Savon ammattiopisto on saanut opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatin laadukkaasta ja pitkäjänteisestä työstään. Savon ammattiopisto on kestävän kehityksen edelläkävijä ammatillisten oppilaitosten joukossa. Auditoija iloitsi, että koulun tulevaisuuteen suuntaavassa kehittämisessä ei ole kartettu haasteellisiakaan toimintoja. 

Savon ammattiopistossa toteutettiin kaikkia koulutusaloja ja koko organisaation toimintaa koskevat laajat itsearvioinnit vuosien 2021–2022 aikana sekä ulkoinen auditointi helmikuussa 2023. Arvioinneissa kiinnitettiin huomiota johtamiseen, opetukseen, arkikäytänteisiin sekä toimintakulttuuriin kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden avulla.

OKKA-säätiön kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden lähtökohtana on ihmiskunnan hyvä elämä yhden maapallon rajoissa. Kestävän tulevaisuuden yhteiskunnan rakentuminen perustuu ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja luonnonvarojen ehtymisen pysäyttämiseen. Kouluilla on tärkeä rooli kestävän tulevaisuuden rakentajina ja indikaattorit auttavat kouluja tunnistamaan, miten se voi ennakoida tulevaisuutta ja uudistaa yhteiskuntaa.

Savon ammattiopiston verkkosivuilta löytyy lisää käytännön tekoja kuten muun muassa vastuullisuuden osaamislupaukset koulutusaloille.

Lisätietoja:

Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja
heikki.helve@sakky.fi
044 785 3050

Anu Salo, projektipäällikkö, strategian tuki
anu.salo@sakky.fi
044 785 4019

Hyvinvointialueiden toiminta on vasta alussa, mutta niiden puheenjohtajat vakuuttavat, että julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut toimivat tulevaisuudessakin luotettavasti. Sen takeina ovat yli 200 000 ammattilaisen osaaminen ja demokraattinen päätöksenteko.

– Valtava hallinnollinen fuusio ei ole sujunut kaikkialla ongelmitta. Viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen uskallamme kuitenkin sanoa, että tilanne on parempi kuin yleinen keskustelu antaa ymmärtää.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat ovat kokoontuneet viimeisen vuoden aikana useita kertoja yhteispalaveriin eri puolille Suomea. Viime viikolla puheenjohtajat kokoontuivat Turussa.

–  Julkisuuskuvassa yksittäiset kielteiset ilmiöt painottuvat. Maksamme edelleen koronavuosien tuottamaa hoitovelkaa, joka on jonouttanut palvelut ja uuvuttanut henkilöstöä, toteavat hyvinvointialueiden puheenjohtajat julkilausumassaan. 

Muutos on välttämätöntä, mutta uudistumisen täytyy kohdistua sekä rakenteisiin että toimintatapoihin.

– Sosiaali- terveydenhuollon kehittäminen juuttui välillä yli vuosikymmeneksi, kun kaikki tahot odottivat sote-uudistuksen valmistumista. Sinä aikana monet ongelmat kärjistyivät, ja viime vuodenvaihteessa ne siirtyivät ratkaisemattomina uusille hyvinvointialueille. 

Hyvinvointialueiden puheenjohtajat myöntävät tilanteen vaikeuden: edessä on samaan aikaan sekä kiristyvä talous että pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. 

– Olosuhteet ja alkuasetelmat ovat eri hyvinvointialueilla hyvin erilaisia. Kaikkia yhdistää kuitenkin sama tavoite, vaikuttavuuden lisääminen. Tulevaisuudessa meidän on saatava samalla rahalla enemmän ja parempia tuloksia. Vain siten voimme turvata palveluiden kehittymisen ja hyvät työolot eri puolilla maata.

Lisätietoja: Kanta-Hämeen aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola p. 050 592 5868

Tällä hetkellä suurin osa Ilmatieteen laitoksen tuottamasta aineistosta on saatavilla avoimena datana. Nyt myös meteorologin tekemä Suomen sääennuste on lisätty avoimen datan valikoimaan.

Ilmatieteen laitoksen meteorologin tekemä sääennuste on datan hyödyntäjien eniten toivoma lisäys avoimen datan valikoimaan.  Avoimen datan palveluun avatussa sääennusteessa Ilmatieteen laitoksen meteorologi on asiantuntemuksellaan jalostanut säämallien tiedoista kyseistä säätilannetta parhaiten kuvaavan ennusteen Suomeen ja lähialueille.

Sää ja ilmasto vaikuttavat yhteiskunnan toimintoihin ja ihmisten arkeen hyvin laajasti. - Ilmatieteen laitos haluaa varmistaa, että olemassa oleva säätieto on saatavilla mahdollisimman monipuolisesti eri jakelukanavissa. Teknisten rajapintojen merkitys on kasvanut kaiken aikaa ja olemme halunneet olla avoimen datan kehittämisessä edelläkävijä, toteaa Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen johtaja Juhana Hyrkkänen.

Säähavainnot tähän mennessä suosituimpia aineistoja

Kuluneiden kymmenen vuoden aikana latausmäärillä mitattuna suosituimpia Ilmatieteen laitoksen avoimen datan aineistoja ovat olleet Suomen säähavainnot, sääennustemallit, salamahavainnot ja tutkakuvat.

Ilmatieteen laitoksen avoimen datan palvelusta on saatavilla myös Säteilyturvakeskuksen säteilydataa, FinTrafficin liikennetietoa ja paikallista, kuntien tuottamaa ilmanlaadun mittaustietoa. Lisäksi Ilmatieteen laitoksen tuottamia suuria aineistoja, kuten tutkadataa on jaettu jo vuodesta 2017 alkaen Amazonin pilvipalvelun (AWS) kautta.

Lisätietoja

Avoin data Ilmatieteen laitoksella https://www.ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data

Avatut aineistot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data-avattavat-aineistot

johtaja Juhana Hyrkkänen puh. 029 539 3495

Liitteenä kuva: Ilmatieteen laitoksen avoimen datan latausmäärien kehitys vuosina 2013–2022. Kuvaajassa näkyy sekä avatun aineiston määrän että datan latausmäärien merkittävä kasvu 10 vuoden aikana. Rekisteröitymisvaatimuksen poistuminen vuonna 2019 kasvatti latausmääriä.

Uudet, englanninkieliset koulutukset keskittyvät kestävään kaupunkisuunnitteluun ja robotiikkaan. Niillä tavoitellaan myös kansainvälisen opiskelijamäärän kasvua ja tuetaan olemassa olevia vahvuuksia alueen osaamisessa. 

Hämeen ammattikorkeakoulussa suunnitellaan kahta uutta AMK-tutkintokoulutusta Riihimäen kampukselle. Englanninkieliset koulutukset, vielä työnimillä kulkevat Sustainable Urban Design ja ICT and Robotics on suunnattu ensisijaisesti ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille, mutta ovat avoimia myös suomalaisille hakijoille. Koulutusten on määrä alkaa syksyllä 2024.  

Sustainable Urban Design kouluttaa kestävän kaupunkiympäristön asiantuntijoita, jotka voivat työllistyä kaupunkiympäristöjä ja -toimintoja kehittävien julkisten ja yksityisten sektorien palvelukseen. Tavoitteena on, että koulutuksesta valmistuva tuntee kaupunkiympäristöt, liikennejärjestelmän ja -palvelut sekä ymmärtää käyttäjien tarpeet ja pystyy hyödyntämään kaupunkisuunnittelussa data-analytiikkaa, mallintamista ja visualisointeja. 

ICT and Robotics puolestaan tarjoaa uuden korkeakoulutusväylän Riihimäen ennestään vahvaan osaamisalueeseen eli robotiikkaan. Koulutuksessa painotetaan teknisten taitojen lisäksi käyttäjälähtöisyyttä, kestävää kehitystä, luovuutta, systeemiajattelua sekä yhteiskunnan ja trendien tuntemusta. Valmistuvan ydinosaamista ovat robotiikan soveltaminen eri toimialoille, ohjelmistokehitys, IoT-teknologia, tietoverkot ja tietoliikenne, kyberturvallisuus, koneoppiminen, data-analytiikka ja tekoäly. ICT and Robotics –koulutuksella sekä HAMKin Forssan kampuksella järjestettävällä, biotalouspainotteisella tieto- ja viestintätekniikan koulutuksella tulee olemaan myös yhteisiä opintoja. Riihimäellä opinnot painottuvat enemmän robotiikkaan ja Forssassa kiertotalouteen, johon fokusoidaan jatkossa nykyisen biotalouspainotuksen sijaan. 

”Riihimäen kampus kasvaa tällä hetkellä voimakkaimmin HAMKin kampuksista. Tavoitteenamme on nostaa opiskelijamäärää 2000:een nykyisestä noin 1300 opiskelijasta. Meillä on Riihimäen kaupungin kanssa jo pitkät perinteet yhteistyössä ja kampuksen kehittämisessä, ja tahto kansainvälistää aluetta on yhteinen,” yrittäjyys-, liiketoiminta- ja teknologiaosaamisen yksikön johtaja Lassi Martikainen sanoo.  

Tarkoituksena on myös, että Riihimäen kaupungista tulee oppimisympäristö Sustainable Urban Design –koulutukselle ja opinnoissa tehdään kaupunkia suoraan hyödyttäviä kokeiluja. Kampuksella tehdään myös HAMKin soveltavaa tutkimusta esimerkiksi älykkään liikenteen ja kestävän rakentamisen osa-alueilla, mitä uudet koulutukset osaltaan tukevat jatkossa.  

Tällä hetkellä Riihimäen kampuksella voi opiskella konetekniikkaa, tieto- ja viestintätekniikkaa sekä liikennealaa. Konetekniikassa on myös englanninkielinen koulutus. 

Uudet koulutukset liittyvät myös oleellisesti hiljattain uutisoituun Robotics Campus – Scale Up! -hankkeeseen, jonka osana HAMK ja Riihimäen kaupunki kehittävät yhdessä robotiikan osaamis- ja innovaatiokeskusta pitkäjänteisesti.  

“Yhteistyö tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia paitsi opiskelijoillemme myös yrityksille ja koko tälle alueelle”, Hämeen ammattikorkeakoulun vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä toteaa.    

Lisätietoja: 

Lassi Martikainen 
yksikön johtaja 
Yrittäjyys-, liiketoiminta- ja teknologiaosaamisen yksikkö 
puh. +358408221734 
lassi.martikainen@hamk.fi 

Heidi Ahokallio-Leppälä 
vararehtori 
Hämeen ammattikorkeakoulu 
puh. +358400904330 
heidi.ahokallio-leppala@hamk.fi 

Väylävirasto on päätymässä kahteen vaihtoehtoiseen ratkaisuun Syrjäsalmen sillan rakentamiseksi. Molemmilla ratkaisuilla pystyttäisiin lyhentämään henkilömatkustajia ja elinkeinoelämää uhkaavaa liikennekatkoa merkittävästi. 

Väylävirasto on hakenut maan johtavien silta-asiantuntijoiden kanssa nopeammin toteutettavaa ratkaisua Syrjäsalmensillan rakentamiseksi. Aiemmin esillä ollut, lähes vuoden mittainen liikennekatko vilkkaalla rataosalla olisi ollut kohtuuton haitta henkilömatkustajille ja elinkeinoelämälle. 

Ratkaisuissa keskeisinä lähtökohtina ovat olleet junaliikenteen katkon lyhentäminen sekä junaliikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavien riskien minimointi. Lisäksi on selvitetty radan ja sillan linjausvaihtoehtoja olemassa olevalla rata-alueella, korvaavia liikennejärjestelyjä rakentamisen aikana sekä sillan rakentamisen ajoitusta. 

Kaksi vaihtoehtoa jatkoselvittelyyn 

Väylävirasto selvitti kaikkiaan yhdeksää eri ratkaisuvaihtoehtoa, joista analyysin jälkeen päädyttiin kahteen tavoitteet parhaiten täyttävään vaihtoehtoon: 

Vaihtoehto 1.  Nykyinen silta korvataan apusiltajonolla liikennekatkon aikana, jonka jälkeen liikenne siirretään apusillalle ja sen jälkeen rakennetaan uusi silta alun perin suunniteltuun sijaintiin. 

Vaihtoehto 2. Rakennetaan pidempi, teräksinen liittopalkkisilta kauemmaksi nykyisestä sillasta. Sillan keskituki sijaitsisi keskellä Syrjäsalmen uomaa, mikä vaikuttaisi jatkossa jonkin verran veneliikenteeseen.  

Väylävirasto jatkaa näiden kahden vaihtoehdon selvittämistä ja täsmennystä edelleen. Lopullinen päätös valittavasta vaihtoehdosta tehdään alkusyksyn aikana sen perusteella, mikä vaihtoehto mahdollistaa lyhimmän ratakatkon. Tavoitteena on, että katkon pituus olisi enimmillään 3-4 kuukauden mittainen, mutta kaikki keinot käytetään vieläkin lyhyemmän katkon saavuttamiseksi. 

Nykyisen sillan säännöllinen tarkkailu jatkuu ja siltaa myös osittain korjataan, jotta nykyisen sillan käytettävyys ja turvallisuus voidaan varmistaa siihen saakka, kunnes sitä ei enää tarvita. 

Tausta 

Kiteellä sijaitsevan Syrjäsalmen ylittävän ratasillan kautta kulkee Joensuun ja Imatran välinen vilkas rataosuus. Vanha silta on elinkaarensa loppuvaiheessa ja tammikuussa 2023 käynnistettiin uuden sillan rakentamistyöt vanhan sillan viereen.  

Rakennustöiden yhteydessä vanhassa sillassa havaittiin liikettä ja sillalle asetettiin nopeusrajoitus. Turvallisuuden varmistamiseksi uuden sillan rakennustyöt keskeytettiin tarkemman selvityksen ajaksi.  

Lisätietoja: 

Hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi, p. 0400 238167 
 

Elintarvikevalmistaja Herkkumaa Oy siirtyi ensimmäisenä päästöttömään tuotantoon Elstor-teknologian avulla.

06.06.2022 klo 13:00 | Herkkumaa Oy

Herkkumaa on ensimmäinen yritys maailmassa, joka on ottanut käyttöön Elstor Oy:n kehittämän 10 MWh:n kokoluokan energiavarastointiyksikön. Tämä mahdollistaa höyryn tuottamisen ilman CO₂-päästöjä. Herkkumaa on investoinut vähentääkseen ympäristökuormaansa ja nyt he käyttävät fossiilivapaata lämpövarastoratkaisua höyryn tuotannossa. Ratkaisu on päästötön, kustannustehokas ja hiilivapaa. Innovatiivinen hanke on saanut tukea Business Finlandilta.

Uusi teknologia tarkoittaa hiilivapaata tuotantoprosessia sekä tuhansia neliöitä käsittävän kiinteistön päästötöntä vesikiertolämmitystä.

Herkkumaa päätti korvata nykyisen, noin 264 000 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa (2021) käyttävän järjestelmänsä Elstor Oy:n kehittämällä lämmönvarastoratkaisulla vihreän siirtymän vastuulliseen tuotantoon sitoutumisen ja kestävän liiketoiminnan näkymien vuoksi. Tämä aloite on merkittävä jatko 2021 toteutetulle prosessivesien energian talteenottojärjestelmälle. Höyryllä on tärkeä rooli elintarviketuotannossa, sillä koko tuotanto nojaa höyryyn korkeita lämpötiloja vaativien lämmityskattiloiden, lämpökäsittelyn ja steriloinnin kaltaisissa tehtävissä.

Uudella Elstor-järjestelmällä fossiiliset polttoaineet korvataan hiilivapaalla sähköllä, jonka energia varastoidaan lämpöakkuun Tämä varmistaa päästöttömät prosessit ja pienentää Herkkumaan tuotannon hiilijalanjäljen teoreettisesti nollaan. Kustannustehokkuutta tukee lämpövaraston lataaminen aina vuorokauden alhaisempien sähköhintojen aikaan, sekä erinomainen sopivuus sähköverkkojen taajuudensäädön reservimarkkinoille.

Tällä ratkaisulla saavutettu ennustettavuus helpottaa myös hinnoittelua, mikä hyödyttää viime kädessä kuluttajia. Öljyn hinnan merkittävä nousu on vaikuttanut elintarviketeollisuuteen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ei ole vain ekologinen valinta, vaan myös kustannuskysymys.

"Fossiilisten polttoaineiden hintojen heilahtelu on tehnyt tuotantokustannusten ennustamisen haastavaksi. Tuotannon siirtäminen fossiilivapaisiin energialähteisiin vähentää hintojen epävakautta ja helpottaa hinnoittelua, mikä vaikuttaa suoraan kuluttajien lompakkoon. Tulevaisuuden ratkaisu on suunniteltu varmistamaan, että saatavuus ja raaka-aineiden hinnoittelu ei tule olemaan ongelma", kertoo Herkkumaan toimitusjohtaja Atte Rekola.

”10 MWh:n mittaluokan lämpövarastomme vuosittain tuoma CO₂ päästövähennys vastaa noin 700 henkilöauton käytöstä syntyvää päästömäärää korvatessa fossiiliset polttoaineet höyryn tuotannossa” toteaa Elstorin toimitusjohtaja Kari Suninen. ”Elstorin laitteen valmistuksesta syntyneet CO₂ päästöt ovat kuitattu jo noin 6 kuukauden käytön jälkeen. On hienoa, että Herkkumaa katsoo kokonaisvaltaisesti tulevaisuuteen, panostaa vihreään siirtymään ja kilpailukykyyn investoimalla ennakkoluulottomasti yhteistyöhömme”, jatkaa Suninen.

Sekä kuluttajat että yritysasiakkaat ovat kiinnostuneita päästöjen vähentämisestä ja kestävästä kehityksestä. Pieni hiilijalanjälki toimii myyntivalttina vientimarkkinoilla.

Lisätietoja:

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutusten opetussuunnitelmissa näkyy vain vähän liikkumisen ja liikunnan edistämisen osaamistavoitteita ja sisältöjä. Opetussuunnitelmissa on kuitenkin tavoitteita ja sisältöjä, jotka mahdollisesti sisältävät liikkumisen tai liikunnan edistämisen opetusta. Liikkumisen edistämisen opetus sote-alan koulutuksissa vaihtelee todennäköisesti opettaja- ja oppilaitoskohtaisesti, selviää valtion liikuntaneuvoston tilaamasta tuoreesta selvityksestä.

Lapsista ja nuorista noin kolmannes1, aikuisista neljännes2 ja ikäihmisistä3 joka kuudes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Väestön liian vähäinen liikkuminen on merkittävä riskitekijä yksilöiden terveydelle, hyvinvoinnille, sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle sekä kansantaloudelle.

Liikkumattomuuden kustannukset ovat arviolta vähintään kolme miljardia euroa vuodessa4. Merkittävä osa liikkumattomuuden kustannuksista syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä alentuneen työkyvyn aiheuttamista kustannuksista.

Liikkumisen terveyshyödyistä ja runsaan paikallaanolon terveyshaitoista on vahva tutkimusnäyttö. Riittävällä fyysisellä aktiivisuudella voidaan ehkäistä ja osittain myös hoitaa valtaosaa terveydenhuoltoa kuormittavista pitkäaikaissairauksista, kuten tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä mielenterveydenongelmia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) toimijat ovat avainasemassa väestön fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Sote-palvelut tavoittavat paljon väestöä, erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ihmisiä, joita ei perinteisesti tavoiteta liikuntatoimessa. Liikkumisen edistäminen ja liikuntaneuvontaan ohjaus sote-palveluissa edellyttää henkilöstöltä riittävää ymmärrystä ja osaamista liikkumisen edistämisestä osana omaa työtä.

Valtion liikuntaneuvoston tilaaman selvityksen mukaan liikkumisen ja liikunnan edistäminen näkyvät suoraan vain vähän sote-alan koulutusten opetussuunnitelmissa, kuten lähihoitajan, terveydenhoitajan, sosionomin ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa. Poikkeuksena näyttäytyy fysioterapiakoulutus, jossa liikkumisen teemoja käsitellään muita tutkintoja enemmän. Kaikissa selvityksessä tarkastelluissa opetussuunnitelmissa oli kuitenkin osaamistavoitteita ja sisältöjä, jotka mahdollisesti sisältävät liikkumisen tai liikunnan edistämisen opetusta.

Koska liikkumisen ja liikunnan edistämisen suoranaiset maininnat ovat opetussuunnitelmissa vähäisiä, liikkumisen edistämisen opetus sote-alan koulutuksissa todennäköisesti vaihtelee opettaja- ja oppilaitoskohtaisesti. Tällöin on vaarana, että kaikilla tulevilla sote-alan ammattilaisilla ei ole yhtenäistä liikkumisen edistämisen osaamista.

Selvityksessä sote-alan opettajat pitivät sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaisten roolia väestön liikkumisen edistämisessä merkittävänä. Opettajat kuitenkin kokivat, että suhteessa liikkumisen hyvinvointivaikutuksiin, liikkumisen edistämisen teemat eivät sisälly tällä hetkellä riittävästi tulevien ammattilaisten koulutuksiin.

Selvityksessä suositellaan, että liikkumisen edistäminen ja asiakasohjaus liikuntaneuvontaan kirjataan osaksi keskeisiä sote-alan koulutusten opetussuunnitelmia. Liikkuminen ja liikunnan edistäminen tulee myös sisällyttää aiempaa selkeämmin sote-alan koulutusta ohjaaviin strategioihin ja suunnitelmiin. Sote-alan opettajille ja työelämässä oleville ammattilaisille tulisi mahdollistaa riittävä lisäkoulutus liikkumisen ja liikunnan edistämisestä. Selvityksessä annetaan lisäksi koulutuskohtaisia suosituksia liikkumisen ja liikunnan edistämisen osaamistavoitteista ja sisällöistä.

Selvityksen toteutus ja tulosten julkistaminen

Terveyttä edistävä liikkuminen ja liikunta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutussisältöjä -selvityksessä tarkasteltiin, miten väestön liikkumisen ja liikunnan edistämisen kannalta keskeisten sosiaali- ja terveysalan tutkintojen oppimissisällöissä on huomioitu liikkumisen ja liikunnan edistäminen. Selvityksessä kohteena oli toisen asteen koulutuksista lähihoitajan tutkinto, ammattikorkeakouluista sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, fysioterapeutin, sosionomin ja geronomin tutkinnot sekä yliopistokoulutuksista lääketieteen lisensiaatin ja sosiaalityöntekijän tutkinnot.

Selvitys toteutettiin tarkastelemalla koulutusten opetussuunnitelmia. Opetussuunnitelmista saatua tietoa täydennettiin opetushenkilöstölle ja viimeisen vuoden opiskelijoille suunnatulla kyselyllä sekä opetushenkilöstön haastatteluilla.

Selvityksen vastuullisia toteuttajia olivat tutkija, asiantuntija Miia Länsitie (ODL Liikuntaklinikka) ja senior manager Milla Peltonen (NHG Finland Oy).

Selvityksen tulokset julkaistaan 6.6.2023 kello 13.00−14.30. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua etänä tai paikan päällä (Valtiovarainministeriön kokouskeskus, kokoustila Jakovara, Mariankatu 9, Helsinki). Tilaisuuden ohjelma: https://www.liikuntaneuvosto.fi/tapahtuma/sote-alan-koulutusselvityksen-julkistaminen/

Median ilmoittautumiset tilaisuuteen 5.6. mennessä: saku.rikala@gov.fi.

Selvitys on luettavissa sähköisesti 6.6. alkaen kello 13.00 osoitteesta: www.liikuntaneuvosto.fi. Julkaisu toimitetaan medialle pyynnöstä embargona. Huom! Tiedot ovat julkaisuvapaat 6.6.2023 klo 13.00.

Haastattelupyynnöt ja muut tiedustelut:

• tutkija, asiantuntija Miia Länsitie (ODL Liikuntaklinikka), puh. miia.lansitie@odl.fi, puh. 050 312 5757 (selvityksen toteutus ja tulokset)
• senior manager Milla Peltonen (NHG Finland Oy), milla.peltonen@nhg.fi, puh. 040 764 2484
  (selvityksen toteutus ja tulokset)
• erityisasiantuntija Saku Rikala (valtion liikuntaneuvosto), saku.rikala@gov.fi, puh. 029 533 0042 (selvityksen taustat)

Lähteet

1 Martin, L. ym. 2023. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet. Teoksessa Kokko, S. & Martin, L. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

2 Husu, P. ym. 2022. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.

3 Husu, P. ym. 2022. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.

4 Vasankari T ja Kolu P. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018.

Euroopan parlamentti julkaisi tänään kevään 2023 Eurobarometri-tutkimuksen, josta käy ilmi kansalaisten vankka tuki demokratialle ja vahva tietoisuus tulevista EU−vaaleista.

• 71 prosenttia EU-maiden kansalaisista ja 74 prosenttia suomalaisista kokee, että EU vaikuttaa heidän päivittäiseen elämäänsä
• Tyytyväisimpiä vastaajat ovat EU:n tukeen Ukrainalle (69 % EU-maiden kansalaisista ja 87 % suomalaisista) sekä demokratian ja oikeusvaltion puolustamiseen (64 % EU-maiden kansalaisista ja 73 % suomalaisista)
• Yli puolet vastaajista on jo kiinnostunut seuraavista EU-vaaleista
• Euroopan parlamentin aseman vahvistamista kannattavat todennäköisimmin nuoret
• 62 prosenttia kaikista vastaajista ja 85 prosenttia suomalaisvastaajista on viime aikoina kuullut Euroopan parlamentista

Teollisuutta uudistava Manufacturing Performance Days (MPD) toi teknologiapäättäjät Tampereelle.

Teollisuutta uudistava Manufacturing Performance Days (MPD) toi teknologiapäättäjät Tampereelle keskustelemaan kestävästä ja kriisinkestävästä kehityksestä teemalla Sustainable and Resilient Growth.

Teollisuusyritykset suhtautuvat digitaaliseen ja vihreään siirtymään paitsi haasteena myös mahdollisuutena. Entistä puhtaampi ja tehokkaampi toiminta ja menetelmät avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joihin pitää tarttua nopeasti globaalien kriisien keskellä.

”MPD on vakiinnuttanut asemansa erittäin arvostettuna tuotannon tulevaisuuden keskustelupaikkana, joka yhdistää liiketoiminnan ja teknologian näkökulmat. Tapahtuma järjestetään Tampereella nyt kahdeksatta kertaa”, totesi päätapahtumapäivän avannut MPD:n puheenjohtaja, Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman.

”Tampere tunnetaan maanläheisten, käytännöllisten lähestymistapojen kotina. Tämä on se henki, johon pyrimme myös tässä tapahtumassa. Vaikka on tärkeää katsoa horisonttiin, on myös tärkeää ottaa jatkuvasti askelia eteenpäin. Toivon, että jokainen osallistuja löytää ajatuksen aihetta kokonaisuuteen liittyen, mutta myös ideoita konkreettisiin seuraaviin askeliin tänään”, hän jatkoi.

Ohjelma jatkui John Deeren sähköisen modulaarisen autonomisen traktorin esittelyllä sekä paneelikeskusteluilla.

Näytteilleasettajien alueella nähtiin muun muassa robotti, joka luo paremman version itsestään. Noux Node, ABB Robotics, B&R Automation ja Visual Components esittelivät todelliseen asiakastapaukseen perustuvan demon, jossa ABB GoFa -robotti suoritti tehtävän ja samanaikaisesti sen digitalinen kaksonen kehitti ja päivitti robotille paremman ohjelmiston.

Manufacturing Performance Days jatkuu keskiviikkoon, jolloin oheisseminaareissa kuullaan vielä, miten teollisuusyritykset jo hyödyntävät materiaalia lisäävää valmistusta eli 3D-tulostusta sekä keskitytään tekoälyyn teollisuudessa.

Tapahtuman ohjelmavastaavana toimii Tampereen yliopiston tuotantotekniikan ja -automaation professori Minna Lanz.

Kumppaneina teollisuuden ja digitalisaation kärkeä

Tapahtuman kumppaneihin kuuluvat Beckhoff, Business Finland, Delfoi, DIMECC, FAME-ekosysteemi, Fastems, Siemens, Tampereen yliopisto, Teknologiateollisuus, VTT, Itävallan ilmasto-, ympäristö-, energia-, liikkuvuus-, innovaatio- ja teknologiaministeriö, Noux Node, SIXNET network, 3D Formtech, 3DStep, Advian, Amexci, ANDRITZ Savonlinna Works, Atostek, Brightplus, Citec, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Dekra, Delva, Elomatic, EOS, Etteplan, Fodesco, Fujitsu, ifm electronic Oy, Kongsberg Maritime Finland, KONE, Koneteknologiakeskus Turku Oy, Lillbacka Powerco, Mectalent, Mirka, Netum, Patria, Ponsse, Raute, Salon Metalelektro, Stereoscape, Teamviewer, Top Data Science, Turun ammatti-instituutti, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Vaisto, Valmet, Vilpe, Wärtsilä, Corporate Sustainability Reporting Tool -projekti, Åbo Akademi, Ceterio, Lenz, PipeCloud, Twinverse ja A.Spire, Cecimo, Saksalais-Suomalainen kauppakamari, EFFRA, Manufuture EU, Orgalim, Tampereen Kauppakamari ja Tampereen kaupunki.

Manufacturing Performance Days ”Sustainable and Resilient Growth” Tampere-talossa 5.–7. kesäkuuta 2023.

LISÄTIETOJA

MPD-ohjelmavastaava TkT Minna Lanz, professori, Tampereen yliopisto, +358408490278, minna.lanz@tuni.fi

TkT Harri Kulmala, toimitusjohtaja, DIMECC Oy, +358 40 840 6380, harri.kulmala@dimecc.com      

www.mpdays.com

Kuvateksti: Manufacturing Performance Daysin puheenjohtaja, Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman toivoi, että osallistujat löytävät ajatuksen aihetta kokonaisuuteen liittyen, mutta myös ideoita konkreettisiin seuraaviin askeliin. Kuvaaja: Merja Ojala

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn liittovaltuusto vaatii posti- ja logistiikka-alalle tasa-arvoisia perhevapaita. Useat työnantajat ovat vastustaneet ei-synnyttävän vanhemman palkallisen vapaan pidentämistä. Tämä johtaa tasa-arvolaissa kiellettyyn syrjintään.

Perhevapaauudistus astui voimaan elokuussa 2022. Uusi perhevapaamalli koskee perheitä, joissa lapsen laskettu aika oli 4.9.2022 tai sen jälkeen. Perhevapaauudistuksen tavoitteina oli muun muassa perhevapaiden jakautuminen nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken ja se, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat.

Uudessa mallissa ei ole enää äitiys- tai isyysvapaata, vaan synnyttävällä vanhemmalla on ensin raskausvapaa 40 arkipäivää. Tämän lisäksi vanhemmilla on sukupuolesta riippumatta vanhempainvapaata. Vanhempainrahapäiviä on yhteensä 320, joista kahden vanhemman perheessä kummallakin vanhemmalla on 160 vanhempainvapaapäivän kiintiö, mistä osan voi luovuttaa toiselle.

Tasa-arvovaltuutetun kertomuksessa eduskunnalle 2022 todetaan, että aiemmassa perhevapaamallissa äitiys- ja isyysvapaan palkallisuuden eron ei katsottu olevan tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää, sillä äitiysvapaan tarkoitus oli erilainen kuin isyysvapaan. Äitiysvapaan tarkoitus ei ole ollut ainoastaan lapsesta huolehtiminen, vaan myös loppuraskauden turvaaminen sekä raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen.

Erisuuruinen palkka vanhempainrahakaudelta on syrjivä

Perhevapaauudistuksen piti tasa-arvoistaa työelämää, mutta perhevapaiden palkallisuudessa on edelleen suuria eroja vanhempien kesken. Esimerkiksi postialalla noudatettava Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus takaa synnyttäneelle vanhemmalle palkan 72 arkipäivältä. Toisen vanhemman palkallisen vapaan pituus on vain kuusi päivää.

Tasa-arvovaltuutetun mukaan uudessa perhevapaamallissa äideille voidaan jatkossakin maksaa palkkaa raskausvapaalta, mutta mikäli vanhempainvapaalta palkkaa maksetaan eri pituiselta ajalta äideille ja isille, menettely on tasa-arvolain vastaista syrjintää.

Monella alalla työehtosopimustekstejä on perhevapaauudistuksen jälkeen muutettu ja isien palkallisten päivien määrää nostettu. Näin tulisi toimia myös posti- ja logistiikka-alalla. PAUn liittovaltuusto muistuttaa, että vanhempainrahakaudelta maksettava erisuuruinen palkka synnyttävälle ja ei-synnyttävälle vanhemmalle johtaa tasa-arvolaissa kiellettyyn syrjintään. Työnantajalla on vastuu siitä, että se kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja syrjimättä.

Ahvenanmaalla tasa-arvoiset perhevapaat

Ahvenanmaan Postissa (Åland Post) perhevapaat saatiin tuoreella työehtosopimusratkaisulla tasa-arvoistettua. Jatkossa synnyttävälle vanhemmalle maksetaan palkka 40 raskausvapaapäivältä ja 32 vanhempainvapaapäivältä ja ei-synnyttävälle aiempien 6 päivän sijaan 32 vanhempainvapaapäivältä. Lisäksi palkallista vanhempainvapaata ei ole pakko pitää yhtäjaksoisesti. Muutos edesauttaa uusien perhevapaasäädösten tavoitetta perhevapaiden tasa-arvoisemmasta jakaantumisesta vanhempien kesken. PAUn liittovaltuusto vaatii, että samaa esimerkkiä seurataan myös mantereella.

Vanhempien, joille tarjotaan vain kuusi päivää palkallista vapaata, pitäisi kyseenalaistaa syrjivä kirjaus ja lähteä liiton tuella hakemaan oikeusteitse alalle tasa-arvoisempaa vanhempainvapaata.

Lisätietoja:

Heidi Nieminen, puheenjohtaja, 050 340 3217
Veera Kekäle, juristi, 043 825 5311

Lappeenrannan kaupunki aloittaa katuvalojen kesäsammutuksen perjantaina 9.6. Valot sammutetaan kesän valoisimmaksi ajaksi, kun pimeän aika on lyhimmillään, sanoo kaupungin kunnossapitopäällikkö Topi Kangas.

– Vuoden valoisimpaan aikaan katuvalojen tarvetta ei juurikaan ole. Säästämme kesäsammutuksella myös energiaa.

Valaistuksen sammuttaminen koskee kaikkia Lappeenrannan katuvaloja ja pyöräteiden valoja. Valot syttyvät jälleen 14.7. alkaen normaalisti pimeän ajaksi.

Kaupunki sammutti ensimmäistä kertaa koko katuvalaistuksen viime kesänä. Valaistus kytketään päälle samaan aikaan kuin viime kesänä.

– Valojen sammuttamisesta ei tullut silloin mitään palautetta, kertoo Kangas.

Lisätiedot:

Topi Kangas, kunnossapitopäällikkö
Puh: 040 144 0330, topi.kangas@lappeenranta.fi

Optics & Photonics Days 2023 järjestettiin viime viikolla Joensuussa. Monipuolista akateemista ja teollista ohjelmaa oli seuraamassa yli kolmesataa rekisteröitynyttä konferenssiosallistujaa, joista 25% oli saapunut Joensuuhun ulkomailta.

Optics & Photonics Days 2023:n korkeatasoinen akateeminen- ja teollinen ohjelma, yritysnäyttely sekä useat oheistapahtumat keräsivät paikalle kansainvälisen konferenssiyleisön. Loppuunmyyty teollisuusnäyttely avasi torstaina ovensa myös suurelle yleisölle ja houkutteli paikalle viitisenkymmentä fotoniikasta kiinnostunutta kaupunkilaista. Näytteilleasettajien pisteillä oli mahdollisuus kokeilla esimerkiksi joensuulaisen Dispelix Oy:n kehittämiä lisätyn todellisuuden älylaseja sekä Microsoftin Hololens2 yhdistetyn todellisuuden laseja. Uuden sukupolven älylaseja hyödynnetään muun muassa koulutuksessa, terveydenhoidossa sekä teollisuudessa parantamaan käyttäjän tarkkuutta ja tulosta.

Kattavien asiantuntijaesitysten lisäksi tapahtumassa järjestettiin monipuolista oheisohjelmaa. Photonics Centerissä järjestetyssä oheistapahtumassa esiteltiin Active Alignment palvelua, jota voivat hyödyntää muun muassa kameravalmistajat esimerkiksi prototyyppien valmistamisessa. Suomen Akatemian rahoittaman PREIN fotoniikan lippulaivan tapahtumassa keskusteltiin mm. tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyön merkityksestä. Perinteisesti miesvoittoinen ala tarvitsee myös naisosaajia, ja Women in Photonics -tapahtumassa kuultiin alalla työskentelevien kolmen merkittävän pörssiyhtiön Microsoftin, Vaisalan, sekä Modulightin johto- sekä asiantuntijatehtävissä toimivien naisten näkemyksiä alan kehityksestä. Lisäksi osaajien ja yritysten törmäyttämiseksi torstaina teollisuusnäyttelyn yhteydessä järjestettiin myös rekrytointitapahtuma. 

Keskiviikon konferenssi-illallisella Photonics Finland sai uuden hallituksen. Puheenjohtajaksi valittiin Kim Grundström ja varapuheenjohtajaksi Heidi Piili. Pohjoismaiden suurin lasioptiikan valmistaja Senop Oy palkittiin vuoden fotoniikkayrityksenä. Senop tarjoaa kokonaisvaltaisia optoelektroniikan ja ammattilaisviestinnän palveluja sekä laitteistoja myös vaativiin ja kriittisiin tilanteisiin, kuten turvalliseen viranomais- ja ammattilaisviestintään. Turvallisuus ja puolustus olikin yksi OPD2023:n pääteemoista, sillä fotoniikan sovellusten merkitys alalla kasvaa koko ajan.

• Joensuussa sijaitsee yksi Euroopan tason merkittävistä fotoniikan keskittymistä. Tapahtuman isännöiminen Joensuussa oli merkittävä askel kansainvälisten verkostojemme vahvistamisessa. Tämän päälle on hyvä rakentaa fotoniikan kasvua Joensuussa, kertoo Juha Purmonen Photonics Finlandista.

Lisätiedot:

Tuukka Pakarinen
Viestintäpäällikkö, Photonics Finland
+358 50 313 5930
tuukka.pakarinen@photonics.fi

Juha Purmonen
Toiminnanjohtaja, Photonics Finland
Fotoniikkaliiketoiminnan kasvuohjelman ohjelmavastaava, Business Joensuu
+358 50 354 3832
juha.purmonen@businessjoensuu.fi

Lappeenrannan virastotaloon on valmistunut julkisten toimijoiden yhteinen palvelupiste, joka avautuu asiakkaille maanantaina 12.6.2023. Uusi palvelupiste kokoaa julkisten toimijoiden palvelut kansalaisten saataville sujuvasti yhteen osoitteeseen. Yhteinen palvelupiste valmistuu ensimmäisten joukossa osana laajempaa valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistusta.

Toimistotilojen tilamuutostyöt jatkuvat edelleen ja valmistuvat keväällä 2024.

Senaatti-kiinteistöt ja valtiovarainministeriö kutsuvat aiheesta kiinnostuneet median edustajat yhteisen palvelupisteen esittelytilaisuuteen tiistaina 13.6.2023 klo 12-13.

Paikka: Lappeenrannan virastotalo, Villimiehenkatu 2, 53100 Lappeenranta. Sisäänkäynti kansalaistorilta, sisäänkäynti merkattu liitteenä olevassa kartassa. Tilaisuus järjestetään vihkitilassa 1. kerroksen yhteisen asiakaspalvelun yhteydessä. Seuraa opasteita paikan päällä.

Ohjelma

Ajankohta: tiistai 13.6.2023

11.45–12.00 Saapuminen ja ilmoittautuminen aulassa.

Hankkeen esittely median edustajille klo 12.00-13.00

12.00 Tilamuutoshankkeen esittely, Matti Oinonen, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt
12.10 Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistus, Marko Puttonen, kehittämisjohtaja, valtiovarainministeriö
12.20 Yhteisen palvelupisteen arjen sujuvuudesta vastaavat asiakaspalvelukoordinaattorit kertovat ensimmäisen päivän tunnelmista, Niina Kemppi ja Janita Liutu, johtavat asiantuntijat 
12.25 Medialla on mahdollisuus kysyä kysymyksiä
12.30 Kierrätys yhteisessä palvelupisteessä sekä tilojen ja toiminnan esittely
12.50 Medialla on mahdollisuus haastatella asiantuntijoita tai asioivia asiakkaita heidän luvallaan
13.00 Tilaisuus päättyy

Valokuvaus

Tilakierroksella on mahdollisuus ottaa valokuvia ja videoida. Palvelupisteessä asioivilta asiakkailta on kysyttävä kuvauslupa, mikäli henkilöt on tunnistettavissa kuvista.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen etukäteen

Pyydämme ilmoittautumaan etukäteen maanantaihin 12.6.2023 klo 14.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: hanna.kumpula@senaatti.fi.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot hankkeesta
Hankkeen verkkosivu: Lappeenrannan virastotalon tilamuutos
Senaatti-kiinteistöt, Mervi Räisänen, projektipäällikkö, puh. 050 543 6223, mervi.raisanen@senaatti.fi (ei tavoitettavissa 12.-16.6.)
Senaatti-kiinteistöt, Matti Oinonen, rakennuttajapäällikkö, puh. 040 846 7754, matti.oinonen@senaatti.fi
Valtiovarainministeriö, Marko Puttonen, kehittämisjohtaja, puh. 0295 530 271, marko.puttonen@gov.fi

Lahden virastotaloon valmistuu julkisten toimijoiden yhteinen palvelupiste, joka avautuu asiakkaille maanantaina 26.6.2023. Uusi palvelupiste kokoaa julkisten toimijoiden palvelut kansalaisten saataville sujuvasti yhteen osoitteeseen. Yhteinen palvelupiste valmistuu ensimmäisten joukossa osana laajempaa valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistusta.

Toimistotilojen tilamuutostyöt jatkuvat edelleen ja valmistuvat kesällä 2024.

Senaatti-kiinteistöt ja valtiovarainministeriö kutsuvat aiheesta kiinnostuneet median edustajat yhteisen palvelupisteen esittelytilaisuuteen tiistaina 13.6.2023 klo 10-11.

Paikka: Lahden virastotalo, Kirkkokatu 12, 15140 Lahti. Tilaisuus järjestetään vihkitilassa 1. kerroksen yhteisen asiakaspalvelun yhteydessä. Seuraa opasteita paikan päällä.

Ohjelma

Ajankohta: tiistai 13.6.2023

9.45–10.00 Saapuminen ja ilmoittautuminen aulassa.

Hankkeen esittely median edustajille klo 10.00-11.00

10.00 Tilamuutoshankkeen esittely, Juha-Pekka Peltonen, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt
10.10 Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistus, Juha Sarkio, ylijohtaja, valtiovarainministeriö
10.20 Yhteinen palvelupiste, Jari Väisänen, asiakaspalvelukoordinaattori
10.25 Medialla on mahdollisuus kysyä kysymyksiä ja sopia haastatteluista
10.30 Kierros yhteisessä palvelupisteessä sekä tilojen ja toiminnan esittely
11.00 Tilaisuus päättyy

Valokuvaus

Tilakierroksella on mahdollisuus ottaa valokuvia ja videoida.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen etukäteen

Pyydämme ilmoittautumaan etukäteen maanantaihin 12.6.2023 klo 14.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen hanna.kumpula@senaatti.fi.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot hankkeesta
Hankkeen verkkosivu: Lahden virastotalon tilamuutos
Senaatti-kiinteistöt, Mervi Räisänen, projektipäällikkö, puh. 050 543 6223, mervi.raisanen@senaatti.fi (ei tavoitettavissa 12.-16.6.)
Senaatti-kiinteistöt, Juha-Pekka Peltonen, rakennuttajapäällikkö, puh. 040 688 5595, juha-pekka.peltonen@senaatti.fi
Valtiovarainministeriö, Marko Puttonen, kehittämisjohtaja, puh. 0295 530 271, marko.puttonen@gov.fi

Toimintakyvyn ja palvelutarpeen RAI-arvioinnista on saatu hyviä kokemuksia Siun soten ikäihmisten palveluissa ja vammaispalveluissa. RAI-arviointi on käytössä kaikissa Siun soten ikäihmisten palveluissa sekä vammaispalveluissa asumispalveluissa, sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa. Myös yksityisessä palvelutuotannossa tehdään RAI-arviointeja.

RAI-arvioinnin avulla asiakkaiden toimintakykyä ja palvelutarpeita voidaan arvioida yhdenmukaisia mittareita hyödyntäen. Arviointi tehdään yhdessä asiakkaan tai asukkaan kanssa. Omaisen tai läheisen osallistuminen arviointiin on myös toivottavaa. Arvioinnin myötä asiakkaan palveluja pystytään suunnittelemaan entistä yksilöllisemmin sekä asiakaslähtöisemmin.

– Arvioinnin avulla selvitetään asioita, joihin ammattilaiset ja asiakas itse voivat kiinnittää huomiota, jotta hoidosta saadaan juuri kyseiselle asiakkaalle sopivaa ja entistä parempaa. RAI on hyvä työväline ja tuki työllemme, kertoo sairaanhoitaja Hanna Kuikka Rantakylä-Karsikon kotihoidosta.

RAI on koettu toimivaksi työvälineeksi palvelutarpeen ja siinä tapahtuvien muutosten arviointiin. RAI-arvioinnista muodostuu tietoa, joka kertoo ammattilaisille mahdollisista palvelutarpeen muutoksista.

– Esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautiseen asumisyksikköön muuttaneen asukkaan toimintakyky saattaa kohentua sosiaalisessa ja virikkeellisessä ympäristössä niin paljon, että hänelle oikeampi asumismuoto onkin yhteisöllinen asuminen. Myös säännöllinen päivärytmi ja ruokailut parantavat joidenkin ikääntyneiden toimintakykyä huomattavasti. RAI-arvioinnin tuloksista voidaan nähdä myös asiakkaan kasvanut palveluntarve, sanoo palvelujohtaja Kati Poutanen ikäihmisten palvelujen eteläiseltä alueelta.   

Lähes kaikki ikäihmiset jo RAI-arvioinnin piirissä - ”Arviointi luo turvallisuutta kotona asumiseen”

RAI-arviointien tekeminen aloitettiin vaiheittain ikäihmisten palveluissa tammikuussa 2020. Nyt arviointi on saatu tehtyä lähes kaikkien säännöllisissä palveluissa olevien asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Arviointiin varataan hyvin aikaa, jotta asiakkaan kanssa keskusteluun ja hänen asioihinsa voidaan syventyä rauhassa.

– Helmikuussa teimme arvioinnin ja se oli ihan hyvä kokemus. Kysymyksiä oli paljon, perusteellinen kysely. Minusta tämä on kyllä hyvä, että näitä asioita arvioidaan. Arviointi luo turvallisuutta kotona asumiseen. Tietää, missä mennään, joensuulainen Jukka Jokinen kertoo.

Arvioinnin tulosten perusteella asiakkaan kanssa asetetaan tavoitteita, miten toimintakykyä voidaan ylläpitää tai kohentaa.

– Tavoitteeksi otin, että pystyisin vähän paremmin toimimaan arjessa ja liikkumaan. Jaloissani ei oikein ole voimia, niin säännöllinen jumppa kirjattiin tavoitteeksi. Olen käynyt kuntoryhmässä ja yrittänyt aina kotonakin jumpata, Jokinen kertoo.

Ikäihmisten palveluissa RAI-arviointi perustuu vanhuspalvelulakiin ja arviointi on tehtävä puolen vuoden välein tai voinnin muuttuessa oleellisesti. Säännöllisesti tehtävä arviointi antaa kattavasti tietoa toimintakyvyn mahdollisista muutoksista ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.

– Tavoitteita kohti on menty hyvää vauhtia. Jalkojen hoito on hyvällä mallilla ja kodin esteettömyyttä on parannettu, Kuikka ja Jokinen toteavat tyytyväisinä.

Toimintakyvyn arvioinnissa pysähdytään asiakkaan äärelle – ”Suosittelen arviointia kaikille”

RAI-arviointien teko aloitettiin vammaispalvelujen asumispalveluissa porrastetusti vuosien 2019–2022 aikana. Vammaispalvelujen sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa arviointi otetiin käyttöön loppuvuodesta 2022. Vammaispalveluissa RAI:n käyttö ei perustu lakiin, mutta on koettu hyväksi tavaksi selvittää asiakkaiden toimintakykyä ja palvelutarvetta.

– Minulla oli RAI-arviointi muutama viikko sitten. Se tehtiin minulle toisen kerran. On tärkeää, että terveyttä seurataan, Outi Suo-Anttila kertoo.

Asiakas osallistuu arvioinnin tekemiseen aina, kun se on asiakkaan toimintakyvyn puolesta mahdollista, ja pääsee itse pohtimaan toimintakykyä, terveyttä ja tuen tarpeita. Toisin sanoen sitä, miten asiakas selviytyy jokapäiväisistä toiminnoista, kuten työstä, vapaa-ajasta, harrastuksista ja itsestä huolehtimisesta.

– RAI-arvioinnissa kyseltiin paljon erilaisia asioita. Keskustelimme esimerkiksi harrastuksistani ja elämäntavoistani. Minä tykkään ajaa pyörällä, rakennella legoilla ja tehdä palapelejä, Pirjo Hattunen kertoo.

– Kysymyksiä oli aika monta, mutta ne olivat selkeitä. Arviointi oli laaja ja keskustelu oli mukava, Suo-Anttila pohtii.

Arvioinnin myötä asiakasta pystytään tukemaan juuri niissä asioissa, joihin he kokevat itse tarvitsevansa tukea.

– Ohjaaja voi auttaa esimerkiksi siivoamisessa, Hattunen kertoo.

Arvioinnin tulokset käydään läpi arvioinnissa mukana olleen asiakkaan kanssa ja niiden pohjalta laaditaan tavoitteet, joiden avulla toimintakykyä voi ylläpitää ja edistää. Tavoitteet voivat olla myös hyvin pieniä arkielämän asioita.

– Kävimme ohjaajan kanssa yhdessä läpi arvioinnin tuloksia ja keskustelimme myös tavoitteista. Asetin tavoitteiksi liikunnan lisäämisen ja terveellisestä ruokavaliosta huolehtimisen. Aion lenkkeillä ja pyöräillä enemmän, Suo-Anttila kertoo.

Kokonaisuudessaan RAI-arviointi on ollut vammaispalvelujen asumispalvelujen asiakkaille mieluinen tapa pysähtyä oman terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin äärelle.

– Arviointi oli hyödyllinen. Se oli minun ja ohjaajan välinen keskustelu, jossa myös nauroimme paljon yhdessä, Hattunen iloitsee.

– Suosittelen RAI-arviointia kaikille. Se auttaa elämässä eteenpäin, Suo-Anttila kiteyttää.

Julkisilla työvoimapalveluilla turvataan osaavan työvoiman saatavuutta ja työtä hakevien mahdollisuuksia saada työtä sekä edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä, yritysten toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua. Rovaniemi valmistautuu nyt uudistukseen seutukuntapohjaisella mallilla, jossa Rovaniemi ja Ranua muodostaisivat yhteisen työllisyysalueen, jolle näiden palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi.

Rovaniemen kaupunki toimisi uudessa työllisyyspalvelumallissa vastuukuntana. Tällä hetkellä tehdään valmistelutyötä yhteistyössä alueen keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Näitä ovat seudun oppilaitokset, ELY-keskus, TE-toimisto ja yrittäjäjärjestö.

- Tärkeänä osana tulevan kokonaisuuden valmistelua Rovaniemen kaupunki haluaa huomioida ja kuulla yritysten ja työnantajien tarpeita ja toiveita tuleville palveluille. Perjantaina 9. kesäkuuta olemmekin kutsuneet yhdessä Rovaniemen yrittäjät ry:n kanssa Suomen Yrittäjien edustajia keskustelemaan yhdessä työvoima- ja yrityspalveluiden kehittämisestä, kertoo kaupungin elinvoimapalveluiden palvelualuepäällikkö Sanna Mäensivu.

Työnantajien ja yritysten tarpeita kuunnellaan 

Syksyn aikana on tarkoitus toteuttaa myös laajempi kysely alueen yrityksille samasta teemasta. Valmistelutyön yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi on tunnistettu työnantajien entistä parempi palveleminen työllisyys- ja yrityspalveluissa. 

- Rovaniemellä on jo pitkään kehitetty työnhakijoiden palveluita, mutta nyt tulevassa uudistuksessa näemme erityisen tärkeäksi ottaa nykyistä paremmin huomioon myös työnantajien ja yritysten tarpeet. Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat olemassa ja niihin meidän tulee ratkaisuja löytää yhdessä oppilaitosten, yritysten ja kaupungin sekä yhteistyötahojen kanssa, sanoo Sanna Mäensivu.

Mäensivun mukaan TE-palveluiden uudistaminen tapahtuu tehokkaimmin, kun työllistäjät, pääosin yritykset huomioidaan ja osallistetaan palveluiden kehittämistyössä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 

- Hyvin suunniteltu uudistus tehostaa resursseja, vähentää turhia byrokratian koukeroita ja tehostaa työllistymistä. Yhteistyön kautta voittavat kaikki, toteaa myös Rovaniemen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jani Siivola. 

Tulevaisuuden TE-palveluiden yhteinen ideointi- ja keskustelutilaisuus
Aika: 9.6.2023
Osallistujat: Suomen Yrittäjät, Rovaniemen Yrittäjät, Rovaniemen kaupungin työllisyys- ja yrityspalvelut, Uusyrityskeskus, Startup Refugees, Kuntaliitto.

Lisätietoja: Työllisyyspäällikkö Sanna Mäensivu, p. 040 521 2373 sanna.maensivu@rovaniemi.fi

Joensuun kaupunki hakee kampanjalla ystäväparia tai pariskuntaa testaamaan elämää kaupungissa kahden viikon ajan. Testaa Joensuu -kisan voittajille on luvassa muun muassa kahden viikon majoitus kattohuoneistossa, VIP-liput Ilosaarirock-festivaalille sekä tuhannen euron toimintaraha turistielämyksiin. Kisa on käynnissä testaajoensuu.fi-verkkosivulla 18.6. saakka.

- Me täällä tiedetään, että kesä Joensuussa on parasta mitä on. Kampanjassa haetaan seikkailuun valmista kaksikkoa todistamaan asia. Hakemuksia tippuu postiin sellaista tahtia, että kesä idässä taitaa kiinnostaa muitakin kuin meitä, nauraa Joensuun kaupungin markkinointijohtaja Markku Pyykkönen.

Suurten kaupunkien katukuvassa näkyvä Testaa Joensuu -kampanja on osa Joensuun kaupungin muuttamamarkkinointia, jossa pyritään houkuttelemaan ihmisiä tutustumaan elämään Joensuussa. Kaupungin palveluksessa on myös muuttoagentti, jonka tehtävä on auttaa kaupunkiin asettumisessa. Muuttoagenttiin saa yhteyden verkkosivulla joensuu.fi/muutameille.

Lappeenrannan Energian energianhankinnasta vastaava johtaja Tiia Kiuru kertoo, että tänä kesänä Lappeenrannan kantakaupungin kaukolämpöä tuottavan Kaukaan voiman tuotanto on korvattu pääosin sähkökattilalla. Päästötöntä paikallista kaukolämpöä tuotetaan Mertaniemen voimalaitokseltamme. 

- Sähkön spot-hinta on ollut hyvin alhainen viime aikoina, joten tuotanto sähkökattilalla on ollut kannattavaa. Päästöttömänä sähkökattilan tuotanto on myös ympäristöystävällistä.  

Mertaniemen sähkökattila on valmistunut vuonna 1982 ja se on teholtaan noin 40 MW. Kyseisellä teholla voidaan kattaa valtaosa kesäajan kaukolämpötarpeesta Lappeenrannan keskustan verkon alueella.  

- Tulevana kesänä kaukolämmöstä valtaosa tullaan tuottamaan sähkökattilalla.  

Toukokuun lopussa alkoivat myös Ihalaisen lämpölaitoksen kahdessa pelletille muunnetussa kattilassa pelletin koepoltot, jotka ovat sujuneet Kiurun mukaan tähän asti hyvin.  

- Ihalaisen lämpölaitoksen testiajot ovat täydentäneet viileinä päivinä mukavasti kaukolämmön tarvetta, kun viileinä päivinä kaukolämpöteho on ajoittain kivunnut reilusti yli sähkökattilan kapasiteetin.  

Ihalaisen pellettilämpölaitoksella jatkuvat testien jälkeen muutamien päivien mittaiset yhtäjaksoiset koeajot, jonka jälkeen laitos on tarkoitus ottaa vastaan.  

- Vastaanoton jälkeen se tuottaa lämpöä erityisesti kesäaikana ja talvisin, kun kaukolämmön tarve pitkien pakkasjaksojen aikana nousee korkeaksi, energiahankinnan johtaja täydentää.   

Lappeenrannan Energian kaukolämmön tuotannossa panostetaan Lämpövoima-yhtiössä tänä vuonna erityisesti vihreän siirtymän hankkeisiin. Kaukolämmön asiakkaille vihreä lämpö ja energiantuotannon monipuolisuus tarkoittavat ennen kaikkea toimintavarmuutta.  

- Kaukolämmön tuotantoon paikalliset panostuksemme varmistavat paitsi energiantuotannon omavaraisuutta, myös vakaampaa kaukolämmön hintaa asiakkaillemme. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on esittänyt hallitusneuvottelijoille toimittamissa materiaaleissaan kansaivälisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellistamista, mikä merkitsisi käytännössä maksujen merkittävää nostoa opiskelijoille. Muutos vähentäisi OKM:n arvion mukaan EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää 43 %:lla.

Olemme erittäin pettyneitä OKM:n esitykseen ja pidämme sitä katastrofaalisena Suomen pitkäjänteiselle työlle korkeakoulutuksen kansainvälistymiseksi. OKM:n esitys on suoraan ristiriidassa muun muassa korkeakoulutuksen kestävän kasvun ohjelman linjausten sekä koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan kanssa.

OKM nostaa perusteluissaan esille sen, että täyskatteellistaminen voitaisiin toteuttaa poistamalla lukukausimaksuvelvolliset rahoitusmallista, mikä ”mahdollistaisi 83,072 miljoonan euron vapauttamisen kotimaisten opiskelijoiden kouluttamiseen”. Perusteluissa käytännössä asetetaan suomalaisten opiskelijoiden aloituspaikkojen rahoitus ja toisaalta korkeakoulutuksen kansainvälistymisen edellytykset toisiaan vastaan. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa niin koulutustason nostamisen kuin julkisen talouden vahvistamisenkin kannalta. Kestävä tapa nostaa koulutustasoa on rahoittaa aloituspaikkalisäykset täysimääräisesti korkeakoulutuksen perusrahoitusta lisäämällä, ei heikentämällä Suomen kansainvälistymistavoitteita, mihin lukukausimaksujen täyskatteellistaminen väistämättä johtaisi.

Ulkomailta tulevien opiskelijoiden määrän vähentäminen 43%:lla on suoraan ristiriidassa niin OKM:n omien tavoitteiden kuin koko suomalaisen yhteiskunnan tarvitseman väestöpolitiikan kanssa. Opiskelijat ovat osaajia, joista maat kilpailevat jo tällä hetkellä, ja joita Suomi tarvitsee niin osaajapulan kuin kestävyysvajeenkin korjaamiseksi sekä julkisen talouden vahvistamiseksi.Ulkomaisten opiskelijoiden Suomeen työllistymistä on tuettava esimerkiksi lisäämällä mahdollisuuksia kotimaisten kielten oppimiseen jo koulutuksen aikana.

On kummallista, että OKM korostaa perusteluissaan rahoituksen siirtämisen pois ulkomaalaisilta opiskelijoilta johtavan työvoiman kasvuun, vaikka samalla korostaa korkeakoulutuksen kestävän kasvun ohjelmassaan, että ilman nettomaahanmuuttoa Suomen väestö supistuu 150 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 %:iin onkin ollut juuri keskeinen syy sille, että uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on pyritty kolminkertaistamaan 15 000 opiskelijaan vuoteen 2030 mennessä. Täysikäännös ulkomaalaisten opiskelijoiden lisäämisestä heidän määrän vähentämiseen johtavaan politiikkaan on niin korkeakoulujen kuin Suomen pitkän aikavälin etujen vastaista.

Korkeakoulutus on perusluonteeltaan kansainvälistä, ja koulutuksen julkinen rahoitus ohjaa tällä hetkellä tutkintoja kansainvälistymään. Kansainvälisten tutkintojen poistaminen korkeakoulujen rahoitusmallista johtaisi siihen, että korkeakouluilta katoaisi insentiivi panostaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin, kouluttamiseen ja integrointiin. Suunnan pitäisi olla päinvastainen: kansainvälisten osaajien koulutukseen ja integroimiseen pitäisi varata sen verran resursseja, että Suomi voisi varmistaa heidän mahdollisuutensa päästä täysivaltaiseksi osaksi suomalaisia työmarkkinoita ja yhteiskuntaa. On laajasti tunnistettu, että tästä kehityksestä on Suomen tulevaisuus myös kiinni.

SYL
SAMOK
STTK
STTK-opiskelijat
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Ammattiliitto Pro
Akavan erityisalat
Tradenomiopiskelijat
Akavan opiskelijat
Tieteentekijät
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu

Neve-konserniin kuuluva Napapiirin Kuituverkot Oy ostaa Kemijärven ja Sallan valokuituverkot Koillisnet Oy:ltä. Kauppa astuu voimaan 6.6.2023. 

Muutos ei vaikuta Kemijärven ja Sallan valokuituverkkojen asiakkaisiin. Palvelut ja sopimukset asiakkaille jatkuvat normaalisti.

Kaupan myötä Napapiirin Kuituverkot turvaa vahvan markkina-aseman Kemijärvellä ja Sallassa, mikä palvelee yhtiön tavoitetta rakentaa kattava valokuituverkko Itä-Lapin alueelle.

Napapiirin Kuituverkon toinen omistaja Koillis-Lapin Sähkö Oy on erittäin tyytyväinen valokuituverkon laajentumiseen omalla toiminta-alueellaan. Vahva paikallinen toimija on olennainen tekijä Itä-Lapin valokuituverkon kehittymisen kannalta.

”Investointimme Kemijärven ja Sallan valokuituverkkoihin vahvistaa entisestään asemaamme lappilaisena valokuitutoimijana alueella. Tulemme jatkamaan paikallisena toimijana liiketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä asiakkaidemme hyväksi Itä-Lapissa”, sanoo Neven toimitusjohtaja Kristian Gullsten. 

Koillisnet puolestaan haluaa keskittää resurssinsa Kuusamon ja Rukan alueiden valokuituverkkojen kehittämiseen.

“Olen hyvin tyytyväinen, että Kemijärven ja Sallan valokuituverkkojen kehittäjäksi löytyi osaava alueellinen toimija”, sanoo Koillisnetin toimitusjohtaja Jani Moilanen.

Lisätietoa: 

Kristian Gullsten, toimitusjohtaja, Neve Oy, kristian.gullsten(at)neve.fi, p. 0400 674 400
Jani Moilanen, toimitusjohtaja, Koillisnet Oy, jani.moilanen(at)kaisanet.fi, p. 044 734 4313