Kaupunginhallituksen kokouksessa 13.1. päätettiin muun muassa uuden päivänkodin rakentamisesta Elinanpuistoon Nummen alueella, sovittiin Paattisten alueen kehittämisen suuntaviivat ja lähetettiin Kuralankatu 2:n ja Kiinamyllynkadun asemakaavojen muutokset kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Uusi Härkätien päiväkoti vastaa päiväkotipaikkojen lisääntyneeseen tarpeeseen

Halistentien varteen Elinanpuistoon nousee uusi Härkätien päiväkoti. Se korvaa alueella aiemmin sijainneen Kuraattorinpolun päiväkodin, joka ei ole enää ollut käytössä huonon kuntonsa vuoksi.  

Uuteen päiväkotiin tulee tilat kahdeksalle lapsiryhmälle, ja se vastaa osaltaan Turun nopeasti kasvaneeseen varhaiskasvatuspaikkojen tarpeeseen. Härkätien päiväkotiin siirtyy myös ruotsinkielinen päiväkoti Halisista.

Härkätien päiväkoti valmistuu alustavan aikataulun mukaan vuonna 2027. Uudishanke on osa Turun kaupungin laajaa varhaiskasvatusverkon kehityssuunnitelmaa.

Kuralankatu 2:n kaavamuutos eteni kaupunginvaltuustoon

Asemakaavan muutoksella tontin rakennusoikeuden määrä kasvaa ja tontin käyttö laajenee monimuotoiseen asumiseen.

Muutoksen myötä tontilla sijaitsevan ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikön, Kulkurin Valssin, asukasmäärää voisi kasvattaa reilusta sadasta noin 300 asukkaaseen aiemmin laaditun tarveselvityksen mukaisesti.

Lisäksi tontille voi rakentaa kaksi uutta kerrostaloa sekä liike- ja toimistotiloja Hämeen valtatien varteen.  

Kaava-alue on osa laajempaa kulttuuri- ja perinnemaisemaa. Se on huomioitava Kuralan kylämäen puoleisten julkisivujen suunnittelussa. Korttelin tulee muodostaa kaupunkikuvallisesti laadukas ja toimiva kokonaisuus.

Kiinamyllynkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos myös valtuustokäsittelyyn

Kaavamuutos mahdollistaa Tyksin psykiatrisen sairaalan 2. vaiheen ja sairaalakoulun uudisrakentaminen. Yhteys uuden sairaalarakennuksen ja muun sairaalaan välillä varmistettaan Kiinamyllynkadun alle rakennettavalla yhteydellä.

Kaava-alueella sijaitseva vuonna 1897 valmistunut Villa Medica on kulttuurihistoriallisesti arvokas suojeltu kohde, joka säilytetään, vaikka tontti kaavoitetaan liike- ja toimistorakennusten sekä julkisten palvelujen alueeksi.

Esitys Paattisten alueen kehittämisestä ja palveluverkosta pöydälle

Ehdotus jäi pöydälle apulaispormestari Elon esityksestä, jota jäsen Koivusalo kannatti. Syynä muun muassa kuntosalin toiminnan jatkamisen selvittämiseksi keväällä 2025.

Lisäksi kokouksessa mm.

Itämerihaasteen loppuraportti kertoo Turun pitkäjänteisistä toimista meren hyväksi
Linkki raporttiin Lehdistötiedote julkaistaan ti 14.1.

Alueellisen nuorisotyön palveluverkkoselvitys kaupunginvaltuustoon
Linkki erilliseen uutiseen

Kaupunginhallituksen esityslistat

Kaupunginhallituksen kevätkauden ensimmäisen kokouksen päätöksiä  

Kaupunginhallituksen kokouksessa 13.1. päätettiin muun muassa uuden päivänkodin rakentamisesta Elinanpuistoon Nummen alueella, sovittiin Paattisten alueen kehittämisen suuntaviivat ja lähetettiin Kuralankatu 2:n ja Kiinamyllynkadun asemakaavojen muutokset kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Uusi Härkätien päiväkoti vastaa päiväkotipaikkojen lisääntyneeseen tarpeeseen
Halistentien varteen Elinanpuistoon nousee uusi Härkätien päiväkoti. Se korvaa alueella aiemmin sijainneen Kuraattorinpolun päiväkodin, joka ei ole enää ollut käytössä huonon kuntonsa vuoksi.  

Uuteen päiväkotiin tulee tilat kahdeksalle lapsiryhmälle, ja se vastaa osaltaan Turun nopeasti kasvaneeseen varhaiskasvatuspaikkojen tarpeeseen. Härkätien päiväkotiin siirtyy myös ruotsinkielinen päiväkoti Halisista.
Härkätien päiväkoti valmistuu alustavan aikataulun mukaan vuonna 2027. Uudishanke on osa Turun kaupungin laajaa varhaiskasvatusverkon kehityssuunnitelmaa.

Toiminta Paattisten aluetalossa päättyy
Kaupunginhallitus käsitteli Paattisten aluetalon käyttömahdollisuuksia osana alueen kehityssuunnitelmaa. Kaupunginhallitus päätti, että aluetalon käyttö päättyy 31. tammikuuta 2025. Päätökseen vaikuttivat ympäristöterveydenhuollon lausunto ja asianosaisten lautakuntien lausunnot.

Korvaavat tilat kuntosalille ja kokoontumistilalle vuokrataan liikekeskuksesta. Paattisten koulusta saadaan tiloja vapaa-ajan toimintojen yhteiskäyttöön.

Aluetalon rakennus puretaan, ellei rakennukselle löydy ostajaa purkuprosessin valmistelun aikana. Tontin tuleva käyttö tarkastellaan kaavoituksen kautta.

Kuralankatu 2:n kaavamuutos eteni kaupunginvaltuustoon
Asemakaavan muutoksella tontin rakennusoikeuden määrä kasvaa ja tontin käyttö laajenee monimuotoiseen asumiseen. 

Muutoksen myötä tontilla sijaitsevan ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikön, Kulkurin Valssin, asukasmäärää voisi kasvattaa reilusta sadasta noin 300 asukkaaseen aiemmin laaditun tarveselvityksen mukaisesti. 

Lisäksi tontille voi rakentaa kaksi uutta kerrostaloa sekä liike- ja toimistotiloja Hämeen valtatien varteen.  

Kaava-alue on osa laajempaa kulttuuri- ja perinnemaisemaa. Se on huomioitava Kuralan kylämäen puoleisten julkisivujen suunnittelussa. Korttelin tulee muodostaa kaupunkikuvallisesti laadukas ja toimiva kokonaisuus.

Kiinamyllynkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos myös valtuustokäsittelyyn
Kaavamuutos mahdollistaa Tyksin psykiatrisen sairaalan 2. vaiheen ja sairaalakoulun uudisrakentaminen. Yhteys uuden sairaalarakennuksen ja muun sairaalaan välillä varmistettaan Kiinamyllynkadun alle rakennettavalla yhteydellä.  

Kaava-alueella sijaitseva vuonna 1897 valmistunut Villa Medica on kulttuurihistoriallisesti arvokas suojeltu kohde, joka säilytetään, vaikka tontti kaavoitetaan liike- ja toimistorakennusten sekä julkisten palvelujen alueeksi. 

Lisäksi

Itämerihaasteen loppuraportti kertoo Turun pitkäjänteisistä toimista meren hyväksi
Linkki raporttiin Lehdistötiedote aiheesta ti 14.1.

Alueellisen nuorisotyön palveluverkkoselvitys kaupunginvaltuustoon
Linkki erilliseen uutiseen

Kaupunginhallituksen esityslistat

Porvoon kaupunki tiedottaa 13.1.2025

Porvoon Valot 14.–15.2.2025 kutsuu kävijät nauttimaan erilaisista valokohteista ja reippailemaan keskustan alueella

Valofestivaali Porvoon Valot toteutetaan kuudennen kerran 14. ja 15. helmikuuta 2025 klo 18–21 välisenä aikana. Vuoden festivaalin yhteinen nimittäjä on liike. Teema näkyy monessa teoksessa ja festivaalin tärkeäksi osaksi onkin muodostunut ulkoilu ja liikkuminen ympäri kaupunkia.

Vuoden 2025 teokset ja kohteet ovat seuraavat:

Taidetehdas

Läntinen Aleksanterinkatu 1: Anette Sundströmin valokuviin perustuva mediateos Sinä kelpaat, olet kaunis. Teoksen pääteema on kehorauhan edistäminen. Teos pyörii non-stop Taidetehtaalla perjantaina Tehdassalissa ja lauantaina Avanti-salissa

Valojumppa Aleksinpuistossa

Osallistujat saavat valonlähteenä toimivan rannekkeen käyttöönsä. Liikkuvat ihmiset muodostavat kokonaisuuden yhteisen kevyen jumppatuokion aikana. Osallistu rohkeasti yhteiseen valojumppaan ja ole osa festivaalin kokonaisuutta. Jumppaa vetää liikuntapalveluiden Mari Römpötti-Karlsson ja Kati Nikkanen. Jumppatuokiot toteutetaan 30 min välein, 18, 18.30, 19, 19.30, 20 ja 20.30 kumpanakin iltana. Haaga-Helian opiskelijat ovat mukana auttamassa rannekkeiden jakamaisessa ja takaisin keräämisessä

Kävelysilta

Maalaa näyttävä valoteos kävelysillan kylkeen. Haaga-Helian opiskelijat ovat mukana auttamassa ja opastamassa kävelysillan länsipuolella

Winter Bazaar Jokirannassa

Makuja maailmalta, musiikkia ja esityksiä jokirannan alueella. Winter Bazaar toteutetaan yhteistyössä nuoriso- ja kotoutumispalveluiden kanssa. Winter Bazaarin osalta voi olla yhteydessä Mila Erikssoniin, mila.eriksson@porvoo.fi tai Niklas Grönroosiin niklas.gronroos2@porvoo.fi.

Valotoukka kiemurtelee eteenpäin tanssin voimalla

Taidetehtaan tanssikoulun opiskelijoista koostuva valotoukka matelee eteenpäin keskustan alueella

Vaeltajat

Inter; Acts kollektiivin Vaeltajat-teoksen valohahmot ovat saaneet inspiraationsa luonnosta. Hahmot levittäytyvät festivaalin alueelle opastaen kävijöitä eteenpäin reitin varrella. Löydät hahmoja erityisesti Winter Bazaarin läheisyydestä Mannerheiminkadun sillan alta sekä Borgströmin puistosta

Valaistut jättimarionetit

Raatihuoneen torilla. Aapo Repo rakentaa Vanhaan Porvooseen installaation, joka on saanut innoituksen Joel Lehtosen teoksesta Putkinotko

Kappalaisen talon sisäpiha

Mikko Kiviharjun luoma laserteos muodostaa holvimaisen katon Kappalaisen talon sisäpihalle. Teoksessa myös äänimaailma

Näsin kartano

Näsinmäentie 1: Salaperäinen puutarha. Näsin kartanon pihapiiristä löytyy salaperäistä valoa hohtavia kukkia sekä satuhahmoja. Salaperäinen puutarha valmistuu yhteistyössä lasten kanssa. Työryhmä: Anne Lihavainen, Filippa Hella ja Liini Laes

Vanha silta, Vanha Helsingintie/Jokikatu

Porvoon Vanha silta nostetaan kerran vielä paraatipaikalle Capital Creativen Max Lapinsuo-Sylwénin suunnittelemassa teoksessa. Teoksen inspiraationa lähteenä toimii sillan uudistuminen kohti tulevaa. Teoksessa hyödynnetään tehokkaampia valonheittimiä kuin mitä Porvoon Valoissa on aiemmin nähty. Tarinallinen teos valaisee sekä taivaan, että historiallisen sillan

Tuomiokirkko

Kirkkotori 1: Mitä sinä heijastat? kysyy Aleksi Hakalan ja Frans Anderssonin suunnittelema kokonaisuus, jossa yhdistyy valo ja ääni sekä livemusiikki. Tuomiokirkko valaistaan ulkoa ja sisältä. Sisäpuolen teoksen kesto on noin 5 min. Kirkon sisäpihalla myös mehutarjoilu

Runeberginkatu 36

Porvoon suurin vuokranantaja A-yhtiöt täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja käynnistää juhlavuoden viettämisen valaisemalla asuintalon keskustassa. Samalla tuodaan valokeilaan A-yhtiöiden merkitystä porvoolaisille kohtuuhintaisen ja pysyvän asumisen tekijänä

Porvootalo

Kaivokadun ja Papinkadun kulma: Mikko Kiviharju herättää paljon puhutun Porvoontalon henkiin ja muistuttaa, että kaunis rakennus tarvitsee elämää, jotta se säilyy myös tuleville sukupolville.

Pääkirjasto

Papinkatu 20: Valoa ja liikettä kirjaston käytävillä. Taidetehtaan tanssikoulun ja Mikko Kiviharjun yhdessä suunnittelema teos pääkirjastossa yhdistää tanssin liikkeen ja valon kokonaisuudeksi, jota voi ihailla ulkopäin

Helluntaiseurakunta esittää Joen, linnan ja kirjan kaupunki

Adlercreutzinkatu 31. Valoteos ja äänimaisema. Mahdollisuus tulla sisään seurakuntaan ongintaan ja kasvomaalaukseen. Aikuiset voivat tulla kuuntelemaan musiikkia tai vain olemaan ja hiljentymään

Pensselitehdas avaa ovensa

Teollisuustie 11–15: Pensselitehtaalle rakentuu valo- ja videoteos, jonka sisään voi sukeltaa ja tulla osaksi metsänpeittoa. Käsinmaalatut sienet, sammalet ja jäkälät muuttavat muotoaan teosta varten suunnitellun äänimaiseman siivittäessä kokemusta. Työryhmässä kuvataiteilija Nora Helsinki, valosuunnittelija Pyry Pakkala-Petterberg ja äänisuunnittelija Jaakko Kujala.

Pensselitehdas-salissa:
14.2. Kemopetrol, liput 25 €, klo 22–02.00, K-18
15.2. Porvoo Lit – LAOS, Sheidow, DJ Wispy, Liput 25€, klo 22- 02:00, K-18.
Liput keikoille myy Tiketti.

Hyppää bussin kyytiin!

Tänäkin vuonna yleisöllä on mahdollisuus hypätä Rinkeli-bussin kyytiin, joka kuljettaa festivaalivieraat eri kohteisiin. Busseja kiertää kolme illan aikana ja ne liikkuvat reitillä non-stop. Rinkeli on maksuton palvelu kaikille vierailijoille. Rinkelin reitti ja pysäkit sekä kaikki muu ajankohtainen tieto julkaistaan visitporvoo.fi verkkosivuilla lähiviikkojen aikana.

*****

Borgå stad informerar 13.1.2025

Borgå Ljus 14–15.2.2025 inbjuder besökare att njuta av olika ljusinstallationer och promenera i centrumområdet

Ljusfestivalen Borgå Ljus arrangeras för sjätte gången den 14 och 15 februari 2025 kl. 18–21. Årets gemensamma nämnare är rörelse. Temat syns i många verk och en viktig del av festivalen har blivit att röra på sig och promenera runt i staden tillsammans.

År 2025 års verk och platser är följande:'

“Du duger, du är vacker” i Konstfabriken

Västra Alexandersgatan 1: Ett mediaverk baserat på Anette Sundströms fotografier. Huvudtemat för verket är att främja kroppsfred. Verket visas non-stop på Konstfabriken på fredag i Fabrikssalen och på lördag i Avanti-salen

Ljusgympa i Aleksisparken

Deltagarna får ett armband som fungerar som ljuskälla. Rörliga människor bildar en helhet under en gemensam lätt gympastund. Delta modigt i den gemensamma ljusgympan och bli en del av helheten. Gympan leds av Mari Römpötti-Karlsson och Kati Nikkanen från idrottstjänsterna. Gymnastikpassen hålls var 30:e minut, kl. 18, 18.30, 19, 19.30, 20 och 20.30. Studenter från Haaga-Helia hjälper till med att dela ut och samla in armbanden.

Gångbron

Besökarnas rörelser målar ett ljusverk på gångbrons sida. Studenter från Haaga-Helia hjälper till och ger vägledning

Winter Bazaar vid åstranden

Smaker från hela världen, musik och uppträdanden. Winter Bazaar arrangeras i samarbete med ungdoms- och integrationsservicen. För frågor om Winter Bazaar kan du kontakta Mila Eriksson, mila.eriksson@porvoo.fi eller Niklas Grönroos, niklas.gronroos2@porvoo.fi

Ljuslarven slingrar sig fram med dansens kraft

Ljuslarven, bestående av studenter från Taidetehtaan tanssikoulu, slingrar sig fram i centrumområdet

Vandrarna

Inter; Acts kollektivets verk “Vandrarna” gör ljusfigurer inspirerade av naturen. Figurerna sprider sig över festivalområdet och guidar besökarna längs rutten. Du hittar figurerna särskilt nära Winter Bazaar under Mannerheimbron och i Borgströmsparken

Upplysta jättemarionetter på Rådhustorget

Aapo Repo bygger en installation i Gamla Borgå inspirerad av Joel Lehtosens verk “Putkinotko”.

Gamla Kaplansgården

Mikko Kiviharjus laserverk bildar ett valvliknande tak på innergården. Verket innehåller även en ljudvärld

Näse gård

Näsebacken 1: En mystisk trädgård. På Näse gårds gård finns blommor som lyser mystiskt och olika sagoväsen. Den mystiska trädgården skapas i samarbete med barn. Arbetsgrupp: Anne Lihavainen, Filippa Hella och Liini Laes

Gamla bron, Gamla Helsingforsvägen/Ågatan

Gamla bron i Borgå lyfts fram en gång till i ett verk designat av Max Lapinsuo-Sylwén från Capital Creative. Verket inspireras av brons förnyelse mot framtiden. Verket använder kraftigare strålkastare än vad som tidigare setts på Borgå Ljus. Verket lyser upp både himlen och den historiska bron

Domkyrkan

Kyrktorget 1: “Vad reflekterar du?” frågar Aleksi Hakalas och Frans Anderssons verk som kombinerar ljus, ljud och livemusik. Domkyrkan lyses upp både utifrån och inifrån. Verkets inre del varar cirka 5 minuter. Saftservering på kyrkans innergård

Runebergsgatan 36

Borgås största hyresvärd A-bolagen fyller 60 år i år och inleder jubileumsåret med att lysa upp ett bostadshus i centrum. Samtidigt lyfts A-bolagens betydelse för Borgåborna som en aktör för prisvärt och permanent boende fram

Borgågården

hörnet av Brunnsgatan och Prästgatan: Mikko Kiviharju väcker den omtalade Borgågården till liv och påminner om att en vacker byggnad behöver liv för att bevaras även i framtiden

Huvudbiblioteket

Prästgatan 20: Ljus och rörelse i bibliotekets korridorer. Ett verk designat av Konstfabrikens dansskola och Mikko Kiviharju kombinerar dansens rörelse och ljus till en helhet som kan beundras utifrån

Pingstförsamlingen

Adlercreutzgatan 31: “Staden av floden, slottet och boken”. Ljusverk och ljudlandskap. Möjlighet att komma in i församlingen för fiske och ansiktsmålning. Vuxna kan lyssna på musik eller bara vara och stilla sig.

Penselfabriken öppnar sina dörrar

Industrivägen 11–15: På Penselfabriken byggs ett ljus- och videoverk som man kan dyka in i och bli en del av skogstäcket. Handmålade svampar, mossor och lavar ändrar form med hjälp av ett ljudlandskap designat för verket. Arbetsgrupp: bildkonstnär Nora Helsinki, ljusdesigner Pyry Pakkala-Petterberg och ljuddesigner Jaakko Kujala.

I Penselfabrikens sal:
14.2. Kemopetrol, biljetter 25 €, kl. 22-02.00, K-18
15.2. Porvoo Lit- LAOS, Sheidow, DJ Wispy, biljetter 25 €, kl. 22-02.00, K-18.
Biljetter till konserterna säljs av Tiketti.

Hoppa på bussen!

Även i år har publiken möjlighet att hoppa på Rinkeli-bussen som transporterar festivalbesökare till olika platser. Tre bussar cirkulerar under kvällen och de rör sig längs rutten non-stop. Rinkeli är en gratis tjänst för alla besökare. Rinkelis rutt och hållplatser samt all annan aktuell information publiceras på visitporvoo.fi inom de närmaste veckorna.

Boxing Team Finland – Northern Warriors on route to Los Angeles2028

Suomen Nyrkkeilyliiton valmennuspäällikkö on tehnyt valinnat Los Angelesin kisoihin
tähtäävään Boxing Team Finlandin huippu-urheiluryhmään sekä vuoden 2025
maajoukkuevalmennusryhmiin. Urheilijavalinnat julkistetaan lauantaina 18.1. maajoukkueleirin yhteydessä Helsingissä. 

Nyrkkeilyliitto vastaanotti yhteensä reilut 60 hakemusta, joiden perusteella valmennuspäällikkö on tehnyt maajoukkuevalinnat. Hakemuksessa urheilijan tuli esittää valmentautumisen mahdollisuudet sekä motivaatio, määritellä omat tavoitteensa esittämällä ura- ja valmennussuunnitelma,
sekä osoittaa sitoutumisensa myös taloudellisiin vaatimuksiin.

Hakuprosessin ja haastattelujen jälkeen Boxing Team Finlandiin valittiin urheilijoita kolmeen eri joukkuetasoon: huippu-urheilu-, maajoukkue- ja haastajaryhmä. Lisäksi nuorista valittiin edustajat maajoukkue- ja haastajaryhmätasoille. 

KUTSU

Suomen Nyrkkeilyliitto julkistaa valinnat virallisesti lauantaina 18. tammikuuta
maajoukkueharjoituksien yhteydessä Savate Club Konalan salilla.
Päivä alkaa klo 11.30 virallisella julkaisutilaisuudella ja jatkuu lehdistölle avoimilla
sparritreeneillä klo 12.00 eteenpäin. Medialle annetaan mahdollisuus haastatella ja
kuvata valittuja urheilijoita treenien yhteydessä. Medialle avoin tilaisuus päättyy klo
13.00.

• Aika: la 18.1.2025 klo 11.30 - 12.00
• Paikka: Savate Club Konala, Ruosilankuja 3, 00390 Helsinki

Lisätietoja valinnoista: Ervin Kade
Lisätietoja tiedotustilaisuudesta sekä ilmoittautuminen: Päivi Ahola, paivisahola@gmail.com, puh. 0400 128 186

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 13.1.2025 Suonenjoen palveluasumisen hankesuunnitelman. 18.11.2024 aluehallitus valitsi Suonenjoen palveluasuminen -hankkeen toteuttajaksi Suomen Hoiva ja Asunto Oy & Rakennusliike Soimu Oy:n, joka teki kokonaishinnasta halvimman tarjouksen. Hanke toteutetaan vuokramallilla, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialue tekee pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tulevan vuokranantajan ja rakennuksen omistajan kanssa.

Hanke on ARA-ehdollinen, ja investointisuunnitelmassa 2024 hankkeelle on varattu 6,5 miljoonan euron sopimusarvo. Hankkeelle haettiin ARA-investointiavustusta 40 % ympärivuorokautiselle palveluasumiselle ja 20 % yhteisölliselle asumiselle. ARA myönsi 16.12.2024 koko hankkeelle 20 % investointiavustuksen, eli noin 1,9 miljoonaa euroa.

Saatu ARAn avustus on pienempi kuin haettu, joten hankkeen pääomakustannukset kasvavat 7,5 miljoonaan euroon. Hankkeen pääomakustannusten kasvu edellyttää investointisuunnitelman 2024 muuttamista ja se voidaan toteuttaa siirtämällä yhden miljoonan euron sopimussumma sovellusinvestoinneista rakennusinvestointeihin. Investointisuunnitelman kokonaissumma ei muutu, eikä siten vaikuta lainanottovaltuuteen.

Aluehallitus käsitteli 13.1.2025 myös muun muassa seuraavat asiat: vammaispalveluiden osaamiskeskuksen lääkärin viran perustaminen, virkojen lakkauttaminen ja alueellinen opiskeluhuollon suunnitelma.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto edellyttää lentoasemaverkon säilyttämistä nykyisellään ja koko maan kolmen tunnin saavutettavuuden säilyttämistä vireillä olevassa Liikenne 12 ‑suunnitelman päivityksessä. Puoliväliriihessä on myös jatkettava lentoliikenteen ostoja Joensuuhun. Lentoyhteys Helsingistä Joensuuhun on elintärkeä maakunnan kansainväliselle elinkeinoelämälle ja matkailulle.

Lentoasemayhtiö Finavia esittää tuoreimmassa lentoliikenteen trendiraportissaan, että valtio lopettaisi ostopalveluliikenteen maakuntakentille. Finavia olisi valmis myös karsimaan lentoasemaverkostoaan ja korvaamaan yhteyksiä matkaketjujärjestelyin. Joensuusta ainut toimiva vaihtoehtoinen matkaketju on raideliikenne, jossa matka-ajan radikaali nopeuttaminen ei ole realistista lähivuosina investointien pitkien toteutusaikojen takia. Esimerkiksi mahdollisen lentoradan toteuttaminen vie nopeimmillaan noin kymmenen vuotta.

Joensuu kuuluu koronapandemian seurauksena ostopalveluliikenteen piiriin joutuneisiin lentoasemiin, ja tällä hetkellä lennoista vastaa Finnair. Joensuun kenttä on myös vilkkain nykyisistä ostopalvelukentistä ja matkustajamäärät kasvoivat edelleen vuonna 2024.

Kyse ei ole vain lentoyhteydestä, vaan alueiden elinkeinoelämän mahdollisuuksista tehdä kansainvälistä kauppaa ja ylipäätään koko Suomen yhteyksistä maailmalle. Kolmelletoista lentoasemalle tehdyn selvityksen mukaan lentoliikenteen synnyttämistä talousvaikutuksista yli 98 prosenttia kohdistuu lentoliikennealan ulkopuoliseen yritystoimintaan ja alueelle tulevat hyödyt ovat työpaikkoina, verotuloina sekä yritysten kasvuna ja investointeina aivan toista luokkaa ostopalveluliikenteen kustannuksiin verrattuna – vientituloissa puhutaan vuosittain sadoista miljoonista, kustannuksissa yksittäisistä miljoonista.

Orpon hallitusohjelmassa on linjattu lentoasemaverkon säilyttäminen nykyisellään. Pääministeri Orpo on myös luvannut Joensuun lentoyhteyksien jatkumisen. Onkin käsittämätöntä, että Finavia valtionyhtiönä voi jatkuvilla ulostuloillaan luoda turhaa epävarmuutta lentoyhteyksien jatkumiseen ja alueiden kehitysedellytyksiin. Kuinka kauan valtionyhtiöiden annetaan jatkaa tällaista alueiden alasajoon ja hallitusohjelman vastaista toimintaa?

Suomalaisten omistaman Finavian on huolehdittava koko maan saavutettavuudesta. Keskustelussa unohtuu, että Finavia teki valtavat, noin miljardin euron investoinnit Helsinki-Vantaan lentoasemalle suorien Aasian lentojen toivossa. Nyt maakunnat aiotaan laittaa näiden yli-investointien maksumieheksi.

Itäisen Suomen nousu edellyttää sekä yritysten kasvumahdollisuuksien turvaamista että panostuksia kansainväliseen matkailuun. Molempien edellytyksenä on hyvä saavutettavuus ja toimivat lentoyhteydet. Lakeland-alueella on koko Suomen matkailun kannalta merkittävä kasvumahdollisuus, joka edellyttää kattavaa lentoasemaverkostoa ja toimivia yhteyksiä. Pohjois-Karjalassa on myös tehty mittavia matkailuinvestointeja mm. Kolilla ja Bomballa.

Pohjois-Karjalan tavoitteena on koko ajan ollut pitkällä aikavälillä markkinaehtoisen lentoliikenteen palauttaminen ja siihen maakunnassa on hyvät edellytykset mm. suurten kansainvälisten yritysten ja yliopiston ansiosta. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä lentoyhtiöiden kanssa, jotta palvelutaso saadaan vastaamaan elinkeinoelämän ja matkailun tarpeita.

Maakuntalentojen tärkein funktio ei ole maan sisällä liikkuminen, vaan maakuntien yritysten ja osaajien pääsy nopeasti maailmalle ja takaisin.

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO, 13.1.2025

Lisätiedot: maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. markus.hirvonen@pohjois-karjala.fi, p. 050 357 7739, yhteyspäällikkö Jarno Turunen, jarno.turunen@pohjois-karjala.fi, p. 0400 818 352

Kaupunginhallitus 13.1.2025 päätöstiivistelmä

Käsitellyt asiat

1 Ajankohtaiskatsaus ja kyselytunti

2 Korvaavan työn toimintamalli

3 Asemakaavan muutos 717 Urheiluopistontie 448

4 Kaupunginhallituksen edustajien valinta Hyvinvoinnin edistämisen lautakuntaan, Kasvatus- ja opetuslautakuntaan sekä Kaupunkiympäristölautakuntaan 31.5.2025 asti 

5 Eropyyntö luottamustoimesta, Jorma Peltonen ja Matti Lauren

6 Valtuustoaloite Lukion 1.luokan yhteiskuntaopin kirjan (Kustannusosakeyhtiö Otava, Forum 1) sivujen 88-89 poistaminen oppimateriaalista Heinolassa

7 Valtuustoaloite Pidetään kiinni maksuttomasta toisesta asteesta Heinolassa

8 Valtuustoaloite Sukupuolten välisten oppimiserojen selvittäminen peruskouluissa Heinolassa

9 Kestävä Lahti -säätiön purkaminen ja varojen käyttö

10 Vuoden 2028 Herättäjäjuhlien tukeminen 

11 Kokouskutsuja

12 Saapuneet asiakirjat

13 Päätöksiä ja tiedoksiantoja

 Kaikki asiat hyväksyttiin esitysten mukaisesti. Kaupunginhallitus valitsi edustajat lautakuntiin seuraavasti: Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta: Jarmo Ruuth Kasvatus- ja opetuslautakunta: Sanna Karppinen Kaupunkiympäristölautakunta: Kimmo Huvinen. Kaupunginhallitus päätti tukea myös vuonna 2028 järjestettäviä Herättäjäjuhlia. Valtuustoaloitevastauksia käsitellään valtuustossa helmikuussa.

Lisätietoja                   

Kirsi Lehtimäki, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, +358 50 327 5603, etunimi.sukunimi@heinola.fi 

Jari Parkkonen, kaupunginjohtaja, + 358 400 862 977, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Luumäen kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti, ettei kunnanjohtaja Risto Alaheikka nauti valtuuston luottamusta ja irtisanoi kunnanjohtajan virasta.

Kunnanjohtajan sijaisena toimii vs. hallintojohtaja Helena Metsämuuronen.

Kaupunginhallitus kuuli asiantuntijaesittelyinä työllisyyspalvelujen liiketoimintasiirron tilannekatsauksen sekä Lahden kaupungin hankintaselvityksen. 

TE-palveluiden liiketoimintasiirron tilannekatsauksen mukaan vuodenvaihteen työllisyyspalvelujen siirto kaupungille on sujunut suunnitelmien mukaisesti. 

Lahden kaupungin omat työllisyyspalvelut ovat lähteneet hyvin liikkeelle, vaikka henkilöasiakkaiden puhelinpalvelussa onkin ollut ajoittain ruuhkaa, ja järjestelmissä pieniä ja suuria ongelmia. Maksamisprosesseja otetaan käyttöön tällä viikolla. Palvelutorilta on ohjattu työllisyyspalvelujen asiakkaita uuteen tilaan Duoon.

Työllisyyspalvelujen palvelusuunnitelma ja Päijät-Hämeen työllisyyden edistämisohjelma merkittiin tiedoksi ja edelleen kaupunginvaltuustolle tiedoksi merkittäviksi.

Kaupunginhallitus kuuli myös Lahden kaupungin hankintaselvityksen ja ajatuksia hankintojen kehittämistoimenpiteiksi. 

Kestävä Lahti -säätiön toiminta loppuu

Kaupunginhallitus hyväksyi Kestävä Lahti -säätiön tekemän esityksen säätiön toiminnan päättämisestä ja loppuvarojen käytöstä. Kestävä Lahti -säätiö oli keskeisesti toteuttamassa onnistunutta Lahden ympäristöpääkaupunkivuotta 2021.

Säätiö perustettiin määräaikaiseksi ja päättymään vuoden 2025 lopussa. Säätiön hallitus esittää perustajille (Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeen Kauppakamari, Lahti ja Orimattila) säätiön toiminnan päättämistä jo kesäkuun lopussa.

Ympäristöpääkaupunkivuoden jälkeen säätiö on ollut mukana Sitran Luontopositiivinen elämä -yhteistyöhankkeessa, jonka pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi Lahdelle luontotavoitteen "Luontopositiivinen Lahti 2030". 

Säätiön loppuvarat käytetään esityksen mukaan Luontopositiivinen elämä -jatkohankkeeseen. Käyttämättä jäävät varat palautetaan sääntöjen mukaisesti perustajille.

Tilinpäätökseen liittyvä arvonalennus

Kaupunginhallitus päätti kirjata osakkeista ja osuuksista tasearvonalennuksena yhteensä 152 674,72 euroa kirjauspäivällä 31.12.2024. Tasearvonalennus sisältyy vuoden 2024 tilinpäätökseen kirjattuihin eriin. 

Lahden kaupungin vahinkorahastoon sisältyvien sijoitusten Ålandsbankenin Asuntorahaston C-osuuden markkina-arvo on ollut tilinpäätöshetkellä alhaisempi kuin hankinta-arvo vuosina 2016-2021 tehdyissä merkinnöissä. 

Kaupunginhallitus päätti myös KOKO Lahti Oy:n omistajana ja päävelkojana suostua siihen, että yhtiön selvitystila jatkuu toistaiseksi ja päätti antaa omistajapoliittisen ohjeen myös Spatium Toimitilat Oy:lle suostua siihen nettovelkatilanteesta huolimatta. Selvitystilan jatkaminen toistaiseksi ei aiheuta merkittäviä kustannuksia. 

Möysän palvelutarjontaa koskeva adressi

Lahden kaupungille on toimitettu joulukuussa adressi "Möysän palvelutarjonnan säilymisen edellytykset huomioitava kaavoituksessa", jonka on allekirjoittanut 1268 henkilöä. 

Kaupunginhallitus päätti merkitä adressin tiedokseen. Päätösehdotuksesta poiketen adressia ei viedä valtuustolle tiedoksi kokousasiana vaan valtuuston tiedostustilaisuuden yhteydessä. Käsittelytapa noudattaa kaupungin vakiintunutta hallintokäytäntöä.

Kaavoituksen tavoitteena on tukea alueen elinvoimaisuutta. Lahden kaupunki pyrkii ottamaan adressissa esitetyt näkökulmat huomioon Ruolan ostoskeskuksen kaavaprosessissa, jonka etenemisestä tiedotetaan avoimesti. 

Päätökset tehtiin esityslistan mukaan. 

Esityslistaan

Lisätietoja: 

kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén, Lahden kaupunki, 050 327 2691

Porvoon kaupunki tiedottaa 13.1.2025 

Kaupunginhallituksen päätökset 13.1.2025

Sopimus asemakaavoituksen kustannusten jaosta ja tonttien varaamisesta, Woikoski Oy

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä sopimuksen. Tonttipäällikkö Pekka Söyrilä valtuutettiin allekirjoittamaan sopimus.

Woikoski Oy suunnittelee kokonaan uuden tehdasalueen rakentamista Kullooseen Innovaatiotien ja Resurssitien risteykseen. Yhtiö laajentaa toimintaansa Etelä-Suomessa ja suunnitelma käsittää kaasujen valmistusta, pakkausta, varastointia ja jakelua asiakkaille.

Woikosken hankkeen toteuttaminen edellyttää uutta asemakaava sekä voimassa olevan asemakaavan muuttamista. Asemakaavoituksen kustannusten jaosta ja tonttien varaamisesta on neuvoteltu sopimus Woikoski Oy:n kanssa. Yhtiö on omalta osaltaan ilmoittanut hyväksyvänsä sopimuksen.

Sopimuksen tarkoituksena on, että Porvoon kaupunki ja Woikoski Oy sopivat asemakaavoituksesta sekä asemakaavan muuttamisesta ja siihen liittyvien kustannusten jakamisesta sekä tonttien varaamisesta.

Lue tiedote 8.1.2025: https://www.porvoo.fi/uutiset/kaupunginhallitus-kasittelee-woikoski-oyn-tehdasalueen-etenemista-kulloossa/

Digiohjelma ja -tiekartta 2024–2026 

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti merkitä tiedoksi digiohjelman ja -tiekartan seurannan 02/2024–10/2024 sekä hyväksyä digitiekartan vuodelle 2025.

Porvoon kaupungin digiohjelma 2024–2026 perustuu kaupunkistrategiaan sekä EU:n, valtion ja kuntien yhteisiin digisuunnitelmiin. Ohjelman kolme pääteemaa ovat:

1. palvella asiakkaita kattavasti ihmislähtöisillä sähköisillä palveluilla
2. hyödyntää digitalisoitumista päivittäisten ilmastotekojen toteuttamiseksi sekä
3. ketteröittää ja automatisoida toimintaa hyödyllisempään ajankäyttöön. 

Tämän lisäksi on tunnistettu kyvykkyydet, joita tarvitaan ohjelman läpiviemiseksi.

Digitiekartta vuodelle 2024 sisältää 26 toimenpidettä, joista 17 on käynnissä, viisi on valmistunut, neljää toimenpidettä ei olla vielä aloitettu. Digitiekartta vuodelle 2025 sisältää 26 uutta toimenpidettä.

Toimielinten tekemien päätösten seuraaminen

Kaupunginhallitus päätti merkitä päätökset tiedoksi ja ilmoittaa toimielimille, että kaupunginhallitus ei käytä kuntalain mukaista otto-oikeuttaan. Kevin Servin jätti pöytäkirjamerkinnän asiassa. 

Muut asiat

Muut asiat kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esitysten mukaisesti. 

Kaupunginhallituksen esityslista: https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=1

*****

Borgå stad informerar 13.1.2025

Stadsstyrelsens beslut 13.1.2025

Avtal om fördelning av detaljplanläggningens kostnader och reservering av tomter Woikoski Oy

Stadsstyrelsen beslutade enhälligt godkänna avtalet. Tomtchef Pekka Söyrilä gavs fullmakt att underteckna avtalet.

Woikoski Oy planerar att bygga ett helt nytt fabriksområde i Kullo i korsningen av Innovationsvägen och Resursvägen. Bolaget utvidgar sin verksamhet i södra Finland och planen omfattar tillverkning, förpackning, lagring och distribution av gaser till kunder.

För att Woikoskis projekt ska kunna genomföras krävs en ny detaljplan samt en ändring av den gällande detaljplanen. Om fördelningen av kostnader för detaljplanläggningen har förhandlats ett avtal med Woikoski Oy. Bolaget har för sin del meddelat att det godkänner avtalet.

Syftet med avtalet är att Borgå stad och Woikoski Oy kommer överens om detaljplanläggningen samt om ändringen av detaljplanen och fördelningen av de kostnader som hänför sig till den samt om reservering av tomter.

Läs meddelandet 8.1.2025: https://www.porvoo.fi/sv/nyheter/stadsstyrelsen-behandlar-woikoski-oys-fabriksomrades-framskridande-i-kullo/

Digiprogram 2024–2026 

Stadsstyrelsen beslutade enhälligt anteckna för kännedom uppföljningen av digiprogrammet och färdplanen 2/2024–10/2024 och godkänna färdplanen för digitalisering för år 2025.

Borgå stads digiprogram 2024–2026 baserar sig på stadsstrategin och på EU:s, statens och kommunernas gemensamma digitala planer. Programmets tre huvudteman är

1. att betjäna kunderna heltäckande med hjälp av människonära elektroniska tjänster
2. att utnyttja digitaliseringen för att genomföra dagliga klimatinsatser samt
3. göra verksamheten smidigare och automatisera den för nyttigare tidsanvändning. 

Dessutom har man identifierat de kompetensområden som behövs för att genomföra programmet.

Färdplanen för 2024 innehåller 26 åtgärder, av vilka 17 pågår, fem är färdiga, fyra har ännu inte inletts. Färdplanen för digitalisering för 2025 innehåller 26 nya åtgärder.

Uppföljning av förvaltningsorganens beslut

Stadsstyrelsen beslutade anteckna besluten för kännedom samt meddela förvaltningsorganen att stadsstyrelsen inte använder sin upptagningsrätt i enlighet med kommunallagen. Kevin Servin lämnade en protokollsanteckning i ärendet.  

Övriga ärenden

I de övriga ärendena beslutade stadsstyrelsen enhälligt enligt beslutsförslagen. 

Stadsstyrelsens föredragningslista: https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=85

Superhelppoa, moneen makuun sopivaa ja vastuullista kalaruokaa

Kalaonni Nyhtökirjolohi on suunniteltu helpottamaan jokapäiväistä ruuanlaittoa. Se on valmis käytettäväksi suoraan pakkauksesta – ja taipuu yhtä hyvin pastoihin, kiusauksiin, salaatteihin kuin tacoihin. Miedosti maustettu Naturel sopii kaikenlaiseen ruoanlaittoon, kun taas Fajitas tuo annoksiin säväyksen säpäkän meksikolaista makumaailmaa.

Uutuustuotteet ovat myös vastuullisia. Raaka-aineena tuotteessa käytetään kotimaista, kestävästi kasvatettua kirjolohta. Nyhtökirjolohi valmistetaan kalan fileoinnissa ylijäävistä selkä- ja kylkipaloista, jotka ovat yhtä laadukkaita ja ravitsevia kuin fileet. Hailia Nordicin kanssa kehitetyn innovatiivisen tuoteprosessin ansiosta voimme hyödyntää kirjolohen lähes kokonaan ja vähentää hävikkiä.

– Nyhtökirjolohi tuo kalan arkiruoaksi kokonaisvaltaisesti kestävämmällä tavalla. Se kestää paistamisen ja maustamisen kiireisenkin kokin käsittelyssä. Ja kun käytämme kalaraaka-aineen tarkasti, saamme yhdestä kalasta enemmän ruokaa minimaalisella hävikillä. Haluamme tehdä kalaruoasta helpompaa ja vastuullisempaa, Kalavapriikin tuotekehitys- ja laatupäällikkö Ari Hietanen kertoo.

Kaksi makua – Naturel vai Fajitas, kumpi on sinun suosikkisi?

Nyhtökirjolohi Naturel: Miedosti maustettu ja täydellinen kaikkeen kokkailuun – pastoihin, pizzan päälle sekä kastikkeisiin. Testaa helpot ja nopeat reseptit: Nyhtökirjolohikiusaus ja Nyhtökirjolohipasta.

Nyhtökirjolohi Fajitas: Meksikolaisen mausteinen vaihtoehto, joka sopii tacojen ja salaattien täytteeksi tai nachovuoan kruunuksi. Testaa helpot ja nopeat reseptit: Fajitas-nyhtökirjolohisalaatti ja Fajitas-nyhtökirjolohi nachovuoka.

Tuoteuutuudet ruokakaupoissa nyt

Kalaonni Nyhtökirjolohi on saatavilla hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista. Nyhtökirjolohemme on tuttu myös S-ryhmän Kotimaista-tuotesarjasta. Katso lisää reseptejä ja vinkkejä osoitteessa kalaonni.fi.

Tätä on Kalaonni Naturel ja Fajitas Nyhtökirjolohi:

• Rakenne kuin kanasuikaleissa – kestää paistamista tuorekalaa paremmin.
• Maistuu koko perheelle – miedon kalaisa maku.
• Hyvä proteiinin lähde – tuotteesta 90 % kirjolohta.
• Nopea ja helppo – kypsä tuote jokapäiväiseen ruoanlaittoon.
• Monikäyttöinen – täydellinen mm. pastaan, kastikkeisiin, salaatteihin, tacoihin.
• Kestävämpi valinta – kirjolohi hyödynnetty tuotteeseen tavanomaista kokonaisvaltaisemmin.
• Kala aina suomalaista, lähivesissä kestävästi kasvatettua kirjolohta.
• Kehitetty yhdessä suomalaisen Hailia Nordicin kanssa, jonka kalaruoantuotannon kestävyyttä edistävä ja raaka-ainehävikkiä vähentävä innovaatio on saanut maailmanlaajuista tunnustusta.

Tutustu myös: www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/kalavapriikin-uutuustuote-torjuu-havikkia-ja-hyodyntaa-kirjolohesta-90-prosenttia-elintarvikkeeksi.html 

Kysy lisää:
Ari Hietanen, tuotekehitys- ja laatupäällikkö, Kalavapriikki Oy
+358 40 647 7479, ari.hietanen@kalavapriikki.fi
www.kalaonni.fi  | www.kalavapriikki.fi 

Piha ja terassi ovat nykyään sisätilojen jatkeita, ja uudet tuotteemme tekevät ulkotiloista persoonallisia ja kutsuvia. Mallistoamme on täydennetty upeilla tekokasveilla ja -vihertuotteilla, tunnelmallisilla lampuilla ja viimeistellyillä ruukuilla, jotka tuovat ripauksen hienostuneisuutta jokaisen puutarhaan.

Oliivinvihreä - Kesän 2025 trendiväri

Vihreän vehreä taika hurmaa tänä kesänä. Oliivinvihreä antaa raikkaan ilmeen niin pieniin kuin suuriinkin ulkotiloihin. TEGLUM-kalustesetti, LYSNET-keinu tarjoavat tyylikkäät vaihtoehdot rentoutumiseen ja pinottavat INGSTRUM-muovituolit toimivat näppäränä vararatkaisuna.

Ajattomia materiaaleja ja ilmavia sidoksia

Erilaiset nyöripunokset ja sidosten variaatiot ovat nousseet mallistomme keskiöön. DRUMMEHOLM ja STOVNER tuovat ilmetä ilmavuudellaan ja keveydellään, kun taas FJAND-setti henkäilee vahvaa rottinkivaikutelmaa. Uusi DAMFENNER tiivis polyrottinkipunos hurmaa sirolla ja linjakkaalla kuvioinnillaan, joka kestää aikaa ja katseita.

Pyöreää muotokieltä ja luonnonmateriaaleja

Vaaleus ja pyöreä muotokieli valloittavat myös ruokaryhmien osalta. Uutuus VAMDRUP-pöytä sementtikuitupinnallaan luo rouhean ilmeen, joka yhdistyy kauniisti viime vuoden suosikkituoli BRADAn kanssa. 

Kesän ehdoton lempilapsi on JUNGLEDAL, jonka syliin voi upota ja keinua kesätuulen tahdissa. Pyöreiden muotojen suosikkeina jatkavat HALVREBENE ja riipputuoli BORK.

Puun ajaton viehätys

Puu hurmaa vaaleissa sävyissään tänä kesänä. LILLHOLM-sohvasetti, FUGLSAND-pöytä yhdessä RADSTED-tuolien kanssa tuovat klassiseen kovapuun mallistoon kepeää uudistusta. JYSKin kaikki puusta valmistettujen puutarhatuotteiden materiaali on aina FSC-sertifioitua (FSC® N001715), joka takaa, että puu on peräisin vastuullisesta metsätaloudesta tai muista vastuullisista lähteistä.

Siroja ratkaisuja pieniin tiloihin

Parvekkeet, kuistit ja verannat saavat oman osansa mallistostamme. Sirot cafesetit, kuten STENUNGSUND-pöytä keraamisella pöytäpinnalla yhdessä TAGMARK-tuolien kanssa, ovat sekä käytännöllisiä että esteettisiä. Oliivinvihreä ABORG-klaffipöytä tuoleineen sulautuvat täydellisesti osaksi trendikästä ulkotilaa.

Kesä 2025 tuo mukanaan valon, vehreyden ja keveyden. Tervetuloa tutustumaan mallistoomme ja inspiroitumaan täydellisen puutarhan rakentamiseen.

Harmaan talouden selvitysyksikkö kartoitti harmaata taloutta harjoittavien osakeyhtiöiden saamia valtionavustuksia ja avustuksia saaneiden yhtiöiden taloudellista luotettavuutta. Selvityksen mukaan vuonna 2023 valtionavustusta myönnettiin yhteensä 29 miljoonaa euroa yli 200 yritykselle, jotka oli selvityksessä määritelty verotarkastuksen perusteella harmaaksi, eli jotka olivat jättäneet tarkoituksellisesti hoitamatta lakisääteisiä velvoitteitaan. 

Tukia myönnetään puutteellisin tiedoin

Selvitys paljastaa, että vaikka yhtiö on verotarkastettu harmaan talouden toimija, se ei ole vaikuttanut tukien saamiseen. Moni harmaaksi määritelty yritys sai verotarkastuksen jälkeen valtionavustuksia samassa määrin kuin ennen verotarkastustakin. 

Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen toteaa, että valtionavustusten myöntäjät eivät nykyisin pysty arvioimaan riskejä kunnolla vaan joutuvat tekemään yhteiskunnallisesti merkittäviä päätöksiä puutteellisin tiedoin. 
- Yhteisiä rahoja jaettaessa pitäisi lähteä siitä, että tuen saaja on luotettava toimija, ja että tuen myöntäjällä olisi mahdollisuus tehdä avustusten saajista kunnolliset taustatarkistukset. Tällä hetkellä useilla tukien myöntäjillä on liian suppea selvitysvelvollisuus eikä niillä ole riittäviä tiedonsaantioikeuksia. Kaikki tukiviranomaiset eivät voi tutkia riittävästi esimerkiksi yritysten vastuuhenkilöitä ja heidän muuta taloudellista toimintaansa, Marttinen sanoo.
- Pelkästään verotarkastustietojen hyödyntäminen osakeyhtiön luotettavuuden selvittämisessä estäisi miljoonien eurojen valtionavustusten maksamisen harmaan talouden toimijoille joka vuosi.

Luotettavuuden selvittämisellä voitaisiin evätä tukia 255 miljoonan euron verran

Selvityksessään Harmaan talouden selvitysyksikkö analysoi sitä, miten yhtiöiden taloudellisen luotettavuuden selvittäminen verotarkastuksia laajemmin vaikuttaisi myönnettyjen valtionavustusten määrään. 

Jos valtionavustukset jätettäisiin myöntämättä kaikille sellaisille yhtiöille, jotka eivät ole hoitaneet lakisääteisiä velvoitteitaan, avustuksia jäisi myöntämättä lähes 40 miljoonaa euroa. Tällöin tuet evättäisiin yli 900 yhtiöltä eli lähes kuudelta prosentilta valtionavustuksia saaneista osakeyhtiöistä. 

Jos taas yhtiön oman velvoitteiden hoidon lisäksi selvitettäisiin myös sen vastuuhenkilöiden taloudellista luotettavuutta, tukia jäisi jakamatta yli 3 300 yhtiölle noin 240 miljoonaa euroa – yli neljännes kaikista osakeyhtiöille maksetuista valtionavustuksista. Jos myös avustusta hakevien yhtiöiden kytkösyritysten luotettavuus selvitettäisiin, tuet jäisivät saamatta jo 3 450 yhtiöltä. Tällöin maksamatta jäisi noin 255 miljoonan euron verran tukia. 

Ratkaisut ovat jo olemassa – lainsäädäntöuudistus valmisteilla 

Marttisen mukaan tilanne olisi helposti parannettavissa lainsäädännöllä. Hän ehdottaa, että laissa pitäisi nykyistä kattavammin säätää siitä, että lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöminen voi olla peruste tuen myöntämättä jättämiselle.
- Lainsäädännöllä voitaisiin edellyttää, että tukia hakevien yhtiöiden luotettavuus selvitettäisiin nykyistä laajemmin. Harmaan talouden selvitysyksikkö tuottaa jo nykyisin velvoitteidenhoitoselvityksiä, joista selviää, miten hyvin yhtiö on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa. Velvoitteidenhoitoselvitysten määrää lisäämällä voitaisiin tehostaa harmaan talouden torjuntaa, Marttinen ehdottaa.
- Myös yritysten vastuuhenkilöiden rikostaustatiedot voisivat olla valtionavustuksien myöntämisen esteenä. Molemmissa tapauksissa tarvittava tieto on jo olemassa – sitä pitäisi vain pystyä hyödyntämään nykyistä laajemmin.

Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan valtionavustuslain osittaisuudistusta. Esitys on tarkoitus jättää eduskunnalle viimeistään syyskuussa 2026. 

Janne Marttinen pitää valmistelutyötä tervetulleena.
- Valtionavustuslain uudistaminen on hyvä mahdollisuus parantaa tämänhetkistä tilannetta. Uudistukset antaisivat yritystukien myöntäjille paremmat mahdollisuudet riskien arviointiin ja harmaan talouden torjumiseen.

Enheten för utredning av grå ekonomi har kartlagt statsunderstöden för de aktiebolag som idkar grå ekonomi och den ekonomiska tillförlitligheten hos de bolag som fått understöd (länk). Enligt utredningen beviljades år 2023 totalt 29 miljoner euro i statsunderstöd till mer än 200 sådana företag som i utredningen hade definierats som gråa enligt en skatterevision och som alltså avsiktligt inte hade skött sina rättsliga skyldigheter.

Stöd beviljas med bristfälliga uppgifter

Utredningen avslöjar att även om ett bolag enligt skatterevisionen är en aktör inom grå ekonomi har det inte påverkat beviljandet av stöd. Många företag som definierats som gråa får efter en skatterevision statsunderstöd i samma omfattning som före skatterevisionen.

Direktör Janne Marttinen för Enheten för utredning av grå ekonomi konstaterar att de som beviljar statsunderstöd för tillfället inte kan uppskatta riskerna grundligt utan är tvungna att fatta samhälleligt betydande beslut med bristfälliga uppgifter.
- När gemensamma medel delas ut ska utgångspunkten vara att stödtagaren är en pålitlig aktör och att stödbeviljaren har en möjlighet att kontrollera stödtagarnas bakgrund ordentligt. För tillfället har flera beviljare av stöd en för snäv utredningsskyldighet och inte en tillräcklig rätt att få uppgifter. Alla stödmyndigheter kan inte undersöka exempelvis ansvarspersonerna i företag och deras andra ekonomiska verksamhet i tillräcklig omfattning, säger Marttinen.
- Enbart utnyttjandet av skatterevisionsuppgifter för att utreda tillförlitligheten hos aktiebolag kan förhindra att miljoner med statsunderstöd betalas ut till aktörer inom grå ekonomi varje år.

Utredning av tillförlitlighet kan leda till att stöd på upp till 255 miljoner euro inte beviljas

I sin utredning analyserar Enheten för utredning av grå ekonomi hur en utredning av den ekonomiska tillförlitligheten hos bolag mer omfattande än endast genom skatterevisioner kan påverka beloppet av beviljade statsunderstöd.

Om statsunderstöd inte beviljas bolag som inte har skött sina rättsliga skyldigheter faller understöd på nästan 40 miljoner euro bort. Då nekas mer än 900 bolag stöden, alltså nästan sex procent av de aktiebolag som har fått statsunderstöd.

Men om den ekonomiska tillförlitligheten hos ansvarspersonerna utreds utöver bolagets egna skyldigheter faller cirka 240 miljoner euro i stöd till över 3 300 bolag bort. Detta utgör över en fjärdedel av alla statsunderstöd som betalats ut till aktiebolag. Om också tillförlitligheten utreds i företag anknutna till de bolag som ansöker om understöd blir redan 3 450 bolag utan stöd. Då minskar stödbeloppet med cirka 255 miljoner euro.

Lösningar finns redan – en reform av lagstiftningen bereds

Enligt Marttinen kan situationen lätt förbättras med lagstiftning. Han föreslår att det i lagen mer omfattande än nu ska fastställas att en försummelse av de rättsliga skyldigheterna kan utgöra en grund för att inte få ett stöd beviljat.
- Med lagstiftning är det möjligt att förutsätta att tillförlitligheten hos de bolag som ansöker om stöd utreds mer omfattande än nu. Enheten för utredning av grå ekonomi producerar redan nu fullgöranderapporter av vilka det framgår hur bra ett bolag har skött sina rättsliga skyldigheter. Genom att öka antalet fullgöranderapporter kan vi effektivera bekämpningen av grå ekonomi, föreslår Marttinen.
- Också uppgifter om kriminell bakgrund hos ansvarspersonerna i företag kan vara något som utgör ett hinder för att statsunderstöd beviljas. I båda fallen finns redan de uppgifter som behövs, det behöver endast vara möjligt att utnyttja dem mer omfattande än nu.

Finansministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för att bereda en partiell reform av statsunderstödslagen. Avsikten är att en proposition ska läggas fram till riksdagen senast i september 2026.

Janne Marttinen anser att beredningsarbetet är välkommet.
- En reform av statsunderstödslagen är en bra möjlighet att förbättra den nuvarande situationen. Reformen ger dem som beviljar företagsstöd bättre möjligheter att uppskatta riskerna och bekämpa grå ekonomi.

Herätyskello pärähtää soimaan kello viisi, aamutoimet ja kuudeksi töihin. Vaikka aamu on aikainen, kiinteistöhoitajaksi opiskeleva Jasu Hartikainen lähtee hyvillä mielin hommiin. Päivä on täynnä tekemistä: kiinteistöjen kunnon tarkistuksia, palovaroittimien testaamista, ilmanvaihtokoneiden huoltoa. Työpäivät voivat olla fyysisiä, mutta juuri se 20-vuotiasta nuorukaista kiinteistönhoidossa kiehtoo.

- Kiinteistönhoito on konkreettista tekemistä. Näen työni tulokset heti, hän kertoo hymyillen.

Ensimmäistä vuottaan Varkauden kampuksella opiskeleva Hartikainen teki työssäoppimisen jaksoaan Reippa Kiinteistöpalveluilla, jossa teoria muuttui käytännöksi ja oppiminen tapahtui tekemällä.

- Oppiminen töitä tehden on antoisaa. Samalla tutustuu alan ihmisiin ja verkostoituu, mikä helpottaa työllistymistä.

Opintojen perässä Tuusulasta Varkauteen

Peruskoulun jälkeen nuorukainen kävi lukion, koska se tuntui turvalliselta vaihtoehdolta. Lukion jälkeen hän suoritti siviilipalveluksen Korson terveysasemalla, jossa työnkuvaan kuului paljon asiakaspalvelua ja jopa pieniä kiinteistönhoidollisia tehtäviä. Ajatus tulevaisuuden ammatista alkoi kypsyä.

Tuusulassa tuolloin asuneelle olisi kuvitellut löytyvän kiinteistönhoitoalan opiskelupaikka lähempääkin. Hartikainen kertoo Varkauden olevan hänelle tilanteeseen erittäin sopiva asuinpaikka.

- Asumiskustannukset ovat täällä edullisia. Lisäksi minulla on Varkauden alueella sukulaisia, jotka toimivat tärkeänä turvaverkkona.

Palvelut, koulu ja työpaikka sijaitsevat kaikki kävelymatkan päässä kotoa, ja kaiken löytää helposti. Mikäpä Varkaudessa asustellessa.

Kuninkaallinen kiinteistönhoito luo perusturvallisuuden

Uteliaisuus on hyvän kiinteistöhoitajan perusasetus, Hartikainen sanoo. Ala on monipuolinen, ja ammattilaisen täytyy osata hommia automaatioista rännien puhdistukseen. Kehityksen myötä kiinteistöhoitajan on oltava valmis omaksumaan uusia tekniikoita ja toimintatapoja.

- Kiinteistönhoito on ennen kaikkea asiakaspalvelutyötä. Alalla tarvitaan myös ongelmanratkaisukykyä. Vikoja on osattava etsiä, korjata ja ennen kaikkea ennaltaehkäistä.

Hartikainen kuvailee opettajiaan Timo Hottista ja Petri Jokimäkeä intohimoisiksi ammattilaisiksi, joilla on valtava osaaminen alasta. Ovatpa opettajat silminnähden ylpeitä opiskelijastaan. Hartikaisen palo oppia ja tahto tehdä on tullut näkyväksi siinä määrin, että yhdessä Hottisen kanssa he valmistautuvat Taitaja2025-kisojen semifinaaleihin.

- Päätavoite on vuoden 2026 ammattitaitokilpailuissa, mutta tuleva vuosi on hyvää harjoitusta.

Kiinteistönhoito on usein väärinymmärretty ala: entisaikojen talonmiesajattelu elää vielä sitkeässä. Opettaja Petri Jokimäki nostaa esiin alan laajuuden ja merkityksen. Kiinteistönhoidossa on kyse valtavien omaisuusmassojen huolehtimisesta.

- Rakennusten toimivuus, sähköt, ilmanvaihto… toimiva kiinteistönhoito luo perusturvallisuuden meille kaikille. Kuninkaallinen kiinteistönhoito, kuten me sanomme.

Kiinteistönhoitaja-ammatti syntyi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Tuolloin ammattiin valmistuneet alkavat eläköityä, ja uusia osaajia tarvitaan kipeästi. Jokimäen mukaan 1990-alussa alalla työskenteli noin 30 000 ammattilaista, ja nyt heitä on 119 000.

Oppiminen ei pääty tutkintoon

Hartikaisen tavoitteena on valmistua ammattiin parissa vuodessa. Valmistumista nopeuttaa lukio-opinnot, joiden myötä hän sai hyväksi luettua useita kaikkien alojen yhteisiä tutkinnonosia. Hartikaisen aikataulu on kuitenkin joustava.

- Ei ole kiire valmistua. Haluan varmistaa, että osaan hommat kunnolla ennen kuin astun työelämään.

Suunnitelmana on hakea alan töitä. Jatko-opintoja tai yrittäjyyttä Hartikainen ei sulje pois, mutta niiden aika tulee kenties myöhemmin.

- Vaikka valmistuu ammattiin, oppiminen jatkuu työelämässä. Haluan myös tienata ja sitä kautta turvata tulevaisuuttani.

Tulevaisuuden toiveissa on myös oma koti Varkaudesta.

Kiinteistöalan opintoja Kuopion Savilahden ja Varkauden kampuksilla

Savon ammattiopistossa kiinteistönhoidon alaa voi opiskella Kuopion Savilahden ja Varkauden kampuksilla.

Kiinteistönhoitajaksi valmistuu puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon kiinteistönhoidon osaamisalalta. Perustutkinto antaa perusosaamisen työelämään. 

Omaa osaamista kannattaa myös täydentää lisäopinnoilla. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot (AT ja EAT) ovat tarkoitettu alan työkokemusta jo kartuttaneille, ja tarjoavat tehokkaan tavan syventää ja vahvistaa ammatillista osaamista sekä edistää urakehitystä. Tutkinnot auttavat vahvistamaan asemaa työmarkkinoilla, mahdollistavat etenemisen vaativampiin työtehtäviin ja parantavat kilpailukykyä muuttuvassa työelämässä.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin haetaan jatkuvassa haussa, ja opinnot voi aloittaa ympäri vuoden.

Lisätietoja

Petri Jokimäki, opettaja
044 785 8333

Suomalaiset nuoret aikuiset ajattelevat, että oikea aika perustaa perhe on ennen 35 vuoden ikää. Tämä selviää Merck Oy:n teettämästä ja Bilendi Oy:n lokakuussa 2024 toteuttamasta kvantitatiivisesta Tulevaisuuden vaikuttajat -tutkimuksesta.  

Kyselytutkimus syventää käsitystä milleniaalien ja Z-sukupolven edustajien ajatuksista perheellistymisen suhteen – ja työelämän roolista siinä. Vakaa työtilanne on edellytys perheen perustamiselle lähes kolmannekselle (29 %) vastaajista. 

Lisäksi suomalaisista vastaajista 90 prosenttia pitää työn joustavuutta tärkeimpänä tekijänä, jolla yritykset voivat auttaa työntekijöitä perhesuunnittelussa.

Joustavuuden puute nousee myös työpaikan hylkäämisperusteena suurimmaksi tekijäksi (81%). Lisäksi Z-sukupolven ja millenniaalien henkiseen hyvinvointiin vaikuttaa eniten taloudellinen tilanne (71%) sekä palkka ja työolot (69%). Talous ja työ pohdituttavat muutenkin:

Kysyttäessä mikä on merkittävin huolenaihe, kun ajattelet vanhemmaksi tulemista, suomalaiset nuoret aikuiset pitivät sen mahdollista vaikutusta varallisuuteen ja taloudelliseen turvallisuuteen. Näin vastasi 28%. Nuorten aikuisten perheen perustamiseen liittyvät huolet eroavat jonkin verran muista eurooppalaisista: kun eurooppalaiset ovat eniten huolissaan tarpeesta elämäntapojen mukauttamiselle, suomalaiset kantavat eniten huolta taloudellisista vaikutuksista ja työn ja vapaa-ajan tasapainosta.

"Nuorempien sukupolvien edustajat ovat jo vahvasti mukana työelämässä, myös johtoasemissa yrityksissä ja julkishallinnossa. He muuttavat tapaamme tehdä töitä. Meidän on kuunneltava heitä, ymmärtää paremmin heidän huoliaan ja prioriteettejaan, ja antaa heidän vaikuttaa tulevaisuutemme suuntaan", Merck Oy:n toimitusjohtaja Johanna Bexar-Hannula sanoo.

Hyvinvointi korostuu suomalaisten vastauksissa perheen perustamisen edellytyksistä 

Suomalaiset (36 %) korostavat selvästi eurooppalaisia (23 %) enemmän henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitystä perheen perustamisen edellytyksenä. Erityisesti naiset pitävät hyvinvointia tärkeänä (43 % naisista vs. 29 % miehistä).

"Me Merckillä koemme, että tulevaisuutemme suunnan kannalta on olennaista, että yhteiskuntamme voi hyvin sekä fyysisesti että henkisesti. Tekemämme kyselyn perusteella nuoremmat sukupolvet ajattelevat samoin, hyvinvoinnin merkitys nousi esiin vahvasti", Johanna Bexar-Hannula toteaa.

Suomalaisilla on tietovaje hedelmällisyydestä 

Kyselytutkimus myös paljastaa tietovajeen hedelmällisyyteen liittyvissä asioissa. 47 prosenttia suomalaisista kertoo tietävänsä hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä vain vähän tai ei mitään. Vaikka tilanne on hieman parempi kuin Euroopassa keskimäärin (54 %), osoittaa tulos merkittävän tarpeen hedelmällisyyteen liittyvän tiedon lisäämiselle.

Mikä Tulevaisuuden vaikuttajat -tutkimus?

Verkkomuotoiseen kyselytutkimukseen osallistui yhteensä tuhat 20–37-vuotiasta suomalaista eri puolelta maata. Kyselytutkimus on osa 15 muussa Euroopan maassa tehtyä vuosittaista tutkimushanketta, jossa hahmotetaan isoa kuvaa sukupolvi z:n ja millenniaalien suhtautumisesta aikamme keskeisiin kysymyksiin. Teemoina olivat työ, kestävä kehitys, terveys ja hyvinvointi sekä monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutuminen. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä nuorille sukupolville on tärkeää, mistä he saavat innoituksensa ja toisaalta mikä heitä huolestuttaa. 

Kysy lisätietoja ja haastattelua: 

Noora Valjakka, Head of External Affairs, p. +358 40 9022 687, noora.valjakka@merckgroup.com

Tutkimushanke auttaa journalisteja tunnistamaan maahanmuuttajiin liitettyjä ennakkoluuloja.

Tutkimushankkeessa "Ethnic Stereotypes Over Time – a Nordic Comparison" selvitetään, miten eri ulkomailla syntyneiden ryhmiä on kuvailtu ruotsalaisessa ja suomalaisessa uutismediassa eri aikoina. Mitkä stereotypiat ovat pysyviä ja mitkä muuttuvia, entä miksi?  

Tutkimusaineistoon kuuluu vuosien 1955 ja 2020 välillä ilmestyneitä suomalaisia ja ruotsalaisia sanomalehtiä. Aineistosta etsitään koneoppimista hyödyntävällä ohjelmistolla uutistekstejä, jotka käsittelevät esimerkiksi entisestä Jugoslaviasta, Iranista, Irakista, Somaliasta, Vietnamista ja Chilestä Suomeen tai Ruotsiin muuttaneita. Näihin ryhmiin liitettyjä ilmaisuja verrataan sanoihin "ruotsalainen" tai "suomalainen", jotta esiin saadaan nostettua eri ryhmiin liittyviä stereotypioita. 

– Tutkimuksen tulokset tulevat olemaan sekä odotusten mukaisia että yllättävä. Uskomme, että myös suomalaisten ja ruotsalaisten päivälehtien välillä on eroja, hankkeen johtaja, sosiologian dosentti Moa Bursell kertoo. 

Stereotypioiden tunnistaminen voi parantaa journalismia

Tutkimuksen tuloksista odotetaan olevan hyötyä erityisesti silloin, kun tutkitaan etnisten stereotypioiden syntyä ja muutosta. Lisäksi niistä voi olla hyötyä myös esimerkiksi toimittajien koulutuksessa.

– Hankkeessa ei haluta osoittaa journalismin olevan yksin vastuussa etnisten stereotypioiden leviämisestä ja ylläpitämisestä. On kuitenkin selvää, että journalismi heijastaa yhteiskuntaa ja aikaa, jossa se toimii. Samaan aikaan journalismi vaikuttaa mielipiteisiin. Siksi on tärkeää pohtia, miten eri ryhmistä kerrotaan. Missä yhteyksissä on esimerkiksi tarpeen mainita kansallisuus? sanoo Bursell.

Kun lopulliset tutkimustulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna, tutkijoiden on otettava kantaa useisiin eettisesti arkaluonteisiin kysymyksiin.

– Samalla tavalla kuin uutismediat saattavat edistää stereotypioiden säilymistä, voi hankkeellamme olla samankaltaisia vaikutuksia. Kun tuomme esiin sitä, miten ryhmiä kuvaillaan, voimme samalla vahingossa vahvistaa stereotypioita sen sijaan, että toimisimme niitä vastaan. Toivomme, että hankkeen tulokset auttavat ymmärtämään stereotypioita entistä paremmin sosiaalisina ja muuttuvina konstruktioina. Ne kertovat enemmän uusia ryhmiä kohtaavasta yhteiskunnasta kuin ryhmistä itsessään.

Lisätietoja: 

Sosiologian dosentti ja tutkimusjohtaja
Moa Bursell
moa.bursell@iffs.se
Institutet för framtidsstudier

Hanke kuuluu Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -tutkimusohjelmaan (2021–2027), jota rahoittavat suomalaiset säätiöt ja yhdistykset Svenska litteratursällskapet i Finland, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sekä ruotsalaiset säätiöt Riksbankens Jubileumsfond ja Familjen Kamprads stiftelse.

Forskningsprojekt hjälper journalister att identifiera fördomar som förknippas med immigranter.

Forskningsprojektet ”Ethnic Stereotypes Over Time – a Nordic Comparison” undersöker hur olika grupper av utrikesfödda har skildrats i svenska och finska nyhetsmedier över tid. Vilka stereotyper är konstanta och vilka förändras, och varför är det så?

Forskningsmaterialet består av dagstidningar utgivna i Sverige och Finland mellan 1955 och 2020. Programvara som utnyttjar maskininlärning har utvecklats specifikt för syftet att söka igenom den stora datamängden och identifiera nyhetsartiklar om utrikesfödda från exempelvis forna Jugoslavien, Iran, Irak, Somalia, Vietnam och Chile. Ord som associeras med de olika grupperna jämförs med ord som associeras med orden ”svenskar” eller ”finländare”, och på det viset sållas de specifika stereotyperna för respektive grupp fram.

– Det kommer att finnas både förväntade och förvånande resultat. Vi tror också på vissa skillnader mellan de finska och de svenska dagstidningarna, säger Moa Bursell, projektledare och forskningsledare på Institutet för framtidsstudier i Stockholm.

Ökad kunskap om stereotyper kan förbättra journalistiken

Forskningsresultaten väntas framförallt bidra till förståelsen av hur etniska stereotyper uppstår och förändras. Men de kan också vara till nytta i bland annat journalistutbildning.

– Inte för att projektet identifierar journalistiken som ansvarig för spridandet och upprätthållandet av etniska stereotyper. Journalistiken reflekterar det samhälle och den tid den verkar i. Men journalistiken är samtidigt opinionsbildande och journalister behöver fundera över hur de rapporterar om utsatta grupper. I vilka sammanhang är det till exempel nödvändigt att nämna nationalitet, säger Bursell.

När de slutliga forskningsresultaten publiceras senare i år kommer forskarna att behöva ta ställning till flera etiskt känsliga frågor.

– Precis som nyhetsmedier riskerar att bidra till att stereotyper upprätthålls, finns risken att vårt projekt gör samma sak. Tal om hur grupper betraktas kan förstärka stereotyper i stället för att motverka dem. Vi hoppas att projektets resultat kommer att leda till en ökad förståelse av stereotyper som sociala, föränderliga konstruktioner som har mer att göra med samhället som betraktar de nya grupperna, än med grupperna själva. 

Mer information om projektet:

Moa Bursell, docent i sociologi och forskningsledare
moa.bursell@iffs.se
Institutet för framtidsstudier 

Projektet är en del av forskningsprogrammet Framtida utmaningar i Norden som finansieras av Svenska litteratursällskapet i Finland, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Riksbankens Jubileumsfond och Familjen Kamprads stiftelse.

Median edustajat ovat tervetulleita seminaariin (kahvit 12.30, puheenvuorot 13.30 alkaen) sekä iltatilaisuuteen (klo 16.45 alkaen). 

Paikka: Kuutio Auditorio, pohjakerros, Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki 
 
Aika: Klo 12.30 kahvit (seminaari klo 13.30); iltatilaisuus klo 16.45 alkaen 

Embargona kunta- ja aluevaaliohjelma 

Tilaisuudessa jaetaan SKALin kunta- ja aluevaaliohjelma Vahvistetaan paikallista elinvoimaa. 

Tutustu vaaliohjelmaan (linkki embargona, julkaisuvapaa 16.1. klo 15.50) 

Kaikki SKALin vaikuttamisohjelmat 

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: viestinta@skal.fi; viestintäjohtaja Heini Polamo, puhelin 040 5060 131 

Seminaariohjelma 16.1.2025 

12.30 Tulokahvit  

13.15 Tilaisuuden avaus               
Jari Välikangas, puheenjohtaja, SKAL ry  

13.30 Liikenne- ja viestintäministerin tervehdys 
Lulu Ranne, liikenne- ja viestintäministeri  

14.00 Logistista kilpailukykyä vahvistettava                      
Anssi Kujala, toimitusjohtaja, SKAL ry  

14.30 Tauko    

14.50 Uuden EU-komission linjaukset liikenteeseen 
Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen (etäyhteydellä) 

15.20 Vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen valtion toimin 
Saara Jääskeläinen, liikenneneuvos, Liikenne- ja viestintäministeriö 

15.50 SKALin kuntavaaliohjelman julkistus 
Lasse Kontiola, toimitusjohtaja, SKAL Ympäristö 

16.30 Vuoden 2024 Kuljetuskuutio-palkinnon luovutus 

16.40 Päätössanat 

16.45–19.30 Verkostoitumista, herkkuja ja musiikkia. 
Esiintymässä Heini Mielonen & Feeling Flow 

Syksyisen kauniissa auringonnousussa Kunnan liikuntaneuvonnasta mieliluontoon -hankkeen kylmäuintiryhmä on tekemässä alkulämmittelyä Tuiran uimarannalla. Toistakymmentä innokasta pulahtajaa liittyy kylmässä vedessä rauhallisesti lipuvien ankkojen joukkoon. Iloinen puheensorina täyttää rannan. Osa pulahtaa nopeasti, osa jää kiireettömästi hetkeksi veteen rauhoittelemaan hengitystään ja nauttimaan viileän veden virkistävästä vaikutuksesta. Takaisin pukuhuonetta kohti kävellessä palaute osallistujilta on samansuuntaista; ”Olipa ihanan virkistävää!” ja ”Tuntuipa mahtavalta!”.

Kiireetön hetki nopeatempoiseen arkeen

Ohjaaja Maarit kertoo, ettei Tuiran uimarannalla koskaan tarvitse yksin pulahtaa. Kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Suomen Ladun vuonna 2021 teettämän tutkimuksen mukaan talviuintia harrastaa vuosittain 13 % aikuisista suomalaista ja 9 % haluaisi kokeilla sitä (Suomen Latu, 2024). Pulahdus itsessään on myös hyvin lyhytkestoinen ja sen voi siksi helpommin ujuttaa osaksi kiireistäkin arkea.

Mikä saa osallistujat kerta toisensa jälkeen palaamaan kylmäuinnin pariin?

Mielipulahdus-ryhmämme osallistujilla ei suurilta osin ole aiempaa kokemusta kylmässä vedessä uimisesta. Suurin osa osallistujista aikoo jatkaa harrastusta säännöllisesti. Osa kertoo ryhmän loppupalautteessa kroonisten kiputilojen helpottaneen, osalla unenlaatu on parantunut. Molemmat vaivat vaikuttavat luonnollisesti myös mielialaan. Kylmäaltistuksen tiedetään myös lievittävän esimerkiksi vaihdevuosioireita ja kuukautiskipuja (Campbell, 2024). Osa kertoo, että vesi ikään kuin karkottaa arkipäiväisiä huolia ja murheita ja tuo läsnäolevaksi hetkeen. Vahvoja kokonaisvaltaisia vaikutuksia siis! Ja mikä voikaan olla kylmäpulahduksen ennaltaehkäisevä vaikutus ajatellen esimerkiksi mielenhyvinvointia.

Kylmäuinnin monipuoliset hyödyt

Kelan tilastojen mukaan mielenterveyden häiriöt ovat jo suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava syy, koska työelämä on muuttunut jatkuvasti kognitiivisesti kuormittavammaksi. Kaikki mielenterveyden häiriöt eivät kuitenkaan johdu työstä, vaan myös työn ulkopuolisesta kuormituksesta. Sitä voivat nykyään aiheuttaa esimerkiksi ahdistus sodasta Euroopassa ja ilmastonmuutoksesta, huoli taloudellisesta pärjäämisestä tai haasteet yhdistää työ- ja perhe-elämä (KELA, 2023).

Suomessa toteutettu pilottitutkimus kylmäuinnin vaikutuksista mielenterveyteen taas osoitti tutkimukseen osallistuneiden masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden vähentyneen ja koetun mielialan nousseen merkittävästi kylmäuinnin avulla (Suomen Latu, 2023). Mielenhyvinvointiin pyritään positiivisesti vaikuttamaan myös Mieliluontoon -hankkeessa, jossa luontoliikunnan eri muodot ovat tarkastelun alla sekä luontoliikuntaryhmissä, että yksilöohjauksissa.

Talviuimarin muistilista:

• Ota aina kaveri mukaan pulahtamaan tai hakeudu suositulle talviuintipaikalle, jossa et ole yksin. Tällöin pulahdus on sinulle turvallisempaa.
• Muista alkulämmittely ennen kylmään veteen pulahdusta.
• Pidä päässä pipoa. Kokemuksesta voit tehdä miellyttävämmän myös pukeutumalla uintitossuihin. Saatavissa on myös neopreenikäsineitä pitämään kädet lämpimämpänä.
• Keskity rauhalliseen hengitykseen. Kylmässä vedessä olet läsnä kehon ja mielen tuntemuksissa ja huomaat ehkä arkisten asioiden kaikkoavan mielestä, kun keho viestii kylmäshokista. Vedessä ei tarvitse oleilla kauaa, lyhytkin pulahdus tuo positiivisia vaikutuksia.
• Pulahduksen jälkeen huomaat hengityksen tasaantuvan, kehon rentoutuvan ja lämmön palaavan. Syke ja verenpaine palautuvat stressittömään tilaan. Lihasvärinä kertoo kehon lämmöntuotannon aktivoitumisesta. Tulet tietoisemmaksi mielihyvähormonien vaikutuksesta ja saatat tuntea mahdollisten kiputilojen lieventyvän
• Pukeudu lämpimästi ja halutessasi nauti lämpimästä juotavasta.

Artikkelin kirjoittaja on ODL:n hankkeen projektipäällikkö Katariina Porthan. Kunnan liikuntaneuvonnasta mieliluontoon -hankkeen tavoitteena on lisätä mielenhyvinvoinnin haasteita kohtaavien työikäisten luonnossa liikkumista ja näin edistää heidän hyvinvointiaan ja terveyttään. Hanke toteutetaan 1.3.2024–30.9.2026. Se saa Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta. 

Lisätietoja:
Katariina Porthan, projektipäällikkö, ODL
katariina.porthan@odl.fi
p. 050 320 5631

Lähteet:

Campbell, D. (2024). Cold-water swimming eases menopause and menstrual symptoms, study finds. The guardian. https://www.theguardian.com/society/2024/jan/25/cold-water-swimming-eases-menopause-and-menstrual-symptoms-study-finds

Suomen Latu (viitattu 10.10.2024)  https://www.suomenlatu.fi/ulkoilu/talviuinti/tietoa-ja-historiaa-talviuinnista.html

Suomen Latu (8.12.2023) https://www.suomenlatu.fi/etusivu/kylmauinnista-apua-mielenterveyteen.html

KELA (23.11.2023) https://www.kela.fi/ajankohtaista/5806579/perinteisten-kansantautien-osuus-pitkista-sairauspoissaoloista-on-enaa-kolmasosa-aiemmasta

Yrittäjien työttömyys pysyi menneenä vuonna matalana. Yrittäjäkassan jäsenten työttömyysaste vuonna 2024 oli alle 3 prosenttia. Myös vuonna 2023 vastaava luku jäi alle 2,5 prosenttiin. Korkeimmillaan vuoden 2024 työttömyysaste oli lokakuussa 2,7 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2,4 prosenttia. 

– Vaikka työttömyysaste kasvoi prosentuaalisesti viime vuoden aikana hieman, ei työttömien määrä juuri noussut. Itse asiassa tämän vuoden 2,7 % työttömyysaste on yllättävänkin matala, kun sitä vertaa maan taloustilanteeseen tai uutisoituihin konkurssimääriin, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.  

– Maksoimme etuuksia noin 1300 jäsenellemme 11,7 miljoonalla eurolla. Edellisenä vuonna etuutta sai 1287 jäsentä yhteensä 10,7 miljoonan euron edestä. 

Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua muutoksiin ja kriiseihin.  

– Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoimintansa ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii. 

Myös tänä vuonna työttömyyden odotetaan pysyvän kohtuullisen matalana.