Hampurilaiskulttuurin nousu on ollut merkittävä ilmiö viime vuosikymmeninä. Alun perin pikaruokaloista tunnetut hampurilaiset ovat nousseet kulinaaristen innovaatioiden kohteeksi. Nykyisin huippuravintolat ja huippukokit tarjoavat gourmet-hampurilaisia, joissa yhdistyvät laadukkaat raaka-aineet ja kekseliäät reseptit. Kysyimme lukijoiltamme, mistä löytyy heidän mielestään Suomen paras hampurilainen. Vastausten perusteella olemme koonneet listan kymmenestä parhaasta hampurilaisravintolasta.

Boneless Burger on lukijoidemme mukaan koko Suomen paras. Erityisesti heidän Smash hampurilainen sekä Crispy Chicken hampurilainen ovat hurmanneet asiakkaat rapeudellaan ja herkullisilla makuyhdistelmillään. Ravintoloita löytyy Helsingistä, Kauniaisista ja Tampereelta, ja he avaavat joulukuussa 2024 uuden ravintolan Leville ravintola Monon tilalle.

Friends & Brgrs on suomalainen hampurilaisketju, joka erikoistuu luoviin burgereihin. Burgerit on tehty tuoreista kotimaisista raaka-aineista. He jauhavat pihvit, paistavat ranskalaiset ja leipovat sämpylät paikan päällä. Löydät heidän ravintoloitaan ympäri Suomea.

Naughty BRGR on Akseli Herlevin ja hänen yhteistyökumppaninsa Tomi Ruuskasen perustama burgeriketju, joka aikoinaan aloitti uuden burgeriaallon Suomessa. Ravintola on erikoistunut korkealaatuisiin ja innovatiivisiin hampurilaisiin, joissa käytetään parhaita raaka-aineita ja huolella valmistettuja kastikkeita. Ravintoloiden tunnelma on rento ja moderni, ja se sopii hyvin niin lounas- kuin illallispaikaksi.

Treffi Pub & Bistro on suosittu ravintola ja pubi Helsingin Herttoniemessä. Se tunnetaan rennosta ja viihtyisästä ilmapiiristään sekä erityisesti burgereistaan. Ravintola tarjoaa myös laajan valikoiman käsityöläisoluita ja muita juomia. Lisäksi ravintolassa järjestetään säännöllisesti erilaisia tapahtumia ja teemailtoja, kuten livemusiikkia ja pubivisoja.

Pancho Villa on suomalainen klassikko jo vuosikymmenien takaa. Pancho Villa -ravintoloita löytyy ympäri Suomea, niin pienistä kuin suuristakin kaupungeista.

Grilli Room on Hankasalmessa sijaitseva hampurilaisravintola, joka erikoistuu grillattuihin hampurilaisiin. Ravintola äänestettiin Suomen parhaaksi myös Burgerloversin järjestämässä burgeriravintola kilpailussa. Perinteisten burgerien lisäksi listalta löytyy myös vegaanisia ja gluteenittomia vaihtoehtoja.

Kauppuri 5 on kuulunut oululaiseen katukuvaan jo yli 14 vuoden ajan. Ravintola erikoistuu luoviin makuihin ja yhdistelmiin. Kivijalkaliikkeemme valmistaa burgereita käsityönä persoonallisella asenteella ja ripauksella pohjoista pöljyyttä.

Ohana Grille keskittyy laadukkaaseen fastfoodiin omalla räätälöidyllä twistillä. Alusta asti perusideana on ollut valmistaa lähes kaikki paikan päällä alusta loppuun, käyttäen lähituottajia aina kun mahdollista. Ohanan burgerit on valittu Tampereen parhaiksi jo vuosien ajan.

Bites Burger on vuonna 2016 perustettu hampurilaisbrändi. Ensimmäinen ja alkuperäinen ravintola palvelee Vallilan teollisuusalueella. Burgerit tehdään aina alusta loppuun käsin paikan päällä. Heidän Vallilan ravintolastaan löydät hampurilaisten lisäksi mainion valikoiman hana- sekä pullo-oluita.

Blind Burger on Porin keskustassa sijaitseva hampurilaisravintola, joka tarjoaa raikkaita ja astetta laadukkaampia hampurilaisia käsin tehtynä. Missiona on ollut aina valmistaa kaikki tuotteet tuoreista ja terveellisistä raaka-aineista. Kaikki burgerit sisältävät itseleivotun briossisämpylän ja valitsemasi pihvin (pihvit valmistetaan Kuuminaisten rotukarjan naudanjauhelihasta ja pihvin saa medium+ tai smash-pihvinä), cheddar-juustoa. Ketsupin he keittävät itse NAMS-tomaateista, kuten myös kastikkeet ja lisätäytteet.

Tyttöjen päivänä julkaistu Pelastakaa Lasten raportti osoittaa lapsiavioliittojen yleisyyden hauraissa valtioissa. Erittäin hauraissa sekä lapsiavioliittojen suhteen kriisivaltioissa elävien tyttöjen todettiin menevän kaksi kertaa todennäköisemmin naimisiin verrattuna vakaammissa maissa eläviin tyttöihin.

Pelastakaa Lasten raportti Global Girlhood Report 2024: Fragile Futures osoittaa tytön joutuvan naimisiin joka 30. sekunti erittäin hauraissa valtioissa, joissa lapsiavioliitot ovat yleisiä. Niissä kymmenessä maassa, jossa tilanne on pahin, elää noin 32 miljoonaa 10–17-vuotiasta tyttöä.

Näistä kymmenestä maasta kahdeksan sijaitsee Afrikassa. Tilanne on vakavin Keski-Afrikan tasavallassa, Tšadissa ja Etelä-Sudanissa sekä Somaliassa ja Eritreassa. Afrikan mantereen ulkopuolella tilanne on erittäin heikko Jemenissä ja Afganistanissa.

Talousjärjestö OECD:n erittäin hauraiksi luokittelemassa 15 valtiossa elävien tyttöjen todennäköisyys joutua naimisiin alle 17-vuotiaana on kaksinkertainen verrattuna vakaammissa maissa eläviin tyttöihin. Lapsiavioliitoista joka kymmenes solmitaan näissä valtioissa, joissa elää yhteensä 36 miljoonaa nuorta tyttöä.

Erittäin hauraissa valtioissa joka neljäs tyttö synnyttää lapsen ennen kuin on täyttänyt 18 vuotta. Tytöistä monet eivät saa lainkaan osaavaa neuvontaa ja apua esimerkiksi kätilöltä tai muulta sairaanhoitohenkilöstöltä raskauden tai synnytyksen aikana ja tämän jälkeen. Tämä lisää ja pahentaa merkittävästi komplikaatioihin liittyviä riskejä.

Hauraiksi luokiteltujen maiden määrä on kasvanut viime vuosina. Vuotta 2022 koskevassa States of Fragility -raportissaan OECD määritteli 60 maata hauraiksi. Näissä maissa asuu yhteensä 170 miljoonaa nuorta tyttöä. 

Monet eri tekijät lisäävät yhteiskunnallista epävakautta ja sen kielteisiä seurauksia hauraissa valtioissa. Maita leimaa puutteellinen kyky järjestää ja ylläpitää lainsäädäntöä, lainvalvontaa sekä taloutta ja julkisia palveluja, mitkä varmistavat väestön turvallisuuden ja terveyden. Hauraita valtioita koettelee pahoin myös eri kriisit, kuten aseelliset konfliktit, talouskriisit ja ilmastoon liittyvät katastrofit. Erittäin hauraissa maissa tilanne on kaikkein haastavin.

Lapsiavioliitoilla tuhoisat seuraukset

Varhaiset avioliitot riistävät tytöiltä heidän oikeutensa terveyteen, koulutukseen ja turvallisuuteen sekä osallisuuteen. Naimisiin menevät tytöt keskeyttävät koulunkäyntinsä muita tyttöjä useammin. Tällä on vakavat seuraukset heidän mahdollisuuksiinsa saavuttaa taloudellista riippumattomuutta sekä vaikuttaa omaan elämäänsä. Kohonneet riskit raskauteen ja synnytykseen liittyen näkyvät selkeästi äitiyskuolleisuuden luvuissa. Myös HIV-tartunnan sekä fyysisen ja seksuaalisen väkivallan riskit kasvavat.

– On kestämätöntä, että miljoonien tyttöjen lapsuus riistetään vuosittain ja tilanteen annetaan jatkua. Suomessa kehitysyhteistyön keskeinen painopiste on pitkään ollut naisten ja tyttöjen oikeudet. Huolemme on, että nyt resursseja taas kohdennetaan esimerkiksi kaupan edistämiseen. Tällainen investointi kohdistuu harvoin hauraisiin maihin, sanoo Emmi Pakkala, Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön erityisasiantuntija.

– Kansainvälisen yhteisön ja Suomen on tehtävä enemmän tyttöjen puolesta. On tärkeää suunnata resursseja kaikkein vähiten kehittyneisiin maihin, koska näemme toistuvasti, että riskit lapsille ja tytöille ovat niissä suuremmat.

Hauraista valtioista yksikään ei ole näillä näkymin saavuttamassa myös tytöille erityisen tärkeitä kestävän kehityksen tavoitteita nälän poistamiseksi sekä koulutuksen ja terveyden takaamiseksi kaikille tai sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi.

Tyttöjen tarpeisiin, niin suojelun kuin terveyden osalta, voitaisiin vastata puuttumalla eriarvoisuuden juurisyihin, kuten sosiaalisiin valtarakenteisiin, köyhyyteen ja pääsyyn koulutukseen. Hauraissa valtioissa on varmistettava riittävästi resursseja ja tukea eri toimijoille.

Lapsiavioliittojen lopettamiseksi sekä tyttöjen oikeuksien edistämiseksi hauraissa oloissa on kehitettävä uusia työkaluja, Pelastakaa Lapset suosittelee. Tyttöjen oikeuksien suojelemiseksi tarvitaan lisää yhteistyötä hauraiden valtioiden hallitusten, YK:n järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja avunantajien välillä sekä humanitaarisessa toiminnassa, että kehitysyhteistyössä.

Pelastakaa Lapset -järjestön keskeisiä toimintamuotoja ovat tyttöjen voimaantumisen tukeminen muun muassa edistämällä tyttöjen osallisuutta päätöksentekoprosesseihin, mobilisoimalla perheitä ja paikallisyhteisöjä sukupuolten tasa-arvoa edistävään toimintaan sekä edistämällä pääsyä eri palveluihin sukupuolinäkökohdat huomioiden.

Osana köyhyyden vähentämistä järjestö kehittää lapsilähtöistä sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvaan ja siihen kytkeytyvien koulutusten ja palveluiden kautta järjestö edistää niin tyttöjen koulunkäyntiä, kuin suojelua esimerkiksi lapsiavioliitolta. Toiminta kattaa myös tutkimuksen ja teknisen tuen antamisen poliittisessa päätöksenteossa ja lainsäädännössä. Kaikkialla maailmassa Pelastakaa Lapset vaikuttaa sen eteen, että hallitukset ja muut päätöksentekijät olisivat vastuuvelvollisia tytöille.

---------

Toimituksille tiedoksi

Global Girlhood Report 2024: Fragile Futures -raportti  ladattavissa täältä.

Luvut hauraissa valtioissa eläviä tyttöjä koskien perustuvat laskelmiin julkisesti saatavilla oleviin väestö- ja terveystilastoihin pohjautuen. Pelastakaa Lasten selvityksessä hyödynnettiin muun muassa UNICEFin uusimpia tietoja varhaisten avioliittojen yleisyydestä sekä UNESCOn tietoja koulua käymättömistä tytöistä. Selvityksen metodologiaa kuvataan tarkemmin itse raportissa.

Lisätietoja: Max Holm, tiedottaja, Pelastakaa Lapset, 050 433 1438, max.holm@pelastakaalapset.fi

Tasoristeyksen huoltotyö Tengströminkadulla lauantai-sunnuntai välisenä iltana/yönä. Tie on poikki moottoriajoneuvoliikenteeltä tasoristeyksen kohdalta.

Kävelijät ja pyöräilijät pääsevät kulkemaan työmaan ohi. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Suomen Hyötytuuli Oy kasvattaa merkittävästi tuulivoimatuotantoaan, kun Oosinselän tuulipuisto Satakunnassa ja Alajoki-Peuralinnan tuulipuisto Pohjanmaalla otetaan tuotantoon. Puistojen yhteenlaskettu teho on noin 185 megawattia ja vuosituotanto noin 500 000 megawattituntia, joka vastaa noin 25 000 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta.

Puistojen valmistuminen lähes kaksinkertaistaa Suomen Hyötytuulen sähköntuotantokapasiteetin ja osaltaan tukee Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista, mitä yhtiö aktiivisesti edistää kehittämällä ja tuottamalla tuulivoimaa sekä investoimalla uusiin tuulipuistoihin. 

Porin ja Eurajoen kuntien alueelle rakennettu Oosinselän tuulipuisto koostuu viidestätoista voimalasta, joiden kokonaisteho on noin 90 megawattia ja arvioitu vuosituotanto noin 250 000 megawattituntia. Oosinselän tuulipuiston rakentaminen alkoi vuonna 2022. Tuulipuiston voimalatoimituksista vastaa Vestas Wind Systems.

Pohjois-Pohjanmaalla Perhon ja Kyyjärven kunnissa sijaitsevan Alajoki-Peuralinnan tuulipuiston neljätoista voimalan teho on noin 90 megawattia ja ne tuottavat vuosittain sähköä noin 250 000 megawattituntia. Alajoki-Peuralinnan tuulipuiston rakentaminen alkoi vuonna 2021. Tuulipuiston voimalat on toimittanut Siemens Gamesa Renewable Energy AB.

Molemmissa tuulipuistoissa KVR-urakan toteutti Infra Builders Oy, päämuuntajatoimittajana on Hitachi Energy Finland ja sähköasematoimittajana Eltel Networks Oy.

”Hankkeiden toteutus viivästyi mm. COVID-pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan seurausten sekä Hitachin Vaasan muuntajatehtaan tulipalon johdosta, joten haasteita riitti. Nyt molemmat projektit on saatu kunnialla maaliin, mistä kiitos kaikille projekteissa mukana olleille osapuolille”, kertoo Suomen Hyötytuulen rakennuttamishankkeista vastaava johtaja Harri Suutari.

Suomen Hyötytuulella on tuotannossa yhdeksän tuulipuistoa Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Lisäksi rakenteilla on yhtiön toistaiseksi suurin hanke, 38 voimalasta koostuva Siikajoen tuulipuisto Pohjanmaalla. Siikajoen hankkeen odotetaan valmistuvan vuoden 2025 alkupuolella. Yhtiöllä on lisäksi hankekehityksessä useita maatuulivoimahankkeita. Kun Siikajoen tuulipuisto otetaan tuotantoon, Suomen Hyötytuulen tuotantokapasiteetti on noin 650 megawattia ja vuosituotanto ylittää 1900 gigawattitunnin. 

Video- ja kuvamateriaalia Oosinselän tuulipuistosta

Video- ja kuvamateriaalia Alajoki-Peuralinnan tuulipuistosta

Lisätietoja antavat:

Toimitusjohtaja Toni Sulameri, puh. 050 5249 609, toni.sulameri@hyotytuuli.fi

Tuotantojohtaja Leena Hacklin, puh. 044 7012 182, leena.hacklin@hyotytuuli.fi

Projektijohtaja Harri Suutari, puh. 040 0633 597, harri.suutari@hyotytuuli.fi

Metsähallituksen Ylläksen Röhkömukanmaa III -alueen tiestö ja infra on valmistunut. Tonteille on vedetty sähköt sekä vesi- ja viemäriliittymät. Kaikki alueen tontit myydään tarjousten perusteella Huutokaupat.com-sivustolla. Ensimmäisten tonttien myynti alkaa tänään perjantaina 11.10.2024.

Röhkömukanmaa III sijaitsee Ylläksen laskettelurinteille nousevan Tuntiritien varrella Luontokeskus Kellokasta vastapäätä.

- Tontit sijoittuvat Äkäslompolon kylää huomattavasti korkeammalle rinteeseen, jossa on leppeämmät talviolosuhteet kuin alhaalla kylässä. Alue on rauhallisella paikalla ja tonteilta avautuvat upeat näkymät läheisille tuntureille, Metsähallituksen kiinteistökaupan asiantuntija Paula Pekkinen kuvailee.

Jokaisella tontilla on rakennusoikeutta 160 + 30 km2 ja päärakennus saa olla 1,5 kerroksinen. Päärakennus voi olla myös paritalo.

- Tonteilta on todella lyhyet matkat valaistulle ladulle ja laskettelurinteisiin. Jounin kaupalle ja muihin keskustan palveluihin on matkaa noin kolme kilometriä. Alueen vieressä ovat myös Pallas-Ylläs kansallispuiston vaellusreitit ja palvelut, Pekkinen kertoo.

Myynnistä odotetaan vilkasta

- Myyntiin tulee ensin kahden korttelin tontit, yhteensä viisi tonttia, Metsähallituksen myyntipäällikkö Kari Männistö kertoo. Viikon päästä alkaa seuraavien kortteleiden tonttien myynti ja siitä jälleen viikon päästä viimeisten tonttien myynti. Näin kaikki tontit tulevat myyntiin, yhteensä 18 tonttia.

- Tonttien myyntiaika on kaksi viikkoa ja huutokauppojen päättyminen on rytmitetty siten, että tarjousajat eivät pääty yhtä aikaa, Männistö jatkaa.

Lisäksi Männistö kertoo, että ellei tontti tavoita Metsähallituksen sille määrittelemää minimihintaa, se vapautetaan kiinteähintaisena myyntiin laatumaa.fi-sivustolle, jolloin tontille lisätään myös vuokrausmahdollisuus. Tonttien minimihintaa ei ilmoiteta huutokauppojen yhteydessä, vaan esillä on hinta, josta lähdetään huutamaan ylöspäin.

Metsähallitus myi edellisen kerran Ylläksen Röhkömukanmaasta tontteja syksyllä 2021. Silloin kaikki 43 tonttia menivät kaupaksi päivässä ja tontteja jouduttiin arpomaan usean halukkaan ostajan kesken.

- Osin silloin saadun palautteen takia, olemme nyt päätyneet erilaiseen myyntitapaan, Männistö kertoo.

- Odotamme vilkasta kaupankäyntiä, koska tontit ovat tarjontamme parhaimmistoa, Männistö kertoo.

- Muistutan vielä, että meillä on tulossa loppuvuodesta tontteja myyntiin myös Ylläksen Maahisentiellä. Maahisentienvarren tontit myydään kiinteähintaisena ja tontit arvotaan kiinnostuneiden kesken sitovien varausten perusteella, Männistö sanoo.

Lisätiedot

Kiinteistökauppa-asiantuntija Paula Pekkinen, Metsähallitus Kiinteistökehitys, 040 630 9119, paula.pekkinen@metsa.fi

Myyntipäällikkö Kari Männistö, Metsähallitus Kiinteistökehitys, 0400 180 063, kari.mannisto@metsa.fi

Porvoon kaupunki tiedottaa 11.10.2024

 Martantie – Veegankadun kadunrakennustyöt käynnistyvät

Porvoon kaupunki aloittaa kadunrakennustyöt Martantiellä ja Vegankadulla välillä Wittenberginkatu – Sibeliuksenbulevardi.

Työt aloitetaan viikolla 42.

Urakassa rakennetaan kadulle jalkakäytävä, uusitaan kadun asfaltit ja reunakivet sekä rakennetaan pysäköintitaskuja.

 Rakennustöitä tehdään maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti klo 07:00-16:00.

Rakennustöiden aikana alueella liikkuu raskasta kalustoa ja alueella liikkuvia pyydetään kiinnittämään ympäristöön erityistä huomiota.

Työmaan arvioitu valmistuminen on marraskuussa 2024.

***

 Borgå stad informerar 11.10.2024

Gatubyggnadsarbeten på Martavägen – Vegagatan inleds

Borgå stad inleder gatubyggnadsarbeten vid Martavägen och Vegagatan på sträckan Wittenberggatan - Sibeliusbulevarden.

Arbetena inleds vecka 42. Under arbetet byggs en gångbana, asfalten och kantstenarna förnyas och det byggs parkeringsfickor.

Arbetet utförs huvudsakligen måndag till fredag klockan 07:00 – 16:00.
Under arbetet rör det sig tunga fordon i området och vi ber de som rör sig i där att fästa speciell uppmärksamhet till trafiken.

Arbetet beräknas vara färdigt i november 2024.

Runsaan 11 000 asukkaan Paimion kaupunki on julistanut haettavaksi toistaiseksi voimassa olevan kaupunginjohtajan viran. Kaupunki hakee dynaamista ja visionääristä kaupunginjohtajaa kehittämään kasvavan kaupungin palveluita ja elinvoimaa.

Kaupunginjohtaja toimii Paimion kaupunginhallituksen esittelijänä ja vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginjohtajan työn tukena toimii kaupungin johtoryhmä. Tehtäviin kuuluu lisäksi kaupunkikonsernin, johon kuuluu useita kaupungin omistamia yhtiötä, johtaminen.

Kelpoisuusvaatimuksena kaupunginjohtajan virkaan on ylempi korkeakoulututkinto, riittävä perehtyneisyys kunnallishallinnosta ja johtamiskokemus. Tehtävän hoitaminen edellyttää hyviä yhteistyö- ja sidosryhmätaitoja, kykyä toteuttaa kaupungin strategiaa tuloksellisesti sekä hyviä henkilöstöjohtamisen taitoja. Kaupunginjohtajalta edellytetään lisäksi hyvää elinkeinoelämän tuntemusta ja kykyä kehittää kaupungin elinvoimaa yhteistyössä kaupungin sisäisten sekä ulkoisten toimijoiden kanssa.

Virkaan valitun on ennen virkavaalin vahvistamista toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. 

Tarkemmat tiedot ja hakulomake löytyy osoitteesta paimio.fi/avoimetyopaikat. Hakuaika päättyy perjantaina 4. marraskuuta kello 15.00. Haastatteluihin valittavien kaupunginjohtajaehdokkaiden haastattelut pidetään perjantaina 15.11.2024 ja maanantaina 18.11.2024.

Paimion nykyinen kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki on ilmoittanut siirtyvänsä eläkkeelle 31.5.2025. Hän aloitti Paimion kaupunginjohtajana 10. tammikuuta 2005, joten eläkkeelle jäädessään hän on ehtinyt toimia Paimion kaupunginjohtajana yli 20 vuotta.

Suunnista kirjaan -tapahtuman tehtäviä ratkoo Helsingin Kirjamessuilla 24.–27.10.2024 kahdeksantuhatta 5.–10.-luokkalaista ja toisen asteen opiskelijaa.

Suunnista kirjaan on kirjamessuilla järjestettävä tapahtuma, jossa eri-ikäiset nuoret etsivät messuilla vastauksia kirjallisuusaiheisiin kysymyksiin. Suunnistuksen tarkoituksena on innostaa nuoria lukemaan, kertoa nuorille kirjallisuuden eri lajeista ja kirjallisuuden tekemisestä sekä auttaa löytämään nuorille kiinnostavaa messuohjelmaa. Tapahtumaan osallistuvat 5.–6.-luokkalaiset, yläkoulun oppilaat sekä toisen asteen opiskelijat.

Tapahtuman toteuttavat Suomen tietokirjailijat ry ja Äidinkielen opettajain liitto. Kirjamessuliput nuorille tarjoaa Tietokirjallisuuden edistämiskeskus.

Suunnista kirjaan -infopiste sijaitsee Suomen tietokirjailijoiden osastolla 6m61. Tapahtumaa on järjestetty Helsingin Kirjamessuilla jo yli 10 vuoden ajan.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi | 050 574 5296

Jenni Fabritius | Järjestösihteeri | Äidinkielen opettajain liitto
jenni.fabritius@aidinkielenopettajainliitto.fi | 050 593 2012

www.suomentietokirjailijat.fi  | www.aidinkielenopettajainliitto.fi | www.helsinginkirjamessut.fi

IoT, eli Internet of Things, -teknologiaa käytetään Suomessa edelleen liian vähän etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ihmettelee Digitan IoT-liiketoiminnan vetäjä Tuomas Kolkka. Hän uskoo, että mikäli asiaan ei pian havahduta, monelta yritykseltä jää hyödyntämättä merkittävä mahdollisuus tehostaa toimintaansa ja parantaa kannattavuuttaan. Hän antaa myös esimerkkejä luovista IoT-ratkaisuista, joita Suomessa on jo nyt käytössä.  

Vuosia IoT-ratkaisujen kanssa työskennellyt Kolkka näkee, että nykyinen IoT-teknologian käyttö Suomessa on monipuolista ja kehittyvää. Erilaisia ratkaisuja hyödynnetään laajasti eri sektoreilla, kuten teollisuudessa, terveydenhuollossa, liikenteessä ja älykaupungeissa. Hyödyntämätöntä potentiaalia on kuitenkin edelleen runsaasti. 

Kolkan mukaan etenkin pienet ja keskisuuret yritykset voisivat hyötyä IoT-ratkaisuista liiketoimintansa tehostamisessa ja uusien palveluiden kehittämisessä nykyistä huomattavasti enemmän. Parhaimmillaan Kolkan mukaan  IoT-investointi parantaa yrityksen tehokkuutta, tuottavuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Tällä kaikella voisi olla vaikutusta jo Suomen yskivään talouteenkin. 

”Ennakoiva kunnossapito on merkittävä mahdollisuus, sillä IoT-laitteiden avulla voidaan kerätä dataa koneiden ja laitteiden kunnosta. Tämä mahdollistaa huoltojen ennakoinnin ennen kuin laitteet rikkoutuvat, mikä voi vähentää seisokkiaikoja ja parantaa tuotannon tehokkuutta ja ennustettavuutta. IoT-teknologian avulla voidaan myös seurata ja hallita toimitusketjuja reaaliajassa, mikä parantaa toimitusten tarkkuutta ja pienentää kustannuksia.” 

Oikein toteutetut IoT-ratkaisut voivat tarjota yrityksille useita merkittäviä kilpailuetuja ja hän on huomannut, että tätä ei aina osata tunnistaa. 

”Energia- ja resurssitehokkuus on alue, jossa IoT-teknologia voi tuoda merkittäviä parannuksia. Älykkäät energianhallintajärjestelmät voivat jo nyt optimoida energiankulutusta ja vähentää kustannuksia. Esimerkiksi rakennusten lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät voivat säätää itseään automaattisesti IoT-sensoreiden keräämän datan perusteella ja tätä kautta voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa ja samalla pienentää myös kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. Tämän luulisi kiinnostavan etenkin kiinteistöjen omistajia ja taloyhtiötä ”, Kolkka pohtii.  

Huonosti toteutettu IoT-investointi voi käydä kalliiksi 

Vaikka Kolkka kannustaa yrityksiä vahvasti panostamaan IoT-teknologiaan, tietyt asiat ovat tärkeitä ottaa huomioon. 

”Varmistaakseen investoinnin onnistumisen ja maksimaalisen hyödyn, yrityksen tulisi panostaa tietoturvaan, sillä IoT-laitteet voivat olla alttiita kyberhyökkäyksille. Yrityksen tulisi myös kiinnittää huomiota yhteensopivuuteen ja standardointiin, datan hallintaan ja analytiikkaan, skaalautuvuuteen sekä tietenkin käyttäjien osaamiseen”, hän luettelee. 

Mikäli näitä ei ole otettu huomioon, riski taloudellisiin tappioihin kasvaa. 

”Jos esimerkiksi yhteensopivuutta ja standardointia ei ole varmistettu, eri IoT-laitteet ja -järjestelmät eivät toimi saumattomasti yhdessä. Se voi aiheuttaa toimintahäiriöitä ja lisäkustannuksia. Lisäksi IoT-laitteet tuottavat valtavia määriä dataa, ja jos tätä dataa ei hallita ja analysoida tehokkaasti, yritys jättää käyttämättä monia IoT:n tarjoamia mahdollisuuksia”, Kolkka havainnollistaa. 

”Kehotan jokaista yritystä miettimään omalta kantiltaan onko heidän IoT-hyödyntämisensä millä tasolla ja voisiko sitä parantaa. Hyvin tehty IoT-investointi tulee parantamaan yritysten, ja sitä kautta koko Suomen, taloutta”, hän jatkaa. 

Merkitystä on myös sillä, millainen IoT-teknologia on käytössä. 

“Suomessa teleoperaattorit tarjoavat kapeakaistaista NB-IoT –teknologiaa sekä suuremman tiedonsiirtokapasiteetin yhteyksiä Sitten on esimerkiksi Digitan käyttämä LoRaWAN-teknologia, joka soveltuu erityisen hyvin kohteisiin, joissa siirrettävät datamäärät ovat vähäisiä ja laitteiden sekä niiden akkujen tulee olla hyvin pitkäikäisiä. Yrityksen tehdessä IoT-investointia on tärkeää varmistaa teknologian sopivuus käyttötapaukseen, jotta hyöty on maksimoitu,” Kolkka toteaa. 

Esimerkkejä jo käytössä olevasta IoT-teknologiasta 

Älykkäät vesihuollon ratkaisut: IoT-sensoreiden avulla vesiyhtiöt voivat seurata vesihuoltoverkkoa ja vedenkulutusta tehokkaasti reaaliajassa. Etäluenta ja vedenkulutuksen seuranta tuovat säästöjä veden- ja energiankulutukseen, älykkäiden mittareiden ansiosta mahdolliset piilovuodot voidaan havaita nopeammin ja automatisoidun tiedonkeruun myötä tarkat päivittäiset kulutustiedot saadaan suoraan sekä laskuttajalle että asukkaalle ja arviolaskutuksesta voidaan luopua. 

Älykkäät rakennukset: IoT-laitteet voivat seurata ja hallita rakennusten energiankulutusta, ilmanlaatua ja turvallisuutta. Esimerkiksi älykkäät termostaatit ja valaistusjärjestelmät voivat säätää itseään automaattisesti käyttäjien tarpeiden mukaan, mikä parantaa energiatehokkuutta ja mukavuutta. 

Älykkäät palovaroittimet: Älykkäiden palovaroittimien avulla voidaan todentaa laitteiden toimintavarmuus vuoden jokaisena päivänä eikä pelkästään vuosittaisilla tarkastuskäynneillä. 

Eläinten seuranta: Esimerkiksi porojen seuranta IoT-laitteiden avulla on jo käytössä Suomessa ja on mahdollisesti laajenemassa muihin Pohjoismaihin. Sensorit seuraavat eläinten liikkeitä, mikä helpottaa poroelinkeinonharjoittajia tietämään porojen sijainnin ja keräämään porot kasaan niiden merkitsemisen ja erottelun aikaan.  

Yhteystiedot ja haastattelupyynnöt: 

Tuomas Kolkka 
IoT liiketoiminnan johtaja 
+ 358 50 340 9073 
tuomas.kolkka@digita.fi 

TVT Asunnot Oy:n vuoden 2025 talousarvio esiteltiin asukasneuvostolle talousarvioillassa torstaina 10.10.2024. Tilaisuudessa käytiin läpi arava- ja korkotukilainoilla toteutettujen asuntojen vuokran määräytymisperiaatteet, asumiskustannusten nousu, talouden haasteet ja talousarviolaadinnan perusteet. Talousarvio on laadittu noudattaen arava- ja korkotukilainsäädännön omakustannusperiaatetta.

Talousarviossa esitetään ara-asuntokannan vuokriin keskimäärin 3,9 prosentin tarkistusta 1.3.2025 alkaen. Pelkästään arvonlisäveron nousu selittää korotustarpeesta noin yhden prosenttiyksikön.

Vuokratalojen yhteishallinnon mukaisesti asukastoimikunnilla ja luottamushenkilöillä on mahdollisuus antaa lausuntonsa talousarviosta 11.11.2024 mennessä. Yhtiö käsittelee lausunnot ja hyväksyy talousarvion marraskuussa, jonka jälkeen vuokralaisille ilmoitetaan 1.3.2025 voimaan tulevat vuokrat.

Kaikki asumiskulut on katettava vuokrilla

TVT Asuntojen tehtävänä on tarjota kohtuuhintaista hyvälaatuista asumista. TVT:n arava- ja korkotukilainoitetuissa asunnoissa vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaisesti. Lain mukaan kaikki todelliset kustannukset on katettava vuokrilla eli vuokria on perittävä niin paljon kuin tarvitaan hoitoon ja ylläpitoon sekä korjaamiseen ja rakentamiseen otettujen lainojen lyhennyksiin ja korkoihin. 

Tilastojen mukaan asumismenot vievät Suomessa keskimäärin 24,2 % kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista. On tärkeää, että asumiskulujen jälkeen jää riittävästi rahaa elämiseen. Asumismenojen merkitys korostuu erityisesti pienituloisilla, joilla asumismenot voivat viedä yli 40 %, ja arjen tarpeisiin jää liian vähän rahaa.  Eurostatin määritelmän mukaan asuminen on kohtuuhintaista, jos se vie enintään 40 % kotitalouden tuloista. 

Pysyvää hyötyä energiatehokkuudesta 

TVT tekee parhaansa omassa tehtävässään, kohtuuhintaisen asumisen tarjonnassa. Esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuutta parantamalla on saavutettu lämmönkulutuksessa yli 20 % säästö verrattuna vuoden 2015 tasoon eli säästöä kertyy vuosittain noin 2 miljoonaa. Tämän säästön takia asukkaat maksavat yli kaksi prosenttia vähemmän vuokraa.  

TVT työskentelee yhdessä asukkaiden kanssa myös vesi-, energia- ja jätekulujen pienentämiseksi, mm. vuosittaisen Arjen ilmastoteot -kampanjan avulla.

Pitkäjäteistä kiinteistökannan hallintaa

TVT Asunnot pitää huolta siitä, että asunnot vastaavat mahdollisimman hyvin asukkaiden tarpeita ja toiveita sekä yhteiskunnan tavoitteita. Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että kiinteistöjä voidaan rakentaa ja korjata myös taloudellisesti haastavina aikoina. Tästä hyötyvät niin vuokralaiset, omistaja kuin yhteiskunta laajemminkin.

Mahdollisesta vuokrantarkistuksesta huolimatta TVT:n asukkailleen tarjoama vuokrahyöty on merkittävä, kun vuokria verrataan keskimääräiseen vuokratasoon.

TVT:n rajoituksista vapaassa asuntokannassa vuokrantarkistus tehdään vuokrasopimuksen mukaisesti, ja vuokrat ilmoitetaan suoraan vuokralaisille. Myös näissä kohteissa tavoitteena on pitää kiinteistöt mahdollisimman hyvässä taloudellisessa kunnossa sekä tarpeita ja toiveita vastaavina.

Lisätietoja:
talouspäällikkö Simo Samppala, simo.samppala@tvt.fi, p. 02 262 0566

Siirtolaisuusinstituutti palkitsee parhaan muuttoliikeaiheisen väitöskirjan joka toinen vuosi tukeakseen nuoria lupaavia tutkijoita.

Vuonna 2024 väitöskirjapalkinnon 4000 euroa sai Elisa Repo. Kasvatustieteen alaan kuuluva artikkeliväitöskirja “Together towards language-aware schools. Perspectives on supporting increasing linguistic diversity” on valmistunut Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa vuonna 2023.

”Kymmenen suomalaista yliopistoa valitsi ja esitti asiantuntijaraadin arvioitavaksi sopivimmaksi katsomansa väitöskirjatutkimuksen. Oppiaineiden ja aihepiirien kirjosta huolimatta raadin valinta oli selkeä”, toteaa Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Marja Tiilikainen

Asiantuntijaraati toteaa perusteluissaan seuraavaa:

Elisa Revon työ on aidosti monimenetelmällinen ja menetelmällisesti myös vaativa. Työssä hyödynnetään oivaltavasti sekä tilastollista että laadullista analyysiä. Tutkija haastaa siten rohkeasti perinteistä akateemista paradigmaa, jossa usein pitäydytään joko tilastollisessa tai laadullisessa analyysissä. Monimenetelmällisyys ei myöskään jää väitöskirjassa päälle liimatuksi menetelmäkokeiluksi, vaan se perustellaan ymmärrettävästi ja tuloksena saadaan syvällistä ja monialaista tulkintaa tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimus on sujuvasti kirjoitettu, ja lukemista helpottavat myös havainnollistavat taulukot, kuvat ja tiivistykset.

Valinnan perusteena on tutkimuksen korkean tieteellisen laadun lisäksi tutkimusaiheen ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys. Työn ansiona ovat tulosten perusteella laaditut selkeät politiikkasuositukset kielitietoisten koulujen kehittämiseksi. Kielen sekä kielitietoisen lähestymistavan merkitys tulisi ottaa huomioon nykyistä laajemmin koulujen lisäksi myös esimerkiksi työpaikoilla sekä arkisissa kohtaamisissa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi.

Nuorten tutkijoiden arvokas työ on vielä monille tuntematonta ja usein näkymätöntä, mutta sitäkin tärkeämpää. Väitöskirjapalkinto nostaa esiin tutkijoiden ja yliopistojen tekemää työtä, osoittaa arvostusta alan toimijoita kohtaan sekä juhlistaa tutkimuksen kehittymistä, uusia avauksia ja onnistumisia.

Parhaan väitöskirjan valitsi monitieteinen asiantuntijaraati, johon tänä vuonna kuuluivat yliopistonlehtori Eveliina Heino Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Olli Lehtonen Itä-Suomen yliopistosta, tutkimuspäällikkö Shadia Rask Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä tutkimusjohtaja Marja Tiilikainen Siirtolaisuusinstituutista.

Palkinto luovutettiin Siirtolaisuusinstituutin 50-vuotisjuhlatilaisuudessa 10.10.

Yliopistojen ehdolle asettamat väitöstutkimukset löytyvät Siirtolaisuusinstituutin kotisivuilta.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Marja Tiilikainen
puh. 040 684 3814
sähköposti: marja.tiilikainen@migrationinstitute.fi 

Kaupunginhallitus käsittelee ensi maanantain kokouksessaan kaupunginjohtaja Iiris Laukkasen esitystä ensi vuoden talousarvioksi sekä vuosien 2025-2028 taloussuunnitelmaksi.

Taloussuunnitelmaesitys on laadittu siten, että kaupungin strategiassa esitetyt taloustavoitteet on mahdollista saavuttaa vuosina 2026 ja 2030. Strategisena tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vähintään 340 €/asukas vuonna 2026 ja 470 €/asukas vuonna 2030 ja että kaupungin lainamäärä on korkeintaan 6430 €/asukas vuonna 2026 ja 5640 €/asukas vuonna 2030.

Taloussuunnitelmaesitys ei sisällä muutoksia veroperusteisiin. Veroperusteista päätetään vuosittain erikseen talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Kaupunginhallituksen jälkeen talousarvion ja taloussuunnitelman käsittely jatkuu kaupunginvaltuustossa 11. marraskuuta.

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaisessa kokouksessaan myös mm. vastineita tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen 2023 sekä Haarajoen koulu- ja päiväkotihanketta. Jälkimmäisessä päätösehdotus on, että kaupunginhallitus hyväksyy Haarajoen päiväkoti ja koulu -hankkeen kustannusarvion ja etenemisen sekä valtuuttaa Mestaritoiminnan aloittamaan hankkeen urakoitsijoiden kilpailutuksen suunnitelmapäivitysten valmistuttua.

Kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalla on myös periaatepäätös kaupungin juhlavuoden viettämisestä vuonna 2026. Järvenpää täyttää tuolloin 75 vuotta ja sitä suunnitellaan juhlistettavan mm. osallistuvan budjetoinnin avulla sekä rakentamalla kaupunkiin taidereitti ”Järnefeltin jalanjäljissä” sekä lasten taidereitti.

Linkki esityslistaan 14.10.2024

Lisätietoja:

Iiris Laukkanen
kaupunginjohtaja
puh. 040 315 3155
s-posti: iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Porvoon kaupunki tiedottaa 11.10.2024

Kysely on auki – anna palautetta palveluverkkosuunnitelmasta

Porvoon kaupunki on valmistellut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman luonnoksen laajassa moniammatillisessa yhteistyössä. Suunnitelmasta kerätään nyt lausuntoja ja palautetta eri tahoilta. Kaupungin asukkaille järjestettiin info- ja keskustelutilaisuus eilen 10. lokakuuta. Nyt voi antaa palautetta suunnitelmasta vastaamalla sähköiseen kyselyyn.

Kysely on auki 11.–28.10.2024. Kyselyn yhteenveto liitetään muiden lausuntojen tavoin palveluverkkosuunnitelman materiaaleihin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyä varten.

Lausunto- ja palautekierroksen jälkeen kaupunginjohtaja tekee oman esityksensä palveluverkosta. Kaupunginhallitus käsittelee esitystä marraskuussa ja kaupunginvaltuuston on tarkoitus päättää asiasta 11. joulukuuta.

Vastaa kyselyyn: https://forms.office.com/e/D9WyLXP26S

Kaikki julkaistut materiaalit palveluverkosta: https://www.porvoo.fi/kasvatus-ja-opetus/palveluverkko/ 

*****

Borgå stad meddelar 11.10.2024

Enkäten är öppen – ge respons på servicenätplanen

Borgå stad har berett ett utkast till servicenätplan för småbarnspedagogiken och den grundläggande utbildningen i omfattande multiprofessionellt samarbete. Utlåtanden och respons om planen samlas nu in från olika aktörer. I går, den 10 oktober, ordnades ett informations- och diskussionsmöte för stadsborna. Nu kan du ge respons på planen genom att svara på en elektronisk enkät.

Enkäten är öppen 11–28.10.2024. Sammanfattningen av den, liksom andra utlåtanden, bifogas till servicenätplanens material för behandling av stadsstyrelsen och stadsfullmäktige.

När utlåtanden och responsen har samlats lägger stadsdirektören fram sitt förslag om servicenätet. Stadsstyrelsen behandlar förslaget i november och stadsfullmäktige väntas fatta beslut om ärendet den 11 december.

Svara på enkäten: https://forms.office.com/e/D9WyLXP26S 

Allt publicerat material gällande servicenätet: https://www.porvoo.fi/sv/fostran-och-utbildning/servicenatet/ 

Piparkakkujäätelön valmistus pitää kotimaisen 3 Kaverin jäätelön kiireisenä joulun alla. Joka syksy myydään noin satatuhatta purkkia tai tuuttia suosittua Piparkakku-makua. Joulun merkitys jäätelösesonkina on kasvanut viime vuosina runsaasti.

3 Kaveria toi jäätelöaltaille vuonna 2019 ensimmäisen suomalaisen piparkakkujäätelön. Väliaikaiseksi suunniteltu maku on saavuttanut niin kovan suosion, että siitä on tehty kermajäätelön lisäksi myös kasvipohjainen versio sekä jäätelöpurkkien ohelle tuutti. Viidettä syksyä myyntiin palaava Piparkakku -jäätelö on alkanut muodostua jo klassikoksi.

- Piparkakku-jäätelöitä myydään vuodenaikaan nähden todella paljon, ja vuosien saatossa olemme luoneet jäätelöhyllyille uuden sesongin joulun ympärille, kertoo Anne Giersberg, 3 Kaverin markkinointijohtaja.

3 Kaveria valmistaa joka joulu noin satatuhatta piparkakkujäätelöpurkkia tai -tuuttia. Piparkakkutaikinakastike tehdään jäätelötehtaalla itse, ja sitä löytyy purkeista ja tuutista reippaasti, sillä 3 Kaveria uskovat juuri piparkakkutaikinan olevan tärkein asia jouluisten jäätelöiden faneille.

Jouluttajia hemmotellaan tänäkin syksynä 3 Kaverin ja MALIA Companyn yhteistyön tuloksena syntyneellä piparkakku -tuoksukynttilällä. Joka vuosi loppuunmyydyn kynttilän suosiota kuvastaa se, että jälleenmyyjät alkavat kysellä sitä jo kesällä.

- Aloitin täyttämään varauslistaa kynttilää myyntiin toivovista jälleenmyyjistä jo elokuussa, kertoo MALIA Companyn perustaja Johanna Laaksomaa.

Tuhansista suomalaisista kodeista löytyvä Piparkakku-tuoksukynttilä on lyönyt läpi myös Ruotsissa, jossa sen on noteerannut jopa Aftonbladet. Kynttilästä luotiin myöhemmin isompikin koko tyydyttämään joulufanien toiveita.

Tuoksukynttilä on tehty aidoista, luonnollisista raaka-aineista Ranskan Grassessa, eikä sen kehitys ei sujunut kommelluksitta.

- Ranskalaiset parfyrmöörit väittivät tietävänsä, miltä piparkakut tuoksuvat, mutta ensimmäiset koekynttilät eivät vastanneet pohjoismaista piparkakkua juuri lainkaan, kertoo Laaksomaa.

Lopulta Laaksomaa päätyi lähettämään postissa piparkakkuja Ranskaan, jotta oikea tuoksu löydettiin. Aidosta tuoksusta on tullut vuosien saatossa kiitosta kuluttajilta. 3 Kaveria ja MALIA Companya yhdistää juuri intohimo aitoihin, luonnollisiin raaka-aineisiin.

3 Kaverin piparkakkujäätelöt ovat myynnissä vähittäiskaupoissa ympäri Suomea.

• 500 ml Piparkakkupurkki (laktoositon, gluteeniton)
• 500 ml Piparkakku & Suklaa -purkki (Vegan, gluteeniton)
• 95 g Piparkakkutuutti (laktoositon, gluteeniton)

Piparkakku-tuoksukynttilät myynnissä maliacompany.com -verkkokaupassa 10.10.2024 alkaen, sekä Stockmannin ja Sokoksen tavarataloissa, My o My Homessa sekä valikoiduilla jälleenmyyjillä. Ruotsissa Piparkakku-tuoksukynttilät ovat myynnissä Ellos- ja Boozt-verkkokaupoissa.

Yhteystiedot: 

Anne Giersberg 

Markkinointijohtaja 

anne.giersberg@3kaveria.fi 

Anna Wikholm

Viestintä & Vastuullisuus

anna.wikholm@3kaveria.fi

Puh. 045 249 42 92

Turun kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.10.2024 lähettää kestävän kaupunkiliikkumisen ja -logistiikan suunnitelmat eteenpäin lausunnoille eri sidosryhmille ja asukkaille. Mittavilla liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvillä suunnitelmilla on suuri vaikutus kaupungin liikenteen ja liikkumisen kehittämisessä, ja näin ollen asukkaiden ja yrittäjien näkemyksiä tarvitaan.

Asukkaat ja yritykset voivat kertoa mielipiteensä Kerro kantasi –palvelussa, jossa suunnitelmia voi kommentoida aikavälillä 11.10.-1.11.2024. Kun palautteet on saatu ja suunnitelmiin tehty mahdolliset täydennykset, asia tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn joulukuussa 2024. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmasta päättää kaupunginvaltuusto.

Näkemyksiä ja mielipiteitä voi antaa 1.11.2024 asti Kerro kantasi -palvelussa

Verkossa julkaistussa Kerro kantasi -kyselyssä esitetään erikseen asukkaille ja yrityksille suunnattuja kysymyksiä. Kyselyssä selvitetään yrittäjiltä ja asukkailta, saako ohjelmien tavoitteet ja toimenpiteet kannatusta sekä mahdollisia jatkokehityskohteita.

Lisäksi asukkailta ja yrityksiltä halutaan kuulla, tulisiko Turun selvittää kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmassa esitettyjä uusia toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään kestävien kulkutapojen osuutta, jos nykyiset toimenpiteet eivät yksinään riitä. Uusiin mahdollisiin tulevaisuudessa selvitettäviin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa ruuhkamaksut ja tietullit.

Yrityksiltä halutaan erityisesti kuulla miten ohjelmat vaikuttavat Turun ja seudun kehitykseen muun muassa palveluiden, kaupunkikehityksen ja elinkeinoelämän osalta ja mitkä ovat tärkeimmät keinot edistää logistiikan kestävää kehittämistä Turun kaupunkiseudulla.

Kerro kantasi -kysely on auki 1.11.2024 asti: kerrokantasi.turku.fi/kaupunkiliikkuminen

Suunnitelmien taustalla tarve kehittää kaupunkiympäristöä

Kestävän liikkumisen ja -logistiikan kehittämistä edellyttää kaupungin kasvu ja Turun tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi Turku on Euroopan liikenneverkon TEN-T-asetuksessa määritelty kaupunkisolmukohta, jonka tulee toteuttaa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma.

Kestävän kaupunkiliikkumisen (Sustainable Urban Mobility Plan, SUMP) ja -logistiikan (Sustainable Urban Logistics Plan, SULP) suunnitelmat kokoavat yhteen kaikki aiemmin tehdyt päätökset ja linjaukset, selkeyttävät tavoitteita ja määrittelevät mitattavat toimenpiteet. Molemmat suunnitelmat pitävät sisällään toimenpideohjelmat vuosille 2024–2029.

Lue lisää suunnitelmista 3.10. lähetetystä tiedotteesta: Turku tavoittelee sujuvaa ja turvallista kaupunkia uusilla liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvillä ohjelmilla | Turku.fi

Lisätiedot:

Apulaispormestari Elina Rantanen (SUMP ja SULP -ohjausryhmän puheenjohtaja) elina.rantanen@turku.fi, p. +358 50 342 3279

Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP): Projektipäällikkö Juha Pulmuranta, juha.pulmuranta@turku.fi, p. +358 40 617 5381

Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelma (SULP): Projektipäällikkö Pirkka Pajumäki, pirkka.pajumaki@turku.fi, p. +358 44 907 5286

Palveluverkkoselvityksestä saatiin useita muistutuksia, joihin on laadittu vastineet.

Tekninen lautakunta käsittelee kokouksessaan 16.10.2024 keväällä 2024 nähtävillä olleesta leikkipaikkojen palveluverkkoselvityksestä saatuja muistutuksia sekä niihin laadittuja vastineita.

Leikkipaikkojen palveluverkkoselvitys 2024–2035 käsittää nykytilanteen kuvauksen sekä esityksen tulevaisuuden palveluverkosta. Muutokset ovat välttämättömiä kaupungin taloustilanteen ja vähenevän lapsimäärän takia. Tavoitteena on säilyttää turvalliset ja laadukkaat leikkipaikat lähellä asutuskeskittymiä ja kouluja, samalla kun kaupungin ylläpitämien leikkipaikkojen kokonaismäärää sopeutetaan vastaamaan pienenevää käyttäjäkuntaa.

Kouvolassa on tällä hetkellä 106 leikkipaikkaa. Leikkipaikoista on laadittu palveluverkkoselvitykset vuosina 2019 ja 2022. Niiden perusteella tehtyjen päätösten myötä on vuosien 2020–2023 aikana lakkautettu 35 leikkipaikkaa. Viimeisen neljän vuoden aikana on kunnostettu yhteensä 23 leikkipaikkaa eri puolilla Kouvolaa. Osa leikkipaikoista on kunnostettu vain osittain ja osa käyttäen kierrätysvälineitä.

Asukkaita kuultu selvitystyön aikana

Kouvolan asukkaiden mielipidettä kysyttiin joulukuussa 2023 toteutetulla sähköisellä kyselyllä, jossa esitettiin vaihtoehtoja poistettavista leikkipaikoista. Kyselyn toteutushetkellä tavoite palveluverkon karsimisen osalta oli 15 %. Sen jälkeen tavoitetta tiukennettiin väestöennusteen mukaisesti yli 30 %:iin. Kaikki alueet ja leikkipaikat eivät siten olleet mukana kyselyssä.

Esitys leikkipaikkojen palveluverkosta 2024–2035 oli Teknisen lautakunnan käsittelyssä 3.4.2024, jonka jälkeen se asetettiin nähtäville. Nähtävillä oloaikana esityksestä saatiin useita muistutuksia sekä muuta palautetta palautepalvelun kautta. Ne koskivat yhteensä 12 eri leikkipaikkaa eri puolilla Kouvolaa. Kouvolan kaupungin Vihertiimi on laatinut vastineet kaikkiin muistutuksiin ja palautteisiin. Jos lautakunta hyväksyy vastineet, tulee varsinainen palveluverkkoselvitys hyväksyttäväksi johonkin tulevista syksyn 2024 kokouksista. Selvitystä on jo muokattu jonkin verran saadun palautteen ja vastineiden perusteella.

Lisätietoja:

Teknisen lautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat (Dynasty)

Suomalaisten kiinnostus kiinalaisiin verkkokauppoihin on kasvanut räjähdysmäisesti. Suomalaiset ostivat elokuussa yhteensä 3,2 miljoonaa tuotetta Kiinasta, joista 40 % oli vaatteita, tekstiileitä, kenkiä ja nahkatuotteita. Vuoden 2023 tammikuusta kuluvan vuoden elokuuhun kiinalaisista verkkokaupoista tehtyjen ostosten arvo on noussut vajaasta miljoonasta eurosta peräti 18,5 miljoonaan euroon kuukaudessa, kertovat tullin tilastot.

Vaikka EU-maiden välisessä verkkokaupassa liikkuvat summat ovat edelleen suurempia – jopa 50–75 miljoonaa euroa kuukaudessa – juuri Kiinan tuonti kasvaa nopeimmin. Kiinasta tulevien ostosten määrä on 60-kertaistunut vajaassa kahdessa vuodessa. Kun vuonna 2023 Kiinasta tehdyt ostokset kattoivat noin 38 % kaikista Suomen verkkotilauksista, elokuussa 2024 niiden osuus oli jo 89 %. Ostosten keskihinta on pudonnut dramaattisesti, vuoden 2023 tammikuun 21 eurosta elokuun 2024 kuuteen euroon, mikä vahvistaa mielikuvaa ultrahalvoista tuotteista.

Epätasapaino kasvaa Kiinalaisten eduksi

Euroopan unioni on saavuttanut korkean kuluttaja- ja tuoteturvallisuuden tason ja sitä myös valvotaan. Kiinalaisten verkkokauppojen kautta tulevan tavaravirran osalta valvontaa ei sen sijaan juurikaan ole. Vuonna 2028 suunniteltu tullittomuuden rajan poisto ei käytännössä tasoita tilannetta, sillä siihen mennessä eurooppalaisten ja suomalaisten  yritysten kustannustaakka on ehtinyt kasvaa tulleja enemmän.

Valtava verkko-ostojen tavaramäärä uhkaa yrityksiä ympäri Eurooppaa. Huolimatta laajasta kritiikistä, EU ei ole onnistunut tekemään merkittäviä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Ulkorajavalvonta kuuluu EU toimivaltaan, joten yksittäiset jäsenvaltiot, kuten Suomi, eivät voi yksin päättää, mitkä tuotteet ylittävät EU ulkorajat.

Tasapuolisuus puuttuu täysin, sillä eurooppalaisten yritysten kustannustaakka vain paisuu. Seuraavien kolmen vuoden aikana eurooppalaiset yritykset joutuvat vastaamaan yhä raskaampiin raportointi- ja seurantavelvoitteisiin tällä haavaa yhdeksän eri säädöksen kautta.

”Kuvaavaa on, että pienetkin yritykset joutuvat raportoimaan tuotteiden sisältämien komponenttien hiilijalanjälkiä  ja tulevaisuudessa jokaisesta EU maissa myytävästä tuottesta pitäisi löytyä digitaalinen tuotetunniste, jonka tietosisältö uhkaa paisua täysin mahdolttomaksi suurtenkaan yrityksen hallita,” toteaa Muoti ja urheilukauppa ryn toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.

Syyskuun barometrin mukaan puolet alan yrityksistä piti kilpailua verkkokaupan kanssa liiketoimintaa uhkaavana. Eikä syystä, sillä yritysten maksutaakka lisäksi vain paisuu, kun ne joutuvat kantamaan kierrätyskustannukset myös Kiinasta tehdyistä kuluttajien ostoksista – muun muassa pakkauksista, elektroniikasta ja tulevaisuudessa myös vaatteista, kun tuotteet päätyvät jätteeksi.

Valvonta puuttuu

Kuluttajalle kiinalaisten tuotteiden tilaaminen on helppoa – muutamalla klikkauksella voi tilata vaatteen, joka saattaa olla valmistettu olosuhteissa, jotka eivät vastaa eurooppalaisia arvoja tai tuotteet eivät täytä vaadittuja tuoteturvallisuusvatimuksia. Nämä tuotteet voivat sisältää esimerkiksi terveydelle haitallisia kemikaaleja.

Samat kustannukset kaikille

Jotta kilpailu olisi tasapuolista säädöstenmukaisuutta tulisi valvoa kaikilta tuotteilta. Muun muassa jätejakeiden kierrätysmaksut tulisi periä kuluttajalta pikkupakettien tullauksen yhteydessä, ja esimerkiksi tuotteet, joista puuttuvat asianmukaiset merkinnät, tulisi estää pääsemästä unionin markkinoille.

”Eurooppalaiset yritykset eivät elä raportoinnista, vaan he tarvitsevat oikeudenmukaiset ja tasavertaiset kilpailuolosuhteet.” summaa Kankaanpää.

Lähteet:  Tulli, Muoti- ja urheilukaupan barometri syyskuu.

Lokakuun alku on tuonut tullessaan ajoittaisia pakkasaamuja eteläistä Suomea myöten ja Lapissa on satanut jo lumi maahan. Nyt on jo etelämmässäkin syytä miettiä talvirenkaiden vaihdolle sopivaa ajankohtaa. Päivälämpötilat alkavat olla yleisesti sen verran viileitä, että talvirenkaat toimivat varsin hyvin. Vastaavasti yllättävissä jäisissä kohdissa talvirenkaat ovat ylivertaiset.

Lain mukaan talvirenkaita on pakko käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos keli sitä edellyttää. Autoliiton barometrin mukaan noin puolet autoilijoista vaihtoi viime vuonna renkaansa lokakuun loppuun mennessä. Oulun ja Lapin läänien alueella lähes 80 prosentilla oli talvirenkaat autossaan marraskuun alkaessa. Marraskuussa talvirenkaisiin vaihtoi 44 % autoilijoista.

”Alueelliset erot kertovat siitä, että suomalaiset autoilijat osaavat käyttää omaa harkintaansa ja suurin osa vaihtaa renkaat ajoissa kelien muuttuessa”, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen toteaa.

Vaikka erilaisten rengashotellien ja renkaanvaihtopalveluiden suosio on vuosien saatossa kasvanut, niin 75 % autoilijoista säilyttää renkaansa edelleen itse ja 60 % vaihtaa tai vaihdattaa renkaat kotona.

”Renkaanvaihto vaikuttaisi olevan miesten vastuulla, sillä 91 % miehistä, joiden autoon vaihdetaan renkaat kotona, tekevät työn itse. Vastaavasti 81 % naisista kertoo perheenjäsenensä vaihtavan renkaat, jos ne vaihdetaan kotona”, Tolvanen sanoo.

Suomalaisilla tuntuu olevan edelleen selvä mielipide siitä, kummat ovat paremmat talvirenkaat, nastat vai kitkat. Peräti 80 % autoilijoista ilmoitti ajavansa talvella nastarenkailla. Pohjoisessa Suomessa nastarenkaiden osuus on jonkin verran suurempi kuin etelässä – Oulun ja Lapin lääneissä yli 90 %. Sähköautoilijoista vain alle 40 % on valinnut nastarenkaat.

”Nastarenkaat ovat tietyissä keleissä, kuten vetisellä jäällä, pidoltaan usein selvästi parhaat, mutta moni valitsee nastarenkaat vain vanhasta tottumuksesta. Laadukkaat nastattomat renkaat ovat erittäin hyvä vaihtoehto ja monissa yleisissä talviolosuhteissa jopa nastarenkaita paremmat. Tärkeintä talviliikenteessä on kuitenkin renkaista riippumatta sovittaa ajotapa ja -nopeus kelin mukaiseksi”, Tolvanen painottaa.

Autoliiton barometrin tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa 28.12.2023-3.1.2024.
Kohderyhmänä olivat 16–79-vuotiaat suomalaiset, ja tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000.
Tulosten virhemarginaali kaikkien vastaajien tasolla (n=1000) on suurimmillaan +/- 3 %.

Lisätietoja:

Autoliitto, Jukka Tolvanen, viestintäpäällikkö
Puh. 040 751 1173, jukka.tolvanen(at)autoliitto.fi

Kuntalaiset pitävät turvallisuutta ja hyvää asuinympäristöä kaikkein tärkeimpinä asioina hyvässä kotikunnassa selviää Kuntaliiton touko-kesäkuussa toteuttamasta Kuntalaistutkimuksesta, johon vastasi yli 10 000 kuntalaista 46 kunnasta. Vastanneista 75 prosenttia pitää turvallisuutta ja 68 prosenttia hyvää asuinympäristöä erittäin tärkeänä tekijänä. Myös hyvä asunto, perhe ja muut läheiset sekä luonnonläheisyys nousivat merkittäviksi tekijöiksi hyvän kotikunnan määrittelyssä​.

Lappeenrantalaisten tärkeät asiat jakaantuvat tasaisesti

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen sanoo, että nykyisessä maailmantilanteessa on luonnollista, että turvallisuuden merkitys korostuu. Myös lappeenrantalaiset nostivat sen tärkeimmäksi asiaksi kaikkiaan 13 esitetystä hyvän kunnan tunnusmerkistä, tosin niistä mikään ei noussut kovin korkealle verrattuna muihin kaupunkeihin.

– Turvallisuuden jälkeen toiseksi tärkeimpänä asiana pidettiin hyviä toimeentulomahdollisuuksia ja kolmanneksi perhettä ja läheisiä, Heinonen sanoo.

– Kaiken kaikkiaan tärkeät asiat jakaantuivat aika tasaisesti kaikkien lappeenrantalaisten vastaajien kesken, ehkä se kertoo siitä, että meidän asukkaamme kokevat kaupungin tasaisen hyvänä.

Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö luodaan kunnissa

Kuntaliitosta muistutetaan, että kunnat vastaavat ympäristön viihtyisyydestä, infrastruktuurin kehittämisestä, sekä peruspalveluiden, kuten vesihuollon, jätehuollon ja julkisten liikennejärjestelmien järjestämisestä ja ylläpidosta.  Heinonen näkee, että vastaukset antavat tärkeitä viestejä kunnan päättäjille siitä, mitä asukkaat heiltä odottavat.

– Kysytyt tekijät vaikuttavat suoraan kuntalaisten arkeen ja elämänlaatuun, mutta myös kunnan elinvoimaisuuteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja siksi meidän on kuunneltava tuloksia herkällä korvalla.

– Perhe, läheiset ja karjalainen yhteisöllisyys yhdessä koetun turvallisuus- ja taloustilanteen kanssa antavat luonnollisesti turvaa elämään.

Lappeenrannassa on tehty viime vuosina paljon töitä sen eteen, että se pystyy vastaamaan tutkimuksessa esiin tulleisiin huoliin. Kaupungin talous on onnistuttu pitämään vakaana, ja myös yrittäjiltä on saatu jo varovaisia positiivisia arviointeja investoinneista ja työllisyydestä.

– Olemme saaneet viime aikoina erittäin hyviä ja kannustavia uutisia ja siten tilanteemme on useita muita kaupunkeja valoisampi.

Tarkempaa tietoa tulossa

Kaikkiaan 46 kunnassa tehdyn tutkimuksen tuloksissa on vaihtelua eri-ikäisten, eri sukupuolten sekä kuntien välillä ja tärkeimmäksi koetuissa asioissa on nähtävissä jonkin verran painotuseroja erikokoisissa kunnissa ja eri-ikäisillä ja varsinkin eri sukupuolta edustavilla vastaajilla.

Sukupuoli on yksi merkittävimmin erilaisten asioiden tärkeyttä hyvässä kotikunnassa tai kotikaupungissa selittäviä tekijöitä. Naiset korostavat miehiä enemmän kaikkia kartoitettujen asioiden tärkeyttä. Merkittävimmät erot sukupuolten välillä näkyvät hyvää asuinympäristöä, asuntoa, luonnonläheisyyttä sekä julkisia palveluja koskevissa tärkeysarvioissa.

Kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäluokissa kolme kaikkein tärkeintä hyvän kotikunnan tekijää koostuu turvallisuudesta, hyvästä asuinympäristöstä ja hyvästä asunnosta. Perhe ja muut läheiset koetaan hyvää asuntoa tärkeämmäksi kaikissa yli 60-vuotiaiden ikäluokissa.

– Tutkimuksesta tulee myöhemmin saataville myös muita kuntakohtaisia tuloksia, sanoo Heinonen.

– Odotamme luonnollisesti niitä erittäin suurella mielenkiinnolla.

Lisätietoja Kuntalaistutkimuksesta 2024: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024

Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita hyvässä kotikunnassa, vaihtoehdot:

• Hyvä asuinympäristö
• Hyvä asunto
• Luonnonläheisyys
• Turvallisuus
• Hyvät liikenneyhteydet
• Hyvät julkiset palvelut
• Hyvät kaupalliset/yksityiset palvelut
• Hyvät toimeentulomahdollisuudet
• Hyvät harrastusmahdollisuudet
• Hyvät opiskelumahdollisuudet
• Hyvä maine
• Perhe ja läheiset
• Yhteisöllisyys ja naapurisuhteet

Lisätietoja:

Markku Heinonen, kehitysjohtaja, Lappeenrannan kaupunki
Puh. 040 581 1998, markku.heinonen@lappeenranta.fi

Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö
Puh. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Konginkankaalle on valmistunut uusi lasten liikennepuisto. Liikennepuistossa lapset voivat harjoitella liikennekäyttäytymistä omilla kulkuvälineillään. Vielä ehtii ajella ennen lumia!

Konginkankaan liikennepuisto sijaitsee heti päiväkodin ja koulun läheisyydessä, vanhan leikkipuiston paikalla, os. Kirkkotie 2, Konginkangas. Puistossa on tiemaalaukset ja liikennemerkit.

Liikennepuistossa alle 12-vuotiaat lapset voivat harjoitella liikennesääntöjä ja liikennekäyttäytymistä omilla kulkuvälineillään, kuten potkulaudalla, potkumopolla tai polkuautolla. Kypärän käyttöä suositellaan. Puiston laidalle on asennettu metalliverkkoaita parantamaan alueen turvallisuutta. Lapset ovat liikennepuistossa vanhempiensa tai hoitajiensa vastuulla.

Saa leikkiä! Äänekoskella lasta ympäröi turvallinen kasvuympäristö ja kaupungin lukuisat leikkipuistot kannustavat liikkumaan leikiten. Tavoitteena on, että meillä asuu Suomen tyytyväisimmät lapset. Äänekoskella kasvamme kanssasi!

Mukavia ajohetkiä!

Lisätietoja:

Insinööriharjoittelija
Tuomo Kaipio
040 673 9601
tuomo.kaipio@aanekoski.fi

Lue lisää lapsiperheiden palveluistamme

Liitteenä kuvia Konginkankaan liikennepuistosta.