Maailman valtiot sitoutuivat kaksi vuotta sitten pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmat ja teot tavoitteen saavuttamiseksi ovat vielä pahasti vajavaisia, ja niistä väännetään 21. lokakuuta alkavassa kokouksessa.
Luontokato etenee huolestuttavaa vauhtia, vaikka maailman valtiot ovat sopineet sen pysäyttämisestä. Lokakuun alussa julkaistun WWF:n Living Planet -raportin mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin jopa 73 prosenttia vain 50 vuodessa. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES arvioi sukupuuton uhkaavan jopa miljoonaa lajia.
Heikkoon tilanteeseen etsitään jälleen keinoja YK-tasolla, kun Kolumbian Calissa alkaa YK:n biodiversiteettisopimuksen 16. osapuolikokous. Valtioiden olisi pitänyt toimittaa Kolumbian kokoukseen käsiteltäväksi oma kansallinen toimeenpanosuunnitelma luontokadon pysäyttämiseksi. WWF:n analyysin mukaan 90 prosenttia maista, mukaan lukien Suomi, ei ole toimittanut suunnitelmaansa kokouksen sihteeristölle. Kokouksessa puidaankin sitä, miten maat saataisiin entistä paremmin tekemään ja toteuttamaan omat suunnitelmansa ja miten niiden toteutumista seurataan.
“Olemme äärimmäisen pettyneitä suunnitelmien vähäisyyteen ja heikkoon laatuun. Samalla on muistettava, että suunnitelmat ovat vasta ensimmäinen askel. Pelkillä kansallisilla suunnitelmilla ja tavoitteilla luontoa ei pelasteta. Luontokadon torjumiseen vaaditaan rahaa, ja siksi rahoitus on tärkeä teema juuri tässä kokouksessa”, sanoo kokoukseen osallistuva WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen.
Tarvaisen mukaan erityisesti kehittyvät maat odottavat viimeistään Kolumbian kokouksessa rikkaammilta mailta tukea sopimuksen toteuttamiseen, kuten myös syksyn ilmastokokouksessa.
“Kolumbia on kiinnostava areena luontokokoukselle. Koko maapallon hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva, tällä hetkellä kuivuudesta ja metsäpaloista kärsivä Amazonin sademetsä ulottuu myös Kolumbiaan. Alkuperäiskansojen rooli nousee varmasti aiempaa enemmän esiin.”
EU ja Suomi lipsuvat edelläkävijän paikalta
Kaksi vuotta sitten Montrealin luontokokouksessa EU oli yksi korkeiden tavoitteiden näkyvimmistä puolestapuhujista. Montrealin jälkeen EU:ssa onkin otettu tärkeitä askeleita luonnon turvaamiseksi, kun esimerkiksi ennallistamisasetus astui voimaan. Aivan viimeaikainen kehitys on kuitenkin ristiriidassa kovien tavoitteiden kanssa.
“Viime kuukausien viestit EU:sta ovat huolestuttavia ja uhkaavat romuttaa sen hyvän työn, jota ympäristön eteen on aiemmin tehty. Euroopan komissio on ehdottanut EU:n metsäkatoasetuksen toimeenpanon lykkäämistä ja suden suojelustatusta halutaan laskea. Nämä teot eivät hidasta luontokatoa, vaan päinvastoin. Luontokadon pysäyttäminen vaatii myös rahaa – vähintään 1 prosentti BKT:sta niin Suomessa kuin maailmalla”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen.
Myös mielikuvat Suomesta luontoa vaalivana maana ovat rapautumassa. Suomen kansallista suunnitelmaa, biodiversiteettistrategiaa, on odotettu pitkään tuloksetta. Suomelta ei ole Anne Tarvaisen mukaan odotettavissa myöskään lisää taloudellista tukea muille maille, vaikka hallitusohjelma ja kesällä valmistunut ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko niin lupailevat.
“Pelkäämme pahoin, että ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen matkustaa Kolumbiaan tyhjin käsin: ei ole kansallista suunnitelmaa eikä aikomusta lisätä kansainvälistä tukea. Selkänojaa toimia edelläkävijänä olisi, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi tunnetaan maailmalla luontopositiivisuudestaan ja että Suomi vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin. Näillä eväillä siitä ollaan todella kaukana”, Tarvainen sanoo.
Luonto- ja ilmastokriisit ratkaistava yhdessä
Tänä syksynä edessä on lisää tärkeitä kansainvälisiä neuvotteluja, kun YK:n ilmastokokous järjestetään marraskuussa Azerbaidžanissa ja aavikoitumista koskeva kokous joulukuussa Saudi-Arabiassa. Kokousten ja näiden sopimusten yhtymäkohdat tulee huomioida entistä paremmin.
“Luontokato ja ilmastokriisi on ratkaistava yhdessä, sillä kriisit ruokkivat toisiaan. Etenkin ilmastoneuvotteluissa luonnon ja ilmaston välinen yhteys tulisi saada kirjattua aiempaa paremmin virallisiin teksteihin. Biodiversiteettisopimuksessa linkitystä on avattu jo hieman paremmin”, Tarvainen kertoo.
Sekä luonto- että ilmastokriisin ja aavikoitumisen taustalla on ihmisen toiminta. Kriisejä vauhdittavat muun muassa elinympäristöjä tuhoava maankäyttö, ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt, ylikulutus ja lajien kestämätön käyttö, esimerkiksi ylikalastus.
“Myös ratkaisut ovat pitkälti yhteisiä. Luonnon suojelu ja ennallistaminen, metsäkadon pysäyttäminen, ylikulutuksen purkaminen ja rahoituksen suuntaaminen ympäristölle kestävään toimintaan auttavat meitä kääntämään tämän huolestuttavan kehityksen, joka uhkaa myös ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta”, Tarvainen sanoo.
Kokouksen teema, “rauha luonnon kanssa”, on ajankohtaisempi kuin koskaan. Etenevä ilmastonmuutos ja paheneva luontokato ruokkivat konflikteja ja aiheuttavat yhä enemmän turvallisuutta järkyttäviä luonnonkatastrofeja.
Mikä COP16-kokous?
- YK:n biodiversiteettisopimuksen 16. osapuolikokous järjestetään Kolumbian Calissa 21.10.–1.11.2024. Kokouksen teemana on rauha luonnon kanssa.
- Sopimusten osapuolten piti toimittaa kokoukseen kansalliset suunnitelmansa (NBSAP = National Biodiversity Strategies and Action Plans). WWF:n analyysin mukaan vain 10 prosenttia osapuolista on toimittanut suunnitelmansa.
- Ennakkotietojen mukaan kokoukseen odotetaan noin 14 000 osallistujaa, mukaan lukien useampia valtiojohtajia ja noin 100 ministeriä.
- WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen on mukana Suomen delegaatiossa ja median haastateltavissa.
- WWF järjestää kokouksesta päivittäin pressitilaisuuksia, jotka ovat nähtävillä YK:n netti-tv:ssä. Tallenteet löytyvät myös YouTubesta.
Lisätiedot
Anne Tarvainen, ohjelmajohtaja WWF Suomi (kokouksessa 25.10–1.11., huomioi –8 h aikaero)
anne.tarvainen@wwf.fi, +358 40 756 8326
Silja Honkavuori, viestinnän asiantuntija (Suomessa kokouksen ajan)
silja.honkavuori@wwf.fi, 044 070 9939
