Skanssinmäen harju, yksi Turun seudun harvoista hiekkaharjuista, oli soranottopaikkana 1970-luvulle asti. Sittemmin alue on pääosin umpeenkasvanut, mutta nyt sitä kehitetään osana Euroopan ensimmäistä biodiversiteettipuistoa. Alueen palauttaminen paahdeympäristöksi edellyttää tiheän puuston harventamista, jotta saadaan lisää valoa ja paahteisuutta.

Paahdeympäristöt, kuten hiekkaharjujen etelärinteet ja sorakuopat, ovat tärkeitä mutta uhanalaisia elinympäristöjä. Palauttamalla rinteen  valoisuuden, tuetaan uhanalaisten paahdekasvien, kuten nuokkukohokin ja neidonkielen, kasvua. Tämä houkuttelee myös lämmössä viihtyviä perhosia ja muita harvinaisia hyönteisiä paikalle. Komeimmat, muun muassa yli 100-vuotiaat männyt, jätetään ihastuttamaan alueella liikkuvia. Työt aloitetaan joulukuun aikana ja niitä tehdään aina vuoden 2025 syyskuuhun saakka, lintujen pesimärauha huomioiden. Tulevan kolmen vuoden aikana Skanssissa kokeillaan useita erilaisia monimuotoisuutta lisääviä luonnonhoitomenetelmiä.

Lahopuu on pääosassa luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä

Kun alue avataan paahdeympäristöksi, saadaan puistoon samalla kipeästi kaivattua lahopuuta. Kuluneina vuosina Skanssin metsiä on käsitelty jonkin verran, mikä ilmenee esimerkiksi lahopuiden puuttumisena. Vähäinen lahopuun määrä metsissä on keskeinen syy satojen metsälajien uhanalaistumiselle. Luonnonmetsissä jopa neljännes puustosta on ollut kuollutta puuta, joka tarjoaa elintärkeän elinympäristön noin 5 000 metsälajille. Talousmetsissä tämä osuus jää usein alle viiteen prosenttiin. Lahopuuta hyödyntävät eliöt ovat erikoistuneet tiettyihin olosuhteisiin.

—  Lahopuu on elävän metsän perusta, joka tukee tuhansien lajien elämää ja rikastuttaa ekosysteemiä. Turun biodiversiteettipuistossa huolehdimme lahopuun määrästä ja monimuotoisuudesta ja haluamme tuoda sen merkityksen kaupunkilaisten tietoisuuteen, kertoo metsätalousinsinööri Timo Vahala, joka vastaa alueen metsätöistä.

Skanssin harjun metsissä on paljon riukuuntuneita mäntyjä sekä samanikäistä puuta. Tulevan talven aikana alueen metsiin hakataan pienaukkoja, joissa jätetään lahopuuta ja annetaan lehtipuiden kasvaa. Osa puista myös kaulataan, jolloin ne kuolevat vähitellen pystyyn ja tarjoavat elinympäristön lahopuuta hyödyntäville lajeille. Lisäksi alueelle siirretään harvinaisia kääpiä yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

Koirapuisto osana luonnon monimuotoisuustyötä

Puistoon rakennetaan lähiseudun koiran omistajien iloksi koirapuisto. Puiston rakentamisen vuoksi kaadettavat puut jätetään lahoamaan sekä alueelle tehdään tekopökkelöitä, jotka tarjoavat tärkeää pystylahopuuta. Lisäksi alueella pilotoidaan ympäristöystävällisiä Dark Sky -valaisimia, jotka minimoivat valosaasteen haitat eliöstölle.

Puiston laidalle, koivikon keskelle, rakennetaan aukio lintujen ja luonnon tarkkailuun. Vanhoista puunrungoista valmistetaan pöllipenkkejä, ja alueelle rakennetaan polku, joka yhdistyy tulevaan keskuspuistoon. Samalla alueella kokeillaan uhanalaisten kääpien ymppäämistä koivuihin.

Kohti elinvoimaisempaa tulevaisuutta

Skanssin biodiversiteettipuiston tavoitteena on luoda alue, joka palvelee sekä luonnon että asukkaiden tarpeita. Puisto tarjoaa tilan oppia luonnosta, virkistäytyä ja seurata monimuotoisuuden rikastumista lähietäisyydeltä.

—  Ymmärtämällä, kuinka lahopuu ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa kodin uhanalaisille lajeille, voimme kaikki yhdessä edistää vastuullista suhtautumista metsien suojeluun, Vahala painottaa yhteistyön merkitystä.

Skanssin biodiversiteettipuisto on osa Urban Biodiversity Parks -hanketta, jossa kehitetään ja testataan aktiivisin keinoin luonnon monimuotoisuuden edistämistä kaupunkioloissa. Hanke on saanut rahoitusta European Urban Initiative – Innovative Actions (EUI-IA) -rahoitusohjelmasta. Hankekumppanit: Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Villi Vyöhyke ry, Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy, Blokgarden Oy ja Valonia.

Lisätietoja 19.12. asti:
Selina Raunio, Urban Biodiversity Parks -hankekoordinaattori
p. 044 907 4340, selina.raunio@turku.fi

Iholla-kamera toimii välittäjänä katsojan ja päähenkilön välillä ja on mukana niin päähenkilöiden ilon ja onnen hetkissä kuin musertavimmassa surussa ja ahdistuksessa. Uudella kaudella sarjassa nähdään purjehtija, yrittäjä Joel Harkimo, tanssija, yrittäjä Chachi Hildén, tanssitaiteilija, Kansallisbaletin 1. solistitanssija, koreografi Atte Kilpinen sekä vuorikiipeilijä, kestävyysurheilija Lotta Hintsa. Päähenkilöt kuvasivat ohjelmassa nähtävän materiaalin kevättalvella ja alkukesästä 2024. 

Iholla-sarjassa katsoja pääsee tilanteisiin, joissa päähenkilö on aidosti läsnä. Mitä oopperan takatiloissa tapahtuu juuri ennen lavalle menoa, kun ensi-iltajännitys valtaa tanssijat? Miltä tuntuu esittää jotakin niin henkilökohtaista, että hädin tuskin pystyy siitä itse puhumaan, mutta teoksen kuitenkin näkevät tuhannet ihmiset? 

Katsoja kulkee rinnalla, kun päähenkilö kertoo ensimmäistä kertaa ääneen hyväksikäytöstä, jota on kokenut. Katsoja kulkee rinnalla, kun kiivetään tuhansien metrien korkeuteen - miltä maailma sieltä näyttääkään? Katsoja on mukana, kun päähenkilö kertoo pelkäävänsä, että joku voi tuhota hänen koko uransa. 

Katsoja on läsnä, kun vielä syntymättömän vauvan sukupuoli paljastuu ja kun pari viettää ensimmäistä hääpäiväänsä. Katsoja on läsnä, kun päähenkilö tapaa toisella puolella maapalloa asuvan ystävänsä pitkästä aikaa tai kun raukeana aamuna päähenkilö herää rakkaansa vierestä.

Joel Harkimo, 34
purjehtija, yrittäjä

Joel Harkimo on valmistautumassa elämänsä koitokseen, vuonna 2026 tapahtuvaan Golden Globe Race -purjehduskilpailuun, jossa purjehditaan yksin maailman ympäri. Isänsä jalanjäljissä kulkeva Jolle ei pääse edes valmisteluvaiheessa helpolla. Kuinka yhdistää parisuhde sekä unelma itsensä voittamisesta vaarallisessa kilpailussa?

Erittäin perhekeskeinen Jolle saa tukea niin vanhemmiltaan ja veljiltään kuin vaimoltaan Janni Hussilta. Joel osallistuu yhdessä veljensä Leon kanssa hyväntekeväisyysprojektiin ajamalla rintamalle meneviä autoja Ukrainaan. Joel kertoo ohjelmassa myös unelmastaan, joka on purjehduskilpailuakin suurempi. Kun on elänyt lähes koko elämänsä julkisuuden linssin alla, voi joutua kohtaamaan elämässään arkipäiväisiäkin asioita hiukan eri tavalla.

Chachi Hildén, 28 
tanssija, yrittäjä

Los Angelesista Suomeen neljä ja puoli vuotta sitten muuttaneella Chachi Hildénillä on pyöritettävänään uusperhe, johon kuuluu aviomies Jukka Hildénin lisäksi parin kaksi yhteistä lasta sekä vuoroviikoin kaksi lasta miehen aiemmasta liitosta. Nyt Chachi odottaa kolmatta omaa lastaan eli pariskunnan viidettä lasta. Lisäksi isossa talossa pyörivät perheen kolme huskya. Hulinaa siis riittää, mutta Chachi ei ole jättänyt omaa intohimoaan tanssia ja siihen liittyviä haaveitaan. 

Chachi on päättänyt kohdata lapsuuden traumat ja avaa ensimmäistä kertaa sitä, mitä silloin on tapahtunut. Chachi, joka on julkisuudessa totuttu näkemään iloisena ja energisenä, paljastaa Iholla-ohjelmassa itsestään täysin uusia puolia.

Atte Kilpinen, 28
tanssitaiteilija, Kansallisbaletin 1. solistitanssija

Upeaa tanssijanuraa sekä Suomessa että maailmalla luova Atte Kilpinen pääsi kansallisbalettiin ilman varsinaista balettikoulua. Taiteilijalla on monta rautaa tulessa, kun kansallisbalettien sooloesitysten lisäksi hänellä on edessä muun muassa oman henkilökohtaisen teoksen Kohtauksia punaisesta jumalasta ensi-ilta. Teoksessa Atte käsittelee mukanaan kantamaansa surua.

Balettitanssijan ura on elämäntapa, jonka raadollisuus paljastuu silottelematta myös katsojille. Kiivastahtisen työrupeaman aikana Atte juoksee oopperalta Musiikkitalolle ja takaisin, mutta tästä huolimatta hän ehtii myös nähdä ystäviään ja kumppaniaan. 

Elämänilo ja aitous huokuvat tanssijasta, joka toteaa, että elää nyt todeksi niitä haaveita, joista pieni Atte joskus haaveili. Aten suurin haave siintää tulevaisuudessa: mahdollisuus kasvattaa omaa lasta. 

Lotta Hintsa, 35
vuorikiipeilijä, kestävyysurheilija

Vuorikiipeilijä, seikkailija, kauppatieteiden maisteri ja missi. Lahjakas ja määrätietoinen Lotta Hintsa kulkee omia polkujaan eikä suostu perinteisiin muotteihin. Lotalla on takanaan vaikea vuosi. Hän toipuu useista loukkaantumisista, terveyshaasteista sekä kiipeilyonnettomuudessa saamastaan aivovammasta. Perinteisiä rajoja rikkovan naisen rajoja on myös rikottu isosti. 

Lotta on mukana New York Timesin artikkelissa, joka käsittelee naisiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä vuorikiipeily- ja ulkoilualalla. Lotan mukana mennään korkeille vuorille ja sukelletaan syviin vesiin. Lotta, joka on tottunut olemaan vahva antaa nyt itselleen luvan olla myös heikko. Onneksi rinnalla on tukijoita, muun muassa Lotan siskot sekä poikaystävä Sebastian Rejman. 

Jaksot 1–3

Jakso 1: Kohti unelmia

Sarja alkaa! Vuorikiipeilijä Lotta Hintsa valmistautuu ensimmäiselle kiipeilyreissulle Nepalissa edellisenä vuonna sattuneen onnettomuuden jälkeen. Kiipeilykamojen seasta löytyy yllätyksiä. Balettitanssija Atte Kilpinen tekee poikaystävälleen ja Sami Sykölle blinejä. Tanssija Chachi Hildén viettää perheineen hiihtolomaa. Hiihtoloma on entiselle texasilaiselle täysin uusi konsepti. Purjehtija Joel Harkimo harjoittelee yksinoloa erämaamökillä. Yksinolo on asia, jota Joel jännittää eniten tulevan yksinpurjehduksen aikana.

Jakso 2: Shakkia, ei venäläistä rulettia

Lotta matkustaa Chileen kiipeilyreissulle. Hän kertoo ajatuksiaan kiipeilyn vaaroista ja mitä ajattelee kuolemasta. Atte harjoittelee Draculan ensi-iltaa varten ja kertoo balettimaailman raadollisuudesta. Hän tapaa vanhoja tanssikavereitaan ja muistelee, kuinka tanssi ensimmäistä kertaa koroilla. Chachin perhe sairastaa. Chachilla on vielä pitkä matka raskautta edessä.

Jakso 3: Tuuli yltyy

Joel matkustaa hakemaan tulevaa kisavenettä Ranskasta ja edessä on kiivas puunaaminen ja pakkaaminen ennen kuin siirtopurjehdus kohti Suomea voi alkaa. Lotan matka saa yllättävän käänteen, kun mutavyöry sulkee tien eikä seurue pääse poistumaan basecampiltä Chilessä. Chachi saa aamuyllätyksen mieheltään. Hän kertoo, mikä on paikka, jossa hän saa omaa aikaa.

Iholla MTV Katsomossa ke 22.1. alkaen. Jaksoja julkaistaan maksutta kolme kerrallaan keskiviikkoisin. MTV Katsomo+ -tilauksella seuraavan viikon jaksot ennakkoon.  

Iholla-ohjelman MTV:lle tuottaa ITV Studios Finland.

Facebook, Instagram, TikTok ja X:
@mtvkatsomo
#iholla

Lisätietoja:

Kuvat ja esikatselut: MTVPressi.fi
MTV, ohjelmaviestintä: Heini Nieminen, heini.nieminen@mtv.fi, 044 351 5059
MTV, vastaava tuottaja Maria Vanninen, maria.vanninen@mtv.fi, 040 839 6363
ITV, vastaava tuottaja Heidi Munkberg, heidi.munkberg@itv.com, 044 7873398

Työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille 2025 alussa. Tammikuusta alkaen työllisyyden viranomaispalveluista vastaa Pohjois-Karjalan työllisyysalue, jonka vastuukuntana toimii Joensuun kaupunki. Joensuun kaupungin työntekijöiksi siirtyy uudistuksessa valtiolta noin 150 henkilöä.

Pohjois-Karjalassa varauduttu digihaasteisiin

TE-uudistus on mittava digi- ja henkilöstöuudistus. Pohjois-Karjalan työllisyysalueella on noin 20 000 asiakasta, ja erilaisten maksatus- ja asiakkuusjärjestelmien siirto vaatii tarkkuutta.

Asiakkaiden palvelut ja asiointikanavat löytyvät jatkossakin Työmarkkinatorilta, jota hallinnoi KEHA-keskus. Uusia digitaalisia rajapintoja on kuitenkin jouduttu rakentamaan kuntien ja valtion välille.

Vuodenvaihteessa toiminnassa on tiedossa käyttökatkoja, kun tietoja siirretään uusiin järjestelmiin. Ajalla 30.12–2.1. sähköinen asiointi ei välttämättä onnistu. Siirron vuoksi myös maksatuksissa ja lausuntojen antamisessa voi ilmetä viivästyksiä.  

- Olemme suunnitelleet siirron hyvin ja varautuneet erilaisiin digihaasteisiin. Tulee kuitenkin muistaa, että samalla myös suuri määrä asiantuntijoita vaihtaa työnantajaa, joten katkokset ja häiriöt asioiden hoitamisessa ovat mahdollisia. Toivomme kärsivällisyyttä, jos asiakaspalvelu ruuhkautuu alkuvuodesta, toteaa Pohjois-Karjalan työllisyysalueen johtaja Riikka Vartiainen.  

Työnhakijaksi voi ilmoittautua ennakkoon

Mikäli tietää, että on jäämässä työttömäksi tai työnhakuun tulee alkuvuonna muutoksia, voi ilmoituksen tehdä ennakkoon Työmarkkinatorin asioinnissa. Näin etuuksien maksuun ei tule katkosta.

Työllisyyden viranomaispalvelujen asiakaspalvelu voi olla alkuvuodesta ruuhkainen henkilöstön perehdyttämisen vuoksi. Näin ollessa asiakkaita pyydetään jättämään yhteydenottopyyntö Työmarkkinatorin asioinnin kautta. Asiakastapaamiset aloitetaan loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. Mahdollisista häiriöistä ja muutoksissa palveluissa tiedotetaan kuntien verkkosivuilla ja Työmarkkinatorilla.  

Joensuussa työllisyyden viranomaispalvelut sijaitsevat Carelicumissa, jossa toimii myös Luotsi Joensuu sekä International House Joensuu.

Lukiolaisten ja nuorisovaltuustojen jäsenien näkemyksiä ilmastotyöstä on kerätty marraskuusta alkaen Juuassa ja Kiteellä. Kyseessä on kuntien ilmastotyön kehittämiseen tähtäävän Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -hankkeen toteuttama nuorisopilotti, jonka kautta juukalaisilla ja kiteeläisillä nuorilla on harvinaislaatuinen mahdollisuus vaikuttaa kotikuntansa ilmastotyöhön.

- Pilotti lisää nuorten osallisuutta kunnallisessa ilmastotyössä, kertovat hankkeen työntekijät Heidi Tiainen ja Juho Väkeväinen

Nuorisovaltuustot ovat ideoineet toimenpiteitä kotikunnissaan valmisteilla oleviin ilmastosuunnitelmiin. Nuorilta on saatu näkemyksiä muun muassa koulujen ilmastotyön kehittämiseen. Ilmastosuunnitelmat hyväksytään aikanaan kunnanvaltuustoissa. Lisäksi nuorisovaltuustot ovat saaneet edustajansa kunnissa ilmastotyötä koordinoiviin Hinku- työryhmiin.

 Valokuvia ilmastonmuutoksesta nuorten silmin

Juuan ja Kiteen lukiolaiset ovat perehtyneet kuvaamataidon tunneilla valokuvaukseen yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona. Lukiolaiset ovat ottaneet ilmastoaiheisia valokuvia, joita esitellään tammikuussa nuorten ilmastoaiheisessa valokuvanäyttelyssä "Maapallo pulassa". Kuvissa käsitellään ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia Pohjois-Karjalassa sekä tarjotaan näkemyksiä mahdollisista ratkaisukeinoista.

- Pyysimme nuoria kuvaamaan arkeaan ja tarkastelemaan kotipaikkakuntaansa ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Esimerkiksi miten ilmastonmuutos on vaikuttanut tai vaikuttaa luontoon, ihmisiin ja yhteiskuntaan, Heidi Tiainen kertoo.

Näyttelyn avajaisia vietetään Juuan liikunta- ja kulttuuritalon aulassa keskiviikkona 15.1.2025 klo 15 ja Kiteellä lukion aulassa keskiviikkona 22.1.2025 kello 15. Näyttelyt ovat nähtävillä molemmissa kunnissa tammikuun loppuun saakka.

Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -hankkeen kautta pyritään tukemaan maakunnan Hinku-tavoitteen, eli 80 % päästövähennystavoitteen saavuttamista edistämällä ilmastotyötä kunnissa ja yrityksissä. Hankkeelle on myönnetty 440 129 euron tuki Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Lisätiedot: Ilmastokoordinaattori Heidi Tiainen, Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -hanke, heidi.tiainen@pohjois-karjala.fi

Kuva: Juuan lukion oppilaan Sara Surakan ottama ilmastoaiheinen valokuva "Jälki".

Väylävirasto on asettanut talven 2024–2025 ensimmäiset avustusrajoitukset Tornion, Kemin, Oulun, Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan satamiin. Jäänmurtoavustusta rajoitetaan siis aluksiin, jotka ovat minimissään suomalais-ruotsalaisessa jääluokassa II ja kantavuudeltaan vähintään 2 000 tonnia. Nyt asetettu rajoitus astuu voimaan 21.12.2024, kuukautta myöhemmin kuin viime talvena. Ensimmäinen jäänmurtaja on myös pyydetty operointiin, Kontio saapuu viikonlopuksi varmistamaan liikennettä Perämerellä.

”Toistaiseksi jääpeite on ohutta, ja sään ennustettavuus on heikkoa. Pakkasten jatkuessa jääpeite kasvaa paksuutta, mutta tuulen kääntyessä etelään saattaa väylille muodostua sohjovyö. Kummatkin skenaariot aiheuttavat kauppa-aluksille kiinni jäämisen riskin”, kertoo merenkulun asiantuntija Tuomas Taivi Väylävirastosta.

Ennen kuin Arctian Kontio saapuu Perämerellä loppuviikosta, liikennettä avustetaan Väyläviraston sopimushinaajien avulla, viime yönä suoritettiin jo ensimmäinen avustus Tornion väylällä.

”Sääolosuhteita ja jään muodostusta tarkkaillaan Ilmatieteen laitoksen tuottaman tiedon ja ennustepalvelun avulla. Tärkeitä ja arvokkaita ovat myös luotsien tekemät jääraportit havaintojen perusteella – yhteistyöllä talvimerenkulusta tulee kustannustehokasta. Jäänmurtokapasiteettia lisätään ja rajoituksia nostetaan tarpeen mukaan”, jatkaa Tuomas Taivi.

Väylävirasto asettaa tulevanakin talvena avustusrajoituksia satamiin jäätilanteen mukaan samoilla periaatteilla kuin edellisinäkin talvina, ja sovellettava rajoituspolitiikka on yhteinen Ruotsin kanssa. Väyläviraston käytössä on hinaajien lisäksi merellä Arctian yhdeksän jäänmurtajaa sekä Alfons Håkansin Zeus of Finland ja puskija Calypson ja irtokeula Saimaan yhdistelmä.

Saimaalla avustustoimintaa on jo viikon verran toteutettu järven sisäisenä. Avustuksia tehdään raakapuuliikenteen edellyttämässä määrin, kuten viime talvena.

Jäänmurto varmistaa Suomen tavarakuljetukset

Väylävirasto vastaa talvimerenkulun viranomais- ja tilaajatehtävistä, valtakunnallisesta koordinoinnista ja päättää satamien avustusrajoituksista. Palvelutuottajat ylläpitävät jäänmurtokalustoa ja tuottavat Väylävirastolle jäänmurtopalvelua, jonka avulla varmistetaan turvallisuus ja palvelutaso elinkeinoelämän merikuljetuksille. Koska Suomen tavarakuljetuksista 95 % kulkee meritse, on ympärivuotinen meriliikenne välttämätöntä.

Kokonaisuudessa erittäin tärkeää on myös yhteistyö, naapurimaiden kanssa sovitaan jäänmurtajakapasiteetin yhteiskäytöstä ja kotimaisten toimijoiden kanssa tapahtuva saumaton yhteistyö mahdollistaa sujuvan kauppamerenkulun. Suomi ja Ruotsi tekevät tiivistä yhteistyötä Pohjanlahdella, jäänmurtolaivastoa operoidaan tarveperusteisesti yhtenä laivastona.

Väyläviraston palvelulupauksen mukaan jäänmurtajien apua saa keskimäärin neljän tunnin sisällä. Jäänmurtajat eivät kulje ainoastaan satamiin johtavilla väylillä, vaan avomerelläkin, jossa yleensä kaikkein haastavimmat ja liikkuvat jääolosuhteet vallitsevat, avustetaan lukemattomia aluksia. Talvimerenkulun kustannukset ovat noin 70 miljoonaa euroa vuodessa, sillä kaikki Suomen satamat jäätyvät normaalitalvina.

Tietoa avustus- ja jäätilanteesta (baltice.org)

Talvimerenkulku-sivustolta löytyvät mm. talvimerenkulun ohjeistus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (vayla.fi)

Lisätietoja:

merenkulun asiantuntija Tuomas Taivi, p. 029 534 3328 tai etunimi.sukunimi@vayla.fi

Winda Energy Oy hakee suunnittelutarveratkaisua teollisen mittakaavan aurinkovoimalan rakentamiseksi. Hankealue sijaitsee Uimaharjun taajaman pohjoispuolella, noin kahden kilometrin päässä Uimaharjun keskustasta. Etäisyys lähimmistä asuinrakennuksista on yli 300 metriä. Hankealue on kooltaan noin 149 hehtaaria ja sen keskimääräinen sähköntuotanto noin 104,2 GWh vuodessa.

– Voimalan tuotto vastaa noin 7,5 prosenttia Joensuun vuoden 2023 sähkönkulutuksesta, joten se on merkittävä lisä Pohjois-Karjalan sähköntuotantoon. Toivottavasti vastaavat investoinnit tuovat toteutuessaan myös motivaatiota kantaverkon vahvistamiselle tulevaisuudessa, tuumii Joensuun kaupungin maankäytön suunnittelija Patrik Hämäläinen.

Selvitetyt luontokohteet rajattu voimalan ulkopuolelle

Aurinkopaneeleita tulee olemaan yhteensä noin 168 000. Rakentamisen olennaiset vaiheet ovat komponenttien, eli telineiden ja paneelien pystytys sekä vaadittavat sähkökytkennät. Verkkoliitäntää varten aurinkovoimalalle rakennetaan 110 kV voimajohdon yhteyteen sähköasema, jolle sähkö siirretään aurinkovoimalan muuntamoilta maakaapelein. Lisäksi rakennetaan tarvittavat huoltotiet sekä aitauksia.

Syksyn aikana on valmistunut hanketta varten laaditut luontoselvitykset ja arkeologinen inventointi. Luontoselvityksessä löytyneitä luontokohteita on rajattu voimala-alueen ulkopuolelle. Esimerkiksi Honkalammelle ja siitä lähteville puroille on jätetty suoja-alueet, ja alueelle jätetään myös ekologisia käytäviä. Lisäksi voimalan ilmastovaikutuksia on arvioitu ilmastolaskurilla.

- Rakentamisvaiheessa syntyy kyllä päästöjä, mutta tämän jälkeen voimala tuottaa vuosikymmenten ajan päästötöntä sähköä, toteaa Hämäläinen.

Yleisötilaisuus Uimaharjun koululla 19. joulukuuta

Hankkeesta pidettiin ensimmäinen yleisötilaisuus 20.8.2024, jossa esiteltiin alustavia suunnitelmia ja hankkeen etenemistä. Toinen esittelytilaisuus järjestetään Uimaharjun koululla torstaina 19.12.2024 kello 18 alkaen. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu 18.12.2024 klo 18. Kokouksen esityslistalla on muun muassa perhehoidon hoitopalkkioiden ja kulukorvausten indeksitarkistukset sekä omaishoidon tuen hoitopalkkiot ja sijaishoitopalkkiot 1.1.2025 alkaen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 22.11.2024 ohjeen perhehoidon palkkioista ja korvauksista sekä niihin tehtävistä indeksikorotuksista 1.1.2025 lähtien. Perhehoitolain mukaista hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Se perusteella vähimmäismääräiset hoitopalkkiot nousevat 1.1.2025 lukien vuoden 2024 tasosta 2,2 prosenttia.

Perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä vuonna 2025 on 944,34 euroa. Jos hoitopalkkio on toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suurempi tai pienempi, tulee hoitopalkkiota korottaa indeksitarkastuksen takia 1.1.2025 lukien 2,2 prosenttia. Aluehallitukselle esitetään, että se vahvistaa ikääntyneiden perhehoidon sekä lasten ja nuorten perhehoitoon liittyvät palkkiot ja korvaukset 1.1.2025 alkaen.

Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa. Lain mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Tuolloin omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2025 lukien 472,15 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 944,31 euroa kuukaudessa.

Sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden päättää hyvinvointialue. Hoitopalkkioiden noin 2,2 prosentin korotus 1.1.2025 lukien koskee myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioita. Aluehallitukselle esitetään, että se vahvistaa 1.1.2025 alkaen indeksitarkastuksen 2,2 prosenttia omaishoidon tuen hoitopalkkioihin ja sijaishoidon palkkioihin.

Lisäksi aluevaltuuston esityslistalla 18.12.2024 on myös muun muassa Kiinteistö- ja toimitilastrategiset tavoitteet ja linjaukset 2025–2029, Tuoteluettelo ja hinnasto 2025, pelastustoimi ja turvallisuuspalvelut, Pohjois-Savon hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2025, Pohjois-Savon hyvinvointialueen alustava investointisuunnitelma 2026–2029 sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen talouden toteuma tammi-marraskuu 2024.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Koulujen oppilaat ja opiskelijat ovat pian ansaitun joululoman vietossa, kun ensimmäistä lomapäivää vietetään perjantaina 20.12. Myös monet perheen pienemmätkin sisarukset pääsevät nauttimaan yhteisistä lomailuhetkistä. Tekemistä lomalle löytyy kotikulmilta Tuusulasta. Katso vinkkimme ja nauti lomailusta!  

Talviliikunta on mahdollista joka säässä 

Säät voivat vaihdella joululomalla runsaastikin, mutta se ei haittaa ulkoilusta nauttimista. Lähimetsät, virkistysalueet ja ulkoliikuntapaikat tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia. Pue lämpimästi päälle ja ota eväät matkaasi, niin mukava lomapäivä on taattu! 
 
Jos saamme iloksemme runsaammin lunta, tutustu hiihtomahdollisuuksiin. Latuverkostoa löytyy kaikista Tuusulan kuntakeskuksista sekä jäätilanteen salliessa myös Tuusulanjärveltä. Katso latutilanne osoitteesta tuusula.fi/hiihtoladut. 
 
Jos nautit luistelusta, katso luistelukenttien tilanne osoitteesta tuusula.fi/ulkojaat. Muista myös jäähalleilla tarjolla olevat maksuttomat yleisöluisteluvuorot, joissa osassa pääset pelaamaan myös mailojen kera. Luisteluvuorot löydät osoitteesta tuusula.fi/jaahallit.   

Vauhdin hurmasta pääsee nauttimaan lumien aikaan pulkkamäessä. Tuusulan ylläpitämät pulkkamäet löytyvät Jokelan Notkopuistosta ja Tuusulan urheilukeskuksesta. Muistathan, että myös lähiluonto tarjoaa mukavia mäenlaskupaikkoja.  

Jos sää ei suosi ulkona liikkumista tai kaipaat sisäliikunnan pariin, muista myös Tuusulan urheilukeskuksen sisäliikuntamahdollisuudet.    

Talvinen luonto tarjoaa parastaan   

Tuusulanjärven itärannalla sijaitsevan Fjällbon puiston kallionlaelta avautuvat näkymät talviselle järvelle. Puiston rannasta löytyvä laituripaviljonki tarjoaa mahdollisuuden hengähdystauolle talviliikunnan lomassa. Puistossa voi nauttia myös eväsretkestä nuotiopaikan äärellä. Huomaa, että puistoalueella ei ole talvikunnossapitoa. Tutustu Fjällbon puistoon Virkistyspuistot-sivulla.  

Sarvikallion virkistysalue on toinen oivallinen talvinen koko perheen retkikohde Tuusulanjärven alueella. Alue sopii koko perheen retkeilyyn. Sarvikallio laen maisemissa on mukava viettää nuotiohetki makkaraa paistaen ja lämmintä juomaa nauttien. Lue lisää Sarvikallion virkistysalueesta osoitteesta uuvi.fi/fi/kohde/sarvikallio/.   
   
Tuusulanjärven maisemien äärelle pääset myös Anttilan tilakeskuksen rannan piknik-paikalla.  
   
Ruotsinkylän tutkimusmetsät ja asuinalueiden läheisyydessä sijaitsevat lähimetsät houkuttelevat liikkumaan ja tekemään talvisia löytöretkiä luonnossa.    

Lämpimät ja viileät vedet virkistävät

Tuusulan uimahallilla on mahdollisuus nauttia uinnista ja lämpimistä löylyistä. Altaita löytyy niin perheen pienempien makuun kuin matkauinnistakin kiinnostuneille. Tunnelmallista kynttiläuintia vietetään joulun kynnyksellä maanantaina 23.12. kello 6–10. Katso uimahallin aukioloajat. 

Tänä talvena talviuinnin virkistävästä vaikutuksesta pääsee nauttimaan Hyrylän urheilukeskuksen lammella, Jokelan koulun lammella, Rusutjärven uimarannalla sekä Kellokosken joenrannalla. Kaikilta uintipaikoilta löytyy talviuimareiden käyttöön lämpimät pukeutumistilat. Tutustu talviuintipaikkoihin osoitteessa tuusula.fi/talviuinti.   

Kulttuurin nälkään piipahduksia kirjastoissa ja museoissa   

Tuusulan kirjastot ja museot kutsuvat näyttelyiden ja yhteisen tekemisen äärelle.  

Tuusulan pääkirjaston lastenosastolla voit käydä ihailemassa 30.12. saakka Marja-Leena Etelämäen hauskaa Minun eläimeni -keramiikkanäyttelyä. Tauluseinällä on esillä Sampo Mäkelän upeita kaupunkiaiheisia akvarelleja Kaupungissa on kauneutta -näyttelyssä ja lehtisalin ikkunoita koristavat Tuusulan valokuvaajat Ry:n vuosinäyttely, jossa on esillä vaikuttavia valokuvia tämän vuoden varrelta. Kellokosken kirjastossa on esillä Raija Rajalan mahtava näyttely Maisemia matkan varrelta ja Jokelan kirjastossa päästään ihailemaan luontokuvaaja Jukka Pihlaisen Jokelan laulujoutsenet -valokuvanäyttelyä. Tutustu kirjaston näyttelyihin Tuusulan tapahtumakalenterissa.   
  
Kirjastossa voit myös käydä pelaamassa lautapelejä perheen tai kavereiden kanssa tai lainata lautapelin kotiin pelattavaksi. Tuusulan pääkirjaston pelihuone Epelissä taas voit pelata PlayStation 4 -pelikonsolilla ja Jokelan kirjaston Vinkkelissä Xbox-pelikonsolilla. Muista myös kirjastojen mahtavat kirjavalikoimat, joista voit lainata lomalukemista ja viettää loman mukavasti sohvannurkkaan käpertyneenä! 

Halosenniemessä ”Taiteilijakodin juhlaa ja arkea” -näyttely esittelee Pekka Halosen teoksia kotiniemen maisemista, perheenjäsenistä ja kotoisista interiööriaiheista sekä Halosille kuuluneita arkisia ja juhlavia esineitä. Museo on joulutauolla 16.–25.12., mutta avoinna tapaninpäivästä alkaen ti–su kello 12–17. 

Taiteilijakoti Erkkolassa on esillä näyttely ”Tuoppi kuohuvaa – juomakulttuuria taiteessa”, joka esittelee 1800- ja 1900-lukujen vaihteen taiteilijoiden juoma-aiheisia maalauksia ja kuvituksia. Joulutauko 16.–25.12., tapaninpäivästä alkaen avoinna ke–su kello 12–17.   

Tule mukaan tapahtumiin ja toimintaan

Joululomalla on tiedossa myös monenlaisia tapahtumia ja osallistumismahdollisuuksia. Valitse sinulle sopivimmat ja tule mukaan! 

Tuusulan nuorisotilat ovat auki joulunaikaan 23.12.2024–6.1.2025 seuraavasti – tule tapaamaan kavereita ja ohjaajia sekä osallistumaan yhteiseen puuhaan: 

• Jokelan monari on auki 10–18-vuotiaille ma 23.12., pe 27.12., ma 30.12., to 2.1., pe 3.1. ja la 4.1. kello 15–20.45 (Huom. alakouluikäisten aika loppuu kello 19).  
• Riihikallion Kertsi on auki 10–18-vuotiaille pe 27.12. kello 16–21, la 28.12. kello 17–22, pe 3.1. kello 16–21, la 4.1. kello 17–22. 
• Lahelan Terttu on auki 10–18-vuotiaille pe 3.1. kello 16–20. 
• Hyrylän nuorisotila auki to 2.1. kello 14–17 (4–6. lk) ja kello 17–20 (7. lk – 18-vuotiaat), pe 3.1. kello 15–18 (4–6. lk) ja kello 18–21 (7. lk – 18-vuotiaat). 
• Kellokosken nuorisotila on auki to 2.1. kello 16–20.45 ja pe 3.1. kello 15–18 (4.–6. lk) ja kello 18–20.45 (13–18-vuotiaat). 

Tuusulan joulupolun tapahtumat kutsuvat jouluisiin tunnelmiin. Alla on muutamia vinkkejä koko perheelle: 

• Lähde seikkailemaan Lottamuseon tonttupolulle, jossa pääset vilkaisemaan, millaisia tonttuja museon alueella asuu ja mitä kaikkea he puuhailevat! Lottamuseo ja Lottakanttiini hiljentyvät joulutauolle 23.12.–2.1. Tonttupolkuun voi tutustua koko joulutauon ajan aina loppiaiseen saakka. Katso lisätiedot Lottamuseon verkkosivuilta. 
  
• Jokelan tiilitehtaalla vietetään osana Jokela 150 vuotta -juhlavuoden kokonaisuutta Tuomaanpäivän joulupolkua lauantaina 21.12. kello 16–18. Tapahtumassa paljastetaan tiilitehtaan muistolaatta sekä nautitaan joulupuurosta ja lämpimästä mehusta monenlaisen yhteisen tekemisen merkeissä. Tutustu tapahtumaan Tuusulan tapahtumakalenterissa.  

Tutustu kaikkiin tapahtumiin Tuusulan tapahtumakalenterissa. 

Nähtävää ja koettavaa ympäri Tuusulaa   

Tuusulassa on myös paljon muutakin nähtävää ja koettavaa kuin edellä kerroimme. Tutustu mahdollisuuksiin Visit Tuusula -sivustolla kohdassa Näe ja koe.   
   
Mukavia joululomahetkiä!  

Seinäjoki-Kaskinen-rataosan eli niin sanotun Suupohjan radan liikenne kiellettiin turvallisuussyistä 14.9.2024 alkaen, mutta rataosalla liikkuu edelleen säännöllisesti kevyttä kunnossapitokalustoa. Väylävirasto muistuttaakin, että tienkäyttäjien on oltava tarkkana tasoristeyksissä myös Suupohjan radalla.

Syyskuussa alkaneesta liikennekiellosta huolimatta Seinäjoki-Kaskinen-rataosalla tehdään muun muassa lumitöitä tasoristeyksissä normaaliin tapaan tieliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi.

”Muutakin kevyttä kunnossapitokalustoa liikkuu radalla edelleen säännöllisesti. Rataosan tasoristeyksissä pitää siis aina olla tarkkana eikä luottaa siihen, että liikennettä ei olisi. Lisäksi radan saa ylittää vain siihen tarkoitetuista paikoista. Jätetään rata rauhaan”, muistuttaa radan kunnossapidon aluepäällikkö Heikki Virtanen Väylävirastosta.

Tasoristeyksestä ilmoitetaan aina vähintään liikennemerkeillä. Ennen risteystä vauhtia on hidastettava siten, että pystyy tarvittaessa pysähtymään turvallisesti ennen raiteita tai puomia. Lue lisää tasoristeysturvallisuudesta.

Lisätietoja:

radan kunnossapidon aluepäällikkö Heikki Virtanen, Väylävirasto
p. 029 534 3926, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Lue myös:

Väylävirasto kieltää liikenteen Seinäjoki-Kaskinen-rataosalla turvallisuussyistä (10.9.2024)

Trafiken på den s.k. Sydbottenbanan mellan Seinäjoki och Kaskö har varit förbjuden av säkerhetsskäl fr.o.m den 14 september 2024, men det finns fortfarande regelbundet lätt underhållsutrustning på banavsnittet. Därför påminner Trafikledsverket om att vägtrafikanter måste vara försiktiga vid plankorsningar även på Sydbottenbanan.

Trots trafikförbudet som började i september utförs bland annat snöröjning som vanligt vid plankorsningar på banavsnittet Seinäjoki-Kaskö för att säkerställa vägtrafiksäkerheten.

”Även annan lätt underhållsutrustning rör sig fortfarande regelbundet på banan. Man måste alltså alltid vara försiktig vid plankorsningar och inte lita på att det finns ingen trafik. Dessutom får man korsa banan bara på avsedda platser. Låt oss lämna banan i fred”, påminner Heikki Virtanen, regionchef för banunderhåll vid Trafikledsverket.

Plankorsningar är alltid markerade minst med trafikmärken. Före korsningen måste hastigheten sänkas så att man vid behov kan stanna på ett säkert sätt framför spåren eller bommarna. Läs mer om säkerhet vid plankorsningar.

Mer information:

regionchef för banunderhåll Heikki Virtanen, Trafikledsverket
tfn 029 534 3926, fornamn.efternamn@vayla.fi

Läs även:

Trafikledsverket förbjuder trafik på banavsnittet Seinäjoki-Kaskö på grund av säkerhetsskäl (10.9.2024)

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto on sopinut puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven vanhempainvapaan aikaisista sijaisjärjestelyistä. 

Näkkäläjärven sijaisena vanhempainvapaan aikana toimii II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Puheenjohtaja Näkkäläjärven sektorivastuut on jaettu I varapuheenjohtajalle Leo Aikiolle ja II varapuheenjohtajalle Tuomas Aslak Juusolle. Marraskuussa sovitut varapuheenjohtajien omat sektorivastuut sekä puheenjohtajiston yhteiset vastuualueet pysyvät lisäksi ennallaan. 

Lista puheenjohtajiston vastuunjaosta löytyy tämän tiedotteen lopusta. 

Sijaisjärjestelyt astuvat voimaan tammikuussa 2025, jolloin puheenjohtaja Näkkäläjärvi jää vanhempainvapaalle. Sijaisjärjestelyä noudatetaan tarvittaessa jo aikaisemmin, mikäli puheenjohtaja on virkavapaalla. 

– Olemme puheenjohtajistona tyytyväisiä sijaisjärjestelyihin ja etenkin siihen, että pääsemme suunnittelemaan ensi vuotta hyvissä ajoin. Tämä takaa jatkuvuuden ja selkeyden, kun alamme toteuttaa toimintasuunnitelman painotuksia ensi vuoden alusta, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi. 

Kunkin puheenjohtajiston jäsenen vastuulla ovat hänen vastuusektoriensa lausunnot, esitykset, aloitteet ja kannanotot sekä muut vastaavat asiakirjat. 

Alla lista vastuualueista vanhempainvapaan aikana: 

Tuomas Aslak Juuso:  

• kokonaisvastuu ja isommat prosessit
• budjettiasiat
• kansainvälinen toiminta
• EU-asiat
• saamen kielet
• varhaiskasvatus
• koulutusasiat
• sosiaali- ja terveydenhuolto
• yhteistyö Lapin hyvinvointialueen kanssa
• muu sosiaaliturva
• eduskuntaryhmien yhteistyöelimen puheenjohtajan tehtävät
• nuorisoasiat
• kaupunkisaamelaisten asiat
• sateenkaariasiat 

Leo Aikio: 

• elinkeino-, oikeus- ja ympäristöasiat 
• saamelaismatkailu
• inarinsaamelaisasiat
• elinkeinonharjoittajien sosiaaliturva
• Tenoa koskevat asiat
• Lappi-sopimusprosessi
• kuntayhteistyö
• kulttuuriasiat
• lastenkulttuuri-, elokuva- ja musiikkikeskustoiminta, Duodji-akatemia
• kulttuuriperintö 

Puheenjohtajisto yhdessä: 

• saamelaiskäräjälakiuudistus
• ilmastonmuutos, luontokato
• totuus- ja sovintoprosessi
• pohjoismainen saamelaissopimus 

Lisätietoja: 

Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi 

Leo Aikio
I varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi 

Tuomas Aslak Juuso
II varapuheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Kankaanpäässä kyselyyn vastasi 155 kuntalaista otoksen ollessa 500. Vastausprosentti oli näin ollen 31. Kysely koostui useasta osa-alueesta. Asukkailta kysyttiin mm. mielipidettä hyvän kotikunnan ominaisuuksista, kuntien järjestämien palvelujen hoidosta ja saavutettavuudesta sekä suhtautumisesta kuntavaaleihin ja kunnalliseen päätöksentekoon.

Turvallisuus, hyvä asuinympäristö ja hyvä asunto tärkeitä
Turvallisuus nousi kankaanpääläisen mielestä keskeiseksi tekijäksi hyvässä kotikunnassa, sillä 97 % vastaajista piti sitä melko tai erittäin tärkeänä. Seuraaville sijoille nousivat hyvä asuinympäristö ja hyvä asunto, sillä 95 % ja 93 % vastaajista kokivat ne tärkeäksi osaksi hyvää elinympäristöä. Seuraavina tulivat luonnonläheisyys (91 %) sekä perhe ja muut läheiset (90 %).

Liikuntapalveluille paremmat arviot kuin muissa tutkimuskunnissa  
Kankaanpään kaupungin palveluista liikunta- ja kirjastopalveluja piti melko tai erittäin hyvin hoidettuna 91 % vastaajista. Liikuntapalvelujen osalta luku oli selvästi isompi kuin verrokkikunnissa (87 %) ja kaikissa tutkimuskunnissa (80 %). Liikunta- ja kirjastopalveluja vastaajat olivat myös käyttäneet eniten ja kokivat ne parhaiten saavutettaviksi. Myös sähköisistä asiointipalveluista suosituimpia olivat kirjastoon ja liikuntaan liittyvät palvelut.

Koulutuspalveluista parhaiten hoidetuksi arvioitiin lukiokoulutus, jonka koki melko tai erittäin hyvin hoidetuksi 85 % vastaajista. Myös tässä arvio oli parempi kuin verrokkikunnissa (82 %) ja kaikissa tutkimuskunnissa (75 %). Teknisistä palveluista parhaan arvion sai jätehuolto, joka oli 79 % mielestä melko tai erittäin hyvin hoidettu. Toiseksi nousi vesihuolto ja viemäröinti, jonka määritteli melko tai erittäin hyvin hoidetuksi 76 % vastaajista.

-Tutkimuksen perusteella kaupungin palvelut ovat asukkaiden mielestä pääosin hyvin hoidettuja ja saavutettavina pidettyjä. Sujuvat palvelut takaavat kankaanpääläisille mukavan arjen ja tästä pyrimme jatkossakin pitämään kiinni, painottaa kaupunginjohtaja Mika Hatanpää. 

Kuntavaaleissa äänestäminen kiinnostaa
Kuntavaaleissa äänestämiseen suhtautuminen oli erittäin myönteistä: 80 % vastaajista kertoi aikovansa äänestää kevään 2025 kuntavaaleissa ja 13 % ei osannut vielä sanoa. Hyvinvointialuevaaleissa aikoo äänestää 54 % ja peräti 35 % ei osannut vielä sanoa. Tärkeimpänä tekijänä kuntavaaleissa äänestämisessä pidettiin henkilöä, toiseksi tärkeimpänä puoluetta ja kolmanneksi tärkeimpänä oman kylän tai kaupunginosan ehdokasta.

Kestävää kehitystä tukevat toimenpiteet tärkeitä
Tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka tärkeänä vastaaja pitää kestävää kehitystä edistävien asioiden painottamista omassa kunnassaan. Kankaanpääläisten vastaajien keskuudessa tärkeimpänä pidettiin vastuullista ja ennakoivaa kuntatalouden hoitoa, jonka koki melko tai erittäin tärkeäksi 90 % vastaajista. Toiselle sijalle nousi eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, jonka määritteli melko tai erittäin tärkeäksi 88 % vastaajista. 

Kankaanpään tulosraportti verkkouutisen yhteydessä: https://www.kankaanpaa.fi/kankaanpaassa-arvostetaan-kaupungin-palveluja-karjessa-liikunta-ja-kirjastopalvelut/

Lisätiedot:

Mika Hatanpää, kaupunginjohtaja, Kankaanpään kaupunki, p. 044 577 2210, mika.hatanpaa@kankaanpaa.fi

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Porvoon kaupunki tiedottaa 17.12.2024

Uusi nuorisovaltuusto toimintakaudelle 2025–2026 on valittu.

Tänä vuonna nuorisovaltuustoon haki 51 nuorta, melkein puolet enemmän kuin kaksi vuotta sitten, jolloin nuorisovaltuustoon haki 28 nuorta. Vuonna 2020 hakijoita oli 49.

– On mahtavaa huomata, että nuorisovaltuusto kiinnostaa niin monia nuoria, jotka haluavat olla mukana vaikuttamassa, nuorisotyöntekijä Petra Backman kertoo.

Mukaan pääsi 24 jäsentä ja 6 varajäsentä.

– Kun kausi alkaa tammikuussa on mahdollista hakea mukaan kesken kauden. Mukaan pääsee, jos kaikki paikat eivät ole täynnä, Backman kertoo.

Porvoon nuorisovaltuuston vaalit toteutettiin 12. joulukuuta Linnajoen koululla, Pääskytien koululla, Careerian toimipisteissä, Strömborgska skolanissa, Borgå gymnasiumissa ja Lyceiparkens skolassa. Vaalipiirejä oli 10, joista kuudessa päästiin ehdokkaitten runsauden vuoksi järjestämään viralliset vaalit.

Ääniä annettiin yhteensä 1638, joista 1463 hyväksyttiin. Ennakkoon kävi äänestämässä 41 nuorta.

Nuorisovaltuuston toimikausi on 1.1.2025–31.12.2026. Uusi valtuusto valitsee tammikuussa ensimmäisessä kokouksessaan hallituksen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, kielenkääntäjän, kaksi hallituksen jäsentä ja somevastaavan. Perinteisesti ensimmäinen kokous järjestetään kaupungintalon valtuustosalissa.

– Uuden nuorisovaltuuston valinta on tärkeä hetki, sillä se tuo nuorille mahdollisuuden vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon ja yhteiskunnallisiin asioihin. Nuorisovaltuuston jäsenet voivat olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia tapahtumia, edistämässä nuorten asioita ja tarjoamassa äänensä kuuluville alueen päättäjille, Backman sanoo.

Paikat jakautuvat seuraavasti: Linnajoen koulu 3, Pääskytien koulu 3, Albert Edelfelt 2, Lyceiparkens skola 2, Strömborgska skolan 2, Borgå gymnasium 2, Linnakosken lukio 3, Careeria 3, Prakticum 2, Muut 2.

Valitut nuorisovaltuutetut:

Vaalipiiri 1: Linnajoen koulu (vaalit) 1. Linn Tapper 2. Aapo Odiah 3. Ayenda Muslem
Vaalipiiri 2: Pääskytien koulu (vaalit) 1. Matilda Raumanni 2. Peppi Puukko 3. Alexander Janhunen
Vaalipiiri 3: Albert Edelfeltin koulu (ei vaaleja) 1. Altti Virtanen 2. Emma Karmanheimo (ensimmäinen varasijalta)
Vaalipiiri 4: Lyceiparkens skola (vaalit) 1. Matias Munkberg 2. Eddie Collin
Vaalipiiri 5: Strömborgska skolan (vaalit) 1. Simon Lönnfors 2. Sofia Sten
Vaalipiiri 6: Borgå gymnasium (vaalit) 1. William Mutka 2. Otto Flykt
Vaalipiiri 7: Linnankosken lukio (ei vaaleja) 1. Eeva Hyttinen 2. Xhynejda Dushi 3. Vilppu Tuominen
Vaalipiiri 8: Careeria (vaalit 1. Milosz Krupski 2. Emil Vento 3. Julia Soitso
Vaalipiiri 9: Prakticum (ei vaaleja) 1. Julia Westerlund (toinen varasijalta) 2. Minea Korttinen (kolmas varasijalta
Vaalipiiri 10: Muut nuoret (ei vaaleja) 1. Reeja Kadel 2. Sofia Pirhonen (neljäs varasijalta)
Varajäsenet: Stella Park- Björklund, Genevieve Rönnholm, Väinö Ketonen, Edith Åberg, Samuel Uronen ja Enni Liimatainen.

*****
Borgå stad informerar 17.12.2024

Gratulationer till de nya medlemmarna i ungdomsfullmäktige!

Nytt ungdomsfullmäktige valt för verksamhetsperioden 2025–2026

Det har valts ett nytt ungdomsfullmäktige för verksamhetsperioden 2025–2026. I år var det 51 unga som ville vara med i ungdomsfullmäktige, nästan hälften fler än för två år sedan, då 28 unga sökte med till ungdomsfullmäktige. År 2020 var det 49 sökande.

– Det är fantastiskt att se att ungdomsfullmäktige intresserar så många unga, som vill vara med och påverka, berättar ungdomsarbetare Petra Backman.

Till ungdomsfullmäktige valdes 24 medlemmar och 6 ersättare.

– När perioden börjar i januari är det möjligt att söka till ungdomsfullmäktige under periodens gång. Man får komma med om inte alla platser är fulla, berättar Backman.
Valet till Borgå ungdomsfullmäktige ordnades den 12 december i Linnajoen koulu, Pääskytien koulu, Careerias verksamhetsställen, Strömborgska skolan, Borgå gymnasium och Lyceiparkens skola. Det fanns tio valkretsar, och i sex av dem ordnades officiella val eftersom det fanns så många kandidater.

Det gavs sammanlagt 1638 röster, av vilka 1463 godkändes. Totalt 41 unga förhandsröstade.

Ungdomsfullmäktiges mandatperiod är 1.1.2025–31.12.2026. Det nya fullmäktige väljer vid sitt första möte i januari en styrelse, en ordförande, en vice ordförande, en sekreterare, en översättare, två styrelsemedlemmar samt en ansvarig för sociala medier. Traditionellt ordnas det första mötet i fullmäktigesalen i stadshuset.

– Valet av ett nytt ungdomsfullmäktige är en viktig händelse, eftersom det ger unga en möjlighet att påverka det lokala beslutsfattandet och samhällsfrågor. Ungdomsfullmäktiges medlemmar kan vara med och planera och ordna olika evenemang, främja frågor som berör unga och göra sina röster hörda bland beslutsfattarna i området, säger Backman.

Platserna fördelas enligt följande: Linnajoen koulu 3, Pääskytien koulu 3, Albert Edelfeltin koulu 2, Lyceiparkens skola 2, Strömborgska skolan 2, Borgå gymnasium 2, Linnankosken lukio 3, Careeria 3, Prakticum 2, Övriga 2.

Valda till ungdomsfullmäktige:

Valkrets 1: Linnajoen koulu (val) 1. Linn Tapper 2. Aapo Odiah 3. Ayenda Muslem
Valkrets 2: Pääskytien koulu (val) 1. Matilda Raumanni 2. Peppi Puukko 3. Alexander Janhunen
Valkrets 3: Albert Edelfeltin koulu (inte val) 1. Altti Virtanen 2. Emma Karmanheimo (första från reservplats)
Valkrets 4: Lyceiparkens skola (val) 1. Matias Munkberg 2. Eddie Collin
Valkrets 5: Strömborgska skolan (val) 1. Simon Lönnfors 2. Sofia Sten
Valkrets 6: Borgå gymnasium (val) 1. William Mutka 2. Otto Flykt
Valkrets 7: Linnankosken lukio (inte val) 1. Eeva Hyttinen 2. Xhynejda Dushi 3. Vilppu Tuominen
Valkrets 8: Careeria (val) 1. Milosz Krupski 2. Emil Vento 3. Julia Soitso
Valkrets 9: Prakticum (inte val) 1. Julia Westerlund (andra från reservplats) 2. Minea Korttinen (tredje från reservplats)
Valkrets 10: Övriga unga (inte val) 1. Reeja Kadel 2. Sofia Pirhonen (fjärde från reservplats)
Ersättare: Stella Park-Björklund, Genevieve Rönnholm, Väinö Ketonen, Edith Åberg, Samuel Uronen och Enni Liimatainen.

Kouvolan kaupungin Perintö-, testamentti- ja lahjoitusrahastosta myönnettiin syksyn 2024 haussa 168 836 euroa eri toimijoiden hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Painopisteenä olivat lapset, nuoret ja rajoitettujen osallistumismahdollisuuksien asiakasryhmät.

Kouvolan kaupungin Perintö-, testamentti- ja lahjoitusrahastosta myönnetään vuosittain kohdeavustuksia hyvinvointia edistävään toimintaan. Avustuksia jaetaan kaksi kertaa vuodessa, ja syksyn 2024 hakukierroksen päätökset on tehty. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 68 kappaletta. Hyvinvointipäällikön päätöksellä rahastosta myönnettiin 168 836 euroa, joka on sääntöjen mukainen 35 % rahaston pääomasta.

Rahastosta tuetaan hankkeita, jotka edistävät kouvolalaisten hyvinvointia, erityisesti sellaisten ryhmien osalta, joiden osallistumismahdollisuudet ovat muutoin rajalliset. Syksyn valinnoissa painotettiin Kouvolan kaupungin strategian mukaisesti lapsia ja nuoria sekä uusia, hyvinvointia tukevia toimintamalleja.

Hakemusten joukossa oli kaupungin toimialojen esityksiä sekä järjestöjen hankkeita. Yhteensä avustuksia haettiin yli 375 000 euron edestä. Päätökset on tehty sääntöjen mukaisesti. Valinnoissa on arvioitu hankkeen kokonaisuutta siten, että se laajasti edistää hyvinvointia ja terveyttä.

Rahaston tavoitteena kaikkien kouvolalaisten hyvinvointi

Kouvolan kaupunginvaltuusto perusti Perintö-, testamentti- ja lahjoitusrahaston päätöksellään 2018. Rahaston varoja jaetaan Valtiokonttorin, lahjoittajien tai testamentin asettamien ehtojen mukaisesti. Päätökset avustuksista tehdään kaksi kertaa vuodessa, ja myönnetyt varat kohdennetaan hankkeisiin, jotka täydentävät kaupungin hyvinvointipalveluja.

Seuraava hakukierros päättyy 30.4.2025, ja päätökset julkaistaan kesäkuussa.

Rovaniemeläiset ovat osallistuneet uutterasti kaupungin kehittämiseen vuonna 2024. Lue tästä, mitä konkreettisia vaikutuksia osallistumisella on ollut ja miten asiat ovat edenneet.

Kaupunkiympäristö ja -suunnittelu

Strateginen yleiskaava

Kaavatyöhön on voinut osallistua vastaamalla tulevaisuuskyselyyn, osallistumalla kansalaisraatiin tai sidosryhmätilaisuuksiin. Keskustelujen ja kyselyn antia hyödynnetään, kun kaupungin tulevaisuudesta laaditaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, visiota ja toimenpiteitä, miten visioon päästään. Tulevaisuuskyselyn tulokset.

Ounasvaaran kaavamuutos

Kaavamuutoksesta järjestettiin avoin keskustelutilaisuus ja kaavakävely kesäkuussa 2024. Tilaisuuksien ja palautteen myötä kaupunki on arvioinut uudelleen, mitä selvityksiä kaavamuutoksesta on hyvä tehdä. Ensi vuoden aikana kaupunki laatii luonto- ja hydrogeologiaselvityksen kaava-alueelta. Valmiiden selvitysten pohjalta arvioidaan, edetäänkö kaavamuutosten osalta ja jos, niin miten.

Kaupungintalon peruskorjaus 

Kaupungille on tullut kuntalaisaloite siitä, että kaupungin tulisi viestiä enemmän kaupungintalon remontin etenemisestä. Aloitteen myötä kaupunki on tehnyt remontin etenemisestä oman verkkosivun rovaniemi.fi/kaupungintalo.

Kivikadun kaavamuutos

Kaupunki järjesti alueen asukkaille keskustelutilaisuuden kaavamuutoksesta, joka mahdollistaisi pienkerrostalojen rakentamisen nykyisille omakotitalotonteille. Tilaisuuden jälkeen kaupunki on tehnyt kaksi luonnosvaihtoehtoa mahdollisesta muutoksesta. Keskustelutilaisuudessa esitettyjä näkemyksiä on huomioitu luonnosvaihtoehdoissa mahdollisuuksien mukaan. Toisessa luonnosvaihtoehdossa pienkerrostalot on sijoitettu lähemmäs Kivikatua, kauemmas naapuritonteista. Luonnosvaihtoehtojen kaavamääräyksillä on pyritty huolehtimaan, että pienkerrostalot sopivat mahdollisimman hyvin olemassa olevaan ympäristöön. Kaavamuutoksen luonnosvaihtoehdot nähtävillä ja kommentoitavana 10.1.2025 saakka osoitteessa rovaniemi.fi/kaavatori. Nyt annettavat palautteet tullaan huomioimaan kaavamuutoksen edetessä.

Lapset, nuoret ja opiskelijat mukana kaupungin kehittämisessä

Toiveruokakysely

Koululaiset ja päiväkoti-ikäiset kertoivat kyselyssä, mitä ruokia he toivovat. Kyselyyn tuli yli 1300 vastausta. Toivotuimpia ruokia tarjottiin kouluissa ja päiväkodeissa lapsen oikeuksien viikolla marraskuussa. Ruokia olivat esimerkiksi nugetit, pyörykät sekä tonnikala- ja kasvispasta. Myös päiväkotien aamu- ja välipaloilla tarjottiin lasten suosikkeja eli riisipuuroa, porkkanasämpylöitä ja vesimelonia.

Lapset ja nuoret ideoivat kesätoimintaa

Keväällä 2024 toteutetulla verkkokyselyllä kerättiin lasten ja nuorten ideoita siitä, millaista tekemistä he haluaisivat kesäloman ajalle. Vastauksia saatiin runsaasti ja niissä painottui seikkailu-, elämys- ja liikunnallinen toiminta. Toiveet huomioitiin kesällä 2024 järjestetyn nuorisopalvelujen kesätoiminnan sisällössä.

Nuoret mukana nuorisotilojen toiminnan suunnittelussa

Nuoret osallistuivat nuorisotilojen toiminnan ideointiin sekä omaehtoisen toiminnan toteuttamiseen. Toimintaideoita annettiin ohjaajille tai nimettömästi palautelaatikkoon. Nuoria kiinnosti erityisesti toimintalajit ja erilaiset vierailukohteet. Ideoinnin pohjalta järjestettiin esimerkiksi paintbalia, kiipeilyä, keilailua sekä elokuvia.

Harrastuksia lasten ja nuorten toiveiden mukaan

Rovaniemen peruskoulujen oppilaat pääsevät vuosittain vastaamaan harrastuskyselyyn. Kaikki Harrastamisen Suomen mallin harrastukset valitaan oppilaiden toiveiden mukaan. Esimerkiksi tammikuun 2024 kyselyssä Ylikylän 3.-6.-luokkalaiset toivoivat eniten jalkapalloa, kuvataidetta, kädentaitoja ja videopeli/ohjelmointiharrastusta. Tämän myötä koululla käynnistettiin pelikehitykseen ja koodaukseen keskittyvä ryhmä, jalkapallo- ja futsalkerho sekä kuviskerho. Lisäksi koululla toimii lukuvuonna 2024-2025 oppilaiden toiveiden perusteella 3.-4.-luokkalaisten temppukerho, 7.-9. luokkalaisten avoimet liikuntasalivuorot ja 7.-9.-luokkalaisten kokkausryhmä.

Vaaramon monitoimitalon uuden nuorisotilan nimeksi Korkkari

Nuoret saivat ehdottaa nimeä nuorisotilalle, joka tullaan avaamaan Vaaranlammen uudelle monitoimitalolle syksyllä 2025. Nuorisopalvelujen johtoryhmä käsitteli nuorten antamat ehdotukset ja valitsi nimeksi eniten nuorten ääniä saaneen vaihtoehdon: Korkkari.

Kaukon koulun jatko

Asukkaat jakoivat näkemyksiään Kaukon koulun jatkosta verkkokyselyssä ja asukastilaisuudessa. Lisäksi koulun oppilaille järjestettiin kaksi erillistä, koulun jatkoa käsittelevää tilaisuutta. Kyselyn ja tilaisuuksien koonnit toimitettiin sivistyslautakunnan päätöksentekijöille, jotka päättivät koulun jatkosta. Sivistyslautakunta päätti, että koulua ei lakkauteta. Lisätietoa päätöksestä ja koonti osallisuusmahdollisuuksista.

Rovaniemi-appro

Appro-passilla opiskelijat pääsevät tutustumaan maksutta erilaisiin kaupungin palveluihin, kuten kamariorkesterin konserttiin tai uimahalliin. Idean ovat alunperin esittäneet korkeakouluopiskelijat Opiskelijan kotikaupunki -työryhmässä. Kaupungilla kesätöissä olleet opiskelijat suunnittelivat appron käytännön toteutuksen, josta kaikki opiskelijat saavat nyt nauttia. Lue lisää täältä.

Kulttuuri, kirjasto ja liikunta

Rovaniemi-viikon sisältöjen ideointi

Kaikille avoimissa tilaisuuksissa ideoitiin sitä, mitä ja missä Rovaniemi-viikolla voisi tapahtua. Tilaisuuksien pohjalta syntyi esimerkiksi Seitsemän vaaran syleilyssä -tapahtumasarja, joka juhlisti Rovaniemen vaaroja ja toi erilaisia tapahtumia suojoogasta sieniretkiin vaaramaisemiin.

Kirjastoauton reitit

Toukokuussa selvitettiin kyselyllä, minne rovaniemeläiset toivovat kirjastoauton pysähtyvän. Vastausten perusteella syksyllä aloitettiin uusi reitti Nivavaaran itäpuolella, Ounasjoen itäpuolentiellä. Lisäksi palautettiin aiemmin poistettu pysäkki Perunkajärvelle.

Liikuntabrändikysely

Rovaniemi oli mukana Kuntien liikuntabrändit -kyselyssä, johon vastasi yli 2 000 suomalaista. Kysely toteutettiin 18 kaupungissa. Rovaniemellä vastaajia oli 231. Kyselyssä kartoitettiin erityisesti vastaajien tärkeimmät liikunnan ja urheilun vetovoimatekijät. Kyselyn tulosten perusteella arki- ja luontoliikuntamahdollisuudet ovat keskeisimpiä asuinpaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty kaupungin liikuntapalveluiden painopistetyön tukena.

Matkailun kehittäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Rovaniemi-foorumi toi rovaniemeläiset kestävien unelmien äärelle

Rovaniemi-foorumissa pohdittiin, millaista olisi tulevaisuuden kestävä matkailu Rovaniemellä. Tilaisuuden koonti julkaistiin, ja se on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Lisäksi tulokset esiteltiin ylisektoriselle matkailun kehittämisryhmälle, jota vetää kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. Foorumissa käsitellyt teemat pohjautuivat kysymyksiin ja keskusteluihin, jotka nousivat esiin aiemmin järjestetyssä matkailun ideakahvilassa. Lisätietoja ja Rovaniemi-foorumin koonti

Ilmastoloki paikallistiedon kerääjänä

Asukkaat voivat ilmoittaa havaintoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista ilmastolokiin osoitteessa rovaniemi.fi/ilmastoloki. Kaupunki julkaisee kaikki ilmoitetut havainnot ja ne ovat kaikkien hyödynnettävissä. Kokeilulla testataan, miten karttapohjaista arkitietoa voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan toimenpiteitä, joilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Lisätietoja ilmastolokista

Rakentavan keskustelun periaatteet keskustelun tukena

Kyselyllä kartoitettiin, mitä rovaniemeläiset arvostavat keskustelussa, mistä heille tulee turvallinen ja mistä puolestaan epämukava olo. Vastausten pohjalta laadittiin rakentavan keskustelun periaatteet, jotka luovat keskustelulle raamit. Periaatteita on hyödynnetty ja ansiokkaasti noudatettu esimerkiksi isoissa asukastilaisuuksissa.

Osviitan, lapsiperheiden palveluiden ja työllisyyspalveluiden kehittäminen

Asiointipiste Osviitan kehittäminen

Verkkokyselyllä kartoitettiin rovaniemeläisten mielikuvia Osviitasta. Kyselyllä oli noin 120 vastaajaa. Kyselyn tulosten perusteella Osviitta parantaa palveluiden saavutettavuutta digitaalisilla ratkaisuilla. Lisäksi Osviitta lisää viestintää, jotta sen palvelut löytyvät jatkossa helpommin. Lue lisää täältä

Työllisyyspalvelukysely

Kyselyssä kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä työllisyyspalveluista ja viestinnästä niihin liittyen. Kyselyyn tuli 270 vastausta. Vastauksia on hyödynnetty työllisyysalueen viestintäsuunnitelman laatimisessa: käytännössä esimerkiksi siinä, missä kanavissa työllisyyspalveluista tulevaisuudessa viestitään.

Lapsiperheiden palvelut

Vuonna 2023 tehdyn lapsiperhekyselyn mukaan vanhemmat kaipaavat enemmän tietoa lapsiperheille suunnatuista palveluista. Vuonna 2024 tarpeeseen on vastattu Perheiden tori -tapahtumalla, rovaniemi.fi/lapsiperheet -sivuston kehittämisellä. Lisäksi kaupunki on yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa tuottanut koko perheen joulukalenterin, jossa vinkataan erilaisista palveluista.

Osallistuvalla budjetoinnilla vehreyttä, talvikävelyreitti ja kulttuuritapahtumia

Asukkaat saivat ideoida ja äänestää, miten käytämme 110 000 euroa yhteisöllisyyden edistämiseen ja ikäihmisten yhteiseen tekemiseen. Ideoita antoi 282 ja äänestykseen osallistui 2101 rovaniemeläistä. Voittajiksi äänestettiin: lisää puita ja istutuksia, talvikävelyreitti, puistokonsertti, yhteislaulutilaisuuksia, ylisukupolviset päiväleirit, musiikkitapahtumia ja päivätoimintaa kylillä. Suosituimmat ideat toteutetaan vuonna 2025. Toteutusta voi seurata osoitteessa rovaniemi.fi/osallistuvabudjetointi. Kaikki annetut ideat on julkaistu ja ne ovat kaikkien hyödynnettävissä. Lisätietoa voittajista.

Korkalovaaran alueen kehittäminen

Oppilaat mukana asuinalueensa kehittämisessä

Vaaranlammen koulun oppilaat osallistuivat Korkalovaaran ja uuden Vaaranlammen monitoimitalon kehittämiseen osana koulupäiväänsä. Projektissa lapset tutkivat omaa lähialuettaan sekä ideoivat, miltä Korkalovaara voisi näyttää tulevaisuudessa. Oppilaat esittelevät työt ensi vuonna sivistyslautakunnalle.

Vaaranlammen monitoimitalon kysely ja ideointitilaisuus

Rovaniemeläiset ovat voineet vaikuttaa uuden monitoimitalon vapaa-ajan toimintaan vastaamalla kyselyyn sekä osallistumalla ideointitilaisuuteen. Kyselyyn vastasi 204 ihmistä. Kyselyn ja ideoinnin pohjalta kaupunki ja muut tahot suunnittelevat vapaa-ajan toimintaa monitoimitalolle, joka avataan syksyllä 2025.

Vaaranlammen monitoimitalon nimikilpailu

Asukkaat saivat antaa ehdotuksia Vaaranlammen uuden monitoimitalon nimestä. Monitoimitalon käyttäjät äänestivät suosikkejaan valituista ehdotuksista. Äänestäjien suosikkinimet järjestyksessä olivat: Vaaranlammen monitoimitalo, Lampitähti, Vaaramo ja Vaaranlampi-talo. Tämän pohjalta sivistyslautakunta päätti, että monitoimitalon nimeksi tulee Vaaramo. Lue lisää tästä.

Korkalovaaran kehittämisryhmä

Tänä vuonna perustetussa Korkalovaaran kehittämisryhmässä käydään vuoropuhelua kaupungin työntekijöiden, asukasyhdistyksen ja muiden sidosryhmien kesken Korkalovaaran kehittämisestä ja ratkaisuista. Alkuvuodesta 2025 julkaistaan ryhmän työstämä selvitys alueen tarpeista.

Lisätiedot

Riitu Pirkkalainen, osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija, riitu.pirkkalainen@rovaniemi.fi, puh. 040 621 4231
Vilma Blomberg, osallisuuskoordinaattori, vilma.blomberg@rovaniemi.fi, puh. 040 356 1578

Pohjois-Savon maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040, 2. vaiheen yksimielisesti kokouksessaan 17. joulukuuta. Maakuntakaava nähtiin mahdollistavana ja tulevaisuuteen luottavaisesti katsovana suunnitelmana. Se on muodostunut monipuolisen, vuorovaikutteisen prosessin kautta ja sovittaa ristiriitaisiakin näkemyksiä yhteen.

Kun kokouksen tarkistettu pöytäkirja julkaistaan, Pohjois-Savon liitto tiedottaa viranomaisia ja ehdotusvaiheissa muistutuksia antaneita osallisia asiasta. Tarkastettu maakuntavaltuuston pöytäkirja pidetään nähtävänä (kuntalaki 140 §) Pohjois-Savon liiton yleisessä tietoverkossa. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan valtuuston päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 30 vrk:n kuluessa pöytäkirjan nähtävilleasettamisesta. Valitusosoitusohjeet löytyvät maakuntavaltuuston pöytäkirjaotteesta.

Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040, 2. vaihe muodostaa vuonna 2019 lainvoiman saaneen 1. vaiheen maakuntakaavan kanssa kokonaismaakuntakaavan. Voimaantullessaan 2. vaiheen kaava kumoaa pääosan nykyisistä maakuntakaavoista. 2. vaiheen maakuntakaavassa läpileikkaavana teemana on ollut ilmastonmuutos. Lisäksi kaavassa on käsitelty aluerakenteen, liikennejärjestelmän, luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen, kulttuuriympäristön, energian, yhdyskuntatekniikan ja teknisen huollon teemakokonaisuuksia sekä kehittämisperiaatteita. Joroisten osalta on käyty läpi kaikki teemat.

Kaavatyön aikana tuulivoima vaikutuksineen on ollut laajasti esillä. Myös kaavapalautteessa se on korostunut. Maakuntakaavassa osoitetaan 24 tuulivoimapotentiaalista aluetta, joista yksi on Leppävirralla jo toteutunut alue. Muita keskustelussa esillä olleita teemoja ovat mm. suoluonnon suojeluun, luonnon monimuotoisuuteen ja ekologiseen verkostoon liittyvät kaavaratkaisut.

Kaava-asiakirjat sekä kaavaan liittyvät selvitykset löytyvät osoitteesta www.pohjois-savo.fi/psmk2040

Lisätietoja: Annaelina Isola, suunnittelujohtaja, p. 044 7142 609, annaelina.isola@pohjois-savo.fi

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo Ylen uutisessa 17.12.2024, että olisi halunnut ”napsaista” enemmän kirkon rahoituksesta kuin mitä ensi vuoden rahoituksesta leikataan.

Arkkipiispa Tapio Luoma tarkentaa, että Riikka Purralla menevät haastattelussa sekaisin kirkon eri tulolähteet. Valtio ei rahoita kirkon toimintaa, vaan kirkon lakisääteisiä tehtäviä.

Valtio on antanut kirkolle tehtäviksi huolehtia hautausmaista, väestökirjanpidosta sekä kulttuuriperinnöstä. Tästä toiminnasta valtio on rahoittanut noin 80 prosenttia. Vuodelle 2025 päätettyjen leikkausten jälkeen valtion rahoitus on enää 50 prosenttia kustannuksista.

”Valtio ei kuitenkaan rahoita kirkon varsinaista toimintaa – kuten hengellistä työtä, kirkollisia toimituksia, lapsi- ja nuorisotoimintaa tai diakoniaa eli auttamistyötä. Varsinainen seurakuntien toiminta rahoitetaan kirkon jäsenten maksamilla verotuloilla”, Tapio Luoma kuvaa. Näiden verotulojen ennakoidaan nousevan reilusti hallituksen verotusmuutosten myötä tulevana vuonna.

”Mikäli seurakuntien jäsenten maksamia kirkollisverovaroja käytetään valtion kirkolle antamien tehtävien hoitoon, kirkon jäsenet kustantavat nämä toiminnot koko väestön puolesta. Esimerkiksi hautaustoimen palvelut tarjotaan yhdenvertaisesti kaikille ihmisille, riippumatta siitä, ovatko he seurakunnan jäseniä vai eivät”, arkkipiispa Luoma sanoo.

”Samaan aikaan tarve diakoniselle tuelle on kasvanut yhteiskunnassa ja taloudellista apua tarvitsevien määrä on kasvanut seurakuntien diakoniatyössä. Seurakunnilla on nyt mahdollisuus ottaa tämä kasvava diakonisen tuen tarve huomioon talousarviomäärärahoissa. Tähän seurakuntia on ohjeistettu”, Tapio Luoma kertoo.

Lisätiedot: arkkipiispan erityisavustaja Meri-Anna Paloniemi, p. 040 1416348

Ministeritkin kiinnostuivat Äänekosken mallista

Äänekosken yrittäjyyskasvatuksessa on nyt monenlaista meneillään. Äänekosken lukion Joulumaa -myyntitapahtuma pidettiin 12.12.2024 ja lukiolaisten tekemiä hyväntekeväisyysasetelmia on Kokon puutarhan Pop Up -myymälässä myytävänä jouluun saakka. Myös ensi kevään Äänemessuihin valmistaudutaan parhaillaan. Työministeri Arto Satoseen ja pääministeri Petteri Orpoon Äänekosken kaupungin yrittäjyyskasvatus teki vaikutuksen. 

Yrittäjyyskasvatus luo tulevaisuutta!

Äänekosken kaupunki ja lukion yrittäjyyskasvatuksen väki valmistautuu parhaillaan kevään Äänemessuihin 23.-24.5.2025. Äänemessujen verkkosivut ja hinnasto on nyt päivitetty ja paikkamyynti on aloitettu. Ostamalla messuilta paikan, tuet paikallisia nuoria ja Äänekosken koulujen yrittäjyyskasvatusta. Tapahtuman tuotto käytetään Äänekosken nuorten hyväksi.

Äänekosken kaupunki ja lukio hakevat yhdessä aktiivisesti ja rohkeasti uusia innovaatioita ja ratkaisuja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Äänemessut on yksi oivallus ja esimerkki siitä. Nuorten ideat ja osaaminen näkyvät vahvasti tapahtumassa ja sen toteutuksessa. Tapahtuman toteuttamisessa nuoria tukee koko kaupungin väki. Äänekoski on nuorten kaupunki!

Kokon Puutarhalla tonttuiltiin

Äänekoskella on yhteistä tahtoa tehdä vaikuttavaa yrittäjyyskasvatusta, kehittää yhdessä paikallista elinvoimaa ja ottaa nuoret mukaan tekemään. 

Lukion Joulumaa -tapahtuman keräys tuotto ilahduttaa lahjakortein Äänekosken vähävaraisia lapsiperheitä.

Yhden yrittäjyyskasvatuksen kummiyrityksen, Kokon Puutarhan kanssa toteutetaan joulun alla perinteinen jouluasetelmakampanja. Lukiolaisten tekemiä hyväntekeväisyysasetelmia on Kokon puutarhan Pop Up -myymälässä myytävänä jouluun saakka.

Äänekosken lukion lisäksi jokaisella kouluasteella ja päiväkodissa Äänekoskella toteutetaan yrittäjyyskasvatusta opetussuunnitelman mukaisesti ja monenlaisia tempauksia on tänäkin syksynä tehty. Äänekoski on yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijä.

– Yrittäjyyskasvatusesitykseni kiinnosti suuresti työministeri Arto Satosta, joka vieraili syksyllä Äänekoskella. Ministeri Satonen lupasi kutsua minut Helsinkiin, jossa jatkamme keskustelua mahdollisesta valtion rahoituksesta. Pääministeri Petteri Orpo vieraili Satosen jälkeen Äänekoskella ja pääsin esittelemään yrittäjyyskasvatusta myös hänelle. Pääministeri Orpo lupasi keskustella Äänekosken Yrittäjyyskasvatuspolku -mallista valtioneuvostossa ministerien kanssa, yrittäjyyskasvatuskoordinaattori Mika Matilainen kertoo.

Lisätietoja:

Yrittäjyyskasvatuskoordinaattori Mika Matilainen, 040 624 0406, mika.matilainen@aanekoski.fi

Lue lisää Äänekosken kaupungin yrittäjyyskasvatuksesta täältä.

Tutustu Äänemessujen 2025 tarjontaan täällä.

Liitteenä kuvia jouluasetelmien teosta.

Hallitustenvälinen luontopaneeli (IPBES) julkaisi tänään raportin luonnon monimuotoisuuden, veden, ruokajärjestelmän, terveyden ja ilmastonmuutoksen välisisistä kytköksistä. WWF:n mukaan raportti osoittaa, ettei vihreän siirtymän nimissä pidä hyväksyä ilmastotoimia, joilla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia esimerkiksi vesistöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.

IPBESin tänään julkaisema Nexus assesment -raportti osoittaa, kuinka luonnon monimuotoisuus, vesi, ruokajärjestelmä, terveys ja ilmastonmuutos linkittyvät toisiinsa monin eri tavoin.

”Luonnosta ja sen tarjoamista hyödyistä, kuten vedestä, ruuantuotannosta, terveydestä ja vakaasta ilmastojärjestelmästä, on pidettävä huolta. Yhteen ilmiöön kohdistuvat toimet voivat vaikuttaa merkittävästi myös muihin”, WWF:n neuvonantaja Jussi Nikula sanoo.

Kotimainen esimerkki eri ilmiöiden keskinäisriippuvuudesta ovat suot ja niiden ojitus. Puun tuotannon lisäämisen nimissä tehdyt ojitukset ovat rehevöittäneet ja tummentaneet vesistöjä, heikentäneet suon kykyä pidättää tulvavesiä, pienentäneet soista riippuvaisten riistalintujen populaatioita ja marjasatoja sekä supistaneet suon hiilivarastoja. Soiden ennallistaminen puolestaan tuottaa lukuisia toisiinsa kytköksissä olevia hyötyjä.

Nikulan mukaan raportti on erittäin ajankohtainen myös Suomen kannalta.

”Suomessa ja EU:ssa ollaan vihreän siirtymän nimissä mahdollistamassa muun muassa vesien tilan heikentämistä. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen on välttämätöntä, mutta sitä ei tule tehdä luonnon ja sen meille tarjoaminen hyötyjen kustannuksella. Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut ovat mahdollisia”, Nikula sanoo.

Niin ilmastonmuutoksen kuin luontokadonkin taustalla on luonnonvarojen ylikulutus.

”Emme pysty turvaamaan ruuantuotantoa, puhtaita vesiä ja luonnon tarjoamia terveyshyötyjä puuttumatta ilmastonmuutoksen ja luontokadon juurisyyhyn. Kulutamme liikaa, ja tämän ongelman ratkaiseminen on yhteiskunnan, ei yksilön, vastuulla. Luonnonvarojen käytön haitoille on asetettava hinta, ja haittojen hinnoittelulla on myös tuoreen kyselytutkimuksemme mukaan myös suomalaisten tuki”, Nikula sanoo.

Raportti antaa suosituksia päätöksentekijöille ja ehdottaa eri hallinnonalojen välisten siilojen purkamiseen, jotta erilaiset keskinäisriippuvuudet voidaan ottaa paremmin huomioon.

”Suomi on ilmaissut kansainvälisillä areenoilla ja hallitusohjelmassa haluavansa toimia edelläkävijänä ja edistää luontokadon vastaisia toimia laajasti ja läpileikkaavasti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Valmisteilla olevan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian tulisi sisältää vaikuttavia toimia, joilla Suomi lunastaa tämän edelläkävijän paikan”, Nikula sanoo.

Lisätietoja:

Jussi Nikula, neuvonantaja, 040 595 9002, jussi.nikula@wwf.fi

Karoliina Hidén on valittu Turun yhteysjohtajaksi 1.1.2025 alkaen. Hidén on hoitanut yhteysjohtajan viransijaisuutta jo syyskuusta 2024 alkaen.  
 
Kaupungin aiempi yhteysjohtaja Matti Niemi irtisanoutui kaupungin palveluksesta marraskuussa oltuaan sitä ennen virkavapaalla syksyn 2024 ajan. 

Yhteysjohtajan tehtävä täytetään määräaikaisesti sisäisin järjestelyin seuraavan valtuustokauden loppuun osana kaupungin uuden strategiatoiminnon organisoitumista. 

– Edunvalvonta on olennainen osa kaupungin strategista johtamista, ja sen integroiminen osaksi uutta strategiatoimintoa vahvistaa Turun kykyä reagoida nopeasti ja tehokkaasti yhteiskunnallisiin muutoksiin. Yhteistyö strategiajohtaja Timo Aron johtaman toiminnon kanssa mahdollistaa entistä tiiviimmän tiedon ja asiantuntemuksen hyödyntämisen kaupungin edunvalvonnassa, Hidén toteaa.  

Hidénillä on vahva kokemus vaikuttamistehtävistä sekä valtakunnallisella että kaupunkitasolla. Hän on toiminut Turun kaupungin edunvalvonnan erityisasiantuntijana vuodesta 2022 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa pääministerin erityisavustajana, eduskuntaryhmän palvelu- ja kehityspäällikkönä sekä liikenne- ja viestintäministerin eduskunta-avustajana. 

Turun yhteysjohtaja vastaa kaupungin edunvalvontatyöstä ja sidosryhmäyhteistyöstä kaupunkiverkostoissa ja suhteessa ministeriöihin. Lisäksi yhteysjohtaja toimii Turun edustajana valtion ja kuuden suurimman kaupungin allianssityötä valmistelevassa allianssisihteeristössä. 

Yhteysjohtaja johtaa edunvalvonnan vastuualuetta ja tukee kaupungin johtoa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöasioissa. Hän seuraa ja analysoi lainsäädäntöön ja toimintaympäristöön liittyviä muutoksia, jotka vaikuttavat Turun kaupunkiin. Hidén vastaa myös Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston toiminnasta Brysselissä ja on kaupungin johtoryhmän jäsen. 

– Kohta 800 vuotta täyttävä Turku on positiivisen kasvun vaiheessa, ja tässä kehityksessä edunvalvonnan merkitys on suurempi kuin koskaan. Edunvalvonta ei ole yksittäisen ihmisen tehtävä, vaan onnistunut edunvalvonta on aina laajan yhteistyön tulos, jossa koko kaupunkiorganisaatio, päättäjät ja seudun toimijat toimivat yhteisten tavoitteiden puolesta, Hidén painottaa.  

Yhteystiedot: 

Yhteysjohtaja 1.1.25 alkaen Karoliina Hidén, p. 040 557 0714 
Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen, p. 050 559 0173