Pasilassa sijaitsevaan kauppakeskus Mall of Triplaan kerääntynyt ihmisjoukko muodostuu jonoksi. Lähinnä nuorista ihmisistä koostuva porukka ei ole saapunut kauppakeskuksen ytimeen tapaamaan ihailemaansa pop-tähteä. Sen sijaan he haluavat nähdä sosiaalisesta mediasta tutut Mobile Outfittersin työntekijät työssään.

Mobile Outfittersin ständillä työskennellään älylaitteiden suojaamiseen parissa. Silti selfie- ja nimikirjoituspyynnöt ovat yrittäjä Behailu Heiskeelle ja hänen kollegoilleen jo arkipäivää.

– Olimme aikoinaan ihan ensimmäisiä suomalaisia yrityksiä, jotka menivät TikTokiin, Mobile Outfitters Finlandin toimitusjohtaja Heiske toteaa.

Yrityksellä on TikTokissa jo lähes 65 000 seuraajaa. Osa videoista on saavuttanut jopa yli miljoona näyttökertaa.

Triplan ja Espoon Ison Omenan ständeille saapuu asiakkaita tasaisesti nimenomaan sosiaalisen median kautta.

Turvaa tulevaisuuteen

Mobile Outfittersin väki tietää älylaitteiden merkityksen ihmisten arjessa ja työssä. Suomessa yritys suojaa kuukaudessa arviolta noin 1 800 laitetta, joista kasvava osuus on yritysasiakkaiden laitteita. Hajonnut laite kun voi merkitä ennustamatonta ja täydellistä stoppia työntekijän tai jopa koko pienyrityksen tuottavuudelle.

Yhdysvaltalaislähtöisen, sittemmin globaaliksi toimijaksi kasvaneen Mobile Outfittersin päätähti on vain 0,3 millimetriä ohut. Markkinoiden vahvin suojakalvo valmistetaan Yhdysvalloissa ja kalvoa käyttää muun muassa maan armeija.

– Olemme kutsuneet ihmisiä yrittämään kalvon repimistä. Tähän päivään mennessä yksikään ei kuitenkaan ole siinä onnistunut, Heiske naurahtaa.

Suojakalvolla on myös elinikäinen takuu. Kun laitteelle on asennettu ensimmäinen suojakalvo, saa asiakas halutessaan uuden suojan 10 euron hintaan. Laadukas tuote merkitsee myös ympäristöystävällisyyttä.

Pipon kutomisesta suojakalvoihin

Behailu Heiskeellä yrittäjyys on veressä. Jo ala-asteella hän pyöritti omaa pienyritystään.

– Kudoin pipoja ja myin niitä kavereilleni. Ala-asteella lähes kaikilla luokkatovereillani oli päässään valmistamani tuote.

Yrittäjyys jatkui myös koulun jälkeen, kun Heiske päätti laajentaa yritystoimintaansa yhdessä kavereidensa kanssa.

– En koskaan loistanut koulussa, mutta käsityöt ja yrittämisen osasin, Heiske sanoo.

Loikkaus pipojen kutomisesta älylaitteiden suojaamiseen voi tuntua radikaalilta. Heiske kuitenkin painottaa, että ytimeltään kyseessä on sama asia.

– Tiesin siirtymiseen liittyvät riskit. Tein ensimmäisen kuukauden ilmaiseksi töitä.

Kun Heiske sitten joulupöydässä kertoi perheelleen aikeistaan ostaa Mobile Outfittersin Suomen toiminnot, “oli äiti saada sydänkohtauksen”.

Varmuutta toimintaan on tuonut Mobile Outfittersin asenne. Kansainvälinen toimija on pitänyt kiinni perheyrittäjämäisestä filosofiastaan, joka näkyy eri maiden toiminnan jatkuvana tukemisena.

– Saatuamme vapaat kädet esimerkiksi lisämyynnin suhteen, on vain taivas rajana.

Suomalaisille yrityksille ja liikematkustajille hybridikokouksista on tullut erottamaton osa arkea. Harvassa lienevät kuitenkin kokouspaikat, joissa etäyhteydet toimivat yhtä ketterästi kuin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Myös parlamenttisali Soljussa kokoontuva Saamelaiskäräjät on jo pitkään toteutettu hybridimuotoisena, mikä on mahdollistanut osallistumisen kauempaakin Saamenmaalta.

– Moni voi ajatella, että etäyhteydet eivät toimi, kun tullaan pohjoiseen, kauemmas asutuksesta. Meillä sen kanssa ei kuitenkaan tarvitse taistella. Tekniikan ihmiset ovat meillä tarkkoja siitä, että wifi-yhteys on aina katkeamaton, vakuuttaa Saara-Maria Salonen, Sajoksen vastaava markkinointipäällikkö.

Hybridikokoukset, tulkkaus ja tekniikka. Pandemian jälkeen nämä kolme osa-aluetta ovat nousseet Sajoksen kokous- ja konferenssivieraiden päällimmäisiksi tarpeiksi – ja niihin onkin satsattu levein hartioin. Vieraat voivat keskittyä kokoustamaan luottaen siihen, että niin tekniikka kuin muutkin perustarpeet ovat hoidossa. Monet asiakkaat ovat hyötyneet erityisesti tulkkausmahdollisuudesta, joka onnistuu jopa viidellä kielellä.  

– Olemme täyden palvelun kokouspaikka, jossa kokoustilat ja palvelut suunnitellaan aina tilaajan tarpeiden mukaan. Kokoustiloja meiltä löytyy kaikenkokoisia, ihan pienistä todella suuriin. Isoimpiin tiloihimme mahtuu useita satoja ihmisiä kerrallaan. Tärkein, kaunein ja suosituin kokoustila on lippulaivamme Solju, Salonen kertoo.

Saamenmaan sydän

Sajokseen tullaan paitsi kokoustamaan ja osallistumaan tapahtumiin, myös hakemaan elämyksiä. Siihen paikallisten ihmisten kalavarastoksikin kutsutun Juutuanjoen sekä kulttuurihistoriallisesti tärkeän Inarijärven ympäristö tarjoavat mitä parhaimmat puitteet – satumaisesta Otsamotunturista puhumattakaan.

– Pohjoisen matkailu on jo pitkään ollut nousussa, ja Sajoksen sijainti on siten täydellinen. Tekemistä täällä riittää ympäri vuoden: meillä on lumiset talvet, upea ruska-aika ja kesällä puolestaan yöttömän yön aurinko. Talvisin täällä voi käydä pilkillä ja tulistelemassa – tai ihastella revontulia ja tähtitaivasta vail-la valosaasteetta, Salonen listaa.

Inari tunnetaan Saamenmaan sydämenä ja Suomen saamelaiskulttuurin keskuspaikkana. Myös Sajoksen vieraille tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus tutustua saamelaiskulttuuriin. Se onnistuu esimerkiksi opastetuilla kierroksilla, joissa kerrotaan saamelaiskulttuurista ja Saamelaiskäräjien toiminnasta. Saman katon alta löytyy myös kirjasto, vaihtuva taidenäyttely, elävää saamelaisperinnettä esittelevä käsityönäyttely sekä saamenkäsityöliike Duodji Shop, josta voi hankkia saamelaisten käsityöläisten tuotteita. 

– Kaikki Sajoksen kokoustilat ovat myös esteettömiä – ja lisäksi meillä on kiinteä induktiosilmukka.

Kokouseväät Čaijusta

Mutta miten Inariin pääsee? Eikö matka ole pitkä ja vaikea? Yleinen virhekäsitys korjaantuu nopeasti, kun kurkistaa kulkuyhteyksiä: Inariin pääsee lentäen Helsingistä parissa tunnissa.

– Kokousmatkaa suunnitellessa kannattaa kysyä vinkkejä Sajoksesta: pystymme tarjoamaan ratkaisuja ja vaihtoehtoja vapaa-ajalle, majoitukseen ja lentokenttäkuljetuksiin.

Mitä tulee kokousjärjestelyihin, Sajos on ratkaisu itse. Nykyaikaisten kokoustilojen, luotettavien yhteyksien, uniikin miljöön ja huipputekniikan lisäksi myös kokoustarjoilut ovat omaa luokkaansa. Vai miltä kuulostaisi paikallinen siika, poroleivät, nokkospannukakut, pullakahvit – tai runsas lounaspöytä? Tarjoiluista vastaa Suomen pohjoisin Luomua-ravintola Čaiju. Sana tulee koltansaamen sanasta ”tee.”

– Pyrimme aina löytämään sopivimmat ratkaisut ja kokouspaketit jokaisen asiakkaan ja ryhmän tarpeisiin. Meihin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan, miten kokonaisuus saadaan toimimaan.

Kun Wellu Mäkinen, Luovu Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja 11 vuotta sitten teki sovelluksen, jonka ideana oli ottaa kuiteista kuva ja siirtää se digitaalisesti suoraan kirjanpitäjälle, epäilijöitä riitti.

– Silloin digitalisaatio oli vielä lapsenkengissä ja epäiltiin, olisiko pelkkä kuitista otettu valokuva kirjanpitokelpoinen. Nyt on menty aika paljon eteenpäin ja nykyään kuittien kuvaus alkaa olla jo valtavirtaa.

Mäkisen mukaan moni tekee teknologian kehityksestä huolimatta matka- ja kululaskut Exceliin tai paperille. Luovu nopeuttaa koko ketjua vähentäen virheitä ja säästää sekä laskun tekijän, hyväksyjän että palkanlaskijan aikaa ja vaivaa.

Markkinoiden edullisin

Yksinkertaisuudessaan Luovua käytetään kuittien toimittamiseen kirjanpitäjälle sekä koti- ja ulkomaan matka- ja kululaskuihin. Palvelu on integroitu yleisimpiin kirjanpito- ja palkkajärjestelmiin, ja uusia integraatioita kehitetään asiakaspalautteen perusteella jatkuvasti.

Toimintaperiaate on yksinkertainen: matka- ja kululaskut tehdään sovelluksella, valinnaisesti GPS-seurannalla tai verkkopalvelussa, jonka jälkeen esihenkilö voi tarkastaa ja hyväksyä ne reaaliajassa – vaikka sitten toiselta puolelta maapalloa. Tämän jälkeen lasku liitteineen voidaan viedä nappia painamalla palkkajärjestelmään. Kuittien kirjaaminen onnistuu samalla lailla, ja paperikuitin voi kuvauksen jälkeen heittää huoletta roskiin. Kaiken Luovuun lisätyn materiaalin saa myös aina ulos PDF-muodossa. Näin aikaa säästyy valtavasti.

''Esihenkilö voi tarkastaa laskut reaaliajassa.''

– Koko ketju toimii reaaliajassa, minkä lisäksi kaikki koti- ja ulkomaan päivärahat sekä kilometrikorvaukset ovat Luovussa aina ajan tasalla, eikä niitä tarvitse lähteä selvittämään itse, Mäkinen toteaa. 

Vaikka yritys lähti liikkeelle vain kuittien kuvaamisesta ja matka- ja kululaskut tulivat kuvioihin vasta myöhemmin, yrittäjä kertoo hinnan pysyneen samana. Tilitoimistokäyttöön palvelu on täysin maksuton.

– En ainakaan itse tiedä muuta yhtä edullista palvelua kuin Luovu. Lisäksi palvelua voi kokeilla 30 päivää ilmaiseksi.

Asiakaslähtöisyys edellä

Luovulta löytyy Avainlippu-merkki, ja Mäkinen kertookin palvelun olevan kokonaan kotimaista osaamista. Yrityksellä ei ole muita tuotteita tai palveluita Luovun lisäksi.

– Asiakkaita kiehtoo se, että olemme yksityisomisteinen, melko pieni yritys, joka keskittyy täysillä yhteen palveluun. Meihin voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä: palvelemme sähköpostitse ja ilmaisen asiakaspalvelunumeron kautta. Tosin puhelin ei kovin usein pirise, sillä Luovu on tosi helppokäyttöinen.

Haku ammatilliseen opettajakorkeakouluun päättyi 18.1.2024. Jamkin ammatilliseen opettajakorkeakouluun tuli yli 1 200 hakemusta.

Alustavien tietojen mukaan Jamkin ammatilliseen opettajakorkeakouluun tuli yhteensä 1 242 hakemusta, joista ammatilliseen opettajankoulutukseen 944, ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen 125 ja opinto-ohjaajankoulutukseen 173 hakemusta.

Hakijamäärä pysytteli edellisvuoden tasolla ammatillisen opettajankoulutuksen osalta. Opettajan opinnot suorittaneiden jatkokoulutuksista ammatillisen erityisopettajankoulutuksen suosio kasvoi, kun taas opinto-ohjaajankoulutuksen suosio hieman laski.

Jamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu tarjoaa 365 aloituspaikkaa ammatilliseen opettajankoulutukseen, 50 ammatillisen erityisopettajankoulutukseen ja 50 opinto-ohjaajankoulutukseen.

Opiskelijahaun tulokset julkaistaan maaliskuun lopulla Opintopolussa.

Kiitos kaikille hakijoille!

Lisätietoja:

Jari Kalavainen
Päällikkö opettajankoulutus
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
etunimi.sukunimi@jamk.fi
puh. +358 40 661 7884
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
https://www.jamk.fi/fi/jamk/organisaatio/ammatillinen-opettajakorkeakoulu

Hyvinvointialue vaatii parannusta ikäihmisten ja vammaispalvelujen asiakkaiden aterioihin Janakkalassa. Compass Group Oy:n valmistamissa aterioissa on ollut puutteita ja laatupoikkeamia, joista Oma Häme on pyytänyt yhtiöltä selvitystä. Oma Häme vaatii yhtiöltä myös välittömiä toimia ruuan laadun korjaamiseksi.

Muun muassa erityisruokavalioita noudattavien asiakkaiden aterioissa on ollut ongelmia. Lisäksi ateriat eivät ole aina täyttäneet ravitsemuksellisia vaatimuksia tai olleet asiakas- ja ikäryhmälle sopivaa ruokaa.

Janakkalan kouluruuan laatu on ollut esillä mediassa viime päivinä ja aiemmin viime keväänä. Compass Group on vastannut ateriapalveluista Janakkalassa viime keväästä lähtien, kun yhtiö valittiin palvelutuottajaksi Janakkalan kunnan ja Oma Hämeen yhteiskilpailutuksessa. Compass Group tuottaa Janakkalan kouluruuan lisäksi samassa keittiössä myös Oma Hämeen vastuulla olevat ateriat Janakkalan alueen palvelulaitoksiin. Ateriapalvelun piirissä on noin 200 Oma Hämeen ikäihmisten palveluiden ja vammaispalvelujen asiakasta.

Kouluruuan laatuongelmien vuoksi Janakkalan kunta on päättänyt käynnistää neuvottelut Compass Group Oy:n kanssa sopimuksen purkamisesta. Oma Häme seuraa tilannetta ja selvittää sen vaikutuksia Oma Hämeen ja  Compass Group Oy:n väliseen sopimukseen.

Lisätietoja: ateriapalvelupäällikkö Elina Lempiäinen p. 050 306 5378, elina.lempiainen(at)omahame.fi

Syväväärennös (deepfake) on aidolta vaikuttavaa kuva-, video- tai äänimateriaalia, joka on tehty yhdistelemällä tai muuntamalla olevassa olevaa materiaalia koneoppivan tekoälyn avulla.

Deepfake-tekniikan käytöstä osana kyberrikoksia on puhuttu kansainvälisessä mediassa jo jonkin aikaa. Syväväärennösten avulla voidaan huijata organisaation työntekijöitä, aiheuttaa mainehaittaa ja tuottaa vääriä mielikuvia. Syväväärennöksiä on käytetty myös osana informaatiovaikuttamista esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun, poliittisiin päätöksiin tai vaaleihin liittyen.

Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle tehtyjen ilmoitusten valossa suomenkielisien syväväärennöksien käyttö ei vaikuta olevan vielä kovinkaan yleistä. Kyberturvallisuuskeskukselle ilmoitetuissa tapauksissa on väärennetty julkisuuden henkilön ääntä ja esitetty väitteitä, joita henkilö ei ole itse sanonut. Toisessa tällä viikolla ilmoitetussa tapauksessa organisaation toimitusjohtajan ääntä oli kloonattu ja pyydetty tekemään iso rahansiirto.

Syväväärennösten tunnistaminen käy entistä haastavammaksi teknologian kehityksen myötä, mutta onneksi myös teknologia-alan organisaatiot kehittävät syväväärennösten tunnistamiseen uusia keinoja.

– Tietolähteiden luotettavuuden arviointi tulee joka tapauksessa olemaan tulevaisuuden keskeinen kansalaistaito, kun syväväärennökset leviävät vauhdilla esimerkiksi sosiaalisen median kautta, toteaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Aino-Maria Väyrynen.

Kiinnitä huomiota näihin asioihin

• Katso, kuuntele ja analysoi vastaantulevaa materiaalia kriittisesti.
• Tutki videota tarkasti, mahdollisuuksien mukaan pysäytä kuva ja tarkenna lähelle.
• Kuvissa esiintyvien ihmisten sormet sekä niiden määrä, silmien liikkeet ja kuvissa näkyvät sumentumat voivat paljastaa syväväärennöksen.
• Syväväärennösvideon voi joskus tunnistaa myös kohdista, joissa väärennetyt kasvot asettuvat alla olevan hahmon kasvoihin. Nämä kohdat voivat näyttää luonnottoman tasaisilta.
• Ääniväärennösten tunnistamiseksi voit kysyä henkilöltä jotain, jonka vain kyseinen henkilö tietäisi. Ääniväärennöksissä saatetaan myös käyttää epätyypillisiä ilmauksia tai pyytää tekemään jotain yllättävää kuten suuria rahansiirtoja.

Perjantaisin julkaistavassa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsauksessa jaetaan tietoa ajankohtaisista kyberilmiöistä. Tällä viikolla kerromme lisäksi ajankohtaisista huijauksista ja pohdimme alkavaa vaalivuotta kyberturvallisuuden näkökulmasta.

Lue lisää: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/kyberturvallisuuskeskuksen-viikkokatsaus-32023

Lisätiedot: Traficom viestintä: p. 029 534 5648

Keskiviikkona 17.1.2024 päättyneessä kevään ensimmäisessä yhteishaussa Karelia-ammattikorkeakouluun haki 2083 hakijaa Suomesta ja ulkomailta. Kareliassa oli haussa neljä kansainvälistä, englanniksi toteutettavaa ammattikorkeakoulututkintoa, yhteensä 125 aloituspaikkaa. Näistä suosituin oli Degree Programme in International Business, jonka opiskelupaikka haki yhteensä 945 hakijaa.  

Kareliaan haettiin lähes 80 maasta eri puolilta maailmaa.  

– Olemme iloisia, että Kareliaa kohtaan tunnettiin näin paljon kiinnostusta, ja on jännittävää nähdä, millaisia opiskelijoita hakijajoukosta meille valitaan. Kansainvälisten opiskelijoiden myötä korkeakoulumme kansainvälistyy entisestään, ja voimme vastata myös alueemme työvoimapulaan entistä paremmin. Toivomme, että tulevat kansainväliset osaajat löytävät urapolkunsa Pohjois-Karjalasta ja kotoutuvat alueelle, kertoo rehtori Petri Raivo. 

Ensimäistä kertaa haussa ollut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaja Sustainability Management -koulutus löydettiin hyvin ympäri maailmaa. Koulutukseen haki yhteensä 379 hakijaa 40 eri maasta.

- Olemme tyytyväisiä uuden koulutuksemme hakijamäärään. Voidaan todeta, että kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti kiinnostava aihe.

Opiskelijat valitaan pääasiassa todistusvalinnalla ja ammattikorkeakoulujen yhteisellä International UAS Exam -valintakokeella. Opinnot alkavat syksyllä 2024.  

Kevään toisessa yhteishaussa mukana ovat suomenkieliset ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. 

LOVE on rakastettu kotimainen musiikkiviihdeohjelma, jossa kuullaan tavallisten suomalaisten ystävyyden, rakkauden ja välittämisen tarinoita sekä niihin liittyviä tärkeitä kappaleita.

Kutkuttavien yllätysten huipennuksena esitettävät laulut soivat muun muassa ylimmille ystävyyksille, maailman parhaille vanhemmille, läpi vaikeuksien vierellä kulkeneille elämänkumppaneille sekä työ- ja harrastusyhteisöjen valonkantajille. LOVE alkaa MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla su 18.2. klo 19.30 alkaen.

Katso esimakua LOVEsta täältä

Ohjelman sykähdyttävät musiikkiyllätykset tapahtuvat joko yks kaks yllättäen keskellä ihmisten arkea tai tunnelmallisessa LOVE-studiossa, jossa valopulssi poimii hyvää aavistamattomat yllätettävät kuulemaan heille tärkeät biisit.

LOVE on musiikillinen runsaudensarvi ja sen musaylläreissä säkenöivät eturivin artistit tulokkaista legendoihin. Tulevalla kaudella LOVE-lavan ottavat haltuun muun muassa Käärijä, BEHM, Gettomasa, KUUMAA, The Rasmus, BESS, Haloo Helsinki!, Ellinoora ja jopa Ukrainan euroviisuvoittaja Kalush Orchestra.

Ohjelman taustalla musiikkimaisemat maalaa Ako Kiiskin luotsaama LOVEbändi, jonka ilmiömäisinä solisteina toimivat Battle Beast -yhtyeen keulakuvana tunnettu Noora Louhimo sekä huippumusikaaleista tutuksi tullut Lauri Mikkola. He tulkitsevat niinikään ihmisten suosikkikappaleita Junnu Vainiosta Jope Ruonansuuhun ja Aki Sirkesalosta Kikkaan. 

Häikäisevänä juontajakaksikkona nähdään Susani Mahadura ja Ernest Lawson 

LOVEn valovoimaisina juontajina häärivät herkällä ja inhimillisellä otteella Susani Mahadura ja Ernest Lawson, jotka johdattavat ohjelmaa lempeästi yllätyksestä toiseen. Ohjelman tekeminen on ollut ihastuttavalle kaksikolle kokonaisvaltainen ja ainutlaatuinen kokemus

”LOVEn myötä ymmärsin, että tässä maassa on paljon enemmän rakkautta, välittämistä ja aivan ihania ihmisiä, kuin mitään muuta. Tuntui erityiseltä olla mukana jakamassa näitä tarinoita ja kohtaamisia ihmisten kanssa”, tunnelmiaan kertaava Susani pohtii.

”Tässä maailman ajassa on ilo ja onni päästä tekemään ohjelmaa, joka yhdistää suomalaiset, ja jonka keskeinen idea on näyttää kuinka paljon ihmiset merkitsevät toisilleen; Mukana on suuria tunteita, pirskahtelevia yllätyksiä ja aitoa lämpöä”, jatkaa Ernest.

LOVE on musiikin taikaa huokuva rakkauskupla, johon kaikki ovat lämpimästi tervetulleita. Sen supervoima kumpuaa siitä, että uskaltaa näyttää tunteensa ja kertoa niille elämän tärkeimmille ihmisille, että rakastaa ja välittää. Siitä tässä ohjelmassa on kyse!

Tällainen on LOVEn avausjakso sunnuntaina 18.2.

Rakastetun musiikkiviihdeohjelman ensimmäinen jakso saa räjähtävän aloituksen, kun lauteille kapuaa Käärijä, joka esiintyy maailman kilteimmälle Eemelille. Yllätyksen saavat myös Suomen jääkiekkomaajoukkueen huoltaja, eikä itkusta meinaa tulla loppua. Jaksossa tavataan myös tiiviiksi hitsautunut cheerleading-joukkue. Lisäksi herkistytään nuoren parin rakkaustarinan äärellä, kun joensuulainen Siiri omistaa puolisolleen Katjalle kappaleen, jonka tämä on unelmoinut kuulevansa omissa häissään. Illan päättää herkkä ja intiimi yllätys mieheltä vaimolle.

LOVElavalle astuvat Käärijän lisäksi BEHM, Younghearted sekä JVG Sounds Of Mercy -gospelkuoron kanssa ja Robin Packalen Vantaan Viihdeorkesterin säestämänä.

UNICEFin erikoisjaksossa LOVE kasvaa kansainvälisiin mittoihin

LOVE yhdistää rakkauden voimansa maailman suurimman lastenjärjestön UNICEFin kanssa 7.4. esitettävässä erikoisjaksossa. 
 
UNICEFin jakso on täynnä toivon ja rakkauden tarinoita sekä koskettavia musiikkiesityksiä. Jaksossa tavataan Suomen jatkosodan jälkeen UNICEFilta apua saanut isoäiti, joka on laittanut hyvän kiertämään. Ukrainasta Suomeen paenneet lapset  ja heidän äitinsä kokevat puolestaan jättiyllätyksen Euroviisu-voittajan toimesta. Koskettavan tarinansa kertoo myös Syyriasta sotaa paenneen perheen äiti, joka haluaa kiittää miestään hänen vankkumattomasta tuestaan ja rakkaudestaan. Ernest käy tutustumassa UNICEF-kävelyyn Keravanjoen koululla, ja koulun oppilaat saavat opastamisesta palkinnoksi enemmän kuin olisivat osanneet arvatakaan.
 
Jaksossa tehdään myös LOVE-historiaa, kun yksi yllätys toteutetaan toisella puolella maapalloa. Vietnamin UNICEFin työntekijät yllättävät paikalliset vanhemmat, joista osalle oikean artistin esiintymisen näkeminen on heidän elämänsä ensimmäinen kerta. Jaksossa kuullaan myös terveisiä maailmalta ja nähdään mitä UNICEFin pitkäjänteisellä työllä lasten paremman tulevaisuuden eteen saadaan aikaan.

Ohjelman MTV:lle tuottaa Warner Bros. International Television Production Finland.

Facebook, Instagram, TikTok ja X:

@mtv3suomi @mtvkatsomo 
#mtvlove

 LOVE MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla sunnuntaisin 18.2. klo 19.30 alkaen.

Lisätietoja:

Kuvat, esikatselut: MTVPressi.fi
Kuvatiedustelut: onni.ojala@mtv.fi
MTV, ohjelmaviestintä: heini.nieminen@mtv.fi, 044 3515059
MTV, vastaava tuottaja Marjukka Laurila, marjukka.laurila@mtv.fi, 044 046 0258 
Warner Bros. International Television Production Finland, vastaava tuottaja Tiia-Tuulia Ahomäki, tiia-tuulia.ahomaki@wbitvp.fi, 040 827 6117

Joensuun kaupunki on saanut UNICEFin myöntämän Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Sen voi saada monen vuoden työstä, mikäli kunta on noudattanut Lapsiystävällinen kunta -mallin pääperiaatteita ja saavuttanut työlle asettamansa, UNICEFin määrittelemistä vaihtoehdoista valitut tavoitteet. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta, jona aikana työskentely jatkuu uusien tavoitteiden parissa.

Joensuun tavoitteet Lapsiystävällinen kunta -mallissa olivat perehdyttää kaupungin työntekijät, luottamushenkilöt ja sidosryhmät lapsenoikeuksiin; tarjota maksuttomia harrastuksia lapsille ja nuorille eri alueilla; ottaa käyttöön ja vakiinnuttaa päätösten valmisteluun lapsivaikutusten arviointi sekä ehkäistä syrjintää vaikuttamalla kuntalaisten asenteisiin.

Kaikille viidelle tavoitteelle määriteltiin useita konkreettisia toimenpiteitä. Niihin voi tutustua osoitteessa joensuu.fi/lapsiystavallinen-kunta.

– Olemme erittäin otettuja myönnetystä tunnustuksesta. Halusimme asettaa Lapsiystävällinen kunta -työskentelylle riittävän kunnianhimoisia ja vaikuttavia tavoitteita. Lasten kuuleminen ja heidän oikeuksiensa huomiointi on osa arkeamme, mutta näiden viiden tavoitteen parissa työskentely toi meille selkeitä uudistuksia ja laaja-alaisempaa osaamista yli toimialarajojen. Nyt saatu tunnustus on merkittävä välietappi ja seuraavaksi määrittelemme tulevalle kaudelle uudet tavoitteet, sanoo sivistys- ja hyvinvointijohtaja Jani Kaasinen.

Erityistä kiitosta UNICEF antoi Joensuulle siitä, miten lapsivaikutusten arviointia on kehitetty.

– Joensuu on lyhyessä ajassa ottanut lapsivaikutusten arvioinnin laajasti käyttöön ja saattanut sen osaksi kaupungin päätöksentekoa. Tällä tulee olemaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia joensuulaisille lapsille, arvioi Suomen UNICEFin asiantuntija Oona Kareinen.

– Ajattelutapa päätösten valmistelussa on muuttunut, kun jokaisen isomman päätöksen alla pohditaan jo alkuvaiheessa, onko päätöksellä vaikutuksia lapsiin ja tulisiko siitä tehdä lapsivaikutusten arviointi, sanoo koordinaattori Hilkka Mäkinen Joensuun kaupungilta.

Lasten ja nuorten ääni Joensuun Lapsiystävällinen kunta -työssä kuuluu lukuisten kohtaamisten ja muun muassa kyselyiden kautta. Työssä on mukana myös nuorisovaltuusto. Puheenjohtaja Martta Petrelius totesi mallissa työskentelyn olevan mukavaa.

– Loistavaa, että kova työ ei mennyt hukkaan. Nuorisovaltuusto ajaa ensisijaisesti lasten ja nuorten etua, ja siihen tarkoitukseen on mallin eteen tehty työ mennyt. Innolla odotan myös sitä, että pääsemme nuorisovaltuustona seuraamaan tunnustuksen myöntämisen jälkeisen työn jatkumista, sekä yhä edelleen nuorten osallistamista, Petrelius kertoo.

Joensuu aloitti Lapsiystävällinen kunta -mallissa vuonna 2020 ja työn tavoitteet valittiin kattavan alkukartoituksen perusteella. Työtä on tehty laaja-alaisen koordinaatioryhmän tukemana, jossa ovat olleet mukana Joensuun kaupungin eri yksiköiden lisäksi Siun sote, Riveria, ViaDia, nuorisovaltuusto ja kaupunginvaltuuston edustus.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja työ auttaa edistämään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia. Suomesta mukana on 59 kuntaa.

Lapsiystävällinen kunta -mallista on lisätietoa osoitteessa www.lapsiystavallinenkunta.fi.

Savonlinnan kaupunki ja Saimaa ilman kaivoksia ry tapasivat ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen perjantaina 19. tammikuuta. Kaupunginjohtaja Janne Laine, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terho Kaskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Stenberg ja Saimaa ilman kaivoksia ry:n puheenjohtaja Miisa Mink luovuttivat ministerille julistuksen, jossa vaaditaan Saimaan alueen säilyttämistä malmikaivostoiminnan ulkopuolella.

Julistus Saimaan alueen säilyttämisestä malmikaivostoiminnan ulkopuolella julkistettiin Maamme rikkaudet 2023 -tapahtumassa Savonlinnassa 22. syyskuuta 2023 (maammerikkaudet.org). Kaivoskriittisen tapahtuman järjestivät Saimaa ilman kaivoksia ry ja Rajat Lapin kaivoksille ry.

Julistuksen tavoitteena on säilyttää Saimaa puhtaana ja vetovoimaisena alueena tuleville sukupolville. Julistuksessa ovat mukana lähes kaikki Etelä-Savon kunnat, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Parikkala, Taipalsaari, Joroinen, Varkaus ja Rautalampi.

Julistuksen mukaan Saimaa on luonnon virkistyskäytön sekä matkailu- ja kalastuselinkeinon kannalta alueen elinehto. Se on monille kunnille myös juomaveden hankintavesistö. Puhtaasta vedestä on jo nyt pula. Vesi on malmeja arvokkaampi luonnonvara globaalisti ja ihmisen elämälle välttämätön. Juomaveden vaarantaminen kaivoshankkeilla ei ole siten harkittua toimintaa.

- Saimaa halutaan säilyttää puhtaana ja vetovoimaisena alueena myös tuleville sukupolville. Siksi alueelle ei haluta kaivoksia, joilla on peruuttamattomia vaikutuksia luontoarvoihin ja ympäristöön. Kaivoslakia pitää muuttaa niin, että jo malminetsintävarauksiin pitää saada kunnalta lupa. Kunnat ovat asukkaidensa itsehallinnollisia yhteisöjä ja siksi kunnilla eli alueen ihmisillä pitää olla valta päättää, voiko kuntien alueella tehdä malminetsintää ja -varauksia. Tällaisella toiminnalla on iso vaikutus alueen ihmisiin, omaisuusarvoihin ja kehittämismahdollisuuksiin, sanoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

- Elämäntapamme sähköistäminen luo ennennäkemättömän paineen avata uusia metallimalmikaivoksia Suomeen. Tämä näkyy myös Saimaan alueella lukuisina malminetsintälupina ja -varauksina. On tärkeää, että päättäjämme ymmärtävät akkubuumin kokonaisvaikutukset. Emme saa tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä, Saimaan voi pilata vain kerran, kiteyttää Saimaa ilman kaivoksia ry:n puheenjohtaja Miisa Mink.

Julistuksessa ovat mukana Savonlinnan kaupungin lisäksi Etelä-Savon maakuntaliitto, Enonkosken kunta, Joroisten kunta, Juvan kunta, Kangasniemen kunta, Mikkelin kaupunki, Mäntyharjun kunta, Parikkalan kunta, Pieksämäen kaupunki, Puumalan kunta, Rantasalmen kunta, Rautalammin kunta, Sulkavan kunta, Taipalsaaren kunta ja Varkauden kaupunki.

Luovutustilaisuuteen osallistuivat:

• Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
• Saimaa ilman kaivoksia ry:n perustaja ja puheenjohtaja Miisa Mink
• Saimaa ilman kaivoksia ry:n edustaja Paula Haikarainen
• Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terho Kaskinen, Savonlinnan kaupunki
• Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Stenberg, Savonlinnan kaupunki
• Kaupunginhallituksen jäsen Lea Kokko, Savonlinnan kaupunki
• Kaupunginjohtaja Janne Laine, Savonlinnan kaupunki
• Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli, Sulkavan kunta

Lisätietoja medialle antaa kaupunginjohtaja Janne Laine, puh. 044 417 4001

Kuva 1: Eturivissä vasemmalta Kaisa Ralli, Lea Kokko, Eija Stenberg, Miisa Mink, ja takarivissä vasemmalta Janne Laine, Kai Mykkänen, Pentti Mäkinen, Terho Kaskinen. Kuvaaja Kalle Kataila.

Kuva 2: Terho Kaskinen ojentaa Julistuksen Saimaan alueen säilyttämisestä malmikaivostoiminnan ulkopuolella ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle. Kuvaaja Kalle Kataila.

Sähköliitto on tänään ilmoittanut kahden vuorokauden mittaisista työnseisauksista teollisuudessa ja pääkaupunkiseudulla 1.–2. helmikuuta. Niiden piirissä on yhteensä noin 4 500 sähköalan ammattilaista.

Teollisuuden työnseisaustoimipaikkoja on noin 700, mukana esimerkiksi SSAB Europe Oy:n, Konecranes Finland Oy:n ja Outokumpu Stainless Oy:n toimipaikat.

Pääkaupunkiseudun työnseisaus koskee kaikkia sähköliittolaisten töitä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla. Työnseisaus pysäyttää esimerkiksi rakennustyömaat, matkapuhelinverkon rakennus- ja ylläpitotyöt sekä yleisten ja yritysten tietoliikenneverkkojen asennus- ja ylläpitotyöt.

Pääkaupunkiseudun lakon ulkopuolelle on rajattu ainoastaan sähkön ja lämmön tuotanto ja jakelu, raideliikenteessä tehtävät työt sekä viranomaisviestintää ja puolustusvoimien tietoliikenneverkkoja hoitavan Suomen Erillisverkot Oy:n työt.

Nyt ilmoitetut ja aiemmin toteutetut työtaistelutoimet ovat vastalause hallituksen päätöksille ja suunnitelmille, jotka osuvat raskaasti työntekijöihin ja työttömiin sekä sosiaaliturvaan ja joilla on vain vähäisiä työllisyys ja säästövaikutuksia.

‒ Yksi Orpon-Purran hallituksen keskeisimmistä tavoitteista on muuttaa hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita niin merkittävästi, että sitä ei voi enää samaksi nimittää. Sosiaalinen omatunto on hallituksen mielestä ”loisijoiden” suosimista. Hallitus on kylmästi jättämässä yhteiskunnan heikompiosaiset ja työttömät oman onnensa nojaan. Tämä tulee jakamaan meidät suomalaiset joko pärjääviin työssä oleviin tai köyhyydessä eläviin sairaisiin ja työttömiin. Tätä kehitystä on vastustettava kaikin voimin, perustelee Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti.

Sähköliiton hallitus kokoontuu ensi viikolla päättämään mahdollisista muista työtaistelutoimista.

Lisätiedot: puheenjohtaja Sauli Väntti, sauli.vantti@sahkoliitto.fi, puh. 050 528 7044

Linjoja 3, 7 ja 13 ajavalla Bus Travel Oy Reissu Ruotilla on ollut ongelmia liikennöinnissä, jotka ovat valitettavasti näkyneet matkustajille puuttuneina vuoroina.

Lahden seudun liikenne on liikennöitsijän kanssa yhteistyössä pyrkinyt saattamaan liikenteen sopimusehtojen mukaiseksi. Onnistunut liikennöinti on ollut molempien osapuolien tahtotila ja tavoite. Liikennöitsijällä on ollut sopimusehtojen mukaisesti mahdollisuus liikennöidä linjoja myös dieselbusseilla, mikäli varsinaisessa kalustossa on teknisiä vikoja. Linjoja 3, 7 ja 13 ajetaan yhteensä yhdeksällä linja-autolla.

Liikennöintiongelmien takia LSL on turvannut kriittisiä vuoroja Koiviston Auto Lahti Oy:n linja-autoilla vähentääkseen käyttäjille aiheutuvia häiriöitä. Linkki aiempaan uutiseen

Reissu Ruoti on ilmoittanut Lahden seudun liikenteelle pystyvänsä liikennöimään vain osan vuoroista neljällä dieselbussilla ja lopettavansa LSL:n vuorojen liikennöinnin kokonaan 31.1.2024.

Liikenne pyritään palauttamaan normaaliksi 20.1. alkaen

Linjojen 3, 7 ja 13 liikennöinti pyritään hoitamaan normaalisti 20.1.2024 alkaen. Reissu Ruoti ajaa osan liikenteestä tammikuun loppuun asti. Koiviston Auto ajaa ne vuorot, joita Reissu Ruoti ei pysty liikennöimään. 1.2.2024 alkaen koko linjojen 3, 7 ja 13 liikenne korvataan Koiviston Auton biodiesel-busseilla, jotka saatetaan asteittain varustelultaan ja väritykseltään LSL:n vaatimusten mukaiseksi.

Lahden seudun liikenne neuvottelee Reissu Ruodin kanssa vielä liikenteen lopettamiseen liittyvistä sopimusasioista. Lisäksi LSL neuvottelee korvaavan liikenteen hankinnan yksityiskohdista Koiviston Auto Oy:n kanssa.

LSL:n liikenteestä merkittävä osa on liikennöity sähköisillä käyttövoimilla vuodesta 2022 alkaen, joka on näkynyt päästöjen ja melun vähentymisen lisäksi alentuneina liikenteen kustannuksina. Sähköbussien yleisessä toimivuudessa ei ole havaittu ongelmia, vaan liikenne on ollut laadukasta, ympäristöystävällistä ja kustannustehokasta. Laajemmat liikenteeseen häiriöitä aiheuttaneet kalusto-ongelmat ovat rajoittuneet yksittäiseen sopimuskohteeseen.

Muutokset ovat mahdollisia ja LSL kehottaa seuraamaan tiedotusta. Pahoittelemme tilanteesta matkustajille aiheutunutta haittaa.

Joensuun kaupunginorkesterin kevätkausi käynnistyy räväkästi, kun saksofonitaiteilija Timo Lassy tuo jazzin tunteen ja lämmön talven kylmyyden keskelle yhdessä kapellimestari Eero Lehtimäen kanssa. 

Timo Lassy soittaa saksofonia tunteella ja tyylillä. Kotimaiselle yleisölle tutuksi mm. Five Corners Quintetin riveistä tullut ilmaisuvoimainen artisti on jo aikaa sitten puhkaissut ”jazzpiirien” näkymättömät seinät ja astellut yhtyeineen lukuisille maamme halutuimmista esiintymislavoista. Juhlaviikkojen Huvila-teltan, Flow Festivalin ja Pori Jazzin kaltaiset lavat ovat tulleet tutuksi, kun Lassy on hurmannut yleisöjään Timo Lassy Bandin liiderinä ja yhdessä rumpali Teppo Mäkysen kanssa muodostamassa duokokoonpanossa. Nyt tätä huumaa olisi luvassa koko Carelia-salin voimin myös Joensuussa, yhdessä Joensuun kaupunginorkesterin kanssa.

Uusin Lassy-kokoonpanoista on Trio, jonka kanssa artisti aktivoitui ennen koko maailman ylle laskeutunutta keikkataukoa. Nyt livemusiikin taas palatessa kuulijoiden iloksi, on Lassyn, basisti Ville Herralan ja rumpali Teppo Mäkysen muodostama trio täydessä iskussa ylistetty tuore levy plakkarissaan. Helsingin sanomat kehui We Jazz Recordsin elokuussa 2021 julkaiseman Trio-albumin viiden tähden arvoiseksi ja myös kansainvälinen media on ollut hereillä. Albumilla kuullaan varsinaisen trion ohella muhkeita jousisovituksia ja elektroniikkaa, joten koko soundimaailma kuvaa hyvin Lassyn jatkuvaa uudistumista taiteilijana.

Sekä Emma-palkinnon Vuoden jazzalbumista että kotimaisen jazzmuusiikin arvostetuimman palkinnon Yrjön urallaan napannut Lassy on viime aikoina kasvattanut profiiliaan myös ulkomailla. Tästä osoitukseksi käy esimerkiksi se, että vaikutusvaltainen britti-DJ Gilles Peterson nosti Lassyn ja Mäkysen duoalbumin yhdeksi vuoden parhaista Worldwide Awards -gaalassaan 2019, ja vuotta aiemmin miehen Moves-levy sai saman kunniamaininnan.

Timo Lassyn musiikki on samanaikaisesti taiteellisesti laadukasta ja laajaan yleisöön vetoavaa. Kun karismaattinen tenorisaksofonisti astuu lavalle, ennakkovalmisteluja ei yleisön puolelta edellytetä. Lassy ottaa lavan haltuun, oli kyseessä sitten mikä tahansa hänen kokoonpanoistaan. Miehen musiikki juurtuu vahvasti 1960-luvulta alkaneeseen soul jazzin jatkumoon, mutta se on vasta lähtökohta. Se, mihin musiikki versoo, on jo toinen asia. Tuloksena on hetkessä elävää nykyjazzia parhaasta päästä.

Timo Lassy Band on jo vuosien varrella vakiintunut kvintetti, jossa mukana ovat urkuri-pianisti Georgios Kontrafouris, basisti Antti Lötjönen, rumpali Teppo Mäkynen ja perkussionisti Abdissa Assefa. Kyseessä on Lassyn läpilyöntiyhtye sooloartistina, monissa liemissä marinoitu kansainvälisen tason bändi, jonka voi heittää lavalle missä vain. Yhtyettä on studio-olosuhteissa kuultu viimeksi Emma-palkitulla levyllä Moves (Membran / MustHaveJazz, 2019).

Uusi triokin on tuoreudestaan huolimatta kannuksensa ansainnut. Sekä Ville Herrala että Teppo Mäkynen ovat soittaneet välillä myös Timo Lassy Bandin riveissä ja he ovat muutenkin tuttuja soittokumppaneita fonistille.

Tässä on yksi avain Lassyn menestyksekkäiden yhtyeiden ja hänen koko artistinuransa ytimeen: kaikki tehdään kunnolla. Bändit ovat tip top -iskussa saapuessaan kiertueelle, levyt on huolella suunniteltu ja tuotettu, paketti on kasassa. Tältä pohjalta on mahdollista rakentaa uraa, joka on nostanut Timo Lassyn 2000-luvun suurimmaksi tähdeksi kotimaisen jazzin saralla.

Jazzmusiikille tyypillisesti taiteen uudistuminen ei ole hetkittäistä vaan kokonaisvaltaista. Tämä prosessi jatkuu Lassyn kohdalla joka kerta hänen noustessaan lavalle. Kelle Lassyn musiikkia sitten voisi suositella? Kaikille. Perustelu: musiikki ottaa kuulijan mukaansa, vetää maailmaansa ja pitää otteessaan. Varsinkin jazzia vaikeana hifistelynä pitävien genreskeptikkojen olisi syytä kuunnella Timo Lassyn musiikkia, mielellään livenä.

Ainoa vaikeus Timo Lassyn musiikissa on nimittäin se, miten mahdotonta siitä olisi olla innostumatta. Kun Timo soittaa saksofonia, musiikki on totta.

Timo Lassy Trio & Joensuun kaupunginorkesteri Carelia-salissa torstaina 25.1.2024 klo 18

Liput ennakkoon Carelicumista, tai verkosta osoitteesta lippu.fi. Ovilipunmyynti avautuu tuntia ennen konsertin alkua.

Liput: 29 / 26 / 6 €
Hintoihin sisältyy Lippupisteen palvelumaksu 1,60–3,60 € / lippu.
Lippu.fi:n myyntipisteiden ostoihin lisätään tilausmaksu alk. 1,50 €.

EU:n ilmastopaneeli (ESABCC) on huolissaan Euroopan hiilinielujen tasosta, mutta tuoreen raportin mukaan kestävälle bioenergialle on silti kasvumahdollisuuksia Euroopassa. Bioenergiaa tarvitaan EU:n 2050 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen erityisesti niillä sektoreilla, joissa on vähiten vaihtoehtoja sähköistymiselle, ja joissa voidaan luoda teknisiä hiilinieluja. Suomessa energiaksi hyödynnetään metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirtoja, joille ei ole teollista käyttöä, eikä energiapuuhakkuiden rajoittaminen ratkaisisi hiilinieluhaasteita. 

EU:n ilmastopaneeli (ESABCC) julkaisi 18.1.2024 raportin, jossa arvioidaan tarvittavia toimia EU:n 2050 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle. Raportissa esitetään 13 suositusta, joiden avulla EU:n ilmastopolitiikan toimeenpanoa ja raameja pyritään kehittämään. Tärkeimmät viestit raportissa ovat: 55-valmiuspaketin nopea toimeenpano, vihreän kehityksen ohjelman keskeneräisten lainsäädäntöaloitteiden ripeä maaliin vieminen, ennustettavan investointiympäristön varmistaminen uusiutuvalle energialle, fossiilisen energian tukien alasajo ja maankäyttösektorin nielujen vahvistaminen. Kaikilla sektoreilla tarvitaan lisäpanostuksia. 

ESABCC korostaa raportissa, että jo lyhyellä aikavälillä hiilidioksidin talteenottoa, hyötykäyttöä ja varastointia, vetytaloutta ja bioenergian käyttöä tulee suunnata niille sektoreille, joissa on vähiten hyviä vaihtoehtoja. Myöhemmin, vuoteen 2031 mennessä, maankäyttösektorilla ja maataloudessa tulisi pyrkiä lisäämään hiilen hinnoittelua ja hiilidioksidin poistolle ilmakehästä tulisi lisätä kannustimia. Raportin mukaan tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi laajentamalla päästökauppaa. 

Raportissa todetaan kestävälle bioenergialle olevan edelleen kasvumahdollisuuksia Euroopassa (noin 2500 TWh vuonna 2050, vuonna 2021: 1800 TWh). Bioenergia parantaa EU:n energiahuoltovarmuutta ja edistää niin päästövähennystavoitteen kuin uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamista. Bioenergiasta vain 4,7 % tuodaan Eurooppaan, kun esimerkiksi maakaasulla osuus on 83 % ja öljyllä 92 % (Bioenergy Europe 2023). 

Myös suomalaisessa energiajärjestelmässä bioenergialla on tärkeä rooli. Energiastamme 32 % tuotettiin vuonna 2022 bioenergialla. Se tukee vihreän siirtymän kannalta avainasemassa olevaa sähköjärjestelmää suoraan ja epäsuorasti. Vuonna 2023 biomassan osuus Suomen sähköntuotannosta oli 13 % (Energiateollisuus 2024) ja biosähkö tuotettiin merkittävin osin kysynnän mukaan talviaikaan. Bioenergia tukee sähköjärjestelmän kehitystä myös epäsuorasti vähentämällä sähkön ja sähkötehon tarvetta lämmityksessä. Se on lisäksi kotimaista ja tuottaa työpaikkoja sekä verotuloja myös haja-asutusalueille. Viime vuosien kriisien keskellä myös energiaomavaraisuuden ja kotimaisen energian huoltovarmuuden merkitys on kasvanut. 

EU:n metsien hiilinielun todetaan ESABCC:n raportissa olevan paineen alla useasta syystä, puun kysyntä vain yhtenä tekijänä. Bioenergiaa rajoittamalla saataisiin aikaan merkittäviä lisähaasteita muille sektoreille, mutta ei ikävä kyllä ratkaista hiilinielujen haasteita. EU:ssa energiapuun osuus hakkuista oli 24 % vuonna 2022 (Bioenergy Europe, 2023). Kyseinen luku ei ole merkittävästi muuttunut 1990-luvulta, vaikka bioenergian tuotanto Euroopassa on kasvanut noin 76 % vuodesta 2005 ja kolminkertaistunut 1990-luvulta (Bioenergy Europe, 2023). Suomessa energiaksi hyödynnetään sellaisia metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirtoja, joille ei ole teollista käyttöä. Energiapuun osuus hiilinieluun keskeisesti vaikuttavasta runkopuun hakkuukertymästä oli noin 14 % vuonna 2022 (Luke 2023). Tästä määrästä suurin osa (60 %) käytettiin kotitalouksissa polttopuuna. 

Myös ilmaston kaipaamien, hiiltä ilmakehästä sitovien teknisten hiilinielujen ja vetytalouden osalta bioenergia toimii osana ratkaisua. Biogeenisen hiilidioksidin hyödyntäminen tuotteissa tai sen varastoinnilla tuotetut negatiiviset päästöt ovat avainasemassa keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa niin kotimaassa kuin EU:ssa. Tämä on Suomelle mahdollisuus talouden ja viennin kehittämisen sekä hiilikädenjäljen kasvattamisen näkökulmasta. 

Lisätietoa:  
Bioenergia ry, toimitusjohtaja Harri Laurikka 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi   
Paikallisvoima ry, toiminnanjohtaja Toivo Hurme, 041 501 3032, toivo.hurme(a)paikallisvoima.fi 
Energiakaupungit ry, toiminnanjohtaja Aku Aarva, 041 432 6510, aku.aarva(a)energiakaupungit.fi 

Kollektivtrafiknämnden för Åbo stadsregion sammanträder onsdagen 24.1.2024. Under mötet behandlas bland annat Föli-trafik till Kuhankuono i Kurjenrahka nationalpark. På föredragningslistan finns också rapporten om uppföljningen av verksamheten från december 2023. Av rapporten framgår att det gjordes 25,4 miljoner resor inom Föli år 2023, vilket är 16 % mer än 2022 och endast -3 % jämfört med 2019, dvs. tiden före coronapandemin. 

Föli-trafik till Kuhankuono, Kurjenrahka nationalpark

Den regionala kollektivtrafiken föreslår för nämnden att Föli trafikerar till Kuhankuono, Kurjenrahka nationalpark under sommarsäsongen 2024 på samma sätt som under sommarsäsongen 2023.

Föli har under sommarsäsongen trafikerat till Kuhankuono sedan 2018. Från våren långt in på hösten, dvs. på lördagar och helgdagar under perioden 22.4 – 27.10.2024 körs tio turer tur och retur mellan Åbo centrum och Kuhankuono. På vardagar under skolornas sommarlov 3.6 – 4.8.2024 körs sex turer tur och retur. Föli-trafiken i Kuhankuono är en del av Fölis normala trafik, dvs. i bussarna duger alla Fölis biljetter och resan kan också betalas till exempel med kontaktlös betalning.

I trafikkostnaderna deltar förutom Föli även Egentliga Finlands förbund och Kuhankuono rekreationsförening och vandringsleder r.f.

Finlands naturskyddsförbund, Egentliga Finlands distrikt tilldelade den 4.11.2023 ett miljöpris till Fölis bussrutt till Kurjenrahka nationalpark.

Bekanta dig med föredragningslistan här.

Mer information: kollektivtrafikdirektör Sirpa Korte, sirpa.korte@turku.fi, 044 90 75 121

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta kokoontuu keskiviikkona 24.1.2024. Kokouksessa käsitellään mm. Fölin liikennettä Kuhankuonolle Kurjenrahkan kansallispuistoon. Esityslistalla on myös toiminnan seurannan raportti joulukuulta 2023. Raportista selviää, että Fölissä tehtiin vuonna 2023 25,4 miljoonaa matkaa, joka on 16 % enemmän kuin vuonna 2022 ja enää vain -3% verrattuna vuoteen 2019 eli koronaa edeltävään aikaan.  

Föli-liikenne Kuhankuonolle, Kurjenrahkan kansallispuistoon

Seudullinen joukkoliikenne esittää lautakunnalle, että Föli liikennöi Kuhankuonolle, Kurjenrahkan kansallispuistoon kesäkaudella 2024 vastaavaan tapaan kuin kesäkaudella 2023.

Föli on liikennöinyt kesäkausina Kuhankuonolle vuodesta 2018 alkaen. Keväästä pitkälle syksyyn eli 22.4. – 27.10.2024 ajetaan lauantaisin ja pyhäpäivinä kymmenen edestakaista vuoroa Turun keskustan ja Kuhankuonon välillä. Lisäksi koulujen kesäloman aikana 3.6. – 4.8.2024 ajetaan arkisin kuusi edestakaista vuoroa. Kuhankuonon Föli-liikenne on osa normaalia Fölin liikennettä eli busseissa kelpaa kaikki Fölin liput ja matkan voi maksaa myös esimerkiksi lähimaksulla.

Liikenteen kustannuksiin osallistuu Fölin lisäksi Varsinais-Suomen liitto ja Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys.

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry myönsi Fölin bussireitille Kurjenrahkan kansallispuistoon ympäristöpalkinnon 4.11.2023.

Tutustu esityslistaan täällä.

Lisätietoja: joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte, sirpa.korte@turku.fi, 044 90 75 121

Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula korostaa, että öljylämmittäjät eivät kuormita sähköverkostoa samalla tavalla kuin muut lämmitysmuodot, ja heidän talonsa pysyvät lämpiminä, vaikka pakkaset paukkuvat.

"Pörssisähkön hinta on noussut ennätyskorkeisiin lukemiin, 2,3 euroon kWh:ta kohden, kun taas öljyn hinta on pysynyt huomattavasti matalampana, 0,13–0,18 eurossa kWh:ta kohden," toteaa Hannula. "Tämä tekee öljylämmityksestä taloudellisesti järkevän vaihtoehdon erityisesti näinä aikoina."

Ilmavesilämpöpumput, jotka ovat yleistyneet viime vuosina, eivät välttämättä pysty tuottamaan riittävästi lämpöä kovilla pakkasilla. Monet laitteet siirtyvät suorasähkölämmitykseen, mikä lisää entisestään sähköverkon kuormitusta. "Suomessa on vielä noin 100 000 öljylämmitteistä pientaloa. Jos nämä siirtyisivät lämpöpumppulämmittäjiksi, toisi se näillä pakkasilla 1000 MW lisäkuormituksen sähköverkkoon," Hannula valaisee.

Hybridilämmitys, jossa öljylämmitys yhdistetään muihin lämmitysmuotoihin, tarjoaa joustavuutta ja huoltovarmuutta. "Öljylämmittäjä ei jää pulaan, vaikka sähköverkostoon tulisi pidempiaikaisia katkoksia. Esimerkiksi aggregaatin avulla saadaan taloon sähköt normaalisti, vaikka valtakunnan sähköverkostossa olisi katkos," Hannula toteaa.

Hannula huomauttaa myös, että öljylämmittäjien tulee ottaa huomioon öljyn pakkasenkestävyys. "Öljylämmittäjän on hyvä tietää öljynsä samepiste, joka on alin mahdollinen säilytyslämpötila. Uusiutuvaa lämmitysöljyä saa yleensä vain talvilaatuisen, jonka samepiste on -32 astetta.

Lämmitysenergia Yhdistys ry korostaa, että öljylämmityksen ja hybridilämmityksen edut ovat erityisen merkittäviä nykyisissä olosuhteissa, joissa sähköverkoston kuormitus on äärimmäisen suuri ja sähkön hinta korkea. Öljylämmitys tarjoaa taloudellisen ja luotettavan vaihtoehdon, joka takaa lämmön myös äärimmäisissä sääolosuhteissa.

Lautakunnan päätettävänä 25.1.2024 on, että se lausuntonaan esittää konserni- ja tilajaostolle Kisapuiston stadionin pääkatsomorakennuksen päivitetyn hankesuunnitelman hyväksymistä jatkovalmistelun lähtökohdaksi. 

Uuteen pääkatsomorakennukseen suunnitellaan katsomo sekä tiloja urheiluseuratoiminnalle ja harrastajille. Pääkatsomorakennus palvelee kesällä jalkapallon ja pesäpallon harrastajia sekä alueen muita käyttäjiä, kuten ulkokuntosalin asiakkaita. Talvikaudella rakennuksen käyttäjiä ovat tekojään luistelijat ja lämmitettäviä tekonurmia käyttävät jalkapalloilijat.  

Päivitetyssä hankesuunnitelmassa on pyritty löytämään Kisapuiston kaikkia käyttäjiä ja toimintoja palveleva ratkaisu, jossa toiveet ja käytettävissä oleva euromäärä kohtaavat. Lopullinen suunnitteluratkaisu tarkentuu jatkosuunnitteluvaiheessa. 

Pääkatsomohankkeen kokonaiskustannusten tulee mahtua nykyisen talousarvion investointiohjelman raamiin. Taloussuunnitelmassa 2024–2026 hankkeen rahoitukseen on varattu 13,2 milj. euroa. Liikuntapaikkarakentamiseen haetaan uudelleen rahoitusta myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä.  

Hankkeen toteutusaikataulu riippuu muun muassa valittavasta toteutusmuodosta. Nopeimmillaan hanke valmistuisi kesällä 2026.   

Hankesuunnitelman mukaista toiminnallista mallia on valmisteltu yhteistyössä Lahden Tilakeskuksen, kaupungin liikuntapalveluiden sekä jalkapalloseura FC Lahden kesken. Valmistelun yhteydessä on päädytty siihen, että FC Lahdella ei ole mahdollisuuksia osallistua hankkeeseen ensimmäisessä vaiheessa. Hankesuunnitelman mukainen ratkaisu kuitenkin mahdollistaa FC Lahden mukaantulon myöhemmin.   

Pääkatsomorakennuksen päivitetyn hankesuunnitelman keskeisimmät periaatteet 

• Kiinteitä katsomopaikkoja on 2100, lisäksi 340 purettavissa olevaa katsomopaikkaa. 
• Uefan kategorian 2 vaatimukset täyttyvät, mutta pääkatsomo suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sen tilat mukautuvat kategorian 3 vaatimuksiin. 
• Kategoria 3 on mahdollista saavuttaa myöhemmin päätykatsomojärjestelyjen sekä joidenkin tilamuutosten ja täydennysten jälkeen, jolloin katsomokapasiteetti nousee vähintään 4500 katsojaan. 
• Hankesuunnitelma on laadittu kaupungin investointihankkeen periaattein. 
• Rakennus toteutetaan noudattaen vähähiilisen rakentamisen periaatteita. 
• Ympäristönäkökohtiin kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa kiertotalouden ja hulevesien hallinnan osalta. 

Hankesuunnitelman päivityksen 16.1.2024 yhteydessä pääkatsomorakennuksen tilaohjelmasta on jätetty pois sellaisia tiloja, joita sinne ei välttämättä tarvita. Osa pukusuojatiloista sijoittuu jatkossakin vanhaan, suojeltuun pukusuojarakennukseen. Tekojääradan jäänhoitokoneen tarvitsemat tilat on eriytetty omaksi rakennuksekseen. Lisäksi on jätetty pois FC Lahden käyttöön tarkoitettuja tiloja. 

Valmisteluvaiheita 

Konserni- ja tilajaosto on hyväksynyt Lahden Kisapuiston pääkatsomorakennuksen hankesuunnitelman kesäkuussa 2022. Hankesuunnitelma perustuu alueen kokonaissuunnitelmaan, jonka Lahden kaupunginhallitus on hyväksynyt syksyllä 2021. Suunniteltu katsomo voidaan rakentaa nykyisen vuodelta 1966 olevan asemakaavan mukaan. 

Pääkatsomohankkeen kilpailutus SR-urakkamallilla käynnistettiin syksyllä 2022. Kilpailutus päättyi toukokuussa 2023 hankinnan keskeyttämiseen ja saatujen tarjousten hylkäämiseen asetetun kattohinnan ylityksen vuoksi. Tämän jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan hankkeen sisällön tarkistamista niin, että asetetut kustannustavoitteet pystytään saavuttamaan. 

Pääkatsomorakennuksen hankesuunnitelmasta on keskusteltu konserni- ja tilajaoston sekä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan kokouksissa ja seminaareissa. 

Lisätiedot 

Lahden kaupunki 
toimitilajohtaja Jouni Arola, Lahden Tilakeskus, 050 559 4227 
liikuntajohtaja Aleksi Nyström, Liikuntapalvelut, 044 483 1794 

Hankesuunnitelma 16.1.2024 ja hankesuunnitelma-aineisto löytyvät esityslista-aineistosta. 

Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan kokouksen 25.1.2024 esityslista Dynasty-palvelussa  

Viestihiihdon juhlapäivä eli Hiihtohaaste hiihdetään Lahdessa 20.1.2024. Pakkasennusteen vuoksi aikatauluja on muutettu.

LAUANTAIN MUUTTUNUT AIKATAULU:

13.00 Kaikkien sarjojen startit

15.00 Palkintojenko

Hiihtohaasteen tapahtumapaikkana toimii Lahden legendaarinen urheilukeskus, jossa päästään Lahden Hiihtoseuran organisoimalle maailmancupin ladulle. Aikuiset hiihtävät 4 x 4,5 km lenkin ja junioreille (12- ja 14-vuotiaat) matkana on 3 x 2,8 km. Hiihtotyyli on vapaa.

Tapahtuman nettisivut: www.hiihtohaaste.fi

Lisätiedot:
Kalle Kotiranta, 040 502 2786, kalle.kotiranta@ironcoaching.fi

Puolustushallinnon tiloista vastaava Puolustuskiinteistöt on rakennuttanut Ilmasotakoululle uuden lentotoiminnan tukeutumisalueen. Uudistuksella parannetaan Ilmasotakoulun harjoitus- ja lentotoimintaa, ja se on osa Ilmavoimien Tikkakosken tukikohdan laajempaa kehittämistä. Tukeutumisalue vihittiin käyttöön perjantaina 19. tammikuuta.

Vuonna 2022 alkaneessa hankkeessa rakennettiin yhteys lentoaseman kiitotielle Nelostieltä sekä Kennäälää kiertävä lentokoneiden rullaustie. Lisäksi alueelle rakennettiin lentokoneiden seisontapaikkoja, jotka palvelevat kaluston koulutus- ja huoltokäytössä. Hankkeeseen kuului myös muita infratöitä, kuten sähköverkoston, hulevesien hallintajärjestelmien sekä uusien aitojen rakentamista. Asfaltointia tehtiin 65 000 m2 laajuiselle alueelle.

”Tukeutumisalue vahvistaa Ilmavoimien siirtyvää ja liikkuvaa taistelutapaa, joka tarkoittaa kykyä hajauttaa koneet toimimaan eri puolilla Suomea. Uusi tukeutumisalue parantaa Tikkakosken tukikohdan taistelukykyä, ja se tuo lisää paikkoja lentokoneille huolto- ja päivystystoimintaan. Rullaustieyhteys nelostielle mahdollistaa nopean siirtymisen nousutielle lentokentän alueelta”, Ilmasotakoulun johtaja eversti Vesa Mäntylä kertoo.

Rakennushankkeen kustannukset olivat 14,5 miljoonaa euroa, ja pääurakoitsijana toimi Oteran Oy. Hankkeella oli myös paikallisesti työllistävä vaikutus.

Puolustuskiinteistöt valmistelee Tikkakoskelle Ilmavoimien tarpeeseen myös muita investointeja. Ilmasotakoululle suunnitellaan muun muassa uusia toimisto- ja koulutustiloja sekä uutta vartiostorakennusta.

”Muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi valtion rakentamisinvestoinnit kohdistuvat erityisesti turvallisuustoimijoiden tiloihin. Puolustuskiinteistöt investoi viime vuonna noin 155 miljoonaa euroa Puolustusvoimien kohteisiin. Tänä vuonna summa kasvaa jopa 60 prosenttia”, ennakoi Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta.

Suurimpia Puolustuskiinteistöjen rakennushankkeiden kokonaisuuksia lähivuosina ovat Ilmavoimien F-35-hävittäjien ja Merivoimien laivuehankkeen infran rakentaminen, Puolustusvoimien suojatilojen modernisointiohjelma sekä kasarmien perusparannukset eri puolella Suomea.

Puolustuskiinteistöt on vuoden 2021 alusta alkaen vastannut puolustushallinnon kiinteistöistä, niiden ylläpidosta ja rakennuttamisesta sekä kiinteistöjen palveluiden järjestämisestä kaikissa turvallisuustilanteissa. Liikelaitos on osa Senaatti-konsernia.

Lisätiedot:
Puolustuskiinteistöt, toimitusjohtaja Matias Warsta, 0294 831 000
Puolustuskiinteistöt, asiakaspäällikkö Suvi Jokio, 029 483 1111
Ilmasotakoulu, johtaja eversti Vesa Mäntylä, 0299 800 (vaihde)