Osuuskunta Valkeavesi ja Digita ovat käynnistäneet vesihuollon digitalisointiin tähtäävän yhteistyön vuonna 2022. Kalajoella toimiva Osuuskunta korvaa vaiheittain noin 6 000 vesimittariaan etäluettaviin mittareihin ja ottaa käyttöön vedenkulutuksen reaaliaikaisen seurannan laajalla toiminta-alueellaan. Tavoitteena on korvata kaikki nykyiset mittarit etäluettavilla vuoteen 2034 mennessä. Vesihuollon digitalisoinnissa hyödynnetään Digitan LoRaWAN-teknologiaan pohjautuvaa maanlaajuista IoT-verkkoa.

Osuuskunta Valkeavesi, joka on yksi Suomen suurimmista osuuskuntapohjaisista veden jakelulaitoksista, on ottanut käyttöön myös OmaVesi-palvelun, joka on pilvipohjainen lisäpalvelu etäluettaville vesimittareille. Se mahdollistaa vesilaitoksille alustan vedenkulutuksen, verkoston vesitaseiden ja vuotojen sekä hälytysten seurantaan sekä siirtää mittarilukemat suoraan laskutukseen.  

”Digitalisaation avulla haluamme parantaa asiakaskokemusta ja tehostaa vesihuoltopalveluitamme. Reaaliaikainen tiedonsaanti vedenkulutuksesta auttaa paitsi asiakkaitamme myös meitä havaitsemaan ja korjaamaan mahdolliset vuodot nopeammin. Näin voimme vähentää veden hävikkiä ja parantaa toimintavarmuutta”, kertoo Osuuskunta Valkeaveden toimitusjohtaja Annukka Takalo.

”LoRaWAN-teknologia soveltuu erinomaisesti laajalle toiminta-alueellemme. Sen avulla voimme varmistaa tiedonsiirron luotettavasti ja kustannustehokkaasti myös haja-asutusalueilla, missä mobiiliverkkojen kattavuus ei aina ole riittävä”, kertoo Takalo teknologiavalinnasta.

”Yhteistyö Digitan kanssa on sujunut erittäin hyvin. Heidän teknologiansa ja asiantuntemuksensa ovat tukeneet meitä merkittävästi digitalisaatiohankkeemme eri vaiheissa”.

”Olemme erittäin iloisia yhteistyöstä oman alueensa edistyksellisen toimijan Osuuskunta Valkeaveden kanssa. Tulemme yhteistyössä mahdollistamaan digitalisaation hyödyt Osuuskunta Valkeaveden toiminta-alueella”, kertoo Digitan IoT-liiketoiminnan myyntipäällikkö Mona Miettinen.

Median yhteydenotot:

Osuuskunta Valkeavesi, toimitusjohtaja Annukka Takalo, p. 040 576 1196, annukka.takalo(a)valkeavesi.fi

Digita Oy, myyntipäällikkö Mona Miettinen, p 040 072 1700, mona.miettinen(a)digita.fi 

Osuuskunta Valkeavesi on yli 60 vuoden kokemuksella toimiva vedenjakelun asiantuntija, joka palvelee laajasti paikallisia yhteisöjä. Vuonna 1959 perustettu osuuskuntamme on vuosikymmenten aikana kehittynyt merkittäväksi alueelliseksi vesihuollon toimijaksi. Keskeisiä virstanpylväitämme ovat vuonna 1976 aloitettu yhteistyö Vesikolmio Oy:n kanssa veden hankinnassa, Raution Vesiosuuskunnan yhdistyminen vuonna 2006 sekä Himangan liittyminen osaksi toimintaa vuonna 2015. Nykyisin vesijohtoverkostomme ulottuu yli 661 kilometrin alueelle, ja toimitamme lähes miljoona kuutiota vettä vuodessa. Henkilöstömme on sitoutunut varmistamaan korkealaatuisen ja luotettavan vedenjakelun. Osuuskunta Valkeavesi jatkaa kehitystyötä varmistaakseen veden saatavuuden ja laadun myös tuleville sukupolville.

Digita on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja sekä maan suurin riippumaton tietoliikennemastojen omistaja. Turvaamme jokapäiväisten yhteyksien toimivuuden, sekä monimuotoisen viestinnän saatavuuden kaikille suomalalaisille ympäristöä kunnioittaen. Yhtiö omistaa ja operoi Suomen johtavaa valtakunnallista maanpäällistä televisio- ja radioverkkoa, toimii antenniverkon maksu-tv-operaattorina, sekä kehittää tulevaisuuden broadcasting-palveluja. Digitan tietoliikennepalveluita ovat privaattiverkot, sisäpeittoratkaisut, tietoliikenteen masto- ja kattopaikkojen hallintapalvelut sekä esineiden internet (IoT) ja konesalipalvelut. Palveluita tarjotaan mediayhtiöille, kuluttajilla, matkapuhelinoperaattoreille, teollisuudelle, infrastruktuuriyhtiöille sekä kiinteistöjen omistajille. Digitassa työskentelee valtakunnallisesti yli 150 alan osaajaa ja haluamme olla alamme paras työpaikka kaikille.

Kalakeittopäivää vietetään tiistaina 4. helmikuuta. Kokeile sen kunniaksi näitä eri puolilta Suomea kerättyjä kalakeittoreseptejä!

Millaisia kalakeittoperinteitä – tai uusia soppaoivalluksia löytyy eri puolilta Suomea? Kalakeittopäivää vietetään tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa, ja päivän järjestää Pro Kala ry.

Kalaleaderien eli kalatalouden paikallisten toimintaryhmien aktivaattorit eri puolilta Suomea ovat keränneet Pro Kalan pyynnöstä parhaita kalakeittoreseptejä omilta toiminta-alueiltaan. Tuloksena on seitsemän erilaista ja herkullista reseptiä. Tutustu näihin keittoihin, niihin liittyviin tarinoihin ja löydä suosikkisi!

Reseptit löydät Kalakeittopäivän nettisivuilta osoitteesta kalakeittopaiva.fi

Perämeren pikkusiikakeitto
Tähän maitolieminen pikkusiikakeitto on hyvin klassinen, ja siihen tulee perunaa, sipulia ja siikaa sekä kuivattua tilliä.
Perämeren pikkusiika, joka myös karisiikana tunnetaan, on saavuttanut vahvan alueellisen maineen ja se on alueen perinteinen ja tärkeä saaliskala. Pikkusiialle haetaan EU:n nimisuojaa, ja näin halutaan vahvistaa sen asemaa arvostettuna herkkuna.

Holgerin silakkakeitto Suomenlahdelta
Silakkakeittoon tulee perunaa, porkkanaa, nahattomia silakkafileitä ja reilusti tuoretta tilliä.
Tämä keitto on peruja sota-ajan jälkeiseltä ajalta, jolloin arvokkaammat kalat myytiin ja silakat syötiin itse. Silakkasoppa on kehitetty ruotsalaisille vieraille, ja sen kanssa on tarjoiltu kotikaljaa, kirnupiimää, vasta leivottua setsuurilimppua, rukiista reikäleipää, rantasipulia ja muita saariston erikoisuuksia.

Brunskärs-Majan legendaarinen kalakeitto Turunmaan saaristosta
Brunskärin Majan legendaarisen kalakeiton tarkka resepti ei ole säilynyt, mutta Majan tyttäret ovat luoneet reseptin uudelleen makumuistojensa perusteella.
Keiton ahvenet kypsennetään erikseen, ja keittoliemeen tulee muun muassa currya ja valkosipulijauhetta. Itse keitossa on niin perunaa, porkkanaa, lanttua kuin pakasteherneitäkin.
Maja oli tunnettu kansanpelimanni ja saariston emäntä, ja hänen kalakeittonsa oli osa saariston vieraanvaraisuutta.

Kunnon kalakeitto Keski-Päijänteeltä
Tämä keitto vie suoraan Keski-Päijänteen järvenrantatunnelmiin, ja se on kunnianosoitus puhtaille vesille ja niistä saatujen kalojen monipuoliselle käytölle. Keiton liemi valmistetaan itse alusta asti, ja keittoon voi käyttää haluamiaan kaloja. Sen voi valmistaa joko kerma- tai tomaattiliemeen.

Länsirannikon nopea nuudelikalakeitto
Retkiruoaksi soveltuva keitto valmistuu kuivatusta kalasta ja nuudeleista. Sen valmistamiseen tarvitaan vain kuumaa vettä, joten ruoka valmistuu näppärästi vaikkapa retkellä.

Neljän kalan keitto järvikalasta
Tämä kalakeitto yhdistää neljä kalaa. Myös tämän keiton liemi valmistetaan itse kalan perkeistä, ja reseptiin kuuluu muun muassa bataattia, perunaa ja sipulia. Makua liemeen saadaan makeasta chilikastikkeesta. Keiton voi viimeistellä esimerkiksi savukalalla.

Savolainen kirjolohikeitto kalasäilykkeestä
Myös kalasäilykkeestä voi valmistaa keittoa. Tämä keitto saa liemeensä makua sulatejuustosta ja kermasta, ja siihen voi hyödyntää kotimaista kirjolohisäilykettä. Ruokaisuutta keitto saa perunoista.

Kalakeittopäivää vietetään tänä vuonna kahdeksatta kertaa, päivän järjestää Pro Kala ry.  
Pro Kala toteuttaa tiistaina 4.2. klo 11.30 ja 17.30 Kalakeittoliven, jossa kokataan yhdessä Kape Aihisen kanssa. Lähetykset löytyvät tallenteena Kalakeittopäivän nettisivuilta kahden viikon ajan Kalakeittopäivän jälkeen.

Kalakeittoliven kauppalista, resepti ja linkki kokkausliveen löytyvät helmikuun alussa Kalakeittopäivän nettisivuilta osoitteesta kalakeittopaiva.fi
Kannattaa seurata myös Pro Kalan Parasta evästä -somekanavia Facebookissa ja Instagramissa.

Aiheesta lähetetään medialle myös erillinen tiedote viikolla 5.

Kalakeittopäivän nettisivuilta löytyy jo nyt monta herkullista reseptiä.

Suomen pohjoisin matkailualue Utsjoki osallistuu tällä viikolla Matkamessuille Helsingin messukeskuksessa. – Olemme mukana pohjoisimman Lapin yhteisellä messuosastolla 6F48, josta vastaa Pohjois-Lapin alueellinen matkailun kehittämis- ja markkinointiyhtiö Lapland North Destination LND, kertoo kalastus- ja matkailuasiantuntija Elias Teriö Utsjoen kunnasta. 

Tenolla voi ja saa kalastaa! 

”Tenolla on kalastaminen kielletty” on mielikuva, jonka lohen kalastuskielto on luonut yhden Pohjoismaiden tunnetuimman kalastusmatkailukohteen tilanteesta. - Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, korostaa Elias Teriö, joka kertoo Tenon kalastuksen tilanteesta ja Utsjoen nykyisistä kalastusmahdollisuuksista Matkamessujen eri lavoilla perjantaina ja lauantaina. 

- Tenonlaakso tarjoaa edelleen unohtumattomia yhdessä ja yksin koettuja elämyksiä kalastuksen parissa - sekä vasta-alkajille että kokeneemmillekin pyytäjille, kuvailee Elias Teriö. - Matkamessujen yleisölle paljastetaan, mitä kalalajeja ja miten niitä saa kalastaa. Kerron muun muassa mahdollisuuksista kalastaa perhoin ja viehein Tenojoen pääuomassa. Pohdin myös Tenon tulevaisuuden näkymiä, jotka liittyvät esimerkiksi kyttyrälohen kalastukseen. Lisäksi käyn läpi Utsjoen alueen laajojen tunturialueiden kalastuksellista tarjontaa sekä siihen liittyvää ohjeistusta ja lupia. Muistutan myös jokilaaksosta löytyvistä opaspalveluista. 

Elias esiintyy perjantaina 17.1. klo 12.30 alkaen Traveller Stagella (H6) sekä lauantaina 18.1. klo 10.30 Navigator Stagella (H7). Kalastuksesta ja muista Utsjoen matkailuun liittyvistä asioista voi kysyä Eliakselta osastolla 6F48.

Lisätietoja matkailusta, kalastuksesta ja siihen liittyviä palveluita tarjoavista yrityksistä löytyy osoitteesta exploreutsjoki.fi.

Lisätiedot:

Elias Teriö
Matkailun asiantuntija
+358 50 401 4474 
elias.terio@utsjoki.fi

Mitä kaikkea mahtui Pedro Hietasen pitkän ja värikkään uran varrelle? Miksi Pedro oli niin rakastettu ihminen? 

Tiistaina 21.1. klo 18.00 Lahden pääkirjaston tapahtuma-alueella Janne Flinkkilä kertoo kirjoittamastaan elämäkerrasta Pedro (2024).

Pedro Hietanen (1949–2023) oli muusikko, herrasmies ja humoristi, jonka viiksekäs hahmo valloitti suomalaiset sukupolvesta toiseen. Vapaa toimittaja Janne Flinkkilä sai kuulla hänen hillittömimmät tarinansa ja syvimmät mietteensä. Tule kuulemaan miten, niistä syntyi kehuttu elämäkerta Pedro.

Haastattelijana Otto Härkönen Lahden kaupunginkirjastolta. 

Kirjailijavierailun yhteyteen on koottu Flinkkilän kuratoima aineistonäyttely Pedron musiikillisesta tuotannosta. Maistiaisia saadaan niin Pedron omista levytyksistä kuin levyistä, joilla hän toimi muusikkona tai tuottajana. Lisäksi näyttelyssä on esillä elokuvia, joissa kuullaan Pedron musiikkia sekä muutama hänen uraansa sivuava kirja. 

Tilaisuutta voi seurata myös striimin välityksellä Lahden kaupunginkirjaston Youtube-kanavalla (www.youtube.com/lahdenkaupunginkirjasto).

Tilaisuuden jälkeen kirjamyynti. 

Kaikille avoimeen kirjailijailtaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Lisätiedot: 

Lahden kaupunginkirjasto
Otto Härkönen
Mediaohjaaja
otto.harkonen@lahti.fi
p. 044 482 6389

lastu.finna.fi 

Kuva: Sabrina Bqain

Turku ja Helsinki ovat toteuttaneet yhteistä Itämeri-ohjelmaa, Itämerihaastetta, vuodesta 2007 lähtien. Menneen toimenpidekauden 2019–2023 raportti on nyt julkaistu: viiden vuoden aikana Turku teki yhteensä 80 toimenpidettä Saaristomeren kuormituksen vähentämiseksi. 

Turun ja Helsingin yhteisen Itämerihaasteen tavoitteena on vähentää kaupunkien aiheuttamaa kuormitusta Itämereen ja lähivesistöihin. Turku edistää toimenpideohjelmaa yhdessä tytäryhtiöiden ja sidosryhmien kanssa.  

Menneellä kaudella Turku pyrki parantamaan vesien tilaa konkreettisin maasto- ja rakennustöin sekä hallinnollisin muutoksin. Hallinnolliset muutokset ohjaavat laajasti kaupungin toimintaa esimerkiksi rakentamisessa. 

– Turussa on tehty valtavasti isoja ja pieniä tekoja Itämeren tilan parantamiseksi, kuten ruoppausmassojen meriläjittämisestä luopuminen, uusien septitankkien asentaminen ja glyfosaatin käytön lopettaminen rikkakasvien torjunnassa. Tätä työtä on tärkeä jatkaa edelleen, kertoo Turun kaupungin apulaispormestari Elina Rantanen. 

Poimintoja toimenpidekauden 2019–2023 onnistumisista 

• Turku toi kaupungin yleiskaavan 2029 osaksi kestävän vesienhallintakartan, joka ohjaa hulevesien käsittelyä ja vesistöjen suojelua kaupunkisuunnittelussa. Kaupunki lisäsi myös siniviherkertoimen rakennusjärjestykseen. Sen avulla varmistetaan riittävä kasvillisuuden määrä ja laatu rakennetussa ympäristössä.  

• Jätevesien käsittely parani, kun Turun seudun puhdistamo Oy investoi seudullisen jätevesipuhdistamon toimintaan. Kakolan puhdistamoon rakennettiin puhdistuskapasiteettia kasvattava poistoputki sekä uv-hygienisointilaitos, joka parantaa merkittävästi puhdistetun jäteveden hygieenistä laatua. 

• Turku paransi hulevesien hallintaa ja laatua ottamalla käyttöön hulevesisuodattimia ja luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja esimerkiksi Jaaninojan valuma-alueella. 

• Kaupunki paransi Saaristomeren septiasemaverkostoa rakentamalla omistamiinsa ulkoilusaariin ja Telakkarantaan septitankkien tyhjennysasemat. Myös ulkoilusaarien jätevesien käsittelyä parannettiin peruskorjaamalla ja rakentamalla uusia jätevesijärjestelmiä. 

• Ruoppausmassojen meriläjityksestä luovuttiin. Nykyisin ruoppausmassat sijoitetaan maa-alueille Lauttarantaan, jossa massoja on helpompi käsitellä ja hyödyntää ympäristöystävällisesti. 

• Turku kohensi kaupungin pienvesien tilaa tekemällä virtavesikunnostuksia Kuninkojalla ja ennallistamistoimia Pomponrahkan suoalueella.  

Pitkäjänteinen työ Itämeren eteen jatkuu kuluvalla toimenpidekaudella 2024–2028, jonka aikana Turku pyrkii muun muassa vähentämään hulevesien aiheuttamaa kuormitusta, hillitsemään roskaantumista ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. Itämerihaaste kannustaa myös muita toimijoita osallistumaan Itämeri-työhön. 

Kaupunginhallitus käsitteli raportin kokouksessaan 13. tammikuuta. 
 
Lisätietoja luettavissa kaupunginhallituksen esityslistalta sekä Itämerihaasteen toimenpidekauden 2019–2023 raportista. 

Lisätiedot: 

Elina Rantanen  
apulaispormestari 
elina.rantanen@turku.fi 
050 342 3279  
 
Olli-Pekka Mäki 
ympäristönsuojelupäällikkö  
Luvat ja valvonta 
olli-pekka.maki@turku.fi 
050 557 3138

Tukholma, Ruotsi – 14. tammikuuta 2025 — Johtava eurooppalainen aurinkovoiman kehittäjä ja itsenäinen energiantuottaja Alight ja kantaverkkoyhtiö Fingrid ovat allekirjoittaneet sopimuksen Ypäjällä ja Humppilassa sijaitsevan yli 80 MWp:n aurinkopuiston liittämisestä sähköverkkoon. Hanke on merkittävä edistysaskel Suomen uusiutuvaan energiaan ja energiaomavaraisuuteen siirtymisessä.

“Sopimus sähköverkkoon liittymisestä on merkittävä virstanpylväs hankkeellemme. Hanke on esimerkki siitä, miten laajamittainen aurinkoenergiatuotanto toimii tärkeänä osana energiantuotannon päästöjen vähentämisessä, energiaomavaraisuuden lisäämisessä ja vihreän siirtymän edistämisessä. Seuraava askeleemme on solmia sähkönhankintasopimus  tulevaisuuteen suuntautuneen ja uusiutuvan sähkön hankkimiseen sitoutuneen yrityksen kanssa, mikä varmistaa myös aurinkopuiston taloudellisen kestävyyden”, kertoo Alightin väliaikainen kehitysjohtaja Alexander Rudberg.

“On mukava saada valonpilkahduksia energiantuotantohankkeiden etenemisen suunnalta pienen hiljaisemman kauden jälkeen. Alightin hanke toteutuessaan on yksi Suomen suurimpia aurinkovoimalaitoksia ja oikein hyvällä sijainnilla eteläisemmässä Suomessa myös siirtoverkon kannalta. Mahdollistamalla tämän kaltaisia hankkeita autamme rakentamaan vahvaa, uusiutuvaa energiajärjestelmää tuleville sukupolville,” sanoo Fingridin asiakaspäällikkö Onni Härmä.

Hanke on edennyt merkittävästi talven aikana kuntien hyväksyttyä tarvittavat luvat, jotka kattavat myös 30 MW:n akkujärjestelmän rakentamiseen. Suunniteltu aurinkopuisto koostuu kolmesta hankealueesta, joiden pinta-ala on yhteensä 84 hehtaaria eli noin 125 jalkapallokenttää. Puiston kapasiteetti on huipputeholtaan yli 80 megawattia, joka riittää vastaamaan noin 14 000 kodin vuotuiseen sähkönkulutukseen. Näin ollen se on yksi suurimmista kehitteillä olevista aurinkopuistoista Suomessa. Puiston rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2025 ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2026.

Yhteystiedot ja haastattelupyynnöt:

Juho Heikkinen, OSG Viestintä, p. 044 722 5119
S-posti: viestinta@osg.fi

Meredith Popolo, Communications Director at Alight
+46 70-961 1583, meredith.popolo@alight-energy.com

Keva ja Aktiivitilat ovat perustaneet uuden kiinteistösijoitusyhtiön, jonka sijoituskohteena ovat hallikiinteistöt. Sijoitusvolyymi tulee olemaan noin 200 miljoonaa euroa.

Uuden yhtiön nimi on Suomen Hallikiinteistöt Ky ja se tulee sijoittamaan varasto- ja tuotantokiinteistöihin pääkaupunkiseudulla laajasti sekä myöhemmin mahdollisesti Tampereelle ja Turkuun.

Aktiivitilojen ensimmäinen sijoitusyhtiö, Aktiivihallit Ky, myytiin viime kesänä kansainväliselle sijoittajalle ja toinen eli Aktiivihallit II Ky keskittyy kehittämään jo omistamiaan kohteita. Uusi yhtiö on siis Aktiivitilojen kolmas tähän kiinteistösegmenttiin sijoittava yritys.

”Kokemukset hallikiinteistöjen markkinasta ovat hyvin positiivisia”, toteaa Aktiivitilojen toimitusjohtaja Jukka Torvinen. ”Käyttöasteet ovat pysyneet korkeina ja pystymme yhä löytämään houkuttelevia sijoituskohteita.”

”Energiaremontit, korjaustarve ja lyhyet vuokrasopimusten pituudet korostavat tarvetta meidän kaltaisellemme erikoistuneelle yritykselle. Kun tähän lisätään Kevan sijoitusosaaminen, on yhteisyritys vahvalla pohjalla”, toteaa Torvinen. ”Suomalainen pääoma, ketterä ostoprosessi, mutkattomat kauppakirjat ja vahva toimialaosaaminen tulevat olemaan vahvuuksiamme.”

”Keva on jo aikaisemmin sijoittanut hyvällä menestyksellä logistiikkakiinteistöihin. Aktiivitilojen osaaminen tässä korkeampituottoisessa, mutta hyvin työvoimavaltaisessa varasto- ja tuotantohallien segmentissä mahdollistaa meille sijoitushorisontin laajentamisen”, toteaa Kevan kiinteistösijoitusjohtaja Carl-Henrik Roselius.

Aktiivitilojen osakas Tapani Piri näkee hallikiinteistöjen olevan yhä kehittyvä osa sijoitusmarkkinaa. ”Viime vuosien hallikiinteistöt ovat tulleet kiinnostaviksi sijoituskohteiksi, mutta kehitys on vasta alkutaipaleella. Yksittäiset kohteet ovat riskipitoisia ja pieniä, mutta salkkuna hallit tuottavat vahvaa kassavirtaa ja ennustettavuutta. Tämä näkyy niin hallikiinteistösalkkujen sijoittajakysyntänä kuin rahoitettavuutena”.

Uuden yhtiön ensimmäiset sijoitukset ovat nyt työpöydällä tutkittavina ja lisää sijoituskohteita etsitään.

Lisätietoja antavat:

Aktiivitilat
Jukka Torvinen, puh. +358 40 8277 832, jukka.torvinen@aktiivitilat.fi
Tapani Piri, puh. +358 40 752 5417, tapani.piri@aktiivitilat.fi 

Keva
Carl-Henrik Roselius, puh. +358 500 417 997, Carl-Henrik.Roselius@keva.fi

Aktiivitilat on varasto- ja tuotantokiinteistöihin keskittyvä kiinteistösijoitusyhtiö, joka ostaa hallikiinteistöjä, rakennuttaa uusia tiloja ja ratkaisee tiloja tarvitsevien yritysten tarpeita aktiivisella kiinteistöjen kehittämisellä. Lisätietoja: www.aktiivitilat.fi

Keva on Suomen suurin työeläkevakuuttaja, joka huolehtii kunta-alan, hyvinvointialueiden, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kelan ja Suomen Pankin henkilöstön eläkeasioista. Keva vastaa kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuuden markkina-arvo on noin 70 miljardia euroa.

Ari Loukkola (49) on nimitetty Lujatalo Oy:n Pohjois-Suomen alueyksikön uudeksi aluejohtajaksi. Loukkola tuo Pohjois-Suomen yksikköön mukanaan laajan kokemuksen toimitila- ja asuntorakentamisen saralta. Hän on viimeksi toiminut Aura-Rakennus Pohjois-Suomi Oy:n toimitusjohtajana.

Aiemmin Ari Loukkola on toiminut Pohjola-Rakennus Pohjois-Suomen palveluksessa toimitusjohtajana ja sittemmin Pohjola Rakennuksella hankejohtajana. Tätä ennen hän on toiminut mm. hankekehityspäällikkönä NCC-Rakennus Oy:llä ja kauppapaikkojen kehittämisestä hän on kerryttänyt kokemusta LIDL Suomi Ky:n palveluksessa.

Loukkolan vahva paikallistuntemus ja laajat verkostot auttavat ymmärtämään Pohjois-Suomen rakentamisen markkinaa. – Olen innoissani päästessäni tarttumaan ohjaksiin aluejohtajan tehtävässä. Vaikka Pohjois-Suomen markkina on tällä hetkellä haastava, näen että mahdollisuuksia alueella on ja kokemukseni sekä toimitila- että asuntorakentamisen puolella antaa perustan vahvistaa Lujatalon asemaa tässä markkinassa. Koen myös, että Lujatalo valtakunnallisena ja vakaana toimijana tarjoaa hyvät resurssit ja työkaluja alueella menestymiseen, Loukkola sanoo.

– Ari Loukkola tuo uutta energiaa ja näkemyksellisyyttä Pohjois-Suomen alueen liiketoimintaamme. Tavoitteena on vahvistaa Lujatalon asemaa sekä kehittää toimintaamme Pohjois-Suomessa. Uskon, että Ari on juuri oikea henkilö viemään toimintaamme eteenpäin alueella ja toivotan hänet lämpimästi mukaan Lujaan joukkoon, sanoo Lujatalon toimialajohtaja Heikki Jalkanen.

Ari Loukkola aloitti tehtävässään 7.1.2025.

Lisätietoja: Toimialajohtaja Heikki Jalkanen, p. 044 585 2615, heikki.jalkanen@luja.fi

Kuva: Ari Loukkola

Ansökningstiden för stöd för vård av plantbestånd och ungskog förkortades från och med början av året. Ändringen gäller ansökningar som inkommit till Skogscentralen från och med 1.1.2025. I dessa måste vårdarbetet ha inletts för högst sex månader sedan.

– Till exempel om ansökan inkommer till Skogscentralen 15.1.2025 måste vårdarbetet ha inletts 15.7.2024 eller senare. Om det har gått mer än ett halvt år sedan vårdarbetet inleddes avslås ansökan, förtydligar Sari Alden, chef för finansiering och granskning vid Skogscentralen.  

Efterfrågan på stöd för vård av plantbestånd och ungskog

Ifjol ansökte skogsägare om stöd för vård av plantbestånd och ungskog så livligt att stödmedlen tog slut mitt i året. 33,3 miljoner euro betalades i stöd och med stödet sköttes nästan 120 000 hektar plantbestånd och unga skogar. Dessutom blev anmälningar om verkställande av vård av plantbestånd och ungskog i slutet av året obehandlade för cirka 11,6 miljoner euro.  

Det finns 37,3 miljoner euro i stödmedel för virkesproduktion för 2025.  

– Stödmedlen tog slut i fjol, men alla stödansökningar som lämnades in till Skogscentralen 2024 behandlas i den ordning de inkommit och stödet betalas ur det tillgängliga anslaget för 2025. Behandlingen av stödansökningarna kan fortsätta ännu i januari, konstaterar Sameli Salokannel, chef för projektförvaltningen vid Skogscentralen.

Stödvillkoren ändras 2026  

Från och med början av 2026 ändras stödvillkoren för vård av plantbestånd och ungskog. Maximikravet för medellängden på plantbestånd eller ungskog som odlas efter vårdarbetet sjunker med en meter. Därefter är den maximala medellängden 11 meter för barrträdsdominerade objekt och 14 meter för lövträdsdominerade objekt. Medellängden på det plantbestånd som odlas ska fortfarande vara minst 0,7 meter.

Från och med början av 2026 minskar också tillägget för insamling av klenträd. Vid de skogsvårdsobjekt för plantskog och ungskog från vilka klenträd samlas in är stödet 250 euro per hektar från och med början av nästa år.

Mer information om stödet för vård av plantbestånd och ungskog finns på Skogscentralens webbplats.  
   
Mer information:  
Sari Alden 
chef för finansiering och granskning 
Finlands skogscentral 
tfn 050 460 0005 
sari.alden@metsakeskus.fi

Sameli Salokannel 
chef för projektförvaltningen 
Finlands skogscentral 
tfn 040 547 4822 
sameli.salokannel@metsakeskus.fi

Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen hakuaika lyheni vuoden alusta lähtien. Muutos koskee Metsäkeskukseen 1.1.2025 lähtien saapuneita hakemuksia. Niissä hoitotyön täytyy olla aloitettu enintään kuusi kuukautta sitten.

– Esimerkiksi jos hakemus saapuu Metsäkeskukseen 15.1.2025, täytyy hoitotyön olla aloitettu 15.7.2024 tai sen jälkeen. Jos hoitotyön aloittamisesta on kulunut pitempään kuin puoli vuotta, hakemus hylätään, selventää rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Sari Alden Metsäkeskuksesta.

Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuelle on kysyntää

Metsänomistajat hakivat taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea viime vuonna niin vilkkaasti, että tukivarat loppuivat kesken loppuvuodesta. Tukea maksettiin 33,3 miljoonaa euroa ja sillä hoidettiin liki 120 000 hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä. Tämän lisäksi taimikon ja nuoren metsän hoidon toteutusilmoituksia jäi loppuvuodesta käsittelemättä noin 11,6 miljoonan euron edestä.

Puuntuotannon tukivaroja on vuodelle 2025 käytettävissä 37,3 miljoonaa euroa.  

– Tukivarat loppuivat kesken viime vuonna, mutta kaikki Metsäkeskukseen vuonna 2024 toimitetut tukihakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä ja tuki maksetaan vuoden 2025 käytettävissä olevasta määrärahasta. Tukihakemuksien käsittelyä päästään jatkamaan vielä tammikuun aikana, toteaa hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta.

Tukiehtoihin tulee muutos vuonna 2026

Vuoden 2026 alusta taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoihin tulee muutos. Hoitotyön jälkeen kasvatettavan taimikon tai nuoren metsän keskipituuden enimmäisvaatimus laskee metrillä. Enimmäiskeskipituus on sen jälkeen havupuuvaltaisilla kohteilla 11 metriä ja lehtipuuvaltaisilla kohteilla 14 metriä. Kasvatettavan taimikon keskipituus pitää olla edelleen vähintään 0,7 metriä.

Vuoden 2026 alusta lähtien myös pienpuun keruusta maksettava lisä alenee. Niillä taimikon ja nuoren metsän hoitokohteilla, joista kerätään pienpuuta, tuki on 250 euroa hehtaarilta ensi vuoden alusta lähtien.

Lisätietoa taimikon ja nuoren metsän hoidon tuesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Lisätietoja:  
Sari Alden 
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö 
Suomen metsäkeskus 
p. 050 460 0005 
sari.alden@metsakeskus.fi

Sameli Salokannel 
hankehallinnon päällikkö 
Suomen metsäkeskus 
p. 040 547 4822 
sameli.salokannel@metsakeskus.fi

Maatilat ovat investoineet varsinkin aurinkopaneeleihin ja hakelämpökeskuksiin sekä esimerkiksi led-valaistukseen. Sen sijaan maatilojen biokaasulaitosinvestointeja ei ole parina viime vuonna tuettu lainkaan. Kaiken kaikkiaan ELY-keskukset rahoittivat 607 energiainvestointia yhteensä noin 29 miljoonalla eurolla.

Tuettujen energiainvestointien määrä tulee jatkossa kuitenkin vähenemään. Tulevina vuosina energiainvestointeja voidaan tukea korkeintaan 10 miljoonalla eurolla, joka maksetaan maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera). Energiainvestointien tukitasoa on laskettu 50 %:sta 40 %:iin 16.3.2024 alkaen. Suurin osa viime vuonna tuetuista energiainvestoinneista haettiinkin alkuvuodesta, ennen tukitason laskua.

Kotieläinrakennusinvestoinnit edelleen melko vähäisiä

Navettainvestoinnit ovat olleet viime vuosina aiempaa vähäisempiä, mikä on johtunut muun muassa maatalouden kustannusten noususta. Viime vuonna navettainvestointien määrä kasvoi ja niihin myönnettiin avustusta kaksinkertainen määrä vuoteen 2023 verrattuna.

ELY-keskukset myönsivät lypsykarjanavettojen investointeihin avustusta 28,5 miljoonaa euroa. –Tällä hetkellä maitotilojen investoinnit eivät kuitenkaan korvaa lopettavilta maitotiloilta poistuvia lypsylehmäpaikkoja. Viime vuoden lypsylehmäpaikkojen lisäys investointien myötä on vain noin 3000 paikkaa, kun samaan aikaan lopettavien tilojen mukana maidontuotannosta poistuu noin 10 000 lehmää vuodessa, kertoo erityisasiantuntija Aulis Kuusela Ruokavirastosta.

Investoivat tilat eivät siis lisää tuotantoa yhtä paljon kuin mitä lopettavien tilojen tuotanto on. –Jotta maidontuotanto Suomessa ei laskisi, olisi investointeja tehtävä nykyiseen nähden kaksinkertainen määrä vuosittain, Kuusela arvioi.

Lihakarjatalouden investointeihin ELY-keskukset myönsivät 6,4 miljoonaa euroa avustusta. Viime vuoden maaliskuun puolivälistä alkaen tukea sai jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen myös lihakarjatalouden navettojen laajentamiseen ja uusien rakentamiseen. Viime vuosina on tuettu vain lihakarjanavettojen peruskorjausta.

Aloitustuen sai 296 uutta yrittäjää

Vuonna 2024 nuoren viljelijän aloitustuen sai 288 uutta maatalousyrittäjää ja 8 porotalouden elinkeinonharjoittajaa. Maatalouden aloitustukia saaneiden määrä kasvoi 58 yrittäjällä vuodesta 2023. Maatalouden aloitustukea myönnettiin yhteensä noin 10,3 miljoonaa euroa avustuksena ja porotalouden aloitustukea 200 000 euroa.

Maatalouden aloitus- ja investointitukien määrä tukikohteittain 2024 (pdf)

Maatalouden aloitus- ja investointitukien määrä alueittain 2024 (pdf)

Maatalouden aloitus- ja investointituet tukikohteittain 2015–24, euroa (pdf)

Lisätietoja Ruokavirastosta:
Erityisasiantuntija Aulis Kuusela
puh. 0400 933 647
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

100 000 euroa suksiin, räpylöihin, ensitreenivarusteisiin, kimppakyyteihin ja koulutuksiin

Henkivakuutusyhtiö Kaleva jakaa nyt ensimmäisen kerran Kalevan kannustin -stipendejä lasten liikuntaa tukeviin tarpeisiin. 100 000 euron stipendiohjelmasta rahaa saivat 29 urheiluseuraa, kaksi vanhempainyhdistystä ja kaksi muuta rekisteröityä yhdistystä. Varsinais-Suomeen myönnettiin yksi Kalevan kannustin -stipendi. Sen sai Raisio Futis ry. Hakemuksia saapui 299 eri puolilta Suomea. Tukea haettiin esimerkiksi salibandyyn, jalkapalloon, maastohiihtoon, rugbyyn, taitoluisteluun, paraurheiluun, nyrkkeilyyn ja frisbeegolfiin. Jaettavien stipendien suuruus vaihteli 500 ja 10 000 euron välillä.

Henkivakuutusyhtiö Kaleva perusti Kalevan kannustin -stipendiohjelman 150-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Stipendivaroilla tuetaan alle 18-vuotiaiden lasten liikkumisen ja urheilun kautta saavutettavaa hyvinvointia. Stipendien saajat ovat eri lajeja edustavia urheiluseuroja, yhdistyksiä, joukkueita tai muita vastaavia toimijoita. Vuoden 2024 stipendejä jaetaan yhteensä 100 000 eurolla. Yhden stipendin enimmäismäärä on 10 000 euroa.

Stipendien avulla edistetään lasten ja nuorten mahdollisuuksia löytää oma lajinsa ja jatkaa liikuntaharrastusta pitkäjänteisesti. Tavoitteena on madaltaa kynnystä liikunnan harrastamiseen ja varmistaa, että mahdollisimman moni lapsi pääsee mukaan urheilutoimintaan perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

– Hakijatahot edustivat monipuolisesti eri urheilulajeja ja kohteet vaihtelivat laidasta laitaan. Tänä vuonna stipendejä jaettiin esimerkiksi jalkapalloilijoiden ensitreenivarustepaketteihin, ju-jutsu-treeneihin, nuorten yleisurheiluohjaajien kouluttamiseen sekä pesiksen räpylöihin ja ketteryysharjoittelutötteröihin. Hakemuksista nousi esille seurojen ja yhdistysten pienet rahalliset resurssit ja suuri halu edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, Henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen kertoo.

Kalevan hallitus hyväksyi Kalevan kannustin -stipendien saajat stipenditoimikunnan ehdotukseen perustuen. Toimikuntaan kuuluivat Suomen urheilumuseosäätiö sr:n johtaja Jukka-Pekka Vuori, Henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Vuokila, yrittäjä ja maastohiihdon olympiamitalisti Virpi Sarasvuo, nuorisovalmentaja Virpi Utriainen sekä Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja entinen kymmenottelija Sami Itani.

Vuoden 2024 Kalevan kannustin -stipendien saajat aakkosjärjestyksessä

VARSINAIS-SUOMI
Raisio Futis ry, Raisio
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin Raision nappulaliigatoiminnan kuluihin, joihin sisältyvät Palloliiton pelipassi, vakuutus sekä kaikille pelaajille palkinnot kauden päätteeksi. Lisäksi aloittaville joukkueille ostetaan aloituskassit, jotka pitävät sisällään harjoituksissa tarvittavia välineitä. Nappulaliigassa pelaa noin 170 iältään 5–8-vuotiasta lasta. Osa stipendivaroista käytetään seuran tukirahastoon, joka on tarkoitettu vähävaraisten perheiden tukemiseen.

MUU SUOMI
Blackbirds United ry, Kerava
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin salibandyn tukirahastoon. Rahastosta myönnetään tukea vähävaraisten perheiden alle 18-vuotiaiden lasten salibandyharrastusta varten.

Duo Jämsä Salibandy ry, Jämsä
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin salibandyn perhevuoroon tarkoitettujen välineiden hankintaan. Välineet ovat mailoja, palloja, suojalaseja ja maalivahdin varusteita, joita käyttävät alle kouluikäiset yhdessä vanhempiensa kanssa salibandyn alkeita harjoitellessaan. Tavoitteena on tukea liikunnallisen elämäntavan kehittymistä jo nuoresta pitäen.

Football Club Nokia ry, Nokia
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin jalkapallon sekä futsalin harrastamisen tukemiseen kaikenikäisille tytöille. Stipendivarat kohdennetaan vähävaraisten lasten ja nuorten perheille sekä alle 10-vuotiaiden sali- ja kenttävuoromaksuihin. Seuralla on avustustili, josta perheet voivat matalalla kynnyksellä hakea avustusta lasten harrastuksesta aiheutuviin kuluihin. Toimintamuoto on kehitetty, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa perheen tilanteesta riippumatta. Tavoitteena on saada lapset mukaan liikunnan pariin ja innostumaan elämänikäisestä liikunnasta.

Harjavallan Jymy ry, Harjavalta
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin pesäpallon välinehankintoihin. Näihin sisältyvät pelivarusteet, kuten räpylät, mailat, kypärät ja lyöntitelineet. Lisäksi oheistreenimateriaalit, kuten ketteryysharjoitteissa tarvittavat tötteröt, aidat, tikkaat tai pallot vaativat päivittämistä. Seura pyrkii hankkimaan tarjolle erilaisia mailoja, jotta nuorten kasvaessa heillä on mahdollisuus löytää itselleen sopiva maila lajissa kehittymisen takaamiseksi. Tavoitteena on sytyttää rakkaus lajiin ja pitää yllä harrastamista toisen asteen koulutuksen alkamiseen saakka, jolloin todennäköisyys kasvaa, että liikunnallisuus jatkuu myös murrosiän jälkeen.

Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry
Kalevan kannustin -stipendillä Hope tarjoaa alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille mahdollisuuden kokeilla eri liikunnallisia lajeja tai aloittaa pitkäkestoisemman harrastamisen. Yhdistykseltä voi hakea tukea myös olemassa olevan harrastuksen jatkamiseen. Tuki on tarkoitettu vähävaraisten perheiden lapsille valtakunnallisesti. Taloudellisen tuen lisäksi tuki voi sisältää kierrätyksen keinoin saatuja harrastusvälineitä.

Huutijärven koulun vanhempainyhdistys ry, Kangasala
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin erilaisten liikuntavälineiden hankkimiseen alakouluikäisille tarkoitettujen liikuntatuntien sekä kerhojen, että välituntien käyttöön. Välineet ovat esimerkiksi hiihto- ja luisteluvälineitä, jalkapalloja, pesäpallovälineitä ja frisbeekiekkoja. Välineiden avulla myös vähävaraiset lapset voivat saada mahdollisuuden kokeilla eri liikuntalajeja, kun koululta on lainatavissa kunnollisia välineitä. Tavoitteena on, että jokainen lapsi voisi löytää itseään kiinnostavan lajin ja aloittaa halutessaan liikuntaharrastuksen. 

Hyvinkään Palloseura ry, Hyvinkää
Kalevan kannustin -stipendillä Hyvinkään Palloseura tarjoaa 100 jalkapalloharrastuksen aloittavalle 5–12-vuotiaalle lapselle ensitreenisetin. Setti sisältää seuran harjoituspaidan, harjoitusshortsit, jalkapallosukat ja jalkapallon. Hyvinkään Palloseura kannustaa omaa lajia etsiviä lapsia liikunnallisen harrastuksen pariin ja madaltaa harrastuksen aloittamisen kynnystä erityisesti vähävaraisempien perheiden lapsille. Perheet voivat hakea varustesettiä ja päätökset, kenelle tuotepaketti jaetaan, tehdään tulotason perusteella.

Ice Team Raseborg ry, Raasepori
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin luistelu- ja kiekkokoulun järjestämiseen pienimmille lapsille. Kiekkokoulutoiminnan avulla halutaan varmistaa, että mahdollisimman monen perheen lapsilla olisi mahdollisuus oppia luistelemaan ja kiinnostua seuran toiminnasta. Lisäksi seura rahoittaa stipendillä maalivahtijäävuoroja ja tekniikkaharjoittelua pelaajille, jotka haluavat kehittää luistelutekniikkaansa.

Itä-Hakkilan Kilpa ry, Vantaa
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin vähävaraisten tukirahastoon, josta jaetaan harrastustukea 8–17-vuotiaille jalkapallon pelaajille, joiden perheillä on maksuvaikeuksia. Itä-Hakkilan Kilpa on kyläseura, jonka harrastusmaksut ovat kohtuulliset. Seurassa pelaa alueen maahanmuuttajaperheiden lapsia, voittopuolisesti poikia, joille joukkueessa pelaaminen on verraton kotouttamisen väline. Seuran tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle maahanmuuttajaperheen lapselle jalkapalloharrastus.

Jyväskylän Kenttäurheilijat ry, Jyväskylä
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin parayleisurheilun kehittämiseen. Parayleisurheilua on seuratasolla hankalaa saada taloudellisesti kannattavaksi, sillä harrastajien erilaiset tilanteet ja haasteet vaativat harjoituksiin tavallista enemmän ohjaaja-/valmentajaresursseja. Stipendivaroilla koulutetaan ohjaajia ja valmentajia niillä erityistaidoilla, joita paraurheilussa toimimiseen vaaditaan. Stipendin avulla harrastusmaksut pyritään pitämään maltillisina, jotta niistä ei muodostu estettä lasten ja nuorten harrastamiselle.

Jyväskylän Taitoluisteluseura ry, Jyväskylä
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin päiväkoti- ja kouluikäisille suunnatun lähiluistelukoulukiertueen toteuttamista varten. Kiertueen aikana järjestetään maksuttomia luistelun alkeiskursseja Jyväskylän ulkojääkentillä keskusta-alueen ulkopuolella, jossa perustoimintaa ei järjestetä. Luistelukoulutunnit pidetään tammi-helmikuussa 2025 kolmella eri ulkojäällä: Palokassa, Viitaniemessä ja Vaajakoskella. Tunnit ovat avoimia ja maksuttomia. Seura tuo paikalle myös lainaluistimia ja -kypäriä varastostaan. Tavoitteena on madaltaa kynnystä lasten omatoimiseen liikkumiseen liikuntapaikalla jatkossa. Maksuttomuus ei myöskään rajaa harrastajia ulos toiminnasta taloudellisiin syihin perustuen.

Karkkilan Pojat ry, lentopallojaosto, Karkkila
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin 8–13-vuotiaiden lasten lentopallokoulun uusiin lentopalloihin, jolloin jokaisella lapsella on mahdollisuus harjoitella omalla harjoitteluvaateet täyttävällä pallolla. Uusia palloja voidaan käyttää myös koululiikuntatunneilla. Seura/lentopallojaosto ja alakoulut tekevät yhteistyötä siten, että seuran valmentajat ja vanhemmat juniorit käyvät pitämässä koululla lentopallotunteja. Uusien pallojen hankinnan myötä on mahdollisuus lahjoittaa vanhempia palloja koulun käyttöön taikka lapsille omiksi.

Koovee ry, Tampere
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin Monen lajin mestarin tukirahastoon. Rahasto tukee urheilijoita, harrastajia ja liikkujia, jotka olisivat taloudellisten syiden takia vaarassa jäädä Kooveen toiminnasta ulkopuolelle. Tukea myönnetään alaikäisille, nykyisille tai tuleville Kooveen harrastajille, liikkujille tai urheilijoille. Tukea myönnetään e-urheiluun, frisbeegolfiin, jääkiekkoon, jääpalloon, käsipalloon, lacrosseen, painiin, petanqueen, rullakiekkoon, salibandyyn, suunnistukseen, taitoluisteluun ja uintiin.

Kuopion Reipas ry, Kuopio
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten yleisurheilun harrastusmaksuihin. Seuralla on Reippaasti liikkumaan -harrastustukirahasto, josta tuetaan pohjoissavolaisten 3–17-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntaharrastusta. Tuen avulla halutaan ehkäistä syrjäytymistä ja tukea lasten ja nuorten henkistä sekä fyysistä hyvinvointia.

Lappeenrannan taitoluistelijat ry, Lappeenranta
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin alle 13-vuotiaille lapsille tarkoitetun ilmaisen kehitysryhmän järjestämistä varten. Kehitysryhmässä voi harjoitella luistelua luistelukouluun osallistumisen jälkeen. Normaalisti kehitysryhmään osallistuminen maksaa luistelijalle 80–120 euroa kuukaudessa. Taitoluistelu on monelle perheelle kallis harrastus ja kynnys lajin aloittamiseen on korkea. Ilmaisen kehitysryhmän tavoitteena on madaltaa kynnystä ja saada uusia luistelijoita mukaan. Luistelu on laji, jonka voi oppia lapsena, ja jota voi harrastaa läpi koko elämän.

Leppävaaran Pyrintö ry, Espoo
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin koripalloseuran Oranssi perhe -rahaston toimintaan. Rahaston kohderyhmää ovat harrastustoimintaan sitoutuneet lapset ja nuoret, jotka ovat vaarassa pudota seuratoiminnasta pois perheen taloudellisen tilanteen takia. Seuran toiminta-alueella on paljon ulkomaalaistaustaisia ja monilapsisia perheitä, joille harrastuksen kulujen kattaminen ei ole mahdollista. Tavoitteena on tarjota alueen lapsille tasavertainen mahdollisuus osallistua valmennettuun harrastetoimintaan.

Leppäveden Leppä ry, Laukaa
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin nuorten urheiluohjaajien palkkioihin sekä pieniin tarvikehankintoihin. Seura järjestää matalan kynnyksen liikuntaharrastusta kylän alle kouluikäisille lapsille. Tarjolla on liikuntakerhoja kerran viikossa eri urheilulajeissa, kuten jalkapallo, koripallo, salibandy, lentopallo, yleisurheilu, hiihto ja luistelu. Tavoitteena on työllistää kylän nuoria ohjaajiksi kerhoihin ja tukea koko kylän yhteisöllisyyttä. Edulliset kerhot ovat perheille tärkeä mahdollisuus lapsen harrastamiseen.

Liitokiekkoseura Team ry, Helsinki
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin kymmenen 8–17-vuotiaan lapsen seurajäsenyyden rahoittamiseen liitokiekkoseurassa. Stipendivaroilla katetaan seuran jäsenmaksu, kausimaksut kesältä ja talvelta, peliväline sekä pelipaita. Tuki jaetaan kirkon diakoniatyön tai kaupungin sosiaalityön kautta perheille, jotka ovat taloudellisesti haastavassa tilanteessa.

Liperin Hiihtoseura, Liperi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin maastohiihdon välinelainaamon perustamiseksi alakouluikäisille lapsille. Stipendin turvin hankitaan yhteensä 6 hiihtovarustesettiä (sukset-monot-sauvat), jotka ovat maksutta lainattavissa uusille harrastajille. Lisäksi stipendi mahdollistaa väline- ja voitelukoulutusten ja infotilaisuuksien järjestämisen lasten vanhemmille. Nämä toimenpiteet edistävät uusien harrastajien kokeiluja ja lasten saamista mukaan monipuoliseen harrastukseen.

Länsi-Uudenmaan Urheilijat ry, Lohja
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin yleisurheilun sporttivaunukiertueeseen kouluille ja päiväkodeille. Sporttivaunu on paikallinen keksintö, peräkärry, jossa on tarvittavat varusteet yleisurheiluun ja muuhun liikuntaan. Tavoitteena on saavuttaa Lohjan reunakylien lapset ja viedä heille liikunnan iloa.

Mikkelin Kilpa-Veikot ry, Mikkeli
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin yleisurheilun ja telinevoimistelun välineostoihin. Stipendirahat menevät säädettävien nojapuiden ostoon vanhojen mentyä rikki. Lisäksi kolmeen patjaan ostetaan uudet ehjät päälliset sekä setti palikoita/kuutioita apuvälineeksi temppuratoihin ja avustamiseen. Seuran voimistelun ja yleisurheilun ryhmiin osallistuu noin 200 lasta. Yleisenä tavoitteena on tukea lasten ja nuorten liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa.

Oulun Pyrintö ry, Oulu
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin monilajiseuralle vähävaraisten perheiden tai muuten vaikeassa tilanteessa olevien lasten ja nuorten harrastusmaksuihin. Tukea voi hakea cheerleadingin, painin, painonnoston, telinevoimistelun ja yleisurheilun harrastamiseen. Tuki mahdollistaa lapsille yhdenvertaisen mahdollisuuden mukanaoloon urheiluyhteisössä, johon juurtuminen on parasta syrjäytymistä ehkäisevää, aktiivista toimintaa. Tuen myöntämisestä perheille päättää seuran harrastustukitoimikunta.

Parikkalan Ju-jutsu ry, Parikkala
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin kimppakyytimaksuihin ju-jutsutunnille pitkien välimatkojen maaseudulla. Tukirahoja käytetään naapurikunnan lukiolaisten treenikyyteihin. Seura järjestää ju-jutsun peruskurssin, josta Simpeleen ja Parikkalan lukiolaisilla on mahdollista saada kurssimerkintä. Stipendivaroja käytetään myös 15–17-vuotiaiden kurssimaksujen puolittamiseen ja lajissa käytettyjen pukujen hankintaan.

Respect Boxing Club ry, Tampere
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin 8–17-vuotiaiden harrastusryhmän kulujen kattamiseen. Ryhmä on tarkoitettu erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille, joilla ei muutoin ole tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua harrastustoimintaan. Keskiössä ovat erityisesti lapset ja nuoret, jotka liikkuvat liian vähän terveytensä eteen. Tavoitteena on tukea säännöllistä harrastamista, tarjota yhteisö ja tukea lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan kehittymistä ja myönteistä suhtautumista liikuntaan.

Santa's United ry, Rovaniemi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin salibandyseuran tukirahastoon, joka tukee vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten salibandyharrastusta. Perheet voivat hakea tukea rahastosta lapsen harrastusmenoihin. Ensisijaisesti tukea myönnetään kausi- ja kerhomaksuihin, mutta myös välineisiin kohdistuva tuki on mahdollinen. Tavoitteena on tarjota lapsille yhdenvertainen mahdollisuus salibandyn harrastamiseen.

Siikalatvan Urheilijat ry, Siikalatva
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin yleisurheilun asianmukaisten, turvallisten ja nykyaikaisten välineiden ostamiseen alakouluikäisille lapsille. Hankinnoista hyötyvät myös Pyhännän koulun oppilaat, sillä seuran välineet ovat myös kaikkien koululaisten käytössä. Lisäksi stipendivaroja kohdennetaan hiihtokouluun, kisa- ja harjoitusmatkoihin sekä tilavuokriin. Kilpailutoiminnan pääpaino on yleisurheilun ja hiihdon harjoituskisoilla, joihin kaikki lapset ja nuoret voivat vapaasti osallistua ilman osallistumismaksua.

Special Olympics Finland
Kalevan kannustin -stipendin avulla Special Olympics Finland järjestää kaksi kehitysvammaisille liikkujille tarkoitettua leiriä. Leirituki on tarkoitettu olympialajeja harrastaville 14–17-vuotiaille nuorille. Suuri osa Special Olympics -urheilijoista harjoittelee ja kilpailee oman lähialueensa urheiluseurassa. Special Olympics Finland järjestää yhteistyötahojensa kanssa kaikille kehitysvammaisille urheilijoille avoimia valmennusleirejä vähintään kaksi kertaa vuodessa per laji.

Vehmaisten Urheilijat ry, Tampere
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin koululaisten kesäloman aikana järjestettävään harrasteurheilukouluun, jossa voi ilman kilpailullisia tavoitteita kokeilla monipuolisesti eri lajeja, pelata ja leikkiä. Yhteisöllinen kaupunginosaseura on 15 vuoden ajan järjestänyt urheilukoulun kesäisin 4–14-vuotialle lapsille Vehmaisten urheilukentällä. Toimintaan on vuosittain osallistunut 90–150 lasta. Lisäksi mukana on vuosittain ollut 9 iältään 14–18-vuotiasta ohjaajaa. Tavoitteena on tarjota alueen lapsille tasapuolinen mahdollisuus kokea onnistumisia yhdessä toimien, itsetuntoa vahvistaen ja terveellistä elämäntapaa edistäen. Seura haluaa saada myös nuoret ohjaajat jäämään mukaan seuratoimintaan, vahvistaa heidän osallisuuttaan ja ehkäistä syrjäytymistä.

Viinijärven Urheilijat ry, Liperi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin tyttö- ja naispesäpallon stipendirahastoon. Sillä tuetaan seuran junioriharrastajia rahoittamalla harrastukselle välttämättömiä kuluja, kuten leiri- ja pelaajamaksuja tai varustehankintoja. Hakukelpoisia ovat seuran jäsenet, joiden maksukyky on heikentynyt väliaikaisesti tai perheen tulot ovat pienet. Stipendirahaston avulla voidaan mahdollistaa myös seuran järjestämänä maksutonta harrastustoimintaa lapsille ja nuorille kesäaikana.

Vuorentaustan vanhempainyhdistys ry, Ylöjärvi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin liikuntasalivuoromaksuihin, joka mahdollistaa ilmaisen liikkumisen kaikille halukkaille myös vapaa-ajalla. Tarkoituksena on tukea lasten liikkumista koulupäivän aikana sekä vapaa-ajalla. Tavoitteena on saada myös pojille harrastusmahdollisuuksia, koska heille tarjontaa on vähemmän. Tämän lisäksi stipendivaroja käytetään joukkueliivien hankkimiseen.

Warriors Rugby Club Ry, Helsinki
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin rugbyn aloittavien pelaajien tervetuliaispakettien hankkimiseen. Paketti sisältää pelipaidan, shortsit ja rugbypallon. Tavoitteena on laajentaa pakettia urheilulliseen elämäntapaan kannustavilla tuotteilla, kuten kartioilla ja harjoitusoppaalla. Näin varmistetaan, että kaikki lapset voivat yhtä lailla treenata ja kehittää terveellisiä tapoja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Seura haluaa tehdä lajin harjoittelusta edullista ja helposti lähestyttävää.

West Coast Disc Golfers ry, Kokkola
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin frisbeegolfin tilavuokraan Kokkolan urheilutalolla talvikaudella. Tuki mahdollistaa 8–17-vuotiaiden suosittujen ja ilmaisten frisbeegolfharjoitusten järjestämisen myös talvella eikä lasten harrastaminen täten jää kokonaan pois usean kuukauden ajaksi.

Lisätietoja:
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 536 4688
minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 200 000. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen kanssa. Kaleva myy henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyösopimuksen kanssaan tehneiden ammatti- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille. www.kalevavakuutus.fi

Suomalaiset käyttävät liikunta- ja kulttuurietua eniten viihdetapahtumien pääsylippuihin. Suosituin käyttökohde Virike-edulle on lippukauppa Lippupiste. Muista vastaavista palveluista Tiketti on 2. suosituin käyttökohde ja Ticketmaster 5. suosituin. Voittopuolisesti kyse on musiikki- ja urheilutapahtumien pääsylippujen hankkimisesta.

– Lippukauppojen suuri etu on tarjonnan laajuus. Viihdetapahtumien pääsylippukauppa käydään Suomessa hyvin keskitetysti kolmen toimijan kautta, Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen toteaa.

Liikunnassa näkyy meneillään oleva tennisbuumi. Hiihtokeskukset ja vesiliikunta taas ovat liikunta- ja kulttuuriedun käytössä kestosuosikkeja.

– Pirkanmaalla tennishalli nousi koko vuoden suosituimmaksi edun käyttökohteeksi. Varsinais-Suomessa kärkikymmenikössä on 2 tennispaikkaa. Tämä on poikkeuksellisen suurta suosiota tennikselle, Lahtinen sanoo.

– Hiihtokeskukset ovat vuosittain todella suosittuja kohteita liikunta- ja kulttuuriedulle. Nytkin Levi oli 4. yleisin liikuntaedun kohde. Etenkin Lapin hiihtokeskusten osalta vetovoiman merkittävyyttä nostaa se, että edun hyödyntämisen volyymi tulee liki kokonaan seudun ulkopuolelta, Lahtinen lisää.

Edenred on Suomen käytetyin työsuhde-etupalvelu. 

Isoin suosio on eri kuin iso kuva

Suosituin liikuntakohde oli vuonna 2024 Virike-edun kokonaislistalla kuudenneksi yltänyt Mäkelänrinteen uima- ja liikuntahalli Helsingissä. Liikuntapaikkoja ei ole aivan listan kärjessä, mikä ei luo todenmukaista mielikuvaa edun käyttämisestä. 

– Suomalaiset käyttävät liikunta- ja kulttuurietunsa noin 75-prosenttisesti liikuntaan. Liikunnassa käyttökohteet ovat useammin yksittäisiä liikuntapaikkoja, esimerkiksi pääsylippukaupan tai valtakunnallisen elokuvateatteriketjun sijaan. Siksi liikunta näkyy käyttökohteiden valtakunnallisessa kärkikymmenikössä suhteettoman vähän, Lahtinen kertoo.

Uutena valtakunnalliseen kärkikymmenikköön nousi viime vuonna Korkeasaaren eläintarha. Kaikkiaan suomalaisista työssäkäyvistä noin 60 prosenttia saa työpaikaltaan liikunta- ja kulttuurietua. Liki kaikki heistä saavat palkkansa päälle käyttöönsä verottomasti 400 euroa vuodessa. 

– Kyse on ylipäätään yleisimmistä kohteista työsuhde-etujen hyödyntämisessä. Liikunta- ja kulttuurietu ei ole rahassa mitaten käytetyin työsuhde-etu, mutta se on yleisin, Lahtinen kommentoi.

Virike-etua käytettiin vuonna 2024 Suomessa eniten näihin:
1. Lippupiste
2. Tiketti
3. Finnkino
4. Museokortti
5. Ticketmaster
6. Helsinkiläinen uima- ja liikuntahalli UH Mäkelänrinne
7. Espoolainen Leppävaaran uimahalli
8. Vantaalainen kylpylä Flamingo Spa
9. Korkeasaaren eläintarha
10. Levin hiihtokeskus

Helsingissä uinti on supersuosittua

Valtakunnallisessa suosituimpien liikunta- ja kulttuuriedun käyttökohteiden kärkikymmenikössä on Helsingistä kaksi kohdetta: Mäkelänrinteen uima- ja liikuntahalli sekä Korkeasaari. Helsingin muu kärkiviisikko ovat Vuosaaren urheilutalo, Tennispalatsin elokuvateatteri sekä Töölön urheiluhalli. Malmin urheiluhalli ja ulkouimala Allas Sea Pool ovat 6. ja 7. suosituimmat.

– Helsinkiläiset harrastavat todella paljon uintia eri puolilla kaupunkia. Kaupungin kuudesta yleisimmästä liikunta- ja kulttuurietupaikasta viisi on voittopuolisesti vesiliikuntaa. Urheiluhallit ovat monipuolisia liikuntapaikkoja, mutta yksityiskäytöstä pääosa on vesiliikuntaa, Lahtinen sanoo.

Helsinkiläiset käyttävät etua laajalti, sillä 10 suosituimmasta käyttökohteesta puolet sijaitsee kantakaupungin ulkopuolella.

Virike-etua käytettiin vuonna 2024 Helsingissä eniten näihin:
1. Uima- ja liikuntahalli UH Mäkelänrinne
2. Korkeasaaren eläintarha
3. Vuosaaren urheilutalo
4. Finnkino Tennispalatsi
5. Töölön urheiluhalli
6. Malmin urheiluhalli
7. Allas Sea Pool
8. ATENEUM
9. Stockmann Keskusta
10. Finnkino Itis

Pirkanmaalla on epätavallinen ykkönen 

Suomeen on viime vuosina syttynyt tennisbuumi. Liikunta- ja kulttuuriedun osalta se näkyy selkeimmin Pirkanmaalla, jossa Tampereen Tenniskeskus on kaikkein suosituin kohde edulle. On hyvin poikkeuksellista, että tenniksen suosio on suuressa maakunnassa tuolla tasolla.

– Viime vuoden suosiossa on Pirkanmaalla poikkeuksellista myös museokeskus Vapriikin suuri huomio. Se on maakunnan 4. yleisin kohde liikunta- ja kulttuuriedulle. Ei ole tavanomaista, että maakuntatasolla museo yltää suosiossa noin korkealle, Lahtinen sanoo.

Liikunnassa Pirkanmaalla nousee esiin toinenkin hittilaji kiipeily. Tampereen kiipeilykeskus on ollut jo 2 vuotta maakunnan 10 suosituimman liikunta- ja kulttuurietukohteen joukossa. Vuonna 2023 se oli sijalla 10, nyt sijalla 9.

Virike-etua käytettiin vuonna 2024 Pirkanmaalla eniten näihin:
1. Tampereen Tenniskeskus
2. Kangasalan uimahalli Kuohu
3. Finnkino Plevna
4. Museokeskus Vapriikki
5. Tampereen uintikeskus
6. Rauhaniemen Kansankylpylä
7. Pereensaaren sauna
8. Tampere-talon lipputoimisto
9. Tampereen kiipeilykeskus
10. Kauppi Sports Center

Varsinais-Suomessa iso suosio on lavealla

Varsinais-Suomessa 10 suosituimmasta liikunta- ja kulttuurietukohteesta 4 sijaitsee muualla kuin maakunnan pääkaupungissa Turussa. Nelikko on Uintikeskus Ulpukka Raisiossa, liikuntakeskus Kilosport Kaarinassa, mailapelihalli Bo Arena Kaarinassa sekä Naantalin Spa -kylpylä.

Tennisbuumi näkyy Varsinais-Suomessa erityisen korostuneesti, sillä 10 suosituimman edun hyödyntämiskohteen joukossa on kolmantena Impivaaran tenniskeskus ja myös Bo Arenassa tennis on yksi päälajeista.

– Yksi erikoisuus Varsinais-Suomessa on biljardisali Aura Biljardi. Biljardi ei tapaa Suomessa muutoin yltää ihan vastaavaan suosioon, ja nyt Aura Biljardi on jopa nostanut asemiaan. Vuonna 2023 se oli maakunnan 10. suosituin kohde liikunta- ja kulttuuriedulle, nyt se on 8. suosituin, Lahtinen sanoo.

Virike-etua käytettiin vuonna 2024 Varsinais-Suomessa eniten näihin:
1. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus
2. Uintikeskus Ulpukka
3. Impivaaran tenniskeskus
4. Finnkino Kinopalatsi
5. Kilosport
6. Ispoisten uimarannan sauna
7. Bo Arena
8. Aura Biljardi
9. Naantalin Spa
10. Stockmann Turku

Jyväskylä on huomattavan määräävä 

Keski-Suomessa puolestaan keskuskaupunki Jyväskylän asema liikunnan ja kulttuurin keskuksena on huomattavan vahva.

– Keski-Suomessa sijaitsee kaksi harvinaisen suurta vapaa-ajan keskusta Himos ja Peurunka, jotka keräävät paljon suosiota Jyväskylän ulkopuolella. Mutta muutoin keskisuomalaiset käyttävät liikunta- ja kulttuurietua erittäin painottuneesti Jyväskylässä, Lahtinen sanoo. 

Keski-Suomessa kaksi hiihtokeskusta, Himos sekä Laajis, yltävät 10 yleisimmän etukohteen joukkoon.

Virike-etua käytettiin vuonna 2024 Keski-Suomessa eniten näihin:
1. Himos
2. Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari
3. Go Go Express Keljo
4. Liikuntakeskus Hutunki
5. Finnkino Fantasia
6. Peurungan liikuntapalvelut
7. Liikunta- ja hyvinvointikeskus Buugi
8. Peurungan kylpylä
9. Uimahalli Wellamo
10. Laajis laskettelukeskus

Lisätiedot:   
Laura Lahtinen     
Työelämäasiantuntija, Edenred Suomi 
puh. 040 5094757    
laura.lahtinen@edenred.com  

Edenred Finland Oy on Suomen johtava työsuhde-etuja tarjoava yritys ja arjen hyvinvoinnin mahdollistaja. Edenredin palveluilla työnantajat voivat tarjota työntekijöilleen lounas-, liikunta- ja kulttuuri-, hieronta-, terveys-, polkupyörä- sekä työmatkaetuja. Yrityksen tuotteita ovat Edenred Lounari, Edenred Virike, Edenred Hieronta, Edenred Terveys, Edenred Fillari ja Edenred Työmatka sekä Delicard®-lahjakortit. Suomessa Edenredin verkostoon kuuluu yli 30 000 etujen käyttöpaikkaa. Koko Edenred-konsernilla on globaalisti 12 000 työntekijää 45 maassa. www.edenred.fi 

100 000 euroa suksiin, räpylöihin, ensitreenivarusteisiin, kimppakyyteihin ja koulutuksiin

Henkivakuutusyhtiö Kaleva jakaa nyt ensimmäisen kerran Kalevan kannustin -stipendejä lasten liikuntaa tukeviin tarpeisiin. 100 000 euron stipendiohjelmasta rahaa saivat 29 urheiluseuraa, kaksi vanhempainyhdistystä ja kaksi muuta rekisteröityä yhdistystä. Pohjois-Karjalaan myönnettiin kaksi Kalevan kannustin -stipendiä. Hakemuksia saapui 299 eri puolilta Suomea. Tukea haettiin esimerkiksi salibandyyn, jalkapalloon, maastohiihtoon, rugbyyn, taitoluisteluun, paraurheiluun, nyrkkeilyyn ja frisbeegolfiin. Jaettavien stipendien suuruus vaihteli 500 ja 10 000 euron välillä.

Pohjois-Karjalan Kalevan kannustin -stipendien saajat

• Liperin Hiihtoseura, Liperi
• Viinijärven Urheilijat ry, Liperi

Henkivakuutusyhtiö Kaleva perusti Kalevan kannustin -stipendiohjelman 150-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Stipendivaroilla tuetaan alle 18-vuotiaiden lasten liikkumisen ja urheilun kautta saavutettavaa hyvinvointia. Stipendien saajat ovat eri lajeja edustavia urheiluseuroja, yhdistyksiä, joukkueita tai muita vastaavia toimijoita. Vuoden 2024 stipendejä jaetaan yhteensä 100 000 eurolla. Yhden stipendin enimmäismäärä on 10 000 euroa.

Stipendien avulla edistetään lasten ja nuorten mahdollisuuksia löytää oma lajinsa ja jatkaa liikuntaharrastusta pitkäjänteisesti. Tavoitteena on madaltaa kynnystä liikunnan harrastamiseen ja varmistaa, että mahdollisimman moni lapsi pääsee mukaan urheilutoimintaan perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

– Hakijatahot edustivat monipuolisesti eri urheilulajeja ja kohteet vaihtelivat laidasta laitaan. Tänä vuonna stipendejä jaettiin esimerkiksi jalkapalloilijoiden ensitreenivarustepaketteihin, ju-jutsu-treeneihin, nuorten yleisurheiluohjaajien kouluttamiseen sekä pesiksen räpylöihin ja ketteryysharjoittelutötteröihin. Hakemuksista nousi esille seurojen ja yhdistysten pienet rahalliset resurssit ja suuri halu edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, Henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen kertoo.

Kalevan hallitus hyväksyi Kalevan kannustin -stipendien saajat stipenditoimikunnan ehdotukseen perustuen. Toimikuntaan kuuluivat Suomen urheilumuseosäätiö sr:n johtaja Jukka-Pekka Vuori, Henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Vuokila, yrittäjä ja maastohiihdon olympiamitalisti Virpi Sarasvuo, nuorisovalmentaja Virpi Utriainen sekä Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja entinen kymmenottelija Sami Itani.

Vuoden 2024 Kalevan kannustin -stipendien saajat aakkosjärjestyksessä

POHJOIS-KARJALA
Liperin Hiihtoseura, Liperi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin maastohiihdon välinelainaamon perustamiseksi alakouluikäisille lapsille. Stipendin turvin hankitaan yhteensä 6 hiihtovarustesettiä (sukset-monot-sauvat), jotka ovat maksutta lainattavissa uusille harrastajille. Lisäksi stipendi mahdollistaa väline- ja voitelukoulutusten ja infotilaisuuksien järjestämisen lasten vanhemmille. Nämä toimenpiteet edistävät uusien harrastajien kokeiluja ja lasten saamista mukaan monipuoliseen harrastukseen.

Viinijärven Urheilijat ry, Liperi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin tyttö- ja naispesäpallon stipendirahastoon. Sillä tuetaan seuran junioriharrastajia rahoittamalla harrastukselle välttämättömiä kuluja, kuten leiri- ja pelaajamaksuja tai varustehankintoja. Hakukelpoisia ovat seuran jäsenet, joiden maksukyky on heikentynyt väliaikaisesti tai perheen tulot ovat pienet. Stipendirahaston avulla voidaan mahdollistaa myös seuran järjestämänä maksutonta harrastustoimintaa lapsille ja nuorille kesäaikana.

MUU SUOMI
Blackbirds United ry, Kerava
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin salibandyn tukirahastoon. Rahastosta myönnetään tukea vähävaraisten perheiden alle 18-vuotiaiden lasten salibandyharrastusta varten.

Duo Jämsä Salibandy ry, Jämsä
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin salibandyn perhevuoroon tarkoitettujen välineiden hankintaan. Välineet ovat mailoja, palloja, suojalaseja ja maalivahdin varusteita, joita käyttävät alle kouluikäiset yhdessä vanhempiensa kanssa salibandyn alkeita harjoitellessaan. Tavoitteena on tukea liikunnallisen elämäntavan kehittymistä jo nuoresta pitäen.

Football Club Nokia ry, Nokia
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin jalkapallon sekä futsalin harrastamisen tukemiseen kaikenikäisille tytöille. Stipendivarat kohdennetaan vähävaraisten lasten ja nuorten perheille sekä alle 10-vuotiaiden sali- ja kenttävuoromaksuihin. Seuralla on avustustili, josta perheet voivat matalalla kynnyksellä hakea avustusta lasten harrastuksesta aiheutuviin kuluihin. Toimintamuoto on kehitetty, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa perheen tilanteesta riippumatta. Tavoitteena on saada lapset mukaan liikunnan pariin ja innostumaan elämänikäisestä liikunnasta.

Harjavallan Jymy ry, Harjavalta
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin pesäpallon välinehankintoihin. Näihin sisältyvät pelivarusteet, kuten räpylät, mailat, kypärät ja lyöntitelineet. Lisäksi oheistreenimateriaalit, kuten ketteryysharjoitteissa tarvittavat tötteröt, aidat, tikkaat tai pallot vaativat päivittämistä. Seura pyrkii hankkimaan tarjolle erilaisia mailoja, jotta nuorten kasvaessa heillä on mahdollisuus löytää itselleen sopiva maila lajissa kehittymisen takaamiseksi. Tavoitteena on sytyttää rakkaus lajiin ja pitää yllä harrastamista toisen asteen koulutuksen alkamiseen saakka, jolloin todennäköisyys kasvaa, että liikunnallisuus jatkuu myös murrosiän jälkeen.

Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry
Kalevan kannustin -stipendillä Hope tarjoaa alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille mahdollisuuden kokeilla eri liikunnallisia lajeja tai aloittaa pitkäkestoisemman harrastamisen. Yhdistykseltä voi hakea tukea myös olemassa olevan harrastuksen jatkamiseen. Tuki on tarkoitettu vähävaraisten perheiden lapsille valtakunnallisesti. Taloudellisen tuen lisäksi tuki voi sisältää kierrätyksen keinoin saatuja harrastusvälineitä.

Huutijärven koulun vanhempainyhdistys ry, Kangasala
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin erilaisten liikuntavälineiden hankkimiseen alakouluikäisille tarkoitettujen liikuntatuntien sekä kerhojen, että välituntien käyttöön. Välineet ovat esimerkiksi hiihto- ja luisteluvälineitä, jalkapalloja, pesäpallovälineitä ja frisbeekiekkoja. Välineiden avulla myös vähävaraiset lapset voivat saada mahdollisuuden kokeilla eri liikuntalajeja, kun koululta on lainatavissa kunnollisia välineitä. Tavoitteena on, että jokainen lapsi voisi löytää itseään kiinnostavan lajin ja aloittaa halutessaan liikuntaharrastuksen. 

Hyvinkään Palloseura ry, Hyvinkää
Kalevan kannustin -stipendillä Hyvinkään Palloseura tarjoaa 100 jalkapalloharrastuksen aloittavalle 5–12-vuotiaalle lapselle ensitreenisetin. Setti sisältää seuran harjoituspaidan, harjoitusshortsit, jalkapallosukat ja jalkapallon. Hyvinkään Palloseura kannustaa omaa lajia etsiviä lapsia liikunnallisen harrastuksen pariin ja madaltaa harrastuksen aloittamisen kynnystä erityisesti vähävaraisempien perheiden lapsille. Perheet voivat hakea varustesettiä ja päätökset, kenelle tuotepaketti jaetaan, tehdään tulotason perusteella.

Ice Team Raseborg ry, Raasepori
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin luistelu- ja kiekkokoulun järjestämiseen pienimmille lapsille. Kiekkokoulutoiminnan avulla halutaan varmistaa, että mahdollisimman monen perheen lapsilla olisi mahdollisuus oppia luistelemaan ja kiinnostua seuran toiminnasta. Lisäksi seura rahoittaa stipendillä maalivahtijäävuoroja ja tekniikkaharjoittelua pelaajille, jotka haluavat kehittää luistelutekniikkaansa.  

Itä-Hakkilan Kilpa ry, Vantaa
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin vähävaraisten tukirahastoon, josta jaetaan harrastustukea 8–17-vuotiaille jalkapallon pelaajille, joiden perheillä on maksuvaikeuksia. Itä-Hakkilan Kilpa on kyläseura, jonka harrastusmaksut ovat kohtuulliset. Seurassa pelaa alueen maahanmuuttajaperheiden lapsia, voittopuolisesti poikia, joille joukkueessa pelaaminen on verraton kotouttamisen väline. Seuran tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle maahanmuuttajaperheen lapselle jalkapalloharrastus.

Jyväskylän Kenttäurheilijat ry, Jyväskylä
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin parayleisurheilun kehittämiseen. Parayleisurheilua on seuratasolla hankalaa saada taloudellisesti kannattavaksi, sillä harrastajien erilaiset tilanteet ja haasteet vaativat harjoituksiin tavallista enemmän ohjaaja-/valmentajaresursseja. Stipendivaroilla koulutetaan ohjaajia ja valmentajia niillä erityistaidoilla, joita paraurheilussa toimimiseen vaaditaan. Stipendin avulla harrastusmaksut pyritään pitämään maltillisina, jotta niistä ei muodostu estettä lasten ja nuorten harrastamiselle.

Jyväskylän Taitoluisteluseura ry, Jyväskylä
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin päiväkoti- ja kouluikäisille suunnatun lähiluistelukoulukiertueen toteuttamista varten. Kiertueen aikana järjestetään maksuttomia luistelun alkeiskursseja Jyväskylän ulkojääkentillä keskusta-alueen ulkopuolella, jossa perustoimintaa ei järjestetä. Luistelukoulutunnit pidetään tammi-helmikuussa 2025 kolmella eri ulkojäällä: Palokassa, Viitaniemessä ja Vaajakoskella. Tunnit ovat avoimia ja maksuttomia. Seura tuo paikalle myös lainaluistimia ja -kypäriä varastostaan. Tavoitteena on madaltaa kynnystä lasten omatoimiseen liikkumiseen liikuntapaikalla jatkossa. Maksuttomuus ei myöskään rajaa harrastajia ulos toiminnasta taloudellisiin syihin perustuen.

Karkkilan Pojat ry, lentopallojaosto, Karkkila
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin 8–13-vuotiaiden lasten lentopallokoulun uusiin lentopalloihin, jolloin jokaisella lapsella on mahdollisuus harjoitella omalla harjoitteluvaateet täyttävällä pallolla. Uusia palloja voidaan käyttää myös koululiikuntatunneilla. Seura/lentopallojaosto ja alakoulut tekevät yhteistyötä siten, että seuran valmentajat ja vanhemmat juniorit käyvät pitämässä koululla lentopallotunteja. Uusien pallojen hankinnan myötä on mahdollisuus lahjoittaa vanhempia palloja koulun käyttöön taikka lapsille omiksi.

Koovee ry, Tampere
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin Monen lajin mestarin tukirahastoon. Rahasto tukee urheilijoita, harrastajia ja liikkujia, jotka olisivat taloudellisten syiden takia vaarassa jäädä Kooveen toiminnasta ulkopuolelle. Tukea myönnetään alaikäisille, nykyisille tai tuleville Kooveen harrastajille, liikkujille tai urheilijoille. Tukea myönnetään e-urheiluun, frisbeegolfiin, jääkiekkoon, jääpalloon, käsipalloon, lacrosseen, painiin, petanqueen, rullakiekkoon, salibandyyn, suunnistukseen, taitoluisteluun ja uintiin.

Kuopion Reipas ry, Kuopio
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten yleisurheilun harrastusmaksuihin. Seuralla on Reippaasti liikkumaan -harrastustukirahasto, josta tuetaan pohjoissavolaisten 3–17-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntaharrastusta. Tuen avulla halutaan ehkäistä syrjäytymistä ja tukea lasten ja nuorten henkistä sekä fyysistä hyvinvointia.

Lappeenrannan taitoluistelijat ry, Lappeenranta
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin alle 13-vuotiaille lapsille tarkoitetun ilmaisen kehitysryhmän järjestämistä varten. Kehitysryhmässä voi harjoitella luistelua luistelukouluun osallistumisen jälkeen. Normaalisti kehitysryhmään osallistuminen maksaa luistelijalle 80–120 euroa kuukaudessa. Taitoluistelu on monelle perheelle kallis harrastus ja kynnys lajin aloittamiseen on korkea. Ilmaisen kehitysryhmän tavoitteena on madaltaa kynnystä ja saada uusia luistelijoita mukaan. Luistelu on laji, jonka voi oppia lapsena, ja jota voi harrastaa läpi koko elämän.

Leppävaaran Pyrintö ry, Espoo
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin koripalloseuran Oranssi perhe -rahaston toimintaan. Rahaston kohderyhmää ovat harrastustoimintaan sitoutuneet lapset ja nuoret, jotka ovat vaarassa pudota seuratoiminnasta pois perheen taloudellisen tilanteen takia. Seuran toiminta-alueella on paljon ulkomaalaistaustaisia ja monilapsisia perheitä, joille harrastuksen kulujen kattaminen ei ole mahdollista. Tavoitteena on tarjota alueen lapsille tasavertainen mahdollisuus osallistua valmennettuun harrastetoimintaan.

Leppäveden Leppä ry, Laukaa
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin nuorten urheiluohjaajien palkkioihin sekä pieniin tarvikehankintoihin. Seura järjestää matalan kynnyksen liikuntaharrastusta kylän alle kouluikäisille lapsille. Tarjolla on liikuntakerhoja kerran viikossa eri urheilulajeissa, kuten jalkapallo, koripallo, salibandy, lentopallo, yleisurheilu, hiihto ja luistelu. Tavoitteena on työllistää kylän nuoria ohjaajiksi kerhoihin ja tukea koko kylän yhteisöllisyyttä. Edulliset kerhot ovat perheille tärkeä mahdollisuus lapsen harrastamiseen.

Liitokiekkoseura Team ry, Helsinki
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin kymmenen 8–17-vuotiaan lapsen seurajäsenyyden rahoittamiseen liitokiekkoseurassa. Stipendivaroilla katetaan seuran jäsenmaksu, kausimaksut kesältä ja talvelta, peliväline sekä pelipaita. Tuki jaetaan kirkon diakoniatyön tai kaupungin sosiaalityön kautta perheille, jotka ovat taloudellisesti haastavassa tilanteessa.

Länsi-Uudenmaan Urheilijat ry, Lohja
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin yleisurheilun sporttivaunukiertueeseen kouluille ja päiväkodeille. Sporttivaunu on paikallinen keksintö, peräkärry, jossa on tarvittavat varusteet yleisurheiluun ja muuhun liikuntaan. Tavoitteena on saavuttaa Lohjan reunakylien lapset ja viedä heille liikunnan iloa.

Mikkelin Kilpa-Veikot ry, Mikkeli
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin yleisurheilun ja telinevoimistelun välineostoihin. Stipendirahat menevät säädettävien nojapuiden ostoon vanhojen mentyä rikki. Lisäksi kolmeen patjaan ostetaan uudet ehjät päälliset sekä setti palikoita/kuutioita apuvälineeksi temppuratoihin ja avustamiseen. Seuran voimistelun ja yleisurheilun ryhmiin osallistuu noin 200 lasta. Yleisenä tavoitteena on tukea lasten ja nuorten liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa.

Oulun Pyrintö ry, Oulu
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin monilajiseuralle vähävaraisten perheiden tai muuten vaikeassa tilanteessa olevien lasten ja nuorten harrastusmaksuihin. Tukea voi hakea cheerleadingin, painin, painonnoston, telinevoimistelun ja yleisurheilun harrastamiseen. Tuki mahdollistaa lapsille yhdenvertaisen mahdollisuuden mukanaoloon urheiluyhteisössä, johon juurtuminen on parasta syrjäytymistä ehkäisevää, aktiivista toimintaa. Tuen myöntämisestä perheille päättää seuran harrastustukitoimikunta.

Parikkalan Ju-jutsu ry, Parikkala
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin kimppakyytimaksuihin ju-jutsutunnille pitkien välimatkojen maaseudulla. Tukirahoja käytetään naapurikunnan lukiolaisten treenikyyteihin. Seura järjestää ju-jutsun peruskurssin, josta Simpeleen ja Parikkalan lukiolaisilla on mahdollista saada kurssimerkintä. Stipendivaroja käytetään myös 15–17-vuotiaiden kurssimaksujen puolittamiseen ja lajissa käytettyjen pukujen hankintaan.

Raisio Futis ry, Raisio
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin Raision nappulaliigatoiminnan kuluihin, joihin sisältyvät Palloliiton pelipassi, vakuutus sekä kaikille pelaajille palkinnot kauden päätteeksi. Lisäksi aloittaville joukkueille ostetaan aloituskassit, jotka pitävät sisällään harjoituksissa tarvittavia välineitä. Nappulaliigassa pelaa noin 170 iältään 5–8-vuotiasta lasta. Osa stipendivaroista käytetään seuran tukirahastoon, joka on tarkoitettu vähävaraisten perheiden tukemiseen.

Respect Boxing Club ry, Tampere
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin 8–17-vuotiaiden harrastusryhmän kulujen kattamiseen. Ryhmä on tarkoitettu erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille, joilla ei muutoin ole tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua harrastustoimintaan. Keskiössä ovat erityisesti lapset ja nuoret, jotka liikkuvat liian vähän terveytensä eteen. Tavoitteena on tukea säännöllistä harrastamista, tarjota yhteisö ja tukea lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan kehittymistä ja myönteistä suhtautumista liikuntaan.

Santa's United ry, Rovaniemi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin salibandyseuran tukirahastoon, joka tukee vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten salibandyharrastusta. Perheet voivat hakea tukea rahastosta lapsen harrastusmenoihin. Ensisijaisesti tukea myönnetään kausi- ja kerhomaksuihin, mutta myös välineisiin kohdistuva tuki on mahdollinen. Tavoitteena on tarjota lapsille yhdenvertainen mahdollisuus salibandyn harrastamiseen.

Siikalatvan Urheilijat ry, Siikalatva
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin yleisurheilun asianmukaisten, turvallisten ja nykyaikaisten välineiden ostamiseen alakouluikäisille lapsille. Hankinnoista hyötyvät myös Pyhännän koulun oppilaat, sillä seuran välineet ovat myös kaikkien koululaisten käytössä. Lisäksi stipendivaroja kohdennetaan hiihtokouluun, kisa- ja harjoitusmatkoihin sekä tilavuokriin. Kilpailutoiminnan pääpaino on yleisurheilun ja hiihdon harjoituskisoilla, joihin kaikki lapset ja nuoret voivat vapaasti osallistua ilman osallistumismaksua.

Special Olympics Finland
Kalevan kannustin -stipendin avulla Special Olympics Finland järjestää kaksi kehitysvammaisille liikkujille tarkoitettua leiriä. Leirituki on tarkoitettu olympialajeja harrastaville 14–17-vuotiaille nuorille. Suuri osa Special Olympics -urheilijoista harjoittelee ja kilpailee oman lähialueensa urheiluseurassa. Special Olympics Finland järjestää yhteistyötahojensa kanssa kaikille kehitysvammaisille urheilijoille avoimia valmennusleirejä vähintään kaksi kertaa vuodessa per laji.

Vehmaisten Urheilijat ry, Tampere
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin koululaisten kesäloman aikana järjestettävään harrasteurheilukouluun, jossa voi ilman kilpailullisia tavoitteita kokeilla monipuolisesti eri lajeja, pelata ja leikkiä. Yhteisöllinen kaupunginosaseura on 15 vuoden ajan järjestänyt urheilukoulun kesäisin 4–14-vuotialle lapsille Vehmaisten urheilukentällä. Toimintaan on vuosittain osallistunut 90–150 lasta. Lisäksi mukana on vuosittain ollut 9 iältään 14–18-vuotiasta ohjaajaa. Tavoitteena on tarjota alueen lapsille tasapuolinen mahdollisuus kokea onnistumisia yhdessä toimien, itsetuntoa vahvistaen ja terveellistä elämäntapaa edistäen. Seura haluaa saada myös nuoret ohjaajat jäämään mukaan seuratoimintaan, vahvistaa heidän osallisuuttaan ja ehkäistä syrjäytymistä.

Vuorentaustan vanhempainyhdistys ry, Ylöjärvi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin liikuntasalivuoromaksuihin, joka mahdollistaa ilmaisen liikkumisen kaikille halukkaille myös vapaa-ajalla. Tarkoituksena on tukea lasten liikkumista koulupäivän aikana sekä vapaa-ajalla. Tavoitteena on saada myös pojille harrastusmahdollisuuksia, koska heille tarjontaa on vähemmän. Tämän lisäksi stipendivaroja käytetään joukkueliivien hankkimiseen.

Warriors Rugby Club Ry, Helsinki
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin rugbyn aloittavien pelaajien tervetuliaispakettien hankkimiseen. Paketti sisältää pelipaidan, shortsit ja rugbypallon. Tavoitteena on laajentaa pakettia urheilulliseen elämäntapaan kannustavilla tuotteilla, kuten kartioilla ja harjoitusoppaalla. Näin varmistetaan, että kaikki lapset voivat yhtä lailla treenata ja kehittää terveellisiä tapoja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Seura haluaa tehdä lajin harjoittelusta edullista ja helposti lähestyttävää.

West Coast Disc Golfers ry, Kokkola
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin frisbeegolfin tilavuokraan Kokkolan urheilutalolla talvikaudella. Tuki mahdollistaa 8–17-vuotiaiden suosittujen ja ilmaisten frisbeegolfharjoitusten järjestämisen myös talvella eikä lasten harrastaminen täten jää kokonaan pois usean kuukauden ajaksi.

Lisätietoja:
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 536 4688
minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 200 000. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen kanssa. Kaleva myy henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyösopimuksen kanssaan tehneiden ammatti- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille. www.kalevavakuutus.fi

Moottoriöljy ja nesteet

Talvella moottori joutuu koville, sillä kylmissä olosuhteissa moottoriöljy jäykistyy, mikä vaikeuttaa moottorin käynnistämistä ja voitelua. Ennen matkaa kannattaa varmistaa, että autossa on oikeanlainen talviolosuhteisiin sopiva moottoriöljy, ja sen määrä on oikea. Myös jäähdytysnesteen pakkaskestävyys on tärkeää tarkistaa – sen tulisi kestää vähintään -40 °C lämpötiloja.

Lasinpesuneste

Lasinpesuneste unohtuu monelta matkailijalta, mutta se on yksi tärkeimmistä lomamatkan tarvikkeista. Suolatuilla teillä ja sään ollessa plussalla lasinpesunestettä kuluu yllättäviä määriä!
Kesäkäyttöön tarkoitettu neste myös jäätyy pakkasella, joten varmista, että säiliö on täynnä pakkaskestävää pesunestettä, muuten riskinä on vähintään lasinpesurin toimimattomuus ja pahimmillaan koko lasinpesunestesäiliön halkeaminen.

Öljynvaihto ja nesteiden tarkistus ovat nopeita ja edullisia toimenpiteitä, jotka voivat pelastaa lomamatkasi, huoltoa ei kuitenkaan kannata jättää viimeiselle parille päivälle ennen matkaa.

”Viimeiset päivät ennen talven yleisimpiä lomaviikkoja ovat meillä aina todella ruuhkaisia ja pikahuoltomme voi tukkeutua kokonaan”, varoittaa Öljypisteen asiakaspalvelupäällikkö Lasse Avovaara.

Akun kunto

Pakkanen rasittaa auton akkua, ja varsinkin vanhat akut voivat hyytyä kovemmilla pakkasilla kokonaan. Jos akku on yli neljä vuotta vanha tai jos auton käynnistäminen tuntuu hidastuvan, kannattaa harkita akun vaihtoa, tai vähintään kuntotestausta ennen talvilomareissua.

Matkalle lähtiessä kannattaa myös varautua yllättäviin tilanteisiin pakkaamalla mukaan käynnistyskaapelit tai käynnistysboosteri, jos sellainen löytyy. Näin et jää tien päälle, vaikka ongelmia ilmaantuisi.

Renkaiden kunto ja paineet

Renkaiden kunto on yksi tärkeimmistä turvallisuustekijöistä talvikeleillä. Tarkista talvirenkaiden kunto ennen lähtöä. Kitkarenkaissa oleellisinta on renkaiden ikä, koska rengas kovettuu ajan myötä. Nastarenkaissa kannattaa tarkistaa nastojen määrä.

Rengaspaineet kannattaa tarkistaa ennen lähtöä. Pakkasessa renkaiden paine laskee, ja ero lämpimässä tallissa täytetyn ja lapin pakkasessa seisovan auton renkaiden paineissa voi olla yllättävän suuri. Huomioi myös autoon pakattavan kuorman määrä, rengaspaine suositukset eri kuormille löytyvät yleensä auton polttoainetankin luukusta tai kuljettavan oven pielestä, vinkkaa Avovaara.

Valot ja pyyhkijänsulat

Lapin tiet ovat pitkiä ja usein valaisemattomia. Varmista lähtiessäsi, että kaikki auton valot toimivat. Lisäksi kannattaa tarkistaa pyyhkijänsulat. Kuluneet sulat jättävät tuulilasiin raitoja, mikä heikentää näkyvyyttä entisestään. Vanhojen sulkien kumi voi revetä helposti, jos pyyhkijänsulat ovat jäätyneet kiinni ja niillä yritetään pyyhkiä lasia.

Varusteet mukaan

Ajomatkalla voi kohdata yllättäviä tilanteita, joten autoon kannattaa pakata mukaan talvikeleille sopivia varusteita. Näitä ovat esimerkiksi:

• Lumiharja auton puhdistamiseen lumesta
• Lapiota mahdollisiin lumitöihin
• Taskulamppu
• Lasinpesunestettä
• Lisäysöljyä

Näillä varusteilla selviät, vaikka matka hetkellisesti katkeaisikin. Myös vararengas ja siihen liittyvät työkalut on hyvä tarkistaa ennen lähtöä.

Muistilista:

• Moottoriöljy ja nesteet
• Akun kunto
• Renkaiden kunto ja paineet
• Valot ja pyyhkijänsulat
• Talvikelien varusteet

Liite: Turun filharmoninen orkesteri (c) Jussi Virkkumaa

Vuosi 2024 oli Turun filharmoniselle orkesterille kävijä- ja tapahtumaennätysten vuosi. Orkesterin julkisiin konsertteihin osallistui 59 354 kuulijaa ja tapahtumia järjestettiin kaikkiaan 272; molemmat ovat ennätyksiä kahteen vuosikymmeneen. Yleisötyössä tavoitettiin kaikkien aikojen ennätykselliset 10 736 osallistujaa, ja lasten tapahtumissa kävi 17 609 osallistujaa peräti 78 eri tilaisuudessa. Sinfoniasarjan täyttöaste nousi yli 82 prosenttiin, lähestyen vuoden 2019 tasoa, jolloin täyttöaste oli 88 prosenttia. Orkesterin kokonaiskävijämäärä 72 915 asiakasta ylsi parhaaksi sitten vuoden 2017.

Kevätkauden kohokohtia ja täysiä saleja

Kevätkaudella yleisöä vetivät muun muassa loppuunmyydyt ABBA-konsertit yhdessä lauluyhtye Rajattoman kanssa helmikuussa sekä konserttimestareiden Matti Koposen ja Philip Zuckermanin konsertti maaliskuussa. Päävierailija Christian Kluxenin johtamat konsertit sopraano Christina Nilssonin ja thereminsolisti Carolina Eyckin kanssa ja entisen päävierailijan Julian Rachlinin konsertit tammikuussa saavuttivat yleisösuosion.

Turun kaupunginteatterin ja Saaristo-oopperan kanssa tuotettu kantaesitysooppera Ihminen parhaan kykynsä mukaan möi kaikki esityksensä loppuun. Jurahevi ja sinfoniaorkesteri nähtiin ensimmäistä kertaa yhdessä, kun TFO esiintyi Hevisauruksen kanssa seitsemässä yleisönsä villinneessä konsertissa osana Lasten musiikkijuhlia.

Syyskausi ja Storgårdsin ylikapellimestarikauden avaus

Syyskauden merkittävimpiä hetkiä oli ylikapellimestari John Storgårdsin kauden aloitus. Orkesteri esiintyi ylikapellimestarinsa johdolla kolmesti, ja solisteina nähtiin virtuoositrumpetisti Håkan Hardenberger ja sellisti Jonathan Roozeman. Hyvässä ja pahassa -elokuvamusiikkikonsertit houkuttelivat kolme täyttä salia, ja Sibeliuksen viulukonsertto soi Christian Kluxenin ja viulisti Inmo Yangin kanssa kahdessa loppuunmyydyssä konsertissa. Viulisti Malin Bromanin ja harmonikkataiteilija Ksenija Sidorovan esitykset hurmasivat yleisön.

TFO Leffassa -elokuvakonserttien sarja käynnistyi Chaplinin Kultakuumeella lokakuussa. Keväällä orkesteri esiintyi yhdessä Turku Jazz Orchestran ja kapellimestari Ville Vannemaan kanssa vappukonsertissa ja marraskuussa Impressioita kahdelle pianolle -konsertissa.

Monipuolista yleisötyötä

Orkesterin monipuolinen yleisötyö tavoitti laajan kirjon kuulijoita. Vanhainkodeissa ja vanhuskeskuksissa järjestettiin vuoden mittaan jopa 27 tapahtumaa. Uutuutena Kiertävä Juniorklubi toi musiikkia Konserttitalon lisäksi asuinalueille eri puolelle Turkua. Suosituilla Vauvojen musiikkitreffeillä vauvayleisö aveceineen vaikuttui musiikkiesityksistä ja tutustui taidetoimintaan itse puuhaten. 8.-luokkalaisia Taidetestaajia orkesteri tavoitti 4400. Toukokuussa orkesterin Bongaa muusikko -viikko tarjosi 20 maksutonta konserttia eri puolilla Turkua. Vuonna 2024 orkesteri lähetti kahdeksan maksutonta verkkokonserttia, jotka ovat edelleen katsottavissa ja kuunneltavissa osoitteessa tfo.fi/live.

***

År 2024 var ett rekordår för Åbo filharmoniska orkester när det gäller besökare och antal evenemang. I orkesterns offentliga konserter deltog 59 354 åhörare och antalet evenemang var sammanlagt 272; bägge är rekord under de senaste två decennierna. Publikarbetet nådde alla tiders rekordantal, 10 736 deltagare, och de hela 78 olika barnevenemangen besöktes av 17 609 deltagare. Symfoniseriens beläggningsgrad steg till över 82 procent och närmade sig nivån år 2019, då beläggningsgraden var 88 procent. Orkesterns totala antal kunder, 72 915 stycken, var ett av de högsta antalen sedan år 2017.

Vårsäsongens höjdpunkter och fulla salar

Under vårsäsongen var publikmagneterna bland annat de slutsålda ABBA-konserterna tillsammans med vokalensemblen Rajaton i februari samt konsertmästarna Matti Koponens och Philip Zuckermans konsert i mars. Konserterna under ledning av förste gästdirigenten Christian Kluxen med sopranen Christina Nilsson och thereminsolisten Carolina Eyck samt den tidigare förste gästdirigenten Julian Rachlins konserter i januari blev stora publikframgångar.

Operauruppförandet av Människa enligt bästa förmåga (Ihminen parhaan kykynsä mukaan) som genomfördes i samarbete med Åbo stadsteater och Skärgårdsoperan sålde slut alla föreställningar. Juraheavy och symfoniorkester kunde ses tillsammans för första gången då ÅFO tillsammans med Hevisaurus gjorde publiken vild under sju konserter som en del av Barnens musikfest.

Höstsäsongen och inledningen av Storgårds period som chefsdirigent

En av de viktigaste höjdpunkterna under höstsäsongen var inledningen av chefsdirigenten John Storgårds period. Orkestern uppträdde under ledning av chefsdirigenten tre gånger, och som solister deltog virtuostrumpetisten Håkan Hardenberger och cellisten Jonathan Roozeman. Filmmusikkonserterna På gott och ont fyllde tre hela salar, och Sibelius violinkonsert klingade vid två slutsålda konserter med Christian Kluxen och violinisten Inmo Yang. Violinisten Malin Bromans och ackordeonkonstnären Ksenija Sidorovas framföranden trollband publiken.

Serien ÅFO på bio med filmmusikkonserter inleddes med Chaplins Guldfeber i oktober. Under våren uppträdde orkestern tillsammans med Turku Jazz Orchestra och dirigenten Ville Vannemaa på första maj-konserten och i november på konserten Impressioner för två pianon.

Mångsidigt publikarbete

Orkesterns mångsidiga publikarbete nådde en brokig skara åhörare. I ålderdomshem och äldreboenden arrangerades under årets lopp hela 27 evenemang. Som en nyhet förde den Turnerande Juniorklubben musik förutom till Konserthuset även till bostadsområden runt om i Åbo. Under de populära Babymusikträffarna imponerades babypubliken och medföljande av musikuppträdanden och bekantade sig med konstverksamhet genom egen aktivitet. Orkestern nådde 4400 Konsttestare på åttonde klass. I maj erbjöd orkesterns Bonga musikern-vecka 20 gratiskonserter runt om i Åbo. År 2024 sände orkestern åtta gratis nätkonserter, som fortfarande finns tillgängliga att se och höra på adressen tfo.fi/live.

Lisätietoja | mer information

Nikke Isomöttönen
intendentti | intendent

040 359 1643
nikke.isomottonen@turku.fi

Turun filharmoninen orkesteri  
Turun kaupunki 

Vuosi 2024 on tuonut mukanaan vahvaa kasvua lentäen tehtyihin vapaa-ajan matkapaketteihin, ja suomalaisten matkailuinnostus näyttää jatkuvan myös vuonna 2025. Suomen matkailualan liitto ry:n (SMAL) tilastot ja tuore Matkailututkimus 2024 sekä Lomamatkaennuste 2025 tarjoavat kiinnostavia näkymiä matkailutrendeistä.

Kuinka usein ja minne suomalaiset matkustavat?

Valtaosa suomalaisista, eli 31 % vastaajista, matkustaa lomalle 3–4 kertaa vuodessa joko kotimaassa tai ulkomaille. Vuoden 2025 ennusteiden mukaan:

• 70 % aikoo matkustaa ulkomaille.
• 72 % aikoo matkustaa kotimaassa.

Etelä-Euroopan suosio pysyy vahvana, ja 35 % suomalaisista suunnittelee matkaa Kreikkaan, Kroatiaan, Italiaan, Ranskaan tai Espanjaan.

• 21 % harkitsee matkaa Länsi- ja Keski-Eurooppaan, kuten Saksaan, Sveitsiin, Unkariin, Puolaan, Iso-Britanniaan tai Irlantiin.
• Suosittuja lähikohteita ovat edelleen Viro (26 %) ja Ruotsi (20 %).

Matkailutyyppien suosio 2024–2025

Matkailun teemat heijastavat monipuolista kysyntää:

• 38 % aikoo lähteä hyvinvointilomalle, jossa rentoutuminen ja itsehoito ovat keskiössä.
• 37 % suunnittelee luontolomaa, jossa korostuvat rauha ja yhteys luontoon.
• 33 % hakee kulttuurilomia, joissa tutustutaan paikallisiin nähtävyyksiin ja perinteisiin.

Suomalaisten arvostukset matkalla

Matkustajille tärkeimmät asiat ovat:

• 85 % arvostaa sitä, että perusasiat ja palvelut toimivat moitteettomasti.
• 78 % haluaa kokea paikallista kulttuuria ja arkea.
• 71 % hakee lomamatkaltaan lepoa ja rauhaa.

Miten ulkomaalaiset näkevät Suomen matkakohteena?

Suomi houkuttelee matkailijoita erityisesti puhtaan luonnon ja ainutlaatuisen kulttuurinsa ansiosta:

• 61 % pitää Suomen puhdasta luontoa houkuttelevimpana matkailuvalttina.
• Joka viides mainitsee ”maailman onnellisin kansa” -statuksen matkailun syyksi.
• 35 % kuitenkin kokee, että Suomen korkeampi hintataso on este matkalle.
• Vain 13 % pitää Suomen sijaintia liian lähellä Venäjää ongelmallisena.

Suosituimmat matkakohteet 2024 – Top 10

Tänä vuonna suomalaisten matkapaketit suuntautuvat edelleen klassisiin lomakohteisiin, mutta myös uudet trendit näkyvät suosiossa:

1. Kreikka – 224 125 matkustajaa (+7,4 %).
2. Espanja – 186 891 matkustajaa (+3,3 %).
3. Turkki – 54 398 matkustajaa (-2,5 %).
4. Kypros – 35 914 matkustajaa (+36,3 %).
5. Italia – 24 545 matkustajaa (-1,2 %).
6. Thaimaa – 23 842 matkustajaa (-2,4 %).
7. Portugali – 19 319 matkustajaa (+1,1 %).
8. Kroatia – 12 200 matkustajaa (-9,2 %).
9. Bulgaria – 9 399 matkustajaa (+67,8 %).
10. Itävalta – 8 551 matkustajaa (+0,7 %).

Yhteenveto – suomalaisten matkailun trendit 2024–2025

Matkustamisen kasvu jatkuu tasaisesti, ja suomalaisten matkakohteiden valinnoissa korostuvat perinteiset lomaparatiisit, mutta samalla hyvinvointi-, luonto- ja kulttuurilomat kasvattavat osuuttaan. Euroopan monipuoliset kohteet pitävät pintansa, ja kaukokohteet, kuten Thaimaa ja Mauritius, pysyvät houkuttelevina vaihtoehtoina.

Mitä sinä arvostat matkallasi? Suunnittele tuleva lomasi niin, että perusasiat toimivat, paikallinen kulttuuri hurmaa ja rauha ympäröi sinut. Maailma odottaa matkailijaa.

100 000 euroa suksiin, räpylöihin, ensitreenivarusteisiin, kimppakyyteihin ja koulutuksiin

Henkivakuutusyhtiö Kaleva jakaa nyt ensimmäisen kerran Kalevan kannustin -stipendejä lasten liikuntaa tukeviin tarpeisiin. 100 000 euron stipendiohjelmasta rahaa saivat 29 urheiluseuraa, kaksi vanhempainyhdistystä ja kaksi muuta rekisteröityä yhdistystä. Lappiin myönnettiin yksi Kalevan kannustin -stipendi. Sen sai Santa's United ry. Hakemuksia saapui 299 eri puolilta Suomea. Tukea haettiin esimerkiksi salibandyyn, jalkapalloon, maastohiihtoon, rugbyyn, taitoluisteluun, paraurheiluun, nyrkkeilyyn ja frisbeegolfiin. Jaettavien stipendien suuruus vaihteli 500 ja 10 000 euron välillä.

Henkivakuutusyhtiö Kaleva perusti Kalevan kannustin -stipendiohjelman 150-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Stipendivaroilla tuetaan alle 18-vuotiaiden lasten liikkumisen ja urheilun kautta saavutettavaa hyvinvointia. Stipendien saajat ovat eri lajeja edustavia urheiluseuroja, yhdistyksiä, joukkueita tai muita vastaavia toimijoita. Vuoden 2024 stipendejä jaetaan yhteensä 100 000 eurolla. Yhden stipendin enimmäismäärä on 10 000 euroa.

Stipendien avulla edistetään lasten ja nuorten mahdollisuuksia löytää oma lajinsa ja jatkaa liikuntaharrastusta pitkäjänteisesti. Tavoitteena on madaltaa kynnystä liikunnan harrastamiseen ja varmistaa, että mahdollisimman moni lapsi pääsee mukaan urheilutoimintaan perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

– Hakijatahot edustivat monipuolisesti eri urheilulajeja ja kohteet vaihtelivat laidasta laitaan. Tänä vuonna stipendejä jaettiin esimerkiksi jalkapalloilijoiden ensitreenivarustepaketteihin, ju-jutsu-treeneihin, nuorten yleisurheiluohjaajien kouluttamiseen sekä pesiksen räpylöihin ja ketteryysharjoittelutötteröihin. Hakemuksista nousi esille seurojen ja yhdistysten pienet rahalliset resurssit ja suuri halu edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, Henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen kertoo.

Kalevan hallitus hyväksyi Kalevan kannustin -stipendien saajat stipenditoimikunnan ehdotukseen perustuen. Toimikuntaan kuuluivat Suomen urheilumuseosäätiö sr:n johtaja Jukka-Pekka Vuori, Henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Vuokila, yrittäjä ja maastohiihdon olympiamitalisti Virpi Sarasvuo, nuorisovalmentaja Virpi Utriainen sekä Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja entinen kymmenottelija Sami Itani.

Vuoden 2024 Kalevan kannustin -stipendien saajat aakkosjärjestyksessä

LAPPI
Santa's United ry, Rovaniemi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin salibandyseuran tukirahastoon, joka tukee vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten salibandyharrastusta. Perheet voivat hakea tukea rahastosta lapsen harrastusmenoihin. Ensisijaisesti tukea myönnetään kausi- ja kerhomaksuihin, mutta myös välineisiin kohdistuva tuki on mahdollinen. Tavoitteena on tarjota lapsille yhdenvertainen mahdollisuus salibandyn harrastamiseen.

MUU SUOMI
Blackbirds United ry, Kerava
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin salibandyn tukirahastoon. Rahastosta myönnetään tukea vähävaraisten perheiden alle 18-vuotiaiden lasten salibandyharrastusta varten.

Duo Jämsä Salibandy ry, Jämsä
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin salibandyn perhevuoroon tarkoitettujen välineiden hankintaan. Välineet ovat mailoja, palloja, suojalaseja ja maalivahdin varusteita, joita käyttävät alle kouluikäiset yhdessä vanhempiensa kanssa salibandyn alkeita harjoitellessaan. Tavoitteena on tukea liikunnallisen elämäntavan kehittymistä jo nuoresta pitäen.

Football Club Nokia ry, Nokia
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin jalkapallon sekä futsalin harrastamisen tukemiseen kaikenikäisille tytöille. Stipendivarat kohdennetaan vähävaraisten lasten ja nuorten perheille sekä alle 10-vuotiaiden sali- ja kenttävuoromaksuihin. Seuralla on avustustili, josta perheet voivat matalalla kynnyksellä hakea avustusta lasten harrastuksesta aiheutuviin kuluihin. Toimintamuoto on kehitetty, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa perheen tilanteesta riippumatta. Tavoitteena on saada lapset mukaan liikunnan pariin ja innostumaan elämänikäisestä liikunnasta.

Harjavallan Jymy ry, Harjavalta
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin pesäpallon välinehankintoihin. Näihin sisältyvät pelivarusteet, kuten räpylät, mailat, kypärät ja lyöntitelineet. Lisäksi oheistreenimateriaalit, kuten ketteryysharjoitteissa tarvittavat tötteröt, aidat, tikkaat tai pallot vaativat päivittämistä. Seura pyrkii hankkimaan tarjolle erilaisia mailoja, jotta nuorten kasvaessa heillä on mahdollisuus löytää itselleen sopiva maila lajissa kehittymisen takaamiseksi. Tavoitteena on sytyttää rakkaus lajiin ja pitää yllä harrastamista toisen asteen koulutuksen alkamiseen saakka, jolloin todennäköisyys kasvaa, että liikunnallisuus jatkuu myös murrosiän jälkeen.

Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry
Kalevan kannustin -stipendillä Hope tarjoaa alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille mahdollisuuden kokeilla eri liikunnallisia lajeja tai aloittaa pitkäkestoisemman harrastamisen. Yhdistykseltä voi hakea tukea myös olemassa olevan harrastuksen jatkamiseen. Tuki on tarkoitettu vähävaraisten perheiden lapsille valtakunnallisesti. Taloudellisen tuen lisäksi tuki voi sisältää kierrätyksen keinoin saatuja harrastusvälineitä.

Huutijärven koulun vanhempainyhdistys ry, Kangasala
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin erilaisten liikuntavälineiden hankkimiseen alakouluikäisille tarkoitettujen liikuntatuntien sekä kerhojen, että välituntien käyttöön. Välineet ovat esimerkiksi hiihto- ja luisteluvälineitä, jalkapalloja, pesäpallovälineitä ja frisbeekiekkoja. Välineiden avulla myös vähävaraiset lapset voivat saada mahdollisuuden kokeilla eri liikuntalajeja, kun koululta on lainatavissa kunnollisia välineitä. Tavoitteena on, että jokainen lapsi voisi löytää itseään kiinnostavan lajin ja aloittaa halutessaan liikuntaharrastuksen. 

Hyvinkään Palloseura ry, Hyvinkää
Kalevan kannustin -stipendillä Hyvinkään Palloseura tarjoaa 100 jalkapalloharrastuksen aloittavalle 5–12-vuotiaalle lapselle ensitreenisetin. Setti sisältää seuran harjoituspaidan, harjoitusshortsit, jalkapallosukat ja jalkapallon. Hyvinkään Palloseura kannustaa omaa lajia etsiviä lapsia liikunnallisen harrastuksen pariin ja madaltaa harrastuksen aloittamisen kynnystä erityisesti vähävaraisempien perheiden lapsille. Perheet voivat hakea varustesettiä ja päätökset, kenelle tuotepaketti jaetaan, tehdään tulotason perusteella.

Ice Team Raseborg ry, Raasepori
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin luistelu- ja kiekkokoulun järjestämiseen pienimmille lapsille. Kiekkokoulutoiminnan avulla halutaan varmistaa, että mahdollisimman monen perheen lapsilla olisi mahdollisuus oppia luistelemaan ja kiinnostua seuran toiminnasta. Lisäksi seura rahoittaa stipendillä maalivahtijäävuoroja ja tekniikkaharjoittelua pelaajille, jotka haluavat kehittää luistelutekniikkaansa.

Itä-Hakkilan Kilpa ry, Vantaa
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin vähävaraisten tukirahastoon, josta jaetaan harrastustukea 8–17-vuotiaille jalkapallon pelaajille, joiden perheillä on maksuvaikeuksia. Itä-Hakkilan Kilpa on kyläseura, jonka harrastusmaksut ovat kohtuulliset. Seurassa pelaa alueen maahanmuuttajaperheiden lapsia, voittopuolisesti poikia, joille joukkueessa pelaaminen on verraton kotouttamisen väline. Seuran tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle maahanmuuttajaperheen lapselle jalkapalloharrastus.

Jyväskylän Kenttäurheilijat ry, Jyväskylä
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin parayleisurheilun kehittämiseen. Parayleisurheilua on seuratasolla hankalaa saada taloudellisesti kannattavaksi, sillä harrastajien erilaiset tilanteet ja haasteet vaativat harjoituksiin tavallista enemmän ohjaaja-/valmentajaresursseja. Stipendivaroilla koulutetaan ohjaajia ja valmentajia niillä erityistaidoilla, joita paraurheilussa toimimiseen vaaditaan. Stipendin avulla harrastusmaksut pyritään pitämään maltillisina, jotta niistä ei muodostu estettä lasten ja nuorten harrastamiselle.

Jyväskylän Taitoluisteluseura ry, Jyväskylä
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin päiväkoti- ja kouluikäisille suunnatun lähiluistelukoulukiertueen toteuttamista varten. Kiertueen aikana järjestetään maksuttomia luistelun alkeiskursseja Jyväskylän ulkojääkentillä keskusta-alueen ulkopuolella, jossa perustoimintaa ei järjestetä. Luistelukoulutunnit pidetään tammi-helmikuussa 2025 kolmella eri ulkojäällä: Palokassa, Viitaniemessä ja Vaajakoskella. Tunnit ovat avoimia ja maksuttomia. Seura tuo paikalle myös lainaluistimia ja -kypäriä varastostaan. Tavoitteena on madaltaa kynnystä lasten omatoimiseen liikkumiseen liikuntapaikalla jatkossa. Maksuttomuus ei myöskään rajaa harrastajia ulos toiminnasta taloudellisiin syihin perustuen.

Karkkilan Pojat ry, lentopallojaosto, Karkkila
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin 8–13-vuotiaiden lasten lentopallokoulun uusiin lentopalloihin, jolloin jokaisella lapsella on mahdollisuus harjoitella omalla harjoitteluvaateet täyttävällä pallolla. Uusia palloja voidaan käyttää myös koululiikuntatunneilla. Seura/lentopallojaosto ja alakoulut tekevät yhteistyötä siten, että seuran valmentajat ja vanhemmat juniorit käyvät pitämässä koululla lentopallotunteja. Uusien pallojen hankinnan myötä on mahdollisuus lahjoittaa vanhempia palloja koulun käyttöön taikka lapsille omiksi.

Koovee ry, Tampere
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin Monen lajin mestarin tukirahastoon. Rahasto tukee urheilijoita, harrastajia ja liikkujia, jotka olisivat taloudellisten syiden takia vaarassa jäädä Kooveen toiminnasta ulkopuolelle. Tukea myönnetään alaikäisille, nykyisille tai tuleville Kooveen harrastajille, liikkujille tai urheilijoille. Tukea myönnetään e-urheiluun, frisbeegolfiin, jääkiekkoon, jääpalloon, käsipalloon, lacrosseen, painiin, petanqueen, rullakiekkoon, salibandyyn, suunnistukseen, taitoluisteluun ja uintiin.

Kuopion Reipas ry, Kuopio
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten yleisurheilun harrastusmaksuihin. Seuralla on Reippaasti liikkumaan -harrastustukirahasto, josta tuetaan pohjoissavolaisten 3–17-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntaharrastusta. Tuen avulla halutaan ehkäistä syrjäytymistä ja tukea lasten ja nuorten henkistä sekä fyysistä hyvinvointia.

Lappeenrannan taitoluistelijat ry, Lappeenranta
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin alle 13-vuotiaille lapsille tarkoitetun ilmaisen kehitysryhmän järjestämistä varten. Kehitysryhmässä voi harjoitella luistelua luistelukouluun osallistumisen jälkeen. Normaalisti kehitysryhmään osallistuminen maksaa luistelijalle 80–120 euroa kuukaudessa. Taitoluistelu on monelle perheelle kallis harrastus ja kynnys lajin aloittamiseen on korkea. Ilmaisen kehitysryhmän tavoitteena on madaltaa kynnystä ja saada uusia luistelijoita mukaan. Luistelu on laji, jonka voi oppia lapsena, ja jota voi harrastaa läpi koko elämän.

Leppävaaran Pyrintö ry, Espoo
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin koripalloseuran Oranssi perhe -rahaston toimintaan. Rahaston kohderyhmää ovat harrastustoimintaan sitoutuneet lapset ja nuoret, jotka ovat vaarassa pudota seuratoiminnasta pois perheen taloudellisen tilanteen takia. Seuran toiminta-alueella on paljon ulkomaalaistaustaisia ja monilapsisia perheitä, joille harrastuksen kulujen kattaminen ei ole mahdollista. Tavoitteena on tarjota alueen lapsille tasavertainen mahdollisuus osallistua valmennettuun harrastetoimintaan.

Leppäveden Leppä ry, Laukaa
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin nuorten urheiluohjaajien palkkioihin sekä pieniin tarvikehankintoihin. Seura järjestää matalan kynnyksen liikuntaharrastusta kylän alle kouluikäisille lapsille. Tarjolla on liikuntakerhoja kerran viikossa eri urheilulajeissa, kuten jalkapallo, koripallo, salibandy, lentopallo, yleisurheilu, hiihto ja luistelu. Tavoitteena on työllistää kylän nuoria ohjaajiksi kerhoihin ja tukea koko kylän yhteisöllisyyttä. Edulliset kerhot ovat perheille tärkeä mahdollisuus lapsen harrastamiseen.

Liitokiekkoseura Team ry, Helsinki
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin kymmenen 8–17-vuotiaan lapsen seurajäsenyyden rahoittamiseen liitokiekkoseurassa. Stipendivaroilla katetaan seuran jäsenmaksu, kausimaksut kesältä ja talvelta, peliväline sekä pelipaita. Tuki jaetaan kirkon diakoniatyön tai kaupungin sosiaalityön kautta perheille, jotka ovat taloudellisesti haastavassa tilanteessa.

Liperin Hiihtoseura, Liperi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin maastohiihdon välinelainaamon perustamiseksi alakouluikäisille lapsille. Stipendin turvin hankitaan yhteensä 6 hiihtovarustesettiä (sukset-monot-sauvat), jotka ovat maksutta lainattavissa uusille harrastajille. Lisäksi stipendi mahdollistaa väline- ja voitelukoulutusten ja infotilaisuuksien järjestämisen lasten vanhemmille. Nämä toimenpiteet edistävät uusien harrastajien kokeiluja ja lasten saamista mukaan monipuoliseen harrastukseen.

Länsi-Uudenmaan Urheilijat ry, Lohja
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin yleisurheilun sporttivaunukiertueeseen kouluille ja päiväkodeille. Sporttivaunu on paikallinen keksintö, peräkärry, jossa on tarvittavat varusteet yleisurheiluun ja muuhun liikuntaan. Tavoitteena on saavuttaa Lohjan reunakylien lapset ja viedä heille liikunnan iloa.

Mikkelin Kilpa-Veikot ry, Mikkeli
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin yleisurheilun ja telinevoimistelun välineostoihin. Stipendirahat menevät säädettävien nojapuiden ostoon vanhojen mentyä rikki. Lisäksi kolmeen patjaan ostetaan uudet ehjät päälliset sekä setti palikoita/kuutioita apuvälineeksi temppuratoihin ja avustamiseen. Seuran voimistelun ja yleisurheilun ryhmiin osallistuu noin 200 lasta. Yleisenä tavoitteena on tukea lasten ja nuorten liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa.

Oulun Pyrintö ry, Oulu
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin monilajiseuralle vähävaraisten perheiden tai muuten vaikeassa tilanteessa olevien lasten ja nuorten harrastusmaksuihin. Tukea voi hakea cheerleadingin, painin, painonnoston, telinevoimistelun ja yleisurheilun harrastamiseen. Tuki mahdollistaa lapsille yhdenvertaisen mahdollisuuden mukanaoloon urheiluyhteisössä, johon juurtuminen on parasta syrjäytymistä ehkäisevää, aktiivista toimintaa. Tuen myöntämisestä perheille päättää seuran harrastustukitoimikunta.

Parikkalan Ju-jutsu ry, Parikkala
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin kimppakyytimaksuihin ju-jutsutunnille pitkien välimatkojen maaseudulla. Tukirahoja käytetään naapurikunnan lukiolaisten treenikyyteihin. Seura järjestää ju-jutsun peruskurssin, josta Simpeleen ja Parikkalan lukiolaisilla on mahdollista saada kurssimerkintä. Stipendivaroja käytetään myös 15–17-vuotiaiden kurssimaksujen puolittamiseen ja lajissa käytettyjen pukujen hankintaan.

Raisio Futis ry, Raisio
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin Raision nappulaliigatoiminnan kuluihin, joihin sisältyvät Palloliiton pelipassi, vakuutus sekä kaikille pelaajille palkinnot kauden päätteeksi. Lisäksi aloittaville joukkueille ostetaan aloituskassit, jotka pitävät sisällään harjoituksissa tarvittavia välineitä. Nappulaliigassa pelaa noin 170 iältään 5–8-vuotiasta lasta. Osa stipendivaroista käytetään seuran tukirahastoon, joka on tarkoitettu vähävaraisten perheiden tukemiseen.

Respect Boxing Club ry, Tampere
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin 8–17-vuotiaiden harrastusryhmän kulujen kattamiseen. Ryhmä on tarkoitettu erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille, joilla ei muutoin ole tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua harrastustoimintaan. Keskiössä ovat erityisesti lapset ja nuoret, jotka liikkuvat liian vähän terveytensä eteen. Tavoitteena on tukea säännöllistä harrastamista, tarjota yhteisö ja tukea lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan kehittymistä ja myönteistä suhtautumista liikuntaan.

Siikalatvan Urheilijat ry, Siikalatva
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin yleisurheilun asianmukaisten, turvallisten ja nykyaikaisten välineiden ostamiseen alakouluikäisille lapsille. Hankinnoista hyötyvät myös Pyhännän koulun oppilaat, sillä seuran välineet ovat myös kaikkien koululaisten käytössä. Lisäksi stipendivaroja kohdennetaan hiihtokouluun, kisa- ja harjoitusmatkoihin sekä tilavuokriin. Kilpailutoiminnan pääpaino on yleisurheilun ja hiihdon harjoituskisoilla, joihin kaikki lapset ja nuoret voivat vapaasti osallistua ilman osallistumismaksua.

Special Olympics Finland
Kalevan kannustin -stipendin avulla Special Olympics Finland järjestää kaksi kehitysvammaisille liikkujille tarkoitettua leiriä. Leirituki on tarkoitettu olympialajeja harrastaville 14–17-vuotiaille nuorille. Suuri osa Special Olympics -urheilijoista harjoittelee ja kilpailee oman lähialueensa urheiluseurassa. Special Olympics Finland järjestää yhteistyötahojensa kanssa kaikille kehitysvammaisille urheilijoille avoimia valmennusleirejä vähintään kaksi kertaa vuodessa per laji.

Vehmaisten Urheilijat ry, Tampere
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin koululaisten kesäloman aikana järjestettävään harrasteurheilukouluun, jossa voi ilman kilpailullisia tavoitteita kokeilla monipuolisesti eri lajeja, pelata ja leikkiä. Yhteisöllinen kaupunginosaseura on 15 vuoden ajan järjestänyt urheilukoulun kesäisin 4–14-vuotialle lapsille Vehmaisten urheilukentällä. Toimintaan on vuosittain osallistunut 90–150 lasta. Lisäksi mukana on vuosittain ollut 9 iältään 14–18-vuotiasta ohjaajaa. Tavoitteena on tarjota alueen lapsille tasapuolinen mahdollisuus kokea onnistumisia yhdessä toimien, itsetuntoa vahvistaen ja terveellistä elämäntapaa edistäen. Seura haluaa saada myös nuoret ohjaajat jäämään mukaan seuratoimintaan, vahvistaa heidän osallisuuttaan ja ehkäistä syrjäytymistä.

Viinijärven Urheilijat ry, Liperi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin tyttö- ja naispesäpallon stipendirahastoon. Sillä tuetaan seuran junioriharrastajia rahoittamalla harrastukselle välttämättömiä kuluja, kuten leiri- ja pelaajamaksuja tai varustehankintoja. Hakukelpoisia ovat seuran jäsenet, joiden maksukyky on heikentynyt väliaikaisesti tai perheen tulot ovat pienet. Stipendirahaston avulla voidaan mahdollistaa myös seuran järjestämänä maksutonta harrastustoimintaa lapsille ja nuorille kesäaikana.

Vuorentaustan vanhempainyhdistys ry, Ylöjärvi
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin liikuntasalivuoromaksuihin, joka mahdollistaa ilmaisen liikkumisen kaikille halukkaille myös vapaa-ajalla. Tarkoituksena on tukea lasten liikkumista koulupäivän aikana sekä vapaa-ajalla. Tavoitteena on saada myös pojille harrastusmahdollisuuksia, koska heille tarjontaa on vähemmän. Tämän lisäksi stipendivaroja käytetään joukkueliivien hankkimiseen.

Warriors Rugby Club Ry, Helsinki
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin rugbyn aloittavien pelaajien tervetuliaispakettien hankkimiseen. Paketti sisältää pelipaidan, shortsit ja rugbypallon. Tavoitteena on laajentaa pakettia urheilulliseen elämäntapaan kannustavilla tuotteilla, kuten kartioilla ja harjoitusoppaalla. Näin varmistetaan, että kaikki lapset voivat yhtä lailla treenata ja kehittää terveellisiä tapoja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Seura haluaa tehdä lajin harjoittelusta edullista ja helposti lähestyttävää.

West Coast Disc Golfers ry, Kokkola
Kalevan kannustin -stipendi myönnettiin frisbeegolfin tilavuokraan Kokkolan urheilutalolla talvikaudella. Tuki mahdollistaa 8–17-vuotiaiden suosittujen ja ilmaisten frisbeegolfharjoitusten järjestämisen myös talvella eikä lasten harrastaminen täten jää kokonaan pois usean kuukauden ajaksi.

Lisätietoja:
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 536 4688
minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 200 000. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen kanssa. Kaleva myy henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyösopimuksen kanssaan tehneiden ammatti- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille. www.kalevavakuutus.fi

Toipumisennuste on kuusi viikkoa. Mikäli operaatio onnistuu odotusten mukaisesti Pohjolainen pääsee vielä keväällä lumille harjoittelemaan ja valmistautumaan seuraavaan kauteen. Kisarinteissä Pohjolaista ei tällä kaudella enää nähdä.

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue aloitti työnhakijoiden ja työnantajien palvelemisen 1.1.2025. Työllisyysalueen palveluissa on ollut viivettä, mutta ruuhkia on saatu purettua.

Aiemmin toimineet TE-toimisto ja kuntakokeilut lakkasivat, ja palvelut siirtyivät kunnista koostuvien työllisyysalueiden vastuulle. Muutos on yksi valtion historian suurimmista, ja erilaiset häiriöt, käyttökatkokset ja viivästykset palvelussa ovat mahdollisia erityisesti vuoden ensimmäisinä kuukausina. 

Puhelinpalvelussa on ollut ruuhkia 

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen työnhakija-asiakkaiden puhelinpalvelu on ollut tilapäisesti ruuhkautunut. Asiakkaita suositellaan ensisijaisesti jättämään yhteydenottopyyntö Työmarkkinatorin Asiointi -palvelun kautta.

Valitettavasti puhelinpalvelussa ei ole käytössä takaisinsoittotoimintoa, mutta henkilöasiakaspalvelusta pyritään soittamaan kaikki vastaamattomat puhelut takaisin. Ruuhkan tai virhetilanteiden vuoksi aiheutuneet ongelmat voidaan korjata jälkikäteen. 

Kuntien toimipaikkojen aukioloajat ja yhteystiedot voi tarkistaa kuntien omilta sivuilta.

Hakemusten käsittely on viivästynyt 

Hakemusten ja lausuntojen käsittely on tällä hetkellä viivästynyt ja ruuhkaa puretaan parhaillaan. Yritysasiakkaiden palveluissa on myös jonoa. Yhteydenottopyyntöihin vastataan mahdollisimman pian. Pyydämme kärsivällisyyttä ja ymmärrystä poikkeavassa tilanteessa. 

Lisätietoja:

Työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti, 044 901 8420, satu.soutolahti@jamsa.fi 

Työllisyyspäällikkö Eeva Heininen, 040 564 2999, eeva.heininen@jamsa.fi