Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 113046 articles
Browse latest View live

Tervetuloa löytöretkelle: i-Tree paljastaa puiden salaisuudet

$
0
0

Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon yksi kotikadun varrella tai puistossa kasvava puu varastoi hiiltä? Entä, kuinka monta kiloa se sitoo ilmansaasteita? Osaatkohan arvata, kuinka painava puu on tai kuinka suuri on sen lehtien yhteenlaskettu pinta-ala?

Puunhalausviikko on mukana Hiiliviisas kaupunkivihreä -festivaaleilla 26.8. klo 10–16 Keskustakirjasto Oodissa ja sen lähiympäristössä Helsingissä.

Hakasalmen puistossa kasvavat metsätammi, lehtikuusi ja tervaleppä kertovat strategisista mitoistaan ja merkityksestään kaupunkiympäristössä. Valitut puut on mitattu ja mallinnettu i-Tree-menetelmällä, jolla saadaan tarkkaa tietoa puista ja niiden tuottamista hyödyistä ihmisille ja ympäristölle. Helposti ymmärrettävät vertauskuvat havainnollistavat vehreän lähiympäristön arvoa myös perheen pienimmille.

Puunhalausviikkoa vietetään tänä syksynä 21.-27.8.2023 jo kahdeksatta kertaa. Puunhalausviikko kannustaa ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan arvostuksensa omaa lähiympäristöään kohtaan. Halailun lisäksi kampanja nostaa esille tutkittua tietoa puiden ja vihreän lähiympäristön merkityksestä. Tämän vuoden teemana on terveellinen ja turvallinen ympäristö.

Lue lisää kampanjasta: Puunhalausviikon sivut
Lisätietoja i-Tree-menetelmästä: i-Tree lyhyesti
Instagram: @puunhalausviikko #puunhalausviikko

Oman halauksen voi jakaa sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #puunhalausviikko.

Puunhalausviikon järjestävät Viherympäristöliitto, Maa- ja kotitalousnaiset ja Luonnonvarakeskus. Kampanja on myös osa Suomen luonnon päivän tapahtumia.

Lisätiedot:

iTree-menetelmä:
Eeva-Maria Tuhkanen, erikoistutkija, FT, Luonnonvarakeskus 
eeva-maria.tuhkanen(at)luke.fi, p. +358 29 532 6595

iTree-löytöretki 26.8. Oodin ympäristössä:
Susanna Winqvist, viestintäpäällikkö, Maa- ja kotitalousnaiset, susanna.winqvist(at)maajakotitalousnaiset.fi, p. 050 401 9855

Tiia Naskali, julkaisu- ja viestintäpäällikkö, Viherympäristöliitto ry,  
tiia.naskali(at)vyl.fi, p. 050 4381 860

Kuvat:

Kuvituskuva: Puunhalausviikon 2023 teemana on terveellinen ja turvallinen ympäristö. Tekijät: llmari & Sini Hakala / Sopiva Design 

Valokuva: Puunhalausviikko sopii kaiken ikäisille. Kuvaaja: Liisa Hyttinen

 


Kuntoutuksen ammattilaisille julkaistaan uusi opas etäkuntoutuksesta / Ny handbok om distansrehabilitering för yrkespersoner inom rehabilitering

$
0
0

Pressmeddelande på svenska nedan.

**

Kuntoutuksen ammattilaisille julkaistaan uusi opas etäkuntoutuksesta

Kela julkaisee kuntoutuksen ammattilaisille oppaan etäkuntoutuksen käytännön toteutuksesta. Opas sisältää tietoa laadukkaan etäkuntoutuksen lähtökohdista ja toteuttamisesta. Sen sisältö perustuu etäkuntoutukseen perehtyneiden ammattilaisten asiantuntemukseen ja hyviksi todettuihin käytäntöihin.

Kelalta ilmestyy uusi Opas etäkuntoutuksen käytännön toteutukseen. Oppaassa on käytännönläheistä tietoa reaaliaikaisen sekä ajasta ja paikasta riippumattoman etäkuntoutuksen lähtökohdista ja toteuttamisesta. Lisäksi se sisältää tietoa yhteistyösuhteesta ja vuorovaikutuksesta etäkuntoutuksessa sekä vinkkejä etäkuntoutuksessa esiintyviin erityistilanteisiin.

– Opas vastaa kuntoutuksen ammattilaisten esiin nostamaan tarpeeseen saada käytännönläheistä tukea ja vinkkejä etäkuntoutuksen toteuttamiseen. Opas on tarkoitettu etäkuntoutusta toteuttaville tai aloittaville ammattilaisille kohderyhmästä tai ammattialasta riippumatta, kertoo projektipäällikkö Johanna Rouvinen Kelasta.

Oppaan ovat kirjoittaneet neuropsykologi Johanna Stenberg ja psykologi Minna Parkkila Kuntoutussäätiöstä, ja sen laatimiseen on osallistunut monialainen kuntoutuksen ammattilaista koostunut taustatyöryhmä.

– Oppaan sisältö perustuu etäkuntoutusta käytännössä toteuttaneiden ammattilaisten asiantuntemukseen ja kokemuksiin. Tavoitteena on jakaa hyväksi havaittuja käytäntöjä ja helpottaa laadukkaan etäkuntoutuksen toteuttamista, Stenberg toteaa. – Oppaassa on vinkkejä esimerkiksi sujuvan kuvapuhelun suunnitteluun ja toteutukseen sekä siihen, miten asiakkaiden osallistumista voidaan tukea ryhmämuotoisessa etäkuntoutuksessa. Selkeä ulkoasu ja konkreettiset esimerkit tekevät oppaasta kiireisessäkin arjessa helposti lähestyttävän.

Opas laadittiin osana Kelan TULES kuntoon -projektia, jonka tavoitteena on edistää etäkuntoutuksen hyödyntämistä tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutuksessa sekä varmistaa etäkuntoutuksen laatua. Opas julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisenä Kelan uudessa kuntoutuksen kehittämisen julkaisusarjassa Kuntoutus nyt (Rehabilitering i dag).

Osallistu verkkoseminaariin etäkuntoutuksen käytännön toteutuksesta 4.10.2023

Kela järjestää 4.10.2023 Kuntoutusta kotona – opastusta laadukkaaseen etäkuntoutukseen -verkkoseminaarin oppaan aiheista Kelan kuntoutuksen palveluntuottajille ja muille etäkuntoutuksesta kiinnostuneille. Ohjelma on luettavissa Kelan verkkosivulla, ja siellä voi myös ilmoittautua verkkoseminaariin.

– Ilmoittautumisen yhteydessä ja myös verkkoseminaarissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin oppaan laatimisessa mukana olleet ammattilaiset vastaavat. Kannattaa siis tutustua oppaaseen jo ennakkoon, kehottaa Rouvinen.

Julkaisut

Opas etäkuntoutuksen käytännön toteuttamiseen (Helda). Stenberg, Johanna ja Parkkila, Minna. Kuntoutus nyt 1/2023.

Handbok för det praktiska genomförandet av distansrehabilitering (Helda). Stenberg, Johanna och Parkkila, Minna. Rehabilitering i dag 2/2023.

 

Lisätietoa

Johanna Stenberg, neuropsykologian erikoispsykologi, Kuntoutussäätiö, etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi, puh. 044 7813186

Minna Parkkila, psykologitutkija, Kuntoutussäätiö, etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi, puh. 044 781 3112

Johanna Rouvinen, projektipäällikkö, Kela, etunimi.sukunimi@kela.fi, puh. 050 562 3989

**

Ny handbok om distansrehabilitering för yrkespersoner inom rehabilitering

FPA publicerar en handbok för yrkespersoner inom rehabilitering om det praktiska genomförandet av distansrehabilitering. Handboken innehåller information om utgångspunkterna för och genomförandet av högklassig distansrehabilitering. Innehållet grundar sig på sakkunskapen hos yrkespersoner som är insatta i distansrehabilitering och på beprövad praxis.

FPA publicerar en ny handbok för det praktiska genomförandet av distansrehabilitering. Handboken innehåller handgriplig information om utgångspunkterna för och genomförandet av såväl distansrehabilitering i realtid som distansrehabilitering som genomförs oberoende av tid och plats. Vidare behandlar handboken samarbetsrelationen och interaktionen vid distansrehabilitering samt ger tips för att hantera specialsituationer som kan uppstå i samband med distansrehabilitering.

– Handboken ska svara mot det behov av stöd och praktiska tips som har lyfts fram av yrkespersoner inom rehabiliteringen. Handboken vänder sig till yrkespersoner som redan genomför eller som kommer att inleda distansrehabilitering, oberoende av målgrupp eller yrkesområde, säger projektchef Johanna Rouvinen vid FPA.

Handboken är skriven av neuropsykologen Johanna Stenberg och psykologen Minna Parkkila vid Stiftelsen för Rehabilitering i samarbete med en multiprofessionell arbetsgrupp bestående av yrkespersoner inom rehabilitering.

– Handbokens innehåll grundar sig på sakkunskapen och erfarenheterna hos yrkespersoner som har genomfört distansrehabilitering i praktiken. Vi vill dela med oss av välfungerande arbetssätt och underlätta genomförandet av högklassig distansrehabilitering, säger Stenberg. – Handboken ger tips till exempel om hur man planerar och genomför ett smidigt videosamtal och om hur man kan stödja klienternas deltagande vid distansrehabilitering i grupp. Tack vare en tydlig layout och konkreta exempel är handboken lätt att använda också i en hektisk vardag.

Handboken har utarbetats som en del av FPA:s projekt TULES kuntoon som eftersträvar att främja utnyttjandet av distansrehabilitering i rehabiliteringen för personer med sjukdomar i rörelseorganen samt att säkerställa distansrehabiliteringens kvalitet. Handboken publiceras på finska och svenska i FPA:s nya publikationsserie Rehabilitering i dag (Kuntoutus nyt).

Delta i webbseminariet 4.10.2023 om praktiskt genomförande av distansrehabilitering

FPA ordnar 4.10.2023 ett webbseminarium Rehabilitering hemma – vägledning för högklassig distansrehabilitering kring handbokens teman (på finska). Seminariet riktar sig till FPA:s serviceproducenter inom rehabilitering och andra intresserade. Programmet finns att läsa på FPA:s webbplats där man även kan anmäla sig.

– Det finns möjlighet att ställa frågor till de yrkespersoner som varit med om att utarbeta handboken, antingen i samband med anmälan eller under själva seminariet. Ta alltså gärna en titt på handboken redan på förhand, uppmanar Rouvinen.

 

Publikationer

Opas etäkuntoutuksen käytännön toteuttamiseen (Helda). Stenberg, Johanna ja Parkkila, Minna. Kuntoutus nyt 1/2023.

Handbok för det praktiska genomförandet av distansrehabilitering (Helda). Stenberg, Johanna och Parkkila, Minna. Rehabilitering i dag 2/2023.

 

Mer information

Johanna Stenberg, specialpsykolog inom neuropsykologi, Stiftelsen för Rehabilitering, fornamn.efternamn@rehabilitering.fi, tfn 044 781 3186

Minna Parkkila, psykolog, forskare, Stiftelsen för Rehabilitering, fornamn.efternamn@rehabilitering.fi, tfn 044 781 3112

Johanna Rouvinen, projektchef, FPA, fornamn.efternamn@fpa.fi, tfn 050 562 3989

Järvenpään opetus- ja kasvatuslautakunnan päätöksiä 22.8.2023

$
0
0

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen osavuosiraportti ja käyttösuunnitelmien toteuma 1.1.30.6.2023 

Opetus ja kasvatuslautakunta päätti merkitä osavuosiraportin 1.1.–30.6.2022 tiedoksi, päätti hyväksyä lautakunnan alaisten avainalueiden käyttösuunnitelmien sekä niiden tavoitteiden ja suoritteiden toteumat ajalta 1.1.–30.6.2023 sekä päätti valtuuttaa vastuuhenkilöt tekemään tarvittavat tekniset korjaukset ja päivitykset. 

Kerran vuodessa laadittavassa osavuosiraportissa lautakunnat raportoivat kaupunginvaltuustolle talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä annetaan tilinpäätösennuste. Lisäksi raportoidaan talousohjelmaan sisällytettyjen riskienhallintatoimenpiteiden toteumasta sekä konserniyhteisöjen toiminnasta sekä keskeisistä suoritteista ja tunnusluvuista. 

 

Opetus- ja kasvatuslautakunnan jäsenen nimeäminen Järvenpään vammaisneuvostoon vuosille 20232025 

Opetus- ja kasvatuslautakunta nimesi Riitta Keinänen-Korpelan varsinaiseksi jäseneksi ja Raimo Finérin hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Järvenpään vammaisneuvostoon vuosiksi 2023–2025. 

Järvenpään kaupungin vammaisneuvoston toimintasäännön mukaan vammaisneuvostoon tulee nimetä palvelualueiden lautakuntien sekä nuorisovaltuuston edustajat. Vaikuttamistoimielimet ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia ja ne välittävät ryhmän näkemykset kunnan päätöksentekoon. Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä eikä jäsenten kelpoisuudesta säädetä laissa. 

 

Opetus- ja kasvatuslautakunnan pöytäkirja 22.8.2023. 

 

Lisätiedot: 

Jouni Takala 

opetus- ja kasvatuslautakunnan puheenjohtaja 

040 5736 928 

jouni.takala@jarvenpaa.fi 

”Alpon näköönen iltapäivä” Kauhajoella 26.8.2023

$
0
0

Tervetuloa vuoden 2023 ITE-taiteilija Alpo Koivumäen muistoksi järjestettävään puistotapahtumaan Kauhajoelle.

Aika: lauantai 26.8.2023 klo 14.00 alkaen
Paikka: Alpon savanni, Sarantie 672, 61910 Nummijärvi, Kauhajoki

Alpo Koivumäki oli neljäs Maaseudun Sivistysliiton valitsema vuoden ITE-taiteilija. Koivumäen valinnan myötä haluttiin suunnata huomiota ITE-taiteen syville juurille, kokonaisvaltaiseen elämäntapaan, kierrätyksen aatteeseen, pihapiirin täyttävään taideympäristöön sekä taideympäristön tulevaisuuden turvaamiseen. 

”Vuoden 2023 ITE-taitelijan valinta tehtiin jo edellisen vuoden elokuussa. Samalla muotoiltiin myös vuosisuunnitelmaa, johon kuului mm. taiteilijan osallistuminen Rauman Lintu ja kala -näyttelyyn ja Alpon savannin puistotapahtuma”, kertoo kulttuurituottaja Raija Kallioinen Maaseudun Sivistysliitosta.

Alpo Koivumäki menehtyi vaikeaan sairauteen tämän vuoden keväällä. Puistotapahtumaa vietetään nyt hänen muistoaan kunnioittaen. Myös Rauman taidenäyttely oli omistettu Alpo Koivumäen muistolle.

Alpon näköösen iltapäivän ja illan aikana kävijöillä on mahdollisuus nauttia Alpon taiteesta kuvin ja videoin. Kaikille avoin puistotapahtuma alkaa klo 14 Ukraina-aiheisen veistoksen Yhtä ei voinut jättää paljastamisella. Alpo Koivumäki suunnitteli veistoksen sairasvuoteellaan ja kesän kuluessa teos toteutettiin yhteisöllisin voimin postuumisti. Illan aikana kuullaan myös Alpolle rakasta musiikkia ja karaokea.

Iltapäivän ja illan ohjelmassa on mm.

  • Primitiivisen Musiikin Orkesteri Primon soittoa
  • Tutustumista veistospuistoon
  • Virva Vihosen ITTE-työpaja
  • Esa Leppäsen näyttely Savannin galleriassa
  • Videoesityksiä, mm. Mauri Turusen ja Mirja Luoma-Keturin Alpon muisteluita -dokumentin maailmanensi-ilta
  • Illalla karaokea ja musisointia, esiintyjinä mm. Primo ja Veli-Matti Järvenpää tex-mex duo

Kesällä avattu Alpon savannin ystävät ry:n ylläpitämä Keltaasen kahvila palvelee kävijöitä tapahtuman aikana.

Tapahtuman järjestävät Alpon savannin ystävät ry, Maaseudun Sivistysliitto ja ITE-taiteen kannatusyhdistys – ITE ry

Lämpimästi tervetuloa läheltä ja kaukaa!

 

Alpo Koivumäki - ITE-taiteen rakastettu klassikko (1939-2023)

Alpo Koivumäki toimi maanviljelijänä kotikylässään Kauhajoen Nummijärvellä 1990-luvun puoliväliin saakka. Päätoimisen taiteen teon hän aloitti luovuttuaan maanviljelystä. Ensimmäinen veistos, metallista, pellistä ja puusta tehty Kurki syntyi vuonna 1993. Pian alkoi valmistua näyttäviä ja eksoottisia Afrikan eläimiä.

Nyt Alpon savanni -veistospuistossa metallisten palmujen keskellä esittäytyy kokonainen zoo. Sulassa sovussa seikkailevat hirvet, käärmeet, sarvikuonot, leijonat, alligaattorit ja toinen toistaan erikoisemmat linnut. Koivumäki käytti veistoksiinsa kierrätysromua, yhdisteli erilaisia materiaaleja ja kehitti kaiken aikaa uudenlaisia tapoja pintojen käsittelyyn. Alpo Koivumäen luomistyön tuloksena savannille syntyi noin 150 jätemateriaaleista tehtyä veistosta.

Alpo Koivumäki on saavuttanut aiemminkin tunnustusta sekä taiteestaan että kotiseutunsa näkyvyyden edistämisestä. Työn arvo ja merkitys on nähty lähiyhteisöissä, ja tukea taidepuiston vaalimiseen on tullut Kauhajoki-Seuralta, talkooväeltä ja ystäväyhdistykseltä.

Koivumäen töitä on ollut esillä yli 50 yhteis- ja yksityisnäyttelyssä Suomessa ja ulkomailla. Hän on myös osallistunut kutsuttuna taiteilijana residensseihin La Fabuloserie -museossa Ranskan Dicyssä ja Kartause Ittigen -museossa Sveitsissä. Monet eri alojen taiteilijat ovat tallentaneet Koivumäen töitä valokuvin ja videoin, ja vuonna 2019 ilmestyi kirja Alpon savannilla.

Alpo myös loi uutta tuotantoa vielä sairasvuoteellaan ja jakoi ystävilleen unelman kuolemansa jälkeen yhteisöllisesti luotavasta Ukraina-aiheisesta teoksesta.

Alpo Koivumäen elämänlanka katkesi vaikeaan sairauteen 13.5.2023. Alpon taideperinnön vaalimista jatkaa Alpon savannin ystävät ry sekä laaja tukijoukko ympäri Suomen.

 

Lisätietoja

Loviisa Kautiainen, puheenjohtaja, Alpon savannin ystävät ry, loviisak@gmail.com, p. 050 308 9304
Raija Kallioinen, kulttuurituottaja, Maaseudun Sivistysliitto, raija.kallioinen@msl.fi, p. 040 563 687

Kuva1: Alpo Koivumäki ja Kurki-teos, kuvaaja Veli Granö
Kuva2: Alpo Koivumäki Alpon savannilla, kuvaaja Mauri Turunen

Aspa-säätiö osana Hyvän arjen rakentajat -ohjelmaa

$
0
0

Hyvän arjen rakentajat -ohjelma luo turvallisempaa arkea lapsille, nuorille ja ikääntyville. Mukana ohjelmassa on yhdeksän kolmannen sektorin organisaatiota, jotka työskentelevät yhteistyössä Vantaan kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa.

Ohjelma koostuu 5 työpaketista, joista Aspa-säätiö on mukana kahdessa. Arjen tuki -työpaketissa tuetaan nuoria heidän lähtökohdistaan käsin rinnalla kulkien ja monipuolisesti elämän eri haasteissa auttaen. Työpaketissa tavoitetaan 16–29-vuotiaita, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Myös jälkihuolto-, asunnottomuus- ja rikostaustaiset nuoret huomioidaan. Arkiryhmissä vahvistetaan arjessa selviytymistä, itsetuntemusta sekä tulevaisuuden suunnan löytymistä eri teemojen avulla hyödyntäen vertaistukea sekä ryhmäläisten ja kokemustoimijoiden vertaistukea.

Mielen hyvinvointi- työpaketissa Havukosken alueella tarjotaan ryhmämuotoista tukea 13–29-vuotiaille nuorille. Toiminta on tarkoitettu erityisesti yläkoulussa sekä toisella asteella opiskeleville nuorille. Tavoitteina on oikea aikainen tuki, yksinäisyyden väheneminen sekä mielen hyvinvoinnin lisääntyminen. Pienryhmätoiminnan lisäksi tarjotaan avointa toimintaa hyvinvointiin liittyvistä teemoista kuten stressin hallinnasta, itsemyötätunnosta, tulevaisuuden toiveista sekä tunne- ja ystävyystaidoista.
 

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön myöntämällä rahoituksella järjestöjen toimintaa kohdennetaan Vantaalla Havukosken ja Myyrmäen alueille vuosien 2023–2025 ajan. Ohjelmaan sisältyy myös valtakunnallisia verkkopalveluita. https://pss-saatio.fi/hyvan-arjen-rakentajat/

Perheitä, lapsia ja nuoria tuetaan erilaisin ryhmämenetelmin sekä kotiin tarjottavalla avulla. Lisäksi tarjolla on keskusteluapua ja tukea kriisitilanteisiin sekä mahdollisuus hyödyntää tukihenkilöitä ja vertaistukiryhmiä. Havukosken alueella järjestetään myös erilaisia tapahtumia yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Ikääntyville puolestaan tarjotaan Myyrmäellä etsivän vanhustyön tukipalveluita sekä mahdollisuus osallistua tukihenkilö- ja ryhmätoimintaan.

"Järjestölähtöinen toiminta on kynnyksetöntä, kaikille avointa, eikä lähetteitä tai diagnooseja kysytä. Vantaalla yhdistyy erilaisia toimintamalleja kehittäneiden järjestöjen osaaminen ja verkostot yhteen alueen nuorten hyvinvoinnin tueksi vaikuttavalla ja innovatiivisella tavalla." – Karoliina Ahonen, kehitysjohtaja, Aspa-säätiö

Ota yhteyttä:

Arjen tuki -työpaketti: Miia Pentikäinen, hankesuunnittelija, p. 040 7737103​, miia.pentikainen@aspa.fi

Mielen hyvinvointi -työpaketti: Anni Salovaara, hankesuunnittelija, p. 040 7731 879, anni.salovaara@aspa.fi

Turku tarjoaa kimpun kukkia asukkailleen

$
0
0

Maisemakukkia kasvaa 36 pellolla Turussa. Peltojen kokonaispinta-ala on 25 hehtaaria. Auringonkukat puolestaan kaunistavat maisemaa perinteisesti Ruissalossa.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus on kylvänyt maisemakukkien siemeniä turkulaisille pelloille vuosi vuodelta laajemmin. Tänä vuonna kukille on varattu yhteensä 25 hehtaaria joutomaata. Poimimaan voit lähteä bussilla, kävellen tai pyöräillen, sillä pellot sijaitsevat kulkureittien varsilla.

Ruissalon auringonkukkapellot sijaitsevat Pikku-Pukintien ja Rantapromenadin varrella, Ruissalon kartanon lähellä. Peltojen laidoilla on kyltit opastamassa poimijoita torstaista 24.8. alkaen. 

Siemenseoksen sisältö

  • maloppi
  • kesämalvikki
  • kruunupäivänkakkara
  • ruiskaunokki
  • pellava
  • kesälemmikki
  • kesäharso
  • kesäleukoija
  • pioniunikko
  • silkkiunikko
  • hunajakukka
  • auringonkukka

Koristekukkaseoksessa on useita kauden mittaan kukkivia lajeja, joista osa kukkii pitkälle syksyyn. Kukkia on lupa poimia maksutta omaan käyttöön. 

- Vaikka touko-kesäkuu oli hurjan kuiva, näyttää loppukesän sateet pelastaneen kukkasadon. Saamme nauttia kukkaloistosta vielä pitkään, kunhan kosteutta ja lämpöä riittää, kertoo maatilaintarkastaja Timo Sirkiä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudesta.

Mistä kukkia saa poimia Turussa

Lisätiedot

maatilaintarkastaja Timo Sirkiä, Turun kaupungin kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus

Torstaina 31.8 Turussa juhlistetaan meidän yhteistä Itämertamme

$
0
0

Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. Turussa Itämeripäivää juhlitaan 31.8. monipuolisella ohjelmakattauksella. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja ja lupauksia sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta.

Turussa Itämeripäivän ohjelmaa on ollut järjestämässä suuri joukko eri toimijoita ympäri Turkua ja tapahtumat ovat kävijöille maksuttomia. Itämeripäivänä on mahdollista kuulla enemmän Itämeren tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, kun Turun kauppatori täyttyy asiantuntijoista, joilta on mahdollisuus kysyä ja saada vinkkejä, miten omassa elämässään voi paremmin huomioida Itämeren.

− Kaikkia toimijoita yhdistää rakkaus lähimereemme ja vielä tarkemmin meitä lähimpänä olevaan Itämeren osaan: Saaristomereen, toteaa tapahtumaa Turussa koordinoiva Natalie Helenius Itämerihaasteesta.

Itämeripäivän aikana Kauppatorilla voi kuulla uusista Itämerta koskevista tutkimuksista eri tutkimusaloilta, saada omassa arjessa toimivia suojeluvinkkejä ja tutkia esimerkiksi planktoneita tai kurkata haahkan pesään. Paikan päällä voi myös osallistua kaikille soveltuviin roskatalkoisiin tai lapsille suunnattuun miniyleisurheilurataan laivakissa Ville Vikingin kanssa. Merellistä juhlatunnelmaa luo Turun naispoliisilaulajien yhtye Sireenit meriaiheisilla lauluilla.

Itämeripäivänä myös Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio haastaa jo neljättä kertaa kaikki Suomen päiväkodit ja koulut osallistumaan John Nurmisen Säätiön lanseeraamaan Itämeripäivään ja syömään lähikalaa. STEAM Turun koordinoima haaste on tavoittanut jo yli 180 päiväkotia ja koulua. 

Itämeripäivä on oivallinen hetki pysähtyä miettimään lähimertamme. Erityisesti kesäisin se tarjoaa monelle korvaamattomia virkistysarvoja: kävelyjä meren rannalla, pulahduksia, kalastusta tai vaikka veneilyä saaristossa. Omat jokapäiväiset toimintamme - kaukanakin Itämerestä - vaikuttavat sen tilaan tavalla tai toisella.

Tutustu Itämeripäivän tarkempiin ohjelmatietoihin Itämerihaasteen sivuilla tai Itämeripäivän tapahtumasivuilla.

Itämeripäivän ohjelma 31.8.2023 

Turun kauppatori klo 9–17

  • klo 9–17 Mitä Itämeren hyväksi voidaan tehdä? Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • klo 10–15 Itämeritutkijoiden pop-up, Åbo Akademi ja Metsähallituksen Luontopalvelut
  • klo 10–17 Pidä Saaristo Siistinä -teltta, Pidä Saaristo Siistinä ry
  • klo 13 John Nurmisen Säätiön Itämeripäivä-tervehdys, Erkki Salo
  • klo 14–17 Rotarien vesireppu ja sinileväseuranta, Rotarypiiri D1410
  • klo 14 John Nurmisen Säätiön Itämeripäivä-tervehdys, Erkki Salo
  • klo 15–17 Miniyleisurheilurata lapsille, Ville Viking ja roskienkeruutalkoot, Paavo Nurmi Games ja Viking Line 
  • klo 16.30 Sireenit-yhtyeen meriaiheisia lauluesityksiä, Turun Naispoliisilaulajat 

Pääkirjasto

  • klo 16.30 Studiossa Project Researcher Sultana Akter: Simple diagnostics tools to detect cyanobacterial toxin from water Department of Life Technologies (Biotechnology), University of Turku
  • klo 18 Musaosaston Stagella Stage LIVE: Sauli Toivo
  • klo 18.30 Studiossa Uuden Estonia-draamasarjan vastaavan tuottajan Matti Halosen haastattelu 

Forum Marinum

  • klo 15 Dragún Irish Dancers esiintyy Suomen Joutsenen kannella
  • klo 15.30 Meri ja Tove -kirjan tekijät Otto Latva ja Maarit Leskelä-Kärki kertovat teoksestaan
  • klo 16.30 murrerunoilija Heli Laaksosen meriluontopolku
  • klo 17.40 Dragún Irish Dancers esiintyy Suomen Joutsenen kannella
  • Lisäksi:
    40 000 + -saaristonäyttelyyn vapaa pääsy Linnanpuomi-rakennuksessa
    Biologisen monimuotoisuuden muutoksia arktisella alueella käsittelevä pop up -näyttely yhteistyössä ÅA:n kanssa

Halistenkoski, Myllärintalo ja Turun Vesilaitosmuseo

  • 10–14 Koulu- ja päiväkotiryhmille vesitutkijan rastirata, Myllärintalolla hauskaa tekemistä kaikenikäisille ja kesäkahvila avoinna. Vesilaitosmuseolla avoimet ovet. Järjestäjät: Aurajokisäätiö sr yhteistyössä L-S Vesiensuojeluyhdistys ry, L-S Vesi- ja ympäristötutkimus Oy ja Turun Vesihuolto Oy


Eurooppa-Foorumissa järjestetään myös Itämeripäivän aikana meriaiheisia keskusteluja. Keskustelut ovat maksuttomia, mutta vaativat erillisen ilmoittautumisen. Tarkemmat ohjelmatiedot ja ilmoittautumislinkin löydät osoitteesta: europeforum.fi/

  • klo 10.30–11.45 Vihreät merikäytävät – mahdollisuudet ja haasteet
  • klo 16–16.45 Sanoista tekoihin - Miten Suomi ja EU pelastavat Itämeren?

Mikä Itämeripäivä?

John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Vuonna 2023 Itämeripäivää vietetään 31.8.

Lue lisää: www.itämeripäivä.fi.

Lisätietoja: 
Natalie Helenius
Itämerihaasteen koordinaattori Turussa
natalie.helenius@turku.fi
puh. 044 907 2134

MM-Baku: Marianne Palo tähtäsi Suomelle toisen mitalin, Suomi kuudes parikilpailussa

$
0
0

Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) kaikkien lajien MM-kilpailut jatkuivat keskiviikkona Azerbaidžanin Bakussa. Kaikkien lajien MM-kilpailut järjestetään nyt 53. kerran. Bakuun on ilmoittautunut 1249 urheilijaa, jotka edustavat 101 maata. Suomesta kisoihin osallistuu 22 ampumaurheilijaa.

Bakussa on jaossa MM-mitalien lisäksi 48 maapaikkaa Pariisissa ensi vuonna järjestettäviin olympialaisiin. Jaossa on neljä paikkaa kussakin henkilökohtaisessa olympialajissa, joita on kaikkiaan kaksitoista.

Naisten 50m pienoiskivääri, makuu

Suomella oli täysi joukkue naisten 50m pienoiskiväärin makuun kilpailussa: Essi Heiskanen (Pieksämäen Seudun Ampujat), Marianne Palo (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura) ja Henna Viljanen (Kyrkslätt Skytteförening).

Palo toi Suomen toisen MM-mitalin Bakussa, kun hän sijoittui toiseksi. Hänen tuloksensa oli 626,1. Hän jäi vain 0,4 pistettä toukokuussa tekemästään SE:stä. Palon sarjat olivat 104,4+105,6+104,4+103,8+104,4 103,5.

– Ui juma, kyllä tämä lohdutti ja paljon! En voisi olla onnellisempi tällä hetkellä. Kivääri muistutti olemassaolollaan heti ensimmäisellä koelaukauksella ja 54. kilpailulaukauksella – laukaus ei lähtenyt liipaistessa, Palo kertoi kilpailussa jatkuneista ase-ongelmistaan.

– Olin asennoitunut siihen, että en voi asialle tehdä mitään, joten turha sitä on miettiä. Asento tuntui hyvältä ja oli rento fiilis ampua, vaikka edelliset päivät olen mielessäni harmitellut asentokilpailua.

– Välillä mieleeni juolahti, että saatan olla tänään korkealla, mutta hyväksyin ajatukset ja keskityin seuraavaan laukaukseen. Viimeiset kolme laukausta alkoivat hieman jännittää, ja sanoin itselleni, että minulle riittää, jos edes kympissä pysyy. Makuu on ollut tällä kaudella varmaa tekemistä, joten kyllä tämä oli kirsikka kakun päälle.

Kultamitalin vei Sveitsin Anja Senti (627,7). Pronssi meni Saksan Jolyn Beerille (625,4). Viljanen oli 38:s (614,9) ja Heiskanen 43:s (611,9).

Suomen edellinen naisten henkilökohtainen pienoiskiväärin MM-mitali tuli vuonna 1982, jolloin Sirpa Ylönen voitti kultaa Caracasissa myös ”piekkarin” makuulta.

Suomi sijoittui joukkuekilpailussa kahdeksanneksi (1852,9). Mitalit menivät Sveitsiin (1870,4), Norjaan (1870,2) ja Itävaltaan (1863,3).

Viljasella oli hyvä fiilis kilpailun jälkeen:

– Tällä kaudella makuuasentoa on muokattu aika paljon, ja välillä on ollut asennon kanssa vähän vaikeaa. Nyt asento kuitenkin alkaa olla hyvä ja alan saada luottamusta takaisin. Pääosin olin tänään hyvin kartalla kelistä ja ammunta rullasi hyvällä rytmillä. Tästä on hyvä jatkaa ensi kaudelle.

Ensimmäistä kertaa naisten arvokisoissa kilpailleen Heiskasen tulos ei ollut sitä, mitä hän odotti.

– Mutta taas opin kisan aikana. Oppireissu muutenkin, tietää mitä pitää ruveta kehittämään ja harjoittelemaan.

Parikilpailu 50m pienoiskivääri, makuu

Marianne Palon päivä jatkui 50m pienoiskiväärin makuun parikilpailussa, jossa hän ampui Aleksi Lepän (Haminan Ampumaseura) kanssa. Suomi sijoittui hienosti kuudenneksi, ja sen tulos oli 1244,0. Leppä nakutti taululle 621,9 ja Palo 622,1 pistettä.

Pronssimitaliin olisi vaadittu 1,9 pistettä parempi tulos. Sen sai Kiina 1, kun sveitsiläiset parit ottivat kaksoisvoiton (1249,7 ja 1247,2). Sveitsi 1:n voittotulos on uusi ME, ja sen ampuivat Jan Lochbihler ja Chiara Leone.

Miesten 25m vakiopistooli

Marko Talvitie (Lehtimäen Ampujat) jatkoi urakointiaan helteisessä Bakussa. Hän sijoittui tiistaina miesten 25m olympiapistoolissa 40:nneksi, ja tänään oli vuorossa 25m vakiopistoolin kilpailu. Huomenna on miehen viimeinen kisastartti, kun vuorossa on 25m isopistooli.

Talvitie teki vakiopistoolissa tuloksen 554, jolla hän sijoittui 31:nneksi. Intian Singh Amanpreet voitti maailmanmestaruuden (577). Etelä-Korean Gunhyeok Lee sai hopeaa (574/17x) ja Ranska Kevin Chapon pronssia (574/11x).

Talvitie sanoi, että kilpailussa oli tänään ”niin hyvät kuin huonotkin hetkensä”.

– Mutta kokonaisuuteen on oltava tyytyväinen. Muutama 20 sekunnin sarja levisi, mutta heti kun sai rekyylin tulemaan tasaisesti peukalon hankaan, niin homma toimi, Talvitie summasi kilpailunsa.

Trap, miehet ja naiset

Trap-ampujat pääsivät tositoimiin Bakussa, kun keskiviikkona ammuttiin miesten ja naisten trapin ensimmäinen kilpailupäivä (75/125 kiekkoa). Peruskilpailun viimeiset 50 kiekkoa ja finaalit ammutaan torstaina.

Suomalaisten miesten tulokset ja sijoitukset avauspäivän jälkeen: 39) Jukka Laakso (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) 72 (24+23+25), 104) Eemil Pirttisalo (Ruotsalon Metsästysyhdistys) 67 (21+23+23), 121) Ari Simola (Orimattilan Jymy) 66 (21+22+23)

Suomea edustavat naisten kilpailussa Orimattilan Seudun Urheiluampujien kaksikko Noora Antikainen (ja Satu Mäkelä-Nummela sekä Sibbo Skyttegilleä edustava Mopsi Veromaa. Tilanteet avauspäivän jälkeen: 14) Veromaa 70 (24+22+24), 29) Antikainen 69 (23+23+22), 49) Mäkelä-Nummela 66 (23+21+22).

ISSF:n 53. kaikkien lajin MM-kilpailut
14.8.–1.9. Baku, Azerbaidžan

Suomalaislajien tuloksia ja tilanteita ke 23.8.

Naisten 50m pienoiskivääri, makuu (60 ls): 1) Anja Senti Sveitsi 627,7, 2) Marianne Palo Suomi 626,1, 3) Jolyn Beer Saksa 625,4, … 38) Henna Viljanen 614,8, … 43) Essi Heiskanen 611,9. 62 osanottajaa.
Joukkuekilpailu: 1) Sveitsi 1870,4, 2) Norja 1870,2, 3) Itävalta 1863,3, … 8) Suomi 1852,9. 16 joukkuetta.

Parikilpailu 50m pienoiskivääri, makuu (60 ls): 1) Sveitsi 1 1249,7 (ME), 2) Sveitsi 2 1247,2, 3) Kiina 1 1245,9, … 6) Suomi 1244,0. 35 joukkuetta.

Miesten 25m vakiopistooli (60 ls): 1) Singh Amanpreet Intia 577, 2) Gunhyeok Lee Etelä-Korea 574/17x, 3) Kevin Chapon Ranska 574/11x, … 31) Marko Talvitie 554. 50 osanottajaa.
Joukkuekilpailu: 1) Kiina 1707, 2) Saksa 1700, 3) Etelä-Korea 1697. 8 joukkuetta.

Miesten trap, 1/2 kilpailupäivä (75/125 kiekkoa): 1) Khalid Al Mudhaf Kuwait, Giovanni Cernogoraz Kroatia, Andres Garcia Espanja, Mitchell Iles Australia, Jiri Liptak Tshekki, Derrick Mein Yhdysvallat 75, … 39) Jukka Laakso 72, … 104) Eemil Pirttisalo 67, … 121) Ari Simola 66. 136 osanottajaa.
Joukkuekilpailu: 1) Turkki 222, 2) Yhdysvallat 222, 3) Kroatia 221, 4) Tshekki 221, … 28) Suomi 205. 33 joukkuetta.

Naisten trap, 1/2 kilpailupäivä (75/125 kiekkoa): 1) Jessica Rossi Italia 75, 2) Sarah Al Hawal Kuwait 73, 3) Kathrin Murche Saksa 73, 4) Rajeshwari Kumari Intia 73, 5) Yi Chun Lin Taiwan 73, … 14) Mopsi Veromaa 70, … 29) Noora Antikainen 68, … 49) Satu Mäkelä-Nummela 66. 75 osanottajaa.
Joukkuekilpailu, tilanne: 1) Italia 216, 2) Australia 209, 3) Intia 208, 4) Espanja 208, 5) Kiina 207, 6) Suomi 204. 13 joukkuetta.

Lisää tietoa MM-kilpailuista ISSF:n verkkosivuilla. Lisää kuvia Ampumaurheiluliiton Facebookissa.

Tulevien päivien aikatauluja (suomalaislajit)

To 24.8.
6.00–13.15 Miesten trapin 2. kilpailupäivä (50/125 kiekkoa)
6.00–13.15 Naisten trapin 2. kilpailupäivä (50/125 kiekkoa)
7.00–9.00 Miesten 25m isopistooli 60 ls (tarkkuusosan 30 ls)
9.15–11.00 Miesten 25m isopistooli 60 ls (pikaosan 30 ls)
15.00 Finaali: naisten trap
16.15 Finaali: miesten trap

Pe 25.8.
7.00–13.00 Trapin parikilpailu, karsinta
Finaali: trapin parikilpailu

La 26.8.
7.00–9.00 Avoin 300m vakiokivääri
7.00–12.00 Miesten 10m liikkuva maali, normaalijuoksujen 30 ls:n hitaat juoksut
7.00–12.00 Naisten 10m liikkuva maali, normaalijuoksujen 30 ls:n hitaat juoksut

Viimeinen kilpailupäivä on torstai 31. elokuuta.

Marianne Palo ampuu oheisessa kuvassa Bakun MM-kilpailuissa. Kuva: Lassi Palo / Ampumaurheiluliitto


Suunnistuksen Viestiliigaa suunnistetaan sunnuntaina Kuopiossa

$
0
0

Suunnistuksen Viestiliiga jatkuu sunnuntaina kesätauon jälkeen Kuopion Rytökylässä, jossa kisataan miesten ja naisten kolmiosuuksiset viestit.

Edellisen kerran Viestiliigaa kilpailtiin Jukolan ja Venlojen viestissä Porvoossa, jolloin parhaiksi suomalaisjoukkueiksi ylsivät Kalevan Rasti naisissa ja Helsingin Suunnistajat miehissä. Viestiliigaa on käyty nyt neljän osakilpailun verran ja kokonaistilanteessa kärkipaikkaa pitää Tampereen Pyrintö sekä miehissä että naisissa.

Sunnuntain viestimaasto on tuttua vuoden 2014 Jukolan viestistä. Maasto on kulkukelpoisuudeltaan pääosin hyvä, mutta raskas pohjoissavolainen maastopohja mäkineen vaatii hyvää fyysistä kuntoa.

Viikonloppu tarjoaa suunnistajille hyvän valmistautumispaikan kohti vuoden 2025 suunnistuksen MM-kilpailuja. Kuluvan viikon aikana Kuopion seudulla järjestettävä avoin harjoitusleiri tuo paikalle paljon kovia kansainvälisiä nimiä, joista osa kilpailee lauantaina henkilökohtaisessa maailmanrankikilpailussa.

Viestiliigan osakilpailuun on ilmoittautunut muun muassa liettualainen Igtisa, joka onnistui voittamaan kauden ensimmäisen naisten osakilpailun FinnSpring-viestissä huhtikuussa.

Sunnuntain viestissä kilpaillaan kolme osuutta. Naisten viesti käynnistyy kello 11.00 ja voittajajoukkuetta odotetaan maaliin kello 12.40. Miesten startti on naisten kisan jälkeen kello 12.30 ja voittajajoukkueen oletettu maaliintulo on kello 14.16.

Sunnuntain viesti on katsottavissa ISTV:n ja Ruudun välityksellä. Lähetys alkaa kello 10.45 ja päättyy miesten viestin ratkettua.

Viestiliigan pistetilanne ennen Kuopion viestiä

Miehet

1) Tampereen Pyrintö 370 pistettä, 2) Ikaalisten Nouseva-Voima 350, 3) Turun Metsänkävijät 310, 4) Helsingin Suunnistajat 290, 5) Tampereen Pyrintö-2 264

Naiset

1) Tampereen Pyrintö 325 pistettä, 2) Kalevan Rasti 314, 3) Lahden Suunnistajat-37 300, 4) Pargas IF 260, 5) Suunta Jyväskylä 248

Kuopion viestiliigan sivut löytyvät vuoden 2025 MM-kisasivujen alta

Viestiliigan tv-lähetys
ISTV: https://www.is.fi/urheilu/art-2000009804615.html
Ruutu:  https://www.ruutu.fi/stream/4394034

Lisätietoja 
Juho-Veikko Hytönen
040 536 1654
Suunnistusliiton viestintä

Kolmen vyöhykkeen malli käyttöön 16.1. – Ylöjärvellä yksi pysäkkipari vaihtaa vyöhykettä

$
0
0

D-, E- ja F-vyöhykkeillä olevat pysäkit liitetään C-vyöhykkeeseen. A- ja B- vyöhykkeiden rajat säilyvät pääosin ennallaan.

Ylöjärven teknisen lautakunnan pyynnöstä Ylöjärven kuntataajamassa siirretään vyöhykerajaa BC yhden pysäkkiparin verran siten, että vyöhykeraja on johdonmukainen keskustataajamassa. Pysäkit Asemantie 4 (6139), Asemantie (6110) sekä Asemantie (6111) siirtyvät vyöhykkeelle B kolmen vyöhykkeen mallin käyttöönoton yhteydessä.

Pirkkalassa siirretään vyöhykerajaa Kirkonkylän koulun kohdalla koulupolkumuutosten vuoksi. Pysäkit Kirkonkylän koulu 7115 ja 7114 siirretään C-vyöhykkeeltä B-vyöhykkeelle jo ennen vyöhykeuudistusta, viimeistään lokakuussa 2023.

Päätös kolmen vyöhykkeen maksujärjestelmästä tehtiin Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa viime keväänä. Uuden vyöhykejärjestelmän käyttöönoton aikataulusta ja pysäkkien vyöhykesiirroista päätti Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta kokouksessaan 23.8.2023.

Joukkoliikennelautakunnan päätös 15.3.2023 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen vyöhykemallista >

Nyssen tiedote päätöksestä 15.3.2023 >

LIsätiedot:

Asiakkuuspäällikkö Riikka Salkonen, p. 040 8062123
Tampereen seudun joukkoliikenne, Nysse

Emilia Soini squashin EM-kilpailujen välieriin!

$
0
0

Suomen squashin ykkösnimi Emilia Soini raivasi tiensä henkilökohtaisten EM-kilpailujen välieriin Puolan Wroclawissa – tosin vaikeuksien kautta. Ruotsin ykkösnainen Moa Bönnemark kiusasi Soinia tiukasti, mutta suomalainen vei ottelun nimiinsä viiden erän taistelun jälkeen.

Soini aloitti vakuuttavasti vieden ensimmäisen erän helposti 11-3. Liekö erä ollut liian helppo, koska Bönnemark pääsi otteluun hienosti sisään toisessa erässä ja vei sen itselleen jatkopallojen jälkeen 12-10. Kolmas erä oli niin ikään tiukka ja ruotsalaisen onnistui viedä nimiinsä myös se 11-9, ja Soini oli helisemässä.

Neljättä erää käytiin tasaisissa merkeissä, mutta lopussa Soinin kokemus nuorta ruotsalaislupausta vastaan alkoi näkyä, ja hän vei erän 11-8. Viides ja ratkaiseva eräkään ei ollut läpihuutojuttu, mutta Soini piti alussa hankkimansa parin pisteen kaulan loppuun asti vieden erän 11-7 ja koko ottelun siis 3-2.

Välierissä torstaina Soinia vastaan asettuu turnauksen kakkossijoitettu, Ranskan Enora Villard. Ranskalainen on maailmanlistalla kahdeksan sijaa Soinin yläpuolella, joten suomalainen pääsee otteluun haastajana. Ottelu pelataan torstaina klo 17 Suomen aikaa.

 

Squashin EM-kilpailut, Wroclaw, Puola

Puolivälierä

Emilia Soini FIN [3/4] – Moa Bönnemark SWE 3-2 (11-3, 10-12, 9-11, 11-8, 11-7)

 

Välierät

Enora Villard FRA [2] – Emilia Soini FIN [3/4]

 

Kuva: Tommi Tapola

Kolehmainen A-semifinaaleihin, Malinen karsiutui niukasti A-semifinaaleista

$
0
0

Eetu Kolehmainen eteni miesten kajakkiyksiköiden 1000 metrillä eränsä neljäntenä A-semifinaaleihin, kun ratamelonnan MM-kilpailut alkoivat Saksan Duisburgissa. Kolehmainen jatkaa torstaina A-semifinaaleissa.

MM-kisoissa alkaa myös karsinnat Pariisin olympialaisiin. Suomalaislajeista maapaikkoja on jaossa miesten kajakkikaksikoiden 500 metrillä, naisten kajakkiyksiöiden 500 metrillä ja miesten kajakkiyksiköiden 1000 metrillä. 

Netta Malinen oli alkueränsä kuudes, eikä selvinnyt A-semifinaaleihin, joihin pääsi erien neljä parasta ja kolme nopeinta viidenneksi sijoittunutta. Malinen meloo B-semifinaaleissa.

– Oli kyllä ihan onnistunut veto. Valmistautuminen sujui hyvin, ja sain kisavedossa kropasta irti sen mitä tänään otettavissa oli. Totta kai harmittaa, etten päässyt jatkamaan kisoja paremmissa finaaleissa ja sen myötä mahdollisuus saada olympiapaikka näistä kisoista sulkeutui. Mutta aion vetää semifinaalin ja finaalin samalla mentaliteetilla kuin mitä alkuerän tänään, eli täysillä, ihan melonnan ja kilpailemisen ilosta, Malinen sanoi.

Joona Mäntynen oli kajakkiyksiköiden 200 metrillä alkueränsä neljäs ja jatkaa torstaina välierissä. Välieriä miesten 200 metrillä on kolme, joista karsitaan urheilijoita A-, B- ja C-finaaliin.

– Hieman ristiriitaiset fiilikset vedosta jäi. Vedossa pitkästä aikaa hyvä tuntuma ja tunne siitä, kuinka kroppa toimii, mutta tekniikka startin ja kiihdytys vaiheen jälkeen karkasi liian taakse ja ylös, jolloin en saanut parasta painetta vedon päälle ja paras vauhti täten jäi puuttumaan, Mäntynen sanoi.

Oona Vasko oli naisten kajakkiyksiköiden 1000 metrillä alkueränsä viides ja jatkaa välierissä.

Tulossivu: ICF Canoe Sprint & Paracanoe World Championships 2023: Tuesday, 22.08.2023 - Sunday, 27.08.2023 (imas-sport.com)

 

 

Haga ja Nurminen neljänsiä pyöräsuunnistuksen MM-keskimatkalla

$
0
0

Pyöräsuunnistuksen MM-kilpailut jatkuivat keskiviikkona Tšekin Mostekissa keskimatkan kilpailulla. Möykkyisiä ajouria sekä enimmäkseen lyhyitä suunnistusvälejä tarjoillut kilpailu ajettiin edelleen lämpimissä keleissä, mutta muutamin kohdin yön sateen jäljiltä mutaisilla urilla.

Miesten kilpailussa tšekkiläiset kartuttivat mestaruuspottiaan, kun Krystof Bogar ajoi voittoon. Sveitsin Simon Hellmueller ajoi hopealle ja Tšekin Vojtech Ludvik pronssille.

Andre Hagan ajo kulki jälleen vahvasti, ja tänään jäi vajaa minuutti eroa mitaleille.

- Oli aika tiukkaa suunnistusta, ja taas paljon rasteja. Siinä ei täyttä ajovauhtia päässyt joka paikassa ulosmittaamaan. Muutamassa kohdassa minun piti laittaa jalkaa maahan, ja varmistaa oikeat polun lähdöt. Parissa kohdassa tein myös pieniä ohiajoja, mutta yksi isompi virhe tuli rastille 20, jossa tuli reilu 40 sekuntia takkiin. Sinänsä tämä oli aika hyvä suoritus, mutta mitaliin se ei nyt riittänyt. Yhteislähtökisaan täytyy sitten laittaa uusi yritys päälle, suunnitteli Andre Haga.

Teemu Kaksonen onnistui keskimatkalla parhaaseen henkilökohtaiseen MM-sijoitukseen ollen kilpailun viides 15 sekuntia Hagaa perässä.

- Kisa lähti tosi hyvin liikkeelle, ja sain siinä hyvin suunnistuksesta kiinni. Radan loppuosalla tuli muutamia pieniä ohiajovirheitä, ja ne varmaan vähän tiputtivat sijaa. Pyörä kulki tänään hyvin, mutta enemmänkin suunnistus hieman hidasti vauhtia, kun koko ajan piti olla todella tarkkana mistä polut lähtevät. Hyvä suoritus tämä oli, ja siihen voi olla tyytyväinen, iloitsi Teemu Kaksonen.

Naisten kilpailussa nähtiin jonkin verran virhekoukeroita gps-seurannassa, kun paikoin polkujen risteyksien havainnointi maastossa oli haastavaa. Ison-Britannian Emily Benham Kvale ajoi MM-kultaan ylivoimaisella yli kahden ja puolen minuutin erolla Tanskan Nikoline Splittorffiin. Pronssia otti Tšekin Martina Tichovska.

Kaarina Nurminen jatkoi tasaisen vahvaa MM-viikkoaan ajaen sprinttikullan seuraksi toisen MM-nelostilan.

- Kisassa meno tuntui koko ajan hyvältä ja suunnistus sujui mainiosti. Lähdin aika kovaa ja lopussa piti vähän taistella hyytymistä vastaan. Maalissa kuulin tehneeni yhden huonon reitinvalinnan, jossa jäinkin aika paljon. Harmittaa hieman, kun mitali olisi ollut otettavissa, mutta täytyy tähän olla loppujen lopuksi ihan tyytyväinen. Nälkää jäi vielä yhteislähtökisaan, mietiskeli Kaarina Nurminen.

Palkinnoille ajoivat suomalaisista myös Ruska Saarela ja Antonia Haga jakaen kuudennen tilan tasa-ajalla. Ingrid Stengårdin varma meno jatkui keskimatkalla, ja Stengård sijoittui kahdeksanneksi.

 

Pihla Häkkiselle nuorten MM-pronssia

Nuorten pyöräsuunnistuksen MM-keskimatkalla molempien sarjojen voitot menivät isäntämaa Tšekkiin, naisissa Sofie Stranska otti kultaa ja miehissä Adam Cernik. Suomen Pihla Häkkinen otti keskimatkalta kisojen toisen mitalinsa, tällä kerralla jaettu pronssi Italian Iris Aurora Pecorarin kanssa.

- Radan alkupuoli minulla meni sujuvasti ilman isompia virheitä. Muutamia pieniä tarkistuspysähdyksiä piti tehdä pienien pistepolkujen lähtö- ja risteyskohdissa. Meidän radalla reitinvalinnat olivat aika selkeitä, ja se oli enimmäkseen sellaista suorittamista. Yksi isompi virhe minulla tuli sitten rastilla 14, jossa hukkasin lähes kaksi minuuttia, mutta onnellinen loppu kisalle tuli, iloitsi mitalista ja suorituksesta Pihla Häkkinen.

Suomalaismenestystä täydensi Silja Yli-Hietanen kuudennella ja Emma-Riikka Laamanen yhdeksännellä sijalla.

Nuorten miesten sarjassa Adam Cernikin takana Sveitsin Flurin Schnyder ajoi hopeaa ottaen jo kisojen kolmannen mitalinsa. Ranskan Armel Berthaud ajoi pronssia. Suomalaisista parhaana onnistui jälleen Eemil Koskinen ajaen kilpailun viidenneksi vajaan kahden minuutin erolla voittajaan.

- Pääsääntöisesti se oli hyvää tekemistä, mutta yhdellä välillä missasin ensimmäisen risteyksen. Siinä tuli joku ajatuskatko ja käännyin väärään suuntaan T-risteyksestä. Ajelin siinä jonkin aikaa sujuvasti, mutta sitten hoksasin, että on karttaan nähden vähän liian hyviä uria, kun piti olla huonompaa. Siinä meni joku puolitoista minuuttia ylimääräistä. Vähän tämä jäi kaivelemaan, mutta yhteislähdössä startataan sitten taas vauhdilla mies miestä vastaan, suunnitteli Eemil Koskinen.

Simo Klemettinen nousi jälleen podiumille ja sijoittui kuudenneksi vajaa puoli minuuttia Koskista perässä. Vahvasta Suomen joukkueesta Akseli Pesu sijoittui seitsemänneksi ja Tatu Aaltonen kahdeksanneksi.

Pyöräsuunnistuksen MM-kilpailut jatkuvat välipäivän jälkeen perjantaina yhteislähtökilpailulla.

Tulokset – pyöräsuunnistuksen MM-keskimatka 23.8.2023, Mostek, Tšekki

Naiset (15km – 300m): 1) Emily Benham Kvale GBR 51.41, 2) Nikoline Splittorff DEN 54.21, 3) Martina Tichovska CZE 55.15, 4) Kaarina Nurminen FIN 55.55, 5) Veronika Kubinova CZE 59.03, 6) Ruska Saarela FIN 59.42, 6) Antonia Haga FIN 59.42, 8) Ingrid Stengård FIN 1.00.28, 12) Marika Hara FIN 1.02.40, 13) Essi Hakala FIN 1.02.40, 25) Saara Yli-Hietanen FIN 1.06.53

Miehet (17,5km – 370m): 1) Krystof Bogar CZE 51.38, 2) Simon Hellmueller SUI 51.52, 3) Vojtech Ludvik CZE 52.50, 4) Andre Haga FIN 53.44, 5) Teemu Kaksonen FIN 53.59, 6) Vojtech Stransky CZE 54.35, … 18) Tomi Nykänen FIN 56.23, 20) Jussi Laurila FIN 56.55, 21) Kare Kaskinen FIN 56.58, 22) Miika Nurmi FIN 57.03, 27) Samuel Pökälä 57.15

Tulokset – pyöräsuunnistuksen nuorten MM-keskimatka 23.8.2023, Mostek, Tšekki

Naiset (20v) (12,7km – 260m): 1) Sofie Stranska CZE 53.13, 2) Tilda Palm SWE 53.58, 3) Pihla Häkkinen FIN 54.03, 3) Iris Aurora Pecorari ITA 54.03, 5) Lucie Messnerova CZE 55.53, 6) Silja Yli-Hietanen FIN 56.03, 9) Emma-Riikka Laamanen FIN 1.00.01, 13) Vilma Pesu FIN 1.02.46, 16) Aino Kankaanpää FIN 1.05.24, 21) Emma Lång FIN 1.07.16

Miehet (20v) (15,7km – 3000m): 1) Adam Cernik CZE 49.38, 2) Flurin Schnyder SUI 49.53, 3) Armel Berthaud FRA 50.14, 4) Hannes Hnilica AUT 50.48, 5) Eemil Koskinen FIN 51.27, 6) Simo Klemettinen FIN 51.56, 7) Akseli Pesu FIN 52.07, 8) Tatu Aaltonen FIN 52.47, … 22) Nuutti Toivonen FIN 58.51, 39) Eevert Kenttämies FIN 1.04.01

 

Savonlinnan seudulle on myönnetty Sustainable Travel Finland vastuullisen matkailun merkki

$
0
0

Visit Finland on myöntänyt Savonlinnan seudun matkailualueelle Sustainable Travel Finland (STF) -merkin. Merkki on osoitus matkailutoimijoiden yhteisestä tahtotilasta kehittää kestävää matkailua pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

Savonlinnan seutu on ensimmäinen useammasta kunnasta muodostuva alueellisen STF-merkin saaja Suomessa. Seudun matkailualueeseen kuuluvat Savonlinnan kaupungin lisäksi Enonkosken, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat.  Savonlinnan seudulla STF-merkkityötä on koordinoitu Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n hallinnoimassa Kohti kestävää matkailua Savonlinnan seudulla -hankkeessa.

Yritykset ovat tärkeässä roolissa alueellisen merkin saamisessa, sillä STF-merkin yhtenä kriteerinä on, että alueen kansainvälistä matkailua harjoittavista yrityksistä 51 %:lla on yrityskohtainen STF-merkki. Hankkeen projektipäällikkö Sanna Eerikäinen kertoo, että paikallisten yritysten sitoutuminen vastuulliseen toimintaan on korkealla.

- Seudun yritykset ovat aktiivisesti kehittäneet vastuullista matkailutoimintaa ja edesauttaneet alueellisen merkin saamisessa. Yritysten määrässä 51 % kriteeri ylitettiin kirkkaasti – alle tavoiteaikataulun. Tällä hetkellä 65 % yrityksistä on saanut merkkinsä ja useita uusia yrityksiä on STF-ohjelmassa, Eerikäinen kertoo.

STF-ohjelma tarjoaa työkaluja myös kestävän matkailun kehittämistoimenpiteiden mittaamiseen. Viime kesänä tehdyissä asukas- ja matkailijakyselyissä saatiin tärkeää tietoa paikallisten asukkaiden ja vierailijoiden tyytyväisyydestä alueen matkailuun.

- Vuonna 2022 teetetty vierailijakysely todisti, että moni matkailija valitsee kohteen nimenomaan siellä tehdyn kestävän kehityksen mukaisen työn ja tarjonnan vuoksi. STF-destinaatiomerkin myötä Savonlinnan alue vahvistaa Suomen asemaa kestävän matkailun maana. Todelliset teot merkitsevät ja Savonlinnan seudulla ymmärretään hienosti, miten kestävällä matkailulla voi olla kokonaisvaltaisesti positiivisia vaikutuksia alueelle, toteaa Visit Finlandin vastuullisen matkailun asiantuntija Virpi Aittokoski.

Kestävä matkailu Visit Finlandin strateginen kärki

Visit Finlandin tehtävä on edistää Suomen kansainvälistä matkailua ja tehdä muun muassa kansainvälistä matkailumarkkinointia.

- Kansainvälisessä matkailuyhteistyössä ja markkinoinnissa kestävän kehityksen huomioiminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Myös Visit Finland priorisoi markkinoinnissaan, tuotenostoissa ja messuilla STF-merkin saaneita alueita ja yrityksiä, kertoo Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jaana Komi.

Esimerkiksi charter-lennot alueelle aloittaneen saksalaisen matkanjärjestäjä Zonistan yksi myydyimmistä paketeista oli Sustainable Saimaa -kiertomatka. Komi sanoo, että kansainvälisen markkinoinnin näkökulmasta koko Saimaan alueen sitoutuminen kestävään matkailuun on seuraava tärkeä askel.

- Meidän toiveemme on, että koko Saimaan alue saisi STF-merkin ja voisimme Saimaan laajuisesti tarjota vastuullisia matkailupalveluja kotimaisille ja kansainvälisille vieraillemme, Komi jatkaa.

Lisätietoa medialle antaa:

  • projektipäällikkö Sanna Eerikäinen, Savonlinnan Seudun Matkailu Oy, puh. +358 400 155 148, sanna@visitsavonlinna.fi
  • toimitusjohtaja Jaana Komi, Savonlinnan Seudun Matkailu Oy, puh. + 358 40 730 9765, jaana@visitsavonlinna.fi

 

Visit Finland myöntää Sustainable Travel Finland -merkin yrityksille ja alueille, jotka ovat käyneet läpi Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman ja täyttäneet merkille asetetut kriteerit. Kriteereinä on muun muassa sitoutuminen kestävän matkailun kehittämiseen, yritysten osaamisen tukeminen, kestävän matkailun kehittämissuunnitelman laatiminen ja vastuullisesta matkailusta viestiminen kansainvälisesti.

Merkin saaneet alueet ja sen matkailuyritykset ovat toiminnassaan sitoutuneet ottamaan huomioon ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden. Kestävän matkailun kehittäminen on jatkuva prosessi ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kahden vuoden välein STF-merkkiä uusittaessa.

Alueellisen STF-merkin ovat Suomessa saaneet Savonlinnan seudun matkailualue, Puumala, Posio, Kristiinan kaupunki ja Tahko. STF-merkin saaneita yrityksiä on Suomessa 314, joista Savonlinnan seudulta on 13.

Savonlinnan seudulla STF-merkin saaneet yritykset: 
B&B Taipaleenniemi, Nature Hotel & Spa Resort Järvisydän, Health Resort Kruunupuisto, Lakeland GTE, Lomamokkila, Original Sokos Hotel Seurahuone Savonlinna, Olavinlinna ravintolat, Sahanlahti Resort, Saimaan Eräpalvelu Oravi, Spahotel Casino, Savonlinnan Oopperajuhlat, Lomalehto Cottages, Savonlinna Risteilyt.

 

Tornion Panimo vakiinnuttanut paikkansa kansallisella tasolla – Hakee puhtia kasvuohjelmasta

$
0
0

Vaikeat ajat ajavat pienpanimoita nurin, mutta Lapin 150-vuotiasta panimoperinnettä ylläpitävä Tornion Panimo kahmii mitaleita ja koristaa kauppojen hyllyjä läpi Suomen. Kasvu Open-kasvuohjelmaan valittu panimo tavoittelee yhä kasvua maailmantilanteesta huolimatta.

Yksitoista kansainvälistä mitalia viimeisen kolmen vuoden aikana ja useat finaalipaikat Suomen Paras Olut-kilpailussa kertovat, että Tornion oluiden maku ja tekninen laatu ovat kunnossa. Pääsy Kasvu Open-ohjelmaan kertoo, että Torniossa kasvutavoitteet otetaan tosissaan.

– Näkymät pienpanimon menestykselle Suomessa ovat nyt heikoimmat vuosikymmeneen. Inflaatio ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen iskevät kovimmin pientuottajien talouteen, pohtii panimomestari, Tornion Panimon toimitusjohtaja Kaj Kostiander maailmantilannetta. Mutta me emme jää voivottelemaan. Päinvastoin, nyt pärjäävät ne, jotka kykenevät tuottamaan korkeaa laatua järkevään hintaan. Juuri siihen olemme satsanneet.

Kostiander on yksi harvoista pienpanimoissa työskentelevistä sertifioiduista panimomestareista. Hän sai panimomestarisertifikaattinsa heinäkuussa 2021 arvostetusta panimoalan tiede- ja koulutusinstituutista VLB Berlinistä. VLB järjestää myös suppeampia koulutuksia. Pian Torniossa on yksi harvoista pienpanimoista, jolla on laatusertifikaatti. ISO 22000-auditoinnin on määrä tapahtua syyskuun alussa ja Kostiander on luottavainen lopputuloksen suhteen. Pätevyyden hankkiminen ja laatusertifikaatti ovat osa pitkäjänteistä strategiaa, jolla Tornion Panimo aiotaan palauttaa koronan kampittamalle kasvupolulle.

– Olemme parissa vuodessa parantaneet osaamistamme ja tuotteittemme teknistä laatua merkittävästi. Kuluttajalle se näkyy tasalaatuisuutena ja raikkauden säilyvyytenä. Hankimme uutta analyysilaitteistoa, kehitämme osaamistamme, parannamme tuotantomme laatua ja tehokkuutta jatkuvasti.

Mikä sitten saa uskomaan edelleen tulevaisuuteen, vaikka synkkiä uutisia alkoholialan yritysten ahdingosta viljellään ahkerasti mediassa?

– 150-vuotias perintö ja pohjoissuomalainen pöljyys, nauraa Kostiander. Tornion panimotoimintaa ei lopetettu 2010 kannattamattomana, vaan globaalin keskittämispolitiikan vuoksi. Sen aiheuttama hitotus puski pienpanimon perustamiseen ja nyt kun hommaan on ryhdytty, on varmistettava, että perinne jatkuu, Kostiander summaa.

Tornion Panimon mitalit:

- Monde Selection Quality Award, Gold 2018
- Suomen Paras Vaalea Lager 2018, Suomen Paras Olut-finaalisijoitus x 5 vuosina 2018-2023
- Brussels Beer Challenge, bronze 2019
- Frankfurt International Trophy, 2 x Grand Gold 2021
- World Beer Awards, 2 x Gold 2022
- European Beer Challenge, 2 x Gold + 1 x Silver 2022, 2 x Gold 2023
- London Beer Competition, Gold + Silver 2023

Lisäksi väkeville tisleille 8 kansainvälistä mitalia.

Lisätiedot: 
Kaj Kostiander, toimitusjohtaja, panimomestari, Tornion Panimo Oy 
Puh. 0400 419 902 / s-posti: kaj.kostiander@tornionpanimo.fi 

 

 

 


Verohallinto voi vinkata, että maksat liikaa veroja – syynä esimerkiksi puuttunut kotitalousvähennys

$
0
0

Viimeksi valmistuneessa vuoden 2021 verotuksessa lähes 3,5 miljoonaa suomalaista sai palautuksia maksettuaan vuoden aikana liikaa tuloveroja. Liian vähän tuloveroja maksoi noin 850 000 suomalaista, joille tuli näin ollen maksettavaksi jäännösveroja eli mätkyjä.

Verohallinto pyrkii jo vuoden aikana korjaamaan tilannetta. Verohallinto vertaa asiakkaan voimassa olevan verokortin tietoja asiakkaan kuluvan vuoden toteutuneisiin tietoihin ja ehdottaa verokortin muuttamista, jos asiakkaan tulot tai vähennykset ovat olennaisesti muuttuneet tai jos verokortin tuloraja vaikuttaa olevan liian pieni.

Suomi.fi-viestit käyttöön ottaneet asiakkaat saavat tiedon verokorttiehdotuksesta sähköpostitse tai Suomi.fi-sovellukseen, ja itse ehdotus löytyy OmaVerosta. Asiakas voi siellä valita, haluaako hän hyväksyä ehdotuksen uudeksi veroprosentiksi. Asiakas voi myös muuttaa tietoja ennen ehdotuksen hyväksymistä. Jos asiakas ei hyväksy Verohallinnon tekemää ehdotusta, veroprosentti ei muutu. Paperilla asioiville asiakkaille ehdotus lähetetään postitse.  

Esimerkiksi elokuussa Verohallinto on lähettänyt ehdotuksen uudesta veroprosentista 8 537 asiakkaalle.

– Haluamme tällä menettelyllä herätellä asiakkaita pitämään veroprosenttinsa ajan tasalla, jotta he välttyvät ikäviltä yllätyksiltä mätkyjen muodossa, kertoo menettelypäällikkö Päivi Ylitalo Verohallinnosta. 

Uusi rajapinta tuo kotitalousvähennystiedot valmiiksi OmaVeroon

Verohallinto avasi tämän vuoden alussa rajapinnan, jonka kautta kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä, kuten kotisiivouksia tai remontteja, tekevät yritykset voivat ilmoittaa kotitalousvähennykseen tarvittavat tiedot Verohallinnolle asiakkaidensa puolesta.

– Rajapinnan käyttöönotto vaatii muutoksia yrityksen käyttämään taloushallinto-ohjelmistoon, ja niihin menee tietysti aikaa. Ensimmäiset yritykset ovat saaneet rajapinnan käyttöön nyt kuluvana kesänä ja olemme saaneet sen kautta tähän mennessä 672 kotitalousvähennysilmoitusta, kertoo rajapintakehitystä koordinoiva Mika Hyyrynen Verohallinnosta.

Yrityksen rajapinnan kautta ilmoittama kotitalousvähennys siirtyy asiakkaan tietoihin Verohallinnon järjestelmiin, minkä seurauksena Verohallinto voi ehdottaa asiakkaalle veroprosentin alentamista.

– Elokuussa lähteneistä veroprosenttiehdotuksista 7 259 kappaleessa perusteena oli se, että asiakkaalle oli lisätty tieto kotitalousvähennyksestä. Tässä luvussa ovat mukana sekä yritysten rajapinnan kautta että asiakkaiden itsensä OmaVerossa ilmoittamat kotitalousvähennykset, Ylitalo kertoo.

Tulossa rajapinta vuokratulojen ilmoittamiseen

Verohallinto jatkaa rajapintojen rakentamista järjestelmiinsä. Seuraavana vuorossa on rajapinta vuokratulojen ilmoittamiseen. Rajapinta on tarkoitettu yrityksille ja alustaoperaattoreille, jotka huolehtivat asiakkaidensa vuokratulojen hallinnoinnista. Uuden rajapinnan kautta yritys tai alusta voi ilmoittaa vuokratulot ja niihin kohdistuvat vähennykset henkilöasiakkaan puolesta Verohallinnolle.

– Samoin kuin kotitalousvähennysrajapinta, vuokratulorajapinta helpottaa asiakkaiden elämää, kun heidän ei tarvitse itse huolehtia tietojen ilmoittamisesta verotukseen, sanoo Hyyrynen.

Vuokratulorajapinta otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa.

Lisää aiheesta:

Tekeekö yrityksesi kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä? Nyt voit ilmoittaa vähennystiedot Verohallinnolle asiakkaasi puolesta - vero.fi

Lisätiedot medialle:

Menettelypäällikkö Päivi Ylitalo, 0295134285, etunimi.sukunimi@vero.fi
ICT-asiantuntija Mika Hyyrynen, 0295120127, etunimi.k.sukunimi@vero.fi  

Skatteförvaltningen kan ge en vink om att du betalar för mycket i skatt – orsaken exempelvis ett hushållsavdrag som saknats

$
0
0

I den senast slutförda beskattningen för 2021 fick nästan 3,5 miljoner finländare återbäring efter att ha betalat för mycket i inkomstskatt under året. För lite i inkomstskatt betalade cirka 850 000 finländare som sålunda fick kvarskatt att betala.

Skatteförvaltningen strävar efter att korrigera läget redan under året. Skatteförvaltningen jämför uppgifterna på kundens giltiga skattekort med hens uppgifter för det innevarande året och föreslår en ändring av skattekortet om hens inkomster eller avdrag har ändrats väsentligt eller inkomstgränsen på skattekortet ser ut att vara för låg.

De som har tagit i bruk Suomi.fi-meddelanden får meddelandet om skattekortsförslaget per e-post eller i appen Suomi.fi.och själva förslaget i MinSkatt. Kunden kan där välja om hen vill godkänna förslaget till ny skatteprocent. Kunden kan också ändra uppgifterna innan hen godkänner förslaget. Om kunden inte godkänner Skatteförvaltningens förslag ändras inte skatteprocenten. Förslaget skickas per post till dem som sköter ärenden på papper.

Till exempel i augusti har Skatteförvaltningen skickat ett förslag på ny skatteprocent till 8 537  kunder.

– Med detta förfarande vill vi väcka insikten hos kunderna om fördelarna med att hålla skatteprocenten uppdaterad för att undvika överraskningar i form av kvarskatter, berättar Päivi Ylitalo, metodchef på Skatteförvaltningen.

Nytt gränssnitt hämtar uppgifterna om hushållsavdrag färdigt i MinSkatt

I början av året öppnade Skatteförvaltningen ett gränssnitt för företag som utför arbeten som berättigar till hushållsavdrag, såsom hemstädning eller renovering. Via gränssnittet kan företagen anmäla nödvändiga hushållsavdragsuppgifter till Skatteförvaltningen på sina kunders vägnar.

– Gränssnittet förutsätter ändringar i företagets ekonomiprogram och dessa tar givetvis tid. De första företagen har börjat använda gränssnittet under den innevarande sommaren och via det har vi fått 672 anmälningar om hushållsavdrag, berättar Mika Hyyrynen som koordinerar gränssnittsutvecklingen på Skatteförvaltningen.

Det hushållsavdrag som företaget anmält via gränssnittet överförs till kundens uppgifter i Skatteförvaltningens system, och i och med detta kan Skatteförvaltningen föreslå kunden en lägre skatteprocent.

– I förslagen på skatteprocent som skickats i augusti var grunden i 7 259 förslag att en uppgift om ett hushållsavdrag lagts till i kundens uppgifter. I antalet ingår både hushållsavdrag som företag anmält via gränssnittet och hushållsavdrag som kunderna själv angett i MinSkatt, berättar Ylitalo.

Ett gränssnitt på kommande för att anmäla hyresinkomster

Skatteförvaltningen fortsätter med att bygga gränssnitt i sina system. Följande i tur är ett gränssnitt för att anmäla hyresinkomster. Gränssnittet är avsett för företag och plattformsoperatörer som administrerar sina kunders hyresinkomster. Via det nya gränssnittet kan ett företag eller en plattform anmäla hyresinkomsterna med tillhörande avdrag till Skatteförvaltningen på en privatpersons vägnar.

– På samma sätt som gränssnittet för hushållsavdrag underlättar gränssnittet för hyresinkomster kundernas liv när de inte själv behöver sköta om att deklarera uppgifterna för beskattningen, säger Hyyrynen.

Hyresinkomstsgränssnittet tas i bruk i början av 2024.

Mer om ämnet:

Utför ditt företag arbete som berättigar till hushållsavdrag? Du kan nu anmäla avdragsuppgifterna till Skatteförvaltningen på din kunds vägnar - vero.fi

Mer information till massmedier:

Päivi Ylitalo, metodchef, 029 513 4285, fornamn.efternamn@vero.fi
Mika Hyyrynen, ICT-sakkunnig, 0295120127, fornamn.k.efternamn@vero.fi

PAMin suhdannebarometri: kevään sopimuskorotukset eivät riittäneet kohentamaan palvelualojen työntekijöiden taloudellista tilannetta.

$
0
0

Palvelualojen ammattiliitto PAMin suhdannebarometrin vastaajista vain kymmenesosa kertoo taloudellisen tilanteensa parantuneen viime kuukausina - heikoin tilanne kaupan alalla. Matkailu- ja ravintola-alalla aiempaa pienempi osuus vastaajista uskoo työnantajansa taloudellisen tilanteen paranevan tulevan vuoden aikana. Vartiointialan vastaajat kokevat puolestaan työttömyyden uhan kasvaneen kohdallaan hieman.

 

Suhdannebarometrin vastaajista 10,4 prosenttia kertoo taloudellisen tilanteensa parantuneen kolmen kuukauden takaiseen verrattuna.  Kaupan toimialan osalta näiden vastaajien osuus jäi 8,8 prosenttiin, kun taas matkailu- ja ravintola-alan vastaajista 15,1 prosenttia kertoi taloustilanteensa parantuneen. Samalla niiden vastaajien osuus on pienentynyt merkittävästi, jotka kertovat taloustilanteensa heikentyneen kolmen kuukauden takaiseen verrattuna.

”Kevään työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin euromääräiset palkankorotukset. Ne kohdentuivat paremmin niitä eniten tarvitseville, mutta kustannusten nousu heikentää yhä merkittävästi palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa”, toteaa PAMin pääekonomisti Olli Toivanen.

Vastaajista 37,7 prosenttia kertoo myös huolien oman taloustilanteensa suhteen lisääntyneen viime aikoina. Osuus on edelleen valitettavan korkea, mutta laskenut keväällä toteutetun edellisen kyselyn 45,5 prosentista, Toivanen kertoo.

Matkailu- ja ravintola-alalla uskotaan kasvun hidastuvan

Matkailu- ja ravintola-alalla työnantajayrityksen taloudellisen tilanteen paranemiseen uskoo tulevan vuoden aikana enää 29,9 prosenttia vastaajista, kun edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli peräti 39,6 prosenttia.

”Koronaepidemiaa edeltänyt myynnin määrä on otettu kiinni sekä matkailualalla että ravintoloissa. Takana on siis vahva kesäsesonki, mutta epävarmassa taloustilanteessa on luontevaa, ettei kasvua odoteta enää yhtä laajalti”, Toivanen huomauttaa.

Samalla niiden vastaajien osuus, jotka eivät usko löytävänsä tarvittaessa uutta työpaikkaa lainkaan, on kasvanut 16,4 prosenttiin. Osuus ei Toivasen mukaan ole matkailu- ja ravintola-alan vastaajien kohdalla historiallisen korkea, mutta se merkitsee koronaepidemian jälkeisen vahvan kehityksen kääntymistä alan työmarkkinoilla. Taustalla vaikuttaa myös alan sisäinen rakennemuutos.

”Henkilöstöravintoloissa ruokailevien määrä on vähentynyt, eikä laajemmalla ravintola-alalla ole tarjota työpaikkoja vastaavilla työajoilla. Tämän seurauksena työntekijöitä siirtyy esimerkiksi vähittäiskaupan keittiöihin ja elintarviketeollisuuteen.”

Vartiointialan vastaajat kokevat alan työmarkkinatilanteen heikentyneen

Vartiointialan vastaajat kokevat puolestaan työttömyyden uhan lisääntyneen hieman. Alan vastaajista 48,1 prosenttia ei koe lainkaan työttömyyden uhkaa, kun vielä edellisessä kyselyssä näin vastanneiden osuus oli peräti 58,6 prosenttia. Lisäksi uuden työpaikan arvioi löytävänsä tarvittaessa kuukauden sisällä enää 23,1 prosenttia vastaajista verrattuna edellisen kyselyn 37,9 prosenttiin.

”Vartiointialalla koronaepidemian jälkeinen rekrytointibuumi osoittaa jo laantumisen merkkejä, mikä näkyy vastaajien arvioissa työmarkkinatilanteesta. Avoimien työpaikkojen määrä on viime kuukausina ollut edelleen korkea, mutta viime vuosina nähtyihin huippuihin ei alkukesästä ylletty”, Toivanen huomauttaa.

Usko työnantajayritysten taloustilanteen paranemiseen on yhtä lailla heikentynyt vartiointialalla. Enää 23,1 prosenttia alan vastaajista arvioi työnantajan taloustilanteen paranevan tulevan vuoden aikana, kun vielä edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli 32,8 prosenttia.

”Toimitilojen käytön hiipuminen heijastuu väistämättä myös vartiointialaan, ja turvallisuuspalvelujen myynnin volyymi on ollut sesonkiin nähden hieman alavireinen viime kuukausina. Euromääräinen liikevaihto on kuitenkin jatkanut kasvuaan”, Toivanen kertoo.

Tiedot perustuvat PAMin tekemään kyselyyn, joka toteutettiin 3.7.−1.8.2023. Kyselyyn vastasi 951 PAMin jäsentä. PAM julkaisee suhdannebarometrin vuosineljänneksittäin.

 

Lisätietoja: Olli Toivanen, PAMin ekonomisti, puh 045 2043445

 

Turun korkeakoulujen yhteistyö syvenee – Tavoitteena lisäävän valmistuksen osaamisen parantaminen Varsinais-Suomessa

$
0
0

Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi ja Turun yliopisto tiivistävät yhteistyötään koskien lisäävää valmistusta. Tavoitteena on rakentaa hyvä yhteistyömalli, jossa tehdään yhteistyötä niin koulutuksen kuin yritysmaailmankin kanssa. Yhteen hiileen puhaltaminen vahvistaa Varsinais-Suomen lisäävän valmistuksen osaamista.  

– Tarkoituksemme on luoda kestävät yhteydet ja yhteistyön muodot. Näissä kolmessa korkeakoulussa on paljon lisäävään valmistukseen liittyvää työtä, ja tiiviimmällä yhteistyöllä voimme jatkossa palvella paremmin alueen elinkeinoelämää, visioi Turun ammattikorkeakoulun valmistustekniikan tutkimusryhmän vetäjä ja lehtori Joonas Pekkarinen.  

Korkeakoulujen välinen syvempi yhteistyö tarkoittaa käytännössä esimerkiksi yhteisiä koulutuskokonaisuuksia ja tutkimushankkeita korkeakoulujen välillä, mutta myös kestävämpiä yhteyksiä elinkeinoelämän suuntaan. Turun ammattikorkeakoulussa on jo pitkään tehty käytännön tutkimusta lisäävään valmistukseen liittyen, kuten myös Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.  

– Uudenlaisille tuotteille ja tuotekehitykselle on valmistavassa teollisuudessa kova kysyntä. Tarkoituksemme on olla etunenässä tarjoamassa ratkaisuja näille yrityksille, ja samalla parantaa koko Suomen teollisuuden tilaa, että se pysyisi jatkossa kilpailukykyisenä, sanoo Pekkarinen.  

Mukana myös hammasteknikkokoulutus 

Yhteistyö ei rajoitu pelkästään insinöörisovelluksiin. Hammasteknikkokoulutus on jo jonkun aikaa hyödyntänyt 3D-tulostusta hammasproteesien valmistamisessa. Turun AMK:ssa kokeillaan ja kehitetään 3D-tulostamisen mahdollisuuksia suun terveydenhuollon indikaatioissa yhteistyössä tulostusmateriaaleja ja -laitteita valmistavien ja käyttävien yritysten kanssa.  

– Hammasproteesien valmistustekniikat ovat ottaneet viime vuosina isoja harppauksia manuaalitekniikoista digitaaliseen valmistamisen suuntaan. Yksi keskeinen valmistustapa tässä on ollut 3D-tulostus, sanoo hammastekniikan lehtori ja suun terveyden tutkimusryhmävastaava Pasi Alander

Kolme korkeakoulua pystyy tarjoamaan yrityksille laajemman testauskapasiteetin ja infrastruktuurin. Korkeakoulut ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä muun muassa Koneteknologiakeskus Turku Oy:ssa, jonka kautta monet yritykset ovat saaneet apua esimerkiksi mittauksien tai prototyyppien suhteen.  

– Lisäävä valmistus mahdollistaa esimerkiksi optimoitujen tuotteiden tekemisen. Toisekseen palveluiden parempi koordinaatio auttaa myös optimoimaan sen, miten paljon materiaalia käytetään uusien tuotteiden valmistamiseen, selventää Pekkarinen.  

Yhteistyötä kehitetään Kestävästi lisäävää -hankkeessa, joka päättyy syyskuussa 2025. Yhteistyö on jatkoa TICAM-hankkeelle, jossa luotiin pohja lisäävän valmistuksen innovaatiokeskittymälle. Kesällä 2022. Kestävästi lisäävää -hankkeeseen osallistuu Turun ammattikorkeakoulusta Valmistustekniikan tutkimusryhmän lisäksi Suun terveyden tutkimusryhmä. 

Lisätiedot:  

Joonas Pekkarinen, Valmistustekniikan tutkimusryhmän vetäjä, Turun AMK, p. +358 40 355 0348, joonas.pekkarinen@turkuamk.fi 

Pasi Alander, hammastekniikan lehtori ja Suun terveyden tutkimusryhmävastaava, Turun AMK, p. +358 44 907 5468, pasi.alander@turkuamk.fi 

Tampere on yhä muuttohaluisten suomalaisten suosikki - toteutuneissa muutoissa Helsinki ja Espoo ajavat ohi

$
0
0

Kaksi Etelä-Suomen kaupunkia, Tampere ja Helsinki erottuvat edelleen suomalaisten halutuimpana muuttokohteena. Maahanmuutto vauhdittaa kaupungillistumista.

Jos suomalaiset saisivat valita vapaasti muuttopaikkakuntansa, halutuimmat kohteet löytyvät Suomen suurimmista kaupungeista.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan suomalaisten suosituin muuttopaikkakunta on Tampere. 15 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi tilaisuuden tullen valmis muuttamaan Tampereelle. Pirkanmaan keskus on pysynyt houkuttelevimpana muuttopaikkakuntana jo kolmatta kyselyä peräkkäin. 

Helsinki jää kyselyn mukaan houkuttelevuudessaan vain aavistuksen Tampereen jälkeen. Kyselyn mukaan 14 prosenttia valitsisi Helsingin asuinpaikakseen, jos saisi valita vapaasti. Helsingin vetovoima muuttopaikkakuntana on hieman kasvanut edellisestä kyselystä, mutta pääkaupunki jää yhä hieman Tampereesta.

Kyselyn vastaajien ikäjakauman perusteella Helsinki on selvästi nuorten mieleen. Kyselyn nuorimmista, alle 25 –vuotiaista vastaajista lähes joka neljäs muuttaisi mieluiten Helsinkiin. Sen sijaan kyselyn vanhemmista, yli 75 –vuotiaista vastaajista vain noin joka kymmenes valitsisi asuinpaikakseen Helsingin.

Tampere puolestaan houkuttelee eniten kyselyn 45-54 –vuotiaita vastaajia. Heistä enemmän kuin joka kuudes muuttaisi mielellään Tampereelle.

-Tampere on paistatellut suosikkimuuttokohteena (18% suomalaisista, kun ”Ei osaa sanoa” –vastaukset poistettu) jo useamman vuoden. Kotimaassa viime vuonna toteutuneista muutoista kuitenkin vain kuusi prosenttia kohdistui Tampereelle (mukaan on laskettu sekä kuntien väliset muutot että kuntien sisäiset muutot), joten Tampere-fanitus on kolminkertaista arjen käytännön päätöksiin nähden. Käytännössä useimmin muutetaan suhteellisen lähelle ja muuttamisen hyöty-kustannuspohdinnat eivät aina johda unelmien toteuttamiseen, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Nummiaron mukaan Tampereen suosio muuttokohteena näkyy myös hyvin kuntien välisessä nettomuutossa. Viimeisen vuoden aikana Tampere on ollut Suomen suurin nettovoittaja 3475 henkilöllä. Samalla ajalla nettomaahanmuutto Suomeen on käynyt hyvin kiivaana ja tästä muuttovirrasta Tampere on lisäksi saanut nettovoittoa 2643 henkilöä. Maahanmuuttajista vuonna 2022 kuusi prosenttia tulivat Tampereelle, eli osuus muutoista oli sama kuin kotimaan muutoissakin.

-Nettomaahanmuuttokin huomioiden Tampere joutuu kuitenkin tunnustamaan Helsingin ja Espoon vetovoimakkaammiksi kokonaisnettomuutossa viimeisimmän vuoden ajalla. Lisäksi Helsinki ja Espoo ovat kasvaneet luonnollisen väestönkasvun avulla, eli syntyneitä on ollut kuolleita enemmän, kun Tampere on saanut hiukan takkiin tällä saralla.

Suomen suurista kaupungeista kolmanneksi halutuin muuttokohde on Turku. Kyselyn vastaajista kuusi prosenttia haluaisi muuttaa Turkuun. Kaupungin houkuttelevuus on jonkin verran kasvanut viime kysely ja se on nyt selvästi houkuttelevampi kuin esimerkiksi Espoo, Oulu tai Jyväskylä.

Maaseutu autioutuu edelleen

Arjen katsaus –kyselyn mukaan maaseutumaiseen pienemmälle paikkakunnalle haluaisi 12 prosenttia vastanneista. Seitsemälle prosentille vastaajista halutuin asuinpaikka on jokin pienempi kaupunki ja neljän prosentin valinta on avoin maaseutu.

Korona-aikana näkyi viitteitä, että suomalaiset haikailivat muutosta väljempiin oloihin etätöihin. Myös asuntohintojen raju nousu etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa keskeisissä suurissa kaupungeissa vaikutti siihen, että muuttohalut pienemmille paikkakunnille ja maaseudulle alkoivat kasvaa.

Totuus on kuitenkin toinen. Korona-ajan jälkeen pääkaupunkiseudun vetovoima muuttokohteena on jälleen kääntynyt kasvuun ja maaseudun autioituminen vain lisääntyy.

-Muualla kuin kahdessakymmenessä suurimmassa kaupungissa asuu Suomen väestöstä 46 prosenttia, mutta sille alueelle haluaisi kyselymme perusteella mieluiten muuttaa vain 27 prosenttia suomalaisista. Taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat ovat jatkuvasti kuntien välisen nettomuuton ja luonnollisen väestönkasvun niin raskaita häviäjiä, että nettomaahanmuuttokaan ei niitä pelasta. Näkymät ovat heikot sekä kuntatalouden että asuntokysynnän kannalta, Nummiaro sanoo.

-Koronan alettua pääkaupunkiseutu oli kuntien välisen nettomuuton häviäjä parin vuoden ajan, mutta on viimeisimmän vuoden aikana jälleen noussut voittajaksi. Väkimäärä tänäkin aikaan kuitenkin pääkaupunkiseudulla kasvoi, koska nettomaahanmuutto korvasi moninkertaisesti vuodon muualle Suomeen. Lisäksi pääkaupunkiseudulla syntyvyys riitti tuomaan kortensa kekoon, toisin kuin muualla Suomessa.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar Public. Kyselyyn vastasi 19.-25.5.2023 välisenä aikana 2 129 henkilöä, jotka edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn virhemarginaali on +/- 2,1 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:

Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito, 050 577 9368, hannu.nummiaro@lahitapiola.fi

Viewing all 113046 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>