Verohallinto arvioi, että verokortin tuloraja ylittyy 970 000 henkilöllä, jos he saavat loppuvuodesta tuloja samaan tahtiin kuin tammi–heinäkuun 2023 aikana. 

Jos verokortin tuloraja ylittyy, tuloja verotetaan perusveroprosenttia korkeammalla lisäprosentilla. 

- Jos tulot ovat muuttuneet alkuvuodesta merkittävästi, kannattaa tehdä OmaVerossa uusi verokortti loppuvuodeksi. Kun uuden verokortin tekee nyt, korkeammat tulot ja mahdollisesti noussut veroprosentti ehditään huomioida ennakonpidätyksessä tasaisesti syksyn mittaan, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Heikki Koskela. 

Arvioi loppuvuoden tulot ja vertaa niitä OmaVerosta löytyvään tulorajaan 

Verokortin tulorajan riittävyys on helppo tarkistaa itse. Tuloraja löytyy sekä OmaVerosta, verokortista että verokortin mukana toimitettavasta ennakkoperinnän päätöksestä. 

Omia, tiedossa olevia tuloja kannattaa verrata verokortin tulorajaan. Jos vaikuttaa siltä, että tuloraja ei riitä loppuvuoden tuloille, on paikallaan tilata uusi verokortti, Koskela sanoo. 

Miten tarkistan onko verokorttini tuloraja riittävä loppuvuodelle? - vero.fi 

Haitko sähkövähennystä arvion perusteella? Tilaa uusi verokortti toteutuneilla sähköenergiakuluilla 

Yhteensä 1 800 henkilöä haki alkuvuodesta sähkövähennystä arvioimalla tammi–huhtikuun 2023 sähköenergiakulunsa verokorttihakemukselle. Jos verokorttia varten ilmoitetut sähköenergiakulut perustuivat arvioon, kannattaa nyt tarkistaa tammi–huhtikuun sähkölaskut ja hakea loppuvuotta varten uusi verokortti toteutuneilla sähköenergiakuluilla.  

- Näin verokortti lasketaan oikean suuruisen vähennyksen perusteella ja tuloista pidätetään oikea määrä veroja, Koskela sanoo.  

Kaikkiaan sähkövähennystä on hakenut tänä vuonna 2 200 asiakasta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin viime syksynä arvioitiin. Yhtenä syynä tähän on viime talven leuto sää.   

Sähkövähennykseen on oikeus, jos tammi–huhtikuun 2023 sähköenergiakulut olivat yhteensä yli 2 000 euroa. Sähköenergiakuluihin ei lasketa mukaan sähkön siirtoa.   

Sähkövähennystä voi hakea edelleen joko ilmoittamalla tammi–huhtikuun sähköenergiakulut verokorttihakemuksessa tai täydentämällä ne ensi keväänä esitäytetylle veroilmoitukselle.  

Verohallinto muistuttaa tulorajan tarkistamisesta myös tekstiviestillä 

Verohallinto on jo neljänä vuonna lähettänyt tekstiviestin sellaisille asiakkaille, joiden verokortin tuloraja uhkaa Verohallinnon tietojen mukaan ylittyä.  

Tekstiviestejä lähetetään tänä syksynä yhteensä noin 8 000 asiakkaalle, joista 4 000 sai tekstiviestin viime viikolla. Tänä vuonna asiakkailta kysytään myös palautetta muistutusviesteistä.  

Tekstiviestissä kehotetaan tarkistamaan tuloraja ja tarvittaessa tekemään uusi verokortti OmaVerossa. 

− Verohallinnon tekstiviesteissä lähettäjänä näkyy Vero Skatt. Niissä ei ole linkkejä mihinkään eikä niissä pyydetä asiakkailta tietoja, vaan ohjataan toimimaan tarvittaessa OmaVerossa, Heikki Koskela sanoo. 

Lue lisää: 

Verohallinto voi vinkata, että maksat liikaa veroja – syynä esimerkiksi puuttunut kotitalousvähennys - vero.fi

Leuto talvi on vähentänyt sähkötuen ja sähkövähennyksen kysyntää ennakoidusta - vero.fi 

Tarkista uuden verokorttisi tuloraja – myös sähkövähennyksen hyödyt saa käyttöön nyt - vero.fi 

Lisätietoja medialle: 

Ylitarkastaja Heikki Koskela, 0295122678, etunimi.sukunimi@vero.fi 

Helsinginkadulla Nummen alikulkusillan kohdalla tehdään tällä viikolla paalutustöitä. Oikeanpuoleinen ajokaista Helsingin suuntaan ajettaessa pois käytöstä torstai-iltapäivään asti.

Työ liittyy Nummen alikulkulkusillan rakentamiseen. Kokonaisuudessaan sillan on arvioitu valmistuvan toukokuussa 2024.

Lisätietoa hankkeesta: https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke

Syyskuun 3. päivä järjestettävä rauhanomainen mielenosoitus lähtee liikkeelle Senaatintorilta ja päättyy Töölön tapahtumapuistoon. Se osoittaa kesätauolta palaavalle eduskunnalle, että ihmisoikeuksia loukkaava, demokratiaa horjuttava sekä vähemmistöihin kuuluvien ihmisten turvallisuuden tunnetta heikentävä rasismi ei kuulu Suomeen eikä Suomen hallitukseen.

Me emme vaikene – suurmielenosoitus on saanut tuekseen merkittävän joukon suomalaisia artisteja kulttuurivaikuttajia. “Tämä osoittaa, että mielenosoituksen arvot ja vaatimukset ovat laajasti jaettuja ja yhteiskunnallisesti läpäiseviä. Tuen määrä on ollut upea nähdä, rasismin vastustaminen on selvästi yhteinen asia”, toteaa Elsi Sloan, mielenosoituksen ohjelmaa koostaneesta työryhmästä.  

Töölön tapahtumapuiston ohjelma on osoitus elinvoimaisesta, rasisminvastaisesta ja monikulttuurisesta ja kansainvälisestä Suomesta. Esiintyjäkaarti on komea, ja yllätyksiäkin on luvassa. Marssin lähettää matkaan yhteislaulu, ja määränpäässä tapahtumapuistossa esiintyvät mm. Hassan Maikal, Juno, KUUMAA, Loituma, Rosa Coste ja Vesta, sekä vielä täydentyvä joukko muita esiintyjiä.

Myös mielenosoituksen puhujat edustavat kansalaisyhteiskunnan moninaisuutta ja elinvoimaisuutta sekä ihmisoikeuksien asiantuntemusta. Mukana ovat muiden muassa Ahmed Hassan Somaliliitosta, antirasismin asiantuntija Paco Diop, runoilija ja aktivisti Laura Eklund Nhaga, sekä tutkija Anette Åkerlund. Senaatintorin päässä tapahtumaa juontaa aktivisti ja toimittaja Zahra Karimy ja Töölön tapahtumapuistossa langat pitää käsissään yhdenvertaisuuskouluttaja Javiera Marchant Aedo. Molempien juontajaparit ovat vielä salaisuus. 

Mielenosoituksen järjestäjät vaativat rasisminvastaisia toimia julkilausumien sijaan

Mielenosoittajat muistuttavat, että perustuslain 6§ kieltää syrjinnän, joten rasismi ei ole koskaan mielipide- tai sananvapauskysymys, jollaisena se välillä yritetään esittää. Loukkaamaton ihmisarvo, jakamattomat ihmisoikeudet ja syrjimättömyys ovat suomalaisen oikeusvaltion kovaa ydintä, eikä niitä voi horjuttaa menettämättä kansalaisten luottamusta. 

Suurmielenosoituksen järjestäjät ovat huolissaan korkean tason poliitikkojen jatkuvista rasistisista ulostuloista, jotka normalisoivat rasismia. “Avoin rasismi nousee kaiken aikaa pintaan niin valtakunnan tasolla kuin kuntapolitiikassakin, hallituksen julkilausumista huolimatta. Sen kitkeminen edellyttää toimia, joista ei päästä keskustelemaan, vaan yhteiskunnallinen keskustelu harhautuu määrittelykysymyksiin ja epäolennaisuuksiin” toteaa opetuskonsultti Ilona Taimela, yksi suurmielenosoituksen järjestäjistä. 

Huolta aiheuttavat myös rasismiin liittyvä kaksoisviestintä ja joidenkin ministereiden vapaata mediaan, journalismiin ja jopa tutkimukseen kohdistama paine tai ohjailu,  toteaa tutkija Sanna Valtonen, yksi mielenosoituksen järjestäjistä. 

“Hallituksen lupaama ‘nollatoleranssi rasismille on ainakin tähän saakka jäänyt toteutumatta. Puheet ovat tekoja, ja rasistinen puhe rakentaa rasistista Suomea, jatkaa väitöskirjatutkija Elina Sagne-Ollikainen, yksi mielenosoituksen järjestäjistä hänkin. ”Nyt olisi viimein rasisminvastaisten tekojen aika.” 

Me emme vaikene – suurmielenosoitus peräänkuuluttaa perustuslakia kunnioittavaa hallitusta, joka paitsi irtisanoutuu rasismista, myös toteuttaa antirasistista, kaikkien Suomessa asuvien hyvinvointia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia edistävää politiikkaa. Mielenosoituksen järjestäjät vetoavat kaikkiin yhdenvertaisuutta, rauhaa, väkivallattomuutta ja ihmisoikeuksia kunnioittaviin tahoihin ja toivottavat jokaisen tervetulleeksi osoittamaan yhdessä mieltä antirasismin ja oikeudenmukaisen Suomen puolesta. Tällä hetkellä tiedämme ainakin Joensuussa järjestettävän samanaikainen mielenosoitus, ja useassa kaupungissa marssitaan lähipäivinä. Ainakin Turusta on tulossa yhteiskuljetus mielenosoitukseen ja osallistujia on ilmoittautunut mukaan Oulua ja Seinäjokea myöten.

Tapahtuman tarkemmat tiedot:

Mielenosoitus kokoontuu sunnuntaina 3.9. klo 13 Senaatintorilla. Klo 14 lähdetään kulkueena kohti Töölön tapahtumapuistoa. Lyhyt kulkue liikuntarajoitteisille lähtee liikkeelle Elielinaukiolta klo 14. Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät tiedot löytyvät tapahtuman verkkosivuilta ja sosiaalisen median tileiltä.

Jo Senaatintorilla on tarjolla puheita ja musiikkiesityksiä ja mielenosoituksen ohjelmaosuus jatkuu Töölön tapahtumapuistossa arviolta klo 19.00 saakka. Töölönlahdella on luvassa musiikkia, esityksiä ja puheita mielenosoituksen tukijoilta. Esiintyjäkaarti on korkeatasoinen, ja rasisminvastaisia puheenvuoroja kuullaan viihteen, taiteen, tieteen ja kulttuurin edustajien lisäksi eri ammattialojen rintamilta, ihmisoikeusaktivisteilta ja antirasismin asiantuntijoilta. Jutussa jo mainittujen artistien lisäksi vielä osin täydentyvään ohjelmaan mahtuu myös yllätyksiä.

Mielenosoitukseen on toivottavaa tuoda omia kylttejä ja banderolleja. Mielenosoitus on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Mielenosoitukseen voi osallistua virtuaalisesti tunnisteella #MeEmmeVaikene.

Järjestäjät kehottavat aktiivisia kansalaisia kaikkialla Suomessa järjestämään vastaavia mielenosoituksia omilla paikkakunnillaan samaan aikaan.. Järjestäjät voivat pyydettäessä jakaa mielenosoituksen materiaaleja paikallisten rinnakkaistapahtumien käyttöön.

Ohjelmatietoja, toimintaohjeita ja muita tietoja sekä jaettavia kuvia päivitetään tapahtuman omille verkkosivuille sekä sosiaaliseen mediaan. 

Tapahtuman järjestäjät toivottaa kaikki mukaan rasisminvastaiseen mielenosoitukseen. Yhdessä voimme luoda paremman ja oikeudenmukaisemman Suomen!

Tapahtuman järjestää yli satapäinen joukko huolestuneita kansalaisia, jotka muodostavat Me emme vaikene -työryhmän.

Lisätietoja sekä järjestäjien haastattelupyynnöt:

Sanna Valtonen, puh. 050 3726471

#MeEmmeVaikene

meemmevaikene@gmail.com

www.meemmevaikene.fi

Twitter: @meemmevaikene

Instagram:@emmevaikene

Facebook: Meemmevaikene

Artistien kuvakollaasi, ilmoitetut kuvaajat:

Hassan Maikal: Promokuva ilman kuvaajatietoa

Juno: Henry Salmi

Kuumaa: Okko Saastamoinen

Loituma: ei kuvaajatietoa

Rosa Coste: Jesse Kulpakko / EJK Collective

Vesta: Saara Taussi

Lisätietoja artisteista:

Hassan Maikal
Esa Nikkilä / All Day
esa@allday.fi

Juno
Tommi Saarikoski 
tommi.saarikoski@sonymusic.com

KUUMAA
Virpi Immonen / Fullsteam Management
virpi@fullsteam.fi

Loituma
Hanni Autere
Hanni.autere@gmail.com

Rosa Coste
Jussi Laine / Team Agency
Jussi@team.fi

Vesta
Warner Music / Noora Kärki
noora.karki@warnermusic.com

Kuvataiteilija Kaisa Juntusen näyttely "Mustarinnan mailla" on nähtävillä Kolin luontokeskus Ukossa syys-­ja lokakuussa. Näyttelyn avajaiset ovat lauantaina 2.9.2023 klo 15–17 ja näyttely on esillä 30.10.2023 asti. Ukossa on nähtävillä  teoksia, jotka ovat syntyneet Kaisa Juntusen muutettua pääkaupunkiseudulta Joensuuhun vuoden 2021 alussa. Juntunen käyttää tekniikoinaan tussipiirrosta, grafiikkaa ja maalausta. 

Juntunen vietti vuoden 2020 elokuun Kolilla Kolin Ryynäsen taiteilijaresidenssissä. ”Kolin seudun kauneus oli yksi syy, miksi ylipäätään halusin muuttaa Pohjois-Karjalaan”, taiteilija kertoo. Nyt ripustettavan näyttelyn teokset ovat saaneet innoituksensa suomalaisesta luonnosta. Maagista realismia edustavissa teoksissa todellisuus ja epätodellisuus sekoittuvat. Teoksissa Juntunen käsittelee ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, ja niissä on viittauksia vanhoihin mystisiin tarinoihin ja uskomuksiin, metsän pyhyyteen, suomalaiseen muinaisuskoon ja Kalevalaiseen kansanrunouteen.

Rantasalmella v. 1979 syntynyt Kaisa Juntunen on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-­ yliopistosta. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä v. 2010 lähtien ja osallistunut yhteisnäyttelyihin v. 2002 alkaen 
Suomessa, Virossa, Sveitsissä ja Japanissa.

Kolin luontokeskus Ukon yläaulan näyttelyt järjestetään Metsähallituksen luontopalveluiden ja Kolin kulttuuriseuran yhteistyönä.

Lisätietoja:
Kaisa Juntunen:
http://kaisajuntunen.blogspot.com/
annakaisajuntunen@gmail.com
puhelin 040 561 75 21

Leena Reittu, Kolin kulttuuriseura 
koliresidence@gmail.com
puhelin 044 9864729

Tietokirjallisuuden ajankohtaistapahtuma Tietokirjafestivaali tuo yli sata esiintyjää 30.–31.8.2023 Tieteiden talolle Helsinkiin. Tapahtuma on yleisölle avoin ja maksuton, ja osa ohjelmasta striimataan. Teemana on Yhdessä.

Tapahtumassa kuullaan erilaisia paneelikeskusteluja ja haastatteluja mm. tekoälystä, lukupiireistä, ihmisen ja eläimen suhteesta, megatrendeistä, Euroopan tulevaisuudesta, true crime -kirjojen etiikasta, keskittymiskyvystä, kollektiivisista tunteista, kehorauhasta sekä yhteiskunnallisista kuplista.  

”Esiintyjinä on laaja kattaus tietokirjailijoita eri aloilta. Halusimme tuoda ohjelmassa esiin tässä maailmassa yhdessä olemisen monia puolia ja myös positiivista yhteisöllisyyttä. Myös tietokirjoittaminen itsessään vaatii usein yhteistyötä”, sanoo ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja, tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa.

Kahden päivän aikana lavalle nousevat mm. Heikki Aittokoski, Suvi Auvinen, Kaarina Hazard, Koko Hubara, Ville Hänninen, Lauri Järvilehto, Petteri Järvinen, Laura Kolbe, Tuomas Kyrö, Markus Leikola, Baba Lybeck, Hanna Nikkanen, Sanna Nyqvist, Raisa Omaheimo, Tiina Raevaara, Juho Saari, Sonja Saarikoski, Hannu Salmi, Ville-Juhani Sutinen ja Heikki Valkama.

Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi, tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Tietokirjafestivaali tunnettiin aiemmin nimellä TIETOKIRJA.FI.

Tietokirjafestivaali on vuoden 2023 tietokirjaviikon päätapahtuma. Tietokirjaviikkoa vietetään maanantaista sunnuntaihin 28.8.–3.9.2023. Viikon aikana on runsaasti maksutonta tietokirjaohjelmaa, joista osaa voi seurata verkossa.  

Tietokirjafestivaalin mediahuone on salissa 504, 5. krs.

Tietokirjafestivaali
Aika: ke–to 30.–31.8.2023 klo 10–18
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170, Helsinki ja osa ohjelmasta verkossa
Vapaa pääsy
www.tietokirjafestivaali.fi

Lisätiedot:
Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771
www.suomentietokirjailijat.fi | www.tietokirjafestivaali.fi 

________________

Tietokirjafestivaalin järjestävät yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry, Kirjallisuuden vientikeskus FILI, Kirjakauppaliitto, Lauri Jäntin säätiö, Sanasto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen tiedekustantajien liitto, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.   

________________

Koko Suomessa on tarve hoitoalan ammattilaisille. Avuksi Keski-Suomen hoitajapulaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on käynnissä hanke nimeltä Sairaanhoitajan integroituminen suomalaiselle urapolulle (SaSU). Hankkeen tavoitteena on tukea englanninkielisestä tutkinto-ohjelmasta valmistuvien kansainvälisten sairaanhoitajien työllistymistä ja työllistämistä.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan hankkeeseen on osallistunut 50 englanninkielisen tutkinto-ohjelman tai kansainvälisen ryhmän opiskelijaa. Hankkeen aikana valmistuneet opiskelijat ja juuri valmistumassa olevat opiskelijat ovat kaikki saaneet työpaikan harjoitteluyksiköistään. Myös vielä opintojaan suorittavista, hankkeeseen osallistuneista opiskelijoista suurin osa on saanut oman alan kesätöitä. Kansainvälisiä sairaanhoitajaopiskelijoita on ollut mukana hankkeessa Bangladeshista, Ghanasta, Iranista, Kamerunista, Keniasta, Kiinasta, Nigeriasta, Romaniasta, Sri Lankasta, Nepalista, Tansaniasta, Turkista ja Vietnamista. 

Hankkeessa on toteutettu muun muassa kielityöpajatoimintaa, jolla tuetaan ammatillisen suomen kielen taidon kehittymistä työpaikan ulkopuolella. Pajoissa on harjoiteltu kielellisesti haastavia hoitotyöhön liittyviä tilanteita, kuten puhelinkeskusteluja, raportointia ja hoitotoimenpiteiden kirjaamista. 

Hankkeen kautta työllistynyt valmistuva sairaanhoitaja Nelly Mukhwana on kokenut kielityöpajat hyödyllisenä, niin kielen opiskelun kuin myös yleisen suomalaisen hoitotyön kulttuurin ymmärtämisen näkökulmasta.   

”Harjoittelun ensimmäisenä päivänä hankkeen opettajat tulivat mukaan harjoittelupaikalle. He esittelivät minut henkilöstölle, mikä antoi minulle mahdollisuuden kertoa lisää itsestäni sekä vahvuuksistani ja kehityskohteistani, joista yksi on suomen kielen taito. Vaikka suomen kielen taitoni on vasta kehittymässä, harjoittelussa pystyin näyttämään osaamiseni, mikä teki vaikutuksen ohjaajaani harjoittelupaikalla", Mukhwana kertoo.

"With the little language you have, you still can deliver services to the clients efficiently", hän lisää vielä englanniksi.

Harjoittelujakson jälkeen Mukhwana sai sairaanhoitajan työsopimuksen. 

Jamkin ja työnantajien välinen yhteistyö mahdollistaa sujuvan siirtymän työelämään 

Projektipäällikkö, hoitotyön lehtori Riikka Sinivuo on erittäin iloinen jokaisesta työsuhteesta, jossa uusi sairaanhoitaja tai sairaanhoitajaopiskelija pääsee kiinni työelämään. Samalla yksiköt saavat kovasti tarvitsemiaan hyvin motivoituneita ja sitoutuneita hoitotyön osaajia.   

”Opiskelijoiden kehittymistä ja varmuuden lisääntymistä niin varsinaisessa hoitotyössä kuin suomen kielen käyttämisessäkin on ollut upeaa seurata. On tosi hienoa, että olemme voineet tarjota opiskelijoille lisätukea suomen kielen osaamisen syventämisessä ja suomalaisiin hoitotyön yhteisöihin integroitumisessa. Hankkeeseen osallistuneet valmistuvat sairaanhoitajat voivat myös edelleen saada opettajien apua ja tukea tarvitessaan. Samoin työnantajaorganisaatiosta voidaan olla yhteydessä opettajiin ja keskustella mistä tahansa käytännön työssä esiin nousevista asioista”, Sinivuo iloitsee. 

Kansainvälisen osaajan perehdyttäminen ja ohjaaminen on erilaista kuin koko ikänsä Suomessa asuneen. Monikulttuurinen hanketiimi onkin voinut tukea myös hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden henkilöstöä omia kokemuksiaan, opiskelijoiden kokemuksia ja tutkimustietoa hyödyntäen. Pieniä käytännön toimia työyhteisöissä ovat esimerkiksi lyhyet, mahdollisimman yksinkertaiset ohjeet, ammattislangin avaaminen yleiskielelle, esineiden ja työvälineiden nimeäminen sekä puheessa että kirjallisesti ja hoitotilanteessa tarvittavien fraasien kertaus ennen tilannetta.   

”Työ- ja harjoittelupaikat ovat äärimmäisen hyviä paikkoja oppia ja päästä käyttämään uutta kieltä, sillä oikeassa elämässä käytettävä kieli opitaan vuorovaikutuksessa. Lisäksi tositilanteissa selviäminen ja onnistuminen motivoivat aivan toisella tavalla kuin pelkkä kielen käyttäminen kurssilla. Erilliset kielikurssit, joissa opiskellaan koulutetun kielenopettajan ohjaamana, ovat toki edelleen myös yksi tärkeä osa kielen oppimista ja harjoittelua, mutta ne yksinään eivät riitä”, sanoo hankkeen suomen kielen ja viestinnän asiantuntija lehtori Sara Tuisku.  

Tutustu SaSU-projektiin tarkemmin osoitteessa www.jamk.fi/sasu. 

Lisätietoja: 

Riikka Sinivuo, lehtori 
riikka.sinivuo@jamk.fi 
+358400976770 

Sara Tuisku, lehtori
sara.tuisku@jamk.fi 
+358406415879 

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Turun nuorisovaltuuston ehdolle asettuminen alkaa syyskuun ensimmäisenä maanantaina. Ehdolle voivat asettua Turussa asuvat tai opiskelevat vuosina 2005–2010 syntyneet nuoret. Marraskuun vaaleissa valitaan edustajat nuorisovaltuuston toimikaudelle 2024–2025.

Ehdolle voi asettua 4.–24.9.välisenä aikana. Lomake löytyy 4.9.alkaen nuorisovaltuuston nettisivuilta: www.turku.fi/nuva

Nuorisosihteeri Mirja Teräs kertoo, että ehdokkaiksi toivotaan henkilöitä, jotka haluavat vaikuttaa nuorten asioihin Turussa. Nuorisovaltuustossa toimiminen vaatii kiinnostuksen lisäksi myös sitoutumista, sillä toimikausi kestää kaksi vuotta.
- Nuorisovaltuustossa toimiminen myös antaa paljon, kuten uuden oppimista, hienoja kokemuksia ja samanhenkisiä ystäviä.

Nuorisovaltuusto kokoontuu kesää lukuun ottamatta kerran kuussa. Sen lisäksi heille järjestetään koulutusta ja vierailuja.

Nuorisovaltuusto tuo nuorten ääntä kuuluviin mm. tekemällä aloitteita, keskustelemalla säännöllisesti päättäjien kanssa ja osallistumalla lautakuntien, verkostojen ja työryhmien työskentelyyn. Nuva myös jakaa rahaa nuorten ideoimille hankkeille sekä järjestää tapahtumia, kuten vuosittaisen ulkoilmaelokuvatapahtuman Turun Kirjakahvilan ja Turun elokuvakerhon kanssa.

Aktiivisimmat jäsenet hakeutuvat nuorisovaltuuston puheenjohtajan, sihteerin tai viestintävastaavan pestiin tai edustavat nuoria kaupunginvaltuustossa, lautakunnissa sekä useissa työryhmissä ja verkostoissa. Nuorisovaltuutetuille maksetaan nuorisovaltuuston, kaupunginvaltuuston ja lautakuntien kokouksista myös kokouspalkkio.

Syksyn aikana nuorisovaltuuston nykyiset jäsenet ja Turun kaupungin nuorisopalvelut jakavat tietoa vaaleista kouluihin, oppilaitoksiin, nuorisotiloihin ja somekanaviin. Yläkoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilas- ja opiskelijakunnan hallituksen jäsenille, ohjaajille ja vaaliyhdyshenkilöille on Nuva tutuksi -infotilaisuus vaaleista 6.9. klo 14–15 Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman salissa, jossa käydään läpi nuorisovaltuustovaalien ehdolle asettuminen, säännöt ja järjestelyt. 

Sähköinen äänestäminen tapahtuu kouluissa, oppilaitoksissa ja Vimmassa viikolla 45 (6.–11.11.). Kouluihin ja oppilaitoksiin lähetetään vaaliportaaliin kirjautumista varten äänestysikäisiä oppilaita vastaava määrä äänestystunnuksia, joiden jakamisen oppilaille hoitavat koulut/oppilaitokset. Vaaliportaaliin voi kirjautua kännykällä, tabletilla tai tietokoneella.

Turun nuorisovaltuuston toiminta alkoi vuoden 2014 alussa. Nuorisovaltuustossa on edustus Turun kaupungin kouluista ja oppilaitoksista sekä Turun normaalikoulusta, Turun kansainvälisestä koulusta ja Turun Steinerkoulusta.

Lisätiedot:

•     www.turku.fi/nuorisovaltuusto
•     www.turku.fi/ungdomsfullmaktige
•     Nuorisosihteeri Mirja Teräs, puh. 044 907 2969

Yhdessä eteenpäin! Hyvinvointialueen johto tapaamaan asukkaita alueen kuntiin

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen keväällä julkistettu palvelustrategia kuvaa tahtotilaa ja valintoja alueen asukkaiden tulevaisuuden palveluiden kehittämiseksi. Hyvinvointialueen palvelustrategia ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä strategiakaudella 2023–2025 ottaen huomioon alueelliset tarpeet ja olosuhteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet.

Palvelustrategiassa on yhteensä 15 päälinjausta. Linjauksia ovat ohjanneet kolme palvelustrategista lupausta, joita ovat saavutettavien palveluiden turvaaminen, palvelujen parantaminen jatkuvan kehittämisen mallin mukaisesti ja alueen palveluiden jatkuvuudelle tärkeänä laajan päivystyksen sairaalan turvaaminen.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan palveluiden tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa!

Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ja hyvinvointialueen johto kutsuvat eteläkarjalaiset kupposen kahvia äärelle keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia odotuksista ja ehkä peloistakin, joita tulevaisuuden tai tämän hetken palveluihin liittyy.

–Tavoitteenamme on kertoa palveluihin liittyvistä kysymyksistä mahdollisimman avoimesti alueemme asukkaille. Keskustelemme tulevaisuuden ratkaisuista ja vaihtoehdoista, joita joudutaan punnitsemaan palveluiden saatavuuden takaamiseksi kaikille kuntalaisille ja alueen asukkaille samalla valtion rahoitusraamiin sopeutuen, kertoo hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen.

– Olemme nimenneet kiertueemme sanaparilla Yhdessä eteenpäin, sillä tarkoitus on saada asioita edistettyä yhteistyössä alueen asukkaiden ja kuntien kanssa. Pääsanomamme tulevasta kehittämisestä onkin Meillä kukaan ei jää syrjään, kuvaten sekä palveluiden saavutettavuutta ja kokonaisvaltaisuutta, ja kutsuen kaikki mukaan kehittämistyöhön, jatkaa Leskinen.

Tervetuloa keskustelemaan ja tapaamaan! Yhdessä eteenpäin Etelä-Karjalassa -kierroksista ensimmäinen pidetään 31.8.2023 klo 15.30 alkaen Lappeenrannan kaupungin valtuustosalissa, osana kaupungin avoimien ovien -päivää.

Tilaisuudet kunnissa tapahtuvat seuraavasti: 

• Lappeenranta, torstai 31.8.2023 klo 15.30–17, Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosali, Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta
• Luumäki, keskiviikko 6.9. klo 17.30–19, Palvelukeskus Mäntykoti, Patteritie 7, 54500 Taavetti
• Ruokolahti, maanantai 2.10.2023 klo 17–18.30, Ruokolahden koulu, monitoimitila, Metsolantie 7, 56100 Ruokolahti
• Parikkala, tiistai 10.10.2023 klo 17–18.30, Parikkalan kunnantalo Harjulinna, Harjukuja 6, 59100 Parikkala
• Taipalsaari, maanantai 6.11.2023 klo 17–18.30, Taipalsaaren Kunnantalo, Keulasali, Kellomäentie 1,  54920 Taipalsaari
• Rautjärvi, torstai 9.11.2023 klo 17–18.30, Rautjärven kunnantalo, valtuustosali, Simpeleentie 12, 56800 Rautjärvi
• Savitaipale, maanantai 20.11. klo 17–18.30, Savitaipaleen kirjasto, Keskustie 2, 54800 Savitaipale
• Lemi, tiistai 28.11.2023 klo 17–18.30, Lemin koulukeskuksen auditorio, Punaportinkatu 7, 54710 Lemi
• Imatra, maanantai 4.12. klo 17.30–19.00, Imatran kaupungintalo, valtuustosali, Virastokatu 2, 55120 Imatra
  
  

Lisätietoja medialle:

Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, p. 040 049 7418, sally.leskinen@ekhva.fi

Heini Maijanen, osallisuus- ja järjestöasiantuntija, p. 040 5647145 heini.maijanen@ekhva.fi

Yli 3000 vuotta sitten Aurinko ”pysyi aloillaan” taivaalla, kunnes israelilaiset olivat voittaneet Gibeonissa käydyn taistelun amorilaisia vastaan. Fysikaalisesti on mahdotonta, että Maan pyörimisliike pysähtyisi ja Aurinko olisi liikkumatta taivaankannella. Mitä tuolloin oikein tapahtui? Entä mikä tuhosi Sodoman ja Gomorran? Tai aiheutti vedenpaisumuksen? Ja mikä oli joulun tähti? Markus Hotakainen ja Pekka Särkiö kertovat Kun Aurinko seisahtui -kirjassaan.

Raamatussa on kuvattu erilaisia tapahtumia, joille on joissakin tapauksissa löydettävissä - tietyin oletuksin - tieteellinen selitys. Kun Aurinko seisahtui -kirjassa käydään läpi valikoituja ilmiöitä ja pohditaan niiden syntyä luonnontieteen käsitysten pohjalta. Tarkastelun lähtökohtana on, että vanhat tekstit kuvaavat todellisia ilmiöitä, mutta tavalla, joka oli aikalaisille ymmärrettävä.

”Raamatun kuvaukset erilaisista ilmiöistä kertovat myös siitä, millainen maailmankuva eri aikakausien ihmisillä on ollut”, sanoo kirjan toinen tekijä Markus Hotakainen.

”Nykypäivänäkin monet luonnonilmiöt voivat vaikuttaa yllättäviltä, jopa pelottavilta ’ihmeiltä’, jos niiden syytä ja syntyä ei tiedä.”

Raamatun tekstit eivät ole pyrkineet välittämään luonnontieteellistä kuvaa, vaan niillä on ollut uskonnollinen sanoma, jota Särkiö tarkastelee teologian näkökulmasta. Silti on kiinnostavaa pohtia, onko ilmiöille löydettävissä tieteeseen perustuva tausta, mikä puolestaan on Hotakaisen osaamisaluetta. 

”Tällaista kirjaa Raamatun ihmeistä ja niiden mahdollisista selityksistä ei tietääksemme ole aiemmin tehty, sillä tässä yhdistyvät teologinen ja luonnontieteellinen näkökulma. Ne eivät ole keskenään ristiriidassa, vaan täydentävät toisiaan,” toteaa Pekka Särkiö kirjasta.

Markus Hotakainen on tiedetoimittaja ja tietokirjailija, ja Pekka Särkiö on Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti ja kenttäpiispa evp. Poikkitieteellisen yhteistyön taustalla on paitsi tekijöiden vankka asiantuntemus omilla aloillaan, myös pitkä ystävyys, joka sai alkunsa lukioaikaisesta luokkatoveruudesta.

Markus Hotakainen & Pekka Särkiö: Kun Aurinko seisahtui – Raamatun ilmiöt tieteen valossa
230 s., Vastapaino 2023

 Tekijöiden yhteystiedot:
Markus Hotakainen: markus.hotakainen@artenoux.com
Pekka Särkiö: pekka.sarkio@evl.fi

Arvostelukappaleet:
Vastapaino: mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt rakennuttaa Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle poliisitalokonseptin mukaisen pääpoliisiaseman Vantaan Jokiniemeen. Rakennuksen peruskivi muurataan tiistaina 29.8.2023.

Senaatti-kiinteistöt, Poliisihallitus ja Itä-Uudenmaan poliisilaitos kutsuvat aiheesta kiinnostuneet median edustajat hankkeen esittelytilaisuuteen ja peruskiven muuraukseen.

Paikka: Jokiniemenkuja 2, Vantaa. Saapumisohjeet liitteenä kartassa.

Ajankohta: tiistai 29.8.2023

12.00-12.45 Hanke-esittely median edustajille
13.00-15.30 Peruskiven muuraustilaisuus

Tilaisuuden kulku:

11.45–12.00 Saapuminen ja ilmoittautuminen portilla vartijalle. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi.

Siirtyminen työmaatoimistoon.

Hanke-esittely median edustajille klo 12.00-12.45

Mediatilaisuudessa puheenvuoron käyttävät:

• Sisäministeri Mari Rantanen
• Senaatti-kiinteistöjen konsernijohtaja Jari Sarjo
• Poliisihallituksen teknologiajohtaja Jyrki Wasastjerna
• Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki

Puheenvuorojen jälkeen medialla on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Paikan päällä on myös Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Johanna Virsu, arkkitehti Rainer Mahlamäki, SRV:n projektipäällikkö Timo Palkonen ja keskusrikospoliisin hallintojohtaja Reine Inkeroinen vastaamassa kysymyksiin.

Kysymysten jälkeen on mahdollisuus haastatella paikalla olevia henkilöitä.

Siirtyminen työmaa-alueelle juhlatilaan. Opastetaan paikan päällä.

Peruskiven muuraus

• Alkumusiikkia, Helsingin poliisisoittokunnan vaskikvintetti
• Avaus ja tervetulotoivotukset
• Tervehdyspuheet
  • Sisäministeriön puheenvuoro, sisäministeri Mari Rantanen
  • Senaatti-kiinteistöjen puheenvuoro, konsernijohtaja Jari Sarjo
  • Poliisihallituksen puheenvuoro, teknologiajohtaja Jyrki Wasastjerna
  • Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen puheenvuoro, poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki
  • Pääsuunnittelijan puheenvuoro, arkkitehti Rainer Mahlamäki
  • Päätoteuttajan puheenvuoro, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola
• Peruskiven muuraus
• Kahvitarjoilu työmaalla juhlatilassa

Valokuvaus

Valokuvaus ja videointi työmaalla on rajoitettua ja ohjeistetaan tarkemmin paikan päällä mediatilaisuuden jälkeen. Varsinaisessa peruskiven muuraustilaisuudessa saa kuvata vapaasti.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen etukäteen

Pyydämme ilmoittautumaan etukäteen maanantaihin 28.8.2023 klo 12.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: hanna.kumpula@senaatti.fi.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt, Johanna Virsu, rakennuttajapäällikkö, puh. 040 767 9199, johanna.virsu@senaatti.fi

Hankkeen verkkosivut: https://www.senaatti.fi/hankkeet/uusi-paapoliisiasema-vantaan-jokiniemeen/

Jo vuodesta 2010 Maan Maut-ruokatapahtuma on koonnut laadukkaan lähiruuan ystävät Fiskarsin ruukkiin! Tiesitkö, että ensimmäiset Maan Maut järjestettiin juuri Lukaalilla? Tulevana viikonloppuna on mahdollisuus tulla hakemaan inspiraatiota ruuanlaittoon ja herkkuja viilenevien päivien ja pimenevien iltojen iloksi.

Maan Makujen sadonkorjuutapahtumassa voit ostaa lähiseudun tuotteita suoraan tekijöiltä kotiin viemisiksi ja maistella alkavan syksyn makuja ihan paikan päällä. Tarjolla paljon pientuottajien herkkuja kuten tuoreita valkosipuleita, hilloja, hapatteita, säilykkeitä, lihaa, kalaa, makkaroita, juustoja, hunajaa, vihanneksia, leipää ja leivonnaisia sekä paikallisesti paahdettuja erikoiskahveja ym. Tarjolla myös kansainvälisiä makuja - eurooppalaisia juustoja, italialaisia erikoisuuksia ynnä muuta mukavaa.

Lähiruuan lisäksi sadonkorjuun Maan Mauissa on myynnissä myös käsitöitä ja ruoka-aiheisia kirjoja, pop up-kahvilan herkkuja ja tietenkin myös paikallisia grillattuja riistamakkaroita. 

Maan Makujen Lukaalin edustalla järjestettävä tapahtuma on ilmainen kaikille vierailijoille ja Fiskarsin Ruukki tarjoaa mukavia elämyksiä koko perheelle. Tule hakemaan Maan Makujen herkut ja kädentaitajien tuotteet Fiskarsin Lukaalilta syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Lämpimästi tervetuloa Fiskarsiin!

Maan Makujen tuottajalista:

Södergård, emmervehnää, hilloja, leivonnaisia ym
Ruukkikylän herkut, marinoidut valkosipulit, sinapit, hyytelöt, salaattikastikkeet, maustetut etikat, pirskotteet sekä chiliglögit
Keskylän tila, luomuhilloja, -mehuja ym. Paraisilta
Bovikin tila, luomulammasta ja kyyttöä sekä käsitöitä
Fiskarsin Juustola, maahantuotuja alppijuustoja ym.
Spiraalisipsi, käsintyönä valmistettuja kotimaisia peruna- ja bataattisipsejä (huom. paikalla vain su!)
Lill-Breds, vihanneksia, leivonnaisia, leipää ym. herkkuja Inkoosta
Ronny Avellan, perunaa, vihanneksia ym.
Per-Erik Wikström, kalaherkkuja
Anjan Hunaja, makuhunajaa ym. Karjalohjalta
Bakgården, juureen leivottua leipää ym.
Delitaste, juustoja, tahnoja, salameja, erikoispastoja, herkkukastikkeita ym.
WestGård / Peltosaaren luomufarmi / Mustan Pässin Lihakauppa, lihatuotteita
Kiploks, kotimaiset valkosipulit
Raaseporin Hapattamo, hapankaalia ja muita hapatettuja tuotteita Fiskarsista
Siuntion Mehiläistarhat, hunajaa ym.
Fiskars Coffee Roastery & Tea Company'n tuotteita sekä ruuanlaittoon ja leipomiseen liittyviä kirjoja
CatRain Kombucha, lähituotettua kombuchaa Inkoosta
Eijalan käsityöt, uniikkeja hylkeennahkaisia kintaita, lakkeja, turkistuotteita, villasukkia ym.
T:mi Ilkka Niskala, herkkuja suoraan grillistä
Sunnuntaileipurin pop-up kahvilasta kakkuja, kahvia, erikoiskahveja, teetä, pientä suolasta ja pikkumakeaa kuten macaronseja ja pasticcineja. Myös take away-mahdollisuus!

Paikka: Lukaali, Fiskarsintie 318, 10470 Fiskars

Aika: 2.-3.9.2023 klo 10-16

Järjestäjä: PohjanGurut ry

Yhteistyössä mukana: Fiskars Village

Lisätietoja: PohjanGurut Sami Paatero p. 050 328 2127

www.facebook.com/MaanMaut/

Fiskarsin ruukin syksyn ohjelma löytyy täältä:

https://fiskarsvillage.fi/

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt rakennuttaa uuden majoitusrakennuksen sekä pesu- ja huoltohallin Ivalon kasarmialueelle Lapin rajavartioston käyttöön. Rakennustyöt valmistuvat helmikuun 2024 loppuun mennessä.

Uuteen majoitusrakennukseen toteutetaan majoitustila Rajavartiolaitoksen henkilökunnalle. Majoitusrakennuksen kustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa. Lisäksi kasarmialueelle toteutetaan uusi pesu- ja huoltohalli, joka mahdollistaa Rajavartiolaitoksen autoneuvojen paremman ylläpidon. Pesu- ja huoltohallin kustannusarvio on 1,3 miljoonaa euroa. Hankkeet toteutetaan kokonaisvastuu-urakkana (KVR-urakka). Majoitusrakennuksen KVR-urakoitsijaksi on valittu Kymppirakenne Oy ja pesu- ja autohallin Hallirakentajat Lappi Oy.

”Rakennustyöt alkoivat heinäkuun lopussa maanrakennustöillä. Hankkeet valmistuvat näillä näkymin helmikuun 2024 loppuun mennessä”, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo kertoo.

Suunnitteilla uusi kasarmi ja uimahallin perusparannus

Senaatti-kiinteistöt yhdessä Rajavartiolaitoksen ja Lapin rajavartioston kanssa suunnittelevat uuden kasarmin ja ruokalan rakentamista Ivalon kasarmialueelle. Kasarmiin suunnitellaan koulutustilat, tilat varusmiesten majoittamiseen ja varusteiden kuivattamiselle, sairastupa sekä nykyaikainen monitilaympäristö toimistotyölle.

Kasarmin jatkosuunnittelu valmistuu keväällä 2024, ja rakentaminen on tarkoitus käynnistää kesän 2024 aikana. Rakennustyöt valmistuisivat alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2025, ja varusmieskoulutus uusissa tiloissa olisi tarkoitus aloittaa tammikuussa 2026. Uusi kasarmi korvaisi vanhan kasarmi- ja ruokalarakennuksen.

Lisäksi alueella suunnitellaan uima- ja liikuntahallin perusparannusta uutta vastaavalle tasolle uuden kasarmin valmistumisen jälkeen. Perusparannus alkaa ja valmistuu näillä näkymin vuonna 2026.

Kasarmin ja uimahallin yhteiseksi pääsuunnittelijaksi on valittu WSP Oy:n Eija-Riitta Miettinen, joka vastaa alueen pääsuunnittelusta. Hankekohtaisesti on valittu arkkitehti-, rakenne-, LVIA- (vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä sekä rakennusautomaatio) ja sähkösuunnittelijat.

Hankkeet ovat osa vuosien 2021-2026 aikana toteutettavaa Ivalon kasarmialueen investointiohjelmaa ja Rajavartiolaitoksen kehittämissuunnitelmaa. Hankkeet tarvitsevat toteutuakseen raha-asiainvaliokunnan puollon ja investointipäätöksen. Suunnittelussa olevien hankkeiden kustannusarvio on noin 27 miljoonaa euroa.

Kaikessa rakentamisessa huomioidaan ympäristöystävälliset materiaalit. Purkutöissä huomioidaan kiertotalous ja purettujen materiaalien kierrätysmahdollisuudet. Rakennustyöt lisäävät työmaaliikennettä kasarmialueella nelostien suunnasta.

Lisätietoja:

Senaatti-kiinteistöt, Miikka Teppo, rakennuttajapäällikkö, puh. 040 180 0929, miikka.teppo@senaatti.fi
Rajavartiolaitoksen esikunta, Vesa Rakkola, kiinteistöjohtaja, vesa.rakkola@raja.fi, puh. 0295 420 000 (vaihde)
Lapin rajavartioston esikunta, Ville Ahtiainen, apulaiskomentaja, ville.ahtiainen@raja.fi, puh. 0295 425 000 (vaihde)

Tiedotteen lähettäjä: Senaatti-kiinteistöt, viestintä, p. 040 669 5549

Tiedotteen liitteenä olevat valokuvat: Lapin rajavartiosto

Heinäkuun viimeisenä perjantaina Suomeen palasi 41 väsynyttä, mutta onnellista partiolaista, kun Explorer Belt -partiomatka tuli päätökseensä. Explorer Belt eli tutummin EB on Suomen Partiolaisten järjestämä kuukauden mittainen kansainvälinen partioseikkailu vaihtuvaan kohdemaahan. Tällä kertaa kohteena oli Tšekki, jossa 18–28-vuotiaat osallistujat pääsivät nauttimaan kesäisestä heinäkuusta. 

EB-matka alkoi vaativalla vaellusosuudella: osallistujien tavoitteena oli kävellä pareittain 200 kilometriä kymmenessä päivässä ja suorittaa samalla erilaisia projektitehtäviä, jotka helpottivat maahan ja paikallisiin tutustumista. Paikalliset tulivat muutenkin tutuksi, sillä osallistujien ei ollut sallittua ottaa vaellukselle mukaan puhelimia, omia eväitä tai rahaa. Vesipullon täytön ja vessareissujen lomassa käydyt keskustelut johtivatkin usein päivälliskutsuun, yhteiseen visiittiin paikalliseen linnaan ja telttamajoitukseen puutarhassa tai yöpaikkaan vierashuoneen sohvalla. 

Loppureissu kiertoajelua yhdessä 

Vaellus ei kuitenkaan ollut koko seikkailu, vaan sen jälkeen koitti kiertoajelu, jossa tutustuttiin kohdemaahan koko matkaporukan voimin. Kiertoajelulla jatkui jo vaelluksen aikana vallinnut epätietoisuus siitä, mitä päivä tuo tullessaan. EB:n erikoisuutena on kertoa osallistujille vain välttämättömät tiedot: aamuisin saatavia pukeutumis- ja pakkausohjeita lukuun ottamatta osallistujat eivät tienneet, mitä tulisivat päivän aikana tekemään. Matkan edetessä retkien sisällöiksi paljastui muun muassa vierailuja Prahan vanhaan kaupunkiin, Kutna Horan luukirkkoon ja hopeakaivoksille sekä paikalliselle partioleirille. 

“Itselle mielenkiintoisin osuus kiertoajelussa oli pystyä yhdistämään paikallisten kanssa käydyt keskustelut alueen historiasta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta kiertoajelulla nähtyihin asioihin. Uskon, että monipuolisista kohteista löytyi jokaiselle jotakin”, kommentoi Raision Jokikylän pojista seikkailuun osallistunut Otto Grönblom, 21. 

34 osallistujan, seitsemän järjestäjän ja reissusta toiseen samana pysyneen bussikuskin matkaporukasta kasvoi kuukauden aikana tiivis yhteisö. “Kaikista spesiaalein asia reissussa oli kuitenkin yhteishenki ja se, miten kaikki ovat lähteneet heittäytymään asioihin. Porukan pirteys tarttuu ja lopulta löytää itsensäkin leikkimästä ties mitä leikkejä. Bussissa voi huoletta istua kenen tahansa viereen ja matkalta on löytynyt ihmisiä, jotka haluan pitää elämässäni matkan jälkeenkin”, Otto jatkaa. 

Mikä Explorer Belt? 

Explorer Belt ei ole vain Suomessa toteutettava konsepti, vaan matkan idea omaksuttiin aikanaan brittiläisiltä partiolaisilta, joiden kanssa Suomen Partiolaisten ensimmäinen EB järjestettiin yhteistyössä vuonna 1983. Myös ainakin Sveitsissä, Saksassa, Ruotsissa, Norjassa ja Irlannissa järjestetään saman tyyppisiä EB-matkoja. 

Suomen Partiolaisten joka toinen vuosi järjestettävä EB koittaa seuraavan kerran kesällä 2025 vielä toistaiseksi tuntemattomassa kohdemaassa. Osallistujahaku tulee todennäköisesti tapahtumaan noin vuotta ennen itse matkaa, ja sitä ja muita EB-kuulumisia voi seurata tapahtuman Instagram-tililtä @explorerbeltfinland ja tapahtuman nettisivuilta https://www.partio.fi/nyt/explorer-belt/. 

Explorer Belt 2023 -faktaa 

• Suomen Partiolaisten järjestämä partioseikkailu Tšekissä 29.6.–28.7.2023 
• Vuoden 2023 Explorer Belt oli suomalaisten 27. partioseikkailu 
• Suomen Partiolaiset järjestää Explorer Beltin joka toinen vuosi 
• Osallistujat olivat 18–28-vuotiaita  Partioseikkailun porukka koostui 34 osallistujasta, seitsemästä järjestäjästä sekä reissusta toiseen samana pysyneestä bussikuskista 

Explorer Beltin kanavat 

• Nettisivut partio.fi/nyt/explorer-belt 
• Instagram @explorerbeltfinland 
• Facebook @explorerbeltsuomi 

Vaatimuksen on allekirjoittanut yhdeksän valtuutettua. Ranuan valtuustossa on 17 jäsentä.

Allekirjoittaneiden mielestä Ranuan kunnan linjauksen tuulivoiman kaavoitusten käynnistämiseen tulee jatkossa olla myönteinen.

Kirjeen ovat allekirjoittaneet Antti-Pekka Aikkila (kok.), Jari Hintsala (kesk.), Sirkka Illikainen (kesk.), Anitta Jaakola (kesk.), Mika Kehusmaa (kok.), Jaakko Kouva (kesk.), Markus Ranua (kok.), Keijo Ruonala (sd.) ja Terhi Salmela (kok.).

Valtuutettujen vaatimus menee seuraavaksi viranhaltijoiden valmistelun kautta kunnanhallituksen ja aikanaan valtuuston päätettäväksi.

Ranuan valtuusto linjasi 11. huhtikuuta 2022 äänin 9-8, että valtuusto ei käynnistä valtuustokaudella 2021-2025 alueellaan tuulivoimaa koskevia kaavoitushankkeita.

Useampi tuulivoimayhtiö on suunnitellut tuulivoimaloiden rakentamista eri puolille Ranuaa.

Lisätietoja:

kunnanjohtaja Tuomas Aikkila
040 539 4293
tuomas.aikkila(at)ranua.fi

Touko-heinäkuussa 2023 J. Rinta-Joupilta myytyjen käytettyjen henkilöautojen keskihinta oli noin 11 800 euroa. Tätä edeltävän kesän 2022 vastaavalla ajanjaksolla keskihinta oli 2 000 euroa korkeampi.

Autokaupassa kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut, ja siihen ovat vaikuttaneet erityisesti korkotason nousu ja kotitalouksien kasvaneet menot. Kun yleinen maksukyky heikkenee, kohdistuu kysyntä aiempaa edullisempiin autoihin.

"Nykyään autokaupassa kohtaa useammin tilanteita, jossa asiakas haluaa vaihtaa autonsa nykyistä edullisempaan. Tämä kielii siitä, että useissa kotitalouksissa mennään säästöliekillä ja kuluja pyritään karsimaan. On selvää, että kuluttajat reagoivat herkästi talouden muutoksiin ja pyrkivät löytämään kustannustehokkaampia vaihtoehtoja auton hankintaan", toteaa myyntijohtaja Markku Ala-Hakuni.

Keskihintojen muutosta selittää myös sähkökäyttöisten ajoneuvojen hintojen lasku, johon kuuluvat täyssähköautot, ladattavat hybridit sekä perushybridit. Kesän 2022 sähköautobuumi vauhditti niiden myyntiä ja nosti hintoja. Nyt kuitenkin sähkökäyttöisten ajoneuvojen hinnat ovat laskeneet ennennäkemättömän mataliksi, ja ne ovat tarjolla huomattavasti edullisemmin.

"Sähkökäyttöisten ajoneuvojen hinnat tulivat viime vuoden syystalvella rymisten alas. Tällä hetkellä sähköisiä menopelejä saa erittäin houkuttelevin hinnoin, mikä on innostanut yhä useampia harkitsemaan ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa liikkumiseensa", Ala-Hakuni jatkaa.

Lisätietoja
Markku Ala-Hakuni, J. Rinta-Jouppi Oy, myyntijohtaja, puh. +358 40 736 6800

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uudet kartat ja kunnittaiset tilastot metsävaroista ovat nyt vapaasti katseltavissa ja ladattavissa verkossa. Kartta- ja tilastoaineistot perustuvat vuoden 2021 monilähteiseen valtakunnan metsien inventointiin (VMI).

Monilähteisen VMI:n metsävaratiedot tarjoavat kahden vuoden välein päivittyvää tietoa metsätalouden ja metsäteollisuuden suunnittelun tarpeisiin, puunhankinnan ammattilaisille, luonnonvarojen käytön suunnittelijoille ja metsäympäristön tutkimuksiin.

Kartat, jotka kuvaavat muun muassa puuston tilavuutta puu- ja puutavaralajeittain, puustotunnuksia, kasvupaikkatietoja ja puuston biomassaa puun eri osille, ovat katseltavissa Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa. Alkuperäiset tulokset ja kuntakohtaiset tilastot ovat ladattavissa Luken verkkosivuilta.

Metsävarakarttoja ja kuntatuloksia on laskettu 1990-luvulta lähtien, ja metsävarakartat ovat avoimesti saatavissa vuoden 2009 tuloksista lähtien. Ne kuuluvat EU:n direktiivin mukaisiin Suomen Inspire-aineistoihin. Myös kaikki lasketut kuntatulokset ovat avoimesti saatavilla.

”Monilähteisen VMI:n menetelmiä on kehitetty jatkuvasti, mikä on otettava huomioon eri vuosien tuloksia verrattaessa”, erikoistutkija Matti Katila Lukesta muistuttaa. 

”Esimerkiksi aluksi tulokset laskettiin muutaman metsäkeskuksen alueelle vuosittain, sitä mukaa kun VMI:n maastomittaukset valmistuivat. Kun VMI:ssa siirryttiin mittaamaan viidesosa koko maan koeloista vuosittain, metsävarakartat ryhdyttiin tekemään samanaikaisesti koko maahan.

Vuoden 2011 tuloksista lähtien laskennassa käytetyt viiden vuoden maastomittaukset on päivitetty vastaamaan monilähdeinventoinnin tuloksen ajankohtaa.

Lisätietoja

Luken avoimien aineistojen tietopalvelu (metsävarojen inventoinnin alkuperäiset tulokset)

Latauslinkki kuntakohtaisiin tilastoihin

Matti Katila, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

+358295325436, matti.katila@luke.fi

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrän väheneminen jatkui vuonna 2022

Kelassa seurataan, miten työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrät ja väestöosuudet kehittyvät. Pitkään jatkunut kasvu työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrissä pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 2021. Sama kehitys jatkui vuonna 2022.

Vuoden 2022 lopussa yhteensä 7 566 iältään 16–24-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea. Määrä on 1,37 prosenttia koko ikäryhmästä. Vuonna 2021 vastaava lukumäärä oli 7 598 ja väestöosuus 1,39 prosenttia. Alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuoden 2022 lopussa 25 140 (väestöosuus 1,98 %) ja vuoden 2021 lopussa oli 25 299 (väestöosuus 2,01 %).

– Käänne laskuun näkyy erityisesti kaikista nuorimmassa, 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Viimeisten kahden vuoden aikana vähenemistä on tapahtunut mielialahäiriöiden, skitsofrenioiden, neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrissä, kertoo tilastoasiantuntija Reeta Pösö Kelasta.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrän väheneminen jo kaksi vuotta peräkkäin on tärkeä havainto. Huoli nuorten syrjäytymisestä ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä on ollut nuorten ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen ja lainmuutosten taustalla. Vuoden 2019 alusta nuori, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve, on voinut saada NUOTTI-valmennusta ja muita nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairaus- tai vammadiagnoosia aiempaa kevyemmällä hakuprosessilla.  

On tärkeä seurata, jatkuuko kehitys nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä saman suuntaisena. 

– Nuorten ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen myötä yhä useampi nuori, jolla on kohonnut riski jäädä opiskelun ja työelämän ulkopuolelle, on ohjautunut Kelan kuntoutusetuuksien saajaksi. Monesta näkökulmasta on ehdottomasti parempi, että työkyvyttömyyseläkkeen sijaan nuoria on pystytty tukemaan matalan kynnyksen kuntoutuspalveluilla, toteaa tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo Kelasta.

Yleisin syy nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus

Nuoret saavat työkyvyttömyyseläkettä valtaosin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella (F00-F99). Erityisesti kaikista nuorimmilla, 16–24-vuotiailla, yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus, joka kuuluu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairausryhmään. Viime vuonna 3 473 alle 25-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä älyllisen kehitysvammaisuuden vuoksi.

Masennuksen merkitys työkyvyttömyyseläkkeen syynä alkaa yleistyä lähestyttäessä 30–40 vuoden ikää. Vuonna 2022 yhteensä 3 033 iältään 25–34-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä mielialahäiriön vuoksi. Heistä masennuksen (F32-F33) vuoksi eläkkeellä oli 2 255.

Lisää aiheesta:

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kääntyi vuonna 2021 laskuun ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen

Tietopaketti: nuoren ammatillinen kuntoutus

Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren pois työelämästä

Karoliina Koskenvuo, tutkimuspäällikkö, Kela, puh. 050 5522157

**

Antalet unga med sjukpension fortsatte att minska år 2022

FPA följer kontinuerligt hur antalet unga med sjukpension och deras andel av befolkningen utvecklas. Antalet unga som har sjukpension har länge ökat, men år 2021 upphörde ökningen och antalet mottagare började minska. Den här utvecklingen fortsatte 2022.

I slutet av år 2022 fick sammanlagt 7 566 unga i åldern 16–24 år sjukpension eller tidsbundet rehabiliteringsstöd. Antalet utgör 1,37 procent av hela åldersgruppen. År 2021 var motsvarande antal 7 598 och andelen av befolkningen 1,39 procent. Antalet sjukpensionstagare under 35 år var 25 140 i slutet av 2022 (befolkningsandel 1,98 procent) och i slutet av 2021 var antalet 25 299 (befolkningsandel 2,01 procent).

– Vändningen nedåt syns särskilt i den yngsta åldersgruppen, dvs. bland 16–24-åringarna. Under de två senaste åren har det skett en minskning i antalet unga som får sjukpension på grund av förstämningssyndrom, schizofreni, neuroser och psykosomatiska sjukdomar, berättar statistikexpert Reeta Pösö från FPA.

Det är en viktig iakttagelse att antalet unga med sjukpension har minskat redan två år i rad. Oron för att unga ska marginaliseras och bli sjukpensionerade har legat bakom utvecklandet av och lagändringarna gällande den yrkesinriktade rehabiliteringen för unga. Sedan ingången av 2019 har unga vars funktionsförmåga har försämrats väsentligt och som har behov av rehabilitering kunnat få NUOTTI-coachning och andra tjänster inom ramen för yrkesinriktad rehabilitering för unga genom en lättare ansökningsprocess än förut och utan att ha en diagnostiserad sjukdom eller funktionsnedsättning. 

Det är viktigt att följa om utvecklingen i fråga om antalet unga med sjukpension fortsätter att gå i samma riktning. 

– I och med utvecklingen av den yrkesinriktade rehabiliteringen för unga har allt fler unga med förhöjd risk att bli utan studieplats eller arbete fått tillgång till FPA:s rehabiliteringsförmåner. Det är i alla avseenden bättre om unga i stället för att sjukpensioneras kan få stöd genom rehabiliteringstjänster med låg tröskel, konstaterar Karoliina Koskenvuo, forskningschef vid FPA.

Intellektuell funktionsnedsättning den vanligaste orsaken till sjukpension bland unga

Unga personer får oftast sjukpension på grund av psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar (F00–F99). Särskilt bland de allra yngsta, dvs. 16–24-åringarna, är den vanligaste orsaken till sjukpension en intellektuell funktionsnedsättning (psykisk utvecklingsstörning), som hör till sjukdomsgruppen psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar. I fjol fick sammanlagt 3 473 unga under 25 år sjukpension på grund av en intellektuell funktionsnedsättning.

I åldern 30–40 år blir depression en vanligare orsak till sjukpension. År 2022 fick sammanlagt 3 033 personer i åldern 25–34 år sjukpension på grund av förstämningssyndrom. Av dem fick 2 255 personer sjukpension på grund av depression (F32–F33).

Läs mer:

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kääntyi vuonna 2021 laskuun ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen (på finska)

Informationspaket om yrkesinriktad rehabilitering för unga

Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren pois työelämästä (på finska)

Karoliina Koskenvuo
forskningschef, Kela
karoliina.koskenvuo@kela.fi
tel. 020 634 1355

Syyskuun alussa astuvat voimaan hoitotakuun kiristykset perusterveydenhuollon kiireettömässä hoidossa sekä suun terveydenhuollossa. Asiakkaan tulee päästä hoitoon perusterveydenhuoltoon 14 vuorokaudessa, jos hoidon tarpeen arviossa niin todetaan. Suun terveydenhuollossa hoitoon on päästävä neljässä kuukaudessa.

Lakiuudistuksella halutaan nopeuttaa suomalaisten hoitoon pääsyä. Eduskunta hyväksyi marraskuussa 2022 lakimuutoksen, joka astuu voimaan 1. syyskuuta. Erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon enimmäisaikoihin ei ole tehty muutoksia.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on varautunut hoitotakuun muutoksiin monin eri tavoin koko vuoden. Kesäkuun alussa avatut digitaaliset terveyspalvelut ovat yksi keino. Kaikilla kantahämäläisillä on mahdollisuus saada neuvontaa ja hoitoa sairaanhoitaja-chatissa sekä tarvittaessa lääkäriltä. Digitaaliset palvelut laajenevat vielä syksyn aikana ja Oma Häme –sovellus saadaan käyttöön syys-lokakuussa.

Oma Häme ennakoi haasteita hoitotakuun toteutumisessa. Terveydenhuollossa takuuseen ei päästä kattavasti resurssivajeen vuoksi. Tilanne on sama suun terveydenhuollossakin.

– Osassa terveydenhuollon palveluista takuuseen päästään jo nyt. Mutta hoitotakuun kiristyminen yhdistettynä hyvinvointialueiden aloittamiseen aiheuttaa valtavasti työtä. Aloitusta olisi ollut hyvä porrastaa, koska toiminnallisten uudistusten edistäminen yhtä aikaa organisaatiouudistuksen kanssa on ongelmallista. Kanta-Hämeessä yksiköitä on siirtynyt hyvinvointialueelle hyvin erilaisista lähtötilanteista; erilaisilla rahoituksilla ja henkilöstöresursseilla, muistuttaa perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluejohtaja Tiina Merivuori.

– Kiireettömässä hammashoidossa pääsemme melko hyvin neljän kuukauden odotusajan sisään. Tämä ei kuitenkaan toteudu jokaisessa toimipisteessä vielä syyskuun alusta alkaen. Oma Hämeelle on periytynyt ruuhkaantuneita toimintoja suun terveydenhuoltoon, toteaa suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila.

Asiakkaalle tehtävä arvio hoidon tarpeesta saman päivän aikana

1. syyskuuta alkaen hoidon tarve on arvioitava samana arkipäivänä, kun asiakas ottaa yhteyttä. Näin toimitaan riippumatta siitä, tuleeko asiakas terveyskeskukseen vai onko hän yhteydessä puhelimitse tai vaikka chatin kautta. Tarvittaessa asiakkaaseen ollaan yhteydessä vielä virka-ajan jälkeen.

Hoidon antamisen tavasta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiointi voidaan toteuttaa myös etäyhteydellä.

Kiireettömään hoitoon päästävä kahdessa viikossa

Asiakkaan tulee päästä perusterveydenhuollon avosairaanhoitoon 14 vuorokaudessa. Jos tarjottu palvelu tai aika ei sovi asiakkaalle, voidaan ajasta poiketa. Tiukennettu hoitotakuu koskee sairastumista, vammaa, pitkäaikaissairauden vaikeutumista tai uusia oireita tai toimintakyvyn alenemaa. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.

Asiakas voidaan myös tarvittaessa ohjata muualle kuin hänen omalle terveysasemalleen. Ensisijaisesti hoitoa pyritään tarjoamaan omalla asemalla hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus jäädä odottamaan hoitoa omalle terveysasemalle tai tietylle ammattihenkilölle. Tällöin hyvinvointialueella ei ole velvoitetta järjestää hoitoaikaa hoitotakuuajassa.

Jos hyvinvointialue ei pysty järjestämään asiakkaalle vastaanottoaikaa säädetyssä enimmäisajassa, on sen järjestettävä asiakkaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualla, esimerkiksi toisella hyvinvointialueella tai ostopalvelujen kautta. Tästä ei saa aiheutua asiakkaalle ylimääräisiä kuluja.

Kiireettömään suun terveydenhuoltoon päästävä neljässä kuukaudessa

Suun terveydenhuollossa kiristyneen hoitotakuun mukaan asiakkaan on päästävä kiireettömään hammashoitoon neljän kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Aiemmin määräaika oli kuusi kuukautta. Myös hammashoidossa hoidon tarve on arvioitava samana arkipäivänä, jolloin asiakas ottaa yhteyttä.

Kaikissa Oma Hämeen hammashoitoloissa ei tulla vielä syyskuun aikana pääsemään neljän kuukauden määräaikaan. Mikäli asiakkaan lähihoitolassa ei odotusaika toteudu, hänelle tarjotaan aikaa toimipisteeseen, missä odotusaika on lyhyempi. Asiakas saa itse valita toimipisteiden ja odotusaikojen väliltä itselleen sopivimman vaihtoehdon.

14 vuorokautta ei koske kaikkia terveyspalveluja

Hoitotakuun kiristyminen ja hoitoon pääsy 14 vuorokaudessa ei koske kaikkia terveydenhuollon palveluja. Esimerkiksi pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmien mukaiset hoitotapahtumat eivät kuulu hoitotakuuseen. Kiristynyt hoitotakuu ei koske myöskään seulontoja, terveystarkastuksia, rokotuksia eikä seurantakäyntejä. Erikoissairaanhoidon hoitotakuuseen ei tule muutoksia.

Suun terveydenhuollossa hoitotakuuaika ei koske asiakkaita, joilla on jo olemassa oleva hoitosuunnitelma. Takuuaika ei myöskään koske lasten ja nuorten neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluihin kuuluvaa hammashoitoa, jolla on omat määräajat.

Lisätietoja: perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluejohtaja Tiina Merivuori p. 040 662 9033 ja suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila p. 040 330 5664

Suomen freestylemelontayhteisö kokoontui perinteikkääseen tapaan Lieksan Neitikoskelle freestylemelonnan SM-kilpailuihin. Kilpailu toimi myös Freestyle Suomi-Cupin finaalina, joten pelissä oli mestaruuksien lisäksi myös kokonaiskilpailun sijoitukset.

Neitikosken kisa-aalto oli sateisen kesän jälkeen mahtavassa kunnossa, ja olosuhteiden muutenkin ollessa mitä parhaimmat oli lupa odottaa kovatasoista kilpailua.

SM-mitalit ratkottiin viidessä sarjassa: Miehet yleinen, Naiset Yleinen, Miehet alle 18, Naiset alle 18 sekä Miehet yli 45. 

Miesten yleisen sarjan finaali oli kaikkien aikojen kovatasoisin, ja mitaleille päästäkseen piti yltää lähes 1000 pisteen suoritukseen, joka on kansainvälisesti kovaa tasoa. Kohinan espoolainen Miika Sorjonen saavutti ensimmäisen mitalinsa yleisessä sarjassa voittaen pronssia.  Voittajaksi palasi tasaisessa finaalissa muutaman vuoden jälkeen moninkertainen Suomen mestari Tuomas Kaukola Iitistä, voittaen hallitsevan mestarin, vantaalaisen Visa Rahkolan. Tuomas vei nimiinsä myös miesten Freestyle Suomi-cupin kokonaiskilpailun, ja voittipa Tuomas vielä kilpailun jälkeen järjestetyn, jo vuodesta 1987 melotun Ruunaan Rysäys -luuppikilpailunkin! Tämä himoittu triplamestaruus meni viime vuonna Visalle, joten kilpailu jatkuu tiukkana!

Naisten yleisessä sarjassa käytiin tiukka kamppailu voittajan takana himmeämmistä mitaleista. Pronssille lopulta Iia Vuorenpää ja hopealle Outi Lahti. Voiton nappasi mestaruutta puolustanut Kallan melojien iittiläinen Anni Mykkänen melko ylivoimaiseen tyyliin. Anni kruunattiin myös Suomi-cupin naisten mestariksi.

Juniorisarjoissa alle 18-vuotiaiden Suomen mestaruudet ottivat nimiinsä juniorimaajoukkueen melojat, mestaruutta puolustanut jyväskyläläinen Onni Eronen sekä pyhtääläinen Taru Terni. Onni ja Taru voittivat myös Suomi-cupin kokonaiskilpailun omissa sarjoissaan. Junioreissa nähtiin useita SM-kisojen ensikertalaisia, jotka tekivät useita yleisöä kohahduttavia suorituksia. Pronssiset mitalit menivät pojissa Oliver Dalhemille ja tytöissä Saara Eroselle, ja hopeaan ylsivät Leo Savolainen ja Anne Pantsar.

Tulokset (Nimi, Seura, Kotipaikka):

Miehet yli 45:

1. Tommi Matila, Oulunseudun melojat, Oulu
2. Ville Eronen, Melanvilauttajat, Jyväskylä
3. Lassi Hiltunen, Joensuun Kauhojat, Joensuu

Naiset alle 18:

1. Taru Terni, Pyhtään Melojat, Pyhtää
2. Anne Pantsar, Kohina-koskimelonta, Espoo
3. Saara Eronen, Melanvilauttajat, Jyväskylä

Miehet alle 18:

1. Onni Eronen, Melanvilauttajat, Jyväskylä
2. Leo Savolainen, Merimelojat, Helsinki
3. Oliver Dalhem, Kyrönjoen Koskihäjyt, Kokkola

Naiset Yleinen

1. Anni Mykkänen, Kallan Melojat, Iitti
2. Outi Lahti, Merimelojat, Helsinki
3. Iia Vuorenpää, Tuus-Melojat, Kuopio

Miehet Yleinen

1. Tuomas Kaukola, Kyrönjoen Koskihäjyt, Iitti
2. Visa Rahkola, Tuus-Melojat, Vantaa
3. Miika Sorjonen, Kohina-koskimelonta, Espoo

Kaikki tulokset löytyvät osoitteesta www.freestyleresults.com

Liitteenä kuva median käyttöön. Kuvaaja: Teemu Markkanen

Naturresursinstitutets nya kartor och kommunspecifika statistik över skogsresurserna finns nu fritt tillgängliga för visning och nedladdning. Kartorna och statistiken baserar sig på kombinationsskattningarna för riksskogstaxeringen (RST) 2021.

Kombinationsskattningarna för RST ger skogsresursdata som uppdateras vartannat år för skogsbrukets och skogsindustrins planering, av virkesinköpare och , planerare av naturresursanvändningen och för studier av skogsmiljön.

Kartorna, som beskriver bland annat virkesförrådet per trädslag och virkessortiment, beståndsdata, ståndort och beståndets biomassa för olika stamdelar, kan granskas i Lantmäteriverkets geodataportal. De ursprungliga resultaten och statistiken per kommun (på finska) kan laddas ner från Naturresursinstitutets webbplats.

Skogsresurskartor och kommunspecifika data har tagits fram sedan 1990-talet. Kartorna är fritt tillgängliga från och med resultaten för 2009 och utgör geodata enligt Inspire-direktivet. De beräknade resultaten för enskilda kommuner är också öppet tillgängliga.

”Metoderna för kombinationsskattningarna har utvecklats hela tiden, vilket bör beaktas vid jämförelserna av resultaten från olika år”, påpekar specialforskaren Matti Katila från Naturresursinstitutet.

”Till exempel räknades resultaten i början fram årligen för några skogscentralsområden i taget, vartefter fältmätningarna för RST blev klara. Efter att man i RST övergick till att varje år inventera en femtedel av provytorna, upprättas skogsresurskartorna numera för hela landet på en gång.”

Från och med resultaten för 2011 har fem års fältdata som använts som underlag för beräkningarna uppdaterats så att de motsvarar tidpunkten för resultatet av kombinationsskattningarna.

Mer information lämnas av

Matti Katila, specialforskare, Naturresursinstitutet

Tfn +358295325436, matti.katila@luke.fi