Rauman joulurauha julistetaan perinteiseen tapaan jouluaattona 24.12. Vanhan Raatihuoneen edustalla. Tilaisuus alkaa klo 11.50 Rauman Soittokunnan esittämällä En etsi valtaa loistoa -kappaleella ja Rauman mieskuorojen esittämällä Pretoriuksen joululaululla.

Kaupunginjohtaja Esko Poikela julistaa joulurauhan klo 12. Tilaisuuden lopuksi lauletaan yhdessä yleisön kanssa Maamme-laulu.

– Joulurauhaa on julistettu raumalaisittain yli 300 vuoden ajan. Rauman jo 1600-luvun loppupuolelta peräisin oleva joulurauhan julistus on vanhin Suomessa tunnettu suomenkielinen julistusteksti. Nykyisin luettava teksti on vuodelta 1919, museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari kertoo.

Joulurauhan julistuksen voi kuunnella myös Radio Ramonasta jouluaattona klo 12.

Lisätietoja antaa
Risto Kupari, museo- ja kulttuurijohtaja, puh. 044 793 3520

Akaan kaupungin opetuspäälliköksi on valittu Laura Autio. Uusi opetuspäällikkö aloittaa työssään aikaisintaan tammikuun 2025 lopussa.

Laura Autio kertoo tulevansa Akaaseen odottavaisin ja innostunein mielin.

”Haluan kiittää Akaata luottamuksesta. Tuleva vuosi pitää sisällään muun muassa ison lakimuutoksen, joten varmasti pääsen heti työsuhteen alussa kiinni tositoimiin. Akaan maantieteellisen sijainnin vuoksi näen, että alueella on paljon potentiaalia ja toivon, että pääsen heti alkuvaiheessa myös tutustumaan kaupungin oppilaitoksiin ja akaalaiseen kulttuuriin”, Laura Autio sanoo.

Autio on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri.

Akaan sivistyslautakunta päätti valinnasta 12. joulukuuta. Opetuspäällikön virkaan saapui 35 hakemusta.

Lisätietoja:

sivistysjohtaja Hanna-Leena Holmström, puh. 040 335 3377, hanna-leena.holmstrom@akaa.fi

WWF:n uudet raportit kokoavat yhteen uusia lajilöytöjä. Vuonna 2023 Kaakkois-Aasian Mekongin alueelta tunnistettiin omaksi lajikseen 234 uutta lajia, kun taas Kongon altaan alueelta löytyi 742 uutta lajia viime vuosikymmenen aikana. Löydöt kertovat niin alueiden runsaasta monimuotoisuudesta kuin haavoittuvaisuudesta.

Lisko, jonka nimi on kuin Game of Thronesista, pehmeäkarvainen siilin sukulainen sekä uusi palmusuku ovat vain muutamia esimerkkejä 234 lajista, jotka tutkijat ovat tunnistaneet omaksi lajikseen Mekongin alueelta vuonna 2023. Kongon altaan alueelta on WWF:n tuoreen raportin mukaan löytynyt yhteensä 742 uutta lajia vuosien 2013–2023 aikana. Joukossa on muun muassa uusi kahvilaji, apinalaji ja lukuisia eri kalalajeja.

“Nämä uutiset kuulostavat lottovoitolta, mutta voitonjuhlia ei kannata vielä aloittaa. Monet näistä lajeista ovat jo löytyessään vaarassa kuolla sukupuuttoon ihmisen toiminnan vuoksi”, sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.

Kongon lajilöytöjä koostanut raportti tuo esiin yhden maailman tärkeimmän ekosysteemin huomattavaa biologista monimuotoisuutta ja kiirettä turvata alueen luonto. Keski-Afrikassa sijaitsevaa Kongon allasta onkin kutsuttu ”Afrikan keuhkoiksi”, sillä se on maailman suurimpia hiilinieluja ja suosademetsiä.

”Kongon allas ei ole vain monimuotoinen paratiisi. Yli 75 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia alueelta saatavasta ruuasta ja suojasta sekä sen edustamasta kulttuuri-identiteetistä”, sanoo WWF:n Kongon altaan aluejohtaja Martin Kabaluapa.

Mekongin alueen löydökset on koottu omaan raporttiinsa, joka ilmestyy säännöllisesti. Mekongilla tarkoitetaan Himalajan vuoristosta alkavan Mekong-joen ympäristöä, joka ulottuu Myanmarin, Kambodžan, Thaimaan, Laosin ja Vietnamin alueille. Jokiluonnon lisäksi alueella kasvaa äärimmäisen monimuotoista sademetsää.

Metsäkato ja ilmastonmuutos uhkaavat lajeja molemmilla alueilla

Uusia lajeja löydetään monin eri tavoin. Jotkin niistä havaitaan kenttävierailuilla, toiset ovat jo tallessa luonnonhistoriallisissa museoissa ja kasvitieteellisissä puutarhoissa vuosia ennen kuin näytteitä analysoidaan tarpeeksi ja tunnistetaan.

Mekongilta tunnistettiin uusiksi lajeiksi 173 kasvia, 26 matelijaa, 17 sammakkoeläintä, 15 kalaa ja kolme nisäkästä. Kongosta löytyi puolestaan 430 kasvia, 140 selkärangatonta, 96 kalaa, 22 sammakkoeläintä, 42 matelijaa, kaksi lintua ja kymmenen nisäkästä.

Molemmilla alueilla keskeiset uhat ovat pitkälti samoja, sillä ympäristöön kohdistuu paljon painetta. Metsäkato, salametsästys, ilmastonmuutos, kaivostoiminta, vesistöjen patoaminen, ylikalastus sekä ihmisten ja villieläinten väliset konfliktit uhkaavat lajien selviytymistä. Kongon demokraattinen tasavalta ja Laos on tunnistettu kansainvälisesti metsäkadon kärkimaiksi.

“Yhteistyö paikallisten yhteisöjen, alkuperäiskansojen sekä hallitusten kanssa on elintärkeää, jotta näitä uusiakin lajeja voidaan suojella. Meidän pitää luoda tulevaisuus, joka ei ole pelkkiä uhkia täynnä”, Kaukonen sanoo.

WWF toimii Kongossa ja Mekongilla luonnon suojelemiseksi. Työtä Mekongin luonnon hyväksi tehdään myös suomalaisten WWF-kummien tuella ja Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla. 
  
Esimerkkejä löydetyistä lajeista  
 
Kongon allas (Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Päiväntasaajan Guinea, Gabon)

• Naja nana -kobra on pienikokoinen ja vesiolosuhteisiin sopeutunut myrkkykäärme, jonka mitta ylittää harvoin 1 metriä. Sitä tavataan Kongon demokraattisen tasavallan Mai-Ddompe -järven ekosysteemeissä. ⁣⁣
• Umma gumma on saanut nimensä rockbändi Pink Floydin levyn mukaan. Kyseessä on sudenkorento, joka tunnistettiin omaksi lajikseen vuonna 2015. ⁣⁣⁣ Laji esiintyy usean eri valtion alueella Kongon altaalla.
• Cercopithecus lomamiensis on häntäapinoihin kuuluva kädellinen, joka löydettiin vuonna 2012. Paikalliset kutsuvat lajia nimellä lesula. Lajia uhkaa metsästäminen ruuaksi.
• Uusi kahvilaji Coffea rizetiana tunnistettiin virallisesti omaksi lajikseen vuonna 2021. Kahvikasvit oli poimittu lähellä Mouyouka-Kompina suojelualuetta Kamerunissa.
• Otus bikegila -pöllö löydettiin vuonna 2022 São Tomé and Príncipen saarivaltion alueelta juuri Príncipen saarelta. Pöllösten sukuun kuuluva lintu on pienikokoinen ja sen ääni muistuttaa kissan ääntelyä.

Mekong (Myanmar, Kambodža, Thaimaa, Laos ja Vietnam) 

• Hylomys macarong kuuluu siilien sukuun. Ulkomuodoltaan pörröinen eläin on peräisin Vietnamista, mutta se tunnistettiin omaksi lajikseen yhdysvaltalaisen luonnonhistoriallisen museon kokoelmista Washingtonissa.
• Laodracon carsticola -lisko on onnistunut välttämään ihmisen katseet elämällä rosoisissa kalkkikivitorneissa. Agamidae-heimoon kuuluvan liskon huomasikin ensin vaijeriliukuretkeä vetänyt opas. Lisko on havaittu vain 50–70 metrin korkeudella kalkkikivipylväissä, joita tutkijat pitävät ainutlaatuisina elinympäristöinä. Kalkkikivipylväitä pitäisi suojella nykyistä tarkemmin.
• Vaikka Hipposideros kingstonae -lepakko esiintyy Thaimaasta Borneon saarelle saakka, se eli pitkään ihmisiltä salassa. Laji havaittiin vuosien 2014–2021 aikana useassa eri kohteessa, ja tunnistettiin omaksi lajikseen viime vuonna. Nenänsä muodon vuoksi se on helppo erottaa muista lepakkolajeista. 

Kuvat edellä mainituista lajeista löydät täältä. Kuvien käyttö on sallittu vain raporteista kertovissa uutisissa. Muistathan mainita kuvan yhteydessä valokuvaajan nimen. Valokuvaajatieto löytyy kuvan tiedostonimestä. . 

Lisätietoja 

Maija Kaukonen, kansainvälinen metsäasiantuntija
p. 045 674 1423, maija.kaukonen@wwf.fi

Lämpimästi tervetuloa Itä-Suomen kolmanteen ilmastokonferenssiin. Tällä kertaa tapaamme Imatralla 13.2.2025.

Itä-Suomessa tehdään paljon töitä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Miten ilmastonmuutos ja ilmastotyö vaikuttavat Itä-Suomen alueen elinkeinoihin ja elinvoimaan, millaisia haasteita niihin liittyy ja kuinka voimme kääntää ne uusiksi mahdollisuuksiksi? Tätä on pohtimassa monipuolinen joukko eri alojen asiantuntijoita. Yhteisellä keskustelulla voimme löytää aivan uudenlaisia kestäviä ja elinvoimaa edistäviä avauksia.

Ilmasto-onnistumisia kuntasektorilta
Tilaisuuden avaa Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden ja juontaa toimittaja ja luova johtaja Jani Halme. Lähdemme liikkeelle laajoista ilmastokysymyksistä, mutta kurkistamme myös matosien kautta maahan asti. Ensimmäisenä nousee estradille meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi, joka tuo uusia ajatuksia ja ”Puhtia ilmastotyöhön alueellemme”. Energiatehokkuus on keskeinen kysymys, kun pohditaan kuntien ja alueiden tavoitetta kurkotella hiilineutraaliuteen. Kuopion kaupungilta Mari Turunen kerrotaan meille, kuinka energiatehokkuustavoitteita ylitetään! Kontiolahdella on myös hihat kääritty ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, siitä on kertomassa kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama.

Tauoilla on tarjolla virvokkeiden ja vapaamuotoisten keskustelujen lisäksi tietoa erilaisista ilmastotyön rahoitusvaihtoehdoista.

Missä mennään ilmastotyössä
Mikä on Itä-Suomen kuntien tilanne ilmastotyössä? Kuntaliiton erityisasiantuntija Pauliina Jalonen valottaa tilannekuvaa alueen hiilineutraaliustavoitteiden toteutumisesta. Kurkistamme myös maakunnalliseen ilmastotyöhön, siitä kertomassa Etelä-Savon ELY-keskuksen Jaana Leppänen. Miten saadaan tieto ja toiminta kohtaamaan kuntien päätöksenteossa, näitä valottaa Lahden kaupungin ympäristökoordinaattori Aino Kulonen.

Ilmastonmuutoksen sopeutumistyö tuo myös hyvinvointia alueelle
Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tehdään uraauurtavaa työtä ilmastomuutokseen sopeutumiseksi. Yksi työkalu on FINNSCAPE-hanke, jonka soveltamisesta Pohjois-Karjalassa kertoo meille Syken tutkija Anna Lipsanen. Ilmastobudjetoinnista kuulemme Joensuun kaupungilta kertoo Tuuli Hyppänen ja Pohjois-Savosta HIPOVA-hankkeen ilmastoasiantuntija lyö pöytään ilmastomuutokseen sopeutumisen riskikortit Saara Karkulahti.

Lisäksi ohjelmassa on mielenkiintoinen paneelikeskustelu siitä, miten ilmastotyö tuo myös kaivattua elinvoimaa alueelle.

• Lataa ohjelma tästä tai liitteestä.
• Ilmoittaudu tilaisuuteen Ilmoittaudu 31.1.2025 mennessä. 

Yhteyshenkilö:
Mari Matikainen
Etelä-Karjalan liitto
p. +358 406610743
mari.matikainen@ekarjala.fi

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote toteutti vuosittaisen asukaskyselyn marras-joulukuussa. Kyselyllä kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Siun soten palveluista. Kysely toteutettiin uudenlaisella Polis-osallistumisalustalla. Kyselyn tarkoituksena oli tuoda yhteen joukko ihmisiä yhteisen asian äärelle ja mahdollistaa valitun aiheen käsittely sekä mielipiteiden jakaminen rakentavalla tavalla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Siun soten palvelujen kehittämisessä.

Asukkaiden mielipiteitä kartoitettiin alustalla esitetyillä väitteillä, joista vastaajat pystyivät olemaan samaa tai eri mieltä sekä ohittamaan väitteen. Väitteet käsittelivät laajasti Siun soten palveluja. Kyselyyn osallistui 745 asukasta, jotka antoivat yhteensä 28 397 ääntä väitteisiin. Lisäksi osallistujat jättivät alustalle omia väitteitä, joista muut osallistujat pystyivät jättämään oman mielipiteensä.

Kyselyyn vastaajien mielipiteet palveluista jakautuivat väittämien perusteella kahteen eri mielipideryhmään. Vastaajista noin 260 kuului ryhmään, joka luottaa tulevaan. Tähän ryhmään kuuluvia yhdisti se, että Siun soten palvelut vastaavat heidän tarpeitaan. Heille palvelut ovat saatavissa itselleen sopivalla tavalla. He kokevat saavansa tarvitsemansa neuvonnan ja ohjauksen. He kokevat, että aukioloajat vastaavat heidän asiointitarpeitaan ja he kokevat henkilökunnan olevan ystävällistä ja osaavaa. 

Toisen mielipideryhmän luottamus on puolestaan koetuksella. Tähän ryhmään kuului noin 440 vastaajaa. Ryhmään kuuluvat kokevat mm., että Siun soten takaisinsoittopalvelu ei toimi. He eivät luota siihen, että he saavat Siun sotesta tarvitsemansa ympärivuorokautisen hoivan tai palvelun. Heidän mielestään asiointi ei ole helppoa, palvelut eivät vastaa tarpeita ja he kokevat, että Siun soten palveluiden saatavuus ei ole hyvä. 

Kyselyssä esitettyjen taustaväittämien perusteella ikä ei vaikuttanut siihen, kumpaan mielipideryhmään osallistuja kuuluu. Taustaväitteiden perusteella on hieman todennäköisempää, että luottamus on koetuksella henkilöllä, joka asuu haja-asutusalueella.

Kiitosta ja kehitettävää 

Kyselyn perusteella yli kaksi kolmasosaa vastaajista koki, että Siun soten henkilökunta on ystävällistä ja osaavaa. Valtaosa asukkaista kertoi myös tietävänsä mistä hyvinvointia ja terveyttä edistävää tietoa voi hakea. Kysely osoitti myös asukkaiden kiinnostusta etäpalveluihin, sillä yli kaksi kolmasosaa osallistujista hyödyntäisi etäpalveluita, jos se olisi mahdollista asian hoitamiseksi.

Kehitettävää reilut kaksi kolmasosaa osallistujista näki mm. yhteydenoton sujuvuudessa ja palvelujen saatavuudessa. Osallistujat ilmaisivat vahvasti mielipiteensä myös siitä, että asuinpaikka ei saisi vaikuttaa palvelujen saatavuuteen. Valtaosa osallistujista kaipasi myös parempia vaikutusmahdollisuuksia hyvinvointialueen toimintaan.

- Vuosittain toteutettava asukaskysely on yksi tapa lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Saimme kyselyssä palautetta myös uudesta tavasta toteuttaa asukaskysely. Saimme palautetta käytetyn alustan toimivuudesta ja siitä, että verkossa toteutettuun kyselyyn olisi haluttu vastata myös paperilla. Myös avoimen palautteen antamisen mahdollisuutta kaivattiin. Näihin asioihin meidän on jatkossa kiinnitettävä huomiota kyselyitä tehdessä. Seuraavaksi tuloksia käsitellään Siun soten toimialueilla. Tätä kautta asukaspalaute menee osaksi käytännön työn kehittämistä, erityisasiantuntija Sirpa Turunen kertoo.

Osallistujat pitivät tärkeänä myös sitä, että kyselyn tuloksista kerrotaan. Vain viidesosa koki, että asukaspalaute huomioidaan palvelujen kehittämisessä.

- Asukaspalaute on erittäin tärkeä osa palvelujen kehittämistä. Tämän kyselyn tulokset on käsitelty osallisuusvaliokunnassa, jonka tehtävänä on edistää hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuutta ja vaikuttamista hyvinvointialueen toimintaan. Tulokset on esitelty myös aluevaltuustolle. Siun sotessa tehdään paljon hyvää työtä, sen palautekin kertoo. Palautteen avulla tietoa muodostuu koko ajan ja samalla meidän tulee ottaa palaute osaksi kehittämistä, osallisuusvaliokunnan puheenjohtaja Anu Huusko sanoo.

Väyläviraston hankkeessa Limingan ja Oulun välille on suunniteltu kaksoisraiteen ratasuunnitelmaa vuodesta 2022 lähtien. Sitowise on toiminut hankkeessa suunnittelukonsulttina. Ratasuunnitelma on valmistunut ja se asetetaan nähtäville 17.12.2024–16.1.2025 väliseksi ajaksi.

Noin 27 kilometrin pituinen suunnittelualue alkaa Limingan liikennepaikan eteläpäästä ja päättyy Oulun ratapihan eteläpäähän. Nykyisin yksiraiteinen Liminka–Oulu-rataosuus rajoittaa Ylivieska–Oulu-välin kapasiteettia merkittävästi, kun radalla kulkee sekä henkilöjunia, että tavarajunaliikennettä.

”Nyt valmistuneessa ratasuunnitelmassa esitetään raiteistomuutoksia Limingan ja Oulun välille siten, että junien ajonopeus olisi mahdollista nostaa 200 km/h. Uuden kaksoisraiteen ja korotetun ajonopeuden myötä rataosuuden kapasiteetti kasvaisi ja häiriöherkkyys vähenisi. Samalla rautatien toimintaedellytyksen paranisivat Pohjois-Suomessa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Eero Virtanen Väylävirastosta.

Ratasuunnitelmaselostus on valmistunut ja se on nähtävillä 17.12.2024–16.1.2025 Valtion liikenneväylien suunnittelu -palvelussa.  

Melua ja tärinähaittoja lievennetään

Suunnittelussa on huomioitu melun ja tärinän torjuntaratkaisut suunnitelmien laajuuden mahdollistamalla tavalla. Limingan ja Oulun välille on suunniteltu melusuojausrakenteita yhteensä noin 9 100 metrin matkalle. Lisäksi kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä alueelle toteutettaisiin noin 1 100 metriä paalulaattaperustusta, jolla on paikallisesti huomattava liikennetärinää pienentävä vaikutus.

”Suunnitelma sisältää pohjanvahvistustoimenpiteitä uudelle raiteelle, mutta kaarreoikaisuiden kohdalla, jossa sekä nykyinen että uusi raide siirtyvät, paalulaatta rakennettaisiin molempien raiteiden alle”, kertoo projektipäällikkö Pirkka Hartikainen Sitowiseltä.

Suunnittelussa on etsitty kustannussäästöjä

Järjestelmätasolla ratasuunnitelmassa on huomioitu Liminka–Oulu-välin mahdollinen lähijunaliikenne siten, että sitä on mahdollista kehittää Oulun seudulla. Limingan ja Oulun välinen lähijunayhteys ja Oulun Oritkarin kolmioraide ovat erillisiä hankkeita, joilla on kuitenkin liityntäkohtia Liminka–Oulu-kaksoisraiteen ratasuunnittelu -hankkeeseen.

Kaksoisraiteen rakentamiskustannuksiin on etsitty suunnitelmassa säästöratkaisuja muun muassa esittämällä pohjanvahvistusmenetelmäksi paikoittain esikuormitusta, joka on kustannustehokas ratkaisu. Uusi raide on lisäksi pyritty suunnitelmassa sijoittamaan riittävän etäisyyden päähän nykyisestä raiteesta. Tällöin rakentaminen helpottuu ja on mahdollisuus välttää tietyissä kohdin kalliiden teräsponttiseinien käyttöä.

Limingan ja Kempeleen kuntien ja Oulun kaupungin kanssa on lisäksi selvitetty maankäytön yhteensovitusmahdollisuuksia. Liminka–Oulu-kaksoisraiteen alustavat rakentamiskustannukset ovat noin 210 miljoonaa euroa (maanrakennuskustannusindeksi MAKU 145, 2020=100). Rakentamisesta ei vielä ole päätöstä.

Ratasuunnitteluhanke Tampere-Oulu valmistuu vuoden loppuun mennessä

Liminka–Oulu kaksoisraiteen ratasuunnitelman lisäksi Ratasuunnittelu Tampere–Oulu-hankkeen suunnittelukohteista syksyllä 2024 valmistuivat Parkanon Vahojärven, Ylivieskan Kankaan ja Limingan Hirvinevan liikennepaikkojen parantamisen ratasuunnitelmat, Lielahti-Lakiala kaksoisraiteen yleissuunnitelma sekä Siikajoen Ruukin liikennepaikan esiselvitys. Tarkemmat tiedot valmistuneista suunnitelmista esitetty hankkeen verkkosivulla osoitteessa https://vayla.fi/ratasuunnittelu-tampere-oulu.

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.

Savonlinnan ja Kemin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat sekä kaupunginjohtajat tapasivat alueidensa kansanedustajia etäyhteydellä vielä muutamaa tuntia ennen sairaalalain äänestystä.

Tilaisuudessa kansanedustajista olivat paikalla Oskari Valtola (kok), Hanna Kosonen (kesk), Mika Riipi (kesk) sekä Johanna Ojala-Niemelä (sd). Kosonen, Riipi ja Ojala-Niemelä kertoivat äänestävänsä sairaalalakia vastaan. Sen sijaan Valtola äänesti hallituksen esityksen puolesta.

Opposition kansanedustajat korostivat tilaisuudessa sairaalalain ongelmia, sen ristiriitaisuutta kulujen ja säästöjen suhteen, sekä lain perusteluja henkilöstön riittävyyden osalta.

Kansanedustajat rohkaisivat kaupungin edustajia vaikuttamaan hyvinvointialueilla tehtäviin päätöksiin, jotta voidaan hyödyntää kaikki lain sallimat mahdolliset joustot.

Tilaisuuteen oli kutsuttu Etelä-Savon ja Lapin alueen kansanedustajat sekä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok). He eivät olleet paikalla, kuten eivät myöskään Heikki Autto (kok), Markus Lohi (kesk), Sara Seppänen (ps), Vesa Kallio (kesk), Anna-Kristiina Mikkonen (sd) ja Jaana Strandman (ps).

Lisätietoja

Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Terho Kaskinen, 044 747 5200, ext-terho.kaskinen@savonlinna.fi

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Stenberg, ext-eija.stenberg@savonlinna.fi

Kemin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Reijo Viitala, 040 631 8183, reijo.viitala@kemi.fi

Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitinen, 040 585 1805, pekka.tiitinen@kemi.fi

Moni kaupunki ja kunta Suomessa tuottaa omaa tiedotelehteä – nyt myös Somero! Ensimmäinen Someron kaupungin asukaslehti ilmestyy 18.12.2024 ja seuraava jo keväällä. Samalla kaupunki haastaa somerolaiset keksimään asukaslehdelle sopivan, somerolaiseen suuhun sopivan nimen. Nimiehdotuksia voi jättää ajalla 18.12.2024-31.1.2025 

Uudessa asukaslehdessä kerrotaan kaupungin ajankohtaisista asioista, palveluista ja tapahtumista sekä esitellään arkea ja elämää Somerolla. Jokaisessa numerossa on jokin ajankohtainen teema. Jatkossa lehteä on tarkoitus julkaista ainakin kolme numeroa vuodessa. Loppuvuoden 2024 lehdessä on mukana myös Somero-opiston kevään kurssiopas.

Asukaslehti jaetaan somerolaisiin koteihin Kotiseutulainen-ilmaisjakelulehden mukana, lehden välissä omana liitteenään. Mikäli taloudella on postilaatikossa mainoskielto-merkintä, ei lehteä saa kotiin saakka. Tällöin sen voi noutaa jakelupisteistämme Someron kaupunginkirjastolta, uimahallilta tai kaupungintalolta, tai Kotiseutulainen – lehden jakelupisteistä. Lehteä voi lukea myös sähköisesti Issuu-palvelussa, jonne pääset osoitteesta www.somero.fi/asukaslehdet

”Asukaslehteä aletaan julkaista kaupunkilaistemme, muun muassa Vanhusneuvoston toiveesta. Meillä on paljon eri ikäisiä somerolaisia, jotka mieluummin lukevat kaupungin palveluista paperisena tiedotteena kuin selaavat internetiä. Asukaslehdessä kerromme jatkossa kaupungin palveluista, mutta samalla pääsemme esittelemään myös sitä, mitä kaupungin eri toimialoilla tapahtuu, millaista asukkaan arki on Somerolla ja miten yhteisiin asioihin voi osallistua ja vaikuttaa”,
kertoo viestintäasiantuntija Anuliina Frantti.

Ehdota asukaslehdelle nimeä -nimikilpailu starttaa

Someron kaupunki haastaa somerolaiset keksimään asukaslehdelle sopivan, hyvän maun mukaisen mutta somerolaiseen suuhun sopivan nimen. Nimiehdotuksia voi jättää ajalla 18.12.2024-31.1.2025 sähköisellä lomakkeella tai käymällä asukaslehden jakelupisteessä (kaupungintalo, kaupunginkirjasto tai uimahalli) täyttämässä paperisen nimiehdotuslomakkeen.

Helmikuun alussa nimiehdotukset etenevät valitsijaraadin tekemään esikarsintaan. Raati valitsee saapuneiden ehdotusten joukosta sopivimmat nimiehdotukset mukaan yleisöäänestykseen, joka alkaa seuraavan asukaslehden ilmestyessä keväällä. Kesän korvalla ilmestyvä asukaslehti saa kunnian kantaa uutta nimeä. Voittaneen nimiehdotuksen tekijä palkitaan mustalla kaupunkipyörällä, jossa on Somero-teippaukset. Ohjeet kilpailuun löytyvät osoitteesta www.somero.fi/nimikilpailu

Lisätiedot ja kysymykset
Anuliina Frantti
Viestintäasiantuntija 
Someron kaupunki
p. 044 779 1282
anuliina.frantti@somero.fi 

Porvoon kaupunki tiedottaa 17.12.2024

Kevätlaaksonniityn kaava-alueen rakennustyöt käynnissä – huomioithan työmaaliikenteen ja -alueet

Kevätlaaksonniityn kaava-alueen rakennustyöt ovat käynnissä. Tällä hetkellä rakennetaan uutta liittymää Itätuulentieltä Skaftkärrintielle sekä uutta jätevesilinjaa alueelle rakennettavia kiinteistöjä varten. Itätuulentien työt valmistuvat arviolta maaliskuussa 2025, ja koko työmaan osalta valmistuminen on arviolta kesällä 2025.

Kevätlaaksonniityn kaava-alueen rakennustöiden alettua toiminta on vilkastunut myös Skaftkärrin esikäsittely- ja välivarastointialueella. Riistatien päästä alkavan puistokäytävän varrella sijaitsevalla alueella on havaittu lenkkeilijöitä, ja kaupunki muistuttaakin, että esikäsittely- ja välivarastointialue on työmaa-aluetta ja sinne on pääsy kielletty ulkopuolisilta. Alueella on raskasta liikennettä ja lenkkeilijöiden liikkuminen alueella on turvallisuusriski. Alueella on lisätty Pääsy kielletty -opasteiden määrää syksyn aikana

Välivarastointi- ja esikäsittelyaluetta käytetään Skaftkärrin kaavarungon alueen rakentamisessa syntyvien maa- ja kiviainesten sekä kantojen ja hakkuujätteiden välivarastointiin ja esikäsittelyyn. Saaristotien linjauksen länsipuolelle rakennetaan meluvallia kaupungin työmailla syntyvistä pilaantumattomista ylijäämämaista.

Kaupunki pahoittelee työmaaliikenteestä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. 

*****

Borgå stad informerar 17.12.2024

Byggnadsarbetena på planområdet för Vårdalsängen pågår – beakta byggplatstrafik och -områdena

Byggnadsarbetena på planområdet för Vårdalsängen pågår. För närvarande byggs en ny anslutning från Östanvägen till Skaftkärrsvägen samt en ny avloppslinje för fastigheter som byggs i området. Arbetet på Östanvägen kommer enligt uppskattningen att bli färdiga i mars 2025, och alla arbetarna på byggplatsen uppskattas bli färdigt sommaren 2025.

Sedan byggnadsarbetena på planområde för Vårdalsängen inleddes har verksamheten ökat också inom Skaftkärrs förbehandlings- och mellanlagringsområde. På området vid en parkgång som börjar vid slutet av Viltvägen har man observerat joggare, och staden påminner också om att förbehandlings- och mellanlagringsområdet är byggplatsområde och att tillträde är förbjudet för obehöriga. Det finns tung trafik på området och att joggare rör sig på området är en säkerhetsrisk. På området har man ökat antalet skyltar med Tillträde förbjudet under hösten.

Mellanlagrings- och förbehandlingsområdet används för mellanlagring och förbehandling av jord- och stenmaterial samt stubbar och avverkningsavfall som uppkommer vid byggandet av dispositionsplan för Skaftkärr. Väster om Skärgårdsvägens sträckning byggs bullervallar av icke-förorenade överskottsjordar som uppstår på stadens byggplatser.

Staden beklagar eventuella störningar som byggplatstrafiken orsakar.

Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan lisättiin vuonna 2024 eri lähteistä runsaat viisituhatta uutta tai muuten ajankohtaista sanaa. Sanatietokantaa käytetään Kielitoimiston sanakirjan, kielenhuollon ja tutkimuksen tarpeisiin. Sanat ovat kiinnostavia myös yleisestä näkökulmasta: kertovathan ne vuoden tapahtumista ja ilmiöistä niin koti-Suomessa kuin maailmallakin. 

Valtaosa uusista ilmauksista ei koskaan vakiinnu kieleen tai saavuta kovin suurta käyttäjämäärää. Juuri näitä sanataivaan tähdenlentoja pyritään kuvaamaan vuoden sanapoiminnoissa, vaikka jokunen listan sanoista saattaa lopulta löytää tiensä myös sanakirjaan. Sanojen tulevaisuudesta päättävät viime kädessä sanankäyttäjät.

Avaimia ajan ilmiöihin

Vuoden sanapoimintoja selatessa on helppo huomata, ettei sana ole aina vain sana. Se myös eräänlainen avain, joka aukaisee kokonaisen merkitysten, muistojen ja mielikuvien verkoston. Raakku vie kuulijansa Suomussalmen Hukkajoelle siinä missä farkkumuna euroviisutunnelmiin Malmöhön.

Palestiinalaishuivi puolestaan kuljettaa ajatukset Lähi-itään ja käännytyslaki itärajalle. Saksia taas on vaikea ajatella viattomana askarteluvälineenä sen jälkeen, kun niitä heiluttelevasta Riikka Purrasta napattu kuva teki sanasta hallituksen leikkauspolitiikan symbolin.

Uutuuksia lasissa ja lautasella

Sanapoimintolistan kevyttä kerrostumaa edustavat vaikkapa monet muotiin ja ruokakulttuuriin liittyvät ilmaisut. Suhtautumisestaan varrettomiin millenniaalisukkiin on mahdollista päätellä, onko itse vielä nuori vai jo entinen nuori. Sen sijaan kadotettua nuoruutta voi yrittää tavoittaa kasvoteipillä, jonka luvataan kiinteyttävän ja silottavan kasvojen ihoa, ja kadotettua vyötäröä etsiä banaanilankulla.

Tiukan treenin jälkeen on aika palautua. Joulun 2024 uutuusleivonnainen on piparkakulta ja kinuskilta maistuva piparoffee, jonka kanssa voi mielensä mukaan siemailla esimerkiksi mietoa markettiviiniä tai vahvaa mörköolutta.

Kurkkumopolla kaninkoloon!

Verkkomaailman ja sosiaalisen median ilmiöt näkyvät nopeasti kielessä. Monet ovat tuskastuneet Elon Muskin omistamaan X-somealustaan (entiseen Twitteriin) ja siirtyneet samantapaiseen Threads-palveluun. Samalla tviittaamisen sijaan on alettu tredata.

Internetin kauppapaikkojen hittituotteeksi on yllättäen ponnahtanut menneiden vuosien suosikkilelu, muovinen kurkkumopo, josta on pyydetty ja maksettukin huimia summia. Harmittomien villitysten lisäksi verkossa leviävät pidäkkeettä erilaiset huhut ja salaliittoteoriat. Niiden kintereillä pysytellessä on pidettävä varansa, ettei putoaisi kaninkoloon.

• Vuoden sanapoiminnot 2024

Lisätietoja

Riina Klemettinen, Kielitoimiston sanakirjan toimittaja
0295 333 270, riina.klemettinen@kotus.fi

Sotkamon kulttuuripalkinto on tunnustuspalkinto ja sen voi saada paikallinen henkilö, ryhmä, yhteisö, järjestö, seura tai projekti. Lautakunta voi jakaa palkintosumman useammalle taholle. Palkinnon myöntämisessä otetaan huomioon aktiivinen toiminta kulttuurin parissa, merkittävä kulttuuriteko, kunnalle tuotettu positiivinen kulttuurinen julkisuus, saavutettu erinomainen taso kulttuurin alalla tai merkittävä tieteellinen tutkimus.

Kulttuuripalkinnon suuruudeltaan 1 000 € sai taiteilija Irja Juntunen.
Irja Juntunen on tehnyt mittavan ja laajan elämäntyön taiteen ja kulttuurin edistämiseksi Sotkamossa. Hänellä on ollut lukuisia taidenäyttelyitä niin ulkomailla kuin kotimaassakin. Taiteen tekemisen lisäksi hän on toiminut kuvataideopettajana sekä ollut käynnistämässä Sotkamon Kamarikuoron toimintaa.

Kulttuuripalkinnon suuruudeltaan 377 € sai rap-artisti Aleksi Rimpiläinen.
Aleksi Rimpiläinen A.K.A. Lumottu veri on upea esikuva muille nuorille siitä, miten alakouluikäinen voi luovasti toteuttaa omia ideoitaan ja haaveitaan. Hän tekee rap-kappaleisiinsa itse sanat ja sävellykset sekä on nuoresta iästään huolimatta verkostoitunut laajasti haluten edelleen kehittää itseään.

Lisätietoja

Sotkamon sivistysjohtaja Merja Ojalammi | merja.ojalammi@sotkamo.fi | P. +358 44 750 2125
Sotkamon kulttuurituottaja Marko Karvonen | marko.karvonen@sotkamo.fi | P. +358 44 089 5033

Uuden OP-korttelin alkuperäiseen suunnitelmaan oli jo kaupunkikehityslautakunnan käsittelyssä tehty seuraavat muutokset: Mannilantien varteen suunnitellun rakennuksen ja Sibeliuksenkadun varteen suunniteltujen kahden rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua oli nostettu yhdellä kerroksella. Korttelialueen kokonaisrakennusoikeutta oli kasvatettu 1000 kerrosneliömetrillä. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle, suunnittelualueen pohjoisosaan oli osoitettu muutetun suunnitelman mukaan rakennusoikeutta yhteensä 27 000 kerrosneliömetriä, josta vähintään 1020 kerrosneliömetriä on toteutettava ensimmäiseen kerrokseen liike-, työ- tai palvelutiloina. 900 kerrosneliömetriä liiketilasta on osoitettava kävelykadun (Sibeliuksenkatu) ja Mannilantien varteen, 120 kerrosneliömetriä Venny Soldanin raitille.

Esittelijä eli kaupunginjohtaja täydensi kaupunginhallituksen kokouksessa päätösehdotuksiaan OP:n ja YIT:n kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta niin, että korttelin asuinrakentamisen rakennusoikeus pysyy samana, mutta liike-, työ-, toimisto- ja palvelutilojen määrä nostetaan vähintään 1 800 kerrosneliömetriin. Tästä 1020 kerrosneliömetriä tulee sijoittaa maantasakerrokseen. Siten kaupunkikehityslautakunnan tekemään ehdotukseen nähden liike-, työ- ja palvelutilojen vähimmäismäärä kasvaa merkittävästi.

”Liiketilojen vähimmäismäärän kasvu hankkeessa on merkittävä asia alueen yritysten ja koko kaupungin kannalta. Muutoksella vastataan myös paikallisten yritysten toiveisiin varmistaa riittävä liike- ja toimistorakentaminen kaupungin ydinkeskustassa”, kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen perustelee muutettua päätösehdotusta.

”Nyt tehdyt päätökset ovat tärkeitä Järvenpään kaupungin keskustan kehityksen kannalta. Olen tyytyväinen siihen, että osapuolet ovat löytäneet ratkaisun, jossa hankkeen liike-, työ- ja palvelutilojen vähimmäismäärää kasvatettiin vielä tuntuvasti. Bulevardikorttelin viimeisen vaiheen valmistuttua päästään aloittamaan sen vastinparin eli OP-korttelin toteuttaminen. Järvenpään ydinkeskusta uudistuu tulevina vuosina voimakkaasti ja nyt tehdyillä ratkaisuilla varmistamme, että keskustassa riittää niin palveluja asukkaille, toimitiloja yrityksille kuin kaupunkiasuntoja järvenpääläisille", kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eemeli Peltonen toteaa.

Laura Virkkunen (PS.) teki kokouksessa Tom Bomanin (PS.) kannattamana ehdotuksen, että maankäyttösopimus palautettaisiin valmisteluun. Asiasta äänestettiin ja muutosesitys hävisi kaupunginjohtajan muutetulle pohjaehdotukselle äänin 7-3. Asemakaavan muutos hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen mukaisesti. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus käsitellä asemakaavan muutos ensi vuoden helmikuun kokouksessaan.

Lisätiedot:

Eemeli Peltonen
kaupunginhallituksen puheenjohtaja
puh. 050 557 9092
s-posti: eemeli.peltonen@jarvenpaa.fi

Iiris Laukkanen
kaupunginjohtaja
puh. 040 315 3155
s-posti: iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Ändringsprogrammet för vårdavdelningarna

Soites välfärdsområdesfullmäktige behandlade avvecklingen av vårdavdelningsverksamheten i Kannus och Dunkars och centraliseringen av vårdavdelningsverksamheten till Mellersta Österbottens centralsjukhus i Karleby. Planeringen av ändringsprogrammet har beaktat den ekonomiska situationen i välfärdsområdena, den nuvarande befolkningsstrukturen och den framtida befolkningsutvecklingen, personalens tillräcklighet och den servicestrukturreform som ingår i Soite 2030-programmet och som syftar till att flytta servicestrukturens tyngdpunkt från tyngre serviceformer till lättare tjänster som ges i hemmet och till tjänster som erbjuds med låg tröskel. Vidare har planeringen beaktat den bedömning av stegvis gradering, arbetsfördelning och samarbete för den specialiserade sjukvården och jourmottagningar som Social- och hälsovårdsministeriet har publicerat. Fas 1 i denna kräver att avdelningar på allmänmedicinsk nivå måste ha en jourhavande läkare på plats under kvällar och helger.

Välfärdsområdesfullmäktige beslöt i enlighet med välfärdsområdesstyrelsens förslag att som en ändring av servicestrategin godkänna en ändring av verksamheten på vårdavdelningarna i Kannus och Dunkars så att Kannus och Dunkars erbjuds mångsidigt med tjänster i enlighet med socialvårdslagen. Senast i slutet av februari ska välfärdsområdesfullmäktige få en utredning om var tjänsterna i området ska genomföras i framtiden och vilka tjänster som kommer att vara tillgängliga i utgångsläget kommer att när reformen sker. Invånarna ska också tydligt informeras om saken.

Servicenätsreformen

Välfärdsområdesfullmäktige behandlade avståendet av fastigheterna för Soite-punkterna i Lochteå, Ullava, Halso och Lestijärvi samt Toholampis Soite-station som en del av servicenätsreformen.

I servicenätsreformen har man beaktat välfärdsområdets finansiering och den nationella styrningen. För närvarande bygger servicenätet på hyrda fastigheter som är större än behovet. Social- och hälsovårdsministeriet, Finansministeriet och Inrikesministeriet förutsatte vid välfärdsområdesförhandlingarna som fördes med Mellersta Österbottens välfärdsområde hösten 2024 att Mellersta Österbottens välfärdsområde skulle se över sitt servicenät med snabb tidtabell. I förslaget beaktas även tillgången på personal och befolkningens behov. I framtiden kommer tjänsterna att tillhandahållas som rörliga tjänster med hjälp av fasta stödpunkter, och man inför en husläkarmodell. 

Välfärdsområdesfullmäktige beslutade att godkänna ändringarna i servicenätet vid Soite-punkterna i Lochteå, Ullava, Halso och Lestijärvi samt vid Toholampis Soite-station så att tjänsterna i området produceras som rörliga tjänster med hjälp av stödpunkter, och de rörliga tjänsterna ska vara i bruk när fastigheterna avstås. Därutöver beslutade välfärdsområdesfullmäktige att befullmäktiga välfärdsområdesstyrelsen och välfärdsområdesdirektören att verkställa åtgärderna som är relaterade till ändringen.

Läs mer om servicenätsreformen och ändringsprogrammet för vårdavdelningarna i pressmeddelandet som publicerades fredagen 13.12.2024: https://soite.fi/sv/2024/12/13/malet-med-servicenatsreformen-ar-att-minska-pa-antalet-vaggar-och-utoka-tjansterna/

Verksamhets- och ekonomiplanen 2025–2027 och investeringsplanen 2026–2029

Välfärdsområdesfullmäktige godkände enhälligt välfärdsområdesstyrelsens förslag till välfärdsområdets underskottsbudget på 13,4 miljoner euro för 2025. Vid sammanträdet godkändes även ekonomiplanerna för de närmaste åren och investeringsplanen för 2026–2029.

Målet är att 2025 års budget ska uppdateras under våren 2025, då de verksamhetsförändringar som ingår i Soite 2030-programmet (t.ex. ändringar i servicenätet) börjar realiseras som besparingar. År 2026 i investeringsplanen utökas med investeringen i social- och hälsocentralen som ska vara klar i slutet av 2026. Social- och hälsocentralens andel av investeringarna år 2026 är cirka 19 miljoner. 

Övriga sammanträdesärenden

Välfärdsområdesfullmäktige behandlade även bland annat följande ärenden:

• Prislista över klient- och patientavgifter 2025 och Räddningsväsendets prislista 2025
• Uppdatering av förvaltningsstadgan

Sammanträdestider och protokoll på Soites webbsida

Sammanträdestider, föredragningslistor och justerade protokoll för år 2025 hittar du på Soites webbsida för sammanträdesadministration.

Vuodeosastojen muutosohjelma

Soiten aluevaltuusto käsitteli vuodeosastotoiminnan lopettamista Kannuksessa ja Tunkkarilla sekä vuodeosastotoiminnan keskittämistä Kokkolaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan. Muutosohjelman suunnittelussa on huomioitu hyvinvointialueen taloustilanne, nykyinen väestörakenne ja tuleva väestökehitys, henkilöstön riittävyys sekä Soite 2030 -ohjelmaan sisältyvä palvelurakenneuudistus, jonka tavoitteena on siirtää palvelurakenteen painopistettä raskaammasta palvelunmuodosta kevyempiin kotiin vietäviin palveluihin sekä matalan kynnyksen palveluihin. Lisäksi suunnittelussa on huomioitu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman erikoissairaanhoidon ja päivystysten porrasteisuuden, työnjaon ja yhteistyön selvitys, jonka vaihe 1 vaatii, että yleislääketieteen tasoisilla osastoilla tulee olla iltaisin ja viikonloppuisin läsnälääkäripäivystys.

Aluevaltuusto päätti aluehallituksen esityksen mukaisesti hyväksyä palvelustrategian muutoksena Kannuksen ja Tunkkarin vuodeosastojen toiminnan muutoksen siten, Kannukseen ja Tunkkariin tulee monipuolisesti sosiaalihuoltolain mukaista palvelua. Aluevaltuustolle tuodaan helmikuun loppuun mennessä tiedoksi selvitys siitä, missä alueen palvelut jatkossa toteutetaan ja mitä palveluja lähtötilanteessa on saatavilla muutoksen tapahtuessa. Asiasta tiedotetaan selkeästi myös asukkaita.

Palveluverkkouudistus

Aluevaltuusto käsitteli Lohtajan, Ullavan, Halsuan ja Lestijärven Soite-pisteiden sekä Toholammin Soite-aseman kiinteistöistä luopumista osana palveluverkkouudistusta.

Palveluverkkouudistuksessa on huomioitu hyvinvointialueen rahoitus ja kansallinen ohjaus. Tällä hetkellä palveluverkko rakentuu tarvetta suuremmista vuokralla olevista kiinteistöistä. STM, VM ja SM edellyttivät syksyllä 2024 Soiten kanssa käydyissä hyvinvointialueneuvotteluissa, että Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen tulee tarkastella palveluverkkoaan nopealla aikataululla. Myös henkilöstön saatavuus ja väestön tarpeet on huomioitu esityksessä. Jatkossa palvelut tuotetaan liikkuvana palveluna kiinteiden tukipisteiden avulla ja käyttöön otetaan omalääkärimalli. 

Aluevaltuusto päätti hyväksyä palveluverkon muutokset Lohtajan, Ullavan, Halsuan ja Lestijärven Soite-pisteissä sekä Toholammin Soite-asemalla siten, että alueen palvelut tuotetaan liikkuvana palveluna tukipisteiden avulla, ja liikkuvien palveluiden tulee olla toiminnassa kiinteistöistä luovuttaessa. Lisäksi aluevaltuusto päätti valtuuttaa aluehallituksen ja hyvinvointialuejohtajan toimeenpanemaan muutokseen liittyvät toimenpiteet.

Lue lisää palveluverkkouudistuksesta ja vuodeosastojen muutosohjelmasta perjantaina 13.12.2024 julkaistusta tiedotteesta: https://soite.fi/2024/12/13/palveluverkkouudistuksen-tavoitteena-vahentaa-seinia-ja-lisata-palveluita/

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2025–2027 sekä investointisuunnitelma 2026–2029

Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti aluehallituksen esityksen hyvinvointialueen 13,4 miljoonaa euroa alijäämäisestä talousarviosta vuodelle 2025. Kokouksessa hyväksyttiin myös lähivuosien taloussuunnitelmat sekä investointisuunnitelma 2026–2029.

Tavoitteena on, että vuoden 2025 talousarviota päivitetään kevään 2025 aikana, kun Soite 2030 -ohjelmaan sisältyvät toiminnalliset muutokset (mm. palveluverkon muutokset) alkavat realisoitua säästöinä. Investointisuunnitelman vuotta 2026 kasvattaa sote-keskuksen investointi, joka valmistuu vuoden 2026 lopulla. Sote-keskuksen osuus vuoden 2026 investoinneista on noin 19 miljoonaa. 

Muut kokousasiat

Aluevaltuusto käsitteli myös muun muassa seuraavia asioita:

• Asiakas- ja potilasmaksuhinnasto 2025 ja pelastustoimen hinnasto 2025
• Hallintosäännön päivittäminen

Kokousajat ja pöytäkirjat Soiten verkkosivuilla

Vuoden 2025 kokousajat, esityslistat ja tarkastetut pöytäkirjat löydät Soiten verkkosivuston kokoushallinnan sivulta.
 

Jo kahdettatoista kertaa järjestettyyn valtakunnalliseen joulukorttikeräykseen urakoitiin ennätykselliset 120 000 korttia. Monelle ikäihmiselle joulutervehdys oli ainoa laatuaan.

Luovan välittämisen yhteisö Siskot ja Simot järjesti yhteistyökumppaneineen Joulupostia ikäihmisille -kampanjan 4.11. - 6.12.2024. Korttikeräykseen osallistui ennätykselliset 153 paikkakuntaa. 

– Joulukorttien määrä on ennätyksellinen ja kertoo ihmisten halusta ilahduttaa ikäihmisiä, olla mukana yhteisöllisessä hyvän tekemisessä ja jakaa hyvää joulumieltä. Lämmin kiitos kaikille kortin lähettäneille ja toiminnan organisoimiseen osallistuneille, kiittelee Siskojen ja Simojen toiminnanjohtaja Hanna Simola.

Vaikka kortti kulkeutuu tuntemattomalta tuntemattomalle, joulutervehdyksiä tehdään silti tunteella ja henkilökohtaisesti. Jo jaetut kortit ovat koskettaneet saajiaan ja moni ikääntynyt on asettanut kortin näkyvälle paikalle.  

Joulukortteja tehtiin kansalaisopistoissa, kirjastoissa, kouluissa, päiväkodeissa, työpaikoilla, harrastuksissa ja kodeissa. Korttikeräykseen osallistuivat kaikenikäiset, ja monelle perheelle ja yhteisölle osallistumisesta on tullut jo odotettu perinne. 

Joulupostia ikäihmisille -kampanjan kumppaneita olivat paikallisten yhteistyötahojen lisäksi Kuntaliitto, Kansalaisopistojen liitto ja Kansalaisareena.

Kampanjan suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Kiristyvässä järjestöjen taloustilanteessa Siskot ja Simot etsivät kumppaneita ensi vuoden joulukortti kampanjan toteutukseen - jotta yhä useampi yksinäinen ikäihminen saisi koskettavan joulutervehdyksen!

Lisää kampanjasta ja sen tuloksista: siskotjasimot.fi/joulupostia

Lisätiedot:

Siskot ja Simot ry aluepäällikkö Sari Turpeinen
sari.turpeinen@siskotjasimot.fi
050 544 5266

Uusi vammaispalvelulaki astuu voimaan 1.1.2025. Uusi vammaispalvelulaki sisältää säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Kehitysvammalakiin jää itsemääräämisoikeuden vahvistamista, perusoikeuksien rajoittamista sekä tahdosta riippumatonta erityishuoltoa koskevat säännökset.

Vammaispalvelulakiin on määritetty kolmen vuoden siirtymäaika. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan palvelut jatkuvat entisellään päätöksiin merkityn voimassaoloajan tai enintään kolme vuotta, jos palvelutarve ei muutu. Asiakas voi myös halutessaan pyytää palvelujensa tarkistamista uuden vammaispalvelulain mukaisiksi.

Vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteena on toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen toteutumista yhteiskunnassa. Lisäksi uudella lailla pyritään tukemaan vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvaamaan vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

Miten lakiuudistus heijastuu asiakkaiden palveluihin?

Kaikki vammaispalveluja ja kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevat voimassa olevat päätökset tarkistetaan vastaamaan uutta vammaispalvelulainsäädäntöä seuraavasti:

• asiakkaan aloitteesta aikaisintaan 1.2025 alkaen,
• hyvinvointialueen aloitteesta, jos asiakkaan palvelutarve muuttuu tai
• viimeistään kolmen vuoden mittaisen siirtymäajan kuluessa eli vuoden 2027 loppuun mennessä.

Vanhan vammaispalvelulain perusteella tehdyt päätökset ja kehitysvammaisten erityishuollon mukaiset erityishuolto-ohjelmat pysyvät lähtökohtaisesti voimassa päätöksiin merkityn voimassaoloajan, jonka jälkeen palveluista tehdään uuden lain mukainen päätös. Toistaiseksi voimassa olevat päätökset ovat puolestaan voimassa enintään vuoden 2027 loppuun saakka. Kaikki uuden lain voimaantulon jälkeen saapuvat hakemukset käsitellään uuden vammaispalvelulainsäädännön mukaisesti.

Palvelupäätöksiä tarkistaessa vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja tekee asiakkaan kanssa palvelutarpeen arvioinnin. Arvioinnissa tarkistetaan, että palvelut vastaavat asiakkaan palvelutarvetta ja palvelujen myöntämisedellytykset täyttyvät. Tämän jälkeen työntekijä tekee asiakkaalle päätökset palveluista.

Asiakkaalla voi olla voimassa sekä uuden että vanhan lainsäädännön mukaisia päätöksiä eri palveluista kolmen vuoden siirtymäaikana. Kaikkia palvelupäätöksiä ei siis päivitetä uuden lain mukaiseksi samalla kertaa, jos palvelutarve ei sitä edellytä tai asiakas itse halua.

Asiakas voi hakea uuden vammaispalvelulain mukaisia palveluja aikaisintaan 1.1.2025. Palvelua voi hakea täyttämällä sähköisen vammaispalveluhakemuksen Miunpalveluissa (www.miunpalvelut.fi), Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten verkkosivujen kautta tulostettavalla hakemuksella tai ottamalla yhteyttä vammaispalvelun puhelinneuvontaan. Jos palveluja haetaan vielä vuoden 2024 aikana, käsitellään hakemukset nykyisen lainsäädännön mukaisesti.

Voit lukea lisää vammaispalvelulain uudistuksesta verkkosivuiltamme: Vammaispalvelulain uudistus - siunsote.fi.

Fåraherdeveckorna är sjudagarsresor till sällsynta vårdbiotoper i Finland. Ansökningstiden börjar den 20.1.2025 kl. 12.00 och slutar den 27.1.2025 kl. 12.00. Du kan ansöka till en eller flera destinationer på Luontoon.fi. Herdarna väljs genom lottning i februari.

För herdeveckorna tas en avgift ut, vars intäkter används för att upprätthålla och sköta vårdbiotoper. Veckorna pågår från slutet av maj till september.

Herdeveckorna är bra för Finlands utrotningshotade arter

Deltagarna i Herdeveckorna får se fram emot en vecka omgiven av biologisk mångfald, herdarna tillbringar sin tid i vårdbiotoperna. Vårdbiotoper hör till de mest hotade livsmiljöerna i Finland. Genom att beta tar djuren hand om vårdbiotopernas känsliga natur och förhindrar att betesmarker, ängar och skogsbeten växer igen. Samtidigt förbättras levnadsförhållandena för hotade arter.

På många platser har vårdbiotoper försvunnit under historiens gång i takt med att det småskaliga jordbruket har övergivits. Detta är en mycket olycklig situation för naturen, eftersom cirka en fjärdedel av Finlands hotade arter lever i vårdbiotoper.

”Herdeveckornas platser är underbara kulturarvsplatser. Till exempel representerar den välbevarade gården Kaapin Jouni i Lemmenjoki nationalpark i Enare den samiska kulturen. På gårdsplanen växer den utrotningshotade fingerborgsblomman och månlåsbräken”, säger koordinator Leena Hiltunen.

Herdarna har tid att njuta av den naturen och åka på utflykter.

Herdarna vallar vanligtvis får, men även kor och hästar. Forststyrelsens Naturtjänster ger tydliga anvisningar för herdeveckan. Herden ansvarar för att övervaka djurens allmänna tillstånd. Gårdssysslorna tar bara upp en liten del av dagen, så det finns tid för utflykter också. Många herdeplatser har utrymme för övernattning, så att du kan ta med dig vänner eller familj. Husdjur är välkomna på några av platserna.

I Pielpajärvi vildmarkskyrka i Enare kan du delta i herdeveckan utan kostnad. Där har herdarna mer arbete och ansvar, till exempel att städa upp i miljön och guida allmänheten.

Läs mer om datum och platser för herdeveckorna på https://www.luontoon.fi/sv/artiklar/herdeveckorna

Mer information

Leena Hiltunen, kundrådgivare, Forststyrelsens naturtjänster, 040 581 3930, leena.hiltunen(at)metsa.fi.

Läs också om skötseln av vårdbiotoper på Forststyrelsens webbplats https://www.metsa.fi/sv/natur-och-kulturarv/restaurering-och-naturvard/skotsel-av-vardbiotoper/

Paimenviikot ovat seitsemän päivän mittaisia matkoja Suomen harvinaisten perinneympäristöjen tunnelmassa. Haku alkaa 20.1.2025 klo 12 ja päättyy 27.1.2025 klo 12. Paimenkohteita on kaikkiaan 15 eri puolilla Suomea. Hakea voi yhteen tai useampaan kohteeseen Luontoon.fi-verkkopalvelussa. Paimenet valitaan arpomalla helmikuussa.

Paimenviikot ovat maksullisia, ja tulot käytetään perinneympäristöjen ylläpitoon ja luonnonhoitoon. Viikkoja järjestetään toukokuun lopusta syyskuulle.

Paimenviikoilla tehdään hyvää Suomen uhanalaisille lajeille

Paimenviikoille osallistuvilla on edessään viikko luonnon monimuotoisuuden keitaissa, paimenet viettävät ajan perinneympäristöjen äärellä. Perinneympäristöt ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä. Laiduntaessaan eläimet hoitavat näiden perinneympäristöjen herkkää luontoa ja estävät ketojen, niittyjen ja metsälaitumien umpeenkasvua. Samalla parantuvat uhanalaisten lajien elinolosuhteet.

Perinneympäristöt ovat historian saatossa moni paikoin kadonneet, kun on luovuttu pienimuotoisesta maataloudesta. Luonnon kannalta tilanne on erittäin harmillinen, sillä noin neljännes Suomen uhanalaisista lajeista elää perinneympäristöillä.

“Paimenviikkojen kohteissa on upeita perinneympäristöjä. Esimerkiksi Lemmenjoen kansallispuistossa sijaitseva Kaapin Jounin tila Inarissa on hyvin säilynyt ja edustaa saamelaiskulttuuria. Tilan piha-alueella kasvavat uhanalaiset keto- ja ahonoidanlukko”, kertoo koordinaattori Leena Hiltunen.

Paimenilla on aikaa nauttia perinneympäristöistä ja retkeillä

Paimenkohteilla on yleensä lampaita, mutta myös lehmiä ja hevosia. Metsähallituksen Luontopalvelut antaa selkeät ohjeet paimenviikkoon. Paimenien vastuulla on eläinten yleiskunnon seuraaminen. Tilan askareet vievät vain pienen osan päivästä, joten aikaa jää myös retkeilyyn. Monilla kohteilla on majoitustilaa, joten mukaan voi ottaa läheisiä tai ystäviä. Lemmikit ovat tervetulleita osaan kohteista.

Pielpajärven erämaakirkolla Inarissa voi osallistua Paimenviikolle maksutta. Siellä paimenilla on enemmän töitä ja vastuuta, kuten ympäristön raivausta ja yleisöopastuksia.

Tutustu Paimenviikkojen ajankohtiin ja kohdekuvauksiin osoitteessa https://www.luontoon.fi/fi/artikkelit/paimenviikot

Lisätietoa

Paimenviikoista: Leena Hiltunen, asiakasneuvoja, Metsähallituksen Luontopalvelut, 040 581 3930, leena.hiltunen(at)metsa.fi

Katso myös perinneympäristöjen hoidosta Metsähallituksessa https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/ennallistaminen/perinneymparistojen-hoito/

Lappeenrannan kaupunki haluaa profiloitua tiede- ja kestävyyskasvatuksen edelläkävijänä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tähän liittyen Lappeenrannan perusopetuksessa käynnistyy elokuussa 2025 Sammonlahden koulun uudessa Sammontalon toimintayksikössä yläkoululaisille tarkoitettu perusopetuksen tiedelinja, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. 

Tiede- ja kestävyyskasvatukseen perustuva opetus toteutuu monipuolisesti ja monitieteisesti eri oppiaineissa. Opiskelussa noudatetaan tiedekasvatuksen ydinperiaatteita, joiden mukaisesti opinnoissa korostuvat uteliaisuuden, innostuksen ja oppimisen ilon vaaliminen sekä tutkiminen, kokeileminen ja aktiivinen yhdessä tekeminen. Opintojen tavoitteena on ohjata oppilaita monipuoliseen tiedon hankkimiseen, käsittelemiseen ja soveltamiseen omassa elämänpiirissä.  

Tiedelinjalla opiskelussa tärkeää on oppilaan perustaitojen ja toimijuuden vahvistaminen. Näitä ovat ominaisuuksia ovat lukeminen, kirjoittaminen, ilmaisu, kielitaito sekä käsitteellisen ajattelun taidot. Opinnoissa tuetaan oppilaan mielikuvituksen, kehollisuuden ja kokemuksellisuuden toteutumista sekä vahvan ryhmähengen muodostumista tunne- ja vuorovaikutustaitoja kehittämällä sekä yhdessä toimimalla.

– Olen todella tyytyväinen Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen tiedelinjan käynnistymisestä. Lappeenrannan lukioiden Tiedelinja on saanut opiskelijoilta hyvää palautetta korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä, samoin linjan opiskelijoiden yhteishenkeä on kehuttu, iloitsee opetustoimenjohtaja Mari Routti.

Opintojen aikana oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia tutkivaan oppimiseen, ongelmalähtöiseen oppimiseen, palveluoppimiseen, yrittäjyyteen sekä erilaisia tilaisuuksia osallistua tiedetapahtumiin ja -leireihin. Kestävän elämäntavan sisäistämistä ja planetaarisen ajattelun kehittymistä tuetaan arjen tekojen lisäksi myös monipuolisen kansainvälisen yhteistyön avulla, jota toteutetaan samanikäisten oppijoiden kanssa. Yhteistyöoppilaitokset sijaitsevat Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Tiedelinjan opintokokonaisuuksien toteuttamisen tukena ovat myös LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun Junior University -toiminnan toteuttajat sekä yliopistokonsernin tarjoamat erikoistilat ja muut oppimisympäristöt. Perusopetuksen tiedelinjalla opiskelu luo valmiuksia toisen asteen opintoihin ja myös Lappeenrannan lukion tiedelinjoille hakeutumiselle. 

– Oppilaitosyhteistyömme lappeenrantalaisten korkeakoulujen kanssa on omaa luokkaansa, ja yliopistokonserni on myönteisellä suhtautumisellaan osaltaan mahdollistanut meille perusopetukseen tämän ainutlaatuisen opintolinjan. Tämän yhteistyön myötä meillä on valmiudet tiedekasvatukseen nojaavan opetuksen tarjoamiseen, toteaa Sammonlahden koulun rehtori Vesa Raasumaa.

– Perusopetuksen tiedelinjalla on myös merkittävä uutuusarvo – Lappeenranta on tässäkin asiassa edelläkävijä tieteen saralla tarjotessaan monitieteisen ja ajattelemisen taitoa korostavan opintolinjan perusopetukseen ensimmäisenä Suomessa.

Tiedelinjan hakuaika on 7.–31.1.2025

Nykyiset Lappeenrannan 6.-luokkalaiset voivat hakea perusopetuksen tiedelinjalle 7.–31.1.2025 Wilman kautta. Tiedelinjasta ja sille hakemisesta järjestetään infotilaisuus 15.1.2025 klo 18.30 LUT-yliopiston Ylioppilastalon auditoriossa osoitteessa Laserkatu 10, 53850 Lappeenranta. Tiedelinjasta tiedotetaan myös Wilmassa.

Sammonlahden koulussa 7. luokalta aloittavalle perusopetuksen tiedelinjalle otetaan enintään 20 oppilasta.  

Oppilaat valitaan seuraavin perustein seuraavassa järjestyksessä: 

1. Soveltuvuuskokeeseen valitaan enintään 30 oppilasta hakukortin täyttöhetkellä viimeisessä 6. luokan arvioinnissa annettujen kaikkien aineiden keskiarvon perusteella, jonka tulee olla vähintään 7,5. Mikäli useammalla hakijalla on sama, alin hyväksyttävä keskiarvo, valitaan valintakokeeseen hyväksyttävät oppilaat arpomalla. Soveltuvuuskokeeseen valinnassa etusijalla ovat oppilaat, joiden asuinpaikka on Lappeenranta. Keskiarvon perusteella oppilaat valitaan ainoastaan soveltuvuuskokeeseen, keskiarvo ei ole myöhemmässä vaiheessa valintakriteeri.
2. Tiedelinjalla opiskeluun liittyviä valmiuksia arvioivan soveltuvuuskokeen tulokset. Soveltuvuuskokeessa arvioitavia valmiuksia ovat mm. kielelliset valmiudet, ongelmanratkaisutaidot, keskittymiskyky, oppimishalukkuus ja yhteistyötaidot. Arvonta soveltuvuuskokeessa saman pistemäärän saaneiden oppilaiden kesken.

Oppilasvalinnassa etusijalla ovat oppilaat, joiden asuinpaikka on Lappeenranta. Mikäli opetusryhmässä on vapaita oppilaspaikkoja Lappeenrannassa asuvien oppilaiden oppilaaksi ottamisen jälkeen, niin tiedelinjalle voidaan valita myös lähikuntien oppilaita soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella.

Soveltuvuuskoe perusopetuksen tiedelinjalle järjestetään keskiviikkona 5.2.2025 klo 9 alkaen osoitteessa Laserkatu 8, 53850 Lappeenranta, sisäänkäynti F1-ovesta.

Perusopetuksen tiedelinjan verkkosivu: Perusopetuksen tiedelinja - Lappeenranta

Lisätietoja:

Vesa Raasumaa, Sammonlahden koulun rehtori
Puh. 040 513 2840, vesa.raasumaa@edu.lappeenranta.fi

Mari Routti, opetustoimenjohtaja
Puh. 040 837 2646, mari.routti@edu.lappeenranta.fi