Ruovedellä sijaitsevan Visuveden kääntösillan avauksia vesiliikenteelle rajoitetaan 27.6.2024 alkaen. Silta avataan vesiliikenteelle toistaiseksi 2 kertaa päivässä. Sillan avausajat ovat klo 12.30 ja klo 17.00.

Rajoituksen arvioitu kesto on 27.6.–5.7.2024 välinen aika. Rajoituksen syynä on tieliikenteen ohjauslaitteiston epävarma toiminta siltaa käytettäessä.

Lisätietoa

Sami Rasa
Asiantuntija, kanavat ja vesiväylänpito
Väylävirasto
puh. +358 29 534 3296

The ship announced on Monday, 17 June, to the event's host ports that it had experienced mechanical difficulties, and subsequently canceled its participation in the Klaipeda and Helsinki segments of The Tall Ships Races 2024. On the evening of Wednesday, 26 June, the sailing ship withdrew from this year's The Tall Ships Races entirely, and thus, will not be seen at the Turku event in July.

Cisne Branco was sailing towards the starting port of the event in Klaipeda, Lithuania, on Monday, 17 June, when it had to stop in Lisbon for repairs due to mechanical difficulties. On Wednesday, 26 June, the ship announced it had to withdraw from the entire The Tall Ships Races 2024 event completely.

The reason for the cancellation is an engine failure that has not yet been repaired despite round-the-clock work. As a result of the ongoing repairs, the ship must remain in Lisbon for the time being.

The Class A three-masted square-rigger last visited Turku in 2017. The Tall Ships Races Turku 2024 Projet Manager Kimmo Hyyppä is understanding about the ship's cancellation.

– It is certainly unfortunate that a sailing ship like Cisne Branco cannot participate, but unexpected situations sometimes arise with large and old sailing ships. Over 60 magnificent vessels are still coming to Turku, of which seven belong to Class A. Among these ships, for example, the Ecuadorian three-masted barque Guayas will be visiting Turku for the first time, Hyyppä summarises.

The big ships’ race begins

The first race segment of The Tall Ships Races 2024 starts on Sunday, 30 June, from Klaipeda, Lithuania, where the ships will compete to Helsinki. From Helsinki, the sailing ships continue on a Cruise in Company segment to Tallinn, from where they head on the second race segment to Turku. The ships will arrive in the Aura River in the third week of July.

Preparations for the event have been ongoing since spring 2023, and are beginning to take shape around the city as Turku prepares to welcome the large sailing ships for the sixth time from Thursday to Sunday, 18th–21 July.

The Tall Ships Races 2024

• 27–30 June: Klaipeda, Lithuania
• 30 June–4 July: Race 1, Klaipeda to Helsinki
• 4–7 July: Helsinki, Finland
• 7–11 July: Cruise in Company, Helsinki to Tallinn
• 11–14 July: Tallinn, Estonia
• 14–18 July: Race 2, Tallinn to Turku
• 18–21 July: Turku, Finland
• 21–24 July: Cruise in Company, Turku to Mariehamn
• 24–27 July: Mariehamn, Finland
• 27 July –2 August: Race 3, Mariehamn to Szczecin
• 2–5 August: Szczecin, Poland

Contact Information: Kimmo Hyyppä, The Tall Ships Races Turku 2024 Project Manager, Phone: +358 50 559 0180

Alus tiedotti maanantaina 17.6. tapahtuman isäntäsatamia kokemistaan mekaanisista vaikeuksista ja peruutti samalla osallistumisensa Klaipedan ja Helsingin The Tall Ships Races 2024 -tapahtumiin. Keskiviikkoillalla 26.6. purjelaiva perui osallistumisensa tämän vuoden The Tall Ships Races -kokonaisuuteen täysin, eikä sitä täten nähdä Turun tapahtumassa heinäkuussa.

Cisne Branco oli maanantaina 17.6. purjehtimassa tapahtuman lähtösatamaan, Liettuan Klaipedaan, kun se joutui mekaanisten vaikeuksien vuoksi pysähtymään Lissaboniin korjaustöitä varten. Keskiviikkona 26.6. alus ilmoitti joutuvansa vetäytymään vuoden 2024 The Tall Ships Races -tapahtumasta kokonaan.

Peruutuksen syynä on moottoririkko, jota ei ympärivuorokautisista korjaustöistä huolimatta ole saatu korjattua. Korjaustöistä johtuen alus joutuu toistaiseksi pysymään Lissabonissa.

A-luokan kolmimastoinen raakapurjealus kävi Turussa viimeksi vuonna 2017. Tapahtuman projektipäällikkö Kimmo Hyyppä suhtautuu aluksen peruutukseen ymmärtäväisesti.

– Cisne Brancon kaltaisen purjealuksen osallistumisen peruuntuminen on toki ikävää, mutta suurten ja iäkkäiden purjelaivojen kanssa tulee joskus yllättäviä tilanteita. Turkuun on yhä saapumassa yli 60 upeaa purjelaivaa, joista peräti seitsemän kuuluu A-luokkaan. Näistä aluksista esimerkiksi ecuadorilainen kolmimastoparkki Guayas vierailee Turussa ensimmäistä kertaa, Hyyppä tiivistää.

Suurten purjelaivojen kilpailu alkaa

The Tall Ships Races 2024 -tapahtuman ensimmäinen kilpailuosio käynnistyy sunnuntaina 30.6. Liettuan Klaipedasta, mistä alukset kisaavat Helsinkiin. Purjelaivojen matka jatkuu Helsingistä Cruise in Company -osuudella Tallinnaan, mistä alukset suuntaavat toisella kisaosuudella Turkuun. Aurajokeen alukset saapuvat heinäkuun kolmannella viikolla.

Keväästä 2023 asti käynnissä olleet tapahtumavalmistelut alkavatkin konkretisoitua ympäri kaupunkia, kun Turku valmistautuu toivottamaan suuret purjelaivat tervetulleeksi kuudennen kerran torstaista sunnuntaihin 18.–21.7.

The Tall Ships Races 2024

• 27.–30.6. Klaipeda, Liettua

• 30.6.–4.7. Race 1, Klaipeda–Helsinki

• 4.–7.7. Helsinki

• 7.–11.7. Cruise in Company, Helsinki–Tallinna

• 11.–14.7. Tallinna, Viro

• 14.–18.7. Race 2, Tallinna–Turku

• 18.–21.7. Turku

• 21.–24.7. Cruise in Company, Turku–Maarianhamina

• 24.–27.7. Maarianhamina

• 27.7.–2.8. Race 3, Maarianhamina–Szczecin

• 2.–5.8. Szczecin, Puola

Lisätiedot:
Kimmo Hyyppä, The Tall Ships Races Turku 2024 -projektipäällikkö, p. 050 559 0180

Lahden uimarantojen uimavedet ovat hyvälaatuisia, mutta uimarannoilla on jo havaittu sinilevää. Ankkurin Rantapuiston ja Mukkulan Kartanonpuiston uimarannoilla sinilevän määrä on vähäinen. Uimarannoilla tulee noudattaa uimarannan sääntöjä.

Lahden kaupungin uimarantojen tarkastukset on suoritettu sekä uimavesinäytteet on haettu 25. kesäkuuta kaikilta virallisilta uimarannoilta. Vesinäytteiden mikrobiologinen laatu oli hyvä kaikilla virallisilla uimarannoilla. Uimavesien lämpötilat vaihtelivat 20,5–22,1 asteen välillä.

Näytekierroksella uimarannoilla ei havaittu sinilevää, mutta 27. kesäkuuta Ankkurin Rantapuiston ja Mukkulan Kartanonpuiston uimarannoille tehdyn erillisen käynnin seurauksena kyseisillä rannoilla havaittiin vähäisiä määriä sinilevää. Ankkurin Rantapuiston ja Mukkulan Kartanonpuiston uimarantojen ilmoitustaululle on laitettu yleinen tiedote sinilevähavainnosta. Uimavesien näytetulokset löytyvät uimarantojen ilmoitustaululta ja kaupungin verkkosivuilta.

Seuraava näytteenottokierros on 16. heinäkuuta. Tällöin otetaan näytteet kaikilta virallisilta uimarannoilta. Uimarantaluettelo on nähtävissä kaupungin verkkosivuilla.

Tarkkaile sinilevän määrää

Runsas sinilevän määrä näkyy vihreinä lauttamaisina sinileväesiintyminä tai selkeästi vihreäksi värjäytyneenä vetenä. Sinilevän määrä vaihtelee muun muassa sääolosuhteiden mukaan, jolloin sinilevätilanne uimarannalla voi muuttua nopeastikin.

Vähäinen määrä sinilevää ei yleensä aiheuta oireita uimareilla. Suihkussa käyminen uimisen jälkeen on kuitenkin suositeltavaa. Jos uimavedessä on runsaasti sinilevää, uimista on syytä välttää. Sinilevä voi aiheuttaa ihon punoitusta ja kutinaa, silmä- tai nenäoireita sekä oksentelua ja ripulia. Oireet ilmenevät yleensä muutaman tunnin sisällä sinilevälle altistumisesta.

Lisätietoja sinilevästä ja uimarannoista Lahden kaupungin verkkosivuilta.

Noudata uimarantojen sääntöjä

Uimarantojen sääntöjen noudattaminen on tärkeää viihtyvyyden kannalta.

• Lemmikkieläinten tuominen yleisille uimaranta-alueille on kielletty
• Leiriytyminen, kalastaminen ja telttailu eivät ole sallittua uimarannoilla
• Lintujen ruokinta ei ole sallittua uimarannoilla
• Rantojen puhtaanapidon ja viihtyvyyden kannalta on tärkeää, että roskia ei jätetä maahan

Uimarannan kunnossapitoon liittyvissä epäkohdissa voi olla yhteydessä uimarannan ylläpitäjään, jonka tiedot löytyvät uimarannan ilmoitustaululta ja kaupungin verkkosivuilta. Lahden kaupungin uimarantojen vedenlaatuun liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä Lahden ympäristöterveyteen.

Lahden Ympäristöterveys
päivystysnumero ti–to klo 9–10
p. 03 733 4577

Kansallispuistoista ja muista valtion luonnonsuojelualueista vastuussa olevien organisaatioiden johtajat kuudestatoista eri maasta kokoontuvat ensi viikolla Turkuun keskustelemaan luontokadosta, ilmastonmuutoksesta ja luonnonsuojelualueiden roolista niiden torjunnassa. Kansallispuistojen johtajat mm. Kanadasta, Yhdysvalloista, Australiasta, Etelä-Koreasta ja Tsekeistä tutustuvat vierailun aikana myös Kurjenrahkan ja Saaristomeren kansallispuistoihin.  

Suomessa valtion luonnonsuojelualueita hoitava Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää tilaisuuden yhdessä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ja sen suojelualuekomission (WCPA) kanssa. Luontokato ja ilmastonmuutos ovat vahvasti esillä ensi viikon keskusteluissa Turussa. Johtajat pyrkivät löytämään keinoja viestiä luonnonsuojelusta saatavista hyödyistä tehokkaammin rahoittajille, päätöksentekijöille ja kansalaisille, jotta suojelualueiden rahoitus saataisiin nostettua kestävälle tasolle. 

– Luontokadon pysäyttäminen on meille valtion luonnonsuojelualueiden hoitajina tärkein tehtävämme. Luonnonsuojelualueet auttavat myös torjumaan ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Keskustelemme kollegojen kanssa esimerkiksi siitä, miten luonnonsuojelualueilla voimme edistää kansainvälisiä, luonnon monimuotoisuuteen liittyviä sitoumuksia, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta sanoo. 

Montrealin luontokokouksessa 2022 sovittiin esimerkiksi, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 prosenttia maapallon maa- ja vesialueista suojellaan, haitallisia vieraslajeja torjutaan ja lajien uhanalaiskehitys pysäytetään: Montrealin luontokokous COP15 - Ympäristöministeriö.

– Tätä työtä on edelleen paljon tehtävänä Suomessa jo olemassa olevilla suojelualueilla. Turussa jaamme oppeja ja kokemuksia muiden maiden kanssa siitä, miten suojelualueita hoidetaan vaikuttavasti. Valtion luonnonsuojelualueille Suomessa tehtiin viime vuonna kansainvälinen arviointi työmme laadusta, nyt voimme jakaa oppeja arvioinnista muille, Jansson sanoo.

Toimittaja: tule haastattelemaan luonnonsuojelujohtajia Hotelli Kakolaan keskiviikkona 3.7. 

Toimittajien on mahdollista haastatella Metsähallituksen Luontopalvelujen luontopalvelujohtajaa Henrik Janssonia, IUCN:n suojelualuekomission puheenjohtajaa Madhu Raoa, Parks Canadan varapresidenttiä Darlene Uptonia ja Tšekin luonnonsuojeluorganisaation kansainvälisen osaston johtajaa (vuoden 2023 kokouksen järjestäjä) Tomáš Růžičkaa Hotelli Kakolassa Turussa keskiviikkona 3.7. klo 8.30. 

Ilmoittautumiset ma 1.7. klo 16 mennessä viestintä- ja kumppanuusjohtajalle Johanna Salomaa-Valkamolle sähköpostitse: johanna.salomaa-valkamo@metsa.fi 

Fakta: Suojelualueorganisaatioiden johtajien maailmanlaajuinen verkosto (World Protected Areas Leaders Forum, WPALF) 

• World Protected Areas Leaders Forum eli WPALF on suojelualueorganisaatioiden johtajien maailmanlaajuinen verkosto, joka on perustettu Kansanvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n (International Union for the Conservation of Nature) suojelualuekomission (World Commission on Protected Areas, WCPA) yhteyteen vuonna 1999. 

• WPALF tarjoaa suojelualueiden organisaatioiden johtajille mahdollisuuden jakaa tietoa, keskustella ajankohtaisista strategisista kysymyksistä ja yhteisistä haasteista sekä edistää globaalia yhteistyötä ja suojelualueiden tärkeyden tunnettuutta. 

• Viimeisin WPALF-kokous järjestettiin Tšekissä kesäkuussa 2023. 

• Heinäkuinen kokoontuminen Suomessa vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisesti luonnonsuojelun edelläkävijänä sekä aktiivisena toimijana IUCN:ssa – etenkin sen suojelualuekomissiossa. 

Lisätietoja medialle: 

Viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa- Valkamo, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 040 355 8025, sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@metsa.fi 

Suomen blueskuningattareksi tituleerattu kitaristi Erja Lyytinen ja Kuopion kaupunginorkesteri yhdistävät voimansa elokuussa Kuopion Musiikkikeskuksessa nähtävässä Blues Diamonds and Novels from Savo -konsertissa.

Elokuun 15. päivänä vietettävän Pohjois-Savon maakuntapäivän konsertin nimen inspiraationa ovat Lyytisen syvät yhteydet kuopiolaisiin juuriinsa. Nimi on myös kunnianosoitus Savon rikkaalle kulttuuriperinnölle, jossa tarinat ja perinteet heräävät eloon musiikin kautta.

Englanninkielinen nimi tekee samalla kunniaa kansainvälisesti palkitulle kitaristille. Lyytinen tunnetaan yhtenä maailman parhaista blueskitaristeista. Vuonna 2020 hänet valittiin Total Guitar -lehden äänestyksessä maailman toiseksi parhaaksi kitaristiksi. Vuonna 2022 hänen Bad Seed -kappaleensa nousi Guitar World -lehden lukijaäänestyksessä maailman kymmenen parhaan kitarasoolon joukkoon. Bad Seed oli Classic Rock -lehden äänestyksessä ehdolla myös vuoden 2022 parhaaksi rock-biisiksi.

Konsertissa kuultavat kapellimestari Antti Rissasen tekemät sovitukset nostavat Lyytisen musiikin seuraavalle tasolle ja luovat kokonaiselämyksen, joka jää elämään yleisön mielissä pitkään viimeisen nuotin jälkeen.

Rissanen kertoo valjastaneensa räätälintyönä sinfoniaorkesterin kaikki voimavarat Lyytisen raikkaan musiikin käyttöön. Se sisältää elementtejä useammastakin musiikkityylistä.
 
– Minä kuulen siinä rhythm'n bluesia, rockia, heviä, jazzia, bluesia ja poppia. Kaiken kokoavana voimana on valovoimainen Erja sekä säveltäjänä että laulaja-kitaristina. Konsertin kokonaiskuva tulee olemaan uniikki ja todella hänen näköisensä, hän sanoo.

Blues Diamonds and Novels from Savo -konsertti on hautunut Rissasen mielessä jo pitkään.

– Pitkäaikainen haaveeni toteutuu tämän konsertin myötä. Olen tehnyt Erjan kanssa töitä yli 20 vuotta. Vihdoin pääsemme esittämään hänen maailmanluokan musiikkiaan taidemusiikin suurimmalla kokoonpanolla eli sinfoniaorkesterilla, ja vieläpä hänen kotikaupungissaan.

– Kapellimestarina yritän saada orkesterista irti mahdollisimman tyylin mukaista ja ekstroverttiä soittoa ja tulkintaa. Uskon, että tuloksena on syntynyt jotain hyvin ainutlaatuista. 

Konsertin järjestävät yhteistyössä Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki ja Savon Sanomat. Liput (35 €) ovat saatavilla Lippu.fi-verkkokaupasta.

lippu.fi

Kuva: Erja Lyytinen ja kapellimestari Antti Rissanen esiintyivät Kuopion kaupunginorkesterin kanssa Jaakko Tepolle omistetussa Ruikonperän Sinfonia -konsertissa 15. elokuuta 2023.

Kuvaaja: Wille Markkanen © Pohjois-Savon liitto

Lue lisää

Pallasjärven eteläpuolella Matorovassa, lähellä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston rajaa, on käynnissä ennallistamistyömaa. Oulun yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen yhteisessä tutkimushankkeessa palautetaan ojitettuja soita luonnontilaan. 

Työmaa-alueen läheisyydessä sijaitsee Punaisen hiekan päivätupa, joka on suosittu retkeilykohde. Ennallistamistyömaa ei vaikuta kansallispuiston retkeilyreiteillä kulkemiseen eikä estä kulkua Punaisen hiekan parkkipaikalle. Ennallistamisen aikana kalustoa voi olla tien varressa Matorovassa. 

Ennallistamalla suo takaisin luonnontilaan 

Suon ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään palauttamaan ojitettu tai muuten ihmisen muokkaama suo takaisin luonnontilaan. 

Matorovassa on tehty ennallistamiseen tähtäävä puunkorjuu talven aikana. Seuraavaksi aloitetaan ennallistamisen kaivinkonetyöt, joilla tukitaan osa ojastoa ja tehdään puupatoja ojiin. Ojien tukkimisella sekä patojen rakentamisella estetään veden virtaus pois suolta, jolloin suon luontaiset olosuhteet ja ekosysteemit voivat palautua. 

Osa kansainvälistä tutkimusta 

Ennallistaminen liittyy LIFE Peat Carbon -projektiin (2022–2027), jota koordinoi Latvian yliopisto. Suomesta mukana ovat Ilmatieteen laitos, Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus sekä Metsähallitus. Metsähallitus Metsätalous Oy vastaa ennallistamisen käytännön toteutuksesta. Lisäksi projektissa on mukana kahdeksan partneria Tanskasta, Saksasta ja Latviasta. 

Projektissa tutkitaan ennallistamisen vaikutuksia turvemaiden kasvihuonekaasutaseisiin, kasvillisuuteen, hydrologiaan ja mikrobipopulaatioihin. Matorovalla ja Välisuolla on jo tehty kattavasti mittauksia viime kesänä, ja niitä jatketaan ennallistamisen jälkeen. Tarkoituksena on mitata muutoksia, joita ennallistaminen aiheuttaa heti ensimmäisinä vuosina toimenpiteen jälkeen. 

Lisätiedot: 

Minna Lalli, luonnonhoidon asiantuntija, Metsähallitus Metsätalous Oy, minna.lalli@metsa.fi, p. 0403588465 

The leaders of organisations managing national parks and other state-owned protected areas from sixteen different countries will gather in Turku next week to discuss biodiversity loss, climate change and the role of protected areas in combatting them. Directors of national parks from Canada, the United States, Australia, South Korea and the Czech Republic will also visit the Kurjenrahka and Archipelago National Parks during the event.  

Parks & Wildlife Finland, which manages state-owned protected areas in Finland, is organising the event together with the International Union for Conservation of Nature (IUCN) and its World Commission on Protected Areas (WCPA). Biodiversity loss and climate change will feature strongly at next week’s discussions in Turku. The directors’ aim is to find ways to communicate the benefits of nature conservation more effectively to financiers, decision-makers and citizens in order to raise the funding of protected areas to a sustainable level. 

“Halting biodiversity loss is our most important task as managers of state-owned protected areas. Protected areas also help us combat and adapt to climate change. For example, we will discuss with our colleagues the ways in which we can promote international commitments related to biodiversity in protected areas,” says Executive Director of Parks & Wildlife Finland Henrik Jansson from Metsähallitus. 

At the Conference of the Parties to the Convention on Biological Diversity (COP15) in Montréal  in 2022, it was agreed – among other things – that by 2030, at least 30 per cent of the Earth’s land and surface water will be protected, invasive non-native species will be controlled and the decline of species will be halted: Montreal Biodiversity Conference COP15 – Ministry of the Environment.

“In this respect, there is still a lot of work to be done in Finland’s existing protected areas. In Turku, we will be able to share knowledge and experiences gained with other countries on how to manage protected areas effectively. Last year, an international assessment of the quality of our work was carried out in state-owned protected areas in Finland. Now, we can share the lessons learned from the assessment with others,” Jansson says.

Journalist: you are invited to interview nature conservation leaders at Hotel Kakola on Wednesday 3 July

Journalists have the opportunity to interview Director of Parks & Wildlife Finland Henrik Jansson, Chair of the IUCN’s World Commission on Protected Areas Madhu Rao, Vice-President of Parks Canada Darlene Upton and Tomáš Růžička, Director of the Department of External Relations (organiser of the 2023 meeting) at the Nature Conservation Agency of the Czech Republic at Hotel Kakola in Turku on Wednesday 3 July at 08:30. 

To sign up for the event, please email Director of Communications and Partnerships Johanna Salomaa-Valkamo by 16:00 on Monday 1 July: johanna.salomaa-valkamo@metsa.fi 

Facts: World Protected Areas Leaders Forum, WPALF 

• The World Protected Areas Leaders Forum, or WPALF, is a global network for leaders of protected area organisations. It was established in 1999 under the World Commission on Protected Areas (WCPA) of the International Union for Conservation of Nature. 

• WPALF providers leaders of protected area organisations the opportunity to share information, discuss topical strategic issues and shared challenges and to promote global collaboration and awareness of the importance of protected areas. 

• The most recent WPALF meeting was organised in the Czech Republic in June 2023. 

• The July meeting in Finland reinforces Finland’s position as a forerunner in the conservation of nature and as an active player in the IUCN – particularly in its World Commission on Protected Areas. 

Further information for the media: 

Director of Communications and Partnerships Johanna Salomaa-Valkamo, Parks & Wildlife Finland, 

tel.  040 355 8025, email format: firstname.lastname@metsa.fi  

Universiteten utvecklar gemensamma verksamhetsmodeller för att stärka forskarutbildningens kvalitet och genomslagskraft. Syftet med de rekommendationer som nu publiceras är att öka forskarutbildningens attraktivitet och ge flera flexibla vägar till utbildning, stärka arbetslivsrelevansen och sysselsättningsmöjligheterna samt påskynda utexamineringen. Framtidens forskarutbildning stöder uppnåendet av universitetens strategiska mål, betjänar doktoranden och hans eller hennes karriär och ger stor nytta för hela samhället.

Universitetens gemensamma nationella rekommendationer för att förnya forskarutbildningen har publicerats. Rekommendationerna har bearbetats på bred front tillsammans med universitetssamfundets interna och externa intressentgrupper. Gemensamma rekommendationer signalerar universitetens starka vilja att förnya forskarutbildningen för att öka dess kvalitet, genomslagskraft och attraktivitet.

Kärnan i rekommendationerna är att främja en kultur av nära samarbete och växelverkan inom forskarutbildningen både vid universiteten och med olika intressentgrupper. Reformarbetet stöds av nationella tilläggssatsningar på att utveckla doktorsutbildningen och politiskt samförstånd om att höja kompetensnivån.

Rekommendationerna omfattar många teman från rekrytering till examenskrav och arbetslivssamarbete, och de gäller den finländska forskarutbildningen på bred front, inte bara pilotprojekten för doktorsutbildningen. 

• Forskarutbildningen har redan länge utvecklats. Rekommendationerna strävar inte efter att revolutionera den finländska forskarutbildningen utan snarare att synliggöra fungerande praxis och föreslå nationellt jämförbara verksamhetsmodeller. Med dessa åtgärder säkerställs en attraktiv, högklassig och genomslagskraftig forskarutbildning även i framtiden, betonar Annu Perttunen från Uleåborgs universitet, direktör för Unifis utvecklingsgrupp för reform av doktorsutbildningen. 

Effektivitet, välbefinnande, mångsidiga karriärmöjligheter

Universitetens mål är att erbjuda doktoranderna en så högklassig och fungerande forsknings- och utbildningsmiljö som möjligt och mångsidiga karriärmöjligheter. Samtidigt strävar man efter att göra den kompetens som skapas vid universiteten ännu bättre tillgänglig för samhället.

I rapporten betonas särskilt betydelsen av flexibla forskarutbildningsvägar, handledning och stöd samt arbetslivspartnerskap. Med de föreslagna åtgärderna gör man studierna smidigare och strävar efter en snabbare utexaminering. Rekommendationerna tar också ställning till bl.a. kvalitetssäkring, rörlighet, stöd för karriärutveckling, välbefinnande samt främjande av samarbete med näringslivets och den offentliga sektorns intressentgrupper.  

Rekommendationerna för att förenhetliga verksamhetssätten innebär inte att det inte kan förekomma områdes- och universitetsspecifika undantag i genomförandet och avläggandet av forskarutbildningen även i fortsättningen. Rekommendationerna kommer också att ses över när man får information om och erfarenheter av genomförandet och nya initiativ, till exempel pilotprojekten för doktorsutbildningen 2024–27.

• Arbetet tar inte slut här – ett resultatrikt verkställande av rekommendationerna och fortsatta åtgärder som främjas genom nationellt samarbete avgör hur åtgärderna slutligen förbättrar doktorutbildningens attraktivitet, hur nöjda doktoranderna är, hur de påskyndar utexamineringen och gör sysselsättningsmöjligheterna mångsidigare. Vi hoppas att rekommendationerna fungerar som diskussionsöppning och skapar en grund för en kultur av starkt samarbete och växelverkan, säger styrgruppens ordförande, prorektor Jari Hämäläinen från LUT-universitetet. 

Forskarutbildningen bygger upp forskningens och samhällets framtid

Forskarutbildningen har en central uppgift i att skapa ny kunskap och innovationer samt bygga upp ett samhälle som grundar sig på forskningsdata. Doktoranderna bygger en grund för universitetens och samhällets framtid och forskning.

Utvecklingen av forskarutbildningen är pressad från två håll: I samhället och på arbetsmarknaden finns ett stort behov av högutbildade experter, och doktoranderna förväntas även utexamineras snabbare och sysselsättas på ett mångsidigare sätt inom olika sektorer. Samtidigt är målet att hålla fast vid forskningens och utbildningens höga kvalitet.

Rapporten betonar att dessa mål inte är motstridiga, utan att man med hjälp av dem på ett övergripande sätt kan skapa en starkare forskarutbildning som svarar mot samhällets och forskningens behov och är till nytta för doktoranden.

Läs hela rapporten här (på finska).

Rapportens svenska och engelska översättningar publiceras i augusti. Unifi ordnar på hösten ett evenemang för intressentgrupper där behandlingen av rekommendationer och fortsatta åtgärder fortsätter.  

Mer information:  
 
Jari Hämäläinen, Prorektor, LUT-universitetet (ordförande för styrgruppen för reformen av doktorsutbildningen), tfn 040 596 1999  

Annu Perttunen, direktör för Forskarskolan, Uleåborgs universitet (ordförande för arbetsgruppen för utveckling av doktorsutbildningen), tfn 0294 48 7463 

Projektets bakgrund:

Unifis styrelse tillsatte i december 2023 en styrgrupp och en utvecklingsarbetsgrupp för reformen av doktorsutbildningen. Målet med deras arbete var att skapa universitetens gemensamma nationella rekommendationer för reformen av doktorsutbildningen. Unifis rektorsmöte godkände rekommendationerna 17.6.2024. Det nationella samarbetet kring förankringen av rekommendationerna och den fortsatta bearbetningen av de föreslagna temana fortsätter på initiativ av Unifi, det nationella doktorandnätverket och andra centrala intressentgrupper.

Universities will develop joint approaches to strengthen the quality and impact of researcher training. The aim of these recommendations is to increase the attractiveness of researcher training and create more flexible pathways to training, strengthen its relevance to working life and employment opportunities, and speed up graduation. Future researcher training will support the strategic goals of universities, serve doctoral researchers and their careers, and provide broad benefits for society as a whole. 

Universities have published national recommendations for reforming researcher training. These recommendations were developed in close collaboration with the university community and external stakeholders. The shared recommendations signal universities’ strong commitment to reform and enhance the quality, impact, and attractiveness of researcher training.  

At the heart of the recommendations is the promotion of a culture of close collaboration and interaction in researcher training, both within universities and with stakeholders. National efforts to develop Finnish doctoral education and the political consensus to invest in highly skilled workforce support the reform. 

The recommendations cover a wide range of topics, from recruitment to degree requirements and cooperation with working life. They apply to Finnish researcher training in general, not only to doctoral education pilots funded by the Ministry of Education and Culture.  

- Researcher training has been developed over a long period of time. The recommendations are not intended to revolutionise Finnish researcher training, but rather to highlight good practice and suggest nationally unified approaches. These measures will ensure attractive, high-quality and effective doctoral education now and in the future, says Annu Perttunen, Chair of Unifi Working Group on Doctoral Education Reform and Director of the Graduate School at the University of Oulu. 

Efficiency, well-being and diverse career opportunities 

Universities aim to provide doctoral researchers with a high-quality research and training environment, which enhances their well-being and promotes diverse career opportunities. At the same time, the aim is to make the knowledge generated at universities more accessible to society.  

The report particularly highlights the importance of flexible researcher training pathways, guidance and support, and partnerships with working life. The proposed measures will streamline the advancement of studies and aim to achieve faster graduation. The recommendations also address issues such as quality assurance, mobility, support for career development, well-being and the promotion of cooperation with business and public-sector stakeholders. ​  

While the recommendations aim to harmonise practices, they do not preclude the possibility of exceptions in how researcher training is conducted and delivered in different universities and research fields. The recommendations will also be reviewed when data and experiences on the implementation and new initiatives, such as the doctoral education pilot programmes during 2024–27, become available.  

- The work does not stop here – the effective implementation of the recommendations and the follow-up actions to be promoted in cooperation at national level will determine how the measures will ultimately improve the attractiveness of doctoral research, the satisfaction of doctoral researchers, speed up graduation and diversify employment opportunities. We hope that the recommendations will serve as a catalyst for discussion and lay the foundations for a culture of strong cooperation and interaction,” says Jari Hämäläinen, Vice Rector of LUT University and Chair of the Unifi Steering Group.  

Researcher training builds the future of research and society 

Researcher training plays a key role  in building new knowledge, innovation and the knowledge-based society. Doctoral researchers build the foundations for research and the future of universities and society.  

The development of researcher training faces dual pressures. On one hand, society and the labor market demand highly skilled individuals and doctoral researchers are expected to graduate more quickly and secure diverse employment across various sectors. On the other hand, simultaneously, maintaining the high quality of research and education remains a priority. 

The report stresses that these objectives are not contradictory, but can be used to create a more holistic approach to researcher training that meets the needs of society and research and serves the doctoral researcher.  

Read the full report here (in Finnish).  

Swedish and English translations of the report will be published in late August. Unifi will hold a stakeholder event in the autumn to further discuss the recommendations and the way forward.   

Further information:   
  
Jari Hämäläinen, Vice Rector, LUT University (Chair of the Doctoral Education Reform Steering Group), tel. +358 40 596 1999   

Annu Perttunen, Director of the Graduate School, University of Oulu (Chair of the Doctoral Education Reform Development Group), tel. +358 294 48 7463  

Background to the project: 

In December 2023, Unifi’s Board of Directors set up a steering group and working group for the reform of doctoral education. The aim of their work was to formulate universities’ national recommendations for the reform of doctoral education. The recommendations were approved by Unifi's rectors on 17 June 2024. National cooperation on the implementation of the recommendations and further work on the proposed themes will continue between Unifi, the Finnish Doctoral Training Network and other key stakeholders.  

Yliopistojen yhteisesti jaetut kansalliset suositukset tutkijakoulutuksen uudistamiseksi on julkaistu. Suosituksia on työstetty laaja-alaisesti yhdessä yliopistoyhteisön sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Yhteisesti jaetut suositukset viestivät yliopistojen vahvasta tahtotilasta uudistaa tutkijakoulutusta sen laadun, vaikuttavuuden ja vetovoiman kasvattamiseksi.

Suositusten ytimessä on tiiviin yhteistyön ja vuorovaikutuksen kulttuurin edistäminen tutkijakoulutuksessa sekä yliopistoissa että eri sidosryhmien kanssa. Uudistamistyötä tukevat kansalliset lisäpanostukset tohtorikoulutuksen kehittämiseen ja poliittinen yhteisymmärrys osaamistason nostosta.

Suositukset käsittävät monia teemoja rekrytoinnista tutkintovaatimuksiin ja työelämäyhteistyöhön, ja ne koskevat laaja-alaisesti suomalaista tutkijakoulutusta, eivät ainoastaan tohtorikoulutuspilotteja. 

• Tutkijakoulutusta on kehitetty jo pitkään. Suositukset eivät pyri mullistamaan suomalaista tutkijakoulutusta vaan pikemminkin tuomaan näkyväksi toimivia käytäntöjä ja ehdottamaan kansallisesti yhteismitallisia toimintamalleja. Näillä toimenpiteillä varmistetaan houkutteleva, laadukas ja vaikuttava tutkijankoulutus myös tulevaisuudessa, korostaa Unifin tohtorikoulutuksen uudistamisen kehittämisryhmän puheenjohtaja, tutkijakoulun johtaja Annu Perttunen Oulun yliopistosta. 

Tehokkuutta, hyvinvointia, monipuolisia uramahdollisuuksia

Yliopistojen tavoitteena on tarjota väitöskirjatutkijoille mahdollisimman laadukas ja toimiva tutkimus- ja koulutusympäristö ja monipuoliset uramahdollisuudet. Samalla yliopistoissa syntyvä osaaminen pyritään saamaan entistä paremmin yhteiskunnan käyttöön.

Raportissa korostetaan erityisesti joustavien tutkijakoulutuspolkujen, ohjauksen ja tuen sekä työelämäkumppanuuksien merkitystä. Ehdotetuilla toimenpiteillä sujuvoitetaan opintojen etenemistä ja tavoitellaan nykyistä nopeampaa valmistumisaikaa. ​Suositukset ottavat myös kantaa mm. laadunvarmistukseen, liikkuvuuteen, urakehityksen tukemiseen, hyvinvointiin sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseen. ​

Suositukset toimintatapojen yhtenäistämiseksi eivät tarkoita, etteikö ala- ja yliopistokohtaisia poikkeuksia tutkijakoulutuksen toteutuksessa ja suorittamisessa voi olla myös jatkossa. Suosituksia tullaan myös tarkistamaan, kun toteutuksesta ja uusista aloitteista, kuten esimerkiksi vuosina 2024-27 toteutettavista tohtorikoulutuspiloteista, saadaan tietoa ja kokemuksia.

• Työ ei lopu tähän – suositusten tuloksellinen toimeenpano ja kansallisesti yhteistyössä edistettävät jatkotoimet määrittävät miten toimenpiteet lopulta parantavat väitöskirjatutkimuksen houkuttelevuutta, väitöskirjatutkijoiden tyytyväisyyttä, nopeuttavat valmistumista ja monipuolistavat työllistymismahdollisuuksia. Toivomme, että suositukset toimivat keskustelunavauksena ja luovat pohjaa vahvan yhteistyön ja vuorovaikutuksen kulttuurille, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja vararehtori Jari Hämäläinen LUT-yliopistosta. 

Tutkijakoulutus rakentaa tutkimuksen ja yhteiskunnan tulevaisuutta

Tutkijakoulutuksella on keskeinen tehtävä uuden tiedon ja innovaatioiden sekä tutkittuun tietoon pohjaavan yhteiskunnan rakentajana. Väitöskirjatutkijat rakentavat perustaa yliopistojen ja yhteiskunnan tulevaisuudelle ja tutkimukselle.

Tutkijakoulutuksen kehittämiseen kohdistuukin kahdensuuntaisia paineita: Yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla on suuri tarve korkeasti koulutetuille osaajille, ja myös tohtoreiden odotetaan valmistuvan nopeammin ja työllistyvän entistä monipuolisemmin eri sektoreille. Samalla tavoitteena on tutkimuksen ja koulutuksen korkeasta laadusta kiinni pitäminen.

Raportti korostaa, että nämä tavoitteet eivät ole ristiriidassa, vaan niiden avulla voidaan luoda kokonaisvaltaisesti vahvempaa tutkijankoulutusta, joka vastaa yhteiskunnan ja tutkimuksen tarpeisiin ja palvelee väitöskirjatutkijaa.

Tutustu koko raporttiin.

Raportin ruotsin- ja englanninkieliset käännökset julkaistaan elokuussa. Unifi järjestää syksyllä sidosryhmätilaisuuden, jossa jatketaan suositusten ja jatkotoimien käsittelyä.  

Lisätietoja:  
 
Jari Hämäläinen, Vararehtori, LUT-yliopisto (tohtorikoulutuksen uudistamisen ohjausryhmän puheenjohtaja), puh. 040 596 1999  

Annu Perttunen, Tutkijakoulun johtaja, Oulun yliopisto (tohtorikoulutuksen uudistamisen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja), puh. 0294 48 7463 

Hankkeen taustaa:

Unifin hallitus asetti joulukuussa 2023 tohtorikoulutuksen uudistamisen ohjausryhmän ja kehittämistyöryhmän. Niiden työn tavoitteena oli muodostaa yliopistojen yhteisesti jaetut kansalliset suositukset tohtorikoulutuksen uudistamiselle. Unifin rehtorikokous hyväksyi suositukset 17.6.2024. Kansallista yhteistyötä suositusten jalkauttamisessa ja ehdotettujen teemojen jatkotyöstössä jatketaan Unifin, kansallisen tohtorikoulutusverkoston ja muiden keskeisten sidosryhmien toimesta.

Ledarna för de organisationer som ansvarar för nationalparkerna och statens övriga naturskyddsområden från sexton olika länder samlas i Åbo nästa vecka för att diskutera naturförlusten, klimatförändringen och naturskyddsområdenas roll i bekämpningen av dem. Nationalparkschefer från t.ex. Kanada, USA, Australien, Sydkorea och Tjeckien kommer också att bekanta sig med nationalparkerna Kurjenrahka och Skärgårdshavet under sitt besök.

Forststyrelsens Naturtjänster, som sköter statens naturskyddsområden i Finland, ordnar evenemanget tillsammans med Internationella naturvårdsunionen (IUCN) och dess skyddsområdeskommission (WCPA). Naturförlusten och klimatförändringen är starkt aktuella i diskussionerna nästa vecka i Åbo. Ledarna strävar efter att hitta metoder för att effektivare informera finansiärerna, beslutsfattarna och medborgarna om fördelarna med naturskyddet, så att finansieringen av skyddsområdena kan höjas till en hållbar nivå.

– Att stoppa naturförlusten är vår viktigaste uppgift som förvaltare av statens naturskyddsområden. Naturskyddsområdena hjälper också till att bekämpa klimatförändringen och anpassa sig till den. Tillsammans med kollegerna diskuterar vi t.ex. hur vi i naturskyddsområden kan främja internationella åtaganden med anknytning till den biologiska mångfalden, säger naturtjänstdirektör Henrik Jansson från Forststyrelsen.

Under naturmötet i Montreal 2022 kom man t.ex. överens om att senast 2030 skydda minst 30 procent av jord- och vattenområdena på jordklotet, bekämpa skadliga invasiva arter och stoppa ökningen av hotade arter: Naturmötet i Montreal COP15 - Miljöministeriet.

– För det här arbetet finns det fortfarande mycket att göra i de skyddsområden som redan finns i Finland. I Åbo delar vi lärdomar och erfarenheter med andra länder om hur skyddsområdena sköts på ett effektivt sätt. I fjol gjorde vi en internationell utvärdering av kvaliteten på vårt arbete i statens naturskyddsområden i Finland, nu kan vi dela med oss av lärdomarna från utvärderingen till andra, säger Jansson.

Journalist: kom och intervjua naturskyddschefer den 3 juli på Hotell Kakola

Den 3 juli kl. 8:30 kan journalister intervjua Forststyrelsens Naturtjänsters naturtjänstdirektör Henrik Jansson, IUCN:s skyddsområdeskommissions ordförande Madhu Raoa, Parks Canadas vicepresident Darlene Upton och chefen för den internationella naturskyddsorganisationen i Tjeckien (arrangör av mötet 2023) Tomáš Růžičkaa i Åbo i Hotell Kakola.

Anmälningar senast måndagen den 1 juli kl. 16 till kommunikations- och partnerskapsdirektören Johanna Salomaa-Valkamo per e-post: johanna.salomaa-valkamo@metsa.fi

Fakta: Det globala nätverket av ledare för organisationer i skyddsområden (World Protected Areas Leaders Forum, WPALF)

• World Protected Areas Leaders Forum, dvs. WPALF, är ett globalt nätverk för ledare för organisationer i skyddsområden som grundades 1999 i anslutning till Internationella naturvårdsunionens IUCN (International Union for the Conservation of Nature) kommission för skyddsområden (World Commission on Protected Areas, WCPA).
• WPALF erbjuder cheferna för skyddsområdenas organisationer möjlighet att dela information, diskutera aktuella strategiska frågor och gemensamma utmaningar, samt främja globalt samarbete och kännedom om skyddsområdenas betydelse.
• Det senaste WPALF-mötet ordnades i Tjeckien i juni 2023.
• Sammankomsten i Finland i juli stärker Finlands ställning som en internationell föregångare inom naturskydd samt som en aktiv aktör inom IUCN – i synnerhet dess skyddsområdeskommission.

Mer information till medierna:

Direktör för kommunikation och partnerskap Johanna Salomaa-Valkamo, Forststyrelsens Naturtjänster,

tfn 040 355 8025, e-post i formen: fornamn.efternamn@metsa.fi

Yrittäjäkassan vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut tietotubettaja, teologian tohtori, tietokirjailija ja yrittäjä Ville Mäkipelto. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkipellon teot luotettavan tiedon levittämiseksi.   

”Mäkipellon videoiden punaiseksi langaksi on muodostunut taistelu valetiedon leviämistä vastaan. Se on nykypäivänä arvostettava ja ennen kaikkea rohkea teko”, kassanjohtaja perustelee valintaa.

”Lisäksi lupaavan akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistäminen on varmasti vaatinut hyppysellisen uhkarohkeutta.”

Kilpailun voitto oli yrittäjälle iloinen yllätys.

”Ilahduin kovasti, kun sain kuulla voittaneeni. Mielestäni kilpailu tuo hienosti esiin erilaisten yrittäjien rohkeutta. Tämä onkin suuri kunnia”, Mäkipelto kertoo.   

Yrittäjäperheen vesa päätyi akateemiselle polulle

Vuoden 2024 uhkarohkein yrittäjä tulee suvusta, jossa lähes kaikki ovat yrittäjiä.

”Isäni rohkaisemana perustimme serkkuni kanssa ensimmäisen yrityksemme jo 16-vuotiaina. Teimme tuolloin toiminimellä taikuri- ja äänentoistokeikkoja”, yrittäjä muistelee.

Sittemmin Mäkipelto päätyi kuitenkin akateemiselle urapolulle. Ensin hän opiskeli teologiksi, minkä jälkeen hän luki tutkinnon myös psykologiasta. Koska väitöskirjatyö Raamatun tekstien historiasta oli pitkälti yksinäistä puurtamista, kaipasi Mäkipelto sen rinnalle jotain yhteisöllisempää. Yrittäjä päätyikin perustamaan tiedeviestintään keskittyvän Youtube-kanavan.

Ensimmäiset neljä vuotta Mäkipelto pyöritti kanavaa harrastusmielessä, mutta katsojamäärien ja mainostulojen kasvaessa hän perusti sivutoimisen yrityksen vuonna 2019. Kanavan kasvettua entisestään Mäkipelto heittäytyi lopulta täysipäiväiseksi yrittäjäksi lokakuussa 2022, eikä ole sittemmin katunut valintaansa.

Tietovideoita ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Suurin osa yrittäjän työpäivistä kuluu tietovideoiden tuottamiseen. Videoilla yrittäjä kertoo muun muassa salaliitoista, muinaisen maailman ihmeistä ja urbaanilegendoista. Videoiden kuvaamista edeltää perusteellinen tutkimustyö ja luotettavien tieteellisten tai journalististen lähteiden läpikäynti.

Youtubessa Mäkipellon videoita seuraa yli satatuhatpäinen joukko, ja yrittäjän suosituimmalla, Suomen suojelluimmista ihmisistä kertovalla videolla, onkin jo runsaat 500 000 katselukertaa. Vaikka videoita katsovat kaikenikäiset, on niiden suurin katsojakunta nuoret aikuiset.

Videoiden lisäksi Mäkipelto on julkaissut kaksi tietokirjaa, ja kolmas on paraikaa tekeillä. Yrittäjä saikin kesäkuussa Raamatun tekstien historiaa ravistelevasta teoksestaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Lisäksi Mäkipelto tekee sosiaalisen median yhteistöitä, käy puhujakeikoilla ja toimii videovaikuttajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Videoilla lisää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Yrittäjän mukaan hänen videoidensa tärkein tehtävä on saada katsoja havahtumaan siihen, että jokaisen oman mielipiteen lisäksi on olemassa muitakin näkökantoja. Mäkipelto toteaakin, että kaikkien tulisi joskus haastaa omaa ajatteluaan.

”Pidän esimerkiksi psykologiaan, mielenterveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja merkityksellisenä. Haluan, että toiminnallani olisi positiivista yhteiskunnallista vaikutusta”, yrittäjä valottaa ja jatkaa: ”Näiden tiedevideoiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole ”käännyttää” ketään ajattelemaan toisin.”

Yrittäjyydestä ihmisillä on Mäkipellon mukaan melko mustavalkoinen kuva.

”Yrittäjyys ei aina vaadi hirveää riskinottamista. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys on oiva tapa aloittaa. Jos homma ei onnistukaan, toiminnan voi aina lopettaa.”

Myös Mäkipelto itse suhtautui yrittäjyyteen ensin kapeakatseisesti.

”Minulla meni pitkään myöntää, että tubettaminen on oikea elinkeinon ja yrittäjyyden muoto”, yrittäjä toteaa. Sittemmin nämä luulot ovat osoittautuneet vääriksi.  

Pohjois-Savon hyvinvointialueen asiakkailta on tullut palautetta, että he eivät ole saaneet heille lähetettyjä Kuopion yliopistollisen sairaalan potilaskirjeitä kuten ajanvarausilmoituksia.

Kun hyvinvointialue tutki asiaa, kävi ilmi, että asiakkaat olivat ottaneet sähköiset Suomi.fi-viestit käyttöön paperipostin sijaan ja ajanvarauskirjeet olivat menneet Suomi.fi-viesteihin.

Asiakas voi saada KYSin lähettämän potilaskirjeen sähköisesti Suomi.fi-viestinä, jos hän on ottanut Suomi.fi-viestit käyttöön. Sähköisiä kirjeitä KYSistä voi saada myös OmaPosti-palveluun.

Jos asiakkaalla on käytössä sekä Suomi.fi-viestit että OmaPosti, lähetetään KYSin sähköiset potilaskirjeet Suomi.fi-viestit -palveluun. Ilmoitus saapuneesta kirjeestä tulee henkilön Suomi.fi-palveluun ilmoittamaan sähköpostiin ja Suomi.fi-mobiilisovellukseen.

Jos asiakkaalla ei ole käytössä kumpaakaan Suomi.fi-viestejä eikä OmaPostia, niin KYSin potilaskirjeet toimitetaan paperikirjeinä postitse.

Muista tarkistaa sähköiset viestit

Hyvinvointialue toivoo, että asiakkaat tarkistavat aika ajoin Suomi.fi-viestinsä, OmaPostinsa ja sähköpostinsa varsinkin, jos he odottavat KYSin ajanvaraustietoa.

- Pyrimme ensisijaisesti aina lähettämään KYSin potilaskirjeet sähköisesti. Sähköiset potilaskirjeet ovat asiakkaalle kätevä palvelu. Esimerkiksi näin loma-aikaan ei tarvitse jäädä kotiin odottamaan paperipostia, vaan voi seurata sähköpostista, tuleeko sinne viesti saapuneesta sähköisestä viestistä, Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintopäällikkö Kirsi-Marja Remes kuvaa.

Suomi.fi-viestit on luotettava ja tietoturvallinen tapa viestiä julkisen hallinnon ja muiden palvelua käyttävien organisaatioiden kanssa. Palvelun käyttö edellyttää tunnistautumista pankkitunnuksella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Lisätietoja: Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintopäällikkö Kirsi-Marja Remes p. 044 711 3654, kirsi-marja.remes@pshyvinvointialue.fi

LiikU Tämän vuoden LiikU Haastepyöräily -kampanjassa vapusta juhannukseen poljettiin yhteensä 1 124 142 pyöräilykilometriä (vuonna 2023 lopputulos 1 073 330 km). Kampanja kannustaa kaikenikäisiä sekä -tasoisia lounaissuomalaisia pyöräilemään omien tavoitteiden mukaan. Tietojen kerääjänä toimi maksuton Liikkuen läpi vuoden -mobiilisovellus, joka toimii älypuhelimessa, tabletissa ja tietokoneella, mutta myös pyöräilykortteja ja kirjausvihkoja oli käytössä osassa kunnissa. Osa kunnista jatkaa Haastepyöräily -kampanjaa elokuun loppuun asti. 

- Myös Paimiossa on pyöräilty aktiivisesti kampanjan aikana ja kilometrejä kertyi yhteensä 18934 iloitsee kaupungin liikuntasuunnittelija Anna Blomroos. Paimiolaiset keräsivät kaikkiaan 18 934 km, joka asukaslukuun suhteutettuna tarkoittaa 1,69 km / asukas. Paimio sijoittui ns isojen kuntien sarjassa viidenneksi. Voiton vei Rauman kaupanki (127 772 km / 3,29 km /asukas).

Keskikokoisten kuntien sarjan voitti Huittinen (130 076 km / 13,46 km/asukas) ja pienten kuntien sarjan Karvia (57 306 km / 25,88 km/asukas).

Kampanja järjestettiin yhteistyössä LiikUn sekä kampanjaan osallistuvien kuntien liikuntavirastojen kanssa. LiikU ja kunnat arpovat kaikkien pyöräilijöiden kesken palkintoja, joista ilmoitetaan voittajille erikseen.  

Kampanjassa käytetty maksuton mobiilisovellus toimii vuoden ympäri Talviliikkuja-, Haastepyöräily- ja Syysliikkuja -kampanjoissa. Se sopii kaiken ikäisille ja tasoisille liikkujille ja sinne voi kirjata kilometrisuoritukset 18:sta eri lajista, jotka jäävät talteen omaan historiaan. Tarkemmat kampanjan tiedot löytyvät osoitteesta www.liiku.fi/liikkuenlapivuoden.  

Neljä kuukautta kestäneet työehtosopimusneuvottelut yksityisen opetusalan opetushenkilöstön osalta on saatu päätökseen. Osapuolet Sivista ja OAJ ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen 28.6.2024.  

Yksityisen opetusalan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön sekä ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työehtosopimusneuvotteluissa saatiin JHL:n ja Jytyn kanssa ratkaisu jo toukokuussa.  

Nyt hyväksytty ratkaisu tarkoittaa, että myös opettajille saadaan palkankorotukset maksuun. Kummankin henkilöstöryhmän palkankorotukset on sovittu yleisen linjan mukaisiksi. 

– Vaikean neuvottelujakson jälkeen saimme ratkaisun aikaan. Vaikka ratkaisu on monelle yksityiselle oppilaitokselle taloudellisesti haastava, olemme tyytyväisiä, että kesälomien jälkeen arki voi jatkua kouluissa ja oppilaitoksissa normaalisti, sanoo Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salonen. 

Lisätietoja:  

Hanne Salonen, työmarkkinajohtaja, Sivista 
puh. 040 520 4877   

Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen piirissä työskentelee reilut 7000 opettajaa 267 organisaatiossa. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat ammatilliset oppilaitokset, yleissivistävät peruskoulut ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset, urheiluopistot sekä taiteen perusopetus.  

Lappeenrannan kaupunki aloittaa Pikisaarenkatuun ja Satamatiehen rajautuvan Rapasaarenpuiston rakentamisen heinäkuun 2024 alussa, viikolla 27.

Rapasaarenpuiston rakennussuunnitelmat on laadittu vuosien 2022–2023 aikana ja kaupunkikehityslautakunta hyväksyi puistosuunnitelman kesällä 2023. Puiston rakentamisurakoitsijaksi valittiin kilpailutuksen perusteella O. Hietasara Oy.

Monimuotoinen oleskelupuisto, jossa säilyy historian havina

Rapasaarenpuisto rakentuu 1880-luvulta olevan asemarakennuksen ympärille, asemakaavan mukaiselle puistoalueelle. Tavoitteena on palauttaa alue entiseen, historialliseen asuunsa, kertoo kaupungin vihervalvoja Risto Hämäläinen.

− Puistoa suunniteltaessa on otettu huomioon alueen asemapuistohistoria. Rautatiealueen raiteet ja niihin liittyvät rakenteet jätetään paikoilleen ja raiteiden väliin jäävään tilaan jätetään itsestään kasvava ruderaatti- eli joutomaa-alue. Lisäksi raiteiden päällä rakennettavat puutasot penkkeineen tuovat viitteitä vanhoista asemalaitureista.

Rakennettavaan puistoalueeseen sisältyy aseman pihapiiri, uusi muotopuutarha sekä entisellään säilytettävä rautatiealue. Puistoalueelle sijoittuvat Rapasaaren asemarakennus ja rautatie ovat valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde (RKY-kohde). Rakentaminen ei kohdistu asemarakennukseen, mutta sen ympäristö kuivatusrakenteita uusitaan puistourakan yhteydessä.

Rapasaarenpuistosta toteutetaan kasvillisuudeltaan monimuotoinen oleskelupuisto, joka tarjoaa asukkaille ja turisteille uuden paikan viihtyä Saimaan rannalla. Puisto muodostaa kokonaisuuden muutama vuosi sitten remontoidun Rapasaaren laiturin kanssa.

Puiston muotopuutarha sisältää monilajista kasvillisuutta mukaan lukien muutamat säilytettävät vanhat hopeapajut, jotka osaltaan lisäävät alueen ekologista arvoa.

− Puiston länsireunaan istutetaan uusi lehmusrivi ja sen alle toteutetaan näyttävät monilajiset pensasistutukset. Lisäksi rakennetaan puistokäytäviä, luonnonkivimuureja ja oleskelualueita kierrätyskivimateriaaleja hyödyntäen, kertoo Hämäläinen.

Puiston rakentaminen on osa kasvun ja elinvoiman tukemista

Rapasaarenpuiston toteutus on yksi osa Lappeenrannan kaupungin alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen AKKE-hanketta, jonka rahoittajana toimii Etelä-Karjalan liitto. Kaupungin omarahoitusosuus rahoitetaan yhdyskuntatekniikan talousarviomäärärahoista. Asemarakennuksen ympäristön kuivatusrakenteiden rakentamisen rahoituksesta vastaa Lappeenrannan Yritystilat Oy.

Viikosta 27 alkaen Rapasaarenpuisto on työmaa-aluetta, joka rajataan aidoilla. Ulkopuolisten ei sallita liikkuvan työmaa-alueella. Rakentaminen ei aiheuta muutoksia Satamatien tai Pikisaarenkadun ajoneuvoliikenteen järjestelyihin, mutta työmaaliikenne voi satunnaisesti vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen. Rakentaminen kestää loppusyksyyn 2024 saakka.

Lisätiedot:

Laura Ratilainen, kaupunginpuutarhuri
Puh. 040 653 0935, laura.ratilainen@lappeenranta.fi

Kaupunginpuutarhurin loman aikana (21.6.–10.7.2024) yhteyshenkilönä toimii:

Risto Hämäläinen, vihervalvoja
Puh. 040 664 2026, risto.hamalainen@lappeenranta.fi

Rovaniemeläisten toivoma yleisö-wc on avattu Konttisen puistossa. Vessa on käytössä päivittäin kello 8-20. Konttisen kesäteatterin yleisön käyttöön se saadaan siis jo ensi-illasta lähtien. 

Pienistä varustelupuutteista huolimatta Konttisen vessat otetaan heti käyttöön. Vessojen käyttö on maksutonta kunnes niiden maksupäätteet on asennettu. Tämä tapahtuu arviolta ensi viikon aikana. 

- Olemme luvanneet Konttisen kesäteatterille, että vessat ovat käytössä kesän näytösten alkaessa. Tästä syystä käyttöönotto on jo nyt, vaikka pieniä puutteita vielä on, kertoo kaupungininsinööri Janne Alkki.

Myös vessojen siivous- ja vartiointikierrokset alkavat tänään.  

Lisätietoja medialle: 

Kaupunginpuutarhuri Mirja Vääräniemi (paikalla ke 3.7. saakka)
Puh. 016 3226314
mirja.vaaraniemi@rovaniemi.fi

Rakennuttajainsinööri Mikko Pulsa
puh. 016 322 6418
mikko.pulsa@rovaniemi.fi