Varte Oy ja Helsingin kaupungin asunnot Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Helsingin Toukolassa osoitteessa Hämeentie 122–126 sijaitsevan kohteen laajasta peruskorjauksesta. Kohde käsittää kolme kahdeksan kerroksisista asuinkerrostaloa, jotka on rakennettu vuosina 1958–1959.

Urakka sisältää yhteensä 187 asuinhuoneiston ja yhteisien tilojen peruskorjauksen, taloteknisten järjestelmien, vesikattojen ja julkisivujen uusinnan sekä piha-alueiden kunnostamisen. Lisäksi asuintalojen energiatehokkuutta parannetaan ja nykyaikaistetaan merkittävästi. Kohteen yhteenlaskettu pinta-ala on 14 217 bm2. 

-Vartella on pitkä kokemus ja paljon erikoisosaamista asuintalojen peruskorjaushankkeista. Kohde on kokonsa puolesta merkittävä ja se vahvistaa entisestään tilauskantaamme. Olemme erittäin tyytyväisiä, että pärjäsimme tässä kilpailu-urakassa ja pääsemme toteuttamaan kohteen yhdessä Tilaajan ja muiden kumppaneiden kanssa. kertoo Varten korjausrakentamisen johtaja Harri Katajala.

Urakka käynnistyy syyskuussa 2023 ja valmistuu lokakuussa 2025. Urakan arvo on noin 21,8 miljoonaa euroa.

Lisätietoja :

Varte Oy, Harri Katajala, johtaja korjausrakentaminen, p.044 0242 537, harri.katajala@varte.fi

Keskiviikko 23.8.2023 
Rovaniemen Teatteri
Artikkeli vapaasti julkaistavaksi

”On tärkeämpää unelmoida kuin saavuttaa ne unelmat” – Rovaniemen Teatterin Rakkaudesta lajiin näyttää, miten ihminen reagoi, kun elämä toteutuu eri tavalla kuin on haaveillut

Teatteri ja jalkapallo ovat ohjaaja Esa-Matti Smolanderin elämän kaksi suurta intohimoa. Rakkaudesta lajiin –esityksessä ne sulautuvat yhdeksi.

Ohjaaja Esa-Matti Smolander oli viisivuotias, kun psykiatri-isä vei hänet ensimmäistä kertaa Joensuun Pallon jalkapalloharjoituksiin. Leeds Unitedin harras kannattaja halusi esitellä lapselleen maailman parhaan urheilulajin. Siitä tuli nopeasti isän ja pojan yhteinen juttu.

Kolme vuotta myöhemmin isä kuoli.

”Isän kuolema oli iso syy, miksi pelasin hulluna jalkapalloa koko lapsuuden ja nuoruuden. Harjoitukset ja pelit olivat ainoita hetkiä, jolloin en ajatellut mitään enkä tuntenut surua tai ahdistusta”, kertoo nyt 35-vuotias Smolander.

Aktiivista pelaamista kesti parikymppiseksi asti. Sen jälkeen intohimo vaihtui lennosta teatteriin.

”Koulumenestykseni oli huono, lintsasin paljon, ja olin moniongelmainen nuori. Lukion viimeisen luokan äidinkielen opettaja houkutteli minut kuitenkin lukioteatteriin”, Smolander kertoo.

Uravalinta sinetöityi kansanopistovuoden aikana. Siellä Smolander tajusi, että taiteilijanakin voi elää ja tehdä elämäntyönsä. Opistovuoden jälkeen avautuivat Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjan ovet.

Vakavuus synnyttää komiikkaa

Tänä syksynä Smolander ohjaa Rovaniemen Teatterille kantaesityksenä näytelmän Rakkaudesta lajiin, jonka on käsikirjoittanut hänen opiskelukaverinsa Veikka Heinonen. Esityksessä yhdistyvät paitsi Smolanderin omat elämänkokemukset, myös hänen kaksi suurta intohimoaan.

Tarinassa rovaniemeläisen Haavikon perheen äiti on kuollut. Surutyötä ei ole osattu tehdä. 

Perheen isälle Veikolle elämän tärkein asia on teatteri. Poika Eino on jo saatu Teatterikorkeakouluun, nyt sinne pitäisi saada myös tytär Ida. Idan elämän rakkaus on kuitenkin jalkapallo ja sen tarjoamat mahdollisuudet maailmalla.

Isä päättää laittaa kaiken peliin ja toteuttaa suuren unelmansa yhteisestä teatteriesityksestä tyttären kanssa Rovaniemen Teatterin lavalla. Samaan aikaan tytär antaa kaikkensa, jotta tekisi tärkeässä RoPS:n naisten pelissä vaikutuksen kaupunkiin saapuviin jalkapallon kykyjenetsijöihin.

Seurauksena on kohtuuton komedia, joka sorkkii sielun ja egon pohjimmaisia sopukoita.

”Esityksen komiikka tulee siitä, että ihmiset ovat niin tosissaan. Kun johonkin asiaan suhtaudutaan valtavan vakavasti, siitä tulee lopulta koomista, ja pitkälle mennessään siitä tulee myös kohtuutonta”, Smolander analysoi.

”Ja on veteen piirretty viiva, milloin koomisuus muuttuu traagisuudeksi.”

Siksi tarinaan voi samaistua kuka tahansa, jolla on iso intohimo johonkin asiaan.

Teatterilta ainutlaatuinen avaus

Rakkaudesta lajiin on kirjoitettu tilaustyönä Rovaniemen Teatterille. Tarina on aidosti paikallinen ja lavalla vilahtelevat toimijoina muun muassa Rovaniemen Teatteri, paikalliset urheiluseurat RoPS ja RoKi, Lapin poliisilaitos, Lapin Kansa ja Rovaniemen kaupunki.

”Tämä on todella ainutlaatuinen avaus Rovaniemen Teatterilta ja poikkeuksellista ajatellen koko suomalaista teatterikenttää”, Smolander sanoo.

Esitys on erittäin fyysinen. Näyttelijät Kari Koivukangas ja Karoliina Surma-aho tekevät Smolanderin mukaan rooleissaan maailmanluokan työn.

”He tekevät roolinsa fyysisesti ja isolla tunteella, mikä on juuri sellaista näyttelijäntyötä, josta pidän. Molempien tekstin käsittely on ensiluokkaista. Tällaisessa rytmisessä ja nopeassa esityksessä pallo ei saa pudota hetkeksikään, ja he pystyvät kantamaan sen tosi hyvin.”

Smolander kiittelee Rovaniemen Teatterin rohkeutta luottaa koko työryhmässä nuoriin tekijöihin. Niin käsikirjoittaja Heinonen, ohjaaja itse sekä lavastus- ja pukusuunnittelusta vastaava Iida Ukkola ovat kaikki vasta vähän päälle kolmekymppisiä.

Jalkapallo ja teatteri ovat samaa maailmaa

Urheilu ja kulttuuri nähdään suomalaisessa yhteiskunnassa usein toistensa vastakohtina. Esa-Matti Smolanderin mielestä se on käsittämätöntä.

”Ehkä vastakkainasettelua aiheuttaa se, että tässä maassa molempia tuetaan niin huonosti, ja ne kilpailevat samoista rahoista.”

Teatterin ja jalkapallon Smolander näkee hyvinkin läheisinä toisilleen. Kuin sisaruksina.

”Molemmat ovat joukkuelajeja. Kummassakaan ei voi tehdä yksin yhtään mitään.”

Yhdistäviä tekijöitä on muitakin. Kumpikin synnyttää ihmisissä suuria tunteita ja kumpaankin sisältyy tekijöiden ja yleisön välinen yhteys.

”Oma teatterikäsitykseni tulee suoraan jalkapallosta. Tykkään kun näytellään isosti ja fyysisesti. Parhaimmillaan teatteri on kehollisena ja fyysisenä suorituksenakin hyvin samanlaista kuin jalkapallon pelaaminen.”

Tärkeintä on haaveilu

Rakkaudesta lajiin -tarinan lopussa Haavikon perheen asiat ratkeavat, mutta eivät aivan niin kuin kukaan oli suunnitellut.

”Keskeinen viesti on, että ihmisen haaveet, intohimot ja rakkaus johonkin asiaan ovat kaikkein tärkeintä elämässä, vaikkei mikään niistä toteutuisikaan niin kuin itse haluaa”, Smolander toteaa.

Ja joskus, kohtuuttoman koomisen, traagisen ja surullisenkin myllyn läpikäyneenä ihminen voi huomata, että kaikki meni lopulta kuitenkin juuri sopivasti.

”Elämässä on tärkeämpää haaveilla kuin saavuttaa ne haaveet.” sanoo Smolander.

Sen hän tietää kokemuksesta. Smolanderista ei tullut jalkapalloilijaa kuten piti. Sen sijaan hän päätyi maailman parhaaseen työhön, jossa hän on onnellinen. Se olisi ollut isällekin tärkeää.

Rakkaudesta lajiin
Ensi-ilta perjantaina 8.9.2023 kello 18 Rovaniemen Teatterin vinttinäyttämö Kerolla

Työryhmä:
Käsikirjoitus Veikka Heinonen
Ohjaus Esa-Matti Smolander
Lavastus- ja pukusuunnittelu Iida Ukkola
Valosuunnittelu Kari Penttinen
Äänisuunnittelu Elle Kokkonen
Rooleissa Kari Koivukangas ja Karoliina Surma-aho

Esa-Matti Smolander
Teatteriohjaaja ja –näyttelijä
35-vuotias
Syntynyt ja kasvanut Joensuussa
Asuu Helsingissä
Valmistuu teatteritaiteen maisteriksi ensi keväänä
Lahden Teatteri Vanhan Jukon taiteellinen johtaja
Vierailee Rovaniemen Teatterin Rakkaudesta lajiin –esityksen ohjaajana syksyllä 2023
Työn alla ohjaus Anton Tšehovin näytelmästä Lokki Lahden kaupunginteatteriinVierailee Rovaniemen Teatterin Rakkaudesta lajiin –esityksen ohjaajana syksyllä 2023
Työn alla ohjaus Anton Tšehovin näytelmästä Lokki Lahden kaupunginteatteriin

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Maria Jyrkäs
markkinointisuunnittelija
Rovaniemen Teatteri
040 768 6672
maria.jyrkas@rovaniementeatteri.fi

Linkki esitykseen: https://rovaniementeatteri.fi/esitys/rakkaudesta-lajiin/

KEINO-osaamiskeskuksen kyselyllä selvitettiin aiempien vuosien tapaan uusien ja innovatiivisten ratkaisujen yleisyyttä julkisissa hankinnoissa sekä tekijöitä, jotka edistävät ja kannustavat innovatiivisten ratkaisujen ja palvelujen hankintaan. Lisäksi kyselyn avulla kerättiin tietoa kestävyystavoitteiden ja -kriteerien huomioinnista julkisissa hankinnoissa.

Kyselyaineiston kattamista julkisista hankinnoista 33 % kohdistui sellaisiin tuotteisiin, palveluihin tai ratkaisuihin, jotka olivat osittain tai täysin uusia hankintaorganisaatiolle. Noin 6 % ratkaisuista oli otettu käyttöön muualla, mutta ne eivät olleet vielä alalla laajalti käytössä. Ratkaisun arvioitiin olevan täysin uusi tai olennainen parannus suhteessa markkinoilla olevaan tarjontaan 5 %:ssa hankintoja.

- Innovatiivisen hankinnan arvioidaan parantavan erityisesti hankintaorganisaation palveluiden laatua ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Yli puolet innovatiivisia hankintoja tehneistä arvioi hankinnalla olevan myös positiivisia vaikutuksia kustannustasoon tai tuottavuuteen suhteessa aiemmin käytössä olleisiin tai toimialalle tyypillisiin ratkaisuihin, kertoo kyselytutkimuksen toteuttamisesta vastaava erikoistutkija Juha Oksanen Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:sta.

Kestävyystavoitteita tai -kriteereitä sisälsi 26 % kyselyn kattamista hankinnoista. Käytetyimmät tavoitteet liittyivät päästöjen vähentämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen sekä tuotteiden ja materiaalien uusiokäytön ja kierrätyksen edistämiseen. Kestävyystavoitteiden käyttö oli rakennusurakoissa ja tavarahankinnoissa yleisempää kuin palveluhankinnoissa.

Julkisen hankkijan ja yritysten välinen markkina- ja tekninen vuoropuhelu auttaa suunnittelemaan tarpeeseen vastaavia hankintoja ja aktivoimaan toimittajakentän osaamista.

- Kyselyssä nousi esille, että vuoropuhelua hyödynnetään yleisimmin silloin, kun hankinta kohdistuu ostajalle tai mahdollisesti markkinalle uuteen ratkaisuun, kertoo Oksanen.

Oksanen peräänkuuluttaa hankintojen vaikutusten arviointia, jota on tarvetta kehittää niin että vaikutukset huomioidaan laajasti.

- Innovatiivisten hankintojen kohdalla vaikutukset ja vaikuttavuus ovat tärkeitä kysymyksiä. Uusilta ratkaisuilta odotetaan luonnollisesti hyötyjä ja vaikutuksia, jotka voivat riippuen tavoitteista näkyä eri tavoin esimerkiksi julkisten palveluiden laadussa, toiminnan tavoitteiden saavuttamisessa, kustannusvaikuttavuutena, tuottavuutena tai ympäristö- ja sosiaalisina vaikutuksina, Oksanen summaa.

Kyselyotos sisälsi yli 4 000 julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAssa ajanjaksona 1.1.-30.6.2022 julkaistua hankintailmoitusta. Kysely kohdistettiin ilmoitusten yhteyshenkilöille. Vastauksia saatiin 837 kappaletta ja vastausprosentti oli 20 %.

Lisätietoja:

erikoistutkija Juha Oksanen, puh. 040 742 2439, juha.oksanen@vtt.fi

Tutustu tutkimusraporttiin osoitteessa www.hankintakeino.fi/selvitys2022

Billnäs allen och Hammarsmedsvägen i centrum av Billnäs bruk omvandlas i slutet av sommaren till byväg.

- En byväg innebär i praktiken att trafikarrangemangen på en redan befintlig gata eller väg ändras så att det i mitten av vägen reserveras en ca tre meter bred körbana för bilister och på vardera sidan om denna ca 1,5 meter breda vägrenar för lättrafik, berättar Tatu Troberg som är projektchef vid Raseborgs stad.

Byvägar, som lämpar sig särskilt väl för historiska och ofta tätt byggda miljöer, minskar körhastigheterna på ett naturligt sätt, vilket förbättrar säkerheten för bland annat fotgängare, cyklister och ryttare. Det görs inga strukturella ändringar i vägen, utan trafikarrangemangen genomförs med hjälp av skyltar och vägmarkeringar. Vägrenarna är alltså på samma nivå som vägen. 

För bilisterna märks förändringen främst i form av minskad körhastighet. I stället för den tidigare hastighetsbegränsningen på 40 km/h är begränsningen på den några kilometer långa byvägen 30 km/h. Då bilar ska mötas utnyttjas vägrenarna, dock med beaktande av eventuell lättrafik.

Byvägskonceptet har utvecklats i Holland. I Finland har NTM-centralen utrett områden som skulle gagnas av en byväg och ett av dessa områden är Billnäs i Raseborg, var man undersökt trafikmängder och färdsätt. I Finland finns det redan byvägar bland annat i Mathildedals bruk, Pyttis, Hattula och Mänttä-Vilppula. Responsen från invånare, företag och turister har i huvudsak varit mycket uppmuntrande.

Tack vare den nya byvägen kan man alltså njuta av Billnäs bruksmiljö på ett ännu tryggare sätt.

- Byvägen i Billnäs är en fin fortsättning på Raseborgs målmedvetna arbete för att utveckla stadens cykelinfrastruktur. Tillsammans med Åvallen, Banvallen och Åsens cykelväg mellan Karis och Ekenäs främjar byvägen en smidigare och säkrare cykeltrafik för både invånare och besökare, gläder sig också Raseborgs turistchef Ville Vuorelma.

Ytterligare information ges av

Raseborgs stad

Jan Gröndahl
Teknisk direktör
jan.grondahl@raseborg.fi, 019-289 2550

NTM-centralen i Nyland

Marko Kelkka
Ledande expert, trafiksäkerhet
marko.kelkka@ely-keskus.fi, 029 021 291

Herkko Jokela
Trafiksystemexpert
herkko.jokela@ely-keskus.fi, 0295 021 367

Billnäsin puistotie ja Vasarasepäntie Billnäsin ruukin ytimessä muuntuvat loppukesästä kylätieksi.

- Kylätie tarkoittaa käytännössä sitä, että liikennejärjestelyitä jo olemassa olevalla kadulla tai tiellä muutetaan niin, että tien keskeltä varataan autoilijoille noin kolme metriä leveä ajorata ja sen molemmin puolin kevyen liikenteen käyttöön noin 1,5 metriä leveät pientareet, Raaseporin kaupungin projektipäällikkö Tatu Troberg

Kylätie, joka sopii erityisen hyvin historiallisiin ja usein tiiviisti rakennettuihin ympäristöihin, hidastaa ajonopeuksia luonnollisella tavalla, parantaen näin muun muassa jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja ratsastajien turvallisuutta. Tiehen ei tehdä rakenteellisia muutoksia, vaan ajojärjestelyt toteutetaan kyltein ja tiemerkinnöin. Pientareet ovat siis tien kanssa samalla tasolla. 

Autoilijalle muutos näkyy lähinnä ajonopeuden hidastumisena. Aiemman 40 km/h rajoituksen sijaan kylätien muutaman kilometrin matkalla nopeusrajoitukseksi tulee 30 km/h. Autojen kohtaaminen tapahtuu piennarta hyödyntämällä, ottamalla tietysti huomioon sillä mahdollisesti kulkeva kevyt liikenne.

Kylätiekonsepti on kehitetty Hollannissa. Suomessa ELY-keskukset ovat selvittäneet alueita, jotka hyötyisivät kyläteistä, ja yksi näistä alueista on Raaseporin Billnäs, jossa on seurattu liikennemääriä ja liikkumistapoja. Kyläteitä on Suomessa jo muun muassa Mathildedalin ruukkikylässä, Pyhtäällä, Hattulassa ja Mänttä-Vilppulassa. Asukkailta, yrityksiltä ja matkailijoilta kerätyt kokemukset ovat olleet pääasiassa hyvin kannustavia.

Uuden kylätien ansiosta Billnäsin ruukkimiljööstä pääsee siis nauttimaan vielä hieman turvallisemmin.

- Billnäsin kylätie on hieno jatke Raaseporin määrätietoiselle työlle kaupungin pyöräilyinfrastruktuurin kehittämiseksi. Yhdessä Jokivallin, Ratavallin ja Tammisaaren ja Karjaan välillä kulkevan Harjun pyöräteiden kanssa se edistää sujuvampaa ja turvallisempaa pyöräilyä sekä asukkaillemme että vieraillemme, iloitsee myös Raaseporin matkailupäällikkö Ville Vuorelma.

Lisätietoa antaa

Raaseporin kaupunki

Jan Gröndahl
Tekninen johtaja
jan.grondahl@raasepori.fi, 019 289 2550

Uudenmaan ELY-keskus

Marko Kelkka
Johtava asiantuntija, liikenneturvallisuus
marko.kelkka@ely-keskus.fi, 0295 021 291

Herkko Jokela
Liikennejärjestelmäasiantuntija
herkko.jokela@ely-keskus.fi, 029 021 367

Jokapäiväisessä puheessa käytetään sanoja, jotka ovat peräisin antiikin kreikasta tai latinasta. Osa sanoista on säilyttänyt muotonsa, mutta joskus sana on muuttunut kokonaan tunnistamattomaksi tai sen alkuperäinen merkitys on hämärtynyt. Näihin muutoksiin ovat vaikuttaneet moninaiset sattumukset ja inhimilliset tekijät.

Mitä tekemistä akatemialla on lapsenryöstön kanssa? Miksi byrokratia ja villakangas ovat lähisukulaisia? Minkälaista glamouria on oppineisuudessa ja mitä barbaarista raparperissa? Entä millainen vaiva on dysania?

Nova fata verborum kertoo sanojen kohtaloista tuhansien vuosien aikajänteellä. Latinan kielen dosentti ja suomalaisen latinantutkimuksen grand old man Reijo Pitkäranta kokoaa teokseen yleissivistävää ja hauskaa tietoa suomen kielen sanoista. Teos erittelee lähes seitsemänkymmenen arjesta tutun sanan taustoja ja osoittaa, että sanojen merkityksiä tunteva saa enemmän irti kielestämme. Teos pureutuu syvälle merkitysketjuihin ja kertoo erikoisista sattumuksista kielen historiassa.

Vuosisatojen saatossa sanojen merkitykset muuttuvat. Nova fata verborum selventää kielen historiassa syntyneitä mutkia. Kirjasta selviää esimerkiksi, mitä tekemistä juristilla on keittojen ja kastikkeiden kanssa sekä mitä Carl von Linné kylvi Uppsalaan vuonna 1750. Entä millainen tauti on diplomaattinen sairaus ja mitä pitää sisällään Pariisin maailmannäyttelyssä 1867 esitelty norjalainen munakas?

”Termin synty voi johtua erinäisistä sattumuksista joko mytologian maailmassa tai todellisessa elämässä. Lähtökohtana on saattanut olla esimerkiksi jokelteleva lapsi (paavi), lastaan imettävä äiti (galaksi) tai lääkärin vastaanotolle tullut potilas (stetoskooppi).”

Teos on uudistettu ja laajennettu laitos teoksesta Fata verborum (2020).
Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla. 
Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa. 

Arvostelukappaleet
venla.vuolanto@gaudeamus.fi
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa

Kirjoittaja
Reijo Pitkäranta, FT, on latinan kielen dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa sekä Åbo Akademin klassillisen filologian dosentti. Hän on kirjoittanut lukuisia latinaa käsitteleviä kirjoja ja oli yli kolmekymmentä vuotta tekemässä Ylen latinankielisiä uutisia.
Yhteydenotot: reijo.pitkaranta@elisanet.fi / 0505286124

Reijo Pitkäranta
Nova fata verborum – Näkymiä sanojemme historiaan
ISBN 9789523452428
Gaudeamus 2023

Asfaltin korjaustyötä tehdään Ratapihankadulla Koulukadun risteyksen kohdalla. Tällä hetkellä yksi ajokaista pois käytöstä sataman suuntaan ajettaessa.

Torstaina 24.8. aamuruuhkan jälkeen kaksi ajokaistaa otetaan pois käytöstä sataman suuntaan ajettaessa. Ainoastaan oikeanpuoleinen ajokaista on käytössä Koulukadun suuntaan kääntyville ja sataman suuntaan meneville.

Satamasta Helsingin suuntaan ajettaessa kääntyvien ajokaista Koulukadulle on pois käytöstä.

Liikenne tulee ruuhkautumaan pahoin varsinkin aamu- ja iltapäiväliikenteen aikoihin. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa. Työn on arvioitu valmistuvan perjantai-iltapäivään mennessä.

Mediatiedote 23.8.2023

Koskisen tekijöiltä uusi komedia Pyynikin kesäteatteriin: 
Karavaanari – Kaikkien kaveri

"Pyynikin kesäteatterissa luotetaan vahvaan kotimaiseen draamaan ja uuteen kotimaiseen komediaan. 
Tänä kesänä Täällä Pohjantähden alla tarjosi väkevää draamaa, ja ensi kesänä saadaan riemuita laatutekijöiden komediasta", iloitsee toimitusjohtaja Piia Soikkeli. 

Kesällä 2024 Pyynikin kesäteatterissa saa ensi-iltansa uusi, eeppinen kotimainen komedia. Heikki Syrjän ja Riku Suokkaan käsikirjoittama ja Suokkaan ohjaama Karavaanari – Kaikkien kaveri on komedia ennakkoluuloista, ikiaikaisesta hyvän ja pahan taistelusta sekä yhteisön silmittömästä voimasta. Uuden kesäkomedian ensi-ilta on 13.6.2024.

Pääroolissa nähdään komediavirtuoosi Lari Halme. Muut näyttelijät julkistetaan myöhemmin.

Omasta mielestään menestynyt näyttelijä Mikko Aarnela palaa kesäteatterin ensi-iltajuhlista ja todistaa kotimatkallaan murhan. Hän tajuaa olevansa rikoksen silminnäkijänä hengenvaarassa, ja joutuu pakenemaan. Mikko varastaa paniikissa matkailuauton ja joutuu keskelle elämänsä suurinta seikkailua. Mikon on pystyttävä sulautumaan monien karsastamaan, omalaatuiseen ja mystiseen heimoon: karavaanareihin. 

Karavaanari – Kaikkien kaveri asettaa vastakkain stereotyyppiset mielikuvat eurooppalaishakuisesta trendi-Suomesta sekä siitä Suomesta, joka pystyy tyydyttämään päivittäiset tarpeensa yhdestä automarketista. Molemmat Suomet vieroksuvat toisiaan ja nauravat toisilleen halveksuvasti olematta syvimmiltään kuitenkaan kovinkaan kaukana toisistaan.

Riku Suokas ja Heikki Syrjä ovat tulleet tunnetuiksi useiden menestysproduktioiden kuten Vuonna 85 -musikaalin sekä Koskinen ja Lahti 2001 -sarjojen käsikirjoittajina.

Lipunmyynti käynnistyy lokakuussa.

Kesällä 2023 Pyynikillä kävi 43 000 katsojaa

Kesän esitykset Täällä Pohjantähden alla ja Pesänjako näki yhteensä 43 000 katsojaa. "Pyynikin tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta", toimitusjohtaja Soikkeli sanoo.

Lisätiedot:
Piia Soikkeli, toimitusjohtaja, p. 050 477 6722, piia.soikkeli@pyynikinkesateatteri.fi

Kristinusko on lähtökohdiltaan vallankumouksellista. Syntyaikoinaan se ravisteli totuttuja tapoja ja asenteita. Se mahdollisti uudenlaisen tavan lähestyä Jumalaa ja elää Jumalan yhteydessä. Se pyrki tasa-arvoistamaan ihmisten väliset suhteet. Tämäntapaista ajattelua ja toimintatapaa tarvitaan edelleen, oli kyse sitten ihmisistä tai ihmisen suhteesta luomakuntaan.

Muutosten teologiaa -luentosarjassa pyritään avaamaan uusia näkökulmia kristinuskoon ja raamatuntulkintaan. Sarjassa tuodaan esille näkemyksiä, jotka tällä hetkellä saattavat olla vielä marginaalissa kirkollisessa keskustelussa mutta ehkä jonakin päivänä valtavirtaa. 

Luentosarjan aloittaa 6.9. feministiteologisia suuntauksia tutkinut TM Aino Vihonen otsikolla Tasa-arvoinen kristinusko?. Kirkon ja saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista kertoo 13.9. saamelaispappi Mari Valjakka. Hiljaisuuden joogasta ® kristillisenä spiritualiteettina puhuu 20.9. TT Toto Hannele Päiviö. Eläinteologisen puheenvuoron pitää TM Limppu Witick maailman eläinten päivänä 4.10. Kristittyjen Elokapina -liikkeen näkökulman ekoteologiaan tuo pappi ja fransiskaani Katri Kuusikallio 18.10.

Marginaalista haastetaan valtavirran ajattelua. Marginaalista myös kerrotaan valtavirralle reunaehdoista, jotka olisi otettava huomioon tavoitellessamme hyvää ja kestävää elämää. 

“Muutos on väistämättä edessä. Tarvitaan uusia teologisia sävyjä, jotta selviydymme”, sanoo sarjaa järjestävä kappalainen Anna-Kaisa Kallio. 

Luentosarja pidetään Turun Henrikinkirkossa (Peltolantie 2) viitenä keskiviikkoiltana syys-lokakuun aikana 6.9.-18.10.  Luennot ovat jälkikäteen kuunneltavissa myös podcasteina Soundcloudissa Kirkko Turussa ja Kaarinassa -profiilissa. 

Luentosarjan järjestävät Turun Henrikinseurakunta ja Kirkko Turussa ja Kaarinassa / yhteiskunnallinen työ.

***

6.9. klo 18.30 Tasa-arvoinen kristinusko? 
Illan esiintyjä Aino Vihonen tarkastelee kristinuskoa kahden feministiteologisen suuntauksen näkökulmasta ja kysyy, voiko kristinusko olla tasa-arvoinen uskonto. Voivatko Raamatun naiset olla inspiraationa naisille tänä päivänä? 
Aino Vihonen on teologian maisteri, Changemaker-verkoston viestintävastaava ja Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:n varapuheenjohtaja, joka on tehnyt gradunsa Irja Askolan feministiteologiasta otsikolla Voimaannuttavat Raamatun naiset.  

13.9. klo 18.30 Saamelaiset kirkossa 
Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja saamelaisten välillä on käynnissä totuus- ja sovintoprosessi. Oulun piispa on vuonna 2012 pyytänyt saamelaisilta anteeksi saamelaisten alistamista. Mitä tapahtuu anteeksipyynnön jälkeen? Miten luottamusta rakennetaan? Anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen eivät ole suoraviivainen prosessi. 
Mari Valjakka on saamelaispappi ja Saamelaiset kirkossa -hankkeen projektikoordinaattori. 

20.9. klo 18.30 Hiljaisuuden joogan (R) tie 
Hiljaisuuden kautta käy tie omaan sisimpään. Se on ensimmäinen askel ihmisen kasvuun ja rukoukseen. Tätä on kristillinen spiritualiteetti. 
Toto Hannele Päiviö on TT kirkkoherra emerita, Hiljaisuuden joogan (R) ohjaaja ja opettaja, jonka hengellinen koti on ekumeenisessa Taizé-yhteisössä, sen hiljaisessa rukouksessa ja rukouslauluissa. 
Illassa on mukana myös lyhyt kehollinen rukousharjoitus.  

4.10. klo 18.30 Pyhän Fransiskuksen askeleet 
Teologian maisteri, kuvataiteilija ja eläinoikeusaktivisti Limppu Witick esittää kansainvälisenä maailman eläinten päivänä eläinteologisen puheenvuoron ja kysyy, miksi kirkossa puhutaan niin vähän eläimistä ja eläinten hyvinvoinnista? Pyhä Fransiskus Assisilainen antaa esimerkin kaikkien luotujen kohtaamisesta tasaveroisina. 
Limppu Witick on tuoreen Suojele luotujasi – huokauksia eläinten puolesta –rukouskirjan toinen tekijä.  

18.10. klo 18.30 Aktivistin ekoteologiaa 
Kuuluminen isompaan kokonaisuuteen, sukupolvien ketjuun ja luomakuntaan on monille inspiraation lähde, joka johtaa tekoihin kuten ilmastoaktivismiin. Tarvitaan herättelyä, ettemme keskity vain itsekeskeisesti omaan sielunelämäämme. Kristittyjen Elokapina - liike lähtee siitä, että kristinusko vaatii toimimaan ilmasto- ja ympäristökatastrofin estämiseksi sekä tuo siihen toivoa. 
Katri Kuusikallio on pappi, uskontojen yhteistyön USKOT-foorumin toiminnanjohtaja ja kolmannen sääntökunnan fransiskaani. Hän on ollut mukana Kristittyjen Elokapinassa sen perustamisesta saakka. 

LISÄTIETOJA 
Anna-Kaisa Kallio, kappalainen, Henrikinseurakunta, anna-kaisa.kallio@evl.fi 040 3417356
Eetu Myllymäki, yhteiskunnallisen työn pappi, Kirkko Turussa ja Kaarinassa, eetu.myllymaki@evl.fi 040 3417208

Ruokavirasto käynnistää syyskuun alussa kaikkia turkistarhoja koskevan lintuinfluenssaseurannan. Seurannan ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan lintuinfluenssaviruksen esiintymistä turkistarhojen minkeistä, koska minkkien lintuinfluenssatartunnat aiheuttavat ihmisille suuremman terveysvaaran kuin kettujen ja supikoirien lintuinfluenssatartunnat. Näytteitä otetaan jokaisesta Suomen noin 130 minkkitarhasta.

Minkki on erityisen ongelmallinen eläinlaji lintuinfluenssavirustartuntojen suhteen. Minkin ylähengitysteissä on sekä lintujen että ihmisten influenssaviruksia sitovia reseptoreita, minkä vuoksi minkit ovat alttiita sairastumaan molempien influenssatyyppien aiheuttamiin tartuntoihin. Näiden virusten samanaikainen tartunta minkissä voi aiheuttaa uudenlaisen virusmuunnoksen syntymisen, joka saattaa tarttua entistä herkemmin ihmisiin.

Seurannan ensimmäinen vaihe on tarkoitus saada päätökseen lokakuun loppuun mennessä, jonka jälkeen siirrytään kettu- ja supikoiratarhojen seurantaan ja näytteenottoon. Turkistarhoilta otetaan verinäytteitä vasta-ainetutkimuksiin sekä itsestään kuolleita tai lopetettuja eläimiä viruksen toteamiseen. Näytteitä ottavat kunnaneläinlääkärit ja Ruokaviraston valtuuttamat näytteenottajat. Näytteet tutkitaan Ruokaviraston laboratoriossa. Näytteistä tutkitaan samanaikaisesti myös koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintymistä.

Tartunta löytynyt 25 turkistarhalta

Lintuinfluenssaepidemia alkoi pohjalaisilla turkistarhoilla heinäkuun puolivälissä. Ensimmäinen tartunnan saanut turkistarha löytyi Ruokaviraston laboratoriotutkimuksissa 13. heinäkuuta, ja sittemmin lintuinfluenssatartuntoja on varmistunut kaikkiaan 25 turkistarhalta.

Näille tarhoille on tehty tarhakohtaiset selvitykset tartuntatilanteesta ja määrätty yhteensä noin 120 000 eläintä lopettavaksi. Lopetusmääräyksiä on toistaiseksi tehty 13 tarhalle, ja yhdellä tarhalla lopetukset ovat vielä käynnissä. Kaikkiaan Suomessa on noin 400 turkistarhaa, joilla arvioidaan olevan 1,3 miljoonaa turkiseläintä. Syksyn nahkonnan jälkeen eläimiä jää tarhoille noin 300 000.

Eläintautiepidemian hallinnassa on tärkeintä tunnistaa eläintilat, joissa on tautiin sairastuneita eläimiä. Eläintautien seurannassa taudit löytyvät parhaiten sairastuneita tai juuri kuolleita eläimiä tutkimalla, koska niissä tartunta on suurimmalla todennäköisyydellä aktiivisena ja todennäköisyys myös taudin aiheuttajan löytymiselle on suurin. Tartunnan saaneiden ja altistuneiden eläinten lopettamisella tartuntapaine saadaan alennettua tehokkaimmalla tavalla.

Eri eläintautien seurantaa tehdään Ruokavirastossa jatkuvasti, ja seurantaohjelman laajennustarpeita arvioidaan tarpeen mukaan. Lintuinfluenssan osalta on päädytty tutkimaan kaikki turkistarhat.

Lisätietoja:

Osastonjohtaja Terhi Laaksonen, p. 029 520 4530 (eläintautien valvonta)
Tutkimusprofessori Tuija Gadd, p. 029 520 4183 (virologiset tutkimukset)

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Lue lisää:

Lintuinfluenssa
Turkistarhojen zoonoosit -riskiprofiili (pdf)

Keski-Uudenmaan kunnissa selvitetään, voisiko kunnallisen pysäköinninvalvonnan järjestää yhteistyössä naapurikuntien kanssa mahdollisesti osana kuntien yhteisen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaa.

Yhteistyö myös pysäköinninvalvonnassa mahdollistaisi toiminnan jatkuvuuden, pysäköinninvalvojien turvallisemmat työskentelytavat sekä ilta-, viikonloppu- ja tapahtumavalvonnan.

Kunnallisen pysäköinninvalvonnan laajeneminen Järvenpäästä ja Keravalta Nurmijärvelle, Mäntsälään ja Tuusulaan voisi myös helpottaa tiiviisti rakennettujen kuntakeskustojen ja uusien asuinalueiden pysäköintiongelmia.

Asiaa valmistellaan kuluvan syksyn aikana selvityksessä mukana olevissa kunnissa Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa.

Suunnitelmien mukaan kunnissa tällä hetkellä toimivat kunnalliset pysäköinnintarkastajat siirtyisivät vanhoina työntekijöinä vastuukunta Tuusulan palvelukseen Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen ja kunnalliseksi pysäköinninvalvojaksi palkattaisiin lakimies, joka vahvistaisi ympäristökeskusta myös muissa viranomaistehtävissä.

Mikäli kunnat päättävät yhteisestä pysäköinninvalvonnasta syksyn 2023 aikana, toiminta voisi käynnistyä vuonna 2024.

Lisätiedot: Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, puh. 040 314 2257

Rakastettu, koko perheen elokuvaklassikko, kansallisaarteeksikin oikeutetusti kutsuttu Muumipeikko ja pyrstötähti -animaatio on tulossa valkokankaille äänen ja värien osalta teknisesti uudistettuna, raikkaasti päivitettynä elokuvaelämyksenä. Odotettu Muumipeikko ja pyrstötähti nähdään elokuvateattereissa 15.9.2023.

Muumipeikko ja pyrstötähti -animaatiosta järjestetään kaksi lehdistönäytöstä Helsingissä. Molempiin lehdistönäytöksiin ovat myös toimittajien lapsivieraat tervetulleita. Syyskuussa on lisäksi elokuvan kutsuvierasensi-illan punainen matto, jolta on mahdollista tehdä elokuvan tekijöiden haastatteluita. Tekijähaastatteluita järjestetään lisäksi räätälöidysti tarpeen mukaan.

Elokuvan mediainfo sisältää runsaasti lisätietoja elokuvasta ja sen tekijöistä. Mediainfoon voit tutustua täällä. Elokuvasta on julkaistu myös traileri, juliste ja lehdistövalokuvat. Voit katsoa ja jakaa julkaisuvapaan leffatrailerin täältä.

Yhteystiedot haastattelupyyntöjä varten, lisätiedot Helsingin lehdistönäytöksistä sekä linkit lehdistövalokuviin löytyvät tämän lehdistökutsun lisätiedoista.

Lämpimästi tervetuloa lehdistönäytöksiin!

LISÄTIETOJA

MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI -ANIMAATIOSTA

Muumipeikko ja pyrstötähti perustuu legendaarisen suomalaisen kuvittajan ja kirjailijan Tove Janssonin samannimiseen kirjaan vuodelta 1946. Nordic Pictures Companyn (ent. Cinematic) ja Kindernet Entertainmentin tuottama Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva (2023) on uudistettu versio maailmanlaajuisesti tunnetusta klassikkoanimaatiosta (1992), joka on nyt saanut uuden elämän.

Vaikka elokuvan äänimaailma – musiikki, kappaleet ja dubbaukset – on uudistettu kokonaan, on se tehty alkuperäistä henkeä kunnioittaen. Animaation kuva on päivitetty tämän päivän elokuvastandardeihin uudistaen se teknisesti huippulaatuiseksi niin uusille sukupolville kuin vanhoille Muumi-faneille, mutta elokuvassa on säilytetty alkuperäisen elokuvan tarina sekä klassisen piirtämisen ja kalvoanimaation tyyli.

Elokuvan on tuottanut alkuperäisen Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan (1992) luojan, ideamoottorin, taiteellisen johtajan ja tuottajan Dennis Livsonin poika Tim Livson.

Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvassa Muumilaaksossa ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, kun maailmanloppu uhkaa, eikä kesä ole enää kuin ennen. Elämän palaaminen uomiinsa edellyttää Muumilaakson väeltä ennennäkemätöntä sankaruutta. Seikkailussa kohdataan jännittäviä vaaroja, mutta myös luonnon ihmeitä ja uskomattomia aarteita – ja solmitaan korvaamattomia uusia ystävyyksiä.

Elokuvan levittää ja markkinoi SF Studios. Muumipeikko ja pyrstötähti tullaan näkemään teatterilevityksensä jälkeen myös C More -suoratoistopalvelussa ja MTV:n kanavilla.

LEHDISTÖNÄYTÖKSET JA HAASTATTELUMAHDOLLISUUDET

Haastatteluita järjestetään mahdollisuuksien mukaan mediakohtaisesti tarvittaessa.

Toimittajien toivotaan katsovan elokuva lehdistönäytöksissä ennen haastatteluita.

Alla tiedot kaikista tulossa olevista lehdistönäytöksistä ja haastattelumahdollisuuksista sekä niihin ilmoittautumisesta.

Näytösten ja tilaisuuksien tarkemmat paikkatiedot:

• toimitetaan ilmoittautuneille
• Helsingin näytökset ja tilaisuudet ovat lisäksi nähtävillä Filmikamarin pressipassilaisten näytöskalenterissa
• maakuntalehdistökiertueen näytökset tiedotetaan myöhemmin ja kutsut lähetetään paikallislehdistölle suoraan elokuvateattereista
• tarvittaessa lisätietoja elokuvan tiedotuksesta

Ilmoittautumiset ja haastattelupyynnöt:

sähköpostitse viimeistään kaksi arkipäivää ennen tilaisuutta ja hyvissä ajoin ennen toivottua haastatteluajankohtaa osoitteeseen sanna.rantanen@sfstudios.fi

Ilmoitathan haastattelupyynnön yhteydessä:

• edustamasi median
• sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi
• mihin näytökseen ja minkä kaupungin tilaisuuteen ilmoittaudut
• keiltä toivot haastattelua
• mahdolliset erityistoiveet (esim. haastattelun videointi, pidempi haastatteluaika tai haastatteluaika lehdistötilaisuuden ulkopuolella)

Lehdistönäytökset Helsingissä:

PERJANTAINA 25.8. klo 13:00

TORSTAINA 7.9. klo 14:45

• Lehdistönäytöksiin ovat tervetulleita myös toimittajien lapsivieraat!

Kutsuvieraiden ensi-iltagaalan PUNAINEN MATTO Helsingissä

LAUANTAINA 9.9. klo 12:00-13:00

• Toimittajat ovat tervetulleita tekemään juttua kutsuvierasensi-illan punaiselta matolta.
• Elokuvan tekijöille voi varata haastatteluaikoja myös ennen punaisen maton alkua.
• Pyydämme ilmoittautumaan ennakkoon sähköpostitse osoitteeseen sanna.rantanen@sfstudios.fi
• Tarkemmat lisätiedot lähetetään ilmoittautuneille.
• Median edustajilla on mahdollisuus katsoa elokuva lehdistönäytöksissä (kts. LEHDISTÖNÄYTÖKSET)

Haastattelut: elo- ja syyskuussa 2023

Ensisijaisesti etänä Zoom-alustalla, elokuvan tiedotus toimittaa linkin Haastattelut järjestetään tapauskohtaisesti mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan.

Haastattelupyyntöjä voi esittää esimerkiksi elokuvan ääninäyttelijöille (mm. Joonathan Kettunen, Christoffer Strandberg, Jarmo Koski, Sarika Lipasti, Kristiina Halttu, Carl-Kristian Rundman, Andreas af Enehielm, Antti LJ Pääkkönen, Oskar Pöysti, Heljä Heikkinen), elokuvan ääniohjaajalle (Markus Bäckman) ja tuottajalle (Tim Livson).

Tarvittaessa haastatteluita järjestetään myös muutoin kuin etänä (esim. tv- ja radiohaastattelut ja valokuvausta edellyttävät haastattelut).

Katsothan elokuvan lehdistönäytöksissä. Zoom-haastattelut ajoitetaan elokuvan katselun jälkeen.

MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI

Elokuvateattereissa kautta maan 15.9.2023

Katso, jaa tai julkaise Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan traileri: https://youtu.be/xp1zcgNJmDA

MEDIAINFO

https://adobe.ly/3O433Xg

HUOM! Mediainfoa on juuri päivitetty. Näet ajantasaiset tiedot, kun poistat selaimesi historiatiedot ja päivität sivun.

LEHDISTÖMATERIAALI

JULISTE JA LEHDISTÖVALOKUVAT

www.filmikamari.fi/pressit

HUOM! Mikäli sinulla ei ole Filmikamarin pressipassia ja henkilökohtaisia pressipalvelun tunnuksia, voit pyytää yleisiä tunnuksia elokuvan tiedotuksesta tai hakea pressipassia Filmikamarilta.

ONLINE

FACEBOOK Leffat / SF Studios: www.fb.com/leffat

INSTAGRAM Leffat / SF Studios: @leffat

HASHTAG #muumipeikkojapyrstötähti

SYNOPSIS

Eräänä sateisena iltana Muumilaakson rauhaisaan idylliin saapuu filosofiksi esittäytyvä Piisamirotta ennustamaan koko maapalloa kohtaavaa katastrofia. Yhtäkkiä kesä ei olekaan enää niin kuin ennen. Muumipeikon, Nipsun ja Pikku Myyn on lähdettävä vaikeakulkuiseen seikkailuun tähtitornivuoren huipulle selvittämään, onko maailmanloppu todella tulossa.

Elämän palaaminen uomiinsa edellyttää Muumilaakson väeltä ennennäkemätöntä sankaruutta. Matkalla kohdataan jännittäviä vaaroja, mutta myös luonnon ihmeitä ja uskomattomia aarteita – ja solmitaan korvaamattomia uusia ystävyyksiä.

Vahvistunein joukoin kotiin Muumilaaksoon palattuaan on ystävyksillä entistäkin paremmat eväät niin pyörremyrskyiltä kuin pyrstötähdiltä suojautumiseen ja koko Muumi-perheen pelastamiseen. Tarvitaan vain kekseliäisyyttä, yhteishenkeä ja valmiutta auttaa apua tarvitsevia, jotta kaikki pysyvät turvassa merkillisiltä luonnonilmiöiltä.

ROOLEISSA

hahmo: suomi / ruotsi

Muumipeikko: Joonathan Kettunen / Christoffer Strandberg

Hemuli: Jarmo Koski / Max Forsman

Pikku Myy: Sarika Lipasti / Saga Sarkola

Muumimamma: Kristiina Halttu / Maria Sid

Muumipappa: Carl-Kristian Rundman / Carl-Kristian Rundman

Nipsu: Tuomas Uusitalo / Andreas af Enehielm

Niisku: Antti LJ Pääkkönen / Oskar Pöysti

Niiskuneiti: Heljä Heikkinen / Alma Pöysti

Nuuskamuikkunen: Markus Niemi / Lasse ”Redrama” Mellberg

CREDIT

Perustuu Dennis Livsonin elokuvaan (1992) Tove Janssonin kirjaan (1946) Muumipeikko ja pyrstötähti

Alkuperäinen idea: Lars Jansson ja Dennis Livson

Käsikirjoitus: Akira Miyazaki

Johtava animaattori: Toshiki Yamazaki

Ohjaus: Hiroshi Saito

Ääniohjaus: Markus Bäckman (suomi) ja Carla Rindell (ruotsi)

Äänisuunnittelija: Kirka Sainio

Musiikki: Leri Leskinen ja Jukka Immonen

Laulut: Leri Leskinen, Jukka Immonen ja Paula Vesala

Art Director: Ville Granroth

Tuottaja: Tim Livson

Vastaavat tuottajat: Sara Norberg, Mikko Kodisoja ja Tom Fanning

Tuotanto: Nordic Pictures Company ja Kindernet Entertainment

Kuvan remasterointi: Post Control Helsinki Oy

Dubbausstudio: BTI Studios Suomi Oy

Levitys ja markkinointi: SF Studios

Striimaus ja televisiointi: MTV / C More

LEHDISTÖTIEDOTUS: LISÄTIEDOT, HAASTATTELUPYYNNÖT JA EPK-MATERIAALI

Sanna-Maria Rantanen

HYPR Agency c/o SF Studios

sanna.rantanen@sfstudios.fi

Tien painumakohdan korjauksen takia Vanha Vaalimaantie Mt 170 ja sen vieressä oleva kävelyn ja pyöräilyn väylä on suljettu 28.8-1.9.2023 välisenä aikana.

Liikenne katkaistaan Lelun eritasoliittymän ja Kattilainen eritasoliittymän välillä. Mt 170 Lelun eritasoliittymän ja Kattilaisten eritasoliittymän välinen läpiajo on kielletty. Tonteille ajo on sallittu. Tiellä voi olla korjauksesta johtuvaa raskasta työmaaliikennettä.

Moottoritie E18/Vt7 on normaalisti käytössä. Kävelyn ja pyöräliikenteen sekä hitaan ajoneuvoliikenteen kiertotienä toimii moottoritien eteläpuolella oleva Leluntie.

Lisätietoja:

Osastonjohtaja Mauri Mäkiaho, Väylävirasto 029 534 3541

Tiistaina 22.8. Pohjois-Norjan Porsanginvuonolla laskettiin peräti 137 kiljuhanhea, joista 83 tunnistettiin tänä kesänä syntyneiksi poikasiksi. Poikasten määrä on ennätyksellinen, ja herättää toivoa Pohjoismaiden äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhikannan elpymisestä. Kiljuhanhet pysähtyvät säännöllisesti muuttomatkallaan Suomessa.

Norjan lintutieteellisen yhdistyksen tutkijat tarkkailevat Pohjois-Norjan rannikolle ennen syysmuutolle lähtemistä kerääntyviä kiljuhanhia joka vuosi pesimätuloksen selvittämiseksi. Nykyisin kaikki lajin tunnetut pohjoismaiset pesimäpaikat sijaitsevat Norjassa. Suomessa lajin pesintä on varmistettu viimeksi vuonna 1995. Viime vuosina syksyiset kiljuhanhikerääntymät Porsanginvuonolla ovat käsittäneet vain joitakin kymmeniä lintuja, ja esimerkiksi syksyllä 2022 nuoria yksilöitä havaittiin vain seitsemän.

"Pohjoismaissa pesii nykyisin vain pari-kolmekymmentä kiljuhanhiparia, kun kiljuhanhia oli vielä 1900-luvun alussa tuhansittain. Sukupuuton kynnykseltä 2000-luvun alkupuolella lupaavaan kasvuun kääntynyt kanta on viime vuosina taantunut heikkojen pesimävuosien takia uudestaan hälyttävästi, joten tämän kesän ennätyksellinen pesimätulos on todella odotettu ja mahtava uutinen", iloitsee WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

Kiljuhanhen pesintöjen onnistumisen on todettu liittyvän myyrä- ja sopulikantojen vaihteluihin. Kun jyrsijöitä on runsaasti, maassa pesivien lintujen – kuten kiljuhanhen – munia ja poikasia päätyy vähemmän petojen saaliiksi.

"Edellinen todella hyvä pesimävuosi oli 2015, jolloin myyriä oli paljon. Sen jälkeen kiljuhanhen poikastuotto on ollut heikompaa ja viimeisen kolmen vuoden aikana lähes olematonta", Tolvanen toteaa.

Onnistuneet pesinnät kasvattavat myös mahdollisuutta turvallisemmalle syysmuuttomatkalle. Satelliittiseurannan ja värirengastuksen perusteella tiedetään, että pesimämenestys vaikuttaa oleellisella tavalla kiljuhanhien muuttoreitin valintaan. Jos pesinnät epäonnistuvat, aikuiset kiljuhanhet siirtyvät jo keskikesällä Uralin yli Taimyrin niemimaalle vaihtamaan siipisulkiaan, ennen kuin lentävät Venäjän ja Kazakstanin kautta talvehtimisalueilleen Kreikkaan. Tämä itäisen syysmuuttoreitin valinta lisää todennäköisyyttä sille, että hanhet joutuvat metsästäjien saaliiksi.

”Pesinnässään onnistuneet kiljuhanhet poikasineen valitsevat suoremman reitin Suomen ja itäisen Euroopan yli Kreikkaan. Tämän reitin varrella olevia levähdyspaikkoja on saatu suojeltua vuosikymmenten kansainvälisellä yhteistyöllä ja kiljuhanhien kuolleisuus tällä reitillä on hyvin alhainen", Tolvanen sanoo.

Kiljuhanhia on pitkän tauon jälkeen alkanut viime vuosina levähtää muuttomatkallaan Suomessa myös syksyllä. Liminganlahdella Oulun seudulla on havaittu syysmuutolla lepäileviä kiljuhanhia jo kolmena vuonna peräkkäin. WWF toivookin metsästäjiltä erityistä tarkkaavaisuutta syksyn metsästyskauden aikana. Syksyn mittaan WWF:n on tarkoitus jatkaa edellisinä syksyinä hyvin sujunutta yhteistyötä Liminganlahden alueen metsästysseurojen kanssa, ja kiljuhanhien liikkeistä tiedotetaan muun muassa metsästystoimijoiden Whatsapp-viestiryhmässä.

Pidemmällä aikavälillä kiljuhanhen suurimpia uhkia on ilmaston lämpeneminen, joka etenee arktisella alueella huomattavasti maapallon keskiarvoa nopeammin. Se muuttaa kiljuhanhen pesimäseutuja ja parantaa mahdollisuuksia esimerkiksi kettukannan kasvulle. Ilmastonmuutos vaikuttaa negatiivisesti myös pohjoisen myyräkantoihin: talvisten vesisateiden lisääntyessä lumen alle maanpintaan muodostuu jääkuori, jonka läpi jyrsijät eivät pääse ravinnonhankintaan.

WWF on työskennellyt kiljuhanhen suojelemiseksi jo lähes 40 vuotta. Vuonna 1984 perustettu WWF:n kiljuhanhityöryhmä tekee tiivistä yhteistyötä Norjan lintutieteellisen yhdistyksen kiljuhanhityöryhmän kanssa.

Lisätiedot:

Petteri Tolvanen, ohjelmajohtaja, WWF Suomi, p. 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi

Kyrkostyrelsens plenum gav vid sitt möte 23.8 ett utlåtande där det motsätter sig en ändring lagen om statlig finansiering av vissa av kyrkans samhällsuppgifter.

Undervisnings- och kulturministeriet hade bett kyrkostyrelsen om ett utlåtande om ett utkast till regeringens förslag till riksdagen om ändring av paragraf 2 i lagen om statlig finansiering till evangelisk-lutherska kyrkan för skötseln av vissa samhälleliga uppgifter och paragraf 119 i lagen om ortodoxa kyrkan. Enligt förslaget ska indexförhöjningen av den lagstadgade statliga finansieringen som beviljas evangelisk-lutherska kyrkan och ortodoxa kyrkan begränsas åren 2024–2027 med en procentenhet.

Kyrkostyrelsen motsätter sig ändringen. I utlåtandet sägs att man borde utvärdera ändringsförslaget utifrån grundlagens paragraf 6 och 11.

I dagens läge täcker inte statens finansiering kostnaderna för den del av kyrkans lagstadgade uppgifter som ansågs vara rimliga då lagen om finansiering stiftades. Statsfinansieringen täcker inte församlingarnas samhälleliga tjänster i sin helhet utan en del av kostnaderna bekostas av församlingsmedlemmarna. Riksdagens förvaltningsutskott har redan åren 2014 och 2016 ansett att man borde utreda hur man kunde korrigera situationen där kyrkans medlemmar blir tvungna att stå för kostnader för lagstadgade tjänster också för dem som inte hör till kyrkan. Utredningen har ändå inte gjorts.

I utlåtandet säger man också att anpassningsåtgärderna för den offentliga ekonomin inte får drabba bara en del av medborgarna, det vill säga kyrkans medlemmar. Det här kan anses strida mot grundlagens paragrafer 6 och 11.

Mera information: förvaltningschef Asta Virtaniemi, asta.virtaniemi@evl.fi, tfn 050 318 8608  

Plenum godkände ny modell för förvaltningsstadga för församlingarna och föreslår preciseringar i kyrkoordningen

Kyrkostyrelsens plenum godkände en ny modell för förvaltningsstadga som är tänkt att hjälpa beredningen av förvaltningsstadgan i församlingar och kyrkliga samfälligheter. Enligt kyrkolagen som trädde i kraft i början av juni 2023 ersätter förvaltningsstadgan förra kyrkolagens bestämmelser om kyrkofullmäktiges eller gemensamma kyrkofullmäktiges arbetsordning, kyrkorådets, gemensamma kyrkorådets eller församlingsrådets reglementen, direktioners reglementen och kapellförsamlingars reglementen. Man har bett kyrkans laggranskningskommitté om utlåtande om förvaltningsmodellen. Enligt kyrkolagens övergångsbestämmelse ska den nya förvaltningsstadgan tas i bruk senast 1.1.2024.

Kyrkostyrelsen föreslår för kyrkomötet att man gör några ändringar i kyrkoordningen som skulle träda i kraft 1.1.2024. Enligt förslaget skulle man i biskopsmötets arbetsordning införa möjlighet att föreslå vilka tjänstemän och anställda vid kyrkostyrelsen som har närvaro- och yttranderätt i biskopsmötet. Kyrkoordningen föreslås ändras också så att kyrkans centralfonds räkenskapsår skulle avslutas inom februari i stället för inom mars. Samtidigt föreslår man att en bestämmelse i kyrkoordningen korrigeras där det står att direktionens för ett delområde i församlingen behörighet att välja ledande präst på området bestäms i direktionens reglemente. Bestämmelsen står i strid med kyrkolagen där det står att bestämmelserna om detta finns i förvaltningsstadgan.

Kyrkostyrelsen ber utlåtanden från kyrkans laggranskningskommitté och biskopsmötet. Det är tänkt att ändringen i kyrkoordningen ska träda i kraft 1.1.2024.

Mera information: förvaltningschef Asta Virtaniemi, asta.virtaniemi@evl.fi, tfn 050 318 8608  

Rättsliga avgöranden i besvär i kyrkliga ärenden

Helsingfors förvaltningsdomstol har gett ett avgörande i Taipaleen seurakuntas besvär mot fördelningen av byggnadsunderstöd i S:t Michels stift 2022. Förvaltningsdomstolen lämnade besväret till en del oprövat och förkastade det till en del.

Taipaleen seurakunta hade överklagat kyrkostyrelsens plenums beslut 19.4.2022 om byggnadsunderstöd till Helsingfors förvaltningsdomstol. I besväret yrkade Taipaleen seurakunta på att understödsbeslutet förkastas och att beslutet återförvisas till behandling i kyrkostyrelsen.

Högsta förvaltningsdomstolen har förkastat Sulkavan seurakuntas ansökan om besvärstillstånd i fråga om att församlingen upphör och införlivas med Savonlinnan seurakunta, och ger alltså inget avgörande till besväret. Helsingfors förvaltningsdomstol har tidigare lämnat besväret oprövat.

Högsta förvaltningsdomstolen har också lämnat ett besvärstillstånd som gällde Puumalan seurakuntas upphörande och införlivande med S:t Michels domkyrkoförsamling oprövat.

Mera information:
besväret gällande Taipale: överarkitekt Edla Mäkelä, tfn 050 591 7665, edla.e.makela@evl.fi
besvären gällande Sulkava och Puumala: ekonomiplaneringschef Johanna Simpanen, tfn 050 432 3323, johanna.simpanen@evl.fi 

Övriga beslut

Kyrkostyrelsen fastställde ett beslut av kyrkofullmäktige i Vihdin seurakunta 25.1.2023 om att bygga ett begravningskapell. Det gamla begravningskapellet revs 2022.
Mera information: överarkitekt Edla Mäkelä, tfn 050 591 7665, edla.e.makela@evl.fi

Plenum ansåg det oändamålsenligt att fastställa Raahen seurakuntas kyrkofullmäktiges beslut om försäljning av ett område till SSAB Europe Oy och därmed förföll ställningstagande till de besvär som gjorts om beslutet. Kyrkostyrelsen lät bli att granska kraven på att församlingen skulle förpliktas tömma och återställa det område där prästgården nu finns eftersom detta inte hör till kyrkostyrelsens befogenheter.

Kyrkostyrelsen lät ett besvär om ett beslut om försäljning av ett område som tillhör Esbo kyrkliga samfällighet förfalla eftersom gemensamma kyrkofullmäktige hade dragit tillbaka det beslut som besväret gällde. Kravet om ersättning av utrednings- och inrättningskostnader förkastades.

Mera information: markanvändningschef Harri Palo, harri.palo@evl.fi, tfn 050 378 2292

Plenum godkände examenskraven för innehavare av tjänst som ledare för missionsarbete och internationellt arbete. Beslutet behövdes eftersom det gamla beslutet förföll då kyrkans nya lagstiftning trädde i kraft.
Mera information: utbildningschef Ulla Tuovinen, ulla.tuovinen@evl.fi, tfn 040 688 143

Plenum drog in 26 tjänster vid Kyrkostyrelsen som under en längre tidsperiod ändrats från tjänsteavtal till arbetsavtal, och 26 tjänster som vid någon tidpunkt lämnats obesatta på grund av sparåtgärder eller strukturella omställningar.
Mera information: personalchef Sari Kiili, sari.kiili@evl.fi, p.040 688 1418

Protokollet från plenum sätts ut i webbtjänsten domus.evl.fi om ca en vecka.

Plenum samlas nästa gång 19.9.2023.

Kirkkohallituksen täysistunto antoi kokouksessaan 23.8. lausunnon, jossa se vastustaa kirkon yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon liittyvän valtionrahoituksen lakimuutosta.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt kirkkohallitukselta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta. Lakiesityksessä evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisen valtion rahoituksen ja ortodoksiselle kirkolle myönnettävän valtionavustuksen indeksikorotuksia rajoitettaisiin vuosina 2024–2027 yhdellä prosenttiyksiköllä. 

Kirkkohallitus vastustaa muutosta. Lausunnossa katsotaan, että esityksessä tulisi vahvemmin arvioida ehdotettua muutosta perustuslain 6 ja 11 §:n pohjalta. 

Tälläkään hetkellä valtion rahoitus ei kata sitä osuutta kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvista kustannuksista, jota rahoituslakia säädettäessä pidettiin kohtuullisena. Valtion rahoitus ei kata seurakuntien yhteiskunnallisten palvelujen kustannuksia kokonaan, vaan osa jää seurakuntien jäsenten maksettavaksi. Eduskunnan hallintovaliokunta on jo vuosina 2014 ja 2016 katsonut, että olisi selvitettävä mahdollisuuksia korjata tämä tilanne, jossa kirkon jäsenet joutuvat kattamaan myös kirkkoon kuulumattomien lakisääteisiä palveluja. Tätä selvitystyötä ei ole tehty.  

Lausunnossa myös katsotaan, että julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteiden negatiivisten vaikutusten ei tulisi kohdistua vain osaan kansalaista eli kirkon jäseniin. Tätä voidaan pitää perustuslain 6 ja 11 §:n vastaisena.  

Lisätiedot: Hallintopäällikkö Asta Virtaniemi, asta.virtaniemi@evl.fi, p. 050 318 8608 

Täysistunto hyväksyi uuden hallintosääntömallin seurakunnille ja ehdottaa tehtäväksi tarkennuksia kirkkojärjestykseen 

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi uuden hallintosääntömallin, jonka tarkoituksena on auttaa hallintosäännön valmistelua seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä. Heinäkuun alussa 2023 voimaan tulleen kirkkolain myötä hallintosääntö korvaa aiemman kirkkolain mukaiset kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston työjärjestyksen, kirkkoneuvoston, yhteisen kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston ohjesäännön, johtokuntien johtosäännöt sekä kappeliseurakuntien ohjesäännöt. Hallintomallia varten on pyydetty lausunto Kirkon laintarkastustoimikunnalta. Kirkkolain siirtymäsäännöksen mukaan uusi hallintosääntö tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.1.2024. 

Kirkkohallituksen täysistunto ehdottaa kirkolliskokoukselle, että kirkkojärjestykseen tehdään muutamia muutoksia, jotka tulisivat voimaan vuoden 2024 alussa. Piispainkokouksen työjärjestykseen ehdotetaan mahdollisuutta määrätä kirkkohallituksen viranhaltijoista ja työntekijöistä, joilla olisi oikeus olla läsnä ja käyttää puheoikeutta piispainkokouksessa. Kirkkojärjestystä ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että kirkon keskusrahaston tilikauden tilinpäätös tulee laatia helmikuun lopun sijasta maaliskuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä ehdotetaan korjattavaksi kirkkojärjestyksen säännös, jonka mukaan seurakunnan osa-alueen johtokunnan päätösvallasta valita alueen johtava pappi määrätään alueen johtokunnan johtosäännössä. Säännös on ristiriidassa kirkkolain kanssa, jonka mukaan asiasta tulisi määrätä hallintosäännössä.  

Esitysluonnoksesta pyydetään kirkon laintarkastustoimikunnan ja piispainkokouksen lausunnot. Kirkkojärjestyksen muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024. 

Lisätiedot: Hallintopäällikkö Asta Virtaniemi, asta.virtaniemi@evl.fi, p. 050 318 8608 

Oikeudellisia ratkaisuja kirkollisvalituksiin  

Helsingin hallinto-oikeus on antanut ratkaisun Taipaleen seurakunnan valitukseen rakennusavustusten jaosta vuonna 2022 Mikkelin hiippakunnassa. Hallinto-oikeus jätti valituksen osittain tutkimatta sekä hylkäsi valituksen tutkituilta osin.  

Taipaleen seurakunta valitti hallinto-oikeudelle kirkkohallituksen täysistunnon 19.4.2022 tekemästä päätöksestä, joka koski Taipaleen seurakunnan hakemaa rakennusavustusta. Valituksessa haettiin avustuspäätöksen kumoamista ja avustuspäätöksen palauttamista uudelleen kirkkohallituksen käsiteltäväksi. 

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Sulkavan seurakunnan lakkauttamista ja liittämistä Savonlinnan seurakuntaan koskevan valituslupahakemuksen, eikä siten anna ratkaisua valitukseen. Hallinto-oikeus oli aiemmin antanut ratkaisun, ettei se tutki asiaa.  

Samoin korkein hallinto-oikeus jätti tutkimatta valituslupahakemuksen, joka koski Puumalan seurakunnan lakkauttamista ja liittämisestä Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan.  

Lisätiedot: Taipaleen seurakunnan valitus: Yliarkkitehti Edla Mäkelä, p. 050 591 7665, edla.e.makela@evl.fi 
Sulkavan ja Puumalan seurakuntia koskevat valitukset: Taloussuunnittelupäällikkö Johanna Simpanen, johanna.simpanen@evl.fi, p. 050 432 3323  

Muita päätöksiä 

Kirkkohallitus vahvisti Vihdin seurakunnan kirkkovaltuuston 25.01.2023 tekemän päätöksen siunauskappelin rakentamisesta. Vanha siunauskappeli purettiin vuonna 2022. Lisätiedot: Yliarkkitehti Edla Mäkelä, edla.e.makela@evl.fi, p. 050 591 7665  

Täysistunto jätti epätarkoituksenmukaisena vahvistamatta Raahen seurakunnan kirkkovaltuuston päätöksen, jolla seurakunta oli päättänyt myydä määräalan SSAB Europe Oy:lle, joten kannan ottaminen päätöksestä tehtyihin valituksiin raukeni. Kirkkohallitus jätti toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta vaatimuksen, jonka mukaan seurakunta velvoitettaisiin tyhjentämään ja korjaamaan määräalalla sijaitseva pappila nykyisellä paikallaan. Lisätiedot: Maankäyttöpäällikkö Harri Palo, harri.palo@evl.fi, p. 050 378 2292

Kirkkohallitus jätti raukeamaan valituksen, joka liittyi Espoon seurakuntayhtymän määräalan myyntiä koskevaan päätökseen, koska seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto oli poistanut valituksenalaisen päätöksen. Vaatimus valituksesta aiheutuneiden selvittely- ja laatimiskulujen korvaamisesta hylättiin.  Lisätiedot: Maankäyttöpäällikkö Harri Palo, harri.palo@evl.fi, p. 050 378 2292

Täysistunto hyväksyi lähetys- ja kansainvälisen työn ohjaajan viran haltijan tutkintovaatimukset. Päätös oli tarpeen tehdä, koska vanha päätös kumoutui uuden kirkkolainsäädännön tullessa voimaan.  Lisätiedot: Koulutuspäällikkö Ulla Tuovinen, ulla.tuovinen@evl.fi, p. 040 688 143 

Täysistunto lakkautti 26 Kirkkohallituksen virkaa, jotka on pidemmän ajan kuluessa muutettu työsuhteisiksi palvelussuhteiksi sekä 26 virkaa, jotka on aikanaan jätetty täyttämättä säästösyistä tai organisaation rakennemuutosten yhteydessä. Lisätiedot: Henkilöstöpäällikkö Sari Kiili, sari.kiili@evl.fi, p.040 688 1418.

Täysistunnon pöytäkirja julkaistaan noin viikon sisällä kokouksesta osoitteessa  domus.evl.fi. 

Seuraava kirkkohallituksen täysistunnon kokous on 19.9.2023. 

Turku on moniarvoinen ja yhteisöllinen kaupunki, joka arvostaa kansainvälistä työvoimaa. Elokuussa uutisoitu 200 000 asukkaan rajan rikkoutuminen Turussa nojaa vahvasti maahanmuuttoon. Tällä hetkellä noin joka seitsemäs turkulainen on muunkielinen ja tuoreimpien tilastojen mukaan määrä on vahvassa kasvussa. Turun kaupunki panostaa kansainvälisille osaajille suunnattuihin palveluihin sekä yrityspalvelujen kehittämiseen tukeakseen kaupungin kasvua sekä pito- ja elinvoimaa.

Kaksipäiväinen SHIFT Business Festival alkoi tänään keskiviikkona 23.8. Turun Tiedepuistossa pääteemanaan tulevaisuuden tekeminen. Keskiviikkona ohjelmassa keskitytään vastuulliseen kasvuun sekä disruptoiviin teknologioihin. Torstaina puolestaan käsitellään yritysten ja osaajien tulevaisuusvalmiutta monesta näkökulmasta. Päivän ensimmäisessä paneelissa keskusteltiin tiedepuistoista ja kilpailukyvystä sekä tulevaisuuden menestystekijöistä.

– Osaajapula on iso haaste elinkeinoelämälle. Poistamme kasvun esteitä yrityksiltä tarjoamalla matalan kynnyksen yrityspalveluita, jotta saamme osaajat linkitettyä oikeisiin yrityksiin, sanoo Turun elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen.

Torstain ensimmäisessä puheenvuorossa Saana Rossi kertoo tulevaisuuden työelämästä Anna Ståhlen haastattelemana. Rossi on HR:n rautainen ammattilainen sekä kokenut puhuja, ja hän on myös kirjoittanut kirjan Rekrytoija. Kirjassaan hän käsittelee rekrytoinnin ja työnhaun saloja autofiktiivisesti. Rossi on palkittu myös ensimmäisenä Suomessa Vuoden rekrytoijana vuonna 2018. Tilaisuudessa saamme kuulla, miten vetovoimaista yrityskulttuuria luodaan ja miten monimuotoisia työyhteisöjä johdetaan.

–Kansainväliset osaajat vastaavat hyvin kasvuyritysten monenlaisiin tarpeisiin ja myös usein itse perustavat uusia, työllistäviä yrityksiä. Alueen monipuolinen start up -kenttä luo kaupunkiin myös tärkeää elinvoimaa ja innovaatioita, sanoo Turku Science Parkin toimitusjohtaja Tom Palenius.

Torstaina on mahdollisuus tutustua kansainvälisille osaajille suunnattuihin palveluihin. International House Turun asiantuntijat ovat paikan päällä samoin kuin kansainvälisen rekrytoinnin palveluja tarjoava Turku Science Park Oy. Esimerkiksi yritysneuvonnalla halutaan helpottaa ja lisätä kansainvälisen rekrytoinnin houkuttelevuutta yrityksille.

– Haluamme kasvattaa Turun houkuttavuutta kansainvälisille osaajille ja yrityksille, vahvistaa kaupungin sallivaa ja positiivista ilmapiiriä ja tukea kansainvälisten perheiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Osaamisen kärkihankkeen johtaja Anna Kivinen.

– Tarjoamme myös työelämään pääsyä helpottavia palveluja kansainvälisille opiskelijoille, joiden toivomme löytävän työtä Turusta ja sitä kautta jäävän pysyvästi tänne asumaan.

Lisätiedot:
Anna Kivinen, Osaamisen kärkihankkeen johtaja
p. 040 65 29 765, anna.kivinen@turku.fi

Hei, tässä uudelleen äsken lähettämämme tiedote korjattuna yhden sanan osalta. Korjattu sana boldattuna. Pahoittelemme virhettä.

Keski-Uudenmaan kunnissa selvitetään, voisiko kunnallisen pysäköinninvalvonnan järjestää yhteistyössä naapurikuntien kanssa mahdollisesti osana kuntien yhteisen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaa.

Yhteistyö myös pysäköinninvalvonnassa mahdollistaisi toiminnan jatkuvuuden, pysäköinnintarkastajien turvallisemmat työskentelytavat sekä ilta-, viikonloppu- ja tapahtumavalvonnan.

Kunnallisen pysäköinninvalvonnan laajeneminen Järvenpäästä ja Keravalta Nurmijärvelle, Mäntsälään ja Tuusulaan voisi myös helpottaa tiiviisti rakennettujen kuntakeskustojen ja uusien asuinalueiden pysäköintiongelmia.

Asiaa valmistellaan kuluvan syksyn aikana selvityksessä mukana olevissa kunnissa Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa.

Suunnitelmien mukaan kunnissa tällä hetkellä toimivat kunnalliset pysäköinnintarkastajat siirtyisivät vanhoina työntekijöinä vastuukunta Tuusulan palvelukseen Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen ja kunnalliseksi pysäköinninvalvojaksi palkattaisiin lakimies, joka vahvistaisi ympäristökeskusta myös muissa viranomaistehtävissä.

Mikäli kunnat päättävät yhteisestä pysäköinninvalvonnasta syksyn 2023 aikana, toiminta voisi käynnistyä vuonna 2024.

Lisätiedot: Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, puh. 040 314 2257

Äänekosken kaupunki tiedottaa 23.8.2023

Heti vapaa julkaistavaksi

Äänekoskella purkumateriaalin hyödyntäminen on ympäristöteko ja tuo säästöjä

Äänekoskella Koulunmäen koulun C-rakennuksen purkumateriaalia, eli tiiltä ja betonia, on kuljetettu kaupungin omistamalle entiselle Nelostien alueelle Kotakennäälle. Purkumateriaalin väliaikaiselle varastoinnille ja käsittelylle entisellä Nelostien pohjalla on saatu asiaankuuluva lupa ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Uuden Koulunmäen koulun rakennushankkeessa on otettu huomioon ympäristövastuullisuus mm. hyödyntämällä vanhan koulun purkumateriaaleja kiertotalouskäyttöön. Purkumateriaalin hyödyntämisellä saadaan säästöjä noin 230.000 euroa - sen sijaan, että materiaali olisi viety jätehuoltoon. Säästö syntyy mm. kuljetuskustannuksista, jätehuollon vastaanottomaksuista ja siitä, kun varastointi ja käsittely tapahtuu kaupungin omistamalla maa-alueella.

Tiili- ja betonimateriaali käsitellään Kotakennään entisellä tiepohjalla. Materiaalin käsittelyn ajaksi työmaa-alue tullaan sulkemaan tarvittavin osin. Koulun purkumateriaaleja tullaan hyödyntämään kaupungin rakennuskohteissa, mm. lumenkaatopaikan tieyhteyden rakentamisessa tänä vuonna. Materiaalit soveltuvat suunniteltuun jatkokäyttöön, eikä niissä ole haitta-aineita kuten asbestia tms.

Tavoitteena on, että purkumateriaali viedään alueelta pois ennen vuodenvaihdetta.

Nuorten turvallisuus on tärkeintä

Äänekoskella ei ole virallista moposuoraa. Entisellä Nelostien pätkällä Kotakennäällä ei ole huomioitu mitään moposuoran vaatimia turvallisuusseikkoja, eikä aluetta ole rakennettu moposuoralle sopivaksi.

Lainmukaisen moposuoran perustaminen on monimutkaisempi asia kuin ensin ajattelisi. Se vaatii mm. käytönaikaista valvontaa, ympäristöluvan, selkeät turvallisuussuunnitelmat ja -ohjeet, toimintaan soveltuvan alueen sekä vastuutahon, joka vastaa alueen ja sen käytön aikaisesta turvallisuudesta.

Virallisen ja lainmukaisen moposuoran toteuttaminen meluesteineen, aitoineen, valaistuksineen ja ympäristölupineen toisi Äänekosken kaupungille huomattavia lisäkustannuksia. Esimerkiksi pelkästään alueen aitaaminen maksaisi 100.000 euroa.

Vakavien ja epäselvien vastuukysymyksien vuoksi kunnat eivät ole toteuttaneet virallisia moposuoria. Tällä hetkellä entisen Nelostiealueen käyttö moposuoratoimintaan on luvatonta. Lasten ja nuorten turvallisuus on tässä kaikkein tärkeintä ja vastuu moposuoratoiminnan turvallisuudesta kuuluu aikuisille.

Lisätietoja:

Tekninen johtaja Tommi Rautjärvi, 0400 543 587, tommi.rautjarvi@aanekoski.fi

Ympäristöpäällikkö Hanna Ahonen, 0400 893 683, hanna.ahonen@aanekoski.fi

Rovaniemen kaupunginhallitus kokoontuu maanantaina 28.8.2023. 

Kaupunginhallitus käsittelee muun muassa talousarvion laadintaohjetta, johon on lisätty määrärahakehykset talousarvion suunnitelmakaudelle 2024–2027. Määrärahakehyksen periaattena on, että kaupungin talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää koko taloussuunnitelmakauden määrärahojen tasapainossa pysymistä.

Kaupunginjohtaja esittää teknisten palveluiden toimialajohtajan viran perustamista ja avaamista haettavaksi. Lisäksi esityksenä on, että kaupunginhallitus määräisi viranhaltijan hoitamaan avointa virkaa siihen saakka kun virka on täytetty avoimen haun kautta. Taustalla on 1.9.2023 voimaan tuleva organisaatiouudistus, jossa entinen elinvoimapalveluiden toimiala jakautuu kahteen toimialaan: elinvoimapalveluihin ja teknisiin palveluihin. 

Lisäksi käsittelyssä on Rovaniemen kaupungin konserniohje, jossa määritellään keskeisimmät koko konsernia koskevat toimintatavat esimerkiksi konsernijohtamiseen, talouden ja toiminnan suunnitteluun, tiedottamiseen, luottamushenkilöiden tiedonsaantiin sekä tukipalveluihin liittyen. Ohjetta sovelletaan kunnan tytäryhtiöiden ja osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Kaupunginhallituksen jälkeen ohje etenee valtuuston käsittelyyn. 

Kaupunginhallituksen kokouksen esityslista on julkaistu osoitteessa: https://rovaniemi.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_2882023 

Lisätietoja: Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, kaupunginjohtajan sijainen, antti.maatta(at)rovaniemi.fi, puh. 0407013595