Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 113641 articles
Browse latest View live

Sierra Nevada Corporation to deliver Finnish Border Guard’s new aircraft

$
0
0

The Finnish Border Guard's Dornier 228 surveillance aircraft are coming to the end of their life cycle. The aircraft will be replaced by two new multirole aircraft, the supplier of which has now been selected. The aircraft will be manufactured by Canadian Bombardier, and the system integration will be carried out by American Sierra Nevada Corporation.

Sierra Nevada Corporation has been selected as the supplier of the following multirole aircraft for the Finnish Border Guard. The procurement contains two aircraft solutions based on Bombardier's Challenger 650 business jet, which Sierra Nevada Corporation will modify to suit the operational needs of the Finnish Border Guard. The Agreement was signed in Helsinki on June 27, 2024. The aircraft are planned to enter service in 2026 and 2027.

In the final stage of the bidding competition, two Prime candidates submitted bids by the deadline. In the evaluation of the tender for the MVX Program, Sierra Nevada Corporation's solution met the capability requirements set by the Finnish Border Guard. The selection was based on the supplier's experience and demonstrated ability to implement complex aircraft modifications, as well as the ability to deliver the aircraft within the set deadline.

"The new surveillance aircraft will significantly increase Finland's capability in border security and maritime security tasks, which is important in our difficult-to-predict security environment," says Major General Matti Sarasmaa, Chief of Border and Coast Guard Division.

The leader of the MVX Program, Brigadier General Jari Tolppanen, is confident now that the Program is progressing to the production phase. "The set performance goals are achieved within the budget frame. The Agreement is balanced. Sierra Nevada Corporation is a very capable and experienced supplier of surveillance aircraft," states Tolppanen.

The new CL650s will be painted blue and white, and will have the registrations OH-MVX and OH-MVY.

Modern, cost-effective performance

The Border Guard's Dornier 228 surveillance aircraft are about to be decommissioned. With the new aircraft being acquired now, not only will the DO fleet be replaced, but also significant improvements will be achieved in the performance and capability of the Finnish Border Guard. With the new Challenger 650s, there will be significant improvement in operating time and greater transport capacity. In addition, the aircraft will be equipped with advanced technical systems and modern surveillance sensors. The new aircraft guarantee high-class performance and are designed to perform in various different tasks and conditions.

"The Finnish Border Guard is about to have a capability whose performance and wide range of sensors is state of the art, even in international comparison. It is a world-class multirole aircraft that is capable of operating in the Finnish Border Guard's demanding operating environment,” says the MVX Program Manager, Lieutenant Colonel Kenneth Rosenqvist.

The Finnish Border Guard’s specialists have evaluated the equipment and systems to be procured in a major evaluation phase in 2023. In this way, it was ensured that the acquired entity meets the requirements and is suitable for its intended use.

The total cost of the acquisition is some 163 million euros. The Finnish Parliament allocated funding for the acquisition in the 2023 budget. The financing covers two aircraft with their systems, as well as the training of the necessary personnel, technical support for commissioning and spare parts. The bidding process with its many phases proved that the solution offered by Sierra Nevada Corporation was cost-effective and capable.

Providing support to other authorities

The most important tasks of the Finnish Border Guard's aircraft are monitoring of land and sea borders, search and rescue, identification of ships traveling the Baltic Sea, and detection of maritime environmental damages and leading their response operations.

The aircraft also support other authorities in monitoring the state and situation of the Baltic Sea and in monitoring Finland's territorial integrity. In addition to the Finnish Border Guards’ systems, the systems of the Finnish Defense Forces and the patient transport capability of the Ministry of Social Affairs and Health will be integrated into the aircraft. Moreover, the aircraft can participate in international cooperation.

The new aircraft will significantly improve Finland's border security. The modern system body adapted to the operational needs of the Finnish Border Guard and the conditions of the operating environment is protean and agile. The MVX aircraft are strategic assets for the Finnish Border Guard and the entire Finnish society for the next 30 years.

The multi-phase project is a combination of history and the future

The MVX Program started with a preliminary assessment in 2019. The project received funding in 2022. Initially, nine suppliers were invited to the bidding competition. As the project progressed, the number of Prime candidates was reduced from nine to four based on the preliminary solutions offered. The Finnish Border Guard and its experts evaluated the offered solutions and systems, and based on the results, two suppliers were invited to the final stage of the tender. After the final negotiation phase and overall consideration, Sierra Nevada Corporation was chosen as the aircraft supplier.

Over the years, the Finnish Border Guard's aircraft have been registered almost without exception in alphabetical order. The first surveillance aircraft, VL Sääski II, was designated OH-MVA. The current Dorniers have the registrations OH-MVN and OH-MVO. Since the new jet-powered Challenger aircraft represent a big step forward and a new era in the aviation of the Finnish Border Guard, it has also been decided to take a bigger leap forward in the registrations. Therefore, the first new aircraft to be commissioned will be registered OH-MVX, and its sister OH-MVY.

More information: Head of Unit, Lieutenant Colonel Kenneth Rosenqvist, kenneth.rosenqvist@raja.fi, 0295 420 000 (switchboard).


Talousarviovalmistelu 2025 käynnistyy talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman pohjalta / Budgetberedningen 2025 inleds med programmet för produktivitet och balans i ekonomin som utgångspunkt

$
0
0

Porvoon kaupunki tiedottaa 27.6.2024

Talousarviovalmistelu 2025 käynnistyy talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman pohjalta

Porvoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.5 talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman, joka määrittää kaupungin taloudenpitoa vuoteen 2027 asti ja osin tämänkin jälkeen.

Ohjelman perusteella kaupunginhallitus hyväksyi 17.6 talousarviokehyksen vuodelle 2025, joka sisältää kaikki tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman toimenpiteet.

- Talousarviokehys on noin kaksi miljoonaa euroa alijäämäinen, joten talous ei ole täysin tasapainossa. Olemme kuitenkin tehneet viime vuosina selvästi ylijäämäisiä tuloksia, joten kestämme yksittäisen lievästi alijäämäisen vuoden, kertoo rahoitusjohtaja Henrik Rainio

Tuottavuusohjelmassa hyväksyttiin lukuisia toimenpiteitä kaikilta toimialoilta. Kasvun ja oppimisen toimialan toimenpiteet perustuvat pitkälti palveluverkon kehittämiseen, kun taas kaupunkikehityksessä taloutta tasapainotetaan myös maksujen ja taksojen tarkistuksilla. Elinvoiman toimialan osalta osa toimenpiteistä on vielä kohdistamatta. Esimerkiksi hankintojen ja ICT-järjestelmien kustannustehokkuutta pyritään tehostamaan kaikilla toimialoilla.

- On tärkeää, että tuottavuus- ja tasapainottamisohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet toteutetaan. Lisäksi on tärkeää, että kustannustietoisuus on vahvasti mukana kaikissa tulevissa päätöksissä ja ratkaisuissa, jotta lähivuosina ei jouduttaisin tekemään tiukempaa tasapainottamisohjelmaa, jatkaa Rainio.

Talousarviovalmistelu 2025 jatkuu syksyllä talouden vuosikellon mukaisesti siten, että lautakunnat antavat omat esityksensä 24.9 mennessä ja kaupunginjohtajan esitys julkaistaan 15.10. Tämän jälkeen talousarvion käsittely jatkuu lokakuussa kaupunginhallituksessa ja marraskuussa valtuustossa.

Talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman toimialakohtaisia toimenpiteitä seurataan kaupungin osavuosiraporttien yhteydessä. 


Lue myös:
Tuottavuus- ja tasapainottamisohjelma, hyväksytty 29.5.2024
https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024939-9

 

*****

Borgå stad informerar 27.6.2024

Budgetberedningen 2025 inleds med programmet för produktivitet och balans i ekonomin som utgångspunkt

Borgå stadsfullmäktige godkände 29.5 ett program för produktivitet och balans i ekonomin som fastställer stadens ekonomi fram till 2027 och delvis även efter detta.

Med programmet som utgångspunkt godkände stadsstyrelsen 17.6 budgetramen för år 2025 som innehåller alla åtgärder i programmet.

- Budgetramen uppvisar ett underskott på cirka två miljoner euro, så ekonomin är inte helt i balans. Vi har dock under de senaste åren visat ett klart överskott, så vi klarar ett enskilt år med ett svagt underskott, berättar finansdirektör Henrik Rainio.

I produktivitetsprogrammet antogs ett stort antal åtgärder inom alla sektorer. Åtgärderna inom sektorn för växande och lärande baserar sig i stor utsträckning på utvecklingen av servicenätet medan ekonomin inom stadsutvecklingen balanseras också genom justeringar av avgifter och taxor. Inom livskraftssektorn är en del av åtgärderna ännu inte inriktade. Till exempel strävar man efter att effektivera kostnadseffektiviteten i upphandlingar och IKT-system inom alla sektorer.

- Det är viktigt att de åtgärder som godkänts i programmet för produktivitet och balans i ekonomin genomförs. Dessutom är det viktigt att kostnadsmedvetenheten är starkt involverad i alla kommande beslut och lösningar, så att man inte under de närmaste åren blir tvungen att göra ett striktare balanseringsprogram, fortsätter Rainio.

Budgetberedningen 2025 fortsätter på hösten enligt årsklockan för ekonomin så att nämnderna lämnar sina egna förslag senast 24.9 och stadsdirektörens förslag offentliggörs 15.10. Därefter fortsätter behandlingen av budgeten i stadsstyrelsen i oktober och i fullmäktige i november.

De sektorspecifika åtgärderna i programmet för produktivitet och balans i ekonomin följs upp i samband med stadens delårsrapporter. 


Läs också:
Program för produktivitet och balans, godkänt 29.5.2024 https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024940-9

Lintuinfluenssarokotukset alkavat 1.7.2024

$
0
0

Lintujen korkeapatogeenista influenssa A-virusta (H5-virus) on esiintynyt vuodesta 2020 alkaen Euroopan luonnonvaraisissa linnuissa, erityisesti lokeissa. Se on aiheuttanut lintujen joukkokuolemia ja nisäkkäiden infektioita. Kesällä 2023 todettiin myös Suomessa H5-virustyypin aiheuttamia luonnonvaraisten lintujen kuolemia. Tuolloin virus levisi useille turkistarhatiloille.

Ihmisiin tapahtuneita tartuntoja ei Suomessa ole todettu, mutta nisäkästartuntojen myötä riski ihmiseen tapahtuvalle tartunnalle on kasvanut. Euroopassa H5-lintuinfluenssavirus on aiheuttanut ihmisille pienen määrän tartuntoja, myös vakavia tautitapauksia.

Suomeen on hankittu lintuinfluenssarokotetta (Zoonotic Influenza Vaccine Seqirus, H5N8-rokote) lintuinfluenssalle altistumisvaarassa oleville 18 vuotta täyttäneille henkilöille. Rokottamisella pyritään suojaamaan altistumisvaarassa olevia henkilöitä viruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotusten kohderyhmät

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeistuksen mukaan lintuinfluenssarokotusten kohderyhmiä ovat:

  • henkilöt, jotka ovat kosketuksissa turkiseläimiin turkistarhoilla
  • siipikarjan parissa työskentelevät henkilöt, jotka ovat kosketuksissa siipikarjaan (ei kuitenkaan teurastamotyöntekijät)
  • henkilöt, jotka osallistuvat sairaiden ja kuolleiden lintujen tai eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen sekä tai tilojen puhdistamiseen, esimerkiksi eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät henkilöt
  • lintujen rengastajat
  • henkilöt, jotka työskentelevät luonnonvaraisia lintuja hoitavissa lintuhoitoloissa
  • kotieläinpihojen ja lintutarhojen henkilöstö
  • virkaeläinlääkärit
  • laboratoriotyöntekijät, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä
  • epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontaktit, jos ihmistapauksia ilmenisi.

Lintuinfluenssarokotukset alkavat heinäkuun alussa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella lintuinfluenssarokotukset aloitetaan 1.7.2024. Tavoitteena on, että rokotukset saadaan toteutettua kesällä 2024, ennen syksyn influenssakauden alkamista ja lintujen syysmuuttoa. Rokote on vapaaehtoinen.

Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta. Toinen annos annetaan aikaisintaan 3 viikon kuluttua ensimmäisen annoksen jälkeen.

Rokotuksia annetaan sekä Kuopiossa (Apaja), Iisalmessa että Varkaudessa. Kohderyhmään kuuluva henkilö voi itse varata rokotusajan mistä tahansa näistä rokotuspaikoista. Oikeus rokotukseen tarkistetaan rokotuspisteellä.  

Kuopio Apaja, Kauppakatu 45 (Torikannen alla, E-rappu, entisen Terve Kuopio -kioskin tilat)

Ajanvaraus 

  • puhelimitse arkisin kello 8–11 numerosta 044 718 6921
  • sähköisesti eTerveyspalvelun kautta

Varkaus Hyvinvointikeskus Aalto, Savontie 55

Ajanvaraus

Iisalmi, Kampus Terveys (Iisalmen terveyskeskus) vastaanotot, Meijerikatu 2

Ajanvaraus

  • puhelimitse arkisin kello 8–15 takaisinsoittopalvelun numeroon (017) 272 4222
  • sähköisesti eTerveyspalvelun kautta

Tietolaatikko:

  • Lintuinfluenssarokotetta (Zoonotic Influenza Vaccine Seqirus, H5N8-rokote) on hankittu Suomeen. Se on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka ovat altistumisvaarassa (esimerkiksi turkistarhoilla työskentelevät, lintuja hoitavat henkilöt ja laboratoriotyöntekijät)
  • Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia, mutta se sisältää adjuvanttia (tehosteainetta) nimeltä MF59, jota käytetään myös muissa rokotteissa.
  • Lisätietoa:

Lintuinfluenssarokotukset alkavat – rokotetta tarjotaan niille, joilla on suurentunut riski saada tartunta - THL

Lintuinfluenssarokote - THL

Lintuinfluenssa - THL

Lisätietoja medialle antavat:
Pauliina Sulku, avoterveydenhuollon ylilääkäri,
pauliina.sulku@pshyvinvointialue.fi, puhelin 044 718 6620
Sari Hämäläinen, vs. infektioylilääkäri, KYS,
sari.hamalainen@pshyvinvointialue.fi, puhelin 044 717 4839

 

Utsjoki kutsuu Suomen pohjoisimpiin tapahtumiin kesä-heinäkuussa

$
0
0

Utsjoella järjestetään kesän aikana tapahtumia, jossa koitellaan voimia, nopeutta ja kestävyyttä sekä esitellään monipuolisesti saamelaista kulttuuria musiikin, runouden ja elokuvien kautta.

Tapahtumasarja alkaa lauantaina 29.6., jolloin voimamiehet ja -naiset mittelevät paremmuudesta Pohjoisen vahvin -kisassa. Kisaa tuomaroi Utsjoella tunnettu liikuttaja Martti Kyrö.

Saamelainen kulttuuriviikko 1.-7.7.

Heinäkuun ensimmäisellä viikolla vietetään Suomen pohjoisinta kulttuuriviikkoa Utsjoen Lumo - Ohcejohka Šearrá, jonka ohjelmassa on saamelaisten tekijöiden musiikkia, runoutta ja elokuvia, Tapahtumia on kaikissa kolmessa kylässä Utsjoella, Nuorgamissa ja Karigasniemellä. Viikolla on myös paljon oheisohjelmaa: muun muassa opastettuja kierroksia Utsjoen kirkkotuvilla ja Ulriikan polulla, Arktinen
aikamatka, Vetsikon retki, soutuviesti sekä kyläpäivä Karigasniemellä.

Viikon päätapahtuma on lauantaina 6.7. Onnelan törmällä järjestettävä musiikkitapahtuma, jonka yhteydessä on myös markkinatori ja muuta ohjelmaa. Päivän päättää yli 18-vuotiaiden oma tapahtuma Loktafeasta Hotelli Utsjoessa. Sunnuntaina Karigasniemellä nähdään saamelaiselokuvia. 

Maailman pohjoisimmat ultrakisat 26.-27.7.

Kesälomasesongin päätteeksi heinäkuun viimeisenä viikonloppuna kisaavat maasto- ja maantiepyöräilijät sekä polkujuoksijat Kaldoaivi Ultra Trail -tapahtumassa  Suomen suurin erämaa Kaldoaivi on vaativa kokeneillekin ultraharrastajille, sillä maasto haastaa kilpailijoita nousuineen, kivikkoineen ja vesistöjen ylityksineen. Tunturiylängön erämaamaisemat palkitsevat ainutlaatuisuudellaan.

Kuudennen kerran järjestettävään tapahtumaan sisältyy eripituisia maastopyöräilykisoja (57-130 km), eripituisia juoksukisoja (12-85 km) sekä 200 kilometrin maantiepyöräily. Maantiepyöräilykisa ajetaan Suomen kauneimmaksi tieksi valitulla Tenontiellä Utsjoelta Karigasniemelle ja takaisin.

Presidentti Alexander Stubb toimii tapahtuman virallisena suojelijana. 

Kaikissa kolmessa tapahtumassa on ohjelmaa myös lapsille.
___________________

Lisätiedot tapahtumista:

Pohjoisen vahvin -kilpailu 29.6.2024
Utsjoen kunta, vapaa-aikasihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, 0400 319 852.
Utsjoen Kuohu ry, Heidi Keskitalo, 040 181 0264.
https://www.utsjoki.fi/pohjoisenvahvin/

Utsjoen Lumo 1.-7.7.2024
Vapaa-aikasihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, 0400 319 852.
https://www.utsjoki.fi/news-article/ohcejohka-searra-utsjoen-lumo-2-2/

Kaldoaivi Ultra Trail 26.-27.7.2024
https://www.kaldoaiviultratrail.fi

Joensuun bunkkerimuseon kesäkausi 2024 on avattu

$
0
0

Joensuun bunkkerimuseo on avautunut kesäkaudelle. Museon näyttelybunkkerit ovat avoinna 19.7.2024 saakka keskiviikosta perjantaihin kello 10–15.

Joensuun Bunkkerimuseo on osa Salpalinjaa. Museossa on mahdollista tutustua toisen maailmansodan aikaisiin bunkkereihin, linnoitusrakenteisiin ja kiinnostavaan näyttelyyn Salpalinjan historiasta aidossa ympäristössä. 

Museon avoinnapidosta vastaa Joensuun museot. Vapaaehtoiset oppaat tulevat tänäkin kesänä paikallisista maanpuolustusjärjestöistä. Mukana on oppaita Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien perinnekillasta, Pohjois-Karjalan Tykistökillasta sekä Joensuun reserviupseereista.  

Kontiolahden Sotilaskotiyhdistyksen kanttiini palvelee museovieraita museon aukiolopäivinä kello 11–14. Tarjolla on herkullisia Sotkun munkkeja sekä kahvia ja muita kanttiinin herkkuja.  

Bunkkereihin pääsee tutustumaan kesällä aukioloaikoina, tapahtumien yhteydessä sekä opastetuilla tilauskierroksilla. Opastettuja tilauskierroksia järjestetään touko-lokakuussa. Museon ulkoalueella voi vierailla itsenäisesti näyttelybunkkereiden ollessa kiinni. Omatoimivierailuja varten alueelta löytyy älypuhelimen kautta toimiva ääniopas.  

Bunkkerimuseo sijaitsee Marjalan kaupunginosassa, Höytiäisen kanavan rannalla osoitteessa Virrantaus 7. 

Pääsyliput:                                                                                                                    aikuiset 4 €
perhelippu (2 aikuista + 2-3 lasta) 12 €
opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, varusmiehet, lapset 7-17 v., ryhmälippu (väh. 10 hlö) 3 €/hlö
alle 7-vuotiaat ilmaiseksi 

HUOM! Vain korttimaksut. Emme ole Museokortti-kohde. 

Ruka Parkin Slopestyle-rinne uudistuu 2 miljoonan euron investoinnilla

$
0
0

 

Ensi talveksi Rukan Saaruan rinteillä sijaitseva Ruka Park uudistuu täysin noin 2 miljoonan euron investoinnilla täyttääkseen kansainväliset arvokisa- ja maailmancup-vaatimukset. Muutoksen kokevat rinteen profiili, lumetusjärjestelmä sekä valaistus. 

Lumilautailijoiden ja freeski-laskijoiden arvostama Ruka Park kokee muodonmuutoksen tulevalle talvelle. Slopestyle-rinnettä korotetaan ja pidennetään, rinne muotoillaan uudestaan ja sinne asennetaan energiatehokas automaattilumetusjärjestelmä sekä tehokas LED-valaistus. LED-valaistuksen lisääminen parantaa näkyvyyttä ja mahdollistaa turvallisen laskemisen myös pimeään kaamosaikaan. Uusi automaattinen lumetusjärjestelmä taas takaa laadukkaat lumiolosuhteet koko kauden ajalle. 

Hanke on Kuusamon kaupungin ja Rukakeskus Oy:n yhteinen hanke, jolla on opetus ja -kulttuuriministeriön myöntämä valtionavustus liikuntapaikkarakentamiseen.  

 

Kansainväliset arvokisa- ja maailmancup-vaatimukset täyttyvät 

Uudistuksen myötä slopestyle-rinne täyttää odotetut kansainväliset arvokisa- ja maailmancup-vaatimukset. Investointi mahdollistaa huipputason harjoitus- ja kilpailuolosuhteet lumilautailijoille ja freeski-laskijoille, ja tuo entistä enemmän kansainvälisiä treeniryhmiä erityisesti Rukan hiihtokeskuksen alkutalveen. Ruka Park avataan 4.10.2024, ja uusi slopestyle-rinne kokonaisuudessaan marraskuussa. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden varhaiselle laskukauden aloitukselle niin ammattilais- kuin harrastajalaskijoillekin.  

 
Ruka Parkin historia ulottuu jo 30 vuoden taakse, ja se on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen johtavista parkkilaskemisen keskuksista. Ruka Park on isännöinyt muun muassa Snowboard Slopestyle European Cup -kisoja ja toiminut useina vuosina Suomen lumilauta- ja freeskimaajoukkueiden yhteistyökumppanina.  
 
Ruka Parkin slopestyle-rinteen uudistaminen on merkittävä askel eteenpäin, ja investointi nostaa suuresti Ruka Parkin profiilia myös kansainvälisesti. Uudistus ajoittuu samalla sopivasti Ruka Parkin tulevaan juhlavuoteen. 
 


Lisätiedot: 

Toimitusjohtaja Antti Kärävä, 0500 901 901 

Toukokuussa työttömyysaste 13,3 %, rakennetyöttömyyden pudottajana Lahti jo kuukausia ykkönen

$
0
0

Toukokuussa 2024 työttömyysaste Lahdessa oli 13,3 % ja muutos edellisvuodesta oli liki maan keskitasoa. Työttömien aktivoinnissa Lahti oli toukokuun kärkikolmikossa ja rakennetyöttömyydessä ykköspudottaja jo usean kuukauden ajan. Nuorisotyöttömyys on sen sijaan noussut edellisvuodesta suurista kaupungeista eniten Lahdessa.

Työttömiä oli Lahdessa 2024 toukokuussa 7 529 henkilöä, lisäystä edellisvuodesta 614 henkilöä ja vähennystä kuukaudessa 182 henkilöä. Koko maan työttömyysaste oli 9,9 %. Työttömyysasteiden vertailussa Lahti oli 12 suurimman kaupungin viimeisellä sijalla. Työttömyysaste nousi Lahdessa edellisvuodesta lähes saman verran kuin koko maassa, 1,0 % -yksikköä (koko maa 0,9 % -yksikköä).

Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömyysaste oli 2024 toukokuussa 15,8 % (koko maa 11,8 %). Nuorisotyöttömyysasteiden vertailussa Lahti oli 12 suurimman kaupungin vertailussa sijalla 10. Nuorisotyöttömiä oli Lahdessa yhteensä 859 henkilöä, 189 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna ja kuukaudessa 38 henkilöä vähemmän. Nuorisotyöttömyys nousi edellisvuodesta Lahdessa 3,6 % -yksikköä (koko maassa 1,7 % -yksikköä).

Pitkäaikaistyöttömiä toukokuussa 2024 Lahdessa oli 2 769 (-425 edellisvuodesta, +4 kuukaudessa). Rakennetyöttömien osuus Lahden työttömistä työnhakijoista oli 12 suurimman kaupungin vertailussa sijalla 8. (59,6 %). Koko maassa rakennetyöttömien osuus oli 56,6 %. Rakennetyöttömillä tarkoitetaan pitkäaikaistyöttömien, työllistämispalveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluista toisiin palveluihin siirtyneiden henkilöiden yhteismäärää.

Ulkomaalaisten työttömyysaste oli toukokuussa 2024 Lahdessa 35,7 % (994 henkilöä, +208 edellisvuodesta, +84 kuukaudessa). Koko maassa ulkomaalaisten työttömyysaste oli 23,8 %. Suurten kaupunkien vertailussa Lahti oli sijalla 11.

Työttömien aktivointiaste oli Lahdessa 28,5 % (Koko maa 30,3 %). Lahdessa aktivointiaste pieneni edellisvuodesta 2,1 % -yksikköä, mutta selvästi vähemmän kuin koko maassa (-6,5 % -yksikköä).

 

Lähde: TEM Työnvälitystilasto.

 

Linkki tiedotteeseen

Linkki työllisyyskatsaukseen

 

Ystävällisin terveisin,


Katja Karevaara

Erityisasiantuntija, innovaatiotoiminta

Lahden kaupunki

044 482 6233


www.lahti.fi 
​​​​​​​twitter.com/LahdenKaupunki 
facebook.com/lahdenkaupunki

Eklöfska skolanin saattoliikennepaikan rakentaminen alkaa / Byggandet av Eklöfska skolans hämta-lämna plats inleds

$
0
0

Porvoon kaupunki tiedottaa 27.6.2024

Eklöfska skolanin saattoliikennepaikan rakentaminen alkaa

Porvoon kaupunki aloittaa Eklöfska skolanin saattoliikennepaikan rakentamisen. Työssä rakennetaan saattoliikennealue Revontulentien ja Palomäentien väliin, nykyiselle pysäköintialueelle.

Rakennustyöt ovat alkaneet viikolla 26. Töiden arvioitu valmistuminen on elokuussa 2024. Rakennustöitä tehdään maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti 7.00–16.00. 

Rakennustöiden aikana ajoneuvoliikenne katkeaa Revontulentien ja Palomäentien välillä. Kevyen liikenteen kulkuyhteys pyritään säilyttämään töiden ajan. Pysäköintialue poistuu käytöstä töiden ajaksi.

Rakennustöiden aikana alueella liikkuu raskasta kalustoa ja alueella liikkuvia pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota ympäristöön.
******
Borgå stad informerar 27.6.2024

Byggandet av Eklöfska skolans hämta-lämna plats inleds

Borgå stad inleder byggandet av Eklöfska skolans hämta-lämna plats. Vi bygger ett område där man kan hämta och lämna eleverna vid den nuvarande parkeringsplatsen, mellan Norrskensvägen och Brännbackavägen.

Byggnadsarbetena har inletts under vecka 26 och beräknas vara färdiga i augusti 2024. Arbetstiden är måndagar till fredagar, i regel mellan klockan 7.00–16.00.

Under byggnadsarbetena bryts fordonstrafiken mellan Norrskensvägen och Brännbackavägen. Vi strävar efter att den lätta trafiken kan fortlöpa under hela arbetet. Parkeringsplatserna är ur bruk under arbetet.

Under arbetet rör det sig tunga fordon i området och vi ber de som rör sig i närheten att fästa speciell uppmärksamhet till det.


Cervi ostaa turkulaisen ilmanvaihtourakoitsija Modul-Kanava Oy:n

$
0
0

Ilmanvaihtoon, jäähdytykseen ja lämmitykseen erikoistunut Cervi on ostanut turkulaisen Modul-Kanava Oy:n koko osakekannan. Cervi on johtava suomalainen olosuhdetekniikan toimittaja, joka tunnetaan innovatiivisista ratkaisuistaan ja korkeasta asiakastyytyväisyydestään. Yrityskauppa on Cerville jo viides tänä vuonna ja osa strategian mukaista kasvua. Kaupan myötä Cervi Group saa lisää osaamista ja vakiinnuttaa asemaansa Varsinais-Suomen talousalueella.

– Modul-Kanava täydentää Cervi Groupin Varsinais-Suomen korjausurakointi- ja urakointitoimintaa tuomalla vahvaa korjausurakoinnin erikoisosaamista ilmanvaihdon osalta, sanoo Petri Valve, Cervi Oy:n toimitusjohtaja.

Modul-Kanava on toiminut alalla yli 15 vuotta ja sillä on vakiintunut asiakaskunta sekä vahva markkina-asema. Modul-Kanava Oy:n liikevaihto vuonna 2023 oli 5 MEUR. Henkilökuntaa on 16. 

– Olen pitkään halunnut kasvattaa liiketoimintaa, mutta yksin vastuun kantaminen ei tuntunut järkevältä. Yhdistyminen Cerviin on paras vaihtoehto, koska haluan löytää bisnekselle uusia mahdollisuuksia ja hyödyntää Cervin draivia, kertoo Modul-Kanava Oy:n toimitusjohtaja Tommi Laaksonen.

– Modul-Kanavan liittyminen Cervi Groupiin on meille erittäin mieluisaa. Tommi on osoittanut poikkeuksellista johtajuutta ja kestävyyttä näinkin haastavina aikoina, ja Modul-Kanava on toteuttanut laadukkaita IV-urakoita kaikilla mittareilla mitattuina, jatkaa Valve.

Konsernin tuella olemme yhdessä vahvempia

Tommi Laaksonen näkee tulevaisuuden Cervi Groupissa valoisana.
– Voimme tarjota asiakkaille vahvemmin ja laajemmin palveluja Cervi Groupin ja siihen kuuluvien yritysten tuella. Nyt meillä on esimerkiksi paikallisia sisaryrityksiä vaikkapa huoltoliiketoimintaan ja voimme keskittää voimat omaan osaamiseemme. Tämä tuo mahdollisuuksia palvella asiakkaita laajemmalla alueella. Uskon, että näin saamme vakautta yrityksemme toimintaan, ja apuja tarvittaessa kiperiin paikkoihin.

– Cerviltä saan myös hyvää asiantuntija-apua esimerkiksi talous, IT- ja järjestelmätuessa ja minun on helpompi keskittyä oman toimintamme kehittämiseen. Yhdistyminen antaa mahdollisuuksia myös henkilökunnan osaamisen laajentamisessa, liikkuvuudessa ja etenemisessä, minkä näen erittäin positiivisena asiana. 

Yrityskaupassa Modul-Kanava Oy liittyy osaksi Cervi-konsernia ja jatkaa toimintaansa omana yhtiönään ja omalla nimellään. Asiakassuhteet säilyvät ennallaan, ja Modul-Kanava Oy:n ammattitaitoinen henkilökunta jatkaa nykyisen työnantajansa palveluksessa kuten ennenkin.

– Tommi on kokenut kaveri ja loistava lisä tiimeineen meidän erikoisasiantuntijoiden joukkoon, kiittelee Valve.

Lisätietoja:

Petri Valve, toimitusjohtaja, Cervi Oy
puh. +358 40 043 5447
sähköposti: petri.valve@cervi.fi

Cervi – Teemme kiinteistöistä energiatehokkaampia ja viihtyisämpiä kiinteistö kerrallaan. www.cervi.fi 

 

Enää viikonloppu aikaa kokea Helsingin erikoisin baari

$
0
0

Rautatieaseman kylkeen, Elielinaukio 5:een avattu Suomen ensimmäinen pimeä baari sulkee ovensa sunnuntain jälkeen. Nyt ehtii vielä paeta hellettä ja aurinkoa hetkeksi baarin sysimustaan huoneeseen.

Jos helle alkaa tympiä, kannattaa suunnata pienpanimo RPS Brewingin avaamaan pop up -baarin eristettyyn huoneeseen, jonne ei aurinko paista. Kokemuksen aikana istutaan pilkkopimeässä vastamelukuulokkeet päässä ja kuunnellaan kirjailijana ja teatterin tekijänä tunnetun Antti Heikkisen laatimaa tarinaa.

”Moni on kuvaillut kokemusta lähes meditatiiviseksi. Varsinkin pikkulapsiarkea elävät ovat kiitelleet, että hetki omaa aikaa täydessä pimeydessä rentoutti mukavasti”, RPS Brewingin pääpanija Samuli Huuhtanen kertoo.

Baari on auki enää vain tämän viikonlopun.

Huuhtasen mukaan pimeä lonkerobaari voi olla eksoottinen kokemus myös Suomen ulkopuolelta tuleville, ja siksi kokemus on saatavilla sekä suomeksi että englanniksi.

”Jos ei Helsinkiin asti malta muualta Suomesta lähteä, niin oman pimeä baari -kokemuksen voi toteuttaa myös kotikonstein vaikka ystävien kanssa vaatehuoneessa. Haette mustat lonkerot ärrältä, otatte mukaan kuulokkeet, sulloudutte pimeään ja kuuntelette verkkosivuiltamme tarinan”, Huuhtanen vinkkaa.

Pimeä baari on auki torstaina klo 12–22.  Kokemus kestää noin 20 minuuttia ja oman aikansa voi halutessaan varata etukäteen verkosta. Baarin verkkosivuilta voi kuunnella Heikkisen tuottaman tarinan: https://www.rpsbrewing.fi/pages/platform17

Kuvassa IMG27: RPS Brewingin perustajiin kuuluvat Samuli Huuhtanen ja Janne Seppälä

Lisätietoja:

Samuli Huuhtanen, toimitusjohtaja

+358 (0)400 229 227

samuli@rpsbrewing.fi

Microsoft palkitsi Innofactorin Breakthrough Business case 2024 -kumppanina

$
0
0

Microsoft palkitsi Innofactorin Breakthrough Business case 2024 -kumppanina Suomessa. Valinta on osoitus Innofactorin laaja-alaisesta osaamisesta Microsoft-ekosysteemissä sekä kyvystä innovoida yhdessä asiakkaiden kanssa toimivamman maailman puolesta. 

Saatu tunnustus koskee erityisesti Innofactorin ja Tampereen kaupungin yhteistyötä. Innofactor on toteuttanut vuosien 2021–2024 aikana Tampereelle useita merkittäviä kehityshankkeita, jotka tukevat kaupungin strategiaa mahdollistaen älykkäät palveluinnovaatiot kaupungin asukkaille ja yrityksille sekä tehokkaan ja mielekkään työn palvelualueilla ja sujuvan yhteistyön niiden välillä. Yhteistyön aikana Innofactor on soveltanut kokemustaan modulaaristen liiketoiminta-alustojen kehittämisestä uudella tavalla kunta- ja kaupunkikontekstissa. Tampereelle toteutettu Microsoft Dynamics 365- ja Power Platform -ratkaisuihin perustuva kaupunkidata- ja palvelualusta on mittakaavassaan ainutlaatuinen Suomessa ja Pohjoismaissa. 

”Vuoden Breakthrough Business case -kategoriassa palkitsemme kumppanin, joka on osoittanut erityistä innovatiivisuutta ja kykyä luoda uudenlaisia, lisäarvoa tuottavia läpimurtoratkaisuja asiakkailleen. Innofactorin Tampereen kaupungille kehittämä kaupunkidata- ja palvelualusta on tästä erinomainen esimerkki”, kommentoi Tarja Jernström, Microsoft Oy:n kumppaniliiketoiminnasta vastaava johtaja. 

Modulaarinen kaupunkidata- ja palvelualusta tukee Tampereen strategiaa 

Tampereelle usean kehityshankkeen tuloksena toteutettu modulaarinen kaupunkidata- ja palvelualusta perustuu Innofactor SmartCity Platform -alustakonseptiin. Se mahdollistaa mielekkään kaupunkityön ja älykkäät hyvin toimivat tulevaisuuden palvelut kaupungin asukkaille ja yrityksille. Tampereelle toteutettu ratkaisukokonaisuus skaalautuu tehokkaasti kaupungin eri palvelualueiden ja organisaatioiden toimintaprosesseihin mahdollistaen yhteisen datan hyödyntämisen sekä palveluiden integraatiot täysin uudessa mittakaavassa. Se tukee konkreettisesti Tampereen kasvua ja strategiaa, jolla kehitetään hyvinvoivaa, turvallista, yhdenvertaista, osallistavaa, ekologista, kestävää, vetovoimaista ja elävää Tamperetta. 

“Haluan kiittää Microsoftia valinnastamme Breakthrough Business case 2024 -kumppaniksi. Tämä on osoitus Innofactorin laaja-alaisesta osaamisesta Microsoft-ekosysteemissä sekä kyvystämme innovoida yhdessä asiakkaiden kanssa toimivamman maailman puolesta. Toteutimme Tampereen strategiaa tehokkaasti edistävän kaupunkidata- ja palvelualustan soveltaen kokemustamme modulaaristen liiketoiminta-alustojen kehittämisestä uudella tavalla kunta- ja kaupunkikontekstissa. Näen merkittävää kasvupotentiaalia Suomen ja Pohjoismaiden tasolla ainutlaatuiselle Innofactor SmartCity Platform -alustakonseptille. Kiitän Tampereen kaupunkia mahdollisuudesta osallistua heidän tulevaisuudenvisionsa toteuttamiseen”, toteaa Innofactorin perustaja ja toimitusjohtaja Sami Ensio

Hankkeen tavoitteita saavutettu vuoden etuajassa  

Yhteistyön alkaessa tunnistettiin digitalisaatiohaasteita, joiden ratkaisemiseen hankkeen edetessä on keskitytty yhteisen vision ohjaamana. 

“Projektia käynnistäessämme loimme vision vuodelle 2025. Nyt elämme vuotta 2024 ja olemme saavuttaneet valtaosan asetetuista tavoitteista noin vuoden etuajassa”, kertoo Tampereen kaupungin tietohallintopäällikkö Kimmo Kouhi

Kaikilla organisaatioilla on erilainen lähtötilanne. Innofactorin asiantuntijat ovat kuitenkin tunnistaneet tavanomaisia digitalisaatiohankkeisiin liittyviä haasteita eri organisaatioiden kanssa työskennellessään niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. 

"Nykyiset järjestelmät ovat pistemäisiä ja yhteensopimattomia, data on siiloissa eri puolilla organisaatiota, yksiköiden sisällä ja niiden välillä tehdään usein päällekkäistä työtä. Lisäksi kuntalaiset sekä yritykset joutuvat asioimaan niin sanotusti usealla luukulla”, digitalisaatiohaasteita summaa Innofactorin Business Solutions -yksikön liiketoimintajohtaja Jyrki Vepsäläinen. “Innofactorin ja Tampereen yhteistyö on osoittanut, että näitä digitalisaatiohaasteita ratkaisemaan kehitetty Innofactor SmartCity Platform -alustakonsepti skaalautuu tehokkaasti kaupungin eri toimialueiden tarpeisiin ja mahdollistaa yhteisen datan hyödyntämisen yhä uusissa asukkaita ja yrityksiä hyödyttävissä palveluissa”, jatkaa Vepsäläinen. 

Innofactorin ja Tampereen kaupungin yhteistyöstä sekä Innofactor SmartCity Platform -alustakonseptista voi lukea lisää Innofactorin verkkosivuilla. 

Lisätietoja: 
Sami Ensio, toimitusjohtaja 
Innofactor Oyj 
+358 50 584 2029 
sami.ensio@innofactor.com 

Kuljetuspalvelujen ja vammaispalvelujen asiakkaat tyytyväisiä saamaansa palveluun

$
0
0

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote kysyi asiakaspalautetta kuljetuspalveluista sekä vammaispalvelun sosiaalityöstä ja sosiaaliohjauksesta kevään 2024 aikana. Kyselytulokset osoittavat, että kuljetuspalvelujen ja vammaispalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Palautekyselyt toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Matkojenyhdistelykeskuksen ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa. Kyselyt postitettiin asiakkaille, ja vastaukset annettiin joko paperilomakkeella, sähköisesti tai puhelimitse. Tyytyväisyyttä palveluihin mitattiin muun muassa mielipideväittämillä ja suositteluhalukkuutta mittaavalla NPS-luvulla. Lisäksi asiakkailta pyydettiin avointa palautetta palveluista.

– On ilo huomata, että kuljetuspalvelujen asiakastyytyväisyys on kasvanut tasaisesti vuosien varrella ja asiakkaiden kokemus palvelusta on hyvällä tasolla. Asiakkaiden antamaa palautetta hyödynnetään toiminnan ja palvelun kehittämisessä. Käsittelemme kyselytuloksia myös kuntien ja hyvinvointialueen vammaisneuvostojen kanssa syksyn aikana, palvelupäällikkö Kristiina Räsänen kertoo.

Asiakastyytyväisyys kuljetuspalveluja kohtaan vahvistunut viime vuosien aikana

Kuljetuspalvelun asiakaspalautekyselyllä kerättiin palautetta vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta. Kuljetuspalvelut ovat tarkoitettu henkilöille, jotka eivät heikentyneen toimintakyvyn vuoksi voi käyttää julkisia liikennevälineitä. Kysely lähetettiin 2037 asiakkaalle, joista kyselyyn vastasi 28 prosenttia.

Kyselyn tulosten perusteella asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä kuljetuspalveluun. Mielipideväittämien perusteella asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä kuljettajien toimintaan ja kokevat kuljetuspalvelun tukevan arjessa selviytymistä. Vastaajista reilu kolmasosa suosittelisi palvelua toiselle henkilölle erittäin todennäköisesti. Lisäksi tyytyväisyys palveluun välittyy kyselyyn jätetystä avoimesta palautteesta.

Palvelun keskeisimmät kehityskohteet liittyvät asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksiin sekä palvelun järjestämistapaan. Mielipideväittämien perusteella asiakkaat kokevat mahdollisuuden vaikuttaa palvelun suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon puutteelliseksi. Palvelun hyödyntämistä hankaloittavina asioina koetaan kyydin pitkä tilausaika, aikataulujen epäluotettavuus, matkojen kuntarajat sekä asioinnit erillisillä meno- ja paluukyydeillä. Lisäksi asiakkaat toivovat, että voisivat mahdollisuuksien mukaan valita tarpeisiinsa sopivan auton ja tutun kuljettajan.

Asiakkaita pyydettiin arvioimaan kuljetuspalvelujen järjestämisen tapaa asteikolla 1–5 (huono - erinomainen). Vastaajista 80 prosenttia antoi palvelulle arvosanaksi 3 tai enemmän ja keskiarvoksi muodostui 3,7. Vuonna 2018 kuljetuspalvelujen asiakkaat arvioivat palvelujen järjestämisen tapaa keskiarvolla 2,7, minkä jälkeen keskiarvo on noussut jokaisessa kyselyssä. Kuljetuspalvelun asiakaspalautekysely toteutettiin neljättä kertaa.

Vammaispalvelujen kyselyyn vastanneista lähes kolmasosa suosittelisi palvelua erittäin todennäköisesti

Vammaispalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyllä kerättiin palautetta vammaispalvelun sosiaalityöstä ja sosiaaliohjauksesta. Kyselylomake lähetettiin 1822 vammaispalvelujen sosiaalityön ja -ohjauksen asiakkaalle, joista kyselyyn vastasi 26 prosenttia.

Kyselyn tulokset osoittavat, että asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Mielipideväittämien perusteella asiakkaat kokevat saaneensa asiallista palvelua ja asiantuntevaa apua vammaispalveluista. Vastaajista lähes kolmasosa suosittelisi palvelua toiselle henkilölle erittäin todennäköisesti. Yleisin avoin palaute kyselyssä oli kiitos tai tyytyväisyyden ilmaus palveluun.

Mielipideväittämien ja avoimen palautteen perusteella palvelun keskeisimmät kehityskohteet ovat työntekijän tavoittaminen, tiedottaminen ja asiakkaan neuvominen palveluja koskien. Asiakkaat toivovat selkeyttä asiointiin ja palvelujen hakemiseen. Lisäksi avoimesta palautteesta välittyy vahvasti kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen tarve. Osa vastaajista toivoi myös pääsevänsä osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujen kehittämiseen.

Vammaispalvelun asiakaspalautekysely toteutettiin kuljetuspalvelun kyselyn yhteydessä kolmatta kertaa. Aiempina vuosina toteutettuihin kyselyihin verrattuna asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset olivat pysyneet hyvin samansuuntaisina.

Palautetta kysytään jatkossa asioinnin päätteeksi

Kuljetuspalvelujen ja vammaispalvelujen asiakaspalautekyselyt toteutettiin viimeistä kertaa tässä muodossa. Heinäkuun alusta alkaen vammaispalvelujen sosiaalityössä ja -ohjauksessa asiakkailta pyydetään palautetta asioinnin päätteeksi tablet-laitteella. Liikkumisen tuen osalta palautteenkeruumenetelmiä selvitetään syksyn aikana.

Saadun palautteen avulla seurataan NPS-lukua, joka kertoo reaaliaikaisesti, kuinka suuri osa asiakkaista suosittelisi Siun sotea läheisilleen ja tuttavilleen. NPS-luku sijoittuu välille -100 ja 100 ja positiivinen tulos kertoo, että palvelulla on enemmän suosittelijoita kuin arvostelijoita.

Välittämisen teko -tunnustukset nostavat yhteisöllisen välittämisen esiin - nyt etsitään tunnustusten saajia

$
0
0

Välittämisen päivä tuo valoa marraskuun harmauteen muistuttaen huolehtimaan niin tutuista kuin tuntemattomistakin ihmisistä lähellä. VALLIn lanseeraama teemapäivä korostaa erityisesti pieniä tekoja, joiden avulla kaikenikäiset voivat osoittaa välittämistä toisistaan ja etenkin ikäihmisistä arjessa. Erilaisia arjen pieniä tekoja voivat olla vaikka kuulumisten kysyminen, tavaran lainaaminen tai oven auki pitäminen.  

Myös erilaiset tapahtumat ja tempaukset kuuluvat olennaisesti Välittämisen päivään. VALLI kannustaakin kaikkia, niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä ja yhdistyksiäkin, osallistumaan omalla tapahtumalla tai tempauksella sekä kutsumaan myös muut välittämään. Voisiko teidän yhteisönne esimerkiksi kutsua eri ikäiset yhteiseen työpajaan tai vaikka askarrella lasten kanssa kortteja läheiseen hoivakotiin?  

Välittämisen päivän vakavampi viesti on muistuttaa huoli-ilmoituksesta. Mikäli kohtaamasi ihminen herättää sinussa pienintäkään huolta, on oma tuntemus syytä ottaa vakavasti ja toimia. Tilanteesta riippuen ratkaisu voi olla joko oman avun tarjoaminen tai vaikka huoli-ilmoituksen tekeminen. 

Uutta tuulta Välittämisen päivään tuovat viime vuonna ensimmäisen kerran jaetut Välittämisen teko -tunnustukset. Rahapalkinto ja erillinen kunniamaininta myönnetään vuosittain henkilölle tai taholle, joka toiminnallaan tuottaa iloa, piristää tai helpottaa iäkkäiden ihmisten arkea. Palkinnon arvo on 1000 euroa, jos palkittava on yhteisö, ja 500 euroa, jos palkinnon saa yksityishenkilö. Rahallinen tuki on tarkoitettu kiitokseksi pyyteettömästä vapaaehtoistyöstä, jota tehdään muiden hyväksi. Viime vuonna palkinto myönnettiin postuumisti Aira Samulinille

Geroclubin hallituksen jäsen, mielenterveyden edistäjänä tunnettu psykologi Pirkko Lahti kannustaa arkisiin välittämisen tekoihin: “Jokainen löytää omat välittämisen tapansa. Oma joka aamuinen tapani on ottaa yhteyttä viiteen ihmiseen.” Lahti toteaa, että omassa lapsuuden pienessä kyläyhteisössä totuttiin huolehtimaan myös naapureiden lapsista, ja samanlaista arkista huolehtimista tarvitsisi nyt myös moni yksinasuva iäkäs. 

Tämän vuoden palkinnon saajaa pääset ehdottamaan VALLIn nettisivujen kautta osoitteessa www.valli.fi/vinkkaa 

Välittämisen päivän päämääränä on lisätä huolenpitoa yhteiskunnassa, jottei kukaan jäisi yhteiskunnassa yksin. Päivä herätteleekin havaitsemaan niitä kaikkia tekoja, joita jokainen voi arjessaan tehdä. Loppujen lopuksi joka päivä on välittämisen päivä. 

Huoli-ilmoitus 
Aikuisen ihmisen hyvinvoinnista, terveydestä tai turvallisuudesta heränneen huolen pohjalta tehtävä ilmoitus. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa ja se velvoittaa kunnan tekemään palvelutarpeen arvioinnin henkilöstä, josta ilmoitus on tehty. Ohjeet huoli-ilmoituksen tekoon löytyy jokaisen kunnan omilta nettisivuilta.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Päivi Tiittula
Etsivän vanhustyön verkostokeskus
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry 
paivi.tiittula@valli.fi
+35850 408 5088

Selma Pihlaja painii EM-pronssiottelussa

$
0
0

Selma Pihlaja kärsi 7-0 tappion keskiviikkoillan semifinaaliottelussa Turkin Beyza Akkusille ja painii näin ollen pronssista torstain mitaliottelutapahtumassa. Vastustaja sarjan 65 kg pronssiottelussa selvisi torstaiaamun keräilyjen kautta ja vastaan Helsingin Paini-Miesten painijalle asettuu Ukrainan Konstantsiia Sarbaieva.

Mitaliottelutapahtuma käynnistyy Suomen aikaa klo 19 ja sarjan 65 kg mitaliottelut painitaan arviolta klo 20:30.

Sarjassa 46 kg oman urakkansa tänään aloittanut Laihian Lujan Josefiina Tuominen voitti avauskierroksella Azerbaidzanin Ilkana Bayramovan selvin 5-0 luvuin. Toisessa ottelussa, jossa ratkaistiin pääsy semifinaaliin voitti Kreikan Marta Gkika suomalaisen tiukan kamppailun jälkeen luvuin 3-2. Suomalaisittain toivotaan kreikkalaisen selviytymistä huomiseen loppuotteluun ja sitä kautta Tuomiselle pääsyä huomisaamun keräilyihin, joiden kautta on mahdollista päästä sarjan pronssiotteluun.

Lisätietoja: Ville Pasanen (+35840-5687235)

***

Selma Pihlaja painii EM-semifinaalissa

Selma Pihlaja eteni kolmella vahvalla otteluvoitolla semifinaaliin U17 EM-kisoissa Novi Sadissa Serbiassa. Vaasasta lähtöisin oleva Helsingin Paini-Miesten Pihlaja voitti sarjan 65 kg tasauskierroksella Puolan Aurelia Godzinskan pistein 9-1. Toisessa ottelussa 1/8-finaalikierroksella Tsekin Jolana Ratajova kaatui ylivoimaisella pistevoitolla 13-2. Semifinaalipaikka irtosi niin ikään ylivoimaisella pistevoitolla 12-2 Romanian Ionela Iordanista.

Selma Pihlajan vastustaja Suomen aikaan klo 18 alkavissa semifinaaleissa on Turkin Beyza Akkus. Suomen joukkueen valmentajina toimivat Petra Olli ja Ville Pasanen ovat olleet tyytyväisiä Pihlajan tähänastisiin otteisiin. ”Selma on paininut tehokkaasti ja omilla vahvuuksillaan. Hyökkäykset ovat olleet oikea-aikaisia ja ne on viety hyvin loppuun saakka. Myös malttia on löytynyt riittävästi. Vastus illalla kovenee, mutta Selmalla on olemassa kaikki eväät voittaa turkkilainen.” Semifinaalin voittaja etenee kultaotteluun ja häviäjä pronssiotteluun. Sarjan mitaliottelut painitaan finaalitilaisuudessa huomenna illalla.

Toinen tänään aloittanut suomalainen, Rita Rantonen kärsi sarjan 49 kg avauskierroksella katkeran 2-4 pistetappion Italian Angela Grapio Casarolalle. Tappion myötä Rantosen, kuten myös alkuviikosta painineiden kr.room edustajien tie mitaliotteluihin katkesi jo alkuvaiheessa.

Lisätietoja: Ville Pasanen (+35840-5687235)

Sotajoen riippusilta Hammastunturin erämaa-alueella taas käyttöön

$
0
0

Metsähallituksen Luontopalvelut on avannut Sotajoen riippusillan Hammastunturin erämaa-alueella takaisin retkeilijöiden ja muiden liikkujien käyttöön tänään. Kiwa Inspecta Oy on tarkastanut sillan kunnon. 

Silta suljettiin kesäkuun alussa, koska sillassa havaittiin puutteita Metsähallituksen omassa tarkastuksessa.  

Luontopalvelut tekee parhaillaan koko maassa kaikkiin kansallispuistoissa ja muissa retkeilykohteissa oleviin riippusiltoihin turvallisuustarkastuksia. 

- Näin varmistamme, että kaikki käytössä olevat riippusillat ovat turvallisia. Jos sillassa ilmenee puutteita, silta suljetaan tarkempien selvitysten ja korjaustöiden ajaksi, rakentamisen erityisasiantuntija Marko Huusko kertoo.  

Luontopalvelujen retkeilykohteissa on yhteensä 33 riippusiltaa koko maassa. Tällä hetkellä suljettuna ovat Lapinsalmen riippusilta Repoveden kansallispuistossa ja Julma-Ölkyn riippusilta Hossan kansallispuistossa.  

 

Fakta: Sotajoen riippusilta ja Hammastunturin erämaa 

Sotajoen riippusilta sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella 12 kilometrin pituisella Pahajoki–Ivalojoki-reitillä. Silta on valmistunut 1970-luvulla ja siihen on tehty kunnostuksia vuonna 2017. Sillan pituus on 28 metriä ja se kulkee noin metrin ja puolentoista metrin korkeudessa vedenpinnan yläpuolella. 

Sotajoen sillalta lähtee reitti Ivalojoen Kultalaan. 

Hammastunturin erämaa-alue sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston ja Lemmenjoen kansallispuiston välisellä tunturi- ja metsäalueella. Hammastunturin alueelle tehdään vuodessa noin 22 000 käyntiä. 

Median yhteydenotot 

rakentamisen erityisasiantuntija Marko Huusko, p. 040 638 6607, sähköposti: etunimi.sukunimi@metsa.fi  

 

Lisätietoja 

Hammastunturi 

Hammastunturin reitit 

 


Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen uudelleenvalmisteltu palvelustrategia ja palveluverkkosuunnitelma ovat lausuttavina kesän ajan

$
0
0

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman luonnokset ovat lausuttavina 23.8.2024 saakka. Lausuntokierros on kaikille avoin, eli sen aikana niin asukkailla, henkilökunnalla kuin Siun soten eri sidosryhmilläkin on mahdollisuus arvioida valmisteilla olevia suunnitelmia omasta näkökulmastaan.

Palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman luonnokset sekä lisätietoa aiheesta löytyvät Siun soten verkkosivuilta: www.siunsote.fi/palvelustrategia. Henkilöt, joiden ei ole mahdollista käyttää verkkosivuja, voivat tilata aineiston postitse itselleen hyvinvointialueen kirjaamosta puh. 013 330 8285.

Lausunnon voi toimittaa viimeistään 23.8.2024 hyvinvointialueen kirjaamoon joko sähköpostina osoitteeseen kirjaamo@siunsote.fi tai kirjepostilla osoitteeseen Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, kirjaamo, Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu. Kirjaamoon toimitetuissa lausunnoissa pyydetään mainitsemaan asianumero 4631/00.01.02.01/2024.

Kaikissa kunnissa olisi jatkossakin joko sote-asema tai sote-keskus

Hyvinvointialueen palvelustrategialuonnosta ja sen tausta-aineistoa on päivitetty ja valmisteltu uudelleen virkatyönä sen jälkeen, kun Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi aluevaltuustoon kesällä 2023 hyväksymän palvelustrategian ja siihen sisältyvät palveluverkkosuunnitelman.

Keskeinen muutos aiempaan suunnitelmaan verrattuna on se, että jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa olisi jatkossakin joko sote-asema tai sote-keskus. Palvelujen saatavuutta täydentäisivät suurimmissa kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelupisteet, jotka voisivat sijaita joko Siun soten tai yhteistyökumppanin tiloissa.

Luonnoksen mukaan sote-keskuksia olisi maakunnassa seitsemän: Ilomantsissa, Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Liperissä, Nurmeksessa ja Outokummussa. Sote-keskukset vastaisivat alueensa sote-asemilla ja palvelupisteissä tuotettavista palveluista ja muodostaisivat näin entistä laajemman, toimintavarmemman ja vetovoimaisemman työyhteisön ammattilaisille. Sote-asemia olisi kuusi: Heinävedellä, Juuassa, Kontiolahdella, Polvijärvellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Sote-palvelupisteet puolestaan toimisivat niin sanottujen pitäjien palvelujen tukikohtina Enossa, Kesälahdella, Kiihtelysvaarassa, Lehmossa, Pyhäselässä, Tuupovaarassa ja Valtimolla. Palveluverkkosuunnitelma on laadittu siten, että 95 %:lle pohjoiskarjalaisista lähin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikka olisi korkeintaan 40 minuutin ajomatkan päässä.

Palvelustrategialuonnos sisältää edelleen myös liikkuvia palveluja, jotka voidaan tuoda asiakkaiden lähelle monipalveluautolla, jalkautuvina palveluina esimerkiksi kouluille tai päiväkoteihin tai pop-up-tyyliin, kuten rokotustapahtumat. Monikanavaiseen palveluverkkoon kuuluvat myös yhä laajenevat digitaaliset palvelut, jotka antavat asiakkaille mahdollisuuden paikasta – osin myös ajasta – riippumattomaan asiointiin sote-palveluissa. Kotiin vietävät palvelut, kuten muun muassa kotihoito ja kotisairaanhoito, kuuluvat myös palveluvalikoimaan ja jatkuvat kuten tähänkin saakka.

Palvelustrategia ohjaa hyvinvointialueen toimintaa pitkälle 2030-luvun lopulle saakka. Se pohjautuu tietoon maakunnan väestörakenteen ja alueen asukkaiden palvelutarpeiden muutoksista seuraavan 15 vuoden aikana. Palvelustrategian lähtökohtana on turvata perustason palvelut, ja varmistaa väestön tarpeisiin vastaavat, parhaat mahdolliset palvelut pohjoiskarjalaisille käytettävissä olevilla taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla.

Päätöksiä tehdään lausuntokierroksen jälkeen

Asiakirjat viimeistellään lausuntokierroksen jälkeen, ja varsinainen esitys palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta lähtee hyvinvointialueen päätöksentekoelimien käsittelyyn syyskuussa.

Hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunta käsitteli luonnosten lähettämistä lausuntokierrokselle kokouksessaan 26.6.2024. Tulevaisuuslautakunta ei ottanut vielä kantaa suunnitelmien sisältöön, vaan arvioi sitä tarkemmin vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Lisätietoja medialle:

strategiajohtaja Ilkka Pirskanen, ilkka.pirskanen@siunsote.fi, puh. 013 330 4500

Ajankohtaisia aiheita, kiinnostavia puheenvuoroja, politiikan kärkinimiä, yhteiskunnan vaikuttajia, eturivin asiantuntijoita ja koko kansan tuntemia tähtiä – tutustu SuomiAreenan pe 28.6. tärppeihin!

$
0
0


Kuva: Juha-Matti Tenhunen.

SuomiAreena-ohjelmaa voi seurata maksutta paikan päällä Porissa tai MTV Katsomosta. Politiikan ajankohtaisohjelmat nähdään myös MTV3-kanavalla.
Koko viikon ohjelman näet täältä.

Nappaa SuomiAreenan perjantain tärpit tästä!

Jaksanko ja riitänkö? Ratkaisuja nuorten työelämäpelkoon
10.00-10.45
Raatihuoneenpuiston lava
Akava

Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden Suomen työntekijöitä, päättäjiä ja rakentajia. Moni nuori pelkää työelämän kuormittavuutta, hektisyyttä ja jopa loppuun palamista. Miten voimme turvata hyvinvoivan ja kestävän työelämän, johon nuoret uskaltavat astua mukaan turvallisin mielin?

Keskustelemassa kansanedustaja Fatim Diarra, psykoterapeutti Emilia Kujala, Suomen Ylioppilaskuntienliitto SYL:in puheenjohtaja Akseli Tiitta ja Allianssin puheenjohtaja Aleksi Sandroos. Keskustelun juontaa toimittaja Kirsi Alm-Siira MTV Uutisista.

Tiedon liikkuvuus – sujuvia palveluita vai valvontayhteiskuntaa?
11.00-11.45
Eetunaukion lava
Kela, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy

Tällä hetkellä tieto ei liiku sujuvasti yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Keskustelussa pureudutaan tästä aiheutuviin ongelmiin esimerkkien kautta ja pohditaan, miten niitä voitaisiin parhaiten taklata. Mitä seuraa siitä, että asiakas itse kuljettaa tietojaan viranomaiselta toiselle? Mitä tiedon liikkuvuus tarkoittaa yksityisyydensuojan näkökulmasta?

Keskustelemassa Kelan pääjohtaja Outi Antila, Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi, Kelan johtava juristi Teija Hautera, tietosuojavaltuutettu Anu Talus ja Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Aleksi Yrttiaho. Keskustelun juontaa toimittaja Nina Rahkola.

Kansalaistaidot kuntoon
11.00-11.45 
Rannan lava
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistot tarjoavat mahdollisuuden kehittää kansalaistaitoja kaikkialla Suomessa. Opetukselle on myös suuri tarve, sillä Suomessa elää paljon aikuisia, joiden perustaidot ovat tutkimusten mukaan heikot. Nyt on tullut aika kannustaa kaikki opiskelemaan kansalaistaitoja, sillä muuttuvassa maailmassa jokaisen meistä on kehitettävä osaamistaan läpi elämän.

Keskustelemassa Turun yliopiston tutkimuspäällikkö Johanna Ollila, johtava asiantuntija Minna Ylikännö Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja tutkimusprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopistosta. Keskustelun juontaa Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Mahtuvatko herkullisuus ja kestävyys samalle lautaselle?
11.00-11.45
Kauppakeskus Puuvillan lava
Turun yliopisto

Tiede synnyttää uusia keksintöjä kauppojen hyllylle, mutta pelot ja tottumukset ohjaavat meitä ruokaostoksilla ja ravintoloissa. Teknologian avulla voimme jo tehdä esimerkiksi hiilidioksidista proteiinia, mutta matka lautaselle on edelleen pitkä. Miksi muutos ahdistaa, pelottaa tai herättää vihaa? Kenen lopulta tulee muuttua, meidän vai ruuan?

Keskustelemassa ravintoloitsija Henri Alén, elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia Turun yliopistosta, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen ja elintarviketieteiden professori Kaisa Linderborg. Keskustelun juontaa toimittaja Nuppu Stenros.

Maaseudun myytinmurtajat
12.00-12.45
Kauppakeskus Puuvillan lava
Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun myytinmurtajat on keskustelu, jossa nostetaan esiin aitoja ajatuksia maaseudusta ja maataloudesta - ja murretaan ne tutkimus- ja kokemustiedolla. Kerromme maaseudun ja maatalouden sekä niiden rahoituksen merkityksestä ja vaikutuksista yhteiskunnalle.

Keskustelemassa artisti Litku Klemetti, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Jari Huovinen, Lieksan kaupunginjohtaja Pirre Seppänen, opiskelija Jaakko Kulmala, koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä Luonnonvarakeskuksesta, apulaisprofessori Olli Lehtonen UEF ja Sunniemen Kartanon yrittäjä Toni-Anton Mattila. Keskustelun juontaa toimittaja Tuomas Peltomäki Helsingin Sanomista.

Nuoret rohkeasti yrittäjiksi – kokemuksia ja kasvutarinoita
12.00-12.45
Kaupungintalon pihan lava
Porin Yrittäjät ry

Yrittäjänä toimiminen tarjoaa valtavan oppimis- ja kasvukokemuksen, jossa haasteita tulee, mutta niiden voittaminen on erittäin palkitsevaa. Paneelissa kuulemme nuoria yrittäjiä, jotka jakavat omat kokemuksensa yrittäjyydestä ja kasvutarinansa.

Keskustelemassa yrittäjät Ida Aaltonen Deva Lingeriesta, Emmi Lehtomaa Fament Oy:sta, Mikael Ropo Ropo Garden Oy:sta ja toimitusjohtaja Ville Santaharju Kelloseppä Ville Santaharju Oy:sta. Keskustelun juontaa Minttu Porri Porin Yrittäjät ry:sta.

Pitäisikö kotimainen lihatuotanto kieltää?
13.00-13.45
Kauppakeskus Puuvillan lava
Viral Vegans

Suomalaiset lihatilat kärsivät kannattavuusongelmista samalla kun ilmastokriisi, luontokato ja kiihtyvä keskustelu eläinten oikeuksista lisäävät painetta ruokajärjestelmän uudistamiseksi. Ovatko lihantuotantoon liittyvät haasteet kuitenkin ratkaistavissa, vai jääkö alan kieltäminen ja kasvinviljelyyn siirtyminen ainoaksi mahdollisuudeksemme tuottaa ruokaa kestävästi?

Keskustelemassa Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela, maatalousyrittäjä Eeva Korimäki, Eläinten turvakoti Saparomäen eläintenhoitaja ja kirjailija Eveliina Lundqvist ja tietokirjailija Pavel Tahkovuori. Keskustelun juontaa yritys- ja yhteistyövastaava Riina Mattila Viral Vegansilta.

Katse lapsiin ja nuoriin! Ruutuajan kasvattien aivoterveys
13.00-13.45
MTV-lava
Lastenklinikoiden Kummit ry ja MTV Oy

Yhteiskunnassamme kasvaa parhaillaan uusi sukupolvi, joka käyttää teknologiaa taitavammin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla lasten ja nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt. Tutkimuksissa on noussut huoli sosiaalisen median sekä runsaan ruutukäytön vaikutuksista lasten ja nuorten aivoterveyteen. Mitä lisääntyvälle pahoinvoinnille pitäisi tehdä? Miten voimme tukea lapsia ja nuoria mediankäytössä? Voiko ruutuaika olla vastuullista?

Keskustelemassa HUS lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari, nuorisolääkäri Silja Kosola, tubettaja Tero Heikkilä aka Siniverkkarimies ja MTV Uutisten toimituspäällikkö Mona Haapsaari. Keskustelun juontaa toimittaja Maria Nykänen MTV Uutisista.

Mediakohu! Onko vastuullisuus uhka vai mahdollisuus?
13.00-13.45
Kaupungintalon pihan lava
Sus+Com Agency

Iso osa mediakohuista leimahtaa nykyään sosiaalisen vastuullisuuden laiminlyönneistä. Tai siitä, että organisaatiot eivät osaa kertoa vastuullisuusteoistaan oikein. Kannattaako vastuullisuudesta viestiä enää ollenkaan, jos mediakohu vaanii aina nurkan takana?

Keskustelemassa Sus+Com Agencyn toimitusjohtaja Mari Haavisto, Finnairin vastuullisuusjohtaja Eveliina Huurre ja Finlaysonin liiketoimintajohtaja Jukka Kurttila. Keskustelun juontaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.

Tekoälyvallankumous – miten tekoäly mullistaa rekrytointia?
13.00-13.45
Rannan lava
TalentAdore

Tekoäly on tämän hetken kuuma peruna, mutta mitä se tarkoittaa rekrytoinnille? Kokoamme HR-alan mielipidevaikuttajat yhteen keskustelemaan tekoälystä rekrytoinnissa. Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus? Miten se vaikuttaa monimuotoisuuteen? Voiko tekoäly jopa lisätä inhimillisyyttä rekrytointiin? Entä voiko tekoäly auttaa parantamaan työllisyyttä Suomessa?

Keskustelemassa Suomalaisen Työn Liiton Katri Viippola, HR- ja rekrytointivaikuttaja Saana Rossi, teknologiajohtaja Tapio Pitkäranta TalentAdorelta, johtaja Joonas Pihlajamaa Schibstedilta, psykologi Päivi Montgomery MPS-Yhtiöstä ja Chief Data & AI Office Hugo Gävert Dain Studiosilta. Keskustelun juontaa TalentAdoren toimitusjohtaja Saku Valkama

Milleniaalimentorit – vastuullista muutosta työelämään
14.00-14.45
Rannan lava
Porin Nuorkauppakamari ry

Tule mukaan seuraamaan paneelikeskusteluamme, jossa eri sukupolvet kohtaavat. Keskustelu alkaa sykähdyttävällä livementoroinnilla, jossa milleniaalimentorimme ja johtaja-aktorimme keskustelevat avoimesti ja rohkeasti sukupolvien välisestä yhteistyöstä, mentoroinnin vaikutuksista ja tulevaisuuden visioista. Tämän jälkeen paneeli sukeltaa syvemmälle työelämän murrokseen, keskustellen muun muassa siitä, miten digitalisaatio, monimuotoisuus ja kestävä kehitys muovaavat työelämän pelikenttää.

Keskustelemassa yrittäjä Artturi Kuja-Kanto, Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomi, yrittäjä Leena Roskala ja Supply Planning Director Ida Westervik Metsä Fibrestä. Keskustelun juontaa Essi Kemppainen Porin Nuorkauppakamarista.

Seis ikäsyrjinnälle – yli viisikymppisetkin kuuluvat työelämään!
14.00-14.45
Raatihuoneenpuiston lava
FreeHam Consulting Oy

Suomen kansantalous ja huoltosuhde eivät kestä sitä, että kokeneet ja motivoituneet konkarit jätetään rannalle rekrytointitilanteissa. Työelämässä tarvitaan tänä päivänä kaikenikäisiä osaajia, myös yli 50-vuotiaita. He ovat valtava työvoimaresurssi, eivät yhteiskunnan hukkakauraa. Suomessa on tällä hetkellä reilut 100 000 yli 50-vuotiasta vailla työtä.

Keskustelemassa SOK:n henkilöstöjohtaja Hanne Lehtovuori, kokemusasiantuntija Jari Lindström ja 55 Rise and Shine -liikkeen alullepanija Reetta Rajala. Keskustelun juontaa toimittaja Ira Hammerman.

 

Lisätiedot:  
SuomiAreena, MTV Oy:  
Johanna Tonttila, vastaava tuottaja, 041 510 6955, johanna.tonttila@mtv.fi   

 
www.suomiareena.fi 
#SuomiAreena  

PunaMusta Coloro luopuu Tallinnan toiminnoista

$
0
0

PunaMusta Media Oyj:n tytäryhtiö PunaMusta Coloro Oy on myynyt Pixmill Estonia Oü:n koko osakekannan. Osakkeiden omistus siirtyy Pixmill Estonian toimivalle johdolle 30.6.2024 alkaen. Osakekaupan yhteydessä PunaMusta Coloro ja Pixmill Estonia solmivat yhteistyösopimuksen, jonka mukaan sopimusvalmistus jatkuu entisen kaltaisena myös tulevaisuudessa.

Osakekauppa on osa PunaMusta Media -konsernin strategiaa, jossa konserni keskittyy tuottamaan vaikuttavia ratkaisuja markkinoinnin ja myynnin tarpeisiin. Kaupan myötä konsernin näkyvyysliiketoiminnan tuotanto keskittyy Suomeen, mikä mahdollistaa tehokkaamman kokonaisvaltaisen palvelutarjonnan asiakkaiden näkyvyyden parantamiseksi. Kaupalla ei ole vaikutusta asiakkaiden saamiin ratkaisuihin, sillä kaikki näkyvyysratkaisut on ollut koko ajan mahdollista saada täysin kotimaisena. Palvelut säilyvät jatkossakin yhtä laajoina, kun ennen kauppaa.

– Tehdyllä ratkaisulla pystymme paremmin kehittämään PunaMusta Coloron asiakaskokemusta. Jatkossa PunaMusta Coloro ja Pixmill Estonia jatkavat syvää yhteistyötä keskittyen molemmat omiin osaamisalueisiinsa. Pixmill on ollut tekstiilituotannon pioneeri ja pääse nyt syventämään erikoisosaamistaan. Asiakkaalle tämä näkyy parantuneena laatuna ja nopeampina toimitusaikoina, kertoo PunaMusta Median näkyvyysliiketoiminnan johtaja Sampsa Lilja.

Osakekaupalla ei ole olennaista vaikutusta PunaMusta Media -konsernin lukuihin eikä se muuta vuoden 2024 aiempaa tulosohjeistusta, jonka mukaan konsernin vuoden 2024 jatkuvien toimintojen liikevaihdon odotetaan paranevan ja liiketuloksen ilman medialiiketoiminnan myyntivoittoa arvioidaan paranevan vuoden 2023 tasosta. Pixmill Estonian myynnin myötä konsernin henkilöstömäärä pienenee 25 työntekijällä.

 

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Arttu Sallinen p. 050 412 3658
PunaMusta Media Oyj
Kosti Aaltosen tie 9, 80140 Joensuu

Puhelin 010 230 8000

Kaupungin uudessa matkailun infopisteessä voi tutustua Geoparkin tarinaan ja kohteisiin

$
0
0

-Tällä sijainnilla infopiste toimii kaupungin ja Geoparkin Satakunnan puolen, lännestä alueelle saapuvien matkailijoiden ja muiden tiellä kulkevien pääopastuspisteenä ja porttina alueelle ja Kankaanpäähän. Paikka on liikenteellisesti yksi kaupunkimme vilkkaimmista, toteaa kaupungin elinkeinojohtaja Marko Rajamäki.

Kaupungin matkailumarkkinoinnin keskeisiä kanavia ovat Visit Kankaanpää -verkkosivut, sosiaalisen median kanavat ja kaupunkisovellus. Digitaalisten kanavien ohella näkyvyyttä tarvitaan myös fyysisessä kaupunkiympäristössä ja kaupungin sisääntuloväylillä. Kaupungin pääsisääntuloväylät saivatkin uudet tervetulokyltit alkuvuoden aikana.

-Infopisteen avulla tavoitamme paremmin juuri niitä vierailijoita ja ohikulkijoita, jotka eivät seuraa muita kanaviamme. Infossa on näyttelyn lisäksi tarjolla perinteistä esitemateriaalia ja mukaan voi napata myös juuri ilmestyneen kaupungin Kesälehden, vinkkaa kaupungin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Leena Kuusimäki.

Näyttelykonsepti toteutettiin Löydä LH Geopark -hankkeen myötä, jonka tavoitteena oli lisätä alueen näkyvyyttä ja saavutettavuutta. Hankkeen avulla uudistettiin myös Kankaanpään alueella olevia Geoparkin opastetauluja. EU:n maaseuturahaston osarahoittaman hankkeen hallinnoijana toimi Metsähallitus ja osatoteuttajana Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark ry.

Uuden infopisteen lisäksi kaupungin ja Geoparkin esittelymateriaalia on edelleen saatavilla myös pääkirjastosta, kahvila Postellista, Kankaanpään Galleriasta, Kunnonlähde Kankaanpäästä sekä Geoparkin materiaalia myös Honkahovista.

 

Lisätiedot:

Elinkeinojohtaja Marko Rajamäki, Kankaanpään kaupunki, p. 040 717 7578, marko.rajamaki@kankaanpaa.fi

Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Leena Kuusimäki, Kankaanpään kaupunki,
p. 050 577 5200, leena.kuusimaki@kankaanpaa.fi

 

Ilmastonmuutos haastaa metsäosaamista

$
0
0

Metsäala reagoi ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutos on täällä ja vaikuttaa metsiimme jo nyt. Tänään tehtävät ratkaisut metsissä vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, sillä metsän noin 80 vuotta kestävän kiertoajan kuluttua ilmasto on jo tyystin erilainen. Terveet ja elinvoimaiset metsät pystyvät parhaiten sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin, kuten hyönteis- ja tuulituhoihin.

Aiemmin kuusta on istutettu sille sopimattomille kasvupaikoille, kuten liian karuille tai kuivumisherkille maapohjille. Nyt suunta on kuitenkin kääntymässä. Lisäksi yhden puulajin havupuumetsiköistä ollaan siirtymässä monilajisiin sekametsiin.

- Oikea puulaji oikealle kasvupaikalle. Biologiaa vastaan ei kannata taistella, totesi johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Monimuotoisuuden turvaaminen on olennainen osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Monipuoliset ja luonnoltaan monimuotoiset metsät ovat ekologinen perusta, jolle kaikki metsien hoito ja käyttö rakentuu. Erityisen arvokkaita monimuotoisuuden näkökulmasta ovat metsiin jätettävät lahot lehtipuut.

Metsäalan tulevaisuus näyttää valoisalta

Metsäteollisuus on investoinut vahvasti Suomeen. Tämä tarkoittaa työtä ja työpaikkoja myös tulevaisuudessa.

- Metsät ja metsäelinkeinot pitävät maakunnat elinvoimaisina, painotti projektipäällikkö Ilkka Köntti Metsä Groupilta.

Metsäala uudistuu ja ilmastonmuutos haastaa myös osaamista. Lisää työvoimaa tarvitaan erityisesti käytännön töihin metsissä. Myös luonnonhoidon edistäminen tarjoaa uusia työmahdollisuuksia.

Metsänomistajilla ratkaisun avaimet

Metsänomistajat ovat avainasemassa siinä, mitä metsissä tapahtuu. Jokainen metsäomistaja tarvitsee perustiedot omasta metsäomaisuudestaan. Tässä auttaa esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu.

- Metsänsä tunteva metsänomistaja osaa myös asettaa tavoitteet oman metsänsä hoidolle ja käytölle, sanoo johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäammattilaisilla on keskeinen rooli metsänomistajien päätöksenteon tukemisessa.

Juontaja ja paneelikeskustelijat SuomiAreenan lavalla.
Suomen metsäkeskuksen Metsät muuttuvassa ilmastossa -paneelissa juontajana Helena Herttuainen Suomen metsäkeskuksesta ja panelisteina Kalle Vanhatalo Tapio Oy:stä, Maija Perävainio Westas Groupilta, Saija Kuusela Suomen ympäristökeskuksesta, Riikka Leskinen Valoniasta ja Markku Remes Metsäkeskuksesta.

 

Lisätietoja:

Minna Rautalin                                             
elinkeinopäällikkö
Suomen metsäkeskus                                   
p. 050 469 9090                                           
minna.rautalin@metsakeskus.fi      

Viewing all 113641 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>