Ne poimitaan käsin myöhään syksyllä ja säilyvät viileässä jopa kevääseen asti.

Suomessa on perinne säilöä satoa talvikaudeksi – omenoista tehdään mehua, hilloa ja sosetta, joita on perinteisesti nautittu riistan kanssa. Tässä annoksessa omenan ja punaherukan hapokkuus tasapainottavat ankanmaksan rasvaisuutta ja täydentävät savustetun teen, sienten ja peuran makuja. Omena myös keventää leivonnaista ja piirakan täytettä. Neilikan mausteisuus tuo makuihin klassisen vivahteen ja viimeistelee kastikkeen pehmeyden ” Ismo Sipeläinen kertoo.

Bocuse d’Or Academy Finland haluaa kiittää joukkuetta ja kaikkia yhteistyökumppaneita upeasta työstä ja unohtumattomasta kaudesta.

Kuvat

https://bocusedorfin.kuvat.fi/kuvat/ 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Bocuse d’Or Academy Finland ry

Promotion Manager, Tiina Isohanni

Tiina@helsinkiinsight.fi

+35850 5368635

www.bocusedor.fi

www.facebook.com/bocusedorfinland,

 Instagram @bocusedorfinland

#bocusedorfinland #bocusedor #finnishfood #teamfinland

Taustaa

Bocuse d’Or on maailman arvostetuin kokkikilpailu. Kilpailua on järjestetty vuodesta 1987 ja sen perusti kuuluisa ranskalainen keittiömestari, keittiötaidon uudistaja Paul Bocuse. Paul Bocuse siirsi kilpailun johtajuuden pojalleen Jerôme Bocuselle vuoden 2017 kilpailujen alla. Paul Bocuse menehtyi 20.1.2018.

Bocuse d’Or -kilpailukausi kestää kaksi vuotta. Ensimmäisenä vuonna pidetään sekä maakohtaiset edustajakarsinnat että maanosakohtaiset karsintakierrokset Euroopassa, Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa, joiden kautta valikoituu toisen vuoden 24 finalistia. Loppukilpailu pidetään joka toinen vuosi tammikuussa Lyonissa, Ranskassa.

Kilpailu koostuu 5 tunnin 35 minuutin pituisesta suorituksesta, jonka aikana valmistetaan 14 annosta vadilta tarjoiltavaksi ja 14 annosta lautasille. Tuomaristo koostuu jokaisen kilpailevan maan Bocuse d’Or Academyn presidentistä. Tuomaristo arvioi annoksia maun, ulkonäön, pääraaka-aineiden käytön sekä omaperäisyyden perusteella. Lisäksi lopulliseen sijoitukseen vaikuttaa keittiötyöskentely.

Suomi on ollut mukana Bocuse d’Or -kilpailussa 14 kertaa. Maamme parhaat sijoitukset ovat Matti Jämsénin 4. sija vuonna 2015 ja Ismo Sipeläisen 4. sija vuonna 2019. Lisäksi olemme olleet kahdesti viidensiä.

Edustajan lisäksi viralliseen Bocuse d’Or -joukkueeseen kuuluvat assistentti, valmentaja, tuomarina ja joukkueen johtajana toimiva Bocuse d’Or Academy Finlandin presidentti sekä promootio manageri.

Suomen Bocuse d’Or -menestyksen kilpailukaudella 2023–2025 mahdollistavat Arla Pro, HKFoods, Lantmännen Unibake ja Hellmann’s. Lisäksi kumppaneina toimivat E. Ahlström, Hätälä, Järvikylä, Metos, Moët Chandon sekä Paulig Pro. Myös Perho Liiketalousopisto ja Haaga- Helia ovat kumppaneitamme. K-ryhmästä Bocuse d’Or matkaa tukevat K Citymarket ja Kespro.

Kaksivuotisen kilpailukauden aikana yhdistys järjestää Suomen edustajakarsinnat, kokoaa Suomen Bocuse d’Or -kilpailujoukkueen, ja järjestää kilpailuihin valmistautumiseen tarvittavat harjoitustilat ja -välineet sekä taloudelliset ja henkilöresurssit. Lisäksi yhdistys kehittää Suomen kansainvälistä kokkikilpailutoimintaa ja tukee menestystä yhdessä yhteistyö- ja sidosryhmäverkostonsa kanssa.

EMBARGO: Aluksen rakentavan telakan nimen saa julkaista vasta 7.2. klo 15.
Tilaisuuden tiedot:
 📍 Original Sokos Hotel Kaarle, Kauppatori 4, 67100 Kokkola
 🕒 Maanantai 3.2.2025 klo 11.00

Miksi tulla paikalle?

• Kuulet ensimmäisten joukossa, kuka rakentaa Pohjanlahden uusimman, moderneimman ja ympäristöystävällisimmän Roope-aluksen, ja millainen siitä tulee.
• Voit valmistella ensimmäisten joukossa uutisen tai artikkelin aiheesta. Huom. Telakan nimeä ei kuitenkaan saa julkaista ennen perjantaita 7.2. klo 15. 
• Kuulet kiinnostavia puheenvuoroja hankkeen etenemisestä ja merkityksestä. Puhujina muun muassa projektimme kummihenkilö, kansanedustaja Janne Jukkola, Visit Kokkolan toimitusjohtaja Teea Pietilä, aluksen toimittajan edustaja, Pidä Saaristo Siistinä ry:n edustajat sekä suurimpien tukijoidemme edustajat Pohjanmaan ELY:stä, Kongsbergilta,  Weisell-säätiöstä ja LähiTapiola Pohjanmaasta.
• Kuulet, mitä vielä tarvitaan alukseen ja miten jokainen voi auttaa saamaan aluksen valmiiksi. Aluksen varustelun rahoitus on edelleen kesken, ja tarvitsemme mukaan lisää tukijoita.

Pohjalaisilla yrityksillä, medialla ja yhteisöillä on nyt mahdollisuus näyttää vastuullisuutensa ja osallistua tärkeään ympäristötyöhön. Tule kuulemaan, miten voit olla osa Pohjanlahden pelastamista – niin suurena tai pienenä tukijana kuin haluat.

Toivomme ilmoittautumiset osoitteeseen jukka.lundell@pssry.fi. Jos et pääse paikalle, voit myös saapua Vene 25 Båt -messujen mediatilaisuuteen 7.2. klo 15 tai sopia kanssamme sopivamman tapaamisajan.

Taustaa:
 Pidä Saaristo Siistinä ry on jo 1980-luvulta lähtien vastannut Pohjanlahdella yli 30 saarikohteen jätehuollosta, jotta arvokas ja erittäin haavoittuva meriluonto säilyisi puhtaana. Koska alue on kulkuväyliltään erityislaatuinen sisältäen sekä matalaa saaristoaluetta että myrskyisää avomerta, joudumme työskentelemään erityisrakenteisilla huoltoaluksilla. Tärkein työkalumme M/S Roope-Botnia on valitettavasti tullut väylänsä päähän. Nyt sen korvaava uudisrakennus on mahdollistumassa – tulethan mukaan tukemaan meitä!  

Liity mukaan ja tule osaksi Pohjanlahden puhtaampaa tulevaisuutta!

Lisätietoja antaa Pidä Saaristo Siistinä ry:n aluepäällikkö Jukka Lundell p. 0400 649 300, jukka.lundell@pssry.fi

Ystävällisin terveisin

Bengt Westerholm                                                Anne Ala-Pöllänen

Hallituksen puheenjohtaja                               Varainhankintapäällikkö

Pidä Saaristo Siistinä ry                                     Pidä Saaristo Siistinä ry

Liki puolet (45 %) suomalaisista ajattelee, että heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Vajaa kolmannes suomalaisista pitää luontevana, että naiset kantavat miehiä enemmän hoivavastuuta perheissä. Ensimmäistä kertaa julkistetun Sukupolvibarometrin mukaan nuoret ja yli 75-vuotiaat kokevat, että oma ikäryhmä on aliedustettu demokratiassa ja palvelujen kehittämisessä.

Sukupolvibarometrin ovat tuottaneet Miina Sillanpään Säätiö, Työeläkevakuuttajat TELA ry ja E2 Tutkimus, joka on vastannut barometrin käytännön toteutuksesta. Aineistona on Manner-Suomen aikuisväestölle suunnattu kyselytutkimus, johon vastasi yli tuhat suomalaista. Aineisto kerättiin loka-marraskuussa 2024. Sukupolvibarometri tarjoaa tietoa eri ikäisten suomalaisten sukupolviin ja ikääntymiseen liittyvistä näkemyksistä ja tulosten yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Vastuu ikääntyneistä jakaa mielipiteitä, kolmannes suomalaisista pitää naisten hoivavastuuta luontevana

Liki puolet (45 %) suomalaisista ajattelee, että heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Yhtä suuri osuus (46 %) on väittämästä eri mieltä. Ikäryhmien väliset erot ovat maltillisia, mutta 55–64-vuotiaat suhtautuvat asiaan muita useammin kielteisesti.

Vajaan kolmanneksen (31 %) mielestä on luontevaa, että naiset kantavat miehiä enemmän vastuuta hoivasta perheissä ja suvuissa. Enemmistö (64 %) on kuitenkin asiasta eri mieltä.

Nuoret 18–24-vuotiaat ajattelevat useimmin (39 %), että naisten hoivarooli perheissä ja suvuissa on luonteva. Kielteisimmin väittämään suhtautuvat yli 65-vuotiaat. Sukupuolten välillä ei ole erityisen isoja eroja – naiset (34 %) ovat kuitenkin väittämästä täysin eri mieltä selvästi miehiä useammin (21 %).

”Sukupolvibarometrin perusteella suomalaisilla ei välttämättä ole halua tai mahdollisuutta ottaa hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Barometrin viesti kannattaa ottaa huomioon palvelujen suunnittelussa. Tärkeää on seurata myös, kasvavatko naisiin kohdistuvat odotukset ja millä seurauksilla”, sanoo E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.

Nuoret ja yli 75-vuotiaat kokevat ikäryhmänsä olevan aliedustettu demokratiassa ja palvelujen kehittämisessä

Nuoret kokevat selvästi muita useammin olevansa aliedustettuina demokratiassa. Vain 19 prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista arvioi ikäistensä olevan riittävästi edustettuna demokratiassa ja poliittisessa vaikuttamisessa, ja lukema on alhainen myös 25–34-vuotiassa (27 %). Myös yli 75-vuotiaat kokevat keskimääräistä useammin jäävänsä paitsioon demokraattisessa vaikuttamisessa. Heistä noin kolmannes (35 %) arvioi ikäryhmänsä edustuksen riittäväksi.

Nuoret ja eläkeikäiset kokevat olevansa marginaalissa myös työelämän ja palvelujen kehittämisessä. Yli 65-vuotiaista ainoastaan noin joka kymmenes arvioi ikäluokkansa olevan riittävästi edustettuna työelämän kehittämisessä, eikä lukema ole juuri parempi (14 %) kysyttäessä palvelujen kehittämisestä. Yli 75-vuotiaista vain 18 prosenttia kokee ikäistensä olevansa riittävästi edustettuna julkisessa keskustelussa.

Yli 40 prosenttia 18–24-vuotiaista ei osaa arvioida, onko oman ikäisten edustus riittävää työelämän kehittämisessä. Neljännes (26 %) on tyytyväisiä ikäryhmän rooliin työelämän kehittämisessä.

”Sukupolvibarometri kertoo, että vain 11 prosenttia suomalaisista ajattelee, että ikä määrittelee ihmistä erittäin paljon. Kuitenkin yhteiskunnan monet toiminnot ja palvelut on järjestetty ihmisten iän mukaan. Tarvitsemme lisää vuorovaikutusta ja areenoita, joilla eri-ikäiset kohtaavat toisiaan. Yhteiskunnan ja palveluiden kehittäminen ja tulevaisuuden rakentaminen eivät kuulu vain nuoremmille. Myös ikääntyvillä on sanottavaa niihin”, painottaa Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen.

Suomalaisille eläkevuodet merkitsevät elämästä nauttimista, taloudellinen riippumattomuus tärkeää

Sukupolvibarometrissä selvitettiin, mitä ajatuksia eläkevuodet ja ikääntyminen herättävät suomalaisissa. Kärkeen nousevat elämästä nauttiminen (53 %) ja se, että on aikaa harrastuksille ja mielekkäälle tekemiselle (50 %). Reilu kolmannes (38 %) suomalaisista ajattelee antoisaa aikaa läheisten kanssa. Monen mielessä on myös huolia. Puolet suomalaisista pelkää toimintakyvyn heikkenemistä ja itsemääräämisoikeuden menettämistä (50 %).

Barometrissä kysyttiin myös taloudellisen riippumattomuuden merkityksestä. Yli 90 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että heille on tärkeää olla ikääntyneenä taloudellisesti riippumaton läheisistään.

”Taloudellisen riippumattomuuden merkitys varttuneemmalla iällä koetaan tärkeäksi kaikissa ikäluokissa. Tämä korostaa myös lakisääteisen työeläketurvan ylläpidon ja kehittämisen tärkeyttä. Myös taloudellisen kasvun eväistä huolehtiminen ja nuorempien ikäpolvien työelämään kiinnittymisen varmistaminen ovat tarpeen, jotta taloudellinen riippumattomuus ja oman näköinen elämä ovat mahdollista myös nykyisille nuorille sitten, kun he ovat aikanaan vanhoja”, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Enemmistö ei usko saavansa riittävästi hoitoa ikääntyneenä, erityisesti nuoret ajattelevat näin

Suomalaisten enemmistö (61 %) ei usko, että saa riittävää hoitoa ikääntyneenä. Viesti on vakava erityisesti 25–55-vuotiailta: heistä noin kaksi kolmesta ei usko hoidon riittävyyteen. Sen sijaan yli 65-vuotiaissa ja erityisesti yli 75-vuotiaissa hoidon riittävyyttä epäileviä on keskimääräistä vähemmän.

Sukupolvibarometrissä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä, mistä he arvioivat saavansa hoivaa ja apua ikääntyneenä. Suomalaisista 60 prosenttia luottaa siinä julkisiin palveluihin. Liki puolet uskoo saavansa ikääntyessään apua puolisoltaan ja lapsiltaan. Ystävien, sukulaisten ja yksityisen sektorin apuun luottaa neljännes suomalaisista. Erityisesti nuoret luottavat läheisiinsä ajatellessaan vanhuusvuosiaan, selkeä enemmistö eläkeikäisistä luottaa sen sijaan julkisiin palveluihin.

****************

Sukupolvibarometrin ovat tuottaneet E2 Tutkimus, Miina Sillanpään Säätiö ja Työeläkevakuuttajat Tela. Barometri julkistetaan osana Miina Sillanpään Säätiön 60-vuotisjuhlavuotta 2025.

Sukupolvibarometrin käytännön toteutuksesta on vastannut E2 Tutkimuksen työryhmä: Ville Pitkänen, Tuija Väyrynen, Jenni Simonen, Roosa Veijola, Karina Jutila ja Aino Heikkilä. Barometrin suunnittelutyössä ovat olleet mukana lisäksi Soile Kuitunen, Elisa Virkola ja Pauliina Ohtonen (Miina Sillanpään Säätiö) ja Suvi-Anne Siimes (TELA). Barometri julkaistaan 28.1.2025.

Barometri perustuu kyselyaineistoon. Aineisto kerättiin 29.10.2024–6.11.2024 Norstatin internetpaneelissa. Se on edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä (N=1020). Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi.

Aineisto on analysoitu määrällisin menetelmin ja tuloksia on peilattu yhteiskunnallisiin tilannetekijöihin.

Kyselyaineistoa täydentää kenttätutkimuskäynti vanhusten palveluasumisen yksikössä. Nettipaneelilla kerätylle kyselyaineistolle on ominaista, että kyselyyn vastaavat suhteellisen aktiiviset ja hyväkuntoiset ikäihmiset. Kuvaa ikääntyneistä vastaajista monipuolistettiin havainnoimalla ja haastattelemalla myös huonokuntoisempia ja toimintarajoitteisia ikäihmisiä.

Seuraa julkistamistilaisuutta tiistaina 28.1.2025 klo 10–11.30: Ilmoittautumislinkki
Linkki raporttiin: www.e2.fi/sukupolvibarometri2025

Lisätietoja:

Kyselyaineisto ja analyysi
Ville Pitkänen, VTT, dosentti, tutkimuspäällikkö, E2 Tutkimus
ville.pitkanen@e2.fi
040 7770 869

Karina Jutila, YTT, toimitusjohtaja, E2 Tutkimus
karina.jutila@e2.fi
050 5515 361

Soile Kuitunen, toimitusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi
044 7813 117

Suvi-Anne Siimes, toimitusjohtaja, Työeläkevakuuttajat TELA ry
suvi-anne.siimes@tela.fi
0400 414 303

Kirkkopalvelut ry:n ja Kansalaisareenan yhteisen Vapaaehtoistyö.fi-palvelun vuonna 2024 toteuttaman vapaaehtoisten kyselyn tulokset korostavat vapaaehtoistyön merkitystä niin hyvinvoinnille kuin työllistymiselle. Kyselyyn vastanneista 10,6 % kertoi työllistyneensä palkkatyöhön vapaaehtoistoiminnan ansiosta. Tämä tarkoittaa 146 henkilöä, jotka kokivat vapaaehtoistyön olleen ratkaiseva tekijä heidän työllistymisessään. Yhteensä kyselyyn vastasi 1391 henkilöä.

Konkreettisia vaikutuksia ja urakehitystä

Monet vastaajat nostivat esiin, kuinka vapaaehtoistyö on auttanut heitä kehittämään ammatillisia taitojaan ja luomaan verkostoja, jotka ovat johtaneet työpaikkoihin. Vapaaehtoistyö tarjoaa kokemuksia ja mahdollisuuksia, joita moni ei muuten saisi.

"Minut kutsuttiin mukaan kehittämishankkeeseen sen jälkeen, kun työni laatu huomattiin vapaaehtoistoiminnassa."

Toisille vapaaehtoistyö on tarjonnut uudenlaisen näkökulman ja urasuunnan.

"Aloitin työttömänä vapaaehtoisena suomen kielen opettajana vastaanottokeskuksessa, ja muutaman kuukauden jälkeen sain kokopäivätyön."

Verkostojen merkitys korostui myös monissa vastauksissa. Yhteyksien kautta avautuneet työmahdollisuudet ja suositukset ovat olleet monelle avainasemassa.

"Vapaaehtoistyössä olen rakentanut verkostoja. Verkostojen kautta olen saanut työtarjouksia ja töitä."

Asiantuntijuutta ja uusia urapolkuja

Kyselyyn vastanneet toivat esiin, kuinka vapaaehtoistyö on ollut keino kehittää asiantuntijuutta ja edetä uralla. Yksi vastaaja aloitti vapaaehtoisena paikallisyhdistyksessä ja eteni vuosien saatossa järjestösuunnittelijaksi valtakunnallisessa keskusjärjestössä. Toiset taas ovat hyödyntäneet vapaaehtoistyön oppeja yrittäjyydessä:

"Vapaaehtoistyö opetti minulle ihmisten kohtaamista ja kuuntelemista, mikä on ollut arvokasta omassa yritystoiminnassani."

Vapaaehtoistyö – väylä palkkatyöhön

Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset osoittavat, että vapaaehtoistyö ei ole pelkästään arvokasta yhteisön kannalta, vaan sillä on myös merkittävä vaikutus yksilön työllistymiseen ja urakehitykseen. Se tarjoaa mahdollisuuksia oppia, verkostoitua ja näyttää omaa osaamista ympäristössä, jossa uudenlaiset roolit ja vastuut ovat saavutettavissa.

Vapaaehtoistyö toimii porttina niin ammatilliseen kasvuun kuin palkkatyöhön, ja se ansaitsee paikkansa osana yhteiskunnallista keskustelua työllisyyden edistämisestä.

Kursiivilla olevat sitaatit ovat lainauksia kyselyn avoimista vastauksista.

Lisätietoja:

Satu Puolitaival, vapaaehtoistoiminnan asiantuntija, Kansalaisareena ry, 045 640 8004, satu.puolitaival@kansalaisareena.fi

Heli Väisänen, hankepäällikkö, Kirkkopalvelut ry, 040 664 7832, heli.vaisanen@kirkkopalvelut.fi

Kyselyn tulokset: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2024/11/Vapaaehtoisten-kyselyn-tulokset-2024.pdf

Kirkkopalvelut ry:n ja Kansalaisareenan yhteisen Vapaaehtoistyö.fi-palvelun vuonna 2024 toteuttaman vapaaehtoisten kyselyn tulokset korostavat vapaaehtoistyön merkitystä niin hyvinvoinnille kuin työllistymiselle. Kyselyyn vastanneista 10,6 % kertoi työllistyneensä palkkatyöhön vapaaehtoistoiminnan ansiosta. Tämä tarkoittaa 146 henkilöä, jotka kokivat vapaaehtoistyön olleen ratkaiseva tekijä heidän työllistymisessään. Yhteensä kyselyyn vastasi 1391 henkilöä.

Konkreettisia vaikutuksia ja urakehitystä

Monet vastaajat nostivat esiin, kuinka vapaaehtoistyö on auttanut heitä kehittämään ammatillisia taitojaan ja luomaan verkostoja, jotka ovat johtaneet työpaikkoihin. Vapaaehtoistyö tarjoaa kokemuksia ja mahdollisuuksia, joita moni ei muuten saisi.

"Minut kutsuttiin mukaan kehittämishankkeeseen sen jälkeen, kun työni laatu huomattiin vapaaehtoistoiminnassa."

Toisille vapaaehtoistyö on tarjonnut uudenlaisen näkökulman ja urasuunnan.

"Aloitin työttömänä vapaaehtoisena suomen kielen opettajana vastaanottokeskuksessa, ja muutaman kuukauden jälkeen sain kokopäivätyön."

Verkostojen merkitys korostui myös monissa vastauksissa. Yhteyksien kautta avautuneet työmahdollisuudet ja suositukset ovat olleet monelle avainasemassa.

"Vapaaehtoistyössä olen rakentanut verkostoja. Verkostojen kautta olen saanut työtarjouksia ja töitä."

Asiantuntijuutta ja uusia urapolkuja

Kyselyyn vastanneet toivat esiin, kuinka vapaaehtoistyö on ollut keino kehittää asiantuntijuutta ja edetä uralla. Yksi vastaaja aloitti vapaaehtoisena paikallisyhdistyksessä ja eteni vuosien saatossa järjestösuunnittelijaksi valtakunnallisessa keskusjärjestössä. Toiset taas ovat hyödyntäneet vapaaehtoistyön oppeja yrittäjyydessä:

"Vapaaehtoistyö opetti minulle ihmisten kohtaamista ja kuuntelemista, mikä on ollut arvokasta omassa yritystoiminnassani."

Vapaaehtoistyö – väylä palkkatyöhön

Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset osoittavat, että vapaaehtoistyö ei ole pelkästään arvokasta yhteisön kannalta, vaan sillä on myös merkittävä vaikutus yksilön työllistymiseen ja urakehitykseen. Se tarjoaa mahdollisuuksia oppia, verkostoitua ja näyttää omaa osaamista ympäristössä, jossa uudenlaiset roolit ja vastuut ovat saavutettavissa.

Vapaaehtoistyö toimii porttina niin ammatilliseen kasvuun kuin palkkatyöhön, ja se ansaitsee paikkansa osana yhteiskunnallista keskustelua työllisyyden edistämisestä.

Kursiivilla olevat sitaatit ovat lainauksia kyselyn avoimista vastauksista.

Kyselyn tulokset: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2024/11/Vapaaehtoisten-kyselyn-tulokset-2024.pdf

 
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Satu Puolitaival, vapaaehtoistoiminnan asiantuntija, Kansalaisareena ry
045 640 8004, satu.puolitaival@kansalaisareena.fi

Heli Väisänen, hankepäällikkö, Kirkkopalvelut ry
040 664 7832, heli.vaisanen@kirkkopalvelut.fi

Vapaaehtoistyo.fi

Skatteförvaltningen och flera andra myndigheter oroar sig för ett fenomen där experter inom sina branscher hjälper ekonomiska brottslingar med brott, såsom med penningtvätt, bedrägerier eller kringgående av skatt och ekonomiska sanktioner. 

Dessa experter kan vara exempelvis jurister, skattekonsulter, arbetstagare inom finansbranschen, revisorer eller bokförare.

- De ekonomiska brotten har blivit alltmer komplicerade och internationella. Det går till exempel inte att genomföra omfattande penningtvätt utan experter med toppkompetens exempelvis i lagstiftningen eller myndigheternas system, säger biträdande direktör Tarja Valsi från Skatteförvaltningen. 

Möjliggörande av penningtvätt, gömmande av egendom 

Den enklaste formen av medhjälp vid penningtvätt kan vara exempelvis att bevilja banklån till företagsverksamhet där affärsverksamheten de facto är skenbar och skapar ramar för tvätt av olagliga medel, såsom pengar av droghandel. 

Misstankar för den anställda på banken kan väckas av att något i det lånsökande företagets bakgrund verkar skumt. Om de officiella dokumenten dock tycks vara i sin ordning kan den anställda låta bli att handla utifrån misstankarna. 

- Å andra sidan agerar en del av de så kallade professionella medhjälparna fel med avsikt och använder sitt omfattande kunnande till komplexa arrangemang, till exempel till att hemlighålla och dölja egendom. Kunder till dessa professionella medhjälpare kan vara exempelvis aktörer inom organiserad brottslighet eller personer i utsökning, säger Valsi.   

Fler professionella medhjälpare än tidigare 

Även om professionella medhjälpare också tidigare har utnyttjats vid ekonomiska brott har fenomenet enligt de sakkunniga som Skatteförvaltningen intervjuat ökat och blivit mångformigare. 

Också Centralkriminalpolisen har gjort motsvarande observation enligt vilken professionella medhjälpare utnyttjas både inom organiserad brottslighet och i allt större omfattning även vid andra slag av brott. Dessutom har det tagits i bruk mer komplicerade metoder som döljs i lagliga strukturer i samhället, såsom arrangemang som strävar efter att kringgå källskatt. 

- Behovet att utnyttja sakkunnigkompetens inom olika branscher har också märkts vid genomförandet av komplicerade bedrägerier med stöd av datanät. Det erbjuds färdiga tekniska lösningar och anvisningar till dessa bedrägerier, och den brottsliga aktören som köper tjänsterna behöver således inte ha djupgående teknisk förståelse för att utföra brottet, säger kriminalinspektör Merja Laitinen från Centralkriminalpolisen. 

Vi har inte uppgifter om antalet professionella medhjälpare i Finland eftersom det är fråga om dold brottslighet. 

Samarbetsprojektet mellan myndigheter utreder behovet av lagändringar 

Utgående från de sakkunniga som Skatteförvaltningen intervjuat identifieras dock fenomenet med professionella medhjälpare tills vidare dåligt inom företagsvärlden, såsom inom finansbranschen, bland dem som erbjuder juridiska tjänster eller på bokföringsbyråer. 

Det samarbetsprojekt som Skatteförvaltningen inlett med andra myndigheter har som ett mål att öka kännedomen om den roll som professionella medhjälpare har i att möjliggöra ekonomiska brott. I projektet deltar utöver Skatteförvaltningen också Polisen, regionförvaltningsverket, Finansinspektionen, Tullen, konkursombudsmannens byrå, Åklagarmyndigheten, inrikesministeriet, finansministeriet och Finlands Advokatförbund. 

- Identifiering av penningtvätt är en av advokaternas förpliktelser enligt lagen om förhindrande av penningtvätt. Att öka medvetandet om fenomenen med penningtvätt och identifieringen av dem är åtgärder med vilka vi kan stärka grunden för rättsstaten och hindra utnyttjandet av systemet, kommenterar generalsekreterare Niko Jakobsson från Finlands Advokatförbund.   

Inom projektet utreds det dessutom om det krävs lagstiftningsförändringar i Finland eller ändringar i samarbetet mellan myndigheter för att effektivare än nu ha en möjlighet att ingripa i utnyttjandet av professionella till ekonomiska brott. 

- Ur Finansinspektionens synvinkel är det av största vikt att professionella medhjälpares roll som möjliggörare av ekonomiska brott identifieras och att ingripandet är effektivt. Samarbetet mellan olika myndigheter och eventuella lagstiftningsförändringar är centrala medel vid bekämpningen av detta fenomen, konstaterar byråchef Pekka Vasara från byrån för bekämpning av penningtvätt på Finansinspektionen. 

Det treåriga projektet är en del av det åtgärdsprogram för bekämpning av grå ekonomi och ekonomisk brottslighet som fastställts i december 2024. 

Verohallinto ja useat muut viranomaiset ovat huolissaan ilmiöstä, jossa omassa työssään toimivat ammattilaiset avustavat talousrikollisia rikosten tekemisessä, kuten rahanpesussa, verojen välttelyssä, petoksissa tai talouspakotteiden kiertämisessä.  

Ammattilaiset voivat olla esimerkiksi juristeja, verokonsultteja, finanssialan työntekijöitä, tilintarkastajia tai kirjanpitäjiä.

- Talousrikokset ovat muuttuneet aiempaa mutkikkaammiksi ja kansainvälisemmiksi. Esimerkiksi mittavia rahanpesukuvioita ei pystyisi toteuttamaan ilman ammattilaisia, joilla on huippuluokan osaamista esimerkiksi lainsäädännöstä tai viranomaisten järjestelmistä, sanoo Verohallinnon apulaisjohtaja Tarja Valsi.  

Rahanpesun mahdollistamista, omaisuuden piilottamista 

Yksinkertaisimmillaan talousrikoksen avustaminen voi olla esimerkiksi pankkilainan myöntämistä yritystoiminnalle, jonka liiketoiminta on tosiasiassa näennäistä ja luo puitteet laittomien varojen, kuten huumekaupassa saatujen rahojen pesemiselle.  

Pankin työntekijälle saattaa herätä epäily siitä, että rahoitusta hakevan yrityksen taustoissa on jotakin hämärää. Jos viralliset paperit kuitenkin vaikuttavat olevat kunnossa, työntekijä saattaa jättää epäilyksensä huomioimatta. 

- Toisaalta osa ammattimaisista avustajista toimii väärin täysin tarkoituksellisesti ja käyttää laajaa osaamistaan mutkikkaisiin järjestelyihin, joilla esimerkiksi salataan tai piilotetaan omaisuutta. Tällaisten ammattilaisten asiakkaina voivat olla esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden toimijat tai ulosotossa olevat henkilöt, Valsi sanoo.  

Ammattimaisia avustajia aiempaa enemmän 

Vaikka ammattimaisia avustajia on hyödynnetty talousrikosten tekemiseen aiemminkin, Verohallinnon tekemien asiantuntijahaastatteluiden perusteella ilmiö on viime vuosina kasvanut ja monimuotoistunut.  

Vastaava havainto on tehty myös Keskusrikospoliisissa, jonka mukaan ammattimaisia avustajia hyödynnetään sekä järjestäytyneen rikollisuuden piirissä että enenevissä määrin myös muissa rikoslajeissa. Lisäksi mukaan on tullut mutkikkaampia ja yhteiskunnan laillisiin rakenteisiin piilotettuja tekotapoja, kuten lähdeveron välttämiseen tähtääviä järjestelyjä.

- Tarve hyödyntää eri alojen asiantuntijaosaamista on näkynyt myös monimutkaisten tietoverkkoavusteisten petosten toteuttamisessa. Tällaisia petoksia varten on tarjolla valmiita teknisiä ratkaisuja ja ohjeita, eikä palveluita ostavalla rikollistaholla siten tarvitse olla syvällistä teknistä ymmärrystä rikoksen tekemiseen, sanoo rikostarkastaja Merja Laitinen Keskusrikospoliisista. 

Suomessa toimivien ammattimaisten avustajien lukumäärästä ei ole tietoa, sillä kyse on piilorikollisuudesta.  

Viranomaisten yhteishanke selvittää lakimuutosten tarvetta 

Verohallinnon tekemien asiantuntijahaastatteluiden perusteella yritysmaailmassa, kuten finanssialalla, oikeudellisten palveluntarjoajien parissa tai tilitoimistoissa, tunnistetaan kuitenkin toistaiseksi heikosti ammattimaiseen avustamiseen liittyvä ilmiö.  

Verohallinto on aloittanut viranomaisten yhteishankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta ammattimaisten avustajien roolista talousrikosten mahdollistajina. Hankkeessa ovat Verohallinnon lisäksi mukana Poliisi, aluehallintovirasto, Finanssivalvonta, Tulli, konkurssiasiamiehen toimisto, Patentti- ja rekisterihallitus, Syyttäjänlaitos, sisäministeriö, valtiovarainministeriö ja Suomen Asianajajat.  

- Rahanpesun tunnistaminen on osa asianajajien rahanpesulain mukaisia velvoitteita. Tietoisuuden lisääminen rahanpesun ilmiöistä ja niiden tunnistamisesta ovat toimia, joilla voidaan vahvistaa oikeusvaltion perustaa ja estää järjestelmän hyväksikäyttöä, kommentoi Suomen Asianajajien pääsihteeri Niko Jakobsson. 

Hankkeessa selvitetään lisäksi, tarvitaanko Suomessa lainsäädäntömuutoksia tai muutoksia viranomaisyhteistyöhön, jotta ammattilaisten hyödyntämiseen talousrikoksissa voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin.

- Finanssivalvonnan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että ammattilaisten rooli talousrikosten mahdollistajina tunnistetaan ja siihen puututaan tehokkaasti. Yhteistyö eri viranomaisten välillä ja mahdolliset lainsäädäntömuutokset ovat keskeisiä keinoja tämän ilmiön torjumiseksi, toteaa toimistopäällikkö Pekka Vasara Finanssivalvonnan rahanpesun estämisen toimistosta. 

Kolmivuotinen hanke on osa joulukuussa 2024 vahvistettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaista toimenpideohjelmaa.