Mitä tarkoittaa vastuullinen kuukautispuhe? Miten kuukautisia, gynekologiaa ja gynekologisia sairauksia ja oireita tulisi käsitellä mediassa? Näihin kysymyksiin vastataan journalisteille suunnatussa webinaarissa, joka järjestetään Zoom-alustalla torstaina 11.4. kello 16-17. Webinaarin järjestää gynekologinen potilasjärjestö Korento ry.

Tiedon välittäminen kuukautisista, oireista sekä gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä on tärkeä osa Korennon toimintaa. Näin voimme varmistaa, että jokainen tietäisi millaiset kuukautisoireet ja gynekologiset oireet ovat tyypillisiä ja milloin olisi hyvä hakea oireisiin apua. Tiedon levittäminen on tärkeä osa myös kuukautisiin ja gynekologiaan liittyvän häpeän poistamista. Myös medialla on tärkeä rooli tiedon levittäjänä. Miten aiheita käsitellään mediassa vaikuttaa myös osaltaan joko häpeää vahvistaen tai sitä hälventäen.

Lähetämme kaikille ilmoittautuneille jo ennen tapahtumaa ennakkomateriaalia aiheesta. Toivomme ilmoittautumisia 9.4. mennessä tämän linkin kautta.

Lisätietoa:

Järjestökoordinaattori Anna Halminen,
050 400 8089, anna.halminen@korento.fi

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa nähdään huhtikuun alusta lähtien Jeremy Shawn kansainvälistä menestystä kerännyt teoskokonaisuus Jaksoton järjestelmä. Jaksoton järjestelmä on monikanavainen audiovisuaalinen installaatio. Se rakentuu seitsemästä itsenäisestä, mutta samanaikaisesti toistettavasta videosta, sekä valo- ja äänielementeistä.  

Mediatilaisuudessa paikalla ovat taiteilija Jeremy Shaw, Malvan näyttelyamanuenssi Elina Suutari, näyttelypäällikkö Päivi Roivainen ja museonjohtaja Tuulia Tuomi. Mediatilaisuus järjestetään Jeremy Shawn näyttelyssä Malvan kolmannessa kerroksessa. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista.

Huomioittehan, että taiteilijan toiveena on, ettei teoksen loppuhuipennusta paljasteta yleisölle kuvan tai videon muodossa. 

Kuvataiteilija Jeremy Shaw (1977, Kanada) asuu ja työskentelee Berliinissä, Saksassa. Yhdistelemällä eri taidemuotoja, kuten käsitteellistä taidetta, Cinéma véritéä sekä musiikkivideoiden estetiikkaa, hän luo teoksissaan tunnelman, joka haastaa katsojaa yllättävällä tavalla. Shawn teoksia nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa. 

Jeremy Shawn teoksia on nähty lukuisissa yksityisnäyttelyissä ympäri maailmaa, kuten Centre Pompidoussa Pariisissa, MoMA PS1:ssä New Yorkissa ja MOCA-museossa Torontossa. Shawn töitä on useiden museoiden kokoelmissa, kuten Museum of Modern Art, Centre Pompidou, Tate Modern ja Kanadan kansallisgalleria. 

Jeremy Shaw Jaksoton järjestelmä -näyttely on esillä Malvan kolmannessa kerroksessa 5.4.2024 ‐ 29.9.2024. 

Yhteyshenkilöt  

Elina Suutari, näyttelyamanuenssi 
elina.suutari@lahti.fi 
Puh. 044 482 0899 

Katri Torila, suunnittelija 
Katri.torila@lahti.fi 
Puh. 044 790 9355  

Mediatilaisuuden jälkeen on mahdollista haastatella ja kuvata Jeremy Shawta. Kuva- ja haastattelupyynnöt suunnittelija Katri Torila, puh. 044 790 9355, katri.torila@lahti.fi 

-----

Lyhyen radan mastersmestaruusuinnit kisattiin 22.–24. maaliskuuta Salossa. Salon Uimarit on isännöinyt masterskisoja aiemminkin vuosina 2018 ja 2012. Lähtökohdat tämän kevään kisoille oli hyvät, sillä järjestelyt ovat olleet Salossa ensiluokkaisia. Aiemmat Salon kisat muistettiin myös kovista kansainvälisistä ennätyksistä Lauri Malkin ja Raakel Luodon toimesta. Molemmat olivat mukana tänäkin vuonna.

Kisoihin saapui ennätysmäärä uimareita. Yhteensä 511 kilpailijaa 64 seurasta oli ilmoittautunut mukaan. Pitkät vapaauinnit kisattiin perjantai-iltana tuttuun tapaan kaksi uimaria kerrallaan samalla radalla ja siinä onnistuttiin hienosti.

Speedo masters Finlandin miehistö on maailman nopein

Kisaviikonlopun tähtihetkiä olivat miesten viestit, joissa Speedo Masters Finlandin joukkue ravisutti kansainvälisiä ennätyslistoja. Petri Heikkilä, Juri Logvin, Tommy Rundgren ja Janne Virtanen ovat siirtyneet tänä vuonna uuteen ikäsarjaan. Joukkueen yhteenlaskettu ikä on 242 vuotta, joten sarjassa 240–279 vuotta on nyt oiva tilaisuus lyödä ennätyksiä.

Speedo Masters Finland kellotti Salossa kolmessa eri viestissä yhden maailmanennätyksen ja kaksi Euroopan ennätystä. Maailmanennätys tuli sunnuntain 4x100 metrin vapaauintiviestissä 2,4 sekunnin erolla 12 vuotta vanhaan yhdysvaltalaisen joukkueen ME-aikaan nähden. Uusi ME-aika on 3.54,57. Vanha ME-aika oli 3.56,97. Puolta lyhyemmässä vapaauintiviestissä suomalaiset pääsivät samalle sekuntiluvulle jenkkijoukkueen ME-ajan kanssa, mutta uupumaan jäi 0,75 sekuntia. Euroopan ennätys tästä toki kirjattiin murskaluvuin, kuten 4x50 metrin sekauintiviestissäkin. Mastersyhteisö oli Salossa upeasti Speedon ennätysuintien tukena ja hallissa riitti niin kannustusta kuin onnittelujakin.

Salon allas siivitti ennätysvauhtiin

Kansallisia uusia mastersennätyksiä Salossa kirjattiin ainakin 55 kappaletta, joista 13 tuli viesteissä. Näistä osa oli myös Pohjoismaiden ennätyksiä. Ennätysuimareissa oli paljon tuttuja tekijöitä mutta myös uusia nimiä löytyi. Esimerkiksi Oulun Uinnista Juha ja Sami Juopperi sekä Arttu Erkinaro olivat uusia tulokkaita ennätysluetteloon. Espoon Kilpauinnin vapaauintispesialisti Petri Ratala puolestaan avasi lyhyen radan ennätystilinsä Salossa.

Kokeneimmista ennätysuimareista esimerkiksi Annika Aspholm (ÅSF), Päivi Lairola (Åtus), Sirpa Visakoski (Åtus), Tero Kinnunen (JSU) ja Hannu Kuokkanen (VUS-VSS) olivat Salossa kovassa kunnossa tehtaillen useampiakin henkilökohtaisia ennätyksiä.

Seurapisteissä voittoon ylsi Espoon Kilpauinti, joka saapui Saloon peräti 46 uimarin joukkueella. EKU menestyi laajasti niin viesteissä kuin henkilökohtaisissa lajeissa keräten 1086 pistettä. Yksistään Kaisla Kollanus keräsi seuralle neljä henkilökohtaista voittoa. Toiseksi seurapisteissä sijoittui Uinti Turku 27 uimarin joukkueellaan (829 pistettä) ja kolmanneksi S.C.Pingviinit 25 uimarilla (600 pistettä).

Kaikki tulokset löydät tästä linkistä.

Syksyn pitkän radan Mastersmestaruusuinnit kilpaillaan 25.–27.10.2024. Lisätietoa masters-uinnista löydät täältä.

Käynnissä olevan itäisen Suomen ohjelman valmistelun tavoitteena on vahvistaa kuuden itäisen Suomen maakunnan, myös Pohjois-Karjalan, elinvoimaa ja tukea koko Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on erittäin huolissaan puheiden ja tekojen välisestä ristiriidasta. Siitä kertovat viime viikkojen uutiset.

Verohallinnon palveluja karsitaan Joensuussa ja osa toiminnoista siirretään Kuopioon 1.4. alkaen. Erityisesti ulkomaalaisen työvoiman arki vaikeutuu, kun veronumero on haettava huonojen yhteyksien päästä Kuopiosta.

Business Finland luopuu alueellisesta toiminnasta, ja Itä-Suomessa henkilöstö keskitetään Kuopioon. Tämä heikentää pohjoiskarjalaisten yritysten kehittämistä ja kansainvälistymistä.

Valtion aluehallintouudistuksen valmistelun loppuvaiheessa paljastui yllättäen, että tulevan elinvoimakeskuksen päätoimipaikaksi tulee Kuopio, vaikka päätoimipaikkoja ei alun perin pitänyt nimetä. Joensuulle jäisi tässä uudistuksessa sivutoimipisteen rooli, mikä väistämättä vaikuttaa mm. seudun vetovoimaan koulutetun väen silmissä.

Hallintotoiminnan perimmäinen tarkoitus on hyvinvoinnin tuottaminen ja sen oikeudenmukainen jakaminen. Valtion on oltava läsnä maakunnissa ja tässä maailmanajassa valtio ei voi olla se toimija, joka pakenee ensimmäisenä rajamaakunta Pohjois-Karjalasta. Myös tutkimukset osoittavat, että valtion työpaikkojen keskittäminen lisää alueiden epätasa-arvoa.

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAHALLITUS

Lisätiedot: Hanna Räsänen, maakuntahallituksen puheenjohtaja, hanna.rasanen@eduskunta.fi, p. 0400 673 114

Kuva: Joensuun virastotalon pääsisäänkäynnin installaatio, kuvanveistäjä, kuvataiteilija Jarno Vesalan "Ei tavoitettavissa". Kuvaaja: Sami Tolvanen

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten tilinpäätös ja henkilöstötilinpäätös

Aluehallitus käsitteli Soiten vuoden 2023 tilinpäätöksen. Valtion rahoitus 301,4 M€ muodosti valtaosan Soiten tuotoista. Ulkoisten tuottojen määrä oli 85,5 M€. Ulkoisten kulujen yhteissumma oli 396,6 M€. Tuottojen, kulujen, rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeinen vuosikate oli alijäämäinen noin -10,7 M€. Huomioiden poistot 9,8 M€, tilikauden 2023 tulokseksi muodostui alijäämä -20,5 M€.

Aluehallitus päätti saattaa tilinpäätöksen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Tämän jälkeen tilinpäätös etenee aluevaltuuston käsittelyyn.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten henkilöstötilinpäätöksessä kuvataan keskeiset henkilöstöä koskevat suureet vuodelta 2023. Henkilöstöä koskevaa tietoa tarkastellaan muun muassa henkilöstön määrän, rakenteen ja poissaolojen näkökulmista. Lisäksi henkilöstötilinpäätös sisältää tietoa työterveyshuollosta ja sen kustannuksista sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn tuen, osaamisen kehittämisen sekä rekrytoinnin painopisteistä vuoden 2023 osalta. Myös työhyvinvointikyselyn vastauksia avataan osana henkilöstötilinpäätöstä. Linkki: Henkilöstötilinpäätös 2023

Aluehallitus hyväksyi henkilöstötilinpäätöksen 2023 ja esitti, että aluevaltuusto merkitsee sen tiedoksi.

Kannuksen ja Tunkkarin vuodeosastojen muutossuunnitelma

Soite 2030 -ohjelmaan sisältyvän palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on luoda palvelurakenne, jossa painopistettä siirretään raskaammasta kevyempään päähän ja matalan kynnyksen palveluihin. Palvelurakenteen muutos on välttämätön huomioidessamme väestörakenteen muutokset, kuten väestön ikääntyminen sekä henkilöstön riittävyyden turvaaminen.

Yhtenä palvelurakenteen keventämiseen liittyvänä kokonaisuutena on selvittää yleislääketieteen osastopaikkojen määrää ja sijaintia tulevaisuudessa. Jatkosuunnitelmissa on huomioitava valtakunnallisen sairaalaverkkoselvityksen etenemisen myötä lainsäädännön mukanaan tuomat vaikutukset alueen erikoissairaanhoidon toimintaan sekä perusterveydenhuollon sairaalaverkkoon.

Yleislääketieteen osastopaikkoja on Soitessa tällä hetkellä yhteensä 82, joista 46 on Kokkolassa ja Tunkkarilla ja Kannuksessa on molemmissa 18 paikkaa. Kannuksen ja Tunkkarin osastoilla ei ole läsnälääkäripäivystystä viikonloppuisin, iltaisin eikä öisin. Osastoilla tehdään diagnostisia tutkimuksia vain virka-aikana. Tämän vuoksi osastojen profiilit poikkeavat jo nyt lääkärityövoiman saatavuuden ja diagnostiikan osalta Kokkolan osastoista. Tunkkarilla ja Kannuksessa hoidon painopiste on ollut jo pidempään kuntoutumisessa ja 15-20 % kaikista yleislääketieteen hoitopäivistä muodostuu odottamisesta jatkohoitoon.

Soiten viranhaltijoiden laatima ehdotus on muuttaa Kannuksen ja Tunkkarin osastot sosiaalihuoltolain mukaisiksi lyhytaikaista hoitoa tuottavaksi arviointi- ja kuntoutusyksiköksi, jollaisiksi ne profiililtaan ovat väistämättä myös muuttumassa läsnälääkärin päivittäisen puuttumisen sekä laboratorioanalytiikan loppumisen myötä. Jatkossa Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastojen toiminta olisi painotettu erityisesti toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantumisen tukemiseen kuntoutuksella. Tärkeänä osana fyysisen kuntoutumisen lisäksi olisi erilainen osallistava ja vi-rikkeellinen toiminta.

Yksiköiden henkilöstömitoitus tulisi muutoksen jälkeen olemaan 0,69, joka tarkoittaisi 11 -12 vakanssin vähennystä / yksikkö riippuen siitä, miten esihenkilötyö järjestetään. Säästöä toiminnan muutos toisi myös vähenevien laboratorio- ja lääkärikustannusten osalta. Henkilöstörakenteessa tulisi hoiva- ja hoitotyön lisäksi huomioida paremmin kuntouttava ja osallistava toiminta.

Aluehallitus merkitsi Kannuksen ja Tunkkarin vuodeosastojen muutossuunnitelman tiedoksi ja evästi viranhaltijoita jatkovalmistelussa.

Tilapäisen valiokunnan asettaminen

Keskustan valtuustoryhmä jätti aluevaltuuston kokouksessa 18.3.2024 aloitteen tilapäisen valiokunnan asettamisesta aluehallituksen puheenjohtajiston luottamuksen selvittämiseksi. Aloitteessa esitetään, että aluevaltuusto asettaa tilapäisen valiokunnan selvittämään:

• nauttiiko aluehallituksen puheenjohtajisto valtuuston luottamusta
• mikä on mahdollisen luottamuksen menettämisen peruste ja
• mitä seuraamuksia mahdollinen luottamuksen menettäminen aiheuttaa.

Hyvinvointialueesta annetun lain 39 §:n 2 momentin mukaan aluevaltuusto voi erottaa puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä valitsemiensa toimielinten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken toimikauden, jos joku heistä ei nauti aluevaltuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan.

Tilapäinen valiokunta on erityinen valmisteluelin luottamushenkilöiden erottamista koskevassa asiassa. Kun luottamushenkilöiden erottaminen on tullut vireille, valiokunnan asettaminen tulee saattaa aluevaltuuston päätettäväksi. Aluevaltuusto päättää viime kädessä äänestämällä siitä, johtaako valtuutettujen aloite erityisen valmisteluelimen eli tilapäisen valiokunnan asettamiseen (HE 241/2020 vp, s. 554).

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle:

1. että se päättää, asetetaanko hyvinvointialueesta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettu tilapäinen valiokunta valmistelemaan aluehallituksen puheenjohtajiston erottamista koskevaa asiaa;
2. että mikäli se päättää asettaa tilapäisen valiokunnan, niin lisäksi aluevaltuusto päättää:
   1. valita tilapäiseen valiokuntaan 7 (seitsemän) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen;
   2. nimetä varsinaisista jäsenistä valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan;
   3. että valiokunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin hyvinvointialueen hallintosäännön määräyksiä ja että asiat käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja että valiokunta voi ottaa itselleen sihteerin.

Muut kokousasiat

Aluehallitus käsitteli myös muun muassa seuraavia asioita:

• Selvitykset ryhmäavustuksista vuodelta 2023
• Ryhmäavustushakemukset vuodelle 2024
• Talouden ja toiminnan katsaus 1-2/2024
• Avaava tase 1.1.2023
• Lapsiperheiden avopalveluiden hankinta

Kokousajat ja pöytäkirjat Soiten verkkosivuilla

Aluehallitus kokoontuu seuraavan kerran 8.4.2024.

Kokousajat, esityslistat ja tarkastetut pöytäkirjat löydät Soiten verkkosivuston kokoushallinnan sivulta.

Lisätietoja antaa:

1. hyvinvointialuejohtaja, johtajaylilääkäri Katja Virta, puh. 040 804 3888, katja.virta@soite.fi

Sulan yritysalueella juhlittiin perjantaina 22.3. Axla Logisticsin uuden automaattivaraston harjannostajaisia. Ensi kesän aikana valmistuva noin 6 000 m² kokoinen logistiikkakiinteistö rakentuu parhaillaan Tuusulankaaren varrelle Etelä-Tuusulaan. Harjakaistilaisuuteen osallistui perinteiden mukaan kiinteistön rakentajia sekä rakennuttajan, tulevan vuokralaisen ja kunnan edustajia.

- Axlan tulo Tuusulaan on upea lisä kehittyvään yrityskenttäämme. On mahtavaa saada kuntaan jälleen yksi yritys, joka toiminnassaan jakaa Tuusulan kunnan vastuullisuutta painottavat arvot, toteaa pormestari Kalle Ikkelä.

- Olemme ylpeitä hienosti sujuvasta yhteistyöstä kunnan ja muiden hankkeessa mukana olevien toimijoiden kanssa, sanoo hankkeeseen osallistuneen kiinteistöasiantuntijayhtiö Mrec Group Oy:n toimitusjohtaja Ville Mannila.

Sulan alue sijaitsee strategisesti lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää ja pääväyliä. Uusi logistiikkakiinteistö on rakennusteknisesti lajinsa kärkitasoa; se rakennetaan A-energialuokkaan, ja tavoitteena on saavuttaa BREEAM Excellent -sertifiointi. Hanke tukee automatisoiduilla palveluillaan suomalaisten verkkokauppojen pyrkimyksiä kasvattaa ja tehostaa liiketoimintaansa vastuullisesti.

-Uusi kiinteistömme täyttää vastuullisuustavoitteet monipuolisesti ja tukee myös asiakkaidemme vastuullisuutta, kertoo Axla Logisticsin liiketoimintajohtaja Jari Hyle.

Axla-brändin taustalla oleva Åland Post on tehnyt Mrec Investment Management Oy:n ja Slättö Förvaltning AB:n hallinnoiman logistiikkayhtiö Evolvin kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen kiinteistön käytöstä. Sulan hanke on Åland Postille merkittävä laajentuminen verkkokauppaliiketoiminnassa. Samalla se on osoitus Tuusulan kehittymisestä yhä houkuttelevammaksi sijaintipaikaksi yrityksille.

- Olemme iloisia päästessämme pian hyödyntämään tätä kiinteistöä, täydentää Åland Postin toimitusjohtaja Johan Sundblom.

Lisätiedot Sulan yritysalueen kehittämisestä:
pormestari Kalle Ikkelä, kalle.ikkela@tuusula.fi, 040 314 3001
elinvoimajohtaja Kristiina Salo, kristiina.salo@tuusula.fi, 040 314 3019

Christian Rönnbackan romaaneihin perustuva Hautalehto-sarja lunastaa katsojien odotukset myös toisella kaudella. Hautalehto: Rakennus 31 koukutti katsojat heti ensimmäisestä jaksosta, ja julkaisukuukauden aikana sitä katsottiinkin MTV Katsomossa ennätysmääriä. Hautalehto: Rakennus 31 nappasi nimiinsä julkaisukuukauden aikana tapahtuneen katselun ennätyksen MTV:n maksullisissa suoratoistopalveluissa.

Hautalehto: Rakennus 31 kipusi julkaisunsa jälkeen selvään kärkeen myös Finnpanelin kotimaisten suoratoistopalveluiden tämän hetken katsotuimpien ohjelmien listalla. Sarja pitää edelleen jaettua kärkisijaa Salatut elämät -sarjan rinnalla.

"Hautalehdon suosio kotimaassa ja maailmalla on alkuvuoden positiivisin uutinen! Suomalainen draama kukoistaa Hautalehdon myötä, kun ohjaaja Kotwica yhdistää Porvoon upeat maisemat ja Suomen vuodenajat tarinankerronnan voimaksi. Rikoskomisario Hautalehdon tarinat viehättävät katsojia ympäri maailman, mukaan lukien USA, Australia, Ruotsi ja Espanja, missä El Detective Hautalehto ratkoo tapauksia. Suomen luonto ja vuodenajat ovat varmasti olleet avainasemassa tässä kansainvälisessä menestyksessä", iloitsee Commissions & Content Development Manager Janne Vakio.

”Sarjaa on ollut erittäin antoisaa tehdä, kun mukana on ollut huippuryhmä kameran molemmin puolin – todellinen dream team. Suomalaiset katsojat ovat meille kaikkein tärkeimmät, mutta aloimme heti alusta alkaen tehdä sarjaa, joka myisi ja toimisi myös ulkomailla. Nyt se näyttää onnistuneen, koska olemme katsotuin kotimarkkinoilla ja molempia kausia myydään hyvin ulkomaille”, iloitsee MTV:lle sarjan tuottanut Rimbo Salomaa Solar Filmsiltä.

Toisella kaudella Porvoon poliisia ja rikoskomisario Antti Hautalehdon (Mikko Leppilampi) tiimiä haastavat rituaalimurhilta vaikuttavat kylmäävät kuolemantapaukset. Sarjassa nähdään liuta eturivin näyttelijöitä, kuten Onni Parviainen, Antti Reini, Oona Airola, Iikka Forss, Jemina Sillanpää, Lauri Tanskanen, Teijo Eloranta ja Marja Salo. Sarjan on käsikirjoittanut Veli-Pekka Hänninen ja ohjannut Petri Kotwica.

Myös sarjan ensimmäinen kausi, Hautalehto: Kylmä syli, nousi julkaisunsa aikaan C Moren kaikkien aikojen katsotuimmaksi alkuperäissarjaksi.

Hautalehto: Rakennus 31 koko kausi on katsottavissa MTV Katsomo+ -tilauksella.

#Hautalehto @mtvkatsomo 

Lisätietoja:

Kuvat ja esikatselut: mtvpressi.fi
Kuvatiedustelut ja -pyynnö: kuvankäsittelijä Onni Ojala, onni.ojala@mtv.fi

MTV, ohjelmaviestintä, Maiju Saloranta, 044 554 6599, maiju.saloranta@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja, Marjukka Laurila, 044 046 0258, marjukka.laurila@mtv.fi 
MTV, Commissions & Content Development Manager, Janne Vakio, 040 170 1160, janne.vakio@mtv.fi
Solar Films, tuottaja Rimbo Salomaa, rimbo.salomaa@solarfilms.com, 040 550 1770

Turun kaupunki tarjoaa maksutonta digineuvontaa elokuun 2024 loppupuolelle suomeksi, englanniksi, arabiaksi ja venäjäksi. Monikielinen digineuvoja palvelee ilman ajanvarausta Kauppatorin Monitorissa ja pääkirjastossa sekä ajanvarauksella pääkirjastossa ja valikoiduissa lähikirjastoissa. Ajan voi varata Varaamosta.

Turun väestö monimuotoistuu ja vieraskielisten määrä kasvaa. Samaan aikaan arki digitalisoituu. Matalan kynnyksen digitukea tarvitaan lisää, jotta digitalisaatiosta pääsevät hyötymään kaikki. Digitukea tarvitsevat erityisesti ikäihmiset ja vieraskieliset. Suomen kielen rinnalle tärkeiksi kieliksi ovat nousseet mm. venäjä ja arabia. Turun kaupungin monikielinen digineuvoja voi auttaa tuen tarvitsijoita kaikilla kolmella kielellä. 

Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus neuvoa omissa digitaalisissa palveluissaan. Digi- ja väestötietoviraston mukaan suomalaiset pitävät tärkeänä, että digitukea on saatavilla myös julkisena palveluna, jotta kaikilla olisi tukeen mahdollisuus. Turun kaupungin omissa palveluissa asiointiin saa tukea mm. Kauppatorin Monitorin asiakaspalvelusta. Samoissa tiloissa vieraskielisten on mahdollista saada tukea viranomaisasiointiin International House Turku -palvelussa. Näiden lisäksi kaupunki tarjoaa maksutonta yleistä digitukea pääkirjaston aulassa torstaisin klo 14–15.30 kouluvuoden aikana.

Digineuvoja auttaa arkisissa tietotekniikkaan ja laitteiden peruskäyttöön liittyvissä ongelmissa

Turku haluaa panostaa asukkaidensa digitalisoituvan arjen tukemiseen. Digituen asiakkailta saadussa palautteessa nousee usein esille toive siitä, että yleistä digitukea olisi saatavilla useammin kuin kerran viikossa. Tähän toiveeseen vastaamaan kaupungilla on aloittanut päätoiminen digineuvoja. Digineuvoja auttaa arkisissa tietotekniikkaan ja laitteiden peruskäyttöön liittyvissä ongelmissa. Tapaamisen voi ottaa mukaan oman tietokoneen, tabletin tai puhelimen. Digineuvoja tukee asiakkaita myös pääkirjaston ja Monitorin asiakastietokoneiden ja -tulostimien käytössä. Maksutonta tukea on saatavilla suomeksi, englanniksi, arabiaksi ja venäjäksi elokuun 2024 lopulle saakka.  

Digineuvoja on tavattavissa ilman ajanvarausta Kauppatorin Monitorissa maanantaisin ja tiistaisin klo 9–16 sekä torstaisin ja perjantaisin klo 12–15.30 pääkirjaston uudisosan aulassa. Keskiviikkoisin digineuvoja on aamupäivisin tavattavissa Monitorissa ja iltapäivisin ajanvarauksella pääkirjastolla tai valikoiduissa lähikirjastoissa. Ajanvarauksen voi tehdä Varaamossa, sähköpostitse digineuvoja@turku.fi tai puhelimitse 044 794 9975.

Lisätietoja:

Tatu Moisio
palvelupäällikkö, Turun kaupunki
p. 044 907 5966
tatu.moisio@turku.fi 

Avain Asuntojen vuokrakohde Tuusulan Rykmentin puistotie 34 A sai uudet asukkaat 22.3.2024. Kohteessa on 54 laadukasta uutta vuokra-asuntoa kuudessa asuinkerroksessa. Koteja tehokkaista 26,5 neliön yksiöistä 67 neliön kolmioihin. Myyntipäällikkö Jari Parkkinen kertoo kohteen kysynnän olleen suurta.

• Tämän Tuusulan laadukkaan kohteen vuokraus päästiin aloittamaan vasta maaliskuussa ja kysyntä on ollut suurta. Vielä on muutama asunto tarjolla nopeimmille.
• Nyt kannattaa muuttaa Tuusulaan, kun jo entisestään hyvät palvelut tulevat parantumaan vuosi vuodelta, markkinoi Jari Parkkinen

Tasokkaasti varustelluissa asunnoissa on laminaattilattiat, kaakeloidut kylpyhuoneet, sälekaihtimet. Keittiöiden nykyaikaiseen varusteluun kuuluvat kalusteuuni, induktiotaso ja astianpesukone. Asuinmukavuutta tuo vesikiertoinen lattialämmitys. A-energialuokan talo lämpiää maalämmöllä.

Tuusulan keskusta Hyrylässä kokee parin vuoden sisällä valtavan uudistuksen. Vuoden 2024 aikana Rykmentin puistotielle rakentuu uusi linja-autoasema ja vuonna 2027-2028 Hyvinvointikeskus Sote-palveluineen. Tuusulan julkinen liikenne toimii HSL-alueella: liikenneyhteydet kolmen kilometrin päässä sijaitsevalle Keravan rautatieasemalle ja Helsinkiin hoituvat sujuvasti linja-autolla. Hyrylästä rakennetaan monipuolinen ja moderni Tuusulan keskus.

Lisätietoja:

Jari Parkkinen

040-7047977

Vuoden 2023 IPR Henkilö: Minna Aalto-Setälä, Keskuskauppakamari

Minna Aalto-Setälä on pitkän uransa aikana ollut vaikuttamassa suomalaiseen IPR-osaamiseen niin oman työnsä kautta kuin erilaisissa suomalaisissa aineettomien oikeuksien järjestöissä (STY ja AIPPI) . Minna Aalto-Setälä toimii johtavana asiantuntijana Keskuskauppakamarissa. Hänen työnsä käsittää niin aineettomiin oikeuksiin kuin digitaalisuuteen liittyviä asioita. Minna vaikuttaa työssään lainsäädännön valmisteluun Suomessa ja EU:ssa, esimerkiksi toimien jäsenenä patenttilain kokonaisuudistusta valmistelevassa työryhmässä ja Suomen IPR-strategian seurantaryhmässä.  Tehtäviin kuuluu myös paljon sidosryhmäyhteistyötä.

Minna Aalto-Setälä on erinomainen ja asiantunteva luennoitsija ja ja hänen osaamisalueitaan ovat tietenkin aineettomat oikeudet sekä digi- ja data-asiat. Hän on kirjoittanut oppaita yrityksille IPR:stä kuin myös tietosuojasta.

Keskuskauppakamarissa hän on ollut mukana kehittämässä jo varsin merkittäväksi nousseen Suuren Brändipäivän sekä siihen liittyvän Vuoden Brändi-palkinnon. Lisäksi kaikki muistamme hänen lukuisat luentonsa perinteisissä IPR-päivissä.
(Teksti: Minna Aalto-Setälän esittelystä editoinut Auri Vainio, IPR UC)

Vuoden 2023 IPR Teko (henkilö): Jorma Lehtonen, PRH – pitkäjänteinen Aallon IPR-kurssin vastuuopettaja

Jorma Lehtonen on monessa mukana. Jorma on todellinen linkki akateemisen maailman ja yritysmaailman välillä, kun puhutaan kouluttamisesta ja vaikuttamisesta. Jorma on palkintonsa ansainnut, sillä hän on ottanut vetovastuuta IPR University Centerin Aalto yliopistossa pitämästä vuosittaisesta IPR -kurssista ja hän on myös ollut ideoimassa monia tapahtumia ja koulutuksia.

Jorma Lehtonen on IPR-alalla henkilö, johon voi aina ottaa yhteyttä, kun jokin IPR-asia askarruttaa. Hän on loistava ideanikkari, erittäin hyvä ja pidetty luennoitsija, jonka luennot keinutuolista pidettynä ja vahvalla Tampereen murteella ovat opiskelijoiden kesken jo legendaarisia.

Jorma Lehtonen toimii Patentti- ja rekisterihallituksessa asiakkuuspäällikkönä, on aktiivinen myös WIPOn ja EPOn erilaissa koulutushankkeissa ja työryhmissä sekä toimii Tampereen yliopiston dosenttina.
(Teksti: Auri Vainio, IPR UC)

Vuoden 2023 IPR Teko (yritys) Nokian lisensointitiimi

Tiimi on 13 kuukauden aikana tehnyt mittavan työn solmiessaan yhteensä seitsemän merkittävää patenttilisenssisopimusta globaalisti toimivien älypuhelinvalmistajien kanssa, saattaen näin loppuun älypuhelinlisenssisopimusten uusimissyklin. Nämä yhtiöt övat Apple, Samsung, Oppo, Vivo, Honor, Huawei ja seitsemäs anonyymi yhtiö. Nämä seitsemän merkittävää sopimusta ovat osoitus Nokian patenttiportfolion vahvuudesta ja koko älypuhelinmarkkinan nojaamisesta Nokian kehittämään teknologiaan.

Nokialla on yksi matkaviestintäalan johtavista patenttiportfolioista, joka perustuu noin 150 miljardin euron T&K-investointeihin vuodesta 2000 lähtien, ja joka pitää sisällään noin 20 000 patenttiperhettä mukaan lukien yli 6 000 5G-standardin essentiaalipatenttiperhettä. Nokia tuo keksintönsä osaksi avoimia standardeja ja lisensoi niitä oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin (FRAND) ehdoin laitevalmistajille. Ottamalla lisenssin muut yritykset voivat hyödyntää näitä teknologioita ilman merkittäviä omia investointeja standardien kehittämiseen. Tämä edistää innovointia ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä kuluttajille.

Tiimin vetäjät ovat Susanna Martikainen ja Patrik Hammarén.
(Teksti: Helena Wetterstrand, Nokia)

Vuoden 2023 Nouseva Tähti: Charlotta Weber

Eurooppapatenttiasiamies Charlotta Weber on noussut vauhdilla IPR-ammattilaisten ykkösketjuun. Osoitus hänen erinomaisesta asiamiestaidostaan saatiin v. 2023, kun hän läpäisi vaativan EQE-tutkinnon kaikki neljä osiota yhdellä kertaa.

Charlotta on luonut vahvan osaamispohjansa toimimalla v. 2018 alkaen ensin brittiläisessä IP lakitoimistossa heidän Ruotsin toimistollaan asiamiesharjoittelijana ja nuorempana patenttiasiamiehenä. Samalla hän suoritti brittiasiamiestutkinnon lähes kokonaan (vain 2 osiota 9:stä jäljellä). Palautuaan Suomeen hän oli ensin teollisuuden puolella patentti-insinöörin tehtävissä, mutta varsin pian palasi hänelle ominaisempaan työhön patenttiasiamieheksi.

Charlotalla on erinomainen kyky hahmottaa suuria, vaikeitakin kokonaisuuksia ja pelkistää niitä helposti ymmärrettäväksi. Tätä taitoa pidetään patenttiasiamiehen yhtenä tärkeimmistä taidoista. Hän on työssään analyyttinen ja tehokas ja asiakkaiden arvostama. Kielitaitoisena henkilönä hänet on helppo nähdä tulevaisuudessa edustamassa asiakkaitaan menestyksekkäästi niin EPOn suullisissa kuulusteluissa kuin UPC:n oikeudenkäynneissä patenttiasiamiesroolissakin.

Lisäksi Charlotta on erinomainen tiimipelaaja. Hän on aina valmis tukemaan kollegojaan ja tunnetaan helposti lähestyttävänä henkilönä läpi koko organisaation. Ihmisläheisenä henkilönä hänellä on myös hyvä ote asiakaspalveluun. (Teksti: editoitu anonyymin ehdotuksen pohjalta/Auri Vainio, IPR UC)

IPR Tunnustuspalkinto – Kolster 150 vuotta

IPR Gaalassa muistettiin Kolster Oy Ab:n jo 150 vuotta kestänyttä yritystaivalta. Kolster on Suomen vanhin ja siten myös perinteikkäin patenttitoimisto. Se on perustettu vuonna 1874 ja sai alkunsa, kun Rudolf Kolster toimi englantilaisten keksijöiden edustajana ja jätti heidän puolestaan patenttihakemuksen.

Kolsterin toiminta jatkuu edelleen aktiivisena ja nykyään toimipisteitä löytyy myös Kiinassa ja Britanniassa. IPR University Center muisti Kolsterin juhlavuotta lahjoittamalla henkilökunnan kahvihetkiin lahjakortin, jolla voi tilata toimistolle Brunbergin suklaatehtaan tuotteita. Brunbergin suklaatehdas Porvoossa on aloittanut toimintansa samalla vuosikymmenellä kuin Kolsterkin. (Teksti: Auri Vainio. IPR UC)

Suomen AIPPI ry:n tunnustuspalkinto: Marja-Leena Mansala

Suomen AIPPI ry antaa tunnustuspalkintonsa Marja-Leena Mansalalle, joka oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja sen itsenäistyessä STY:stä vuonna 1997. Marja-Leena on ollut viime vuosikymmeninä yksi Suomen aktiivisimmista IPR-alan vaikuttajista ja alan koulutuksen kehittäjistä useassa eri roolissaan. Marja-Leena Mansala oli erittäin keskeisessä rooleissa ehdottamassa ja valmistelemassa IP-tuomioistuinhanketta; hän oli muun muassa hanketta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja. Hän on myös kontribuoinut merkittävästi immateriaalioikeudelliseen peruskirjallisuuteemme ja alan artikkeleihin – sekä kirjoittajana että IPR-Info -lehden päätoimittajana. Marja-Leena on myös aina tukenut ja kannustanut nuoria, mikä on näyttäytynyt päättäväisyytenä ja lämpönä hänen toimiessaan IPR University Centerin ensimmäisenä pääsihteerinä. Hän oli myös kantava voima Centerin perustamisessa. Marja-Leenaa saamme kiittää myös suositun IPR-päivän ideoinnista; tämä AIPPIn ja STY:n vuotuinen tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1996. Marja-Leena on ollut erittäin aktiivinen myös AIPPIn kansainvälisessä toiminnassa, mistä työstä hän sain tunnustuksena AIPPI Award -mitalin vuonna 2015.

(Teksti: Johanna Lilja, Roschier)

Suomen IPR-assistenttiyhdistys ry:n palkinto: Jorma Hanski ja Tuulimarja Myllymäki, PRH

IPR-assistenttiyhdistys jakaa palkinnon taholle, joka toiminnallaan on mm. joko merkittävästi edesauttanut immateriaalioikeusalan assistentti- ja spesialistiroolissa työskentelevien työn tunnettavuutta, arvostusta ja kehitystä; edistänyt yhdistyksen jäsenten ja alalla toimivien välistä yhteistyötä tai toiminut IPR-assistenttien ammatillisten toimintaedellytysten parantamiseksi järjestämällä tai auttamalla järjestämään koulutus-, neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia. Jatkossa yhdistys jakaa palkinnon joka toinen vuosi eli parillisina vuosina.

Ensimmäisen palkinnon saavat PRH:n Tuulimarja Myllymäki ja Jorma Hanski. Edellä mainitut kriteerit täyttäen heidän asennoitumisensa yhdistyksen toimintaan perustamisesta lähtien on ollut äärimmäisen positiivista, kannustus ja tuki välitöntä sekä yhteistyö saumatonta. PRH:n kumppanuus on ollut toiminnallemme olennaista ja merkityksellistä, eikä vähiten ammatillisen kehityksen kuin yhteisen verkoston luomisenkin osalta. (Teksti: Camilla Udd, Roschier)

Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen STY:n palkinto: Pekka Salomaa, Novartis

Suomen teollisoikeudellinen yhdistys myöntää vuoden 2023 palkinnon Pekka Salomaalle, joka on pitkän linjan IPR-ammattilainen ja toiminut alalla usealla eri sektorilla. Hän toimi mun muassa pitkään teollisuusalalla juristina Nokian palveluksessa. Hän on työskennellyt myös juristina Roschier asianajtoimistossa sekä Benjonin asiamiestoimistossa. Näiden lisäksi hän on toiminut EK:ssa edunvalvontatehtävissä. Nykyään hän toimii Head of Legalina Novartis Finland lääkeyhtiössä

Pekka Salomaa urallaan ehtinyt myös auskultoimaan ja sen jälkeen hän on ollut markkinaoikeudessa asiantuntijajäsenenä sekä myös tutkijana IPR University Centerissä.

Pekka on ollut aktiivinen toimija myös Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen hallituksessa ja toimi aikanaan myös yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.
(Teksti: Mikael Segercrantz, Roschier)

Suomen tekijänoikeudellisen yhdistyksen tekijänoikeusteko-palkinto: Tarja Koskinen-Olsson

Suomen tekijänoikeudellisen yhdistyksen hallitus on päättänyt myöntää Tarja Koskinen-Olssonille vuoden 2023 tekijänoikeusteko – tunnustuksen merkittävästä ja pitkäaikaisesta työstä tekijänoikeuden kollektiivisen hallinnoinnin ja lisensioinnin kehittämisessä kotimaassa ja kansainvälisesti.

Tarja Koskinen-Olsson aloitti työuransa vuonna 1972 Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teoston taloushallinnon johtotehtävässä, ja myöhemmin Teostossa toimivan musiikin tallennusoikeuksia hallinnoivan Suomen NCB:n (Nordisk Copyright Bureau) johdossa.

Tämän jälkeen hän siirtyi vuonna 1987 tekijänoikeusjärjestö Kopioston toimitusjohtajaksi. Kopioston jäsenkuntaan kuului ja kuuluu edelleen yli neljäkymmentä suomalaista tekijänoikeuden haltijoiden – sekä tekijöitä että esittäjiä että kustantajia edustavaa – järjestöä.

Tämän seitsemäntoistavuotisen tehtävän ja tekijänoikeushallinnoinnin tehtävät vuonna 2003 jätettyään Tarja Koskinen-Olsson on ehtinyt tehdä kokonaisen toisen työuran riippumattomana kansainvälisenä neuvonantajana ja mentorina hallinnoinnin ja lisensioinnin kehittämisessä erityisesti monissa kehittyvissä maissa.

Sekä järjestöjen johtotehtävien että riippumattoman asiantuntijan toimien ohella Tarja Koskinen-Olsson on ollut kutsuttuna lukuisiin merkittäviin luottamustehtäviin ja erityisasiantuntijatehtäviin. Näistä voidaan mainita reprograafisia oikeuksia hallinnoivien järjestöjen kansainvälisen federaation IFRRO:n puheenjohtajuus ja Yhdysvaltojen reprograafisia oikeuksia valvovan CCC:n (Copyright Clearance Centerin) johtokunnan jäsenyys.

Näiden lisäksi voidaan mainita asiantuntijatehtävät WIPO:ssa ja myös Euroopan unionissa, esimerkiksi jäsenyys Euroopan komission koolle kutsumassa korkean tason asiantuntijaryhmässä, jonka tehtävänä olivat Euroopan digitaalisen kirjaston perustamisvaiheen kysymykset.

Tarjan meriitit eivät pääty tähän mutta riittävät yllin kyllin elämäntyötä koskevaan tunnustukseen.
(Teksti: Jukka Liedes, Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys)

Suomen patenttiasiamies yhdistys ry – IPR Soihdunkantaja palkinto: Jorma Lehtonen, PRH

Nyt tehdään historiaa, sillä koskaan aiemmin sama henkilö ei ole saanut IPR Gaalassa kahta palkintoa eri kategorioissa. Mutta tämä kertookin palkitun arvostetusta asemasta suomalaisessa IPR-kentässä ja hänen vaikuttavuudestaan.

Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry:n IPR soihdunkantajapalkinto voidaan myöntää sellaiselle henkilölle, joka toiminnassaan aktiivisesti edistää / on edistänyt IPR-alan toimintaedellytyksiä ja tunnettavuutta Suomessa. Palkinnonsaajan ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen.

Palkinnon kriteerit täyttää Jorma Lehtonen. (Teksti: Veli-Matti Kärkkäinen, Kolster)

Keksintösäätiön palkinto: Lenax Oy, Tuomo Leikas

Tuomo Leikas keksi Projix-projisointi- ja mittausjärjestelmän, joka merkittävästi vähentää virheitä rakentamisessa. Projix on rakennusmittauksen ammattilaisille tarkoitettu työmaaprojektori, joka näyttää lasersäteellä oikeat asennuspaikat tarkasti rakennuksella. Laitetta ohjataan tablet-tietokoneella. Järjestelmä vapauttaa mittaajan mittanauhojen ja paperipiirustusten kanssa säheltämiseltä. Keksintösäätiö myönsi Leikakselle innovaatiosta 10 000 euron Apu+Raha™ -tuen.  (lähde: https://www.keksintosaatio.fi/uutiset/projix-mittauslaite-vahentaa-virheita-rakentamisessa-2(ulkoinen)/)

Suomen Patentti-insinöörit ry:n Vuoden patentti-insinööripalkinto: Heidi Adler, Orion

Vuoden 2024 palkinnon myöntää Suomen patentti-insinööriyhdistyksen hallitus.

Tunnustus myönnettiin upealle kollegallemme Heidi Adlerille tunnustuksena hänen upeasta urastaan teollisuuden edustajana immateriaalioikeuksien parissa.

Heidi, kuten monet teistä varmasti tietävät, on maailmanluokan ammattilainen, joka on johtanut Orion Corporationin IPR-tiimiä strategisesti ja kustannustehokkaasti. Hän on IP-maailman tähti, jonka osaaminen heijastuu hänen johtajuudestaan ja asiantuntemuksestaan.

Hänen nykyinen johtajan tehtävänsä Orionilla sisältää kokonaisvastuun IPR portfoliosta, aiemmin hän on toiminut Biotech & Chemistry -yksikön johtajan roolissa Kolster Oy Ab:ssa, Immateriaalioikeuksien liiketoimintapäällikön tehtävän Berggren Oy:ssä, sekä Abu Dhabissa sijaitsevan IP-tiimin vetäjän roolin Borouge PTE:ssä.

Heidi ei ole ainoastaan IPR-guru, vaan hän on myös intohimoinen joukkueurheilun ystävä, ollessaan aikoinaan Suomen maajoukkueessa koripallon parissa. Hänen johtajuutensa on kukoistanut niin kentällä kuin liike-elämässäkin, ja hän on osoittanut meille kaikille, että tiimityöllä, intohimolla ja hyvällä huumorin sävyttämällä otteellaan voi saavuttaa mahtavia asioita.

Hän on aktiivisena jäsenenä useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä IP alan järjestöissä. Hän on erittäin haluttu luennoitsija ja keskustelija erilaisissa alan tilaisuuksissa ympäri maailmaa. (Teksti: Ari Hirvonen, Outokumpu)

Muotioikeuden yhdistys ry:n palkinto: Suomen Tekstiili- ja Muoti Oy

Suomen Tekstiili & Muoti ry saa Muotioikeuden yhdistyksen palkinnon muoti- ja tekstiilialan lakiasioihin liittyvästä ansiokkaasta toiminnasta ja tiedottamisesta. Palkinto myönnetään useita vuosia jatkuneesta pitkäkestoisesta hyvästä työstänne juridisten palvelujen ja tiedon saatavuuden edistämisestä tekstiili- ja muotialan toimijoiden keskuudessa. Yhdistyksen on katsottu edistävän tietoisuutta muun muassa immateriaalioikeuksien tärkeydestä sekä EU-tason lainsäädännön vaikutuksista toimialalla. Lisäksi yhdistys on huomioitu siitä, että se on ollut mukana useissa ajankohtaisissa innovaatiohankkeissa, kuten digitaalisen tuotepassin kehitystyössä sekä vastuullisiin ja laadukkaisiin tekstiilihankintoihin liittyvän oppaan julkaisutyössä. (Teksti Emilia Hodge, Muotioikeuden yhdistyksen puheenjohtaja)

****

Lisätiedot osoitteesta: https://iprinfo.fi/artikkeli/ipr-gaalassa-palkittiin-ennatysmaara-osaajia-ja-onnistujia/

Porvoon kaupunki tiedottaa 25.3.2024

Huoltajat ovat tyytyväisiä Porvoon peruskouluihin

Porvoossa on toteutettu huoltajakysely peruskoululaisten huoltajille. Kyselyyn vastasi reilut neljäsosa huoltajista. Tuloksia on käsitelty ruotsinkielisessä koulutusjaostossa 14.3.2024 ja suomenkielisessä koulutusjaostossa 21.3.2024. Lisäksi kaupunkitasoisia tuloksia on käyty läpi rehtoreiden kanssa.

Tyytyväisimpiä huoltajat ovat lapsen saamaan tukeen ja huolenpitoon koulussa sekä kodin ja koulun yhteistyöhön ja viestintään. Huoltajien vastauksissa korostuu myös huoltajien myönteinen kokemus kouluarjesta ja opetuksesta.

Muista tutkimuksista tiedetään, että hyvä yhteistyö huoltajien kanssa vaikuttaa oppilaiden viihtyvyyteen ja sen myötä myös oppimiseen.

– Yhteisöllinen hyvinvointi on ollut koulutuspalveluiden painopisteenä useamman lukuvuoden ajan ja on hienoa nähdä kehittämistyön hedelmiä kyselyn tuloksissa, toteaa laatukoordinaattori Anna Talvitie.

Koulut tarjoavat runsaasti eri valinnaisaineita ja monipuolista kerhotoimintaa. Kyselyn vastauksissa nousi kuitenkin esille, että merkittävä osa huoltajista kokee, ettei heillä ole kokemusta asiasta. Lisäksi huoltajat toivovat kerhotarjonnan monipuolistamista ja parempaa vastaavuutta lapsensa kiinnostuksen kohteisiin.

– Meidän on edelleen syytä kehittää kerhotoimintaa ja Porvoon harrastamisen mallia sekä tarjonnan että kotien tavoittamisen osalta. Lisäksi on tärkeää tiivistää yhteistyötä ja parantaa sisäistä viestintää kerhotoiminnan eri toimijoiden välillä, jatkaa Talvitie.

Edellinen huoltajakysely tehtiin vuonna 2021 ja niihin tuloksiin verrattuna kaikki keskiarvot olivat nyt korkeampia. Kyselyn väittämien kokonaiskeskiarvo oli 3,4 neljästä mahdollisesta. Huoltajat antoivat myös runsaasti avointa palautetta.

Kysely oli auki reilun kahden viikon aikana helmikuussa. Kyselyyn tuli yhteensä 1 437 vastausta, vastausprosentti oli noin 26.

Tulokset käsitellään tarkemmin kevään aikana koulutusjaostojen lisäksi myös Kasvun ja oppimisen lautakunnassa. Myös Porvoon vanhempainyhdistykset ry (POFF) käsittelee tuloksia. Koulut ovat saaneet omat yksikkökohtaiset tuloksensa, joita käsitellään kouluissa kevään aikana ja joista nostetaan kehittämiskohteita tulevalle lukuvuodelle.

Aiheesta aikaisemmin:

Huoltajilta kiitosta Porvoon varhaiskasvatuspalveluista (tiedote 21.3.2024) https://www.porvoo.fi/uutiset/huoltajilta-kiitosta-porvoon-varhaiskasvatuspalveluista/ 

*****

Borgå stad informerar 25.3.2024

Vårdnadshavarna är nöjda med Borgås grundskolor

I Borgå har ordnats en enkät för vårdnadshavare till elever i den grundläggande utbildningen. Drygt en fjärdedel av vårdnadshavarna svarade på enkäten. Resultaten behandlades i den svenskspråkiga utbildningssektionen 14.3.2024 och i den finskspråkiga utbildningssektionen 21.3.2024. Dessutom har resultaten på stadsnivå gåtts igenom med rektorerna.

Mest nöjda är vårdnadshavarna med det stöd och den omsorg som barnet får i skolan och med kommunikationen och samarbetet mellan hemmet och skolan. I vårdnadshavarnas svar syns också tydligt att vårdnadshavarna upplever skolvardagen och undervisningen positivt.

Man vet utifrån andra undersökningar att ett bra samarbete med vårdnadshavarna inverkar på elevernas trivsel och därmed också på deras lärande.

– Socialt välbefinnande har varit en tyngdpunkt för utbildningstjänsterna under flera läsår och det är fint att vi nu i enkätresultaten kan se att utvecklingsarbetet bär frukt, konstaterar kvalitetskoordinator Anna Talvitie.

Skolorna erbjuder gott om olika tillvalsämnen och mångsidig klubbverksamhet. Av svaren framgår ändå att en betydande del av vårdnadshavarna upplever att de inte har erfarenhet av detta. Dessutom önskar vårdnadshavarna att klubbutbudet skulle bli mångsidigare och att det bättre skulle motsvara barnets intressen.

– Vi bör fortfarande utveckla klubbverksamheten och Borgåmodellen för hobbyverksamhet med tanke på både utbudet och hur vi når hemmen. Dessutom är det viktigt att göra samarbetet tätare och förbättra den interna kommunikationen mellan olika aktörer inom klubbverksamheten, fortsätter Talvitie.

Den förra vårdnadshavarenkäten gjordes 2021 och jämfört med resultaten i den var alla medeltal högre den här gången. Medelvitsordet för påståendena i enkäten var 3,4 när det bästa möjliga vitsordet var 4. Vårdnadshavarna gav också mycket fritt formulerad respons.

Enkäten kunde besvaras under drygt två veckor i februari. Enkäten besvarades av drygt 1 437 personer, svarsprocenten var cirka 26 procent.

Resultaten av enkäten behandlas noggrannare under våren förutom i utbildningssektionerna även i nämnden för växande och lärande. Också Porvoon vanhempainyhdistykset ry Föräldraföreningar i Borgå rf (POFF) behandlar resultaten. Skolorna har fått resultaten för den egna enheten, och de behandlas i skolorna under våren. Utifrån resultaten väljer skolorna utvecklingsmål för nästa läsår.  

Tidigare om ämnet:

Vårdnadshavarna berömmer Borgås tjänster inom småbarnspedagogik (meddelande 21.3.2024) https://www.porvoo.fi/sv/nyheter/vardnadshavarna-berommer-borgas-tjanster-inom-smabarnspedagogik/

Porvoon kaupunki tiedottaa 25.3.2024 

Anna palautetta kaupungin tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman laadintaan 

Kaupunginhallitus käynnisti 6.2.2024 Porvoon kaupungin talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman laadinnan. Tavoitteena on, että ennakoitu kaupungin alijäämäkehitys katkaistaan, ja talous saadaan tasapainoon suunnitteluvuosien aikana. Kaupunkilaisten palautemahdollisuus on avoinna 7.4.2024 saakka. Tässä vaiheessa myös vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto käsittelevät ehdotuksia. 

– Nyt kaupungin asukkailla, vaikuttamistoimielimillä ja sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman valmisteluun antamalla palautetta valmistelussa esillä olleista toimenpide-ehdotuksista. Lisäksi voi esittää muita vaihtoehtoja tai ideoita, miten kaupungin tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman tavoitteet saavutetaan, kertoo rahoitusjohtaja Henrik Rainio. 

Palautetta voi antaa oheisen linkin kautta: https://www.eporvoo.fi/fi-FI/neuvonta-palaute/ 

Lomakkeella tulee valita ensin palautteen antaminen nimettömänä tai kirjautuen sekä palautteen aiheeksi talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelma. 

Taustalla heikkenevä talous 

Porvoon kaupungin talous on heikkenemässä tulevina vuosina, kun valtion koronatuet sekä hyvinvointialueuudistuksen liittyvät kertaluonteiset verotulot ovat jääneet pois, eikä yhteisöveron tuotto ole kasvanut ennakoidusti. Samanaikaisesti valtionosuuksia ollaan leikkaamassa kunnilta merkittävästi vuodesta 2025 alkaen. 

Kaupungin taloudessa arvioidaan kertyvän kumulatiivisesti yhteensä noin 37 miljoonaa euroa alijäämää neljän vuoden aikana vuosina 2024–2027 mikäli tasapainottamistoimia ei tehdä, mikä vastaa noin 3,5 prosenttia kaupungin käyttötalousmenoista. 

Kaupunginhallituksen linjaukset ja lautakuntien esitykset valmistelun pohjana

Porvoon kaupungin talouden tasapainottamiseksi haetaan ensisijaisesti rakenteellisia ratkaisuja ja tuottavuustoimenpiteitä, jotka heikentävät kaupungin tuottamien palveluiden laatua mahdollisimman vähän. Taloutta tasapainotetaan laajaa keinovalikoimaa hyödyntäen: toimintamenoja ja investointeja karsitaan, toimintatuottoja pyritään kasvattamaan, kertaluonteisia käyttöomaisuuden myyntejä toteutetaan ja tarvittaessa tarkistetaan kunnallis- tai kiinteistöveroprosentteja.

Henkilöstömenoja pyritään alentamaan ennusteeseen verrattuna suunnittelemalla työn tekemisen tapoja uudelleen ja hyödyntämällä vaihtuvuutta ja eläköitymisiä.

– Talouden tuottavuus- ja tasapainottamistoimenpiteet on laadittu niin, että ne eivät sisällä henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia. Porvoon kaupunki haluaa jatkossakin olla vetovoimainen ja kilpailukykyinen työnantaja, sanoo vt. kaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz. 

Kasvun ja oppimisen lautakunta, elinvoimalautakunta sekä kaupunkikehityslautakunta ovat kukin päättäneet toimialansa esityksistä talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman valmisteluun 19.3.2024. Konsernipalveluiden esitykset huomioidaan kaupunginjohtajan esityksessä, ja myös niihin voi tutustua ja ottaa kantaa palautteissa. 

Tutustu lautakuntien esityksiin tästä: 

Kasvun ja oppimisen lautakunta
https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024862-4 

Kaupunkikehityslautakunta
https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024842-12

Elinvoimalautakunta
https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024866-8

Tutustu myös konsernipalvelujen esityksiin
https://www.porvoo.fi/app/uploads/2024/03/Konsernipalvelut_toimenpide-ehdotukset_20.3.2024.pdf

Prosessin eteneminen

Kasvun ja oppimisen, elinvoiman sekä kaupunkikehityksen lautakunnat käsittelivät asiaa kokouksissaan tiistaina 19. maaliskuuta.

Kaupunginjohtaja tekee oman esityksensä huhtikuussa, ja kaupunginhallitus käsittelee ohjelmaa huhti-toukokuussa. Ohjelma viedään valtuuston päätettäväksi toukokuussa 2024. Tämän jälkeen vuoden 2025 talousarviokehys annetaan ohjelman mukaisesti. 

*****

Borgå stad informerar 25.3.2024

Ge respons på utarbetandet av stadens produktivitets- och balanseringsprogram

Stadsstyrelsen inledde 6.2.2024 utarbetandet av ett ekonomiskt produktivitets- och balanseringsprogram för Borgå stad. Målet med programmet är att stadens prognosticerade underskottsutveckling ska brytas och att ekonomin ska fås i balans under planeringsåren. Stadsborna har möjlighet att ge respons fram till 7.4.2024. I det här skedet behandlar också äldre- och handikappråden samt ungdomsfullmäktige förslagen.

– Nu har stadens invånare, påverkansorgan och intressentgrupper möjlighet att delta i beredningen av det ekonomiska produktivitets- och balanseringsprogrammet genom att ge respons på de åtgärdsförslag som diskuterats under beredningen. Dessutom kan deltagare presentera alternativ eller idéer om hur målen i stadens produktivitets- och balanseringsprogram ska uppnås, berättar finansdirektör Henrik Rainio.

Respons kan ges via följande länk: https://www.eporvoo.fi/sv-SE/neuvonta-palaute/ 

På reponsformuläret väljer du först om du vill ge respons anonymt eller genom att logga in, och ämnesområdet för responsen ska vara Ekonomiska produktivitets- och balanseringsprogrammet. 

Bakgrunden till programmet är den försvagade ekonomin

Borgå stads ekonomi försvagas under kommande år när de statliga coronastöden och skatteinkomsterna av engångskaraktär med anledning av välfärdsområdesformen har fallit bort och intäkterna av samfundsskatten inte har ökat på prognosticerat sätt. Statsandelarna till kommunerna kommer att skäras ned märkbart från år 2025.

Det sammanräknade, kumulativa underskottet i stadens ekonomi uppskattas uppgå till cirka 37 miljoner euro under de fyra åren 2024–2027 ifall inga balanseringsåtgärder vidtas, vilket motsvarar cirka 3,5 procent av stadens utgifter i driftsekonomin.

Stadsstyrelsens riktlinjer och nämndernas förslag utgör grunden för beredningen

För att balansera stadens ekonomi eftersträvar man i första hand strukturella lösningar och produktivitetsåtgärder som så lite som möjligt försvagar kvaliteten på de tjänster som staden producerar. Ekonomin balanseras på flera olika sätt: verksamhetsutgifter och investeringar bantas ned, verksamhetsintäkter bör höjas, försäljningar av engångskaraktär av anläggningstillgångar genomförs och vid behov ses kommunal- eller fastighetsskattesatser över.

Staden strävar efter att minska personalutgifterna jämfört med prognosen genom att planera nya sätt att utföra arbetet och genom att utnyttja personalomsättning och pensionsavgångar.

– De ekonomiska produktivitets- och balanseringsåtgärderna har utarbetats så att de inte innefattar permitteringar eller uppsägningar av personalen. Borgå stad vill också i fortsättningen vara en attraktiv och konkurrenskraftig arbetsgivare, säger tf. stadsdirektör Fredrick von Schoultz.

Nämnden för växande och lärande, livskraftsnämnden och stadsutvecklingsnämnden har fattat egna beslut om förslag till beredning av den ekonomiska produktivitets- och balanseringsprogrammet 19.3.2024. Koncerntjänsternas förslag beaktas i stadsdirektörens förslag och man kan bekanta sig med dem och ta ställning till dem i responsen.

Bekanta dig med nämndernas förslag här:

Nämnden för växande och lärande
https://porvoose.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024863-4

Stadsutvecklingsnämnden
https://porvoose.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024843-12

Livskraftsnämnden
https://porvoose.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024867-8

Bekanta dig också med koncerntjänsternas förslag
https://www.porvoo.fi/app/uploads/2024/03/Koncerntjanster_forslag-till-atgarder_20.3.2024.pdf

Processens framskridande

Nämnderna för växande och lärande, livskraft och stadsutveckling behandlade ärendet vid sina möten tisdagen den 19 mars.

Stadsdirektören ger sitt förslag i april och stadsstyrelsen behandlar programmet i april–maj. Stadsfullmäktige fattar beslut om programmet i maj 2024. Därefter utfärdas budgetramen för år 2025 så att denna överensstämmer med programmet. 

Toimitusjohtaja Leena Munter esitteli Taitotalon toimintaa. Taitotalon aiemmin saama opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2023 ammatillisen koulutuksen laatupalkinto sai positiivista palautetta osallistujilta. Taitotalon koulutuspainotus huoltovarmuusaloille koettiin vahvasti positiivisena asiana.

Rehtori Jarkko Paananen nosti esille kiitoksen lainsäätäjiä kohtaan. Nykyinen ammattikoulutusta säätelevä laki mahdollistaa työelämälähtöisen ja skaalautuvan koulutuksen järjestämisen, jos kaikkia sen mahdollisuuksia hyödynnetään. Paananen toivoo tietynlaista työrauha alalla toimiville oppilaitoksille. Lisäksi hän korostaa, ettei kaikkia toimintoja tarvitse muuttaa, sillä osa niistä on todettu hyviksi ja tehokkaiksi.

Rahoituksesta ja kohtaanto-ongelmista

Jarkko Paananen kertoi puheenvuorossaan aikuiskoulutukseen liittyvästä rahoitushaasteesta. Taitotalolla olisi potentiaalia vastata eri alojen työntekijäpulaan, mutta rahoitus toimintaan on rajattua. Työelämän nopeat muutokset edellyttävät nopeasyklistä sekä proaktiivista toimintaa. Alueelliset eroavaisuudet sekä kehitystarpeet tulisi huomioida vahvemmin ammatillisen koulutuksen rahoituksessa.

Leena Munter korostaa, että kohtaantohaasteisiin on ratkaisu. Taitotalo on ketterä organisaatio, joka pystyy kouluttamaan osaajia eri aloille, kunhan rahoitusperusta on kunnossa.

Tutkintojen horisontaalisuus

Eduskuntaryhmän sivistyspoliittinen asiantuntija Jarmo Ailio nosti esille, että opiskelijan olisi tärkeää voida suorittaa horisontaalisesti samanarvoinen tutkinto. Ihmisellä saattaa olla tutkinto alalla, jossa työllistyminen on haastavaa, tai henkilökohtaiset syyt eivät alalla työskentelyä mahdollista.

Tämän asian Taitotalokin on omissa opiskelijoissaan huomannut. Opiskelu on käytännössä aina tarvelähtöistä.

Yksilö ja opintojen henkilökohtaistaminen

Kansanedustaja Tuula Väätäinen nosti esille, että koulutuksessa tulee huomioida opiskelija yksilönä.

– On monesti niin, että tahmeasti etenevät opinnot ovat parempi, kuin ei opintoja lainkaan, Väätäinen sanoo.

Väätäinen korostaa, että parhaimmillaan opiskelu auttaa kiinni elämänsyrjään.

Ylpeänä saimme todeta, että Taitotalossa opiskelija on aina keskiössä. Hänelle tarjotaan tukitoimia ja opinnot aidosti henkilökohtaistetaan lain vaatimin edellytyksin.

Yleissivistävien aineiden opiskelusta aikuisten ammatillisissa tutkinnoissa

Tapaamisen aikana keskustelua herättivät ammatillisten perustutkintojen yhteiset tutkinnon osat eli yto-opinnot. Nykyisin toisen asteen perustutkintoihin kuuluu yto-aineita tietty määrä. Pohdintaa herätti, olisiko perusteltua eriyttää aikuis- ja nuorisopuoli yto-asiassa? Yleissivistävät aineet ovat tärkeitä, ja etenkin nuorille niitä tulisi jopa lisätä tarpeen mukaan. Aikuisopiskelijat usein syventävät ammattiopinnoissa ammatillista osaamistaan. Heidän tavoitteensa eivät välttämättä ole korkeakouluopinnoissa. Tällöin pakollisten yto-aineiden opiskelu voi vanhemmilla aikuisilla olla este tutkinnon suorittamiseksi loppuun.

Yhteistyö jatkuu

Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä ja Taitotalo sopivat aktiivisen kanssakäymisen jatkamisesta. Sovimme myös, että toimitamme kansanedustajia kiinnostavaa taustamateriaalia, jotta he voivat edistää asiaamme erilaisissa keskusteluissa. Olemme Taitotalossa aina valmiita tuomaan kentän ääntä päättäjille. Suuret kiitokset vierailusta!

Teksti ja kuvat: Kimmo Auvinen

LISÄTIETOJA

Leena Munter, toimitusjohtaja
050 336 0842, leena.munter@taitotalo.fi

Jarkko Paananen, rehtori
040 723 9641, jarkko.paananen@taitotalo.fi

Kaupungin talous on saatu hyvään kuntoon onnistumalla elinvoimaisuuden parantamisessa ja talouden tehostamisohjelman toteutuksessa. Vuoden 2023 tilikauden tulos on 12,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja taseessa ylijäämää on nyt 41 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin velka pieneni 15 miljoonalla eurolla. Yrityselämän kehitys ja nettomuuttovoitto vahvistivat kaupungin verotulopohjaa talouden taantumasta huolimatta. Edellisten vuosien verohännät nostivat vuoden 2023 verotulokertymää 3,5 miljoonalla eurolla. Verotulojen siirto hyvinvointialueiden rahoitukseen ja valtionosuuksien reilu pudotus tulee kuitenkin aiheuttamaan haasteita tulevien vuosien taloudelle. Sote-kustannusten korkeasta tasosta vuosina 2021 ja 2022 kaupungille aiheutui pysyvä leikkaus valtionosuustuloon.

Tilikauden tulosta on parantanut kaupungin oma talouden tehostaminen vuosina 2013–2021 ja verotulojen kasvun jatkuminen. Kaupungin palvelutuotanto on kustannustehokasta: kaupungin toimialojen toimintakulut jäivät budjettiin verrattuna noin 3,5 miljoonaa euroa alle. Kaupungin taloutta on tehostettu vuodesta 2013 alkaen noin 27 miljoonan euron talouden tasapainottamis- ja kustannustehokkuuden parantamisohjelmalla. Ohjelman avulla on saatu parannettua kaupungin hallinnon, sivistys- ja teknisten palvelujen kustannustehokkuutta. Henkilöstömäärä on vähentynyt yli 300 henkilöllä. Toimitilojen määrää on vähennetty yli 50 000 kerrosneliömetriä.

Talouden taantuma hidastaa verotulokertymän kasvua. Hyvinvointialueuudistuksen myötä tullut valtionosuustulon pysyvä leikkaus ja verotulojen siirto uudistuksen rahoitukseen haastavat kaupungin talouden tasapainon. Kustannusten nousu on energian osalta hieman laantunut edellisestä vuodesta, mutta lämmityskustannusten odotetaan kääntyvän nousuun ja korkotason pysyvän vielä korkealla tasolla. Kaupungin investointitaso jatkuu taloussuunnitelmakaudella edelleen korkeana.

Taseen kertyneet ylijäämät mahdollistivat sen, että vuoden 2024 talousarvio on -6,8 milj. euroa alijäämäinen. Myös taloussuunnitelmavuodet ovat alijäämäisiä. Talousarvion vahvistamisen yhteydessä Savonlinnan kaupunginvaltuusto joulukuussa kuitenkin päätti kehittämis- ja sopeuttamisohjelman laatimisen aloittamisesta vuonna 2024. Tavoitteena on katkaista alijäämien kertyminen ja talouden saaminen tasapainoon vuoteen 2028 mennessä.

Kaupungin elinkeinoelämän sekä koulutuksen ja osaamisen kehittämistoimenpideohjelmalla on saatu ylläpidettyä hyvä työllisyystilanne ja säilytettyä nettomuuttovoitto. Nämä ovat luoneet pohjaa verotulokehityksen myönteiselle kasvulle. Verotulojen kasvu ylitti budjetin noin 4 miljoonalla eurolla.  Viime vuonna syntyi yli 200 uutta työpaikkaa alueen yrityksiin. Venäläisten matkailijoiden jääminen pois haastaa matkailutoimialaa. Kaupunki on panostanut matkailun ympärivuotistamiseksi ja mm. charter-lentojen aloittamisessa Frankfurtista ja Rotterdamista onnistuttiin.

Savonlinnan teknologiapuisto Nohevassa Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan yksikön käyttöön tulevien aineistopalvelu- ja kasvatustilojen tilainvestointi valmistui ja tilat saatiin käyttöön. Uuden noin 15 miljoonan euron suuruisen teollisen puurakentamisen tutkimus-, tuotekehitys- ja testauslaboratorion investointihanke käynnistyi Etelä-Savon kampuskiinteistökuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun toimesta.

- Kaupungin talous ja elinvoima on kehittynyt myönteisesti, mikä näkyy nettomuuttovoittona, parantuneena työllisyytenä sekä kaupungin velkojen määrän laskuna. Valitettavasti vuosina 2021 ja 2022 sote-menot olivat edelleen korkeat ja tästä aiheutuen kaupungilta otetaan lisää valtionosuustuloa pois tästä vuodesta lukien. Kaupungin valtionosuustulon romahtamisen seurauksena joudutaan käynnistämään talouden sopeuttamisohjelma. Menotason kasvua on pystyttävä hillitsemään sekä kaupungin verotulopohjaa edelleen vahvistamaan panostamalla elinvoimaisuuden kehittämiseen, yrityselämän kehittämiseen, koulutukseen ja osaamiseen, liikenneyhteyksiin sekä jatkettava talouden tehostamista, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Investointien toteutuma oli 22,3 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset investointikohteet olivat Punkasalmen koulu, Savonlinnan veden vesijohto- ja viemäriverkon saneeraukset sekä investoinnit vedenottamoihin. Lisäksi investoitiin tieverkoston ja siltojen kunnostuksiin. Savonlinnan vuokratalojen ensimmäisen senioritalon rakentaminen käynnistettiin. Kaupungin konsernitakausvastuut laskivat edelleen ja olivat enää vain 13,5 miljoonaa euroa, vähennystä edelliseen vuoteen 2,4 miljoonaa euroa.

Talousarviota parempi tulos selittyy kertaluonteisilla erillä, joita oli yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueuudistuksen rahoitusjärjestelmämuutoksesta johtuen kaupunki sai kertaluonteisia verotuloja verohäntinä 3,5 milj. euroa sekä valtionosuustuloa 4 milj. euroa. Lisäksi saatiin kertakorvaus vuokrasopimuksen päättämisestä 1 milj. euroa. Laajakaistatukea ei maksettu, joten tähän varattu 1,5 milj. euron summa säästyi.

Lisäksi myönteiseen tulokseen vaikutti se, että kiinteistöjen vuokratuloja saatiin ennakoitua enemmän. Sähkökustannukset jäivät ennustettua alhaisemmalle tasolle hinnannousun tasaannuttua alkuvuoden korkeasta tasosta. Yritystukia ei päästy maksamaan suunniteltua määrää, joten tästä kertyi säästöjä. Sairaspoissaolot kehittyivät myönteisesti vuoden 2023 aikana.

Lisätietoja medialle antaa
kaupunginjohtaja Janne Laine, puh. 044 417 4001
talousjohtaja Tuula Ahvonen, puh. 050 575 8803

Tervetuloa Suomen olympiajoukkueen ja Starkin yhteistyössä rakennuttaman lintujen kisakylän avajais- ja perustamistapahtumaan, 10.4.2024, 13:30-14:30 Lahden Radiomäen lännen puoleisen maston kupeeseen.

Tulevan kesän Pariisin kisoihin valmistavalla leirillä Suomen olympia- ja paralympiajoukkueen jäsenet pääsivät rakentamaan asuntoja lintuperheille osana tiimikisailua. Starkin kanssa toteutetulla lintujen kisakylä -tehtävärastilla joukkueet rakensivat linnunpönttöjä Suomen BirdLifen ohjeiden mukaan ja maalasivat ne Suomen joukkueen ja Pariisin kisojen väreihin.

Vuoden 1952 olympialaisia kisattiin Lahdessa, mutta kaupunki ei saanut omaa kisakylää. Nyt se tapahtuu, kun 10 Suomen olympiajoukkueen valmistamaa linnunpönttöä asennetaan Lahden Radiomäelle, jonne syntyy lintujen kisakylä. Viereisen päiväkoti Pääskynpesän viskarit tulevat toimimaan kisakylän virallisina tarkkailijoina ja suojelijoina.

Paikalla ovat Pääskynpesän lasten lisäksi Suomen olympiajoukkueen ja Starkin edustajat sekä Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen.  Asiantuntijakumppanina toimii BirdLife Suomi. Kisakylän rakentajista mukana on Lahden Ahkeran kasvatti, olympiaurheilija Arvi Savolainen.

Tapahtuma on lähtölaukaus Suomen olympiajoukkueen ja pääyhteistyökumppani Starkin yhteiselle matkalle kohti Pariisin olympialaisia.

Leena Paavolainen                                     Jarmo Salmi
Joukkueenjohtaja                                       Kaupallinen johtaja              
Suomen Olympiajoukkue                            Stark Suomi Oy

AVAJAISOHJELMA

Tilaisuuden avaus
Stark, Suomen Olympiakomitea, Lahden kaupunginjohtaja

Ensimmäisen pöntön asennus & rakentajan haastattelu
Birdlife Suomi & Arvi Savolainen

Leikkimielinen viisiottelu & diplomit virallisille tarkkailijoille
Päiväkoti Pääskynpesän lapset

SEY Suomen eläinsuojelu käynnistää tänään maanantaina valtakunnallisen Anna aikaasi eläimille -kampanjan. Kampanjan tavoitteena on löytää uusia vapaaehtoisia auttajia SEYn jäsenyhdistyksiin.

Kodittomien lemmikkieläinten auttaminen on Suomessa lähes täysin vapaaehtoistoimijoiden harteilla. Kun kunnan lakisääteinen velvollisuus huolehtia talteen otetuista löytöeläimistä päättyy 15 vuorokauden jälkeen, siirtyvät eläimet usein eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin.

Esimerkiksi SEYn 39 jäsenyhdistystä hoiti viime vuonna yhteensä 4 746 lemmikkieläintä. Niistä valtaosa oli kissoja. Yhdistyksissä eläimille tehdään tarvittavat hoitotoimenpiteet, ja esimerkiksi moni kissa täytyy totuttaa ihmiseen, ennen kuin sille voidaan lähteä etsimään uutta kotia.

Tulijoita olisi paljon enemmänkin, mutta eläinten hoitaminen vaatii paitsi rahaa, myös vapaaehtoisia auttajia.

– Saamme jäsenyhdistyksiltämme jatkuvasti viestiä siitä, että he voisivat hoitaa enemmänkin eläimiä, jos heillä vaan olisi enemmän vapaaehtoisia, kertoo SEYn jäsenyhdistystoiminnan koordinaattori Maarit Talvikarhu.

Monenlaisia rooleja

Moni saattaa mieltää vapaaehtoistoiminnan nimenomaan eläinten hoitamiseksi. Sijaiskotina toimiminen, hoitovuorot löytöeläintalolla ja vaikkapa kissojen loukuttaminen ovat toki yhdistyksen toiminnan perusta. Myös itse yhdistystoiminnan pyörittäminen vaatii tekijöitä.

Yhdistyksissä on kuitenkin tarjolla monenlaisia tehtäviä aina viestinnästä ja varainhankinnasta puhelinpäivystykseen, jolloin myös erimerkiksi allergiset ihmiset voivat osallistua toimintaan.

– Viestinnän ja varainhankinnan merkitys yhdistystoiminnassa on kasvanut. Aktiivisella sometilillä ja toimivilla kotisivuilla voi tehdä yhdistyksen toimintaa ja kotia etsiviä eläimiä tunnetuksi. Somessa tehdään myös aktiivista varainhankintaa yhdistyksen kulujen kattamiseksi, kertoo Talvikarhu.

Eläinsuojeluyhdistykset osallistuvat usein myös lähiseudun tapahtumiin, mihin tarvitaan apukäsiä.

– Esimerkiksi toreille ja myyjäisiin osallistumalla yhdistykset tekevät toimintaansa tunnetuksi ja myyvät kannatustuotteita.

Yhdistystoiminta antaa paljon

Usein yhdistystoiminta vie mukanaan, mutta toimintaan voi laittaa aikaa juuri sen verran kuin itse pystyy. Tärkeintä on, että tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, noudattaa yhteisiä pelisääntöjä ja sitoutuu toimintaan.

SEY keräsi vapaaehtoisten kokemuksia kampanjavideoille. Puheissa toistuu se, että yhdistystoiminta antaa tekijälleen paljon.

– Yhdistystoimijoita yhdistää eläinrakkaus, ja mukavien, samanhenkisten ihmisten kanssa toimiminen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi tarjoaa usein myös yhteisöllisyyttä. Eläinten auttaminen koetaan merkitykselliseksi, ja se antaa monelle sisältöä elämään, sanoo Talvikarhu.

– Mukaan kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä. Olemme keränneet kampanjasivullemme mukana olevat yhdistykset, joiden sivuilla voi tutustua juuri omalla alueella tarjolla oleviin vapaaehtoisrooleihin.

Tutustu kampanjaan sekä yhdistysten vapaaehtoisrooleihin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa https://tinyurl.com/aikaaelaimille.

Lisätiedot:

SEY auttaa eläimiä hädässä. Liiton tavoitteena on auttaa kaikkia hädänalaisia eläimiä ja tarjota juuri se apu, jota eläinyksilö tarvitsee. Tätä työtä tekevät SEYn jäsenyhdistykset ja muut vapaaehtoiset ympäri maan. Liitto tarjoaa vapaaehtoisilleen apua ja tukea, jotta mahdollisimman moni eläin saisi tarvitsemansa avun.

SEY Suomen eläinsuojelu on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. Liitolla on tällä hetkellä 39 yhdistysjäsentä. Tutustu liittoon osoitteessa https://sey.fi/sey/.

Tiedotekuva: Jouko Torssonen

Haastattelut:

Maarit Talvikarhu
jäsenyhdistystoiminnan koordinaattori
044 491 9014
maarit.talvikarhu@sey.fi

Annukka Seppävuori
viestinnän asiantuntija
040 830 1716
annukka.seppavuori@sey.fi

Kaupungin tavoitteena on edistää vuorovaikutusta aurinkovoimahankkeissa. Kysely on auki 25.3. –8.4.2024.

Aurinkovoima on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava ja kehittyvä energiantuotantomuoto. Aurinkopaneelien teknisen kehityksen ja suotuisan auringon säteilymäärän myötä myös Suomessa on suunnitteilla paljon suuren mittakaavan aurinkovoimaloita, jotka voivat olla kooltaan kymmeniä tai jopa satoja hehtaareja. Suuren mittakaavan aurinkovoimaloille ominaista on suuri pinta-alan tarve ja tyypillisesti noin 3–5 metriä korkeat aurinkopaneelimoduulit. Myös Kouvolan kaupungin alue herättää kiinnostusta aurinkovoimatoimijoissa ja kaupungin alueella on vireillä useita aurinkovoimalahankkeita

Kaupunki toivoo kuntalaisilta ja vapaa-ajan asukkailta näkökulmia asiasta 25.3.–8.4. välisellä ajalla avoinna olevalla kyselyllä. Kyselyvastauksia hyödynnetään kaupungin kaavoitusyksikössä valmisteilla olevan suuren mittakaavan aurinkovoimaloita koskevan hyvien suunnittelukäytänteiden ohjeistuksen laatimisessa. Kysely löytyy Kouvolan kaupungin verkkosivuilta osoitteessa www.kouvola.fi/kyselyt.

Lisätietoa suuren mittakaavan aurinkovoimasta Kouvolassa voi lukea Kouvolan kaupungin verkkosivuilta osoitteessa www.kouvola.fi/aurinkoenergia.

Vuores Palvelu Oy ja Lounea Palvelut Oy ovat allekirjoittaneet jatkosopimuksen koskien Vuoreksen alueen tietoliikennepalveluja. Vuores Palvelu Oy ja Lounea Palvelut Oy ovat tehneet yhteistyötä jo usean vuoden ajan, ja nyt allekirjoitetun jatkosopimuksen mukaisesti Lounea jatkaa Vuoreksen alueellisen tietoverkon ylläpito-, laajakaista- ja kaapeli-tv-palveluiden tarjoamista keväälle 2027 asti. Tämä jatkosopimus varmistaa, että Vuoreksen alueen 7600 asukkaalla on jatkossakin käytettävissään tehokkaat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ja palvelut. 

”Olemme erittäin iloisia, että yhteistyömme Vuores Palvelun kanssa jatkuu. Lounealla on pitkä ja vankka kokemus valokuituverkoista, ja haluamme jatkaa panostamista entistäkin laadukkaampiin ja monipuolisempiin palveluihin Vuoreksen alueella. Tavoitteenamme on varmistaa, että alueen asukkailla ja yrityksillä on käytettävissään moderneimmat ja luotettavimmat tietoliikenneyhteydet.”, sanoo Lounea Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Juha Häkämies.

”Lounea on operoinut Vuoreksen valokuituverkkoa viime vuodet luotettavasti ja laadulla. Vuoreslaisten tyytyväisyys tietoverkon toimintaan on ennätyksellisen korkealla tasolla. Jatkamme hyvin mielellämme yhteistyötä Lounean kanssa,” kertoo Vuores Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Reetta Hynynen.

Lisätiedot:

Juha Häkämies
toimitusjohtaja, Lounea Palvelut Oy
juha.hakamies@lounea.fi
puh. 044 7733500

Reetta Hynynen
toimitusjohtaja, Vuores Palvelu Oy
reetta.hynynen@vuores.fi
puh. 050 433 6938

Henkilökuntavajauksen takia Vuorelan terveysaseman lääkäri- ja hoitajavastaanotto on huhtikuussa avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Vastaanotto on suljettu maanantaisin ja perjantaisin.­­­­­

Kiireettömissä asioissa pyydetään ottamaan yhteyttä Vuorelan terveysasemalle niinä päivinä, kun Vuorelan vastaanotto on avoinna. Kiireellisissä asioissa palvelee Siilinjärven akuuttivastaanotto arkisin kello 8-20 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä kello 8-18. Ennen akuuttivastaanotolle tuloa, pyydetään soittamaan numeroon (017) 402 281. Muina aikoina palvelee Päivystysapu numerossa 116 117.

Hätätapauksissa tulee soittaa valtakunnalliseen hätänumeroon 112.

Vuorelan suun terveydenhuollon palvelut toimivat normaalisti.