Autoliiton tiepalvelun Operaatio Pajunkissa turvaa pääsiäisliikennettä kiirastorstaista pääsiäismaanantaihin jo 54. kerran. Operaation aikana noin 130 vapaaehtoista tiepalvelumiestä ovat tehostetussa valmiudessa lähdössä auttamaan tien päällä pulaan joutuneita.

Ennaltaehkäise rengasvaurioita

Rengasvauriot ovat tyypillisesti yleisin avustustyyppi pääsiäisliikenteessä, sillä teiden kunto keväällä on erityisen huono. Autoilija voi omalla toiminnallaan toki jonkin verran vaikuttaa rengasrikon todennäköisyyteen.

”Ennen reissuun lähtöä on syytä tarkastaa auton rengaspaineet ja säätää ne kuormituksen mukaisiksi. Talvirenkaissa kannattaa käyttää 0,2 baria korkeampia paineita kuin valmistajan suosituspaineet ovat”, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen ohjeistaa.

Toinen merkittävä tekijä rengasrikkojen ennaltaehkäisyssä on välttää routakuoppiin ajamista. Parhaiten tämä onnistuu pitämällä vähintään neljän sekunnin turvaväliä edellä ajavaan ja havainnoimalla riittävän pitkälle eteenpäin.

”Kun turvaväliä on riittävästi, ilmestyy routakuoppa edellä ajavan auton alta näkyviin hyvissä ajoin. Näin kuljettajalle jää paremmin aikaa valita tilanteeseen sopiva ajolinja ja nopeus”, Vesalainen neuvoo.

Kevään edetessä päivät pitenevät nopealla tahdilla. Kevätaurinko tuo oman haasteensa autoiluun nostaen esiin tuulilasin naarmut ja epäpuhtaudet. Tuulilasin puhdistuksen lisäksi pääsiäismatkalle on syytä kaivaa jälleen aurinkolasit esiin ja huolehtia, että niidenkin linssit ovat puhtaat ja naarmuttomat.

Näin toimit apua tarvitessasi

Operaatio Pajunkissa palvelee numerossa 0200 8080 (1,93 €/min + mpm). Apua voi tilata myös Autoliiton applikaatiolla, joka on veloituksetta ladattavissa Googlen Play-kaupasta sekä Applen AppStoresta. Jos Autoliiton vapaaehtoista tiepalvelumiestä ei ole saatavilla tai avustuksen luonne sitä muuten edellyttää, välitetään Autoliiton hinauskumppani auttamaan autoilijaa. Avustuskustannuksista kannattaa pyytä arvio ennen palvelun tilaamista.

Lisätietoja:

Autoliitto, Teppo Vesalainen, koulutuspäällikkö
Puh. 044 585 9313, teppo.vesalainen(at)autoliitto.fi

Autoliitto, Jukka Tolvanen, viestintäpäällikkö
Puh. 040 751 1173, jukka.tolvanen(at)autoliitto.fi

Kaukolämpötyö Juhana Herttuan puistokadulla Hoviväenkadun risteyksen kohdalla. Yksi ajokaista pois käytöstä Pansiontien suuntaan ajettaessa.

Päivittäinen työaika on kello 07.00 - 15.30. Työajan ulkopuolella kaikki ajokaistat käytössä. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Voi miettiä, onko aika kulunut nopeasti vai hitaasti, mutta tosiasia on se, että keskiolutta on voinut ostaa kioskeista jo 30 vuotta tai vasta 30 vuoden ajan. Nyt on kuitenkin hyvä aika tuoda R-kioskeihin oma R-lager. Gluteenitonta uutuusolutta luonnehditaan moderniksi ja raikkaaksi.

Keskioluesta on kolmessakymmenessä vuodessa tullut kioskikaupan arkinen tuoteryhmä. Harva edes ajattelee, ettei olutta ole aina voinut ostaa kioskilta. Tampereen Peltolammin R-kioskin kauppias Sari Rämö-Hammoud muistaa, että kioskiin piti tehdä iso remontti keskiolutmyynnin takia. Hän on aloittanut R-kioskilla myyjänä vuonna 1992.

– Emme päässet heti myymään keskiolutta, koska luukkukioskista ei saanut sitä myydä. Monet R-kioskit remontoitiinkin sisäkioskeiksi tämän takia. Silloin kaupat sulkivat ovensa aikaisemmin, joten oluelle oli heti kysyntää. Kyllä se oli iso asia silloin. Sitä en muista, että kukaan olisi ainakaan meille myyjille paheksunut keskioluen myynnin aloitusta, Rämö-Hammoud muistelee.

Peltolammin R-kioskilta myydään tasaisesti keskiolutta läpi vuoden ja joka päivä. Kevääseen ja kesään sekä juhlapäiviin osuu pieni myyntipiikki.

Rämö-Hammoud odottaa innolla Ärrän omaa R-lageria, ja uskoo sen löytävän heti oman asiakaskuntansa.

– R-kioskin kaikki nimikkotuotteet, kuten R-tuutti, Ärrävesi ja R-GO! energiajuoma ovat olleet hittituotteita, Rämö-Hammoud kertoo.

R-lager on RPS Brewing -pienpanimon tuote

R-lager valmistetaan Kuopiossa RPS Brewingin pienpanimossa.

– Olemme otettuja, kun pääsimme tekemään R-kioskille omaa olutta. R-kioskilaisilla oli vahva näkemys siitä, millainen oluen tulisi olla. Saimme näin tuotekehitykseen hyvän pohjan, toimitusjohtaja Samuli Huuhtanen toteaa.

Yhteistyössä syntyi R-kioskille sopiva raikas ja miellyttävän tuntuinen vaalea lager. Huuhtanen kertoo, että suunnittelussa saatiin kaupan päälle gluteenittomuus.

– Suomalaisista oluenjuojista 90 prosenttia on vaalean lagerin ystäviä. R-lagerissa on todella moderni ote, Huuhtanen kehuu.

Alkuvuoden Ärräpäivien koemaistatuksessa olut sai hyvän vastaanoton R-kauppiailta. Ärräpäivät ovat R-kioskin vuosittainen suurtapahtuma ärräläisille ja yhteistyökumppaneille.

RPS Brewing tunnetaan palkittuna pienpanimona, joka on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Oluen panemiseen uteliaasti ja ketterästi suhtautuva yritys on jo maamme kuudenneksi suurin pienpanimo. RPS Brewingillä on kokemusta myös tasalaatuisten Private Label -tuotteiden valmistuksesta, joten isovolyymisen R-lagerin tekeminen sopii heille hyvin. Jatkossa RPS Brewing toimittaa R-kioskien juomavalikoimaan muitakin kausi- ja sesonkituotteita.

– Nimikko-oluita on mukava tehdä ja se kertoo myös ammattitaidostamme, Huuhtanen sanoo.

Keskioluen kioskimyynti alkoi 1994

R-kioski on tahtomattaan ollut mukana keskioluen kampanjoinnissa jo 1980-luvun alussa, kun kansanliike vaati keskioluen myynnin vapauttamista kioskeihin ”Keskiolut R-kioskeihin” -sloganilla.

– Kyseessä ei ollut R-kioskin hanke. Kun kansalaisadressi luovutettiin joulukuussa 1980 kansanedustajille, ajatusta kioskimyynnistä pidettiin lähinnä humoristisena tempauksena. Uuden alkoholilain myötä vuonna 1994 keskioluen kioskimyynti tuli sallituksi, R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen kertoo. 

R-lagerit saapuvat R-kioskeihin maaliskuun lopulla.

Lisätietoja:  

viestinta@r-kioski.fi, puh. +358 20 5544 095

R-kioski on yrittäjävetoinen convenience-ketju, joka tarjoaa asiakkailleen syötävää ja juotavaa sekä tärkeitä jokapäiväisiä tuotteita ja palveluita – nopeasti ja mukavasti silloin ja sieltä mistä asiakas niitä haluaa. Ärrällä henkilökohtainen palvelu ja hyvä hinta-laatusuhde ylittävät asiakkaan odotukset. R-kioski – nopeaa ja mukavaa on asiointi. R-kioski on osa REITAN-yhtiöön kuuluvaa REITAN CONVENIENCE -yhtiötä, ja sillä on valtakunnallinen peitto 370 myymälällä. R-kioskin bränditunnettuus on 95 %.    

REITAN CONVENIENCE -yhtiöön kuuluvat R-kioski Suomessa, Narvesen Norjassa, Latviassa ja Liettuassa, Pressbyrån Ruotsissa, 7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, YX 7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, R-kiosk Virossa, Lietuvos Spauda Liettuassa, Caffeine Roasters -kahvilat Latviassa, Virossa, Liettuassa, Norjassa ja Tanskassa sekä Northland-kahvilat Norjassa. REITAN CONVENIENCE on markkinajohtaja jokaisessa toimintamaassaan.

Uusien ajokorttien ulkoasu uudistuu 1.4.2024. Vaikka kortin kokoa ja sen tunnistettavaa vaaleanpunaista pääväriä ei muuteta, uudistus tuo mukanaan useita merkittäviä turvallisuutta parantavia ominaisuuksia. Tärkeä huomio on, että tämä uudistus ei vaikuta ajokortin hankintaan tai nykyisten ajokorttien kelpoisuuteen. 

Uusi ajokortti – entistä turvallisempi

"Me Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa päivitämme määräajoin ajokorttien ulkoasua vastaamaan nykyaikaisia turvavaatimuksia. Tässä uudistuksessa merkittävin uusi ominaisuus on läpinäkyvä ikkuna, joka sisältää kortinhaltijan kasvokuvan. Tämä muutos ei vaikuta ajokortin käyttöön – se kelpaa edelleen henkilöllisyyden osoittamiseen äänestyspaikoilla ja muissa tutuissa yhteyksissä", toteaa Traficomin päällikkö Henna Antila.

"Uudistettu suomalainen ajokortti on yhdenmukainen muiden EU-maiden ajokorttien sekä EU:n ajokorttisäädösten kanssa. Tämä tarkoittaa, että uutta korttia voidaan käyttää ulkomailla samalla tavalla kuin nykyistäkin," jatkaa Antila.

Vuosittain Suomessa myönnetään noin 380 000 ajokorttia ja kaikkiaan voimassa olevia ajokortteja on Suomessa n. 3,8 miljoonaa.

Ulkoasumuutoksia myös muihin kortteihin

Huhtikuussa muuttuvat myös muut Traficomin myöntämät kortit ulkoasultaan. Muutoksia tulee ajokortin lisäksi muiden tieliikenteen korttien, esim. taksinkuljettajan ajoluvan ja digipiirturikorttien ulkoasuihin, kuten myös merenkulun pätevyyskirjojen sekä ilmailun ja rautatieliikenteen lupakirjojen ulkonäköön.

Kaikki vanhat korttimallit pysyvät edelleen voimassa eikä korttia tarvitse vaihtaa uuteen.

Lisätietoja:

Vinkkejä ja tietoa ajokortin hankkimiseen ja kuljettajantutkinnon suorittamisesta löytyy Traficomin uudelta Instagram-tililtä @traficomajokortit

päällikkö Henna Antila, p. 029 534 5277, henna.antila@traficom.fi

kehityspäällikkö Pekka Hiltunen, p. 029 534 5557, pekka.hiltunen@traficom.fi

Valtion kiinteistöistä vastaavan Senaatti-konsernin uudeksi konsernijohtajaksi on 1.7.2024 alkaen on nimitetty Tuomas Pusa. Vuodesta 2012 Senaattia johtanut Jari Sarjo jää eläkkeelle.  

Senaatti-kiinteistöjen hallitus on nimittänyt konsernijohtajaksi dipl.ins., MBA, Tuomas Pusan (44).  Pusa toimii tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöjen operatiivisena johtajana. Hän on aiemmin työskennellyt Senaatti-kiinteistöissä toimialajohtajana ja asiakaspäällikkönä, ja ennen Senaattiin siirtymistä kiinteistöalan avaintehtävissä Corbel Oy:ssä, YIT Kiinteistötekniikka Oy:ssä ja YIT Building Systems Oy:ssä.

“Olemme iloisia, että Senaatin konsernijohtajan tehtävä kiinnosti. Meillä oli yli kolmekymmentä hakijaa, joista pitkän prosessin jälkeen valikoitui neljä henkilöä henkilöarviointeihin ja jatkokeskusteluihin. Valitsimme Tuomas Pusan, joka on mielestämme loistava henkilö luotsaamaan Senaattia muuttuvassa toimintaympäristössä. Vakuutuimme Tuomaksen strategisesta näkemyksestä sekä turvallisuuteen ja talouteen liittyvien haasteiden ratkaisukyvystä jatkettaessa Senaatin kehittämistä kestävän rakentamisen edelläkävijänä. Tuomaksen tapa kuunnella ja osallistaa muita päätöksenteossa tukee Senaatin avointa ja asiantuntijoita arvostavaa kulttuuria”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja Hannele Pokka.  

Konsernijohtaja Jari Sarjo on johtanut Senaattia vuodesta 2012.  Senaatti-konsernin nykyinen, lainsäädännöllä määritetty rakenne on ollut voimassa vuoden 2021 alusta lähtien, jolloin puolustushallinnon kiinteistöistä vastaava Puolustuskiinteistöt aloitti osana konsernia.  

”Jari Sarjo on johtanut Senaatti-kiinteistöjä kahdentoista vuoden ajan. Kiitämme häntä erinomaisesti tehdystä työstä. Jarin johdolla Senaatti on saanut aikaan todella merkittäviä tuloksia ja uudistuksia: omakustannusperusteinen vuokrajärjestelmä, asiakaskokemuksen nostaminen keskiöön, Senaatin nousu sisäolosuhdeasioissa edelläkävijäksi ja uusien työnteon tapojen tuominen valtionhallintoon ovat tuoneet hyötyä sekä asiakkaillemme että koko toimialalle. Merkittävistä investoinneista huolimatta tilakustannukset eivät ole nousseet juuri lainkaan. Senaatti on kansainvälisestikin esikuva eurooppalaisten verrokkiorganisaatioiden piirissä”, sanoo Hannele Pokka.

Tuomas Pusa aloittaa konsernijohtajan tehtävässä 1.7.2024.

”Olen uuden tehtävän edessä todella innostuneena. Meillä on erittäin osaava porukka ja äärimmäisen kiinnostavat asiakkaat sekä merkityksellinen tehtävä töissä Suomelle. Tämä henkilöstö on yhdessä asiakkaidemme kanssa kehittänyt valtion toimitiloja tukemaan virastojen ja laitosten toimintaedellytyksiä suurin askelin. Samalla mieli on nöyrä kaiken uuden edessä. Vastuu tehtävässä on suuri. Meidän on lunastettava olemassaolomme oikeutus sidosryhmiltämme joka päivä, mikä edellyttää jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Tehtävämme on tuoda hyötyä valtionhallinnolle ja siten koko Suomelle”, sanoo Tuomas Pusa.

Senaatti-konserni 

Valtiovarainministeriön ohjauksessa toimiva Senaatti-konserni muodostuu emoliikelaitoksena toimivasta Senaatti-kiinteistöstä ja Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitoksesta. Puolustusministeriö ohjaa Puolustuskiinteistöjä sen tuottaessa palveluita Puolustusvoimille ja Puolustusvoimien määrittelemille kumppaneille. Konsernin toimintaa ohjaavat valtion toimitilastrategia ja kiinteistöstrategia. Palvelutavoitteita konsernille asettavat eduskunta, valtiovarainministeriö sekä puolustusministeriö.  

Senaatti-konserni kehittää ja ylläpitää valtion rakennettua kiinteistövarallisuutta. Senaatti ei tee voittoa valtion tilojen vuokraustoiminnalla, vaan tuottaa omakustannehintaan toimivia ja turvallisia tiloja valtion toimintojen ja henkilöstön työn tueksi kaikissa olosuhteissa. 

Lisätietoja 
Tuomas Pusan CV LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/tuomas-pusa-a8813422/ 

Lisätietoja: Senaatti-kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja Hannele Pokka, p. 040 482 2772  

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen mukaan Tornionjoen nousulohimäärät olivat kesällä 2023 pienimmät sitten vuoden 2010. Simojokeen nousi viimeksi yhtä vähän lohta vuonna 2017. Keskikokoiset, kaksi vuotta meressä kasvaneet nousulohet olivat poikkeuksellisen harvalukuisia.

Alkukaudella jokiin nousi kohtalaisen runsaasti suuria, vanhoja lohiyksilöitä, mutta sen jälkeen lohimäärät jäivät vähäisiksi. Seurantajakson aikana Tornionjoella havaittiin kaikuluotauksissa 20 260 ja Simojoella 2 022 lohta.

– Nousulohien vähyys näyttäisi johtuneen etenkin vuonna 2021 merivaelluksen aloittaneiden lohien heikosta eloonjäännistä. Myös nuorimmat, 2022 mereen poikasina vaeltaneet nousulohet, olivat harvalukuisia. Syitä heikkoon elossa säilymiseen selvitetään parhaillaan, kertoo tutkija Tapani Pakarinen Lukesta.

Suomen (Luke) ja Ruotsin (SLU) tutkijoiden vastikään julkistaman Tornionjoen Kalakantojen tila -raportin mukaan lohen kutukanta Tornionjoessa jäi viime vuonna alle tavoitetason.

─ Koska nuoria nousulohia oli vuonna 2023 hyvin vähän, on myös huomattava riski, että kuluvan vuoden kutukanta jää liian pieneksi. Tutkijat suosittelevat tulevalla kalastuskaudella lohenkalastuksen vähentämistä, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Lukesta.

Lohisaaliit pieniä sekä merellä että joissa

Heikon kutuvaelluksen seurauksena myös saaliiksi saatujen lohien määrä jäi pieneksi. Keskipainot olivat kuitenkin tavanomaista suurempia, koska vanhojen lohien osuus oli aiempaa suurempi. Saalislohet painoivat Tornionjoella keskimäärin 8,2 ja Simojoella 9,3 kiloa. 

Tornionjoelta arvioidaan saadun saaliiksi 5 700 lohta ja Simojoella 60 lohta kesäkaudella 2023. Vapakalastajat saivat neljä viidesosaa Tornionjoen lohisaaliista. Vapakalastuksen lohisaaliista 90 % oli ulkopaikkakuntalaisten pyydystämää.

─ Eniten kalastuspäiviä kertyi Kolarin ja Pellon kuntien alueelle, josta myös saatiin suurin osa lohista. Paras saalisvarmuus oli Tornion kunnan alueella, kertoo erityisasiantuntija Ville Vähä Lukesta.

Suomalaiset ammattikalastajat saivat Pohjanlahden merialueelta saaliiksi noin 12 900 lohta, jotka olivat peräisin alueen lukuisista luonnon- ja istutuskannoista. Määrä vastasi 47 prosenttia Suomen Pohjanlahden lohikiintiöstä. Ruotsissa ammattikalastajat pyydystivät vastaavasti noin 16 400 lohta, ja kiintiön täyttymisaste oli 71 %. Ammattikalastajien päivittäiset lohisaaliit keskeisimmällä merikalastusalueella Perämeren pohjukassa olivat poikkeuksellisen pieniä vaelluskauden puolivälissä, jolloin vaellus koostuu pääosin kahden merivuoden ikäisistä lohista.

Tornionjoen meritaimen runsastunut

Vuosittaisessa Suomen ja Ruotsin asiantuntijoiden päivittämässä Tornionjoen kalakantaraportissa kuvataan lohen lisäksi merivaelluksen tekevien taimen- ja siikakantojen tila Tornionjoella. Vaikka meritaimenkanta on vähitellen runsastunut, raportissa suositellaan taimenen kalastuskiellon jatkamista.

Tornionjoen vaellussiian kutuvaellus on heikentynyt viime vuosikymmeninä, ja siikojen keskikoko on pienentynyt. Kehityssuunnan muuttaminen edellyttää entistä tiukempia rajoituksia siiankalastukseen koko vaellusalueella merellä ja joessa.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Atso Romakkaniemi, puh. 029 532 7416, atso.romakkaniemi@luke.fi

Akatemiatutkija Jenni Prokkola, puh. 029 532 2614, jenni.prokkola@luke.fi

Tutkija Tapani Pakarinen, puh. 029 532 7224, tapani.pakarinen@luke.fi

Erityisasiantuntija Ville Vähä, puh. 029 532 7878, ville.vaha@luke.fi

Tornion- ja Simojoen nousulohiseuranta (grafiikka) 

Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2024 

Itämeren lohikantojen seurannat

Itämeren meritaimenkantojen seurannat 

Etelä-Karjalassa on suunnitteilla investointeja uusiutuvaan energiaan noin 1,5 miljardin euron edestä. Suurin osuus tästä investointikokonaisuudesta on aurinkovoimapuistohankkeet, joita on vireillä lähes jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa (yhteensä n. 900 miljoonaa euroa ja n. 1300 MWp). Nämä tiedot kävivät ilmi Etelä-Karjalan liiton tekemässä selvityksessä, jossa tutkittiin tällä hetkellä maakunnassamme julkistettuja, jo vireillä olevia uusiutuvaan energiaan perustuvia hankkeita. Kokonaismäärän arvioidaan kuitenkin olevan vielä suurempi, sillä selvityksen ulkopuolelle jäivät mm. maakuntamme eri suuryrityksissä vireillä olevat hankkeet, jotka eivät ole vielä julkisia. Kaikkien selvityksessä tarkasteltujen hankkeiden on määrä toteutua 2030-luvulle mennessä.

Aiemmin Etelä-Karjalan metsä- ja metalliteollisuudelle tarjosi kilpailuetua halpa Venäjän maakaasu. Sen poistuminen markkinoilta ja toisaalta halu siirtyä vähänpäästöisempiin energialähteisiin ovat osasyitä kasvaneisiin uusiutuvan energian investointeihin. Maakuntamme haasteena on kuitenkin sähkönsiirtoverkon liian pieni kapasiteetti.

- Uusiutuvan energian hyödyntämisen edellytykset on turvattava riittävän tehokkaalla sähkönsiirtoverkolla itäisessä Suomessa. Samoin jatkaaksemme uusiutuvan energian investointien hyvää kehitystä maakunnassamme myös valtion tukemien, vihreään siirtymään liittyvien hankkeiden tukipäätöksiä tulee jouduttaa, kiteyttää maakuntajohtaja Satu Sikanen.

Uusiutuvaan energiaan ja muihin maakuntamme investointeihin pohjautuvien hankkeiden toteutumisen edellytyksenä on vakaa toimintaympäristö. Venäjän hyökkäyssodasta johtuvaan muuttuneeseen geopoliittiseen tilanteeseen on reagoinut myös pääministeri Orpon hallitus asettamalla valmisteluryhmän ja neuvottelukunnan valmistelemaan Itäisen Suomen ohjelmaa. Sen tavoitteena on edistää itäisen Suomen mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista. Lisäksi ohjelmalla edistetään Suomen huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja turvallisuutta. Ohjelmatyön on määrä valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

- Itäisen Suomen ohjelmatyön käynnistyminen on hyvä asia mutta on tärkeää, että se johtaa myös konkreettisiin toimenpiteisiin. Alueemme vahva teollisuus tarvitsee puhtaan energian lisäksi vetäviä väyliä. Puuntuonnin loppuminen Venäjältä on muuttanut liikennevirtoja ja lisännyt liikennettä Karjalan radalla Luumäen ja Lappeenrannan välillä yli kolmanneksella. Maakuntamme saavutettavuuden parantamiseksi niin hallitusohjelmaan kuin Väylän investointiohjelmaankin sisällytetty investointi kaksoisraiteeseen välillä Luumäki – Joutseno on toteutettava yhä kuormittuneemman Karjalan radan välityskyvyn parantamiseksi. Radan välityskykyä on parannettava myös Imatralta pohjoiseen. Metsä Boardin investointipäätös Simpeleen kartonkitehtaalle alleviivaa entisestään energia- ja liikenneinvestointien merkitystä, toteaa maakuntajohtaja Satu Sikanen.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Satu Sikanen, p. 0400 661318
                  aluesuunnittelupäällikkö Topi Suomalainen, p. 040 358 0975

Kevät tuo tullessaan perinteisen Talvivalkeat-tapahtumasarjan. Kuusankoskitalon konserteissa matkataan kymenlaaksolaisten artistien mukana musiikin eri tyylilajeissa jazzista ikivihreisiin balladeihin ja rakastetuista elokuvasävelmistä klassisen musiikin helmiin ja tangon tahteihin. Kouvolatalossa yleisöä viihdyttää komediallinen teatteriesitys.

Talvivalkeat käynnistää Juuret Kymenlaaksossa – jazzkonsertti Kuusankoskitalon Voikkaasalissa lauantaina 6.4. klo 18.00. Konsertissa esiintyvien muusikoiden juuret ovat eri puolilta Kymenlaaksoa. Kokoonpanossa esiintyvät ”kuusaalain” saksofonisti ja laulaja Juulia Rihu, uttilainen kosketinsoittaja, hammond-virtuoosi Osmo Seppälä, myllykoskelta kotoisin oleva, useissa Kouvolan teatterin musikaaleissa soittava Sami Laakso sekä kotkalainen, musiikkialan monitaituri Wiljami Salminen.

Sunnuntaina 7.4. klo 14.00 Kuusankoskitalossa Maailman ääriin -konsertissa esiintyvät Marco Lundberg ja Virtuoso-lauluyhtye. Kuusankoskelainen tangokuningas Marco Lundberg tunnetaan tunteikkaista tulkinnoistaan niin kotimaisten kuin ulkomaalaistenkin tähtien ikivihreistä kappaleista. Virtuoson baritoni Riku Pelo, tenori Roope Pelo, tenori Juhana Suninen ja baritoni Topi Lehtomäki esittävät rakastetuimpia ulkomaisia ja kotimaisia elokuvasävelmiä sekä kauneimpia klassisen musiikin ikivihreitä kappaleita tunteella ja vahvalla ammattitaidolla. Orkesteria johtaa Kimmo Parviainen.

Keskiviikkona 10.4. klo 14.00 tangokuningas Kari Hirvonen ja kouvolalaisen Jani Heleniuksen Roulette-orkesteri viihdyttää tanssimusiikin ystäviä Pieni sydän -konsertissa Kuusankoskitalossa. Kokoonpanossa Veli Vierikko soittaa bassoa ja Taru Piira viulua.

Napakymppi-komedia kutkuttelee nauruhermoja Kouvolatalossa

Sunnuntaina 14.4. klo 18.00 Kouvolatalossa kuljetaan hersyvän, Rosa Liksomin teksteihin pohjautuvan Napakymppi-komedian matkassa pohjoisesta etelään. Nauruhermoja kutittelevat Mira Kivilän, Minna Koskelan ja Aarni Kivisen räväkät hahmot, musta huumori sekä suomen kielellä leikittely.

Talvivalkeat-kulttuuritapahtumaa vietetään tänä vuonna jo 32. kertaa. Vuosittaiseen tapahtumaan kutsutaan sekä paikallisesti että maanlaajuisesti tunnettuja esiintyjiä eri aloilta.

Talvivalkeat pyrkii tuottamaan kaikille saavutettavia ja edullisia kulttuurielämyksiä, koska kulttuuri kuuluu kaikille. Kouvolan kaupungin yksi tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa tasokasta, kiinnostavaa ja saavutettavaa kulttuuritarjontaa jokaisen asukkaan koettavaksi. Musiikki-, teatteri- ja taide-elämykset tuovat jokaisen elämään mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä.

Liput

Liput 15 euroa. Lippuja voi ostaa Kouvolan pääkirjastosta (Salpausselänkatu 33) ja tuntia ennen tilaisuutta tapahtumapaikalta, jos tilaisuus ei ole loppuunmyyty.

Talvivalkeat 2024 ohjelma Kouvolan kaupungin verkkosivulla

Lerøy Finland Oy ilmoitti perjantaina 22.3. vetävänsä myynnistä Norjassa valmistettua kokonaista savustettua lohta. Lohen lämpökäsittely on jäänyt osassa tuotteista puutteelliseksi. Takaisinveto koskee tuotetta Lerøy savulohi vakuumipakattu (EAN 2361707800002), viimeinen käyttöpäivä 6.4.2024. Tätä tuotetta on ollut myynnissä S-ryhmän Prisma-myymälöissä 20.3.-23.3.2024 välisenä aikana.

Lerøy Finland Oy neuvoo kuluttajia olemaan tarvittaessa yhteydessä heihin: Lerøy Finland Oy, p. 02 434 9800 (arkisin klo 8–16), sähköpostiosoite info@leroy.fi. Kuluttaja voi palauttaa tuotteen myös ostopaikkaan.

Asiaa hoitaa Ruokavirastossa erityisasiantuntija Mika Varjonen, p. 050 38 68 416, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi.

Kuva tuotteesta:
(Kuva: Lerøy Finland Oy)

Taiteiden tiedekunnan Arktikum-talon gallerioissa avautuu kaksi uutta näyttelyä keskiviikkona 27. maaliskuuta klo 18. Valo- ja Katve I -gallerioissa nähdään Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston vierailevan taiteilijan Iiri Poterin näyttelykokonaisuus, jonka teokset koostuvat videoista, valokuvista sekä kirpputoreilta ja kirjastojen poisto-osastoilta löydetyistä taidekirjoista. Katve II -galleriassa avautuu puolestaan taiteen asiantuntija ja sirkustaiteilija Nella Toivasen pedagoginen taidenäyttely. Näyttelyt ovat esillä 5. toukokuuta asti. Näyttelytilaan on vapaa pääsy Arktikumin aukioloaikoina. Tervetuloa avajaisiin ja tutustumaan näyttelytarjontaan!


Galleriat Valo ja Katve I

Iiri Poteri:
Näkemisiin! / See you and Let’s see!
28.3.–5.5.2024
Avajaiset keskiviikkona 27.3. klo 18–20
Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Avoinna ti-su 10–18, ma suljettu.
Vapaa pääsy.

Lauantaisin klo 13–13.45 näyttelyssä voi seurata esitystä Taidepainot.

– Näyttelyssäni toistuu katse ja silmät. Ehkä se johtuu siitä, että kuvataide yhdistyy niin voimakkaasti katsomiseen ja silmillä havainnointiin. Katsomme samaa, mutta näemme eri asioita, Iiri Poteri kertoo näyttelystään.

– Kaikki mitä teen on niin lähellä ja siksi niin sumeaa. Ikkunan läpi näkee, muttei yhtä kirkkaasti kuin kuvan. Väsyn kirjojen lukemiseen, onneksi niitä voi myös nostella. En vielä näe mistä tässä näyttelyssä on kyse. Se tulee olemaan yllätys, jonka vasta sinä tai aika paljastaa.

Näyttelyn Näkemisiin! / See you and Let’s see! teokset koostuvat videoista, valokuvista ja Rovaniemen kirpputoreilta ja kirjastojen poisto-osastoilta löydetyistä taidekirjoista, jotka tulevat olemaan osa toistuvaa esitystä koko näyttelyn esilläolon ajan lauantaisin klo 13–13.45. 

Iiri Poteri (s.1992) on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hän työskentelee videon, performanssin, installaation, valokuvan ja äänen parissa. Kuvataiteessa Poteria kiehtovat haavoittuvuuden, välittömyyden ja vuorovaikutuksen teemat, jotka monesti kääntyvät hänen teoksissaan tutkimaan taideteoksen ja kokijan suhdetta.

Poteri on valmistunut Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta ja hänellä on pitkä tausta valokuvauksesta. Poterin teoksia on esitetty sekä Suomessa että kansainvälisesti. Viimeisimpänä hän osallistui Mäntän kuvataideviikoille 2023, In Continuous Dialogue: Tracing Memories -näyttelyyn Helsingissä sekä Opus One ’21 -näyttelyyn Bruggessa Belgiassa. Poterin esitysinstallaatio Kuiskaus on osa Jenny ja Antti Wihurin säätiön taidekokoelmaa.

Näyttely on osa Poterin kolmen kuukauden residenssiä Rovaniemellä. Jenny ja Antti Wihurin rahasto on järjestänyt yhdessä Lapin yliopiston kanssa vierailevien kutsutaiteilijoiden residenssiohjelmaa vuodesta 1995 lähtien.

Lisätietoja:
Iiri Poteri, iiri.poteri(at)hotmail.com, iiripoteri.com
Wihurin rahaston tekemä haastattelu Poterin kanssa.

Kuvat:
1. Iiri Poteri: Taidepainot / Art weights. 2024. Esitysinstallaatio.
2. Iiri Poteri: Silminnäkijä / Eyewitness. 2024. Yksityiskohta videoveistoksesta.
3. Iiri Poteri: Siellä täällä -sarja / Here and there series. 2024. Valokuvateossarja.
4. Iiri Poteri: 504 aamua / 504 mornings. 2016–2017. Valokuvateossarja.



Galleria Katve II

Nella Toivanen:
Liikkuva keho
28.3.–5.5.2024
Avajaiset keskiviikkona 27.3. klo 18–20
Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Avoinna ti-su 10–18, ma suljettu.
Vapaa pääsy.

Lähtökohtana näyttelyn teoksille on ollut kehittää biologian tuki- ja liikuntaelimistön kokemuksellista perusopetusta. Teokset hahmottavat tapoja, joilla peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten biologian tuki- ja liikuntaelimistöä voitaisiin opettaa käytännössä taiteellisin keinoin. Teoksissa käytetään sirkus- ja tanssitaidetta kehon liikkeen ja toiminnan esittelyssä. Teoksissa on myös osia, joissa näyttelyn vierailija voi osallistua liikkeisiin sekä tuntea kehollisen oppimisen avulla.

Nella Toivanen on rovaniemeläinen taiteen asiantuntija ja sirkustaiteilija, joka valmistuu taiteen maisteriksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta Taiteen asiantuntija -maisteriohjelmasta. Näyttely liittyy Toivasen pro gradu -tutkielman työhön, jonka teemana on taideperustainen oppiminen ja opetusteosten kehittäminen biologian tuki- ja liikuntaelimistön perusopetukseen.

Lisätietoja:
Nella Toivanen, ntoivane(at)gmail.com

Kuvat:
1. Nella Toivanen: Liikkuvat lihakset. 2024. Ilma-akrobatia, säveltaide, videoprojisointi.
2. Nella Toivanen: Liikkuvat nivelet. 2024. Nykytanssi, käsilläseisonta, säveltaide, video.

LY / TTK / LP

Tarinallistetut liikuntaharjoitukset jatkuvat Hiihtomuseossa toukokuulle 2024 asti. Harjoitukset syntyivät Muistot liikkeeksi senioriyleisötyössä -hankkeessa, joka käynnistyi syksyllä 2023 ikärikkaille suunnatuilla muistelutapahtumilla.  

Neljä liikunnan alan ammattilaista suunnitteli vuodenvaihteessa muistojen pohjalta liikuntaharjoituksia. Ohjaajista tanssitaiteilija Leena Keizer on kulttuurin moniammattilainen, Leena Vilponen on ohjannut kiinalaista taijiliikuntaa yli 30 vuotta, Tarja Kindstedt on muistikuntoutuksen asiantuntija ja Wellamo-opiston suunnittelijaopettaja Päivi Vihma on liikunnan opettaja ja muusikko. 

Tähän mennessä harjoituksiin on osallistunut lähes 150 ikäihmistä. Kolmen eri teeman, Salpausselän kisojen, lumileikkien ja hiihtoretkien, pohjalta suunniteltujen liikuntaharjoitusten osallistujat ovat olleet yksimielisiä liikunnan mielialaa parantavasta vaikutuksesta. Valtaosa palautetta jättäneistä on pitänyt sisältöjä mielenkiintoisina. 

– Erittäin mukavalla tavalla yhdistetty monta elementtiä, kuvailee Laulaen Salppurin kisoihin -harjoitukseen osallistunut eläkeläinen.  

– Elämykselliset harjoitukset antavat ihan uudenlaista näkökulmaa tuttuihin aiheisiin, kuten Salpausselän kisoihin, kertoo Liikkeellä muistia aktivoimaan -harjoitusta kokeillut lahtelainen ikärikas. 

Tulevien harjoitusten aikataulut ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Hiihtomuseon verkkosivuilta. Kevään harjoituksiin osallistuminen on maksutonta kaikille yli 65-vuotiaille. Liikuntaosuudet on suunniteltu niin, että ne soveltuvat eritaustaisille liikkujille. Harjoituksia elävöittävät museon kokoelmien arkistokuvat. 

Muistot liikkeeksi -hankkeen tavoitteena on kehittää Hiihtomuseon senioriyleisötyöhön uusia toimintamalleja, jotka lisäävät ikäihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ajatuksena on liikkumisen ja kulttuuriperinnön yhdistäminen, sekä sosiaalisen ja osallistavan toiminnan mahdollistaminen.   

Lisätietoja  

Projektitutkija Mira Arkko  

044 483 1799  

mira.arkko@lahti.fi  

Tutkija Ulla Viljanen  

044 483 1578  

ulla.viljanen@lahti.fi  

Projektipäällikkö Suvi Kuisma  

050 398 5521  

suvi.kuisma@lahti.fi 

SASKY koulutuskuntayhtymän (Saskyn) koulutustarjonta kiinnosti hakijoita viime viikolla päättyneessä toisen asteen yhteishaussa. Saskyn oppilaitosten ammatilliseen koulutukseen oli hakijoita kaikkiaan 2591 (näistä ensisijaisia hakijoita 587), aloituspaikkoja Saskyn ammatilliseen koulutukseen oli yhteensä 1134. Saskyn lukioihin yhteishaussa haki yhteensä 128 hakijaa (ensisijaisia 64).

Saskyn ammatillisiin opintoihin ensisijaisia hakijoita oli hieman enemmän kuin viime vuoden yhteishaussa (v. 2023 560 ensisijaista hakijaa). Yhteishaun lisäksi opintoihin hakeudutaan jatkuvassa haussa ympäri vuoden, joillekin Saskyn aloille lähes kaikki opiskelijat tulevat jatkuvan haun kautta. Suosittuja aloja Saskyssa tämän vuoden yhteishaussa olivat mm. liiketoiminta, sähkö- ja automaatioala, sosiaali- ja terveysala sekä kone- ja tuotantotekniikka.

Yhteishaun tulokset Saskyn oppilaitoksissa

Saskyn Tampereen palvelualan ammattiopistossa liiketoiminnan perustutkinto on noussut yhteishaussa suosituimmaksi alaksi. Laskettaessa yhteen kaikki liiketoiminnan hakijat, yhtä aloituspaikkaa kohden oli peräti 8,9 hakijaa (v. 2023 6,7 hakijaa). Toiseksi suosituin ala Tampereella oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinto sekä kolmanneksi tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto. 

Saskyn Huittisten ja Kokemäen oppilaitoksen yhteishaussa vetovoimaisempina aloina jatkoivat talotekniikka ja maatalousala. Puutarha-alan kiinnostus yhteishaussa on nousussa. Jatkuvassa haussa vetovoimaisin ala on tieto- ja viestintätekniikka.   

Saskyn Sastamalan oppilaitosten aloista suosituin oli sähkö- ja automaatioala, johon ensisijaisia hakijoita oli enemmän kuin on aloituspaikkoja. Suosittuja aloja olivat myös auto-, hius- ja kauneusala sekä kone- ja tuotantotekniikka. Palvelualoista hius- ja kauneusalan kiinnostus kasvoi hienosti viime vuoden yhteishakuun nähden. Osalle aloista, kuten esim. jalometallialalle haetaan ainoastaan jatkuvan haun kautta. 

Saskyn Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksissa yhteishaussa suosituimpia koulutusaloja olivat Sasky Ammatti-instituutti Iisakin sähkö- ja automaatioala sekä talotekniikka. Ko. alueen (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano) oppilaitoksista Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen ja Sasky Osaran maaseutuopetusyksikköön opiskelijat hakevat pääsääntöisesti jatkuvassa haussa. Suosituimpia aloja jatkuvassa haussa tällä alueella ovat olleet sosiaali- ja terveysala, asesepäntyö, graafinen suunnittelu, kitaranrakennus, musiikkituotanto, kone- ja tuotantotekniikka, sähkö- ja automaatioala sekä liiketoiminnan verkko-opinnot.

Saskyn Mäntän seudun koulutuskeskuksen oppilaitoksen vetovoimaisimpina aloina yhteishaussa olivat ajoneuvoala, sähkö- ja automaatioala ja kone- ja tuotantotekniikka. Ravintola- ja catering-alan perustutkinnon kiinnostus on nousussa. Jatkuvan haun kautta suosittuja aloja olivat tieto- ja viestintätekniikka ja tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Ensisijaisia hakijoita oli Mäntässä tänä vuonna enemmän verraten edelliseen vuoteen. 

Saskyn lukioiden (Ikaalisten lukio ja Ruoveden lukio) hakijamäärä pieneni hieman edellisestä vuodesta. Ruovedellä ensisijaisia hakijoita oli 35 ja suosituin lukion erikoislinjoista oli tällä kerralla eläinlääketieteellinen linja, jonka oli valinnut ykkösvaihtoehdokseen 15 hakijaa. Ratsastuslinjalle ja yleislinjalle oli molemmille 10 ensisijaista hakijaa.

Ikaalisten lukion ensisijaisten hakijoiden määrä oli 29. Ensisijaisia hakijoita Ikaalisten lukion yleislinjalle oli 27 ja ensimmäistä kertaa omana hakukohteenaan ollut arkkitehtuurilinja kiinnosti kahta hakijaa.

Jatkuvan haun osuus hakijamäärissä merkittävä

Koulutuksiin on mahdollista hakea myös jatkuvassa haussa ympäri vuoden, tämä hakuväylä on tarkoitettu kaikille muille paitsi juuri peruskoulunsa päättäville hakijoille. Jatkuvan haun kautta hakeutuneiden aikuisten opiskelijoiden määrä oli vuoden 2023 hakijoista 80 % kaikista Saskyn opiskelijoista. Vuoden 2024 alusta lähtien on Saskyyn hakenut jatkuvassa haussa jo 1228 hakijaa (tilanne 19.3.2023). Saskyssa on useita aloja, joilla tämä on pääasiallinen hakumuoto. Näitä aloja ovat esimerkiksi lentokoneasennus, taideteollisuusala, sosiaali- ja terveysala, puutarha-ala sekä luonto- ja ympäristöala.

Myös Saskyn oppisopimus- ja työelämäpalveluiden oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Vuonna 2023 oppisopimuskoulutukseen hakeutui yhteensä 1378 opiskelijaa. Vuonna 2024 hakijoita ajalla 1.1-19.3.2024 on ollut 320. Suosituimmat tutkinnot ovat olleet lähiesimiestyön ammattitutkinto ja tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto.

Lisätietoja

Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja
puh. 050 340 6221
antti.lahti@sasky.fi

Anna-Leena Kivipuro, ammatillisen koulutuksen johtaja
puh. 050 587 9344
anna-leena.kivipuro@sasky.fi 

Pekka Simberg, yleissivistävän koulutuksen johtaja 
puh. 0400 566 465
pekka.simberg@sasky.fi 

sasky.fi

Keväällä 2025 Lappeenrannan kaupunginorkesteri, Lappeenrannan kaupunginteatteri ja Rakuunasoittokunta yhdistävät voimansa uudella vapputeemaisella konserttisarjalla.

Rakkaudesta vappuun -konsertti yhdistää kolmen merkittävän kulttuurilaitoksen lisäksi kolme kaupunkia, sillä Lappeenranta-salin lisäksi konsertti soi Kotkan Satama-areenalla ja Mikkelin Mikaelissa.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri on aiemmin tehnyt yhteistyötä sekä Lappeenrannan kaupunginteatterin, että Rakuunasoittokunnan kanssa, mutta laajuudessaan nyt julkaistava yhteistyö on Lappeenrannassa uutta.

Lappeenrannan kaupunginorkesterin intendentti Milko Vesalaisen mukaan yhteistyö on voimavara, joka mahdollistaa laajemman näkyvyyden.

– Tämä kolmen laadukkaan toimijan konserttisarja tukee osaltaan myös Itä-Suomen alueen kulttuurista näkymistä muualla Suomessa. Rakuunasoittokunta, Lappeenrannan kaupunginteatteri ja -orkesteri ovat kaikki oman paikkakuntansa vetovoimatekijöinä tänä aikana, jolloin suomalainen kulttuuri tarvitsee nostetta eurooppalaisen tradition uudistuvana tekijänä.

Rakkaudesta vappuun -konsertin kantavana teemana on suomalaisen vapun juhliminen sekä rakkaus kevääseen. Konsertin johtaa Rakuunasoittokunnan kapellimestari, musiikkiyliluutnantti Risto Sojakka. 

– Uusien toimintatapojen ja yhteistyömuotojen etsiminen kulttuurin kentällä on minusta äärimmäisen tärkeää alan vetovoimaisuuden ja yleisön mielenkiinnon säilyttämisen kannalta. On erinomaista, että pääsemme näin laadukkaalla työryhmällä pureutumaan suomalaisen vapun ytimeen, monipuolisen ja näyttävän ohjelmiston kautta.

– Konsertissa kuullaan suuria tunteita herättävää musiikkia niin laulusolistien kuin orkesterinumeroiden muodossa, vapun tunnelmaan sopivasti saatetaan eksyä myös pienen hulluttelun puolelle, paljastaa Sojakka.  

Lavalla nähdään koko Rakuunasoittokunta sekä Lappeenrannan kaupunginorkesteri. Konsertin solisteina toimivat Lappeenrannan kaupunginteatterin näyttelijät Seppo Kaisanlahti, Noora Koski, Leena Nuora, Volter Putro ja Netta Salonsaari. Konsertin laulavina juontajina nähdään kaupunginteatterin Aino Sirje ja Jussi Johnsson.

Kaupunginteatterin johtaja Helka-Maria Kinnunen kertoo, että uudet yhteistyönmuodot ovat sekä mahdollisuus löytää uutta yleisöä, että mahdollisuus luoda uusia perinteitä.

– Tuntuu juhlavalta päästä toteuttamaan tällaista suuren mittakaavan keväistä konserttia, lappeenrantalaisin voimin, tulkitsijoinaan teatterin upeasti laulavat ja letkeästi juontavat näyttelijät.

Rakkaudesta vappuun -konsertti järjestetään vapun aattona 30.4.2025 klo 18 Mikkelin Mikaelissa, vappupäivänä 1.5.2025 klo 14 Lappeenranta-salissa ja 3.5.2025 klo 16 Kotkan Satama Areenalla.

Lisätiedot:

Risto Sojakka
Rakuunasoittokunta, kapellimestari
puh. 0299 460 771, risto.sojakka@mil.fi

Milko Vesalainen
Lappeenrannan kaupunginorkesteri, intendentti 
puh. 040 547 8706, milko.vesalainen@lappeenranta.fi

Helka-Maria Kinnunen
Lappeenrannan kaupunginteatteri, johtaja
puh. 040 559 2605, helka-maria.kinnunen@lappeenranta.fi

Freelancemuusikot ry vetoaa Yleen, että se vaatii EBUa sulkemaan Israelin ulos Euroviisuista. 

Vetoomus:

Ylen on kannettava vastuunsa Euroviisujen suhteen

Euroviisut on kansainvälinen, musiikin iloa juhlistava ja ihmisiä yhdistävä tapahtuma. Samalla se on osallistujamaille näkyvä estradi osana niiden imagoa. 

Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) antoi 26. tammikuuta 2024 välipäätöksen, jonka mukaan Israelin on toimittava kansanmurhan ehkäisemiseksi Gazassa. Tuomioistuin katsoi, että Israelin toimet Gazassa saattavat täyttää kansanmurhan määritelmän. ICJ:n päätös velvoittaa Israelia, mutta se asettaa myös muille YK:n joukkotuhontaa koskevan yleissopimuksen osapuolille velvollisuuden estää ja olla tukematta mahdollista kansanmurhaa.  

Katsomme, että ICJ:n päätös velvoittaa meitä kaikkia tekemään voitavamme kansanmurhan ehkäisemiseksi. Ylen on kannettava asiassa vastuunsa ja noudatettava omia arvojaan. 

Israelin toiminta on jyrkästi vastoin musiikkialan arvomaailmaa sekä Euroviisujen taustaa rauhaa ja yhteistyötä juhlistavana tapahtumana. Euroviisujen estradia ei tule tarjota näin toimivan maan edustajille.

Euroopan yleisradiounioni EBUn esittämällä argumentilla Euroviisujen epäpoliittisuudesta ei ole pohjaa etenkään sen jälkeen, kun Israelin presidentti on puuttunut edustuskappaleen sisältöön ja tuonut esiin osallistumisen merkityksen maan imagolle. On ilmiselvää, että tilanne on äärimmäisen poliittinen. Emme hyväksy sitä, että Yle on jättämässä EBU:lle päätäntävallan tilanteessa, jossa Israel näkyvästi pyrkii käyttämään Euroviisuja alustana poliittiselle vaikuttamiselleen.

Ammattiyhdistysliikkeen, Freelancemuusikot ry:n sekä koko musiikkialan toiminta ja olemassaolo perustuvat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Freelancemuusikot ry tuomitsee kaiken toiminnan, joka on vastoin näitä sitoumuksia. Jos emme puolusta perustavanlaatuisia oikeuksiamme, katoaa pohja ja oikeutus kaikelta muultakin.

Seisomme niiden muusikkojen ja musiikkialan ammattilaisten takana, jotka ovat vedonneet Yleen Israelin boikotoimiseksi Euroviisuissa. Emme hyväksy osallistumispäätösvastuun siirtämistä artisteille. Ylen on otettava huomioon Euroviisuihin valitun Suomen edustajan ilmaisema näkemys siitä, ettei Israelin tulisi voida osallistua. Ylen vastuulla on toimia niin, että edustajan on mahdollista osallistua kilpailuun turvallisesti, ja ettei häneen kohdistu poliittista painetta ja hän saa täysipainoisesti keskittyä kilpailuun.

Freelancemuusikot ry vetoaa Yleen, että se vaatii EBUa sulkemaan Israelin ulos Euroviisuista.

Helsingissä 25.3.2024

Pekka Lehti
puheenjohtaja, Freelancemuusikot ry

________________________________

Lisätiedot:
Pekka Lehti
pekka.lehti@muusikkojenliitto.fi / +358 40 5582 949

NSG Group on saanut CDP:ltä (Carbon Disclosure Project) Climate Change A– -johtajuusluokituksen tunnustuksena ilmastonmuutokseen liittyvistä toimistaan ja avoimesta tiedottamisestaan. Arvosana A– myönnetään yrityksille, jotka toteuttavat parhaita käytäntöjä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Alan keskiarvo on B–, mikä tarkoittaa yritystä, joka osoittaa koordinoitua toimintaa ilmasto-ongelmien suhteen. Voittoa tavoittelematon järjestö ylläpitää globaalia tietojärjestelmää sijoittajille, yrityksille ja viranomaisille heidän ympäristövaikutustensa hallintaan ilmastonmuutoksen, vesiturvallisuuden ja metsäkadon suhteen.

Vuodesta 2011 lähtien NSG Group on osallistunut vuosittaiseen CDP Climate Change - ja Water-raportointiin. Tänä vuonna NSG Groupin CDP Climate Change 2023 -pistemäärä parani edellisestä B-hallintoluokituksesta A- johtajuusluokitukseksi. Pistemäärän parannus on tunnustus NSG Groupin jatkuvalle toiminnalle ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja sitoutumisesta avoimuuteen. NSG Group on asettanut tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2018 tasoon ja on saanut Science Based Targets Initiative (SBTi) -sertifikaatin. NSG Group pyrkii myös saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi NSG Group lisää toimiaan liiketoimintansa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja pyrkii omalla panoksellaan toteuttamaan kestävän yhteiskunnan.

”Rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edellyttää rakennustuotteiden valmistajilta johdonmukaista toimintaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Voimme vähentää rakennusten ympäristövaikutuksia, kun valmistamme lasia kestävämmällä tavalla. CDP:n parantunut ilmastonmuutoksen luokitus kertoo, että otamme vakavasti vastuumme ympäristöstä. Tavoitteenamme on valmistaa edistyksellistä lasia ja auttaa suunnittelijoita ja rakennusten omistajia saavuttamaan ympäristötavoitteensa samalla, kun muutamme omia toimintojamme kohti hiilineutraalisuutta,” kertoo NSG Groupin Kristian Chalmers, Global Strategic Commercial Manager.

”CDP on auttanut standardoimaan kestävyyden raportointia globaalisti jo kaksi vuosikymmentä. Arvosanamme parantuminen A–:ksi on todella upea tulos ja todistus tiimiemme kovasta työstä. Odotamme innoissamme, minne kestävän kehityksen tarinamme meidät seuraavaksi vie, ja jatkamaan ilmastonmuutoksen johtamista rakennetun ympäristön hyväksi,” toteaa David Cast, NSG Groupin Climate Change Director.

Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä:
Juha Rahikkala
Commercial Manager FinBalt
+358408376973

Koneen Säätiön tukema Tietoliikenneinfrastruktuuri, aika, yhteisö ja arktinen ympäristö
-hanke järjestää kaikille avoimen valokuvauskilpailun 25.3.–30.9.2024.

Lapissakin moderni yhteiskunta on riippuvainen toimivista tietoliikenneyhteyksistä. Miten tietoliikenne ja siihen liittyvä infrastruktuuri näkyvät arjessa? Entä miten Lapin olosuhteet ja ympäristö vaikuttavat tietoliikenteen käyttöön? Tietoliikenne tarkoittaa tiedon siirtoa paikasta toiseen muun muassa puhelinten, kännykkämastojen, tietokoneiden, internetin ja muun infrastruktuurin avulla.

Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kuvan, joka kertoo miten tietoliikenne näkyy arjessa Lapin alueella. Kilpailuun voi osallistua uusilla, aiemmin julkaisemattomilla kuvilla. Kuvat lähetetään digitaalisessa muodossa.

Valokuvauskilpailun voittajat valitsee hankkeen kokoama työryhmä. Kuvien arvioinnissa painotetaan Lapin ympäristön, tietoliikenteen ja ihmisten vuorovaikutusta. Kilpailuun lähetettyjen kuvien parhaimmistoa esitellään vuonna 2025 järjestettävässä näyttelyssä Arktikumissa Rovaniemellä ja lisäksi kuvia voidaan käyttää hankkeen julkaisuissa. Kuvaajan tulee varmistaa, että mahdollisesti kuvassa olevilta henkilöiltä on kysytty kuvauslupa ja he ovat tietoisia kuvien käyttötarkoituksesta. Kuvien tekijänoikeudet säilyvät kuvaajilla.

Valokuvauskilpailun kolme parasta palkitaan 100 eurolla ja neljäs ja viides sija 50 eurolla.

Lisätietoa osallistumisesta osoitteesta: https://www.arcticcentre.org/FI/arktinentietoliikenne

Vanhusneuvosto kokee, että kuntien vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuudet hyvinvointialueen vastuulle siirtyneisiin palveluihin liittyen ovat epäselviä. Kokouksessa keskusteltiin myös Varhan ateriapalveluihin liittyvistä kysymyksistä.

Kuntien vanhusneuvostoissa käydään paljon keskustelua hyvinvointialueen vastuulla olevista palveluista. Iso osa asioista, joihin kuntien vanhusneuvostot aiemmin ottivat kantaa, ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle.

Kuntien vanhusneuvostot kokevat, että Varhan organisaatio tuntuu vaikeasti hahmotettavalta, eikä viesti mene perille hyvinvointialueen vanhusneuvoston kautta.

– On epäselvää, mitä asioita Varhan vanhusneuvostossa voidaan tuoda esille, ja viranhaltijoiden asenne yksittäisiä asioita kohtaan vaikuttaa jopa välinpitämättömältä, pohtii Someron vanhusneuvoston puheenjohtaja Pertti Tamminen, joka edustaa Someron vanhusneuvostoa myös Varhan vanhusneuvostossa.

Vaikuttamistoimielinten roolina tulisi olla asiakkaiden huolien ja kokemusten välittäminen organisaation suunnittelijoille ja päättäjille, jotta palveluja voitaisiin parantaa asiakasnäkökulmasta

Haasteeksi koetaan selkeiden reittien puute asioiden viemiseksi eteenpäin Varhan monimutkaisessa organisaatiossa. On epäselvää, mitä asioita Varhan vanhusneuvoston kokouksissa voidaan käsitellä.

–Kokoukset ovat olleet liian pitkiä – jopa pitkälti yli kolmen tunnin mittaisia – kertoo Tamminen, jonka mielestä kokouskertoja tulee lisätä, jotta yhdessä kokouksessa käsiteltävien asioiden määrä vähenisi.

Keskustelua käytiin myös Varhan kotiin kuljetettaviin aterioihin liittyvistä kysymyksistä, joihin toivottaisi vastauksia. Epäselvää on esimerkiksi, kuka tai mikä taho on päättänyt kylmiin aterioihin siirtymisestä ja miten päätöksentekoon olisi voinut vaikuttaa.

Vanhusneuvoston jäsen Anne Teräväinen toivoi saavansa tietoa myös haja-asutusalueille saatavissa olevista korvaavista lämpimien aterioiden kotiinkuljetuspalveluista sekä kylmäaterioihin siirtymisen vuoksi Varhan ateriapalveluista luopuneiden määristä.

Vanhusneuvosto on lakisääteinen vaikuttamistoimielin, johon Somerolla kuuluu kuusi jäsentä. Heistä viisi edustaa eläkeläisjärjestöjä ja yksi kaupunginhallitusta. Vanhusneuvoston puheenjohtajana toimii Pertti Tamminen.

Lisätietoja:    Pertti Tamminen, 044 988 0946, ps.tamminen@gmail.com

Hyljekarkottimilla voidaan pitää hylkeitä loitolla kalanpyydysten ja kasvatusaltaiden lähettyviltä. Näin saadaan vähennettyä sekä kalataloudelle aiheutuvia tappioita että estettyä hylkeiden joutuminen pyydyksiin. Uusi vedenalaisia ääniä hyödyntävä menetelmä on osoittautunut tehokkaaksi etenkin lyhytaikaisessa käytössä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan karkottimien käyttöön tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotta niiden ympäristölle ja eliöstölle aiheuttamia haittavaikutuksia voidaan ehkäistä.

Hyljekarkotin on tutkimusten perusteella hyödyllinen lyhytaikaisessa käytössä, kuten esimerkiksi lohirysien suojaamisessa. Luken ja kaupallisten kalastajien yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa lohisaalis oli keskimäärin 64 prosenttia suurempi rysissä, joissa oli karkotin. Laitteiden avulla on myös kokeiltu sulkea hylkeiltä laajoja alueita. ”Näistä kokeiluista on saatu alustavan positiivisia tuloksia, ja kalastusta on voitu jatkaa ilman hylkeitä. Edelleen tarvitaan tutkimus- ja kehitystyötä, jotta menetelmä voisi tulla rutiinikäyttöön”, asiantuntija Esa Lehtonen Lukesta kertoo.

Myös kalanviljelylaitoksilla on laitteita käytössä. Niiltä kertyneet kokemukset vaihtelevat. Karkottimien lyhyehkö vaikutusalue ei riitä kattamaan kokonaista laitosta, ja suojaamiseen tarvitaan monta kallista laitetta. Yhtenä ratkaisuna on esitetty Luken ja Aalto-yliopiston yhteistyössä kehittämää liikkuvaa hyljekarkotinta.

Vaikutukset ympäristöön ja eliöstöön on otettava huomioon

Karkottimien mahdollisista haittavaikutuksista meren eliöstöön tehtiin kirjallisuusselvitys. Ääntä tuottavat laitteet vaikuttavat ympäristöön, ja vaikutus tulee aina arvioida alueellisesti.

Hyljekarkottimien ei ole havaittu vaikuttavan kalojen käyttäytymiseen, vaikka jotkut kalalajit reagoivat ääneen herkästi. Sukeltavat merilinnut ja nisäkkäät sen sijaan voivat joissain tapauksissa karkottua, ja etenkin pyöriäinen tulee aina ottaa huomioon hyljekarkottimen käyttöä suunnitellessa. ”Erityisesti jatkuva altistus voi aiheuttaa hylkeelle tai muille lajeille kuulovaurioita, jos eläin on lähellä karkotinta, missä äänenpaine on suuri. Tätä pyritään vähentämään esimerkiksi siten, että laite lähettää ääntä vain lyhyissä pulsseissa ja aluksi hiljaisemmalla voimakkuudella, mikä antaa hylkeelle mahdollisuuden poistua ennen vaurion syntymistä”, Esa Lehtonen kertoo.

Karkottimien käytöstä kaivataan lisätietoa – yhteiset pelisäännöt tarvitaan

Tutkimuksessa selvitettiin eri intressiryhmien näkemyksiä hyljekarkottimien käytettävyydestä. Esimerkiksi kalataloussektorilla toimivien keskuudessa karkottimien käyttö on melko laajasti hyväksytty keino hyljevahinkojen vähentämisessä, mutta niiden tehokkuudesta ja käytettävyydestä halutaan vielä lisävarmistuksia. Haastatteluissa esiin nousseet huolet sen sijaan liittyvät ympäristövaikutuksiin, kuten vedenalaiseen meluun. Erityisesti toivottiin haittavaikutusten tarkkaa selvittämistä sekä nostettiin esiin mahdollista karkottimien luvanvaraisuutta.

Sidosryhmähaastattelun lisäksi tehtiin myös kohdennettu vapaa-ajankalastajien haastattelu alueella, jossa Luke on tehnyt hyljekarkotinkokeiluja jo useamman vuoden ajan. ”Paikalliset vapaa-ajan kalastajat ovat pääosin ottaneet karkottimet vastaan myönteisesti, mutta niiden sijoittaminen ja maisemointi ovat tärkeitä, jotta ne eivät haittaa etenkään rannalta kalastusta tai maisemaa”, Luken erityisasiantuntija Juhani Hopkins tiivistää.

Hyljekarkottimien käyttöön liittyy sekä mahdollisuuksia että haasteita. Selvityksessä luotiin tiekartta tulevaisuuden kehitysaskeleita varten. Petri Suuronen International Seafood Consulting Group Oy:stä kertoo, että karkottimille saattaa olla tarpeen luoda esimerkiksi alueellisia tai ajallisia käyttörajoituksia, jotta vedenalaista melua ei lisätä sellaisilla alueilla ja sellaisina aikoina, jolloin melusta voi olla merkittävää haittaa muulle eliöstölle. ”Tutkimusta ja kehitystyötä tarvitaan edelleen, ja tiekartan avulla voidaan edistää sekä laitteiden saattamista käyttöön että minimoida niiden haittavaikutukset”, Suuronen sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin hyljekarkottimien käyttöä ja niiden ympäristövaikutuksia. Tutkimusta rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoja: Asiantuntija Esa Lehtonen, +358295327226, esa.lehtonen@luke.fi

Linkki raporttiin: Hyljekarkottimet kalastuksessa: mahdollisuudet ja soveltuvuus hylkeiden kalastukselle aiheuttamien vahinkojen torjunnassa

Sami Välimäki sijoittui 45:nneksi PGA Tourin kilpailussa Palm Harborissa Floridassa. Päätöskierroksella tuloksen +1 pelannut Välimäki sai kokonaistuloksekseen -1.

Välimäen kierros lähti väärään suuntaan, kun etuysin jälkeen kortissa oli kolme bogia. Päivän neljäs bogi tuli väylällä 12, mutta sen jälkeen suomalaispeluri sai käännettyä kelkkaa. Hän teki kolme birdieä peräkkäin (13-15) ja onnistui kaunistelemaan tulostaan.

Valspar Championshipin voitti USA:n Peter Malnati tuloksella -12. Malnati voitti PGA Tourilla toisen kerran urallaan. Edellisestä voitosta oli kulunut aikaa lähes yhdeksän vuotta.