Sähkörataperustusten ja esikuormituspenkereiden rakentaminen radan molemmin puolin alkaa Järvenpään Purolan ja Tuusulan Nuppulinnan välillä. Töitä tehdään lokakuun puolivälistä alkaen radan välittömässä läheisyydessä. Työt liittyvät Purolan ja Nuppulinnan välisen rataosuuden lisäraiteiden rakentamiseen.

Purolan ja Nuppulinnan välille rakennettavien radan sähkörataperustusten ja esikuormituspenkereiden rakentaminen etenee niin, että alueella alkaa paalutus 14.10. alkavalla viikolla.

Rakentaminen aiheuttaa tilapäistä melua ja lisää raskasta liikennettä. Paaluttaminen etenee maastossa kuitenkin siten, että melu ei kohdistu jatkuvasti samalle alueelle. 
Rakentaminen tapahtuu pääosin arkisin päiväsaikaan sekä satunnaisesti viikonloppuisin ja öisin. Meluhaittaa aiheuttavista yötöistä viestitään erikseen tiedotteilla.

Urakan työt alueella jatkuvat vuoden 2025 toukokuun loppuun. Pahoittelemme työstä aiheutuvaa haittaa.

Lisätietoa urakasta:

Kreate
Tapio Asikainen, työnjohtaja, etunimi.sukunimi@kreate.fi, puh. 045 204 414
Tommi Rautiainen, työmaainsinööri, etunimi.sukunimi@kreate.fi, puh. 050 594 0132

Lisätietoja ratahankkeesta:

Väylävirasto 
Piia Jokihaara, projekti-insinööri, etunimi.sukunimi@vayla.fi, puh. 0295 34 3038

Seuraa hanketta:
https://www.facebook.com/hkiriihimaki
https://vayla.fi/helsinki-riihimaki

Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa luodaan edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella, pääradalla. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäisen rakentaminen on käynnissä vuosina 2016–2024 ja toisen vuosina 2021–2028. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

Suunnistuksen valmennusjohto on valinnut aikuisten ja nuorten valmennusryhmät tulevalle kaudelle. Aikuisissa kauden päätavoitteina ovat MM-kotikisat Kuopiossa ja sprintin EM-kisat Belgiassa. Nuoret puolestaan tähyävät Italiassa järjestettäviin MM-kisoihin ja Tšekissä järjestettäviin EM-kisoihin.

Päävalmentaja Thierry Gueorgioun mukaan aikuisten ryhmiin valittujen 19 urheilijan kulunut kausi on sujunut vaihtelevissa merkeissä.
– Osa urheilijoistamme on menestynyt erinomaisesti, kun taas osalla on ollut haasteita enemmän kuin riittävästi. Vastoinkäymiset kuuluvat huippu-urheiluun eikä kehitys ole eri syistä johtuen aina suoraviivaista. Siksi me haluamme osoittaa tukeamme näille urheilijoille sekä antaa aikaa ja mahdollisuuden näyttää, mitä he ovat vaikeuksistaan oppineet.

Käynnistyvä kausi on niin kaikille urheilijoille kuin valmennustiimille erityisen mielenkiintoinen.
– On todellakin aistittavissa, että koti-MM-kisat tuovat lisäenergiaa ja motivaatiota maajoukkuetiimiin, mutta myös sen ulkopuolella oleville urheilijoille. Alamme olla nyt joukkueena hyvin lähellä maailman kärkeä, joten on mielenkiintoista nähdä, millä tavoin tuo energia talven harjoittelukauden myötä konkretisoituu ensi kesän pääkilpailuissa. Luonnollisesti toivomme, että mahdollisimman moni kärkiurheilijoistamme saisi harjoitella terveenä kohti Kuopiota, Gueorgiou maalailee.

Päävalmentaja kuitenkin korostaa, että 12. heinäkuuta käytävän MM-viestin jälkeenkin on elämää.
– Kilpailukauden jälkimmäisellä puolikkaalla ohjelmassa on monta kansainvälistä sprinttistarttia Belgian EM-sprintti mukaan lukien. Kuluneen kauden jälkeen on erittäin hyvä fiilis myös siitä, että meillä on joukkueessa sprinttereitä, jotka tavoittelevat erinomaista menestystä myös Kuopion kisojen jälkeisissä starteissa.

A-maajoukkue

Naiset (5): Venla Harju Tampereen Pyrintö, Lotta Karhola Tampereen Pyrintö, Miia Niittynen Kalevan Rasti, Maija Sianoja MS Parma, Marika Teini Kalevan Rasti
Miehet (6): Tuomas Heikkilä Helsingin Suunnistajat, Miika Kirmula Kalevan Rasti, Elias Kuukka Tampereen Pyrintö, Olli Ojanaho Helsingin Suunnistajat, Eetu Savolainen Ikaalisten Nouseva-Voima, Topi Syrjäläinen Helsingin Suunnistajat

Haastajaryhmä

Naiset (5): Ida Haapala Kalevan Rasti, Hanne Hilo Espoon Suunta, Salla Isoherranen Lynx, Elisa Mattila Lahden Suunnistajat -37, Inka Nurminen Jämsän Retki-Veikot
Miehet (3): Teemu Oksanen Ikaalisten Nouseva-Voima, Akseli Ruohola MS Parma, Touko Seppä Turun Suunnistajat

Nuorten maajoukkue

Tytöt (10): Anni Jantunen Espoon Suunta, Ida Koskinen Rasti-Nokia, Lotta Laakso Lappeen Riento, Venla Lehtonen MS Parma, Isabella Lillqvist Tampereen Pyrintö, Roosa Muukkonen SK Uusi, Anni Mäki-Hokkonen Espoon Suunta, Eeva-Liina Ojanaho Ounasvaaran Hiihtoseura, Virna Pellikka Hiidenkiertäjät, Elli Punto Espoon Suunta
Pojat (9): Jussi Ankelo MS Parma, Florian Fritzen Lynx, Joona Hirvilahti Vehkalahden Veikot, Joakim Savinainen Rasti-Kurikka, Tommi Sivill Suunta Jyväskylä, Eero Sorsa Kalevan Rasti, Rasmus Töyrylä Kymin Suunnistajat, Veeti Viippola Sotkamon Jymy, Aapo Virkajärvi Jämsän Retki-Veikot

Suunnistuksen valmennusryhmät 2025  (ml. alustava leirisuunnitelma)

Maajoukkueiden lisäksi nuorten valmennusjohto on valinnut 38 urheilijaa 17–20-vuotiaiden Suunta Huipulle -leiritykseen.

Suunta Huipulle -ryhmä (ml. alustava leirisuunnitelma)

• Suunnistusliiton kuvapankki

Esittelyssä HMD Skylinen Detox Mode -toiminto

Odotettu Detox Mode -sovellus on nyt saatavilla HDM Skyline -älypuhelimen uusimmassa ohjelmistopäivityksessä (Android 14 (V1.480)). Kyseessä on HMD:n uusin, kaunis ja korjattava laite, joka lanseerattiin aiemmin tänä vuonna.

HMD:n Detox Mode on sisäänrakennettu laitteen ohjelmistoon, ja sen avulla voit ottaa digitaalisen elämäsi omiin käsiisi. HMD Skylinen Detox Mode -tilan avulla voit mukauttaa laitteesi juuri sinulle sopivalle digipaussin tasolle. Voit rajata sen avulla yksittäisten sovellusten ja yhteystietojen ilmoituksia pois, aikatauluttaa sovelluksien käyttöä ja luoda ”pehmeitä” tai ”kovia” estoja.

Uusimman ohjelmistopäivityksen yhteydessä Detox Mode latautuu valmiiksi HMD Skylineen, ja se näkyy aloitusnäytössä olevana widgetinä. Kun olet aktivoinut Detox Mode -tilan, valitsemasi digipaussiin kuuluvat sovellukset katoavat aloitusnäytöltä, mikä poistaa houkutusta ”vain yhden pienen jutun” tarkastamiseen. Hiljennettyjen sovellusten ilmoitukset estetään, ja aloitusnäytön taustakuva vaihtuu rauhallisempaan sävyyn. Halusitpa nopean 20 minuutin syväkeskittymisen tai koko viikonlopun kestävän digipaussin, voit mukauttaa tilan ja aikataulun itsellesi tai asettaa aikataulun haluamallasi tavalla.

Pehmeä esto: Tarvitsetko nopean tauon, mutta et ole valmis katkaisemaan yhteyttä kokonaan? Soft Lock on täydellinen kumppanisi. Voit yksinkertaisesti napsauttaa Digital Detoxin päälle ja pois kuten haluat. Se sopii täydellisesti niihin hetkiin, kun sinun on PAKKO lähettää viesti tai tarkistaa some – ilman tuomitsemista!

Kova esto: Oletko valmis viettämään kunnon taukoa? Valitse Hard Lock, jolla voit asettaa pidemmän digitaalisen paaston itsellesi – valitse valmis 12 tunnin tai kahden päivän vaihtoehto tai ajasta itsellesi sopiva kesto. Kun olet aktivoinut ajan, et voi käyttää sovelluksia ennen kuin asetettu aika on kulunut – täydellinen ratkaisu, kun haluat totisesti irrottautua verkosta. Hätätilanteissa, joissa tarvitsetkin Detox Mode -tilan ehdottomasti pois päältä, voit käynnistää laitteen uudelleen ja poistua Detox Mode -tilasta. Tämän ylimääräisen vaivannäön on tarkoitus herättää miettimään: ”Onko minun oikeasti tarpeen tarkistaa some juuri nyt?”

Human Mobile Devices on Euroopan suurin älypuhelinvalmistaja ja johtava näppäinpuhelinvalmistaja, ja se on tänä vuonna panostanut löytääkseen erilaisia ratkaisuja digitaaliseen ylikuormitukseen sekä luodakseen valinnanvaraa ja tasapainoa. Halusitpa päästä irti häiriötekijöistä tai panostaa tehokkaaseen keskittymiseen, HMD Skyline on tukenasi. Sano kyllä terveemmälle digikäytölle – mielesi kiittää sinua!

Näin se toimii >>

* Perustuu HMD:n tilaamaan ja Perspectus Globalin heinäkuussa 2024 toteuttamaan tutkimukseen. Tutkimuksessa haastateltiin 10 092 vanhempaa viidestä eri maasta: Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Intiasta, Saksasta ja Australiasta. 

Ratajätkät räjäyttivät Suomesta modernin maan

Ratajätkistä kertova näyttely avautuu Etelä-Karjalan museossa lauantaina 12.10.2024

Ensimmäinen moderni rautatie avattiin liikenteelle Englannissa 1830. Pian ratoja rakennettiin kaikkialla maailmassa. Suomessa lapiot iskettiin santaan kesällä 1857 ja liikenne Helsingistä Hämeenlinnaan alkoi yli 160 vuotta sitten vuonna 1862. Etelä-Karjalaan rautatie tuli vuonna 1870 avatun Pietarinradan myötä. Tästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 155 vuotta. Ratojen rakentamisen kultakausi Suomessa kesti talvisotaan 1939 saakka.

Rautatie mullisti liikkumisen, levitti sivistystä ja loi perustan modernille, vauraalle maailmalle. Rataverkko ei olisi kuitenkaan syntynyt ilman rakentajia eli ratajätkiä. Näille maaseudun köyhien perheiden pojille rautatie tarkoitti raskaalla työllä tienattuja markkoja ja vaihtuvia kortteeritaloja. Ratajätkät kävelivät jo kohti seuraavaa työmaata, kun herrat ryhtyivät nostamaan maljoja uudelle rautatielle.

Ratajätkät-näyttelyn ovat tuottaneet Työväenmuseo Werstas ja Suomen Rautatiemuseo. Se on Werstaan museonjohtaja Kalle Kallion neljännesvuosisadan mittaisen urakan tuloksia yhdessä samannimisen tietokirjan ja väitöskirjan kanssa.

– Kiskoliikenne tarjosi 1800-luvulla tien parempaan tulevaisuuteen, museonjohtaja Kallio pohtii radanrakentajien historiallista merkitystä.

– Ilmastonmuutoksen myötä rautateitä rakennetaan jälleen. Olemme kiitoksen velkaa näille miehille, jotka tekivät pitkiä päiviä ja elivät kurjissa oloissa, jotta me voimme nyt vaivattomasti matkustaa kaupungista toiseen.

Näyttely painottuu historiallisiin valokuviin, jotka on valittu suomalaisten museoiden ja arkistojen kokoelmista. Ainutlaatuista ovat tarinalliset ja koskettavat tekstit, jotka pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen. Kuvissa tämän päivän katsoja huomaa kurkistavansa keskeneräisille ratalinjoille: korkeille penkereille, sorakuoppiin, siltatyömaille tai rautaroikan kiireen keskelle. Tarinoissa haisevat hikiset työpäivät ja maakuoppa-asuntojen tunkkaisuus, mutta läikähtävät myös ylpeys rautatiestä, miesten työstä ja omasta sakista.

Tarjolla on nähtävää ja kokeiltavaa koko perheelle. Näyttelysalissa on iso leikkialue, jossa lapset pääsevät rakentamaan omaa rautatietään. Näyttelykävijän vastaanottaa iso kuuppavaunu, joita ratatöissä käytettiin. Esillä on myös muuta historiallista esineistöä, roisia junttalaulua, katkelmia Lapatossu-elokuvasta sekä Tampereen ratikan rakentamisesta. Näyttelyn eteläkarjalaisessa osiossa kerrotaan muun muassa miten pistoraide Lappeenrantaan järjestyi keisarin vierailujen myötä 1880-luvulla, minkä jälkeen ei tarvinnut enää kulkea hevoskyydillä Pulsaan tai Simolaan päästäkseen junan kyytiin.

Ratajätkät-tietokirja on ensimmäinen kokonaisesitys tämän kiehtovan ammattiryhmän kokemuksista. SKS Kirjojen kustantamassa kirjassa on lähes 600 sivua ja se perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon. Kirjassa käsitellään muun muassa rakentajien arkista elämää, rosoista jätkäperinnettä, kylätappeluita, työväenliikkeen tuloa ratalinjoille, nälkävuosien ja sisällissodan uhreja sekä muuttuvaa tekniikkaa, kuten hullujussia – Suomen ensimmäistä kaivinkonetta. Samalla selviää, miten Savon radan rakentaminen vaikutti kirjailija Minna Canthiin ja kuka oikein oli legendaarinen Lapatossu.

Perjantaina 11.10.2024 vietetään Ratajätkät-näyttelyn avajaisia avointen ovien merkeissä Etelä-Karjalan museossa klo 15–18.

Keskiviikkona 16.10.2024 klo 17 Etelä-Karjalan museossa pidetään Museoklubi, jossa Kalle Kallio kertoo ratajätkistä Etelä-Karjalassa. Museoklubi on kaikille avoin ja pääsymaksuton tapahtuma.

Lisätietoja

Satu Ståhlberg, intendentti, Lappeenrannan museot

p. 040 579 5744, satu.stahlberg@lappeenranta.fi 

Liitteiden kuvat:

Ratatöissä tarvittiin paljon työvoimaa. Sorakuoppa Koskenkorvalla 1910-luvun alussa. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

Ratajätkien tärkein työkalu oli rautapesäinen lapio. Radanrakentajia 1920-luvulla Karjalassa Viipurin radan työmaalla. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

Kuva Korian sillan rakentamisesta Kymijoen yli vuonna 1870 on vanhin otos Suomen rautateiden rakentamisesta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo. 

Hullujussi eli kaivinkone oli ensimmäisen kerran Suomen ratatyömailla käytössä Jyväskylän ja Pieksämäen välillä 1910-luvulla. Leppämäellä kaivettiin valtavia maamassoja isoa leikkausta varten. Kuva: Suomen Rautatiemuseo. 

Junia ja matkustajia vilisi Lappeenrannan asemalla 1949, kun uuden rajan tuntumaan oli valmistunut 19 kilometrin yhteysrata Simpeleeltä Parikkalaan. Kuva: Eino Mäkinen, Lappeenrannan museot.

Erikoiskaupan liitto Etu ry:n tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että terveystuotteiden suosio on ennätyksellistä. Vuoden 2024 ostopolkututkimus tuo esiin terveystuotteiden käytön laajenemisen, hintaherkkyyden merkityksen ja laadun sekä luottamuksen terveystuotteiden vaikutuksiin ostopäätöksissä. Terveystuotteiden kuluttajat keskittyvät ostamaan terveystuotteensa kotimaasta, sillä tilaaminen ulkomaisista verkkokaupoista on pientä.

Terveystuotteiden suosio jatkaa kasvuaan
Tutkimuksen mukaan 92 prosenttia vastanneista on ostanut terveystuotteita vähintään kerran. Kasvu on huomattavaa vuoden 2022 lukuun verrattuna (81 %).

"Terveystuotteiden suosion kasvu on ollut merkittävää, mikä heijastaa suomalaisten vahvaa kiinnostusta omaan hyvinvointiinsa. Aikaisemminkin haastavat ajat ovat saaneet ihmiset kiinnostumaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Kasvava kiinnostus omaa hyvinvointia kohtaan on tullut ilmi myös muissa tuoreissa tutkimuksissa. Syyskuun alussa julkaistussa Erikoiskaupan Liitto ETU ry:n terveysalojen tutkimuksessa todettiin, että 45 % suomalaisista käyttää ravintolisiä ja vitamiineja osana terveydenhoitotottumuksiaan. Terveelliset elämäntavat, kuten liikunta ja lepo yhdistettynä hyvään ravitsemukseen ja ravintolisien käyttöön, ovat tärkeitä keinoja pysyä työ- ja toimintakykyisempänä pidempään," toteaa Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

Hintaherkkyys korostuu
Hinnan merkitys ostopäätöksessä on noussut, ja kuluttajat ovat entistä tarkempia etsiessään edullisia vaihtoehtoja. Tarjouksilla ja hintatietoisuudella on yhä suurempi vaikutus ostopäätöksiin.

Luottamus tuotteiden vaikutukseen korostuu
Kuluttajat haluavat terveystuotteilta konkreettisia hyötyjä. "Luottamus tuotteen vaikutukseen" nousi tärkeäksi tekijäksi valinnassa, ja 80 % vastaajista mainitsi sen  erittäin tai melko tärkeäksi tekijäksi terveystuotteita ostaessaan.

Terveystuotteet suomalaisista kaupoista – ulkomailta tilaa vain harva
Kuluttajat ostavat terveystuotteet pääasiassa päivittäistavarakaupoista ja tavarataloista, apteekeista, kotimaisista verkkokaupoista ja terveyskaupoista. Ulkomaisista verkkokaupoista tilaaminen on pientä, sillä kyselyyn vastanneista vain kolme prosenttia kertoi tilaavansa tuotteita ulkomaisista verkkokaupoista.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö painottaa, että luontaistuote- ja terveyskaupat säilyttävät vahvan roolinsa kuluttajien valinnoissa.

"Kotimaisten verkkokauppojen suosio on kasvanut, ja tämä on näkynyt myös terveyskauppojen omien verkkokauppojen kasvussa. Kivijalkakaupan tukena toimiva verkkokauppa on ollut jo pidempään kehittyvä trendi. Vaikka ostoksia tehdään verkossa, niin terveyskaupat ovat edelleen luotettava kanava, jossa kuluttajat saavat asiantuntevaa palvelua ja neuvontaa. Henkilökohtainen asiakaspalvelu on monille tärkeä tekijä ostopäätöksiä tehdessä, erityisesti kun kyse on terveydestä ja hyvinvoinnista", Rönkkö toteaa.

Kyselytutkimuksen tausta
Erikoiskaupan liiton toimeksiannosta tutkimusyhtiö Verian toteutti verkkokyselyn väestövastaavassa suomalaisessa internetpaneelissa elokuussa 2024. Erikoiskaupan liitto Etu ry on toteuttanut tutkimushankkeen yhdessä toimialaliittojensa, kuten Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton, kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin toimialojen ostopolkua, ostamiseen liittyvää ajattelua sekä muita edunvalvontaan vaikuttavia teemoja. Analyysivaiheessa on vertailtu muutoksia edelliseen tutkimukseen. Edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2022. 

Kohderyhmänä olivat Suomessa asuvat yli 15-vuotiaat pois lukien Ahvenanmaan asukkaat. Panelistit vastasivat kyselyyn elokuussa 2024 ja vastauksia kertyi kolme tuhatta. Kukin vastaaja ohjattiin vastaamaan kysymyksiin niistä tuotteista ja toimialoista, joita hän on ilmoittanut ostavansa. Kutakin toimialaa kohden kertyi noin tuhat viisisataa vastausta.  Terveystuotteita ostaneita vastaajia tutkimuksessa on 1507. Aineisto on painotettu vastaamaan vakioväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

Terveystuotteilla tarkoitetaan tässä kyselytutkimuksessa esimerkiksi ravintolisiä, vitamiinivalmisteita, kasvirohdosvalmisteita.

Tulosten vertailuissa aiempiin vuosiin on syytä huomata, että joissakin kysymyksissä on tapahtunut pieniä sanallisia muutoksia. Joitakin vaihtoehtoja on poistettu tai lisätty ja joitakin ilmaisuja on muutettu. Näiden kaikkien tavoitteena on ollut ajanmukaistaa kyselyn sisältöä.

Liite:
Ostopolkututkimus 2024 -tutkimustiivistelmä Terveystuotteet

Erikoiskaupan tutkimustiivistelmä ostopolkututkimuksesta Erikoiskauppa Liitto ETU ry:n lehdistötiedotteessa.

Lisätietoja:
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
0500 430 818
mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi

Lahden kaupungille vuosi 2025 on käännekohta, jolloin punnitaan päätettyjen talouden sopeuttamistoimien vaikuttavuus. Kaupunki tähtää kasvuun ja tasapainottaa taloutta samaan aikaan, kun kuntatalouden näkymä heikkenee.  

Kuntataloutta rasittavat verotulojen ja valtionosuuksien leikkaukset sekä yleinen menojen kasvu. Menoja kasvattaa muun muassa työllisyyden hoidon siirtyminen valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta.  

Lahdessa lisäksi konserniyhtiöistä saatavat tuotot ovat pienentyneet, mikä vähentää kaupungin tuloja merkittävästi.  

Kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioehdotuksen toimintamenot ovat 561 milj. euroa. Vuosikate on miinuksella -4,4 miljoonaa euroa eli tulot eivät riitä menojen kattamiseen.  
– Taloustilanne on vakava, ja käänne parempaan on välttämätön. Myös henkilöstömäärän tulee olla laskeva tulevina vuosina, toteaa kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen.   

Kyynäräinen suhtautuu kuitenkin optimistisesti tulevaisuuteen. Hän korostaa, että kaupunki pystyy nykyisellä budjetilla tuottamaan edelleen paljon hyvää ja varmistamaan laadukkaita palveluja. Samalla kaupunki pitää kiinni strategisista tavoitteistaan ja jatkaa talouden tasapainottamista.  

Talouden tasapainottamisohjelma tähtää 50 miljoonan euron säästöihin vuoteen 2027 mennessä. Ohjelma on tulopainotteinen. Ensi vuodella tasapainotustavoite on 14,3 milj. euroa. Pääpaino ohjelman tavoitteissa jää vuodelle 2027, mitä koko ajan valmistellaan. Tämän lisäksi toimintaa ja taloutta jarrutetaan, investointeja lykätään ja perutaan jo kuluvana vuonna.   

Tavoitteena luontopositiivinen ja hiilineutraali Lahti 

Lahti tavoittelee luontopositiivisuutta vuoteen 2030 mennessä. Mikäli vetylaitoksen investointi toteutuu, kaupunki saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2028.  

 – Lahden kasvu ja kehittyminen johtavana ympäristökaupunkina heijastuu korkeakoulutoimintaan, asukkaiden ja yritysten palveluihin sekä kaupungin kansainvälistymiseen, sanoo Kyynäräinen. 

Kaupunki on laatinut ensimmäistä kertaa myös ilmastobudjetin osana talousarviota. Ilmastobudjetti on johtamisen työkalu, joka tuo hiilineutraaliustavoitteen edistämisen aiempaa tiiviimmäksi osaksi talouden ja toiminnan seurantaa. 

Elinvoimaa monipuolisilla investoinneilla 

Lahden strategian kärkihankkeet 2025 ovat jo aiemmilta vuosilta tuttuja. Lahti edistää luontopositiivisuutta ja liikunnallista elämäntapaa, toteuttaa keskustavisiota sekä kehittää ja vahvistaa työnantajamielikuvaa sekä tukee LUT-yliopiston kasvua Lahdessa. LUT-yliopisto avaa uusien koulutusohjelmiensa myötä 500–600 uutta aloituspaikkaa Lahteen.  

Valtion kanssa tehty uusi MAL-sopimus vuosille 2024–2027 tuo seudulle 100 miljoonaa euroa investointirahoitusta. Suurin osa siitä kohdistuu valtatie 12:n kunnostukseen. Myös keskustavisiosta ja liikuntapaikkasuunnitelmasta pidetään kiinni. 

Suunnitelmakaudella 2025–2027 Lahti varaa bruttoinvestointeihin yhteensä 189,1 milj. euroa: esimerkiksi 75,5 milj. talonrakennusinvestointeihin, kadunrakentamisiin 38,1 milj. ja elinvoimahankkeisiin 27 milj. Taloussuunnitelmakaudella valmistuu muun muassa Myllypohjan alueen monitoimitalo, Kaarikadun päiväkoti ja uusi Hennalan päiväkoti. Kaupunki varautuu suurten hankkeiden edistämiseen niin Urheilukeskuksen, Kisapuiston kuin korkeakoulukampuksenkin ympäristöissä.  

Neljän viime vuoden aikana Lahden kaupungille on kertynyt taloudellista puskuria pääosin kiinteistöjen myynnistä.  
– Koska meillä on kassassa rahaa, emme ota ensi vuonna uutta lainaa, vaan käytämme ylijäämää investointeihin ja uusien tulovirtojen kerryttämiseen, sanoo Kyynäräinen. 

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen avainluvut 

Toimintatulot 167,9 milj. euroa 
Toimintamenot 561,3 milj. euroa 
Toimintakate -392,3 milj. euroa 
Vuosikate -4,4 milj. euroa 
Tilikauden tulos -61,0 milj. euroa 
Bruttoinvestoinnit 68,0 milj. euroa 
Toiminnan ja investointien rahavirta -68,1 milj. euroa.  
Esityksen mukaan kunnallisvero pysyisi samana vuonna 2025 eli 8,1 prosentissa.  

Talousarvioesitys etenee kaupunginhallitukseen 

Kaupunginhallitus käsittelee 4.–5.11. kaupunginjohtajan talousarvioesitystä ja veroprosenttiehdotusta. Kaupunginvaltuusto päättää veroprosentista 11.11. ja talousarviosta 25.11. 

Tutustu kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen lahti.fi Talous-sivulla 

 Lisätietoja 

kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen, p. 050 559 0538 

Unimog traktori tekee peltotyöt siinä missä perinteinenkin traktori, mutta se samalla myös erinomainen ratkaisu suurenkin massan liikuttamiseen pidempienkin matkojen päähän.  

Nopeasti pellolta perille tai hitaasti kylvötöissä 

ABS- levyjarrut, kierrejousitus joka pyörässä ja akseleiden 4- linkkituenta tekevät Unimogista miellyttävän ja turvallisen vetotraktorin isoillekin perävaunuille ja yhdistelmämassoille aina 90km/h rajoitettuun nopeuteen asti. Useat vaihtoehtoiset alennus- ja ryömintävaihteet puolestaan mahdollistavat hitaimmillaan 120 metriä tunnissa ajonopeuden esimerkiksi riviviljelytarpeisiin.  

 ”Unimog korvaa helposti traktorilla pellolta ja kuorma-autolla perille yhdistelmän mikä säästää sekä aikaa että kustannuksia” sanoo Unimog-myyntipäällikkö Tomi Tikanmäki Vehosta.” Lisäksi Unimog on kesän maataloustöiden ohella mahdollista hyödyntää todella monipuolisesti ympärivuotisesti esimerkiksi tienhoitoon liittyvissä urakoinnissa”. 

Yli 1000 erilaista lisälaitevariaatiota  

Mercedes-Benz Unimog-traktoriin on saatavissa erittäin mittava määrä tehdasasenteisia lisävarusteita. Esimerkeinä mainittakoot Unimogin monipuolinen hydrauliikka, hydrostaattiveto, etu- ja takanostolaitteet sekä mekaaniset voimanotot niin eteen kuin taakse. Unimoggiin on mahdollista liittää yli 1000 yhteensopiva lisälaitetta eteen, taakse, päälle tai alle, jotka tekevät Unimogista markkinoiden monipuolisimman työvälineen niin maatalouteen kuin laaja alaisesti erityyppisiin urakointeihin. 

Mercedes-Benz Unimog traktori numeroina  

Lisätietoja 

Helsingin Messukeskus Maatalouskonemessut 17.19.10 osasto 6b71 

risto.eranen@veho.fi , 050-3377469 

tomi.tikanmaki@veho.fi , 050-4681096

Sodankylän kunta on ottanut yhteyttä Lapin hyvinvointialueen aluehallitukseen ja pyytänyt päästä keskustelemaan sen kanssa Sodankylän palveluasumisyksikkö Nutukkaan tulevaisuudesta.

Laphan aluehallitus on vastannut pyyntöön myöntävästi. Maanantaina 14. lokakuuta aluehallitus järjestää kuulemistilaisuuden, johon Sodankylän kunnasta osallistuvat kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Annala ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Pyhäjärvi.

Tilaisuudessa kunnan johto esittää, ettei Sodankylän palveluasumisyksikkö Nutukasta saa lakkauttaa osana Laphan palveluverkkouudistusta. Hyvinvointialueen tulee etsiä alijäämän kattamiseksi muita keinoja kuin palveluverkon karsiminen.

Kuulemistilaisuuden jälkeen kunta järjestää yhteisen tapaamisen aktiivisten kuntalaisten ja sodankyläläisten Laphan aluevaltuutettujen kanssa. Tapaamisessa jatketaan keskustelua Nutukkaan tilanteesta. Kunta pyytää aluevaltuutettuja toimimaan Laphan aluevaltuustossa sen eteen, että Nutukas säilyy.

Kunta on jo aiemmin antanut Laphan aluehallitukselle lausunnon koskien Laphan palveluverkkouudistusta. Lausunnossa kunta vaatii, että Sodankylän palveluasumisyksikkö Nutukas tulee säilyttää. Kunta ei hyväksy palveluiden hajauttamiseen liittyvää asukkaiden siirtämistä muualle. Sodankylän asukkaiden palvelut, kuten ympärivuorokautinen hoiva ja mielenterveyskuntoutujien asuminen, on järjestettävä Sodankylässä.

Ammattiopisto Spesia Oy:n hallitus on valinnut Spesian uudeksi toimitusjohtajaksi diplomi-insinööri Sami Pekosen 1.1.2025 alkaen. Pekosella on yli 20 vuoden vahva kokemus ammatillisesta koulutuksesta sekä erilaisten organisaatioiden johtamisesta ja kehittämisestä. Pekonen siirtyy tehtävään AhlmanEdusta, jossa hän on toiminut toimitusjohtajana ja rehtorina. Pekonen on aiemmin toiminut muun muassa toimitusjohtajana Aiko Academy Oy:ssä, apulaisrehtorina ja toimitusjohtajana Itä-Savon koulutuskuntayhtymässä, koulutuspäällikkönä Savon koulutuskuntayhtymässä ja teknisenä johtaja Urjalan kunnassa.

 ”Odotan innolla päästä viemään Spesiaa eteenpäin ja saavuttamaan yhteiset päämäärät yhdessä opiskelijoiden, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Korostan yhteistä päämäärää, yhdessä tekemistä ja toisten arvostamista. Uskon, että vahva yhteistyö ja avoin vuorovaikutus ovat avaimia menestykseen. 
Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen edellyttää, että kuuntelemme kaikkien näkemyksiä ja otamme ne huomioon päätöksenteossa. Haluan varmistaa turvallisen ja kannustavan ympäristön, jossa jokainen voi tuoda esiin omat ideansa ja osaamisensa. Yhdessä voimme rakentaa innovatiivisen ja vaikuttavan oppimisympäristön, joka palvelee kaikkia yhteisön jäseniä. Odotan ilolla, että pääsen mahdollisimman pian tutustumaan Spesian loistaviin opiskelijoihin ja henkilöstöön eri toimipaikoilla,” Pekonen toteaa.

Valinnassa ratkaisi ammatillisen koulutuksen tuntemus  

Spesian toimitusjohtajan tehtävää haki 38 hakijaa. Valinnassa painotettiin etenkin vahvaa asiantuntijaorganisaatioiden johtamiskokemusta, ammatillisen koulutuksen tuntemusta, talousosaamista ja rehtorin kelpoisuutta.  

 "Olemme iloisia saadessamme Sami Pekosen osaksi Spesian loistojoukkoa. Haimme toimitusjohtajaa, jolla on kokemusta johtamisesta toimialallamme ja joka pystyy vastaamaan ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteisiin. Sami täyttää nämä saappaat hienosti", kertoo Janne Juvakka, Ammattiopisto Spesia Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Organisaatio uudistuu 2025

Sami Pekonen tulee johtamaan uudistuvaa organisaatiota 1.1.2025 alkaen Spesian nykyisen toimitusjohtajan Mia Sarpolahden jatkaessa Spesian toisen omistajan, Bovallius-konsernin, palveluksessa ja rehtori Tiina Meriläisen jäädessä eläkkeelle alkukeväästä.

Spesia organisoituu uudella tavalla vuoden 2025 alussa, jolloin Ammattiopisto Spesia muodostuu kolmesta maantieteellisestä alueesta, joilla kullakin on oma rehtorinsa: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä Keski- ja Itä-Suomi. Uuden rakenteen tavoitteena on vahvistaa alueellista toimintaa ja tiivistää yhteistyötä paikallisten kumppaneiden kanssa.

Lisätietoja: 
Ammattiopisto Spesia Oy:n hallituksen puheenjohtaja, 
Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka 
p. 040 591 7098

Isännöintiala tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia ja on hyvä vaihtoehto esimerkiksi alanvaihtajille, jotka etsivät uusia näkymiä työelämään. Pasi Wallenius, 48, työskenteli pitkään rakennusalalla operatiivisissa johtotehtävissä. Hänen työtehtäviinsä kuului tarjouslaskentaa, työmaaprojektien johtamista ja rakennushankkeiden valvontaa. Koronapandemian aikana Pasi jäi työttömäksi. Hän hakeutui TE-palveluiden ja Taitotalon järjestämään isännöintialan työvoimakoulutukseen, jossa on tavoitteena työllistyä ja suorittaa isännöinnin ammattitutkinto.

– Ala tuntui heti omalta. Vitsi, kun en tajunnut aikaisemmin isännöintialan mahdollisuuksia, Pasi sanoo.

Työssäoppiminen tarjosi mahdollisuuden tutustua alaan

Jo ennen opintojen alkamista Pasilla oli positiivinen käsitys Collierista.

– Kun olin rakennusalalla yhteistyö Colliersin kanssa toimi aina sujuvasti.

Colliers on kansainvälinen kiinteistöalan yritys, joka toimii 68 maassa ja työllistää Suomessa yli 400 ihmistä. Colliers ei tee lainkaan tavanomaista isännöintiä, vaan manageroi erilaisia sijoittajien omistamia kiinteistöjä.  Kun Pasin opintoihin kuuluva työssäoppimisjakso alkoi, Pasi halusi ja haki aktiivisesti Colliersille työssäoppimaan. Pasi sai haluamansa työssäoppimispaikan, ja työpaikalla huomattiin nopeasti Pasin innokkuus ja halu oppia.

– Otin aktiivisesti vastuuta ja kysyin, että voisinko edistää erilaisia hankkeita. Esihenkilöni toimi mentorinani ja kannusti tarttumaan rohkeasti uusiin projekteihin.

Työssäoppimisen aikana Pasi tutustui hankintoihin, vuokraukseen ja asiakaspalveluun. Pasi kertoo, että teknisen isännöitsijän työ on monipuolista ja vaatii kokonaisuuksien hallintaa. Pasin mukaan rakennusalan taustasta on työssä hyötyä, mutta myös muilta aloilta tulleet opiskelukaverit ovat työllistyneet hyvin.

Oppisopimuksella vakinaiseen työhön

Pasin hyvin sujuvaa työssäoppimista ei ehtinyt kulua montaa kuukautta, kun Collierilta tarjottiin hänelle työpaikkaa ja mahdollisuutta opiskella isännöitsijäksi oppisopimuksella.

Pian Pasin vastuulla oli kahdeksan kiinteistön managerointi eli teknisen kiinteistöpäällikön tehtävät. Ennen pitkää hänellä oli 42 kiinteistöä hoidettavanaan. Nykyään Pasin vastuulla on 24 kiinteistöä ja kolme eri asiakkuutta.

Alun perin Pasin opintojen piti kestää noin vuoden, mutta oppisopimuskoulutuksen aikana Pasille tarjottiin tehtäviä, joiden hoitamisen edellytyksenä on suoritettu isännöinnin ammattitutkinto.

– Taitotalon ja Colliersin joustavuuden ansiosta sain mahdollisuuden valmistua aikaisemmin. Mahdollisuus suorittaa tutkinto nopeammin auttoi minua saamaan vakituisen työpaikan.

Pasin mukaan isännöinti- ja kiinteistöalan palkkataso on hyvä, työ on kiinnostavaa ja alalla on monenlaisia urapolkuja ja mahdollisuuksia. Yleensä hallinnollinen isännöitsijä vastaa kiinteistön hallinnollisista ja taloudellisista tehtävistä, kun taas tekninen isännöitsijä keskittyy kiinteistön tekniseen kuntoon ja korjaushankkeisiin.

Mikä ihmeen isännöitsijä?

Isännöinnin ammattitutkinto-opintoja Pasi suosittelee lämpimästi.

– Pääsee työskentelemään mielenkiintoisten projektien parissa ja työtä on monenlaisille ihmisille.

Pasin mukaan isännöintialaa on tärkeää markkinoida. Isännöinti on paljon muutakin kuin mitä perinteiset mielikuvat antavat ymmärtää. Titteli isännöitsijä saattaa luoda alasta vääränlaisen mielikuvan.

– Voisiko tulevaisuuden ammattinimike olla esimerkiksi kiinteistöpäällikkö, Pasi pohtii ja kertoo, että esimerkiksi hänen lapsensa kysyivät sanan isännöitsijä kuullessaan, että mikä ihmeen isännöitsijä ja ketä sinä oikein isännöit.

Taitotalo mukana muutoksessa

Pasi työllistyi unelmatyöhönsä suoritettuaan isännöinnin ammattitutkinnon. Hän on innoissaan työstään ja seuraavaksi hän aikoo suorittaa isännöinnin erikoisammattitutkinnon. Tällä hetkellä Pasi on työhönsä erittäin tyytyväinen. Tulevaisuuden työhaaveista kysyttäessä hän kertoo, että Colliers on Suomen suurin kauppakeskusisännöitsijä ja että ehkä hän voisi joskus kokeilla kauppakeskuspuolta.

 – Lisäksi haluan nostaa isännöintialan profiilia. Voisin esimerkiksi kertoa alalle tuleville opiskelijoille isännöintialasta, sen opiskelusta Taitotalossa ja Colliersista työnantajana.

Pasin mukaan hänen urapolkunsa on hyvä esimerkki siitä, miten ammatillinen koulutus ja koulutuksen järjestäjän ja työnantajan yhteistyö vastaavat työelämän kohtaanto-ongelmaan. Pasin työllistymisen jälkeen Colliersille on tullut jo uusia harjoittelijoita Taitotalosta. Se ilahduttaa Pasia. Taitotalon kouluttajat huolehtivat opiskelijoista ja pitävät heihin ja työnantajaan säännöllisesti yhteyttä.

– Kouluttajat olivat kannustavia ja kiinnostuneita opintojeni etenemisestä ja vastailivat kysymyksiini nopeasti, Pasi sanoo.

Reflektor Sotkamo tuo syyslomalle elämyksellisen tapahtuman kaikkien koettavaksi. Mukana on korkealaatuista valo-, video-, ja äänitaidetta neljän päivän ajan kotimaisten ja ulkomaisten taiteilijoiden voimin. Mukana ovat taiteilijat ja taiteilijaryhmät Filthy Luker & Pedro Estrellas (UK), Jukka Laukkanen, Ghost Project, Janne Ahola, Merle Karp, Arttu Nieminen ja Sun Effects, jotka tarjoilevat uniikkeja taide-elämyksiä Sotkamon hämärissä syysilloissa.

Monipuoliset, yllätykselliset ja ajatuksia herättävät teokset muuntavat Hiukan ja pesäpallostadionin ympäristön unenomaiseksi elämykseksi. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton!

Taiteilija-/taiteilijaryhmien sekä teosten esittely

Filthy Luker & Pedro Estrellas (UK) – Tentacles 
Filthy Lukerin ja Pedro Estrellasin pop-up -installaatioiden eeppiset mittakaavat, surrealismi ja suorastaan naurettavat aiheet kääntävät päitä ja saavat hymyn huulille. Lonkerot valtaavat urheilukentän!

Jukka Laukkanen – Vuodenaikoja
Jukka Laukkanen on pohjoisen valotaiteilija, joka on luovinut esittävän taiteen, arkkitehtuurin ja ympäristötaiteen parissa jo 30 vuotta. Jukan Sotkamon Hiukan hiekkarinteille suunnittelema valoteos on 250 metriä pitkä, luonnon kanssa sopusoinnussa oleva kiinteä valotaidekokonaisuus. Kiinteät pimeän ajan valoteemat kuvaavat vuodenaikojen ilmiöitä ja luonnetta. Toisinaan teos kunnioittaa suomalaisia merkkipäiviä, toisinaan kommentoi maailman tapahtumia. Reflektor Sotkamo tapahtuman ja koko lokakuun ajan teemana on ”Muuttuva ruska”.

Ghost Project – Tunnel Vision
Tunnel Vision on valotaideteos, jossa valo sinänsä on katsomisen kohteena. Viihdeteollisuuden estetiikan kaupunkitilaan tuova Tunnel Vision lainaa rave-kulttuurista ja käyttää viihdeteollisuuden välineitä kuten usvaa, joka tekee valon kolmiulotteisesti näkyväksi antaen sille massan.

Janne Ahola – Weather Report 
“Weather Report” yhdistää akryylimaalauksen ja 3D-animaation, luoden fuusion perinteisistä ja nykyaikaisista tekniikoista. Teos koostuu kolmesta osasta, jotka kuvaavat valo- ja sääolosuhteiden eri vaiheita. Inspiraatio syntyi vuonna 2019, kun havaitsin säätiedotusten puna-keltaisen väripaletin ja siihen liittyvän väittämän massojen pelottelusta. Tämä herätti ajatuksia siitä, kuinka totuuden venyttäminen voisi olla oikeutettua ihmiskunnan hyödyksi. Teoksen pohjana on hyötyetiikka, ja se kutsuu katsojan pohtimaan eettisiä kysymyksiä väistämättömän muutoksen äärellä.

Merle Karp – Ahdas
Videoteos Ahdas kuvaa ilmastoahdistuksen kokemusta, oksien painautuessa nihkeää seinämää vasten ja kosteuden tiivistyessä pisaroiksi. Merle Karp, tunnettu myös nimellä Folded Visuals, on helsinkiläinen visuaalinen suunnittelija ja videotaiteilija. Hän on Aavistus-festivaalin perustaja ja taiteellinen johtaja. Karpin teokset tutkivat usein luontoa ja sen rauhoittavia, unenomaisia piirteitä, mutta käsittelevät myös ihmisen ja teknologian välisiä jännitteitä sekä yhteiskunnan paineita. Äänisuunnittelusta vastaa Leo Pahta.

Arttu Nieminen – Awareness
“Come let us build ourselves a city and a tower with its top in the heavens…” Teoksen raamatunlainaus kuvaa ihmiskunnan halua rakentaa suurta ja merkityksellistä, estäen hajaantumista. Katsoja kulkee arktisen luonnon rauhasta suurkaupunkien vilinään, leikkausten ja symbolien vilistessä audiovisuaalisena loitsuna.
Videoteos yhdistää efektejä, musiikkia ja lausuntaa. Ääniraidan mantra heijastaa Babylonin tornin tarinaa, jossa ihmisen ylimielisyys johtaa hajaantumiseen. Arttu Niemisen kokeellinen elokuva ammentaa uskonnoista ja aivotutkimuksesta, ollen kuin muutosvoimaa istuttava loitsu.

Sun Effects – Red Forest
Sun Effects kollektiivin “Red Forest” muuttaa Hiukan harjun metsän hehkuvan punaiseksi. Teos symboloi sekä varoituista että elinvoimaa; punainen on luonnon hälytysmerkki, mutta myös uusiutumisen väri.
“Red Forest” herättää käsittelee ihmisen luontosuhdetta, muistuttaen meitä luonnonsuojelun tärkeydestä ja luonnon jatkuvasta kiertokulusta. Vahvasti valon liikkeeseen nojaava “Red Forest” on tilausteos ja jatko-osa vuoden -23 REFLEKTOR Sotkamo -tapahtumassa nähdylle “Forest” teokselle. Metsän punainen hehku kutsuu tarkastelemaan sen mysteeriä ja haavoittuvuutta.

Kommentti eräältä viime vuoden Reflektor Sotkamon 5 500:sta kävijästä: ”Syksyinen ilma, kunnolla vaatetta päällä, upeita valo- ja äänitaideteoksia. Sai kävellä luonnossa ihan omaan tahtiin nauttien upeasta taiteesta, joka osasi yllättää minut useissa kohdissa. Ihan parasta.”

Reflektor Sotkamo
Hiukka ja Pesäpallostadion, Tervatie 3, 88600 Sotkamo
Avoinna 17.–20.10.2024 klo 18-22

Lisätietoja: Sotkamon kulttuurituottaja Marko Karvonen | marko.karvonen@sotkamo.fi | P. +358 44 089 5033

Valtatie 4:n turvallisuutta parantava Vt 4 Kevätlahti–Petomäki -urakka on edennyt niin, että Petomäen alla, Petomäentien risteyksen kohdalla, liikenne palaa kiertoteiltä takaisin valtatielle maanantaina 14.10.

Valtatiellä tehdään kuitenkin edelleen jyrsintä- ja päällystystöitä, jotka aiheuttavat liikennettä hidastavia liikennejärjestelyjä. Pyydämme tielläliikkujilta tarkkaavaisuutta liikenteessä. Nopeusrajoitukset päällystystöiden alueella ovat 30 km/h tai 40 km/h riippuen työvaiheesta.

Muut kiertotiet Kevätlahden–Petomäen-alueella pysyvät edelleen käytössä lokakuun loppuun saakka.

Lisäksi urakka-alueen eteläpäässä Mämmensalmen ja Kevätlahden risteyksen välillä tehdään päällystystöitä, jotka hidastavat liikennettä.

”Pahoittelemme järjestelyistä tienkäyttäjille aiheutuvaa väliaikaista haittaa ja mahdollisia liikenteen pysäyttämisiä, mutta uskomme lopputuloksen olevan sen arvoinen: pystymme parantamaan valtatie 4:n turvallisuutta sekä sujuvoittamaan liikennettä Äänekosken pohjoispuolella merkittävästi”, Väyläviraston projektipäällikkö Jarmo Niskanen sanoo.

Vt 4 Äänekoski–Viitasaari -hankkeessa parannetaan Äänekosken ja Viitasaaren välisiä ohituskaistoja. Vt 4 Kevätlahti–Petomäki -urakka on osa hanketta, ja sen pääurakoitsijana toimii Destia Oy. Kokonaisuudessaan Vt 4 Äänekoski–Viitasaari -ohituskaistat -hanke toteutetaan vuosina 2023–2027.

Lisätiedot:

Jarmo Niskanen, projektipäällikkö, Väylävirasto, puh. 0295 34 3127, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Jaakko Taipale, työpäällikkö, Destia, puh. +358 40 350 1539, etunimi.sukunimi@destia.fi

Lue lisää

Seuraa hanketta Facebookissa

Tuusulan talviuintikausi käynnistyy lokakuun viimeisenä viikonloppuna Kellokoskella, Jokelassa, Rusutjärvellä ja Hyrylän Urheilukeskuksessa.

Uimapaikoilla on lämmitetty kontti vaatteiden vaihtoa varten. Uimapaikkojen ylläpito on toteutettu eri kumppaneiden kanssa ja pukukonttien käyttöajat ja lukituskäytännöt vaihtelevat paikkakohtaisesti.

− Talviuintia tarjotaan viimevuotiseen tapaan neljässä eri kohteessa. Talviuintikausi jatkuu aina 30.4.2025 saakka, kertoo vapaa-aikapalvelujen päällikkö Risto Kanerva.

− Talviuintipaikoilla asukkailla on mahdollisuus tulla tutuksi toisten kävijöiden kanssa ja nauttia terveyttä edistävästä ja stressiä alentavasta harrastuksesta. Toivomme, että talviuinnin mahdollisuudet tuovat iloa ja hyvinvointia talviuinnin ystäville, kehittämispäällikkö Heidi Hagman sanoo.

Kellokoskella talviuintikausi avataan lauantaina 26.10.

Talviuintikausi avataan Kellokoskella lauantaina 26.10. kello 13.00–18.30. Talviuinnin avajaispäivänä on mahdollisuus nauttia saunakärryn löylyistä kello 13.00–18.30 maksutta. Tilaisuudessa on myös tarjolla makkaraa ja kahvia veloituksetta kello 13.00–15.00.

Kellokosken uimarannalta löytyy talviuimareiden käyttöön lämpimät pukeutumistilat ilman saunaa tai suihkua. Tätä pukeutumiskonttia voi käyttää jo perjantaista 25.10. kello 12.00 alkaen.

Talviuintia ylläpitää Kellokoskella Kellokosken Alku ry, ja pukeutumistiloihin saa ovikoodin maksamalla 25 euron kausimaksun.

Maksuun liittyvät tiedot saa ilmoittautumalla talviuimariksi osoitteessa: https://kellokoskenalku.sporttisaitti.com/talviuinti

Jokelassa talviuinti avataan sunnuntaina 27.10.

Jokelassa talviuintikausi avautuu sunnuntaina 27.10. kello 13.00. Talviuintikauden avajaisten kunniaksi paikalla on mahdollisuus nauttia maksuttomista saunakärryn löylyistä ja rekisteröityä talviuimariksi Jokelan Retkeilijöiden pisteellä. Sauna on lämpimänä kello 13.00–18.00, ja paikan päällä on lisäksi mahdollista nauttia yhdistyksen tarjoamasta mehutarjoilusta ja pienestä purtavasta kello 14.00–17.00.

Jokelan Koululammen uimapaikasta (Lammenkuja) ja pukukontin ylläpidosta ja siisteydestä vastaa Jokelan Retkeilijöiden talviuintijaosto. Jokelan Retkeilijät huolehtivat myös kontin ovikoodien jakelusta. Ovikoodin saa käyttöönsä rekisteröitymällä ja maksamalla 15 euron käsittelymaksun/kausi. Jokelan Retkeilijöiden jäsenille maksu on 10 euroa/kausi. Käsittelymaksu maksetaan joko käteisellä tai MobilePaylla.

Talviuimariksi voi rekisteröityä avajaistapahtuman aikana, sekä seuraavina aikoina:

• Jokelan kirjastolla 28.10. kello 17.00–19.00
• Jokelan kirjastolla 31.10. kello 13.00–15.00
• Jokelan kirjastolla 4.11. kello 17.00–19.00.

Rusutjärvellä talviuinti avautuu lauantaina 26.10.

Rusutjärvellä (Hiekkarannankuja 30, Tuusula) talviuintikausi käynnistetään lauantaina 26.10. kello 10.00–14.00 avajaistapahtuman merkeissä. Avajaisissa on mahdollisuus nauttia talviuinnin lisäksi lämpimästä paljusta ja telttasaunasta, sekä Rusutjärvi-seuran tarjoamasta maksuttomasta kahvista, pullasta ja makkarasta.

Uimarannalta löytyvät lämpimät pukeutumistilat ovat avoinna avajaisten jälkeen joka päivä kello 8.00–21.00. Uiminen on maksutonta, eikä se edellytä seuran jäsenyyttä. Rusutjärvi-seura toivoo kävijöiltä kannatusjäsenmaksua, joka on 20 €/vuosi. Uimarannan puomi pidetään auki talvikaudella kello 06.00–23.00.

Urheilukeskuksen pukeutumiskontti avautuu lauantaina 26.10.

Tuusulan urheilukeskuksen lammella (Kilpailukuja) käynnistetään talviuintikausi avaamalla lämmitetyn kontin ovet lauantaina 26.10.2024 kello 10.00. Kontti on avoinna kello 21.00 saakka. Pukuhuoneen käyttö toimii edelleen koodilla ja se on maksutonta. Koppiin pääsee joka päivä kello 6.30–21.00. PIN-koodia voi tiedustella sähköpostitse: info@tuusulanurheilukeskus.fi Koodi on sama kuin keväällä 2024.

Talviuintikauden avajaisviikko huipentuu viikon loppupuolella saunakärrysaunomiseen urheilukeskuksen lammella lauantaina 2.11. kello 12.00–18.30. Pukukoppi on avoinna saunomisen ajan ilman koodia.

Lisätiedot

Talviuinti-sivu: tuusula.fi/talviuinti
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Minna Mielonen, 040 314 3018, minna.mielonen@tuusula.fi
Vapaa-aikapalvelujen päällikkö Risto Kanerva, 040 314 2220, risto.kanerva@tuusula.fi

Jokelan Koululampi, Lammenkuja, Jokela
Ylläpitäjä: Jokelan Retkeilijät / talviuintijaosto
Lisätiedot: jokelantalviuinti@gmail.com
Jokelan talviuinnin Facebook-sivu
Jokelan Retkeilijöiden Facebook-sivu

Kellokosken uintipaikka, Saunarannankuja, Kellokoski
Ylläpitäjä Kellokosken Alku
Lisätiedot: https://kellokoskenalku.sporttisaitti.com/talviuinti/ ja Facebook

Rusutjärven uimaranta, Hiekkarannankuja 30, Tuusula
Ylläpitäjä Rusutjärvi-seura
Lisätiedot: Harri Luostari, 0400 662 078

Urheilukeskuksen lampi, Kilpailukuja, Tuusula
Lisätiedot: info@tuusulanurheilukeskus.fi

Viaplayn uusi ruotsalainen draamasarja Katu jolla asun saa ensi-iltansa Viaplayssa 17. marraskuuta. Ilkka Villi tekee sarjassa ensimmäisen ison ruotsinkielisen roolinsa ja tunnettu ruotsalaislaulaja Lena Philipsson pääroolidebyyttinsä. Katu jolla asun on kertomus rakkaudesta, naapuruudesta ja yllättävistä käänteistä. Sarja on saanut inspiraationsa Lena Philipssonin esittämästä ja Orupin tekemästä hittikappaleesta På gatan där jag bor, ja näyttää kuinka suru ja rakkaus voivat kääntää naapuruston ihmissuhteet uuteen uskoon.

“Katu jolla asun kertoo elämänmakuisella ja lämpimällä otteella yhden naapuruston ihan tavallisten asukkaiden elämästä. Sarjan henkilöiden arjen haasteisiin ja iloihin on helppo samaistua. Oma roolihahmoni on Richard, Ruotsissa pitkään asunut suomalainen "snickare" – puuseppä ja remonttimies – joka astuu Lena Philipssonin näyttelemän Ninan elämään ja sekoittaa samalla koko naapuruston hienovaraisen suhdeverkoston”, kuvailee sarjaa Ilkka Villi.

Monista isoista rooleista (mm. sarjoissa Sorjonen ja Invisible Heroes) sekä Alan Wake -pelin päähenkilönä tunnettu Villi tekee nyt ensimmäisen ison roolinsa kokonaan ruotsiksi. “Se oli antoisa haaste, johon innolla tartuin. Sarjaa oli kaikin puolin todella mukava tehdä. Työryhmä otti minut lämpimästi osaksi porukkaa ja viihdyin Tukholmassa loistavasti”, muistelee Ilkka Villi.

Lena Philipsson on yksi Ruotsin rakastetuimmista artisteista ja hänet tunnetaan suurista hiteistään kuten euroviisukappale Det gör ont / It Hurts, Kärleken är evig ja På gatan där jag bor. Viimeksimainitusta tuli julkaisuvuonnaan 2005 suuri radiohitti ja Lena Philipsson pääsee nyt näyttelemään ensimmäistä kertaa pääroolia lauluun pohjautuvassa Viaplay-sarjassa.

“Tuntuu erittäin jännittävältä ja hienolta, että sarja saa nyt ensi-iltansa. Olen valtavan iloinen saamastani mahdollisuudesta kokeilla näyttelemistä draamasarjassa”, kertoo Lena Philipsson.  

Lena näyttelee sinkkuäiti Ninaa, joka asuu kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa idyllisellä omakotitaloalueella. Ninan miehen kuolema neljä vuotta sitten lähensi naapurustoa entisestään, naapureiden ollessa hänen suurimmat tukijansa suuren surun keskellä. Leskestä tuli nopeasti naapuri, jota kaikki halusivat auttaa, ja tilanne on säilynyt ennallaan vuosien ajan. Ninalla on ollut samaan aikaan vaikeaa päästää irti vanhasta ja edetä elämässään. Mutta kun hän tapaa Richardin (Ilkka Villi), Nina uskaltaa antaa tunteidensa jälleen herätä.

“Toivon, että katsojat tulevat pitämään sarjasta. Se kertoo tavallisista ihmisistä pikkukaupungin omakotitaloalueella”, kertoo Lena Philipsson.  

Lena Philipssonin ja Ilkka Villin lisäksi pääosissa nähdään tunnettuja ruotsalaiskasvoja, kuten Leif Andrée, Kajsa Ernst ja Joel Spira Ninan naapureina ja Claudia Galli Concha Ninan parhaana ystävänä Moana.

Kuusiosainen Katu jolla asun -sarja saa ensi-iltansa Viaplayssa 17. marraskuuta.

“Hienoa, että saamme tuoda katsojillemme uuden pohjoismaisen Viaplay-sarjan, jossa nähdään keskeisessä roolissa suomalaisnäyttelijä. Kyseessä on tunnelmallinen syysdraama, joka sekoittaa nauruun hiukan kyyneleitä. Sarja on yhdistelmä simppeliä ja syvää, monia hienoja hahmoja ja arkipäivän ihmissuhteita, joihin moni voi samaistua”, kertoo Viaplay Suomen väliaikainen toimitusjohtaja Mikael Svensson.

Sarjan on luonut ja kirjoittanut Mikael Newihl (Max Anger - With One Eye Open) ja tuottanut Viaplay Studios, tuottajanaan Cecilia Norman Mardell. Ohjaaja on Lena Koppel (Hur många Lingon finns det i världen?) ja vastaava tuottaja Viaplay Groupin Johan Kallerman.

Lisätietoja:

Erika Miramo, Head of Marketing & PR, Viaplay Group Finland
erika.miramo@viaplaygroup.com

Digita tekee huoltotöitä Tampereen radio- ja tv-asemalla 14.10.2024. Asemalta lähetettäville E-kanavanipun tv-lähetyksille tulee noin 30 minuutin katkos huoltotöiden aikana kello 9–15 välillä.

Häiriöt vaikuttavat myös seuraaviin lähetysasemiin: Jämsä (Ouninpohja), Orivesi (Talviainen), Vammala (Sävi), Kuhmoinen (Puukkoinen, Harjunsalmi), Vammala (Roismala), Juupajoki (Kopsamo), Ikaalinen (Riitiala), Ruovesi (Storminiemi), Nokia (Siuro), Hämeenkyrö (Kyröskoski), Vammala (Jyränvuori), Parkano (Sopukallio), Virrat (Lappavuori), Ikaalinen, Nokia, Kihniö, Mänttä. Huoltotöiden vaikutusalueen voi katsoa digita.fi:n karttapalvelusta.

Seuraaville tv-kanaville tulee noin 30 minuutin katkos

Kanavanippu E: MTV Sub, Liv, Jim, Alfa, MT, One Way TV, Iskuri.net, MTV Max, Estradi

Huoltotöiden varapäivä on 15.10.2024.

Pahoittelemme katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrimme pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä. Teemme verkkojen huoltotöitä säännöllisesti varmistaaksemme luotettavat radio- ja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa. 

Median yhteydenotot: 

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Minna Flink, p. 040 742 8849, minna.flink(a)digita.fi 

Kuluttajat: 

Digita Info 
ma-pe klo 8.00–20.00 
p. 020 411 7676 
info@digita.fi  

Puhelun hinta Digita Infoon on lankapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 5,9 senttiä minuutilta ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 16,9 senttiä minuutilta. 

Digita tekee huoltotöitä Turun radio- ja tv-asemalla 16.10.2024. Asemalta lähetettäville E-kanavanipun tv-lähetyksille tulee noin 15 minuutin katkos huoltotöiden aikana kello 9–15 välillä.

Häiriöt vaikuttavat myös seuraaviin lähetysasemiin: Loimaa, Uusikaupunki (Orivo), Korppoo, Parainen (Houtskari), Salo (Isokylä), Kustavi (Viherlahti). Huoltotöiden vaikutusalueen voi katsoa digita.fi:n karttapalvelusta.

Seuraaville tv-kanaville tulee noin 15 minuutin katkos

Kanavanippu E: MTV Sub, Liv, Jim, Alfa, MT, One Way TV, Iskuri.net, MTV Max, Estradi

Huoltotöiden varapäivä on 17.10.2024.

Pahoittelemme katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrimme pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä. Teemme verkkojen huoltotöitä säännöllisesti varmistaaksemme luotettavat radio- ja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa. 

Median yhteydenotot: 

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Minna Flink, p. 040 742 8849, minna.flink(a)digita.fi 

Kuluttajat: 

Digita Info 
ma-pe klo 8.00–20.00 
p. 020 411 7676 
info@digita.fi  

Puhelun hinta Digita Infoon on lankapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 5,9 senttiä minuutilta ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 16,9 senttiä minuutilta. 

Jämsän Pietilän alueella sijaitsevan Varastotien alkuosan saneerausurakka käynnistyy maanantaina 14.10.2024. Asfaltointityöt viimeistellään keväällä 2025.

Varastotien alkuosan saneeraus Pietilän alueella alkaa 14. lokakuuta 2024. Urakan aikana kadun päällysrakenteita uusitaan, katu päällystetään saneerattavalta osuudelta ja alueen kuivatusta parannetaan rakentamalla uutta hulevesiviemäriä sekä uusimalla rumpuja. Lisäksi saneerauksen yhteydessä kadulle asennetaan uudet katuvalot.

Saneerauksen ajan liikenne lastausalueelle on mahdollista. Urakoitsijana toimii Maa- ja Viherrakennus Laitinen Oy.  Asfaltointityöt viimeistellään keväällä 2025.

Pahoittelemme mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Lisätietoja: Katumestari Juha Hämelahti p. 040 515 2330

Villa Kokkosessa järjestettiin kesän aikana ennätykselliset 44 opastettua kierrosta. Villa Kokkonen oli avoinna vain etukäteen varatuille ryhmille. Suurin osa vierailleista ryhmistä oli kansainvälisiä turisteja, ja kohteen potentiaali kansainvälisenä Alvar Aalto-kohteena on valtava. Villa Kokkosen avautuminen näkyi myös Järvenpään taidemuseon kesänäyttelyssä Sävelten arkkitehtuuria – Villa Kokkonen kotina, joka kertoi ensimmäistä kertaa säveltäjäkodin tarinan.

Aholassa oli esillä teemanäyttely Esirippu nousee - teatteri ja Aholan asukkaat. Aholassa järjestettiin kesäkaudella yhdeksän yleisötapahtumaa, joista jo perinteeksi muodostunut Tuusulanjärven museoiden yhteistapahtuma, Lasten museojuhlat, tavoitti uusia museokävijöitä.

Eero Järnefelt oli yksi kesän 2024 suurimmista nimistä. Ateneumissa järjestettiin suuren suosion saanut Eero Järnefelt -suurnäyttely, jossa oli lainassa Järvenpään taidemuseon kokoelmista 26 teosta, esimerkiksi ikoninen Saimi kedolla (1892). Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekoti Suviranta saavutti kesäkaudella suuren suosion. Suvirannassa kävijämäärä kasvoi vuoteen 2023 verrattuna lähes 50 %.  Etenkin ryhmämatkailijat löysivät jälleen kohteeseen. Suvirannan viehättävä museopuutarha keräsi Avoimet puutarhat -tapahtumassa 16.6. ennätyksellisesti lähes 600 vierailijaa.

”Kulunut kesä ja ennätykselliset kävijämäärämme kertovat museokohteiden merkityksestä Järvenpäälle kulttuurikaupunkina, elinvoimatekijöinä ja matkailun vetonauloina. Myös asukkaat arvostavat museopalveluiden kulttuuriperintötyötä: Kulttuurikyselyssä 2023 yhteensä 85% vastaajista näki Tuusulanjärven taiteilijayhteisön perinnön yhtenä tärkeimmistä Järvenpään tehtävistä. Ensi keväänä avataan korjausten jälkeen kokonaisuudessaan myös Villa Kokkonen, jonka aukioloaikoja laajennetaan vastaamaan kasvanutta kysyntää,” museopalveluiden päällikkö Jaana Tamminen kertoo.

Suviranta avautuu kesäkauteen jälleen 2.5. 2025, ryhmävaraukset kannattaa tehdä jo nyt! Villa Kokkonen avautuu tulevana kesänä laajennetuin aukioloajoin ja ryhmäopastukset vuodelle 2025 ovat jo varattavissa.

Myös kuluva syksy on täynnä tapahtumia museolla ja museokohteissa. Taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin syntymäpäivää juhlitaan lauantaina 2.11.Aholassa, ja päivän aikana voi osallistua teemaopastukselle "Venny, nainen, taiteilija ja äiti". Vennyn syntymäpäiväjuhlan yhteydessä on Aholaan vapaa pääsy ja glögitarjoilu.

Vennyn syntymäpäivät Aholassa lauantaina 2.11. klo 17-19, teemaopastus klo 18.

Katso kaikki syksyn tapahtumat tästä: Tapahtumatärppejä Järvenpään museokohteiden syksyyn! | Järvenpään taidemuseo (jarvenpaantaidemuseo.fi)

Lisätietoa:
Museopalveluiden päällikkö, Jaana Tamminen
jaana.tamminen@jarvenpaa.fi, 040 315 2587

Varaa kierros vuodelle 2025!
Suvirannan ryhmävaraukset: suviranta@jarvenpaa.fi
Villa Kokkosen ryhmävaraukset: villa.kokkonen@jarvenpaa.fi
www.jarvenpaantaidemuseo.fi

Toivottu kalalive Varkauden Ämmäkoskesta on täällä taas. Koskeen asennetun kameran kautta kalojen elämää pääsee seuraamaan pinnan alta viimevuotiseen tapaan. Kamera kuvaa kalojen elämää lokakuun loppuun saakka.

−Kalakameralla saadaan arvokasta tietoa ohitusuoman toiminnasta sekä Ämmäkosken taimenten elämästä, kertoo Ämmäkosken ennallistamishankkeen projektipäällikkö Jaakko Lappalainen Navitas Kehitys Oy:stä.

Kalojen elämää voi seurata osoitteessa www.ammakoski.fi sekä WWF:n livelähetyksen kautta. Lähetyksessä voi tuttuun tapaan nähdä esimerkiksi uhanalaisia taimenia sekä yleisempiä sisävesien kaloja, kuten ahvenia, haukia, kuhia ja särkikaloja.

− On hienoa päästä toisena vuotena peräkkäin kurkistamaan vedenalaiseen elämään tämän kalakameran välityksellä. Näyttäisi siltä, että mielenkiintoista katsottavaa on myös tämän vuoden livessä tarjolla, kertoo Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen.

Ämmäkosken ennallistamishankkeen avulla on mahdollistettu Pohjoismaiden mittakaavassa ainutlaatuinen virtavesien kokonaisuus. Varkauden kaupungin keskellä sijaitseva Ämmäkoski on vesitetty ympäristövirtaaman avulla ja kunnostettu laajasti vaelluskaloja ajatellen. Vuonna 2022 padon ohi rakennettiin luonnonmukainen uoma, jota pitkin vaelluskalat pääsevät lisääntymisalueilleen Unnukkaan ja Kallaveteen. Uhanalaisten kalojen käyttöön palautui yli 750 neliökilometriä vesistöjä, jonne niillä on ollut yli sadan vuoden ajan rajalliset mahdollisuudet vaeltaa.

Ämmäkosken kunnostustyöt on saatu valmiiksi ja työn tuloksia tarkasteltiin seminaarin merkeissä Warkaus-salissa perjantaina 11.10.2024 klo 12.  Seminaarissa kuultiin kumppaneiden mietteitä projektista, kunnostustöiden vaiheista ja havainnoista matkan varrelta, uusimmista koskialueen seurannan tuloksista sekä hankkeen merkityksestä vaelluskaloille laajemmassa näkökulmassa. 

Ämmäkosken ennallistamishanke on osa vaelluskalojen luontaista elinkiertoa edistävää maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmaa, jossa parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautetaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Hanketta rahoittavat ja ohjaavat maa- ja metsätalousministeriön sekä WWF:n lisäksi Varkauden kaupunki, Stora Enso Oyj, Pohjois-Savon ELY-keskus ja hankkeen päätoteuttaja Navitas Kehitys Oy.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen - Siun soten aluevaltuuston 9.10.2024 kokouksen pöytäkirja on julkaistu Siun soten Dynasty-tietopalvelussa: Dynasty tietopalvelu : Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote (pohjoiskarjala.net)

Tiivistelmä päätöksistä:

§ 54 Kokouksen laillisuusuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli 55 varsinaista valtuutettua ja 4 varavaltuutettua, yhteensä 59 valtuutettua.

§ 55 Pöytäkirjan tarkastaminen
Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Tuula Pakarisen ja Sirpa Piipposen.

§ 56 Eronpyyntö tulevaisuuslautakunnan varajäsenyydestä – Pirinen Jarkko
Aluevaltuusto myönsi Jarkko Piriselle eron tulevaisuuslautakunnan varajäsenyydestä ja valitsi Tapani Nuutisen Anna-Helena Koselan henkilökohtaiseksi varajäseneksi.

§ 57 Vastaukset arviointikertomuksen suosituksiin
Hyväksyttiin.

§  58 Itä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen hyväksyminen
Hyväksyttiin.

Itä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet. Jokaisen yhteistyöalueen on laadittava yhteistyösopimus valtuustokausittain ja kunkin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyy sopimuksen. Sopimus astuu voimaan, kun kaikki aluevaltuustot ovat sen hyväksyneet.

§ 59 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategia
Hyväksyttiin useiden äänestysten päätteeksi aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti täydennettynä kahdella lisäyksellä.

Kokouksessa tehtiin 12 kannatettua muutosesitystä sekä kaksi ponsiesitystä. Yhdeksän aluevaltuutettua jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Aluevaltuusto hyväksyi lisäksi päätökseen liitettäväksi ponsiesityksen, jonka mukaan myös pitäjien palvelutarpeen arvioinnin on perustuttava sairastavuusindeksillä muunnettuun asukaslukuun.

Aluevaltuusto hyväksyi myös aluehallituksen kannanoton 11.9.2024 jätettyyn kansalaisadressiin liittyen. Adressi on käsitelty hyvinvointialuealoitteena, koska se jätettiin hyvinvointialueella palvelustrategiaa ja palveluverkkosuunnitelmaa koskevan virallisen lausuntoajan päättymisen jälkeen, vaikka se kohdistuikin keskeisesti palvelustrategiaan ja -verkkoon.

§ 60 Kokoukseen jätetyt valtuustoaloitteet
Merkittiin tiedoksi kokouksessa jätetyt valtuustoaloitteet ja lähetettiin ne aluehallitukselle valmisteltavaksi. Kokouksessa jätetyt valtuustoaloitteet:

• Kokemusasiantuntijoiden koordinointi – Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmä
• Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen on pidettävä kiinni hoitotakuusta – SDP:n aluevaltuustoryhmä
• Moniammatillinen tiimi ja omahoitaja-lääkärityöpari – SDP:n aluevaltuustoryhmä
• Konsultti selvittämään organisaatiorakennetta ja hallintoa – ensimmäinen allekirjoittaja Ari Tielinen

§ 61 Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.26.

Lisätietoja:

aluevaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, merja.makisalo-ropponen@luottamus.siunsote.fi

hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen, kirsi.leivonen@siunsote.fi, puh. 013 330 8590