Vaistentien läpikulku katkaistaan kaikelta liikenteeltä tiistain ja keskiviikon välisenä iltana/yönä kello 22:00-05:00. Vaistentie on katkaistu liikenteeltä tasoristeyksen kohdalta.
Väylävirasto teettää tasoristeyksessä tukemisurakan. Alueella liikkuvien toivotaan huomioivan poikkeukselliset liikennejärjestelyt ja suunnittelevan ajoreittinsä jo ennalta.
Kiertotie on opastettu kulkemaan Moisiontie - Lentoasemantie - Kärmekallionkadun kautta. Paikalla on liikenneopasteet.
Ammattiopisto Samiedussa alkaa tänä syksynä uusi mielenterveys- ja päihdetyön koulutus, jolla vahvistetaan ja syvennetään alalla työskentelevien osaamista ja asiantuntijuutta. Koulutus on suunniteltu yhteistyössä mielenterveys- ja päihdetyön toimijoiden kanssa.
– Tarve mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kasvanut Savonlinnan seudulla ja koko Suomessa. Viestit ja uutisoinnit nuorten ja kaikenikäisten pahoinvoinnista ja mielenterveyden haasteista sekä tarpeesta saada niihin apua ja tukea ovat huolestuttavasti lisääntyneet, tiimipäällikkö Mia Mäntysaari sanoo.
Uudella mielenterveys- ja päihdetyössä toimimisen koulutuksella vastataan yllämainittuihin haasteisiin ja tarpeisiin, sillä koulutus suunniteltiin yhteistyössä työelämän kanssa.
– Kutsuimme keskeisimmät alueemme mielenterveys- ja päihdetyön toimijat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan koulutuksesta ja toiveista sen sisällön ja toteuttamistapojen suhteen. Yhteistyöhön osallistuivat Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa sekä hoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita tuottavat Attendo ja Kotilo ry, joissa opiskelee säännöllisesti Samiedun koulutussopimus- ja oppisopimusopiskelijoita, Mäntysaari kertoo.
Koulutukseen valittavilla tulee olla alan työpaikka ja taustallaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu soveltuva tutkinto. Koulutus antaa oman ammatillisen kehittämisen lisäksi mahdollisuuden pohtia ja kehittää laajemmin oman työyhteisön osaamista ja toimintatapoja, sillä opintoja peilataan vahvasti omaan työhön. Lisäksi opinnoissa painottuu näkökulmana positiivinen mielenterveys ja mielen hyvinvoinnin edistäminen.
Opinnot sisältävät opiskelua työelämässä ja verkossa. Opinnot toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, jolloin opiskelija on työsuhteessa työnantajaan ja saa koulutuksen ajalta palkkaa. Koulutus on opiskelijalle maksuton.
Koulutukseen haku on avoinna Samiedun verkkosivuilla 15.9. saakka. Koulutus alkaa 9.10.
Koulutuksen laajuus on 40 osaamispistettä ja se on osa myöhemmin toteutettavaa mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkintoa (180 osaamispistettä).
Kuva: Mia Mäntysaari uskoo, että uudelle koulutukselle on kysyntää, koska tarve mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kasvanut niin Savonlinnassa kuin koko Suomessa.
Lisätietoja: tiimipäällikkö Mia Mäntysaari, miia.mantysaari@samiedu.fi, 044 550 6579
Adolfo Vera: Jos en minä, niin kuka?
15.9.2023-7.1.2024
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki
Median vierailuaika syysnäyttelyihin to 14.9.2023 klo 11–12. RSVP jaakko.laasanen@fmp.fi
Vuonna 1970 Chilessä astui valtaan ensimmäinen demokraattisesti valittu sosialistipresidentti Salvador Allende, minkä myötä ilmoille nousi toivo oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamisesta. Syyskuun 11. päivänä vuonna 1973 sotilasjuntta nousi verisesti valtaan ja aiheutti presidentti Allenden kuoleman. CIA:n tukema juntta vangitsi leireihin ja tappoi tuhansia Allenden hallintoa tukeneita ihmisiä. Suomessa sotilasvallankaappaus järkytti suuresti, ja solidaarisuudesta chileläisiä kohtaan muodostui sukupolvikokemus. Vuosina 1973–1977 Chilestä saapui Suomeen maan ensimmäiset poliittisella päätöksellä vastaanotetut ulkomaalaiset pakolaiset. Yksi näistä 182 pakolaisesta oli Adolfo Vera.
Adolfo Veran (s. 1955) näyttely Jos en minä, niin kuka? on läpileikkaus Veran valokuvista vuosilta 1977–2023 sekä näistä koostuvista installaatioista. Syvästi henkilökohtainen näyttely esittää taiteilijan itsensä sekä liikkumaan pakotettuna vallan kohteena, että vapaaehtoisen liikkumisen ja vallan käyttäjänä. Vera on dokumentoinut chileläisten pakolaisten elämää Suomessa, ja kuvannut samalla omaa kokemustaan Suomeen integroitumisen vaikeudesta. Näyttelyssään Vera esittelee maahanmuuton luonnollisuutta ja pitkää historiaa rinnastamalla muun muassa oman elämäntarinansa Ruotsiin muuttaneiden siirtosuomalaisten kohtaloon. Veran mukaan liike on määrittävä osa elämää: Ihmiset ovat aina liikkuneet ja muuttaneet – maalta kaupunkiin, maasta toiseen, rajojen yli – muun luonnon tavoin selviytymisen vuoksi.
Näyttely käsittelee myös valokuvaajan etiikkaa ja siihen liittyviä toiseuttavia vallan rakenteita, joiden myötä toinen ihminen muuttuu objektiksi. Vera kohdistaa kriittisen katseen kuviinsa 1970- ja 80-lukujen Algerian matkoilta. Vera on valinnut kolme kuvaa, jotka hän on ottanut toisista, itselleen tuntemattomista henkilöistä ilman lupaa. Vera kokee ottaneensa kuvat ilman kunnioitusta kuvattavia kohtaan – kertoakseen tarinaa, jonka on itse kuvitellut kuvaustilanteeseen. Teokseen kuuluu myös Veran muita Algerian kuvia esittelevä portfolio, jota ei voi avata – se on liimattu kiinni.
Adolfo Veralle toivo elää synkässäkin todellisuudessa. Lapset ja heidän edustamansa tulevat sukupolvet merkitsevät taiteilijalle samalla tavoin mahdollisuutta paremmasta tulevaisuudesta, kuin Allenden valinta aikanaan Chilessä. Hän näkee lapsissa luovuuden, joka kertoo ihmisten kyvystä ajatella ja rakentaa maailmaa toisin.
Jos en minä, niin kuka? on tutkielma ihmiskuntaa määrittävistä vallan rakenteista. Näyttelyssä Adolfo Vera kysyy useaan kertaan: Miten minä asetun yhteiskunnan osaksi? Mitä valtaa minulla on ja miten sitä käytän? Millaista valtaa valokuvaaja käyttää ja miten valokuva itsessään on osa vallan rakenteita? Vaihtaessaan perspektiiviä yksilöstä yhteiskuntaan, ihmisestä ihmisyyteen ja itsestä toiseen, Vera kysyy yhä uudestaan katsojalta sekä itseltään saman kysymyksen: jos teen näin, miten se vaikuttaa maailmaan – ja jos en tee, niin kuka sitten tekee?
Lisätiedot ja kuvapyynnöt:
Jaakko Laasanen
viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo
040 6800 307
jaakko.laasanen@fmp.fi
Kuva: Adolfo Vera: yksityiskohta teoksesta Minun Helsinki, 1977.
Jokaisessa kodissa tarvitaan toisinaan työkaluja – oli kyse sitten hyllyn kokoamisesta tai lampun kiinnittämisestä kattoon. Parkside-tuotteilla hoituvat kätevästi pienet ja suuremmatkin kodin ja kesämökin remonttiaskareet. Parksiden tuotteet on suunniteltu joka kodin tee-se-itse-tarpeisiin: tuotteet soveltuvat niin korjaamiseen, rakentamiseen ja puutarhanhoitoon. Helppokäyttöisyytensä ohella tuotteilla on korkeat turvallisuusstandardit, joten niitä on jokaisen turvallista käyttää.
– Haluamme helpottaa asiakkaidemme arkea. Parkside-tuotteet on suunniteltu niin, että niitä on mahdollisimman helppo käyttää ja säilyttää. Etenkin viime aikoina kuluttajat ovat olleet entistä hintatietoisempia ja myös tee-se-itse- eli diy-puuhastelu on nostanut päätään. Haluamme madaltaa kynnystä tehdä asioita itse. Parkside-tuotteissa on erinomainen hinta-laatu-suhde ja tuotteet sopivat niin ammattilaisille kuin vasta-alkajille, kertoo Lidlin kampanjoinnin ja markkinoinnin johtaja Meri Aalto.
Alkavana syksynä Schwarzenegger motivoi ihmisiä tee-se-itse-puuhasteluun Parksiden maailmassa. Schwarzeneggerille työkalut eivät ole laisinkaan vieraita, sillä hän on työskennellyt aiemmin muurarina. Katsojat pääsevät kokemaan Schwarzeneggerin uran legendaarisia vaiheita televisiossa ja sosiaalisessa mediassa, kun hän innostaa ihmisiä ottamaan ohjat omiin käsiinsä ja kannustaa tekemään asioita itse – ripauksella huumoria ja itseironiaa.
Parkside-tuotteita tulee myyntiin Lidleihin säännöllisin väliajoin rajoitettuina erinä. Tuotteita saa Lidleistä ympäri maan poislukien Helsingin Lönnrotinkadun, Citycenterin, Töölöntullin ja Sörnäisten myymälät. Ajankohtaiset kampanjat sekä myyntiin tulevat Parkside-tuotteet löytyvät Lidlin verkkosivuilta sekä muista Lidlin kanavista. Seuraavat Parkside-kampanjat alkavat 4.9., 14.9., 5.10. ja 19.10. Lue lisää Lidlin verkkosivuilta.
Yhteystiedot medialle: Lidlin viestintä, media@lidl.fi, p. (09) 2345 6400
Miltei kaikki suomalaiset ovat koskeneet Kalevalaan vähintäänkin koulunpenkillä. Elias Lönnrotin eepos on kokoajansa sommittelema kirjallinen teos, joka ei kerro kaikkea kansanperinteen väkevästä tarustosta. Perinnettä tutkivana teatterintekijänä ja kirjailijana tunnetuksi tullut Juha Hurme on aiemminkin kyseenalaistanut monia uskomuksiamme suomalaisuudesta. Nyt hän etsiytyy Kalevalan taakse, muinaiskertomusten alkulähteille, komediassaan Väinämöinen. Näytelmä saa kantaesityksensä TTT:n Eino Salmelaisen näyttämöllä tiistaina 29.8. klo 19.
Väinämöinen ei esitä tuohivirsuista epookkia Kalevalan laulumailta, vaan ihmettelee kansanrunojen yllättävääkin maailmaa nykypäivän ihmisen näkökulmasta, teatterileikkinä. Mitä jos Väinämöinen olikin nainen? Ve’en emoisesta on nimittäin todisteita perinteessä. Entä jos aito kansanrunojen ilmaisu olikin paikoin rivoa ja rujoa? Onko pettymys vai helpotus, jos suomalaisuuden juuret ovatkin kansainväliset eivätkä muista kansoista erillään?
Väinämöisen ohjaa Juha Hurme ja sen musiikin säveltää Pekko Käppi. Puvut suunnittelee Henna Mustamo, valot ja lavastuksen Juha Haapasalo ja äänet Jarkko Tuohimaa. Rooleissa nähdään Petra Ahola, Teija Auvinen, Pentti Helin, Janne Kallioniemi, Heidi Kiviharju, Myy Lohi sekä muusikkona Pekko Käppi.
Väinämöistä on esittelyissä luonnehdittu ”räävittömän hauskaksi komediaksi”. Käsittelytapa on lämminhenkinen, kertoo Juha Hurme.
”Kalevala on komedian tekijöille mainiota materiaalia, koska siihen sisältyy niin paljon väärinkäsityksen ryteikköjä. Emme pilkkaa niitä, vaan avaamme ne, nauraen myös itsellemme.”
”Muinaiskaapuihin pukeutuminen ja vääränlainen eläytyminen johonkin vanhaan muminaan ja samanismiin, se ei ole se keino millä tavoitetaan asioita, sellainen on vain falskia. Tämä on sitä vastoin aika häikäilemätön ja iloinen komedia. Kunnioitamme perinnettä, mutta emme yritä palata ajassa taaksepäin. Se olisi mahdotonta.”
Juha Hurmeen uusi kirja Kenen Kalevala? liittyy samaan aihepiiriin
Samanaikaisesti Väinämöisen ensi-illan kanssa juhlitaan Juha Hurmeen kirjan julkaisua (ti 29.8. klo 18 Eino Salmelaisen näyttämön lämpiö). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantama teos Kenen Kalevala? on ”jännityskertomus suomalaisessa kulttuurissa yhä vaikuttavien väkevien voimien alkuperästä” ja ”kulttuurinen ja poliittinen kauhukertomus siitä, kuinka elävä karjalainen perintö muumioitiin pyhäksi suomalaiseksi kirjaksi”.
Vaikka koskettelee samaa aihepiiriä, kirja tarjoaa täysin erillisen sisällön näytelmään nähden.
Kuvat medialle:
https://ttt.kuvat.fi/kuvat/V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6inen/
Näytelmän esittely TTT:n verkkosivuilla:
https://ttt-teatteri.fi/program/vainamoinen/
Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja liput medialle:
tiedottaja Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi
Valtatietä 19 on levennetty Väyläviraston hankkeessa reilun parin vuoden ajan, ja nyt on edetty loppusuoralle. Uudet ohituskaistat avataan liikenteelle kahdessa vaiheessa niin, että Lapuan hankeosalla kaistat otetaan käyttöön 31.8. ja Seinäjoen päässä 14.9. Samalla nopeusrajoitus nousee ohituskaistojen kohdalla 100 kilometriin tunnissa. Hanke valmistuu aikataulussaan lokakuussa.
”Olemme rakentaneet tässä hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kaksi ohituskaistaparia, jotka saadaan pian avattua liikenteelle. Uusien ohituskaistojen osuuksilla nopeusrajoitus voidaan nostaa turvallisesti sataan kilometriin tunnissa. Nopeusrajoituksen nosto palvelee esimerkiksi työmatkaliikenteen sujuvuutta”, kertoo projektipäällikkö Pasi Kivioja Väylävirastosta.
Valtatien 19 liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat myös uusi eritasoliittymä Muurimäen risteyksessä, Atrian eritasoliittymän parannus sekä kahden tasoliittymän porrastaminen.
Urakan aikana töitä on tehty Seinäjoen hankealueella Atrian eritasoliittymän ja Hipintien välisellä osuudella sekä Lapuan päässä Muurimäen eritasoliittymän ja Patruunatehtaantien välillä. Nopeusrajoitus nostetaan ensin Lapuan hankeosuudella, sillä Seinäjoen päässä havaittiin halkeamia nykyisessä päällysteessä. Halkeamat korjattiin perusteellisesti niin, että sekä päällyste että kantava kerros uusittiin. Työhön kului noin kaksi viikkoa.
Hanke on kokonaisuudessaan viimeistelyvaiheessa. Etenkin Lapuan päässä urakka on pitkällä, sillä viime viikolla vedettiin viimeiset pinta-asfaltit pyörätielle. Jäljellä on enää viherrakentamista.
Seinäjoen päässä rakentajilla on työn alla vielä pinta-asfaltointia, ajoratamaalauksia sekä kaiteiden ja riista-aitojen asentamista. Myös Seinäjoen päässä tehdään jo viherrakentamisen kylvö- ja istutustöitä.
Hankkeen toisen vaiheen tiesuunnittelu on käynnissä ja koskee Seinäjoen Kivisaaren ja Atrian eritasoliittymän välistä osuutta sekä Hipinmäen ja Muurimäen välistä osuutta. Suunnittelusta vastaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Tiesuunnitelmien etenemistä kuvataan kahdelle erillisellä hankesivulla.
Lue lisää hankesivulta: https://vayla.fi/kt-67-ja-vt-19-parantaminen-valilla-kivisaari-atria
Lue lisää hankesivulta: https://vayla.fi/vt-19-parantaminen-valilla-hipinmaki-muurimaki
Lisätiedot
Pasi Kivioja, projektipäällikkö
Väylävirasto
P. 029 534 3602
etunimi.sukunimi@vayla.fi
Hankesivut: https://vayla.fi/vt-19-seinajoki-lapua-rakentaminen
Turun kehätiellä tehdään päällystystöitä 30.8–29.9.2023 osuudella Tuulissuo–Kirismäki. Työn aikana kehätiellä on käytössä vain yksi kaista suuntaansa.
Kehätielle tehdään tierakenteen viimeinen, ylin päällystekerros. Tätä ennen tien urat korjataan uraremix-menetelmällä.
– Kehätien Tuulissuon ja Kirismäen välinen osuus on ollut liikenteellä kaksi vuotta. Nyt rakennetaan tierakenteen ylin päällystekerros, joka kestää hyvin kulutusta. Vaiheistamalla päällystystyöt saadaan päällysteen elinkaarta pidennettyä, Väyläviraston projektipäällikkö Juha Sillanpää kertoo.
Työt tehdään päiväaikaan. Työn aikana on kehätiellä käytössä vain yksi kaista suuntaansa. Työn yhteydessä Pukkilan eritasoliittymän ramppeja joudutaan sulkemaan yksi kerrallaan. Ramppi on suljettuna arviolta 1–4 tunnin ajan.
Kiertotie on Tuulissuon tai Kirismäen eritasoliittymän kautta. Päällystystyön jälkeen alueella on 80 km/h nopeusrajoitus siihen asti, kunnes ajoratamerkinnät tehdään syyskuun aikana.
Työmaa-alue ja kiertoreitit kuvattuna kartalla.
Lisätietoja:
Jarmo Laiho, työmaapäällikkö, Destia Oy, p. 040 042 0408
Juha Sillanpää, projektipäällikkö, Väylävirasto, p. 0295 34 3608
Turun kehätie on osa E18-tietä, joka on yksi eteläisen Suomen keskeisistä liikenneväylistä. Rakennushankkeessa Kauselan ja Kirismäen välinen osuus kehätietä rakennettiin nelikaistaiseksi. Samalla parannettiin myös valtatietä 10 Kauselan eritasoliittymän ja Kaarinantien välisellä osuudella. Väylävirasto toteutti hankkeen yhteistyössä Liedon kunnan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Hanke parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä tukee alueen elinkeinoelämää ja maankäytön suunnittelua. Työt käynnistyivät maaliskuussa 2019 ja ne valmistuivat vuonna 2022.
Lapin matkailun kärkinimi, Lapland Hotels, ilmoittaa jännittävästä yhteistyöstä kahden huippuravintolan välillä. Sky Kitchen & View ja ravintola Olo yhdistävät voimansa tarjotakseen unohtumattoman illallisen, joka yhdistää Sky Kitchen & Viewin upeat maisemat, pohjoisen raaka-aineet ja ravintola Olon Michelin-tähdellä palkitun nordic-tyylisen ruokafilosofian. Illallinen järjestetään Sky Kitchen & View -ravintolassa Rovaniemellä, tarjoten vieraille tilaisuuden kokea makujen ja maisemien harmonia.
Rovaniemeläinen Sky Kitchen & View tarjoaa henkeäsalpaavat näkymät Ounasvaaralle suoraan ravintolan ikkunoista. Ravintola on tunnettu paitsi upeista maisemistaan, myös modernista lappilaisesta keittiöstään, joka nojaa vuodenaikojen tuomaan raaka-aineiden rikkauteen.
Ravintola Olo on tyylikäs ja moderni nordic-tyylinen ravintola, joka on saavuttanut arvostetun Michelin-tähden. Tämä palkinto on todiste Olo-ravintolan innovatiivisista ja taiteellisista annoksista, jotka perustuvat laadukkaisiin ja paikallisiin raaka-aineisiin. Olon keittiömestari Tuomas Vierelä on kotoisin Rovaniemeltä, mikä luo erityisen yhteyden yhteistyön taustalle.
– Yhteistyö tarjoaa meille upean mahdollisuuden yhdistää Lapin luonnon raaka-aineet ja perinteet moderniin gastronomiaan. Olon keittiö on tyylikästä ja modernia, joka sopii täydellisesti meidän raaka-aineisiin ja tekemiseen. Tuomas on kotoisin Rovaniemeltä, joten mikä olisikaan parempi paikka yhdistää ruokafilosofiamme kuin Rovaniemen korkeimmalla paikalla seisovan ravintolan keittiössä, kommentoi Lapland Hotels ravintoloiden keittiöpäällikkö Tero Mäntykangas innoissaan.
Lapland Hotelsille keittiömestarivierailut ovat myös ainutlaatuinen tapa oppia alan parhaimmilta.
– Osallistamme vierailuihin myös muiden hotelliemme keittiömestareita, ja näin oppi jakautuu Kilpisjärveltä Bulevardille, jatkaa Mäntykangas.
Vierelä kertoo odottavansa yhteistyöltä erityisesti pääsevänsä käsiksi Suomen puhtaimpiin ja mystisimpiin raaka-aineisiin.
– Tämä yhteistyöillallinen tarjoaa meille mahdollisuuden luoda ainutlaatuisen makuelämyksen, joka kietoutuu Lapin luontoon ja maisemiin, Vierelä summaa.
Asiakkaat voivat odottaa illalliselta makumaailmaa, joka heijastaa vahvasti jäämerta, tuntureita ja syksyn satoa. Usean ruokalajin menun raaka-aineet edustavat pohjoisen parasta antia, sisältäen muun muassa maistiaisia kuningasravusta, riekosta ja porosta. Illallinen tarjoaa vieraille unohtumattoman makujen ja maisemien yhdistelmän.
Illallinen järjestetään 30. syyskuuta 2023 Sky Kitchen & View -ravintolassa Rovaniemellä. Tilaisuuteen mahtuu 80 ensimmäistä varaajaa.
Paikkavaraukset ovat auki ja ne voi tehdä täällä.
Yhteydenotot medialle:
Lapland Hotels, Sky Kitchen & View: Tero Mäntykangas, keittiöpäällikkö, p. 040 0891544, tero.mantykangas@laplandhotels.com
https://www.kitchensky.fi/
Ravintola Olo: Tuomas Vierelä, keittiömestari, p. 040 760 1300, tuomas.vierela@olo-ravintola.fi,
https://olo-ravintola.fi/
Liitetiedostona kuvamateriaalia, kuvat Lapland Hotels & Safaris
Komissio julkaisi 15. joulukuuta 2020 digipalvelusäädöstä koskevan ehdotuksen samaan aikaan digimarkkinasäädöstä koskevan ehdotuksen kanssa. Tällä säädöskehyksellä luodaan kaikkien kannalta turvallisempi ja oikeudenmukaisempi verkkoympäristö. Digipalvelusäädös tuli voimaan 16. marraskuuta 2022. Komissio nimesi 25. huhtikuuta 17 erittäin suurta verkkoalustaa ja kaksi erittäin suurta hakukonetta, joilla on kuukausittain vähintään 45 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Nyt, neljä kuukautta myöhemmin, niiden on täytettävä digipalvelusäädöksen mukaiset velvoitteet. EU-maiden on lisäksi nimettävä riippumaton kansallinen digitaalisten palvelujen koordinaattori vastaamaan välityspalvelujen tarjoajien valvonnasta ja tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonnasta ja annettava sille toimivaltuudet viimeistään 17.2.2024.
Digipalvelusäädös koskee kaikkia verkkopalveluja, joiden kautta kuluttajat hankkivat tai käyttävät tavaroita, palveluja tai digitaalisia sisältöjä. Digipalvelusäädöksellä velvoitetaan verkkoalustat vähentämään haittoja ja torjumaan riskejä verkossa, suojataan verkon käyttäjien oikeuksia entistä paremmin ja luodaan verkkoalustoille ainutlaatuiset läpinäkyvyys- ja vastuusäännöt. Tämä yhtenäinen säännöstö koskee koko EU:ta ja antaa verkon käyttäjille uudenlaista suojaa ja yrityksille oikeusvarmuutta EU:n sisämarkkinoilla. Digipalvelusäädös on lajissaan ensimmäinen sääntelyväline koko maailmassa, ja se muodostaa kansainvälisen mittapuun verkossa toimivien välityspalvelujen sääntelylle.
Järjestämme aiheesta etätaustatilaisuuden komission suomalaisten asiantuntijoiden Piia Nyströmin ja Sonja Väisäsen kanssa tiistaina 29. elokuuta klo 11.30. Pyydämme ilmoittautumaan 29. elokuuta klo 10 mennessä osoitteeseen comm-rep-hel-news@ec.europa.eu. Toimitamme ilmoittautuneille linkin Webex-kokoukseen.
Euroopan komission Suomen-edustusto
Ismo Ulvila
Tiedotuspäällikkö
puh. 050 541 1122
ismo.ulvila@ec.europa.eu
Nina Hotti
Tiedottaja
puh. 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Vuosittain järjestettävään BALEX-harjoituksen osallistuu tällä kertaa kaikkiaan 14 öljyntorjunta-alusta kahdeksasta eri Itämeren rantavaltiosta.
Latvia järjestää merialueen ympäristövahinkojen torjuntaan keskittyvän BALEX 2023 -ympäristövahinkojen torjuntaharjoituksen. Harjoitus toimeenpannaan Riianlahdella 30.8.-1.9.2023. Ranta-alueen öljyntorjuntatoimissa Latvian pelastuslaitosta tukevat Viro ja Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA.
Harjoitukseen kuuluvaa lentovalvontaa ja -tiedustelua ympäristövahinkojen torjuntatoimien tukena suorittavat isäntämaa Latvian helikopteri sekä Viron poliisi- ja rajavartioviraston valvontalentokone. Lisäksi aluskemikaalivahingontorjunnan karttaharjoitukseen osallistuu 40 asiantuntijaa Itämeren alueelta sekä Euroopan unionin komission ja meriturvallisuusvirasto EMSA:n edustajia.
Karttaharjoituksen alkutilanteena kuvataan vaarallisia ja haitallisia kemikaaleja lastinaan kuljettavan konttilaivan tulipalo. Merialueella toteutettavan operatiivisen harjoitusosion alkutilanne on öljysäiliöaluksen karilleajo, jossa ympäristöön pääsee aluksen polttoainetta ja lastina kuljetettavaa öljyä. Harjoitusskenaariossa Latvia pyytää kansainvälistä apua ympäristövahinkojen minimoimiseksi.
Harjoitukseen osallistuu tarkkailijoina ja arvioitsijoina suomalaisia asiantuntijoita Rajavartiolaitoksesta sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen edustaja. Suomalaisista aluksista harjoitukseen osallistuu Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Uisko, joka on varustettu öljyntorjuntalaittein. Harjoitukseen osallistumalla kehitetään Suomen valmiuksia toimia monikansallisen ympäristövahinkojen onnettomuustilanteen torjuntatoimissa niin avunantajana kuin avun vastaanottajanakin.
Itämeren maat ovat järjestäneet yhteisiä öljyntorjuntaharjoituksia vuosittain jo 1980-luvulta lähtien. Harjoitusten avulla kehitetään erityisesti kansainvälistä yhteistoimintaa ja tutustutaan muiden osallistujamaiden kaluston suorituskykyihin ympäristövahinkojen torjunnassa. BALEX -harjoituksiin on sisällytetty vuosien mittaan uusia osaharjoitteita, joita on tänäkin vuonna mukana useita. Harjoitus alkaa hälytysharjoituksella ja kansainvälisen avunpyynnön lähettämisellä. Operatiivinen harjoituspäivä keskittyy öljyntorjuntatehtäviin avomerellä, rannikolla ja rannalla. Myös öljyyntyneiden eläinten hoitotoimintaa harjoitellaan.
Pelastuslain mukaan Rajavartiolaitos huolehtii pelastustoiminnasta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuneissa alusöljy- ja aluskemikaalivahingoissa sekä sovittaa yhteen siihen varautumista. Pelastuslaitokset vastaavat rannikolla ja sisäsaaristossa tapahtuvassa öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnasta. Suuressa merellisessä ympäristöonnettomuudessa tarvitaan aina kansainvälistä yhteistoimintaa ja vähintään lähimpien naapurimaiden tukea. Yhteiset harjoitukset kehittävät toimintavalmiutta kansainvälisissä torjuntaoperaatioissa, koska niiden avulla eri maiden toimintamallit ja toimijoiden suorituskyvyt tunnetaan vuosi vuodelta paremmin.
ympäristöasiantuntija Heli Haapasaari, Rajavartiolaitoksen esikunta, puh. 0295421161
Tulevaisuuden bussikalusto on vasta suunnitteluvaiheessa ja seuraavana vuorossa ovat infran ja matkakokemuksen testaaminen HSL-alueen runkolinjalta lainatulla sähkönivelbussilla. Testit käynnistyvät maanantaina 28.8.2023. infran testeillä Raholan, Kalkun ja Tesoman suunnalla. Testiajossa olevalla bussilla pysähdytään myös pysäkeille, mutta infratestin aikana kyytiin ei valitettavasti voida ottaa matkustajia. Pysähdykset pysäkeillä ovat lyhyitä ja tarkasti aikataulutettuja, joten annetaan pysäkeillä testibussille tarvittaessa tilaa ja testausrauha.
Infratesteissä havainnoidaan pysäkkien esteettömyyttä ja pysäkkien varustelua sekä nykyistä bussikalustoa pidemmän nivelbussin ajettavuutta katuverkossa. Testien tulosten avulla suunnitellaan uuden kalustohankinnan yhteyteen kokonaan uusi bussikonsepti entistä mukavampia Nysse-matkoja varten.
Tiistaina 29.8. ovat vuorossa asiakastestit. Tiistaina kahdessa testissä on mukana yhteensä 30 osallistujaa erilaisista käyttäjäryhmistä. Asiakastestit jatkuvat keskiviikkona 30.8. erityisryhmien testillä. Testien osallistujat rekrytoitiin NysseLabin kautta. Asiakastestauksessa selvitetään sujuvan matkakokemuksen muodostumista erityisesti kyytiin nousemisen, matkan maksamisen ja matkustusmukavuuden näkökulmista.
Testaus jatkuu loppuviikon aikana, jolloin sähkönivelbussin voi bongata liikenteessä eri puolilta Tampereen seutua. Testibussista otetut kuvat voi jakaa sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #Nysse ja #Nysselabtestaa.
Lisätiedot:
Asiakastestit:
Asiakkuuspäällikkö Riikka Salkonen
p. 040 8062123
riikka.salkonen@tampere.fi
Infran testaus:
Suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen
p. 050 5526124
juha-pekka.hayrynen@tampere.fi
- Femstadsträffen erbjuder beslutsfattare och tjänsteinnehavare en bra möjlighet att utbyta erfarenheter och idéer sinsemellan. Nätverkets kommuner har mycket gemensamt i struktur och befolkning men också många olikheter. Detta skapar goda möjligheter att dra nytta av varandras framgångar och misstag, berättar Raseborgs fullmäktigeordförande Anders Walls.
Träffen samlar årligen städernas och kommunernas ledande förtroendevalda och tjänsteinnehavare kring aktuella teman. I år diskuteras AI (artificiell intelligens), delaktighet och demokrati med ett inslag från Sitras sakkunniga Joonas Leppänen. Utöver gemensamma diskussioner om aktuella teman står företagsbesök på Billnäs Bruk, Jalotofu och Ekta Bryggeri programmet. Dagen börjas på kulturhuset Fokus och avslutas med ett besök till Chappe med efterföljande middag på Knipan.
- Viiden kaupungin tapaaminen tarjoaa viranhaltijoille ja päättäjille hienon mahdollisuuden vaihtaa keskenään ajatuksia ja kokemuksia. Verkoston kunnilla on paljon yhteistä mm. rakenteessa ja väestössään mutta myös paljon eroavaisuuksia. Tämä antaa hyviä mahdollisuuksia oppia ja hyötyä toistemme menestyksistä ja virheistä, kertoo Raaseporin valtuuston puheenjohtaja Anders Walls.
Tapaaminen kokoaa vuosittain kaupunkien ja kuntien johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat ajankohtaisten teemojen ympärille. Tänä vuonna Sitran asiantuntija Joonas Leppänen johdattelee osallistujat tekoälyn, osallistamisen ja demokratian äärelle. Yhteisten keskustelujen lisäksi ohjelmassa on yritysvierailuja Billnäsin Ruukkiin, Jalotofulle ja Ekta Bryggeriin. Päivä alkaa kulttuurikeskus Fokuksesta ja päättyy vierailuun Chappessa, jota seuraa illallinen ravintola Knipanissa.
Vuosien tauon jälkeen alueen suurin nuorten tapahtuma Kaamospuhallus tulee takaisin. Tapahtuma järjestetään syyslomaviikkoa edeltävänä perjantaina 20.10. klo 18–22. Aiemmista vuosista poiketen tapahtuma valtaa tällä kertaa nuorisotila Krissen, Lappeenrannan kaupunginteatterin, Lappeenrannan pääkirjaston sekä kauppakeskus IsoKristiinan ja kauppakeskus Gallerian. Galleriassa ohjelmaa on klo 18–20 välisen ajan.
Päihteettömässä ja maksuttomassa tapahtumassa on luvassa valtavasti monipuolista ohjelmaa, kuten erilaisia työpajoja, järjestöesittelyitä, juoksubenji, sumopainia, mocktail-baari sekä musiikkiesityksiä, kuten musiikin eri tyylilajeja taidokkaasti yhdistelevä artisti Ege Zulun keikka.
Tapahtuman järjestää Lappeenrannan nuorisotoimi yhdessä useiden kumppaneiden kanssa. Yhteisöllisen nuorisotyön päällikkö Jenna Ahlberg kertoo, että kauppakeskusten lisäksi kaupungin muut toimijat ja yritykset ovat lähteneet hyvin mukaan tapahtuman toteuttamiseen.
– Halusimme tapahtuman sinne, missä nuoret ovat, joten on hienoa, että kauppakeskus IsoKristiina ja Galleria lähtivät mukaan. Ohjelma tulee levittäytymään kappakeskusten kattojen alle. Esimerkiksi Galleriassa on Open stage ja Ege Zulun keikat järjestetään Lappeenrannan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä IsoKristiinan ylimmässä kerroksessa.
Tapahtuman lopullinen ohjelma ei ole vielä valmis, mutta luvassa on toiminnallisten pisteiden ja räppikeikan lisäksi muun muassa erilaisia työpajoja.
– Pääkirjastolle on tulossa esimerkiksi graffitipaja sekä animu-paja. Kaupunginteatterin aulaan rakentuu mocktail-baari ja tapahtumassa pääsee testaamaan esimerkiksi juoksubenjitä, Ahlberg luettelee.
Tapahtuman ajan kauppakeskus Gallerian aulasta löytyy Open stage, johon haetaan esiintyjiksi sekä nuoria, mutta myös seuroja ja järjestöjä.
– Mikäli joku järjestö tai seura haluaa vielä mukaan esittelemään toimintaansa, niin teatterin lämpiössä on tällaiseen mahdollisuus. Lisäksi Gallerian Open stagella seurat ja järjestöt voivat esittää omia numerojaan. Vuoroja on rajoitetusti, joten kannattaa olla nopea, vinkkaa Ahlberg.
Kaamospuhalluksessa on perinteisesti ollut mukana iso joukko vapaaehtoisia mahdollistamassa nuorille mukavan päihteettömän perjantai-illan. Kaamospuhallukseen haetaan nyt vapaaehtoisia 18-vuotta täyttäneitä valvojia. Vapaaehtoisten tehtäviin kuuluvat avustaminen erilaisissa järjestely- sekä valvontatöissä kauppakeskuksissa ja toimintapisteillä. Vapaaehtoiset saavat muistoksi kaamospuhalluspaidan sekä evästä tapahtuman aikana.
Mukaan voi ilmoittautua tästä linkistä.
Vapaaehtoiseksi ilmoittautuneille järjestetään erillinen infotilaisuus, josta tiedotetaan lähempänä tapahtuman ajankohtaa.
Jenna Ahlberg
jenna.ahlberg@lappeenranta.fi
Puh. 0400 796 035
sanni.knuutinen@lappeenranta.fi
Sähköposti: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
Riitta Korhonen 040 591 7784
Tuija Pasanen 0400 154 597
Miro Korhonen 040 162 6320
Tämä ennakkotietona kaupungin päättäjille ennen mediajakelua noin klo 11.45.
Lahden kaupunginjohtajan viran hakuaika päättyi 28.8.2023 klo 10.00. Hakuajan päättymiseen mennessä saapui 16 hakemusta. Lisäksi kolme henkilöä on antanut suostumuksensa virkaan.
Virkaa ovat hakeneet seuraavat henkilöt: Calonius Timo, Gronlund Joonas, Haapanen Jorma, Ikola-Norrbacka Rinna, Keskinen Simo, Korhonen Henri, Lassila Antti, Mäntyharju Andrey, Marekowic Buhir, Roos Kaisa, Salomäki Eemeli, Vainio Markku, Valanta Jose, Äijälä Roope.
Kaksi henkilöä toivoi, että tässä vaiheessa nimeä ei annettaisi julkisuuteen.
Hakijajoukon ulkopuolelta suostumuksensa virkaan ovat antaneet Kuronen Matti, Kyynäräinen Niko, Luukkonen Johanna.
Alustavan aikataulun mukaan haastattelut pidetään tiistaina 5.9.2023. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto valitsee Lahden kaupunginjohtajan 2.10.2023.
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt, p. 040 510 9244
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden, p. 050 327 2691
henkilöstöjohtaja Mira Keitaanranta, p. 050 559 4065
Kaupunginjohtajan haku verkkosivuilla: Pelipaikkoja kaupunginjohtajalle - Lahti
Lahden kaupunginjohtajan viran hakuaika päättyi 28.8.2023 klo 10.00. Hakuajan päättymiseen mennessä saapui 16 hakemusta. Lisäksi kolme henkilöä on antanut suostumuksensa virkaan.
Virkaa ovat hakeneet seuraavat henkilöt: Calonius Timo, Gronlund Joonas, Haapanen Jorma, Ikola-Norrbacka Rinna, Keskinen Simo, Korhonen Henri, Lassila Antti, Mäntyharju Andrey, Marekowic Buhir, Roos Kaisa, Salomäki Eemeli, Vainio Markku, Valanta Jose, Äijälä Roope.
Kaksi henkilöä toivoi, että tässä vaiheessa nimeä ei annettaisi julkisuuteen.
Hakijajoukon ulkopuolelta suostumuksensa virkaan ovat antaneet Kuronen Matti, Kyynäräinen Niko, Luukkonen Johanna.
Alustavan aikataulun mukaan haastattelut pidetään tiistaina 5.9.2023. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto valitsee Lahden kaupunginjohtajan 2.10.2023.
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt, p. 040 510 9244
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden, p. 050 327 2691
henkilöstöjohtaja Mira Keitaanranta, p. 050 559 4065
Kaupunginjohtajan haku verkkosivuilla: Pelipaikkoja kaupunginjohtajalle - Lahti
Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden 2021 kunniaksi Lahteen tilattu kahden taideteoksen teospari on valmistumassa. Launeen strutsi ja Strutsin muna -teosparin toteuttaja on julkisista teoksistaan ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisestä tunnettu kuvanveistäjä Villu Jaanisoo. Veistosten asennus alkaa tällä viikolla.
Teospari sijoittuu kaupungin tärkeille sisääntulopaikoille muistuttamaan ympäristöpääkaupunkivuodesta ja johdattamaan tulijoita Lahteen. Mittakaavaltaan suurempi teos Launeen strutsi sijoittuu Launeen Sokeritopanpuistoon ja näkyy erityisesti Uudenmaankadulle. Pienikokoisempi Strutsin muna sijoittuu Rautatienkadun alkupäähän lähelle Marskin aukiota.
Teokset ottavat kantaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ihmisen toiminnan seurauksena. Maapallon luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä tahdilla. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee strutsin uhanalaiseksi lajiksi, sillä luonnossa elävien lintujen lukumäärä pienenee nopeasti.
Teokset heijastavat ympäristöteemaa myös ekologisten materiaalivalintojen osalta. Launeen strutsin materiaalina on käytetyt autonrenkaat, ja Strutsin munan pitsimäinen kuori on tehty kierrätetystä rosterista.
Molemmat teokset valaistaan, jolloin ne ilahduttavat myös pimeinä vuodenaikoina.
Villu Jaanisoo (s.1963, Tallinna) kuuluu Suomen eturivin kuvanveistäjiin. Hänen teoksiaan on useiden keskeisten taidemuseoiden kokoelmissa sekä useissa kaupungeissa Suomessa ja ulkomailla. Nyt toteutettava teos on Jaanisoon ensimmäinen julkinen taideteos Lahdessa.
Teospari valmistuu syyskuun aikana. Toteutus on osa Euroopan ympäristöpääkaupunkivuotta ja sen ovat rahoittaneet Kestävä Lahti -säätiö ja Lahden kaupunki. Teoksen toteutuksesta ja koordinoinnista on vastannut Lahden kaupunki.
Lisätiedot
Armi Patrikainen, kaupunkikuva-arkkitehti, p. 050 398 5114
Villu Jaanisoo, kuvanveistäjä, p. 050 413 1906, villusoo@hotmail.com
Turun kaupunki teetti pientalotonttien täydennysrakentamisselvityksen. Selvitys tehtiin osana pormestariohjelman tavoitetta monipuolistaa pientaloasumisen mahdollisuuksia Turussa. Selvitys on menossa päätöksentekoon kuluvana syksynä.
Kerromme yleisötilaisuudessa selvityksen tuloksista ja kaupunginhallitukselle esitettävistä toimenpide-ehdotuksista.
Tilaisuuden aika: keskiviikko 30.8.2023. klo 17.00–18.30
Paikka: Valtion virastotalon auditorio, Itsenäisyydenaukio 2.
Tilaisuudessa selvitystä esittelee projektiarkkitehti Joonas Saarinen. Esittelyn jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella selvityksen tuloksista ja tavoitteista.
Paikalla keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa esittelijän lisäksi myös apulaispormestari Elina Rantanen, kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari sekä tonttipäällikkö Essi Korpela.
Toivotamme medioiden edustajat mukaan kaikille avoimeen yleisötilaisuuteen. Tervetuloa!
Lisätietoja:
Projektiarkkitehti Joonas Saarinen
puh. 044 907 3174
Joonas.saarinen@turku.fi
Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelma vuosille 2024–2033 ei ole mukavaa luettavaa pohjoiskarjalaisille. Suunnitelman luonnoksessa Pohjois-Karjala on ainut maakunta Suomessa, jonne ei olla osoittamassa kantaverkon vahvistamisen suunnitelmia seuraavaan kymmeneen vuoteen. Maakunnassa on kuitenkin pitkä lista energiasektorin hankkeita ja investointeja suunnittelupöydillä ja kaavoituksessa – aivan samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa.
Investoinnit voivat toteutua vain sähköverkkoa vahvistamalla. Maakunnassa on etenemässä vuoden sisällä satojen megawattien hankemassa ja niiden taustalla on kymmenkertainen määrä investointeja.
Pohjois-Karjalan maakuntahallitus painottaa voimakkaasti tarvetta sisällyttää myös Pohjois-Karjala mukaan kantaverkon vahvistamissuunnitelmiin. Kaikki alueet on otettava tasapuolisesti huomioon.
- Olemme valmiita toimimaan energiamurroksen eturintamassa. Voimme tehdä sen tehokkaasti vain, jos meillä on riittävästi sähkönsiirtokapasiteettia. Fingridin arvioiden mukaan uusia hankkeita mahtuu maakunnan verkkoon vain noin 60 megawatin edestä eli käytännössä vain yksi suuri hanke. Maakunnan ensimmäiset tuulivoimakaavat ovat hyväksymiskäsittelyssä puolen vuoden sisällä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen.
Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu 400 kilovoltin voimajohdon yhteystarpeet Kontiolahdelta Varkauden Huutokoskelle, Kontiolahdelta Siilinjärven Alapitkään sekä Kontiolahdelta Yllikkälään Lappeenrantaan. Kaksi ensin mainittua ovat olleet jo vuosia myös kantaverkon kehittämissuunnitelmassa mukana, mutta ne on yllättäen pudotettu vireillä olevasta suunnitelmasta.
Maakuntaliitto edellyttää lisäksi, että niin sanottu Vaaralinja Kainuusta Pohjois-Karjalan kautta Etelä-Karjalaan on nostettava kehittämissuunnitelmassa esille hankkeena, jonka toteuttaminen käynnistetään tulevalla suunnittelukaudella.
Aluevalvonta estää ja hidastaa tuulivoimarakentamista Itä-Suomessa – miten kompensoidaan?
Maakuntahallitus antoi myös lausunnon ympäristöministeriölle tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaan päivitysluonnoksesta.
Lausunnossa muistutetaan, että tutka- ja sensorivaikutusten sekä sähköverkon kapasiteettiongelmien takia Itä-Suomen eikä etenkään Pohjois-Karjalan tuulivoimapotentiaalia ole pystytty millään tavalla edelleenkään hyödyntämään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut vireillä 80 tuulivoimahanketta, jotka ovat kilpistyneet sensorivaikutuksiin. Tämän takia tulisi tehdä nopeita päätöksiä, miten Itä-Suomen kokemaa haittaa voidaan kompensoida.
Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti asettaa Heinäveden kunnan maankäyttöä käsittävän maakuntakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 4.9. ja 6.10. väliselle ajalle. Kaavaehdotus oli viranomaislausuntokierroksella alkukesästä ja siihen saatiin 27 lausuntoa.
Lisätiedot: maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen, p. 0400 673 114, hanna.huttunen@eduskunta.fi, maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, markus.hirvonen@pohjois-karjala.fi, yhteyspäällikkö Jarno Turunen, p. 0400 818 352, jarno.turunen@pohjois-karjala.fi, aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen, p. 040 083 2572, pasi.pitkanen@pohjois-karjala.fi
Valtatien 5 rakentaminen Huruksen ja Hietasen välillä eteni kesällä sujuvasti. Valtatien leventäminen ja ohituskaistojen pidentäminen on edennyt Monikkalan ja Lahnaniemen välillä. Hankkeen tärkein tavoite on liikenneturvallisuuden lisääminen.
”Työn alla ollut Monikkalan ja Lahnaniemen välinen tieosuus on valmistumassa tänä vuonna”, kertoo projektipäällikkö Marja Wuori Väylävirastosta.
Juuri nyt ajankohtaisia töitä ovat valtatien leventäminen, Monikkalan risteyssillan korjaaminen, Niemistönojan vesistösillan uusiminen ja Kalkkivuoren risteyssillan rakentaminen.
Monikkalan risteyssillan Mikkeliin menevä ajokaista päällystetään 28.8. alkavalla viikolla. Samalla viikolla sillalle tehdään myös perustusrakenteet syksyllä asennettavaa keskikaidetta varten. Sillan ajokaista Mikkelin suunnasta Heinolaan on jo saatu valmiiksi.
Niemistönojan vesistösillan vanha teräsputki on purettu ja tilalle asennetaan uusi 28.8. alkavalla viikolla. Vanhan sillan kunto oli heikentynyt, joten sitä ei kannattanut enää pidentää. Sillan teräsputki korvataan kokonaan uudella, entistä pidemmällä teräsputkella. Uudistuksen ansiosta sillalla on riittävästi tilaa uuden keskikaiteen rakentamiseen. Tällä hetkellä liikenne on ohjattu sillan kohdalla kiertotielle.
Kalkkivuoren risteyssillan rakentaminen on hieman jäljessä suunnitellusta, koska sen rakentaminen edellytti valmistelevia töitä, kuten vesijohdon siirtoa sekä yksityisteiden ja kiertotien rakentamista; kaikkia valmistelevia töitä hidasti ennakoitua suurempi louhinnan tarve. Tavoitteena on, että risteyssilta valmistuu tämän vuoden aikana. Elokuun alkupuolella liikenne ohjattiin Kalkkivuoren kohdalla nykyisen valtatien vieressä olevalle lyhyelle kiertoreitille.
Ensi vuonna toteutettavia töitä ovat ainakin Lahnaniemen liittymän kiihdytyskaistojen päällysteen viimeistely, melukaiteiden asennus ja valaistuksen rakentaminen valmiiksi hankealueen itäpäässä.
Huruksen ja Hietasen välisen tieosuuden parantaminen valtatiellä 5 kohentaa merkittävästi liikenneturvallisuutta erityisesti uuden keskikaiteen ansiosta. Uudistuksen myötä ajonopeus voidaan pitää talvellakin turvallisesti 100 kilometrissä tunnissa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan yksi uusi eritasoliittymä, jota pitkin on turvallisempaa liittyä valtatielle.
Lisätiedot:
Marja Wuori
Projektipäällikkö, Väylävirasto
etunimi.sukunimi@vayla.fi
Puh. 0295 343 834
Antti Kuokkanen
Työpäällikkö, Skanska Infra Oy
etunimi.sukunimi@skanska.fi
Puh. 040 709 6636
Kuvat: Marja Wuori
Kuva 1. Niemistönojan vesistösillan uusi teräsputki odottaa asennustaan.
Kuva 2. Louhintaa Kalkkivuoressa tulevan sillan kohdalla
Kuva 3. Mikkelin suuntaan kulkevan ohituskaistan pidennys rakentuu Kalkkivuoren liittymän luoteispuolella.
