Toivotamme median tervetulleeksi lounaalle tapaamaan Turun uutta kulttuurijohtaja Anu Laitilaa. 

Aika: keskiviikko 14.6. kello 11–13
Paikka: Ravintola Oobu
Osoite: Läntinen Rantakatu 9, 2. kerros  

Ilmoittaudu medialounaalle perjantaihin 9.6. mennessä sähköpostilla: saara.malila@turku.fi Ilmoita samalla myös mahdolliset ruoka-aineallergiat.  

Anu Laitila aloittaa työnsä 12.6. ja tapaa kesäkuun aikana henkilökuntaa ja erilaisia sidosryhmiä.

Turussa kulttuuri on hyvin tärkeässä asemassa sekä kaupungin vetovoiman että kaupunkilaisten hyvinvoinnin kasvattamisessa ja myös vuoden 2029 merkkivuoteen valmistautumisessa. Turku täyttää 800 vuotta vuonna 2029. 

Anu Laitila (s. 1978) on laaja-alainen taiteen ja kulttuurin johtamisen ammattilainen. Hän siirtyy Turkuun Keravan kaupungin vapaa-ajan ja hyvinvoinnin toimialajohtajan virasta.  

Aiemmin Laitila on työskennellyt Suomen Viron-instituutin johtajana vastaten kulttuuriviennistä Viroon ja muualle Baltiaan sekä Lukukeskuksen ja Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtajana.

Lämpimästi tervetuloa! 

Ystävällisesti, Saara  

Saara Malila 
viestintäjohtaja 
Turun kaupunki
p. 044 907 5710
saara.malila@turku.fi 

EU:n Copernicus-kaukokartoitusohjelma on tuottanut satelliittien avulla monipuolista tietoa ympäristöstä jo neljännesvuosisadan. Merkkipaalun kunniaksi Ruotsin Solnassa pidetään 8. kesäkuuta tilaisuus, jota voi seurata verkossa.

EU:n ja Euroopan avaruusjärjestöjen edustajat sopivat EU:n operatiivisen kaukokartoitusohjelman muodostamisesta Italian Bavenossa 25 vuotta sitten. Silloin nimenä oli GMES, Global Monitoring of Environment and Security, joka myöhemmin vaihtui Copernicus-nimeen.

Copernicus-ohjelman keskiössä ovat ympäristöä monitoroivat huipputeknologiaan perustuvat Sentinel-satelliitit, joista ensimmäinen laukaistiin avaruuteen vuonna 2014. Siitä hetkestä alkaen tarkka ja avoimesti jaettu, päivittyvä kuvavirta maapallosta on mullistanut yhteiskuntamme toimintaa.

"Merkittävin Copernicus-ohjelman saavutus on kytkeä satelliittihavainnot palveluketjuun, jonka osana ovat myös haastavat maapallon mallinnuslaskennat. Loppukäyttäjien käytössä ovat sekä nykyhetken tiedot että valtavasti tulevaisuuden ennusteita. Yhdessä päästään sekä tarkkuuteen että ennakointiin", sanoo Mikko Strahlendorff Avaruusohjelmakomitean Suomen Copernicus-delegaatti.

Nyt Sentinel-satelliitteja on taivaalla jo kahdeksan. Ohjelma on lähivuosina täydentymässä lukuisilla uusilla ja entistä tarkemmilla satelliiteilla, joilla monitoroidaan esimerkiksi hiilenkiertoa ja erityisesti pohjoisia alueita.

Sentinel-satelliittien myötä Eurooppa on ottanut kansainvälisen edelläkävijän roolin kaukokartoituksessa. EU:n Copernicus-ohjelman budjetti vuosille 2021–2027 on 5,4 miljardia euroa.

Ilmatieteen laitos tuottaa tietoja maastopaloista ja lumitilanteesta

Ilmatieteen laitos osallistuu monin tavoin Copernicus-ohjelmaan. Laitoksella kehitetään satelliittimittauksia, tuotetaan palveluita ja hyödynnetään niitä eri tavoin Suomessa.

"Sodankylän Arktinen avaruuskeskus tuottaa Euroopan maastopalohavainnot satelliittien kuvista ja pohjoisen pallonpuoliskon tiedot lumesta yhdistämällä satelliittihavaintoja pintamittauksiin", kertoo yksikön päällikkö Jyri Heilimo.

Nykyisellään Copernicus-palvelun teemat ovat ilmastonmuutos, ilmakehä, meriympäristö, maanpinnan seuranta, hätätilahallinta ja turvallisuus. Ilmatieteen laitos tuottaa sisältöä jokaiseen teemaan.

Copernicus-ohjelman palveluita kehitetään jatkuvasti, jotta ne palvelevat tietoa hyödyntäviä käyttäjiä mahdollisimman hyvin.

"Suomen Copernicus User Forum on jo kohta 12 vuoden ajan vienyt suomalaisten laitosten ja yritysten tarpeita EU:n ohjelmaan. Näin loppukäyttäjät ohjaavat kehitystä tiedon tuotannossa", kertoo Ali Nadir Arslan, Suomen edustaja EU:n Copernicus User Forumissa.

Suomen User Forum koostuu muun muassa suomalaisista tutkimuslaitoksista ja yrityksistä, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja tuottavat tuotteita Copernicus-palveluihin.

Juhlatilaisuudessa luodaan katsaus historiaan ja katsotaan tulevaisuuteen

Ruotsin Solnassa järjestetään 8. kesäkuuta tilaisuus, jossa summataan Copernicus-ohjelman antia. Tilaisuuden verkkolähetys on kaikille avoin.

Ohjelmassa on puheenvuoroja ilmastonmuutoksesta, meristä, maasta, terveydestä ja turvallisuudesta. Lisäksi keskustellaan siitä, kuinka satelliittidatan avulla Euroopassa luodaan uusia innovaatioita ja yritystoimintaa.

Seuraa suoraa lähetystä 8.6.2023 kello 10–14 osoitteessa https://player.clevercast.com/?account_id=2bK6kL&event_id=V317kx.

Lisätietoja:

Mikko Strahlendorff, kehittämispäällikkö, Ilmatieteen laitos, p. 050 359 3795, mikko.strahlendorff@fmi.fi

Jyri Heilimo, yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos, p. 050 568 0802, jyri.heilimo@fmi.fi

Ali-Nadir Arslan, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos, p. 050 320 3386, ali.nadir.arslan@fmi.fi

Banijay Nordic on tänään nimittänyt tuottaja Minna Virkajärven Head of Jarowskij Finland -tittelillä TV- ja elokuvatuotantoyhtiön päivittäiseen operatiiviseen vastuuseen. Hän raportoi uudessa toimessaan Unne Sormuselle, jonka vastuu toimitusjohtajana laajenee kattamaan EndemolShine Finlandin lisäksi myös Jarowskij Finlandin toiminnan.

Aalto-yliopiston elokuva- ja TV-tuotannon linjan maisteri Virkajärvi on viimeisten vuosien aikana työskennellyt Yellow Film & TV:ssä ja tuottanut muun muassa kolme kautta MTV:n huippusuosittua rikossarjaa Roba sekä Elisa Viihde Viaplayn myöhemmin julkaistavaa draamasarjaa Kaikki anteeksi. Tämän lisäksi hän on ollut tekemässä lukuisia palkintoja kerännyttä Ylen M/S Romantic -minisarjaa sekä komediaelokuva Perunaa.

Minna Virkajärvi aloittaa uudessa tehtävässään elokuussa. Hän vastaa Jarowskij Finlandin päivittäisistä toiminnoista ja työskentelee tiiviisti pääkäsikirjoittaja Eriikka Etholén-Pajun, tuottaja Suvi Soitinahon sekä muun tiimin kanssa. Jarowskij Finlandin tuotantoihin kuuluvat muun muassa Maria Kallio ja Murha Hangossa -rikossarjat sekä MTV:n rakastettu komediasarja Onnela, vakoojadraamasarja Nyrkki sekä Onneli ja Anneli -elokuvat.

”Jarowskij Finlandilla on ollut jo pitkään vahva asema laatudraamojen ja komediasarjojen tuottajana. Yhtiö on tuottanut poikkeuksellisen hienoja suuren yleisön tarinoita ja pitää hyvää huolta tekijöistään. Odotan innolla yhteistyötä Eriikan, Suvin ja koko tiimin kanssa. Vahvan kehitystyön, osaavien tekijöiden ja ison yleisön sisältöjen avulla jatkamme liiketoiminnan kasvattamista niin Suomessa kuin kansainvälisesti”, Minna Virkajärvi sanoo.

”Jarowskij Finland on koko 2000-luvun ajan ollut menestyssarjojen ja elokuvien tekijä. Laadukkaan ja puhuttelevan suuren yleisön fiktion luominen ja tuottaminen on myös jatkossa ydintehtävämme. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat mm. Maria Kallio ja viime viikolla julkaistu Nelosen uusi rikossarja, Murha Hangossa, jotka molemmat ovat myös kansainvälisesti erittäin kysyttyjä sisältöjä. Odotan innolla, että pääsen työskentelemään yhdessä Minnan ja Jarowskij Finlandin tiimin kanssa”, Unne Sormunen toteaa. 

Jarowskij Finlandin nykyinen toimitusjohtaja ja tuottaja Teea Hyytiä on päättänyt lopettaa tehtävässään, jossa hän aloitti vuonna 2001. Hyytiä jatkaa toimitusjohtajan tehtävässään elokuun loppuun sekä tuottajana marraskuun lopulle saakka.

Johannes Jensen, Banijay Nordicin Head of Scripted, sanoo: ”Jarowskijn tavoitteena on tuottaa yhä enemmän kiinnostavaa sisältöä niin suurelle suomalaiselle yleisölle kuin kansainvälisille markkinoille, ja Minnan ja Unnen vetämänä yhtiö on hyvissä käsissä. Haluan vilpittömästi kiittää Teeaa hänen omistautuneesta työstään vuosien ajan Jarowskij Finlandin hyväksi. Teea on ollut rakentamassa yhtiön vahvaa ja laadukasta draamatarjontaa, ja hän on myös osaltaan varmistamassa sujuvan kapulanvaihdon uusien vetäjien kanssa. Toivon Teealle kaikkea hyvää jatkoon.”

Jarowskij Finland on osa Banijay Nordicia, jonka muita laatudraamoihin keskittyviä tuotantoyhtiöitä ovat mm. ruotsalaiset Filmlance (Beck, Silta, Ronja), Yellow Bird (Wallander, Bäckström), Jarowskij Sweden (Riding Into Darkness, Solsidan), norjalainen Rubicon (Lilyhammer, Beforeigners) sekä ensimmäisen suomalaisen globaalin levityksen Netflix-sarjan Dance Brothers tuottanut EndemolShine Finland.

Lisätiedot medialle:

EndemolShine Finland, toimitusjohtaja Unne Sormunen, 050 536 5933, unne.sormunen@endemolshine.fi

Kuvat: ladattavissa ohessa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannetiedotteen mukaan metsäteollisuustuotteiden kysyntä maailmanmarkkinoilla pysyy tänä vuonna vaisuna. Tämä näkyy metsäteollisuustuotteiden vientihintojen ja -määrien alenemisena. Venäläisen tuontipuun korvaaminen ja uudet investoinnit kasvattavat kotimaista puun kysyntää ja nostavat kantohintoja. Myös kotimaisen energiapuun kysyntä ja hinta jatkavat nousuaan, kun kotimaisella puulla korvataan tuontiraaka-ainetta energiantuotannossa.

Sahatavaran kysyntä ja hinta laskevat

Sahatavaran kysynnän odotetaan vuonna 2023 pienenevän useilla markkina-alueilla. Sahatavaran tuotannon ja viennin ennustetaan laskevan 2–3 prosenttia ja sahatavaran vientihinnan noin neljänneksen vuoteen 2022 verrattuna. Uutta sahauskapasiteettia on valmistumassa, ja sahojen käyntiasteiden odotetaan jäävän alhaiseksi. Lomautuksia ollaan jo suunnittelemassa.

Myös vanerin kysyntä vientimarkkinoilla on laskussa. Etenkin havuvanerin kysyntä on pienentynyt. Lehtivanerin markkinatilanne on havuvaneria parempi, mutta myös koivuvanerin kysynnän ja hinnan odotetaan laskevan lievästi Euroopan markkinoilla. Vanerin tuotannon ja viennin ennustetaan laskevan vuodesta 2022. Vanerin koko vuoden 2023 keskimääräisen vientihinnan odotetaan sen sijaan vahvistuvan hieman viime vuodesta.

Kartongin, sellun ja paperin vientihinnat alamäessä tänä vuonna

Kartonkien vienti ja tuotanto laskevat tänä vuonna selvästi viime vuodesta tuotantokapasiteetin lisääntymisestä huolimatta. Yleisen taloudellisen tilanteen lisäksi kartongin tämänhetkistä kysyntää heikentävät aiemmin täydennetyt varastot, joita nyt hyödynnetään.  Suomessa kysynnän laskuun sopeudutaan lomautuksilla ja tuotannon rajoituksilla. Kysynnän heikentyminen on kohdistunut erityisesti ulkopakkauskartonkeihin, joiden hinnat ovat laskeneet selvästi alkuvuonna. Kaikkien kartonkilajien keskimääräinen vientihinta laskee tänä vuonna viisi prosenttia.

Paino- ja kirjoituspapereiden kysyntä on jatkunut Euroopassa edelleen varsin heikkona tämän vuoden alkupuolella. Keskeisiä syitä heikolle kysynnälle ovat varastojen purku, heikentynyt talouskasvu sekä paperin korkea hinta, joka tosin on lähtenyt jyrkkään laskuun. Vaikka suomalaisen paperin vientihinta laskee viime vuodesta, keskimääräinen vientihinta jää edelleen korkeaksi. Paperin vienti- ja tuotantomäärät kasvavat viime vuodesta vertailuajanjakson heikkouden vuoksi (UPM:n työtaistelut alkuvuonna 2022). Suomessa paperin tuotantomääriin vaikuttavat tänä vuonna päämarkkinoiden kysynnän lisäksi tuotantokapasiteetin sulkemiset ja jossain määrin myös helmikuun satamalakko.

Tämän vuoden keväällä sellun hinnat ovat laskeneet jyrkästi sekä Kiinassa että Euroopassa. Hinnan laskua selittävät heikon talouskasvun seurauksena vähentynyt kysyntä sekä korkeat varastotasot. Suomesta viedyn sellun vientihinta alenee vuoden aikana merkittävästi viime vuoden huippuhinnoista. Alkuvuoden korkeiden hintojen vuoksi sellun keskimääräinen vientihinta on kuitenkin moniin aiempiin vuosiin nähden korkea. Metsä Groupin uuden biotuotetehtaan käynnistyminen Kemissä vuoden kolmannella neljänneksellä lisää Suomessa sellun tuotantoa ja vientiä jo tänä vuonna. Sellun tuotanto kasvaa kaikkiaan neljä prosenttia ja vienti 16 prosenttia viime vuodesta

Ukrainan sodan vaikutukset jatkuvat puumarkkinoilla

Vuonna 2023 teollisuuspuun hakkuut vähenevät prosentin viime vuodesta 63 miljoonaan kuutiometriin. Puukauppa on ollut alkuvuoden aikana peräti puolet vilkkaampaa kuin vuosi sitten, jolloin puumarkkinoiden vilkastuminen alkoi vasta Ukrainan sodan markkinavaikutusten selkiinnyttyä. Venäjältä tulleen koivukuitupuun ja hakkeen korvaamiseksi kotimaiset hakkuut ovat alkuvuoden aikana kohdistuneet viime vuotta enemmän kuitupuuhun. Sahateollisuuden suhdanteen heikennyttyä tukkipuun hakkuut vähenevät tänä vuonna kuusi prosenttia 27 miljoonaan kuutiometriin.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena raakapuuta tuotiin Venäjältä viime vuonna käytännössä vain tammi-maaliskuussa. Tänä vuonna raakapuun tuonti Suomeen vähenee 10 prosenttia 4,3 miljoonaan kuutiometriin. Sellun ja paperin kasvavien tuotantojen vuoksi kuitupuun hakkuut kasvavat viime vuodesta kolme prosenttia lähes 37 miljoonaan kuutiometriin.

Vaikka sahatavaran vientihinnat ovat pudonneet reippaasti, korkeat raakapuun kokonaishankintamäärät ja investoinnit tuotantoon nostavat havutukkien kantohintoja 5–7 prosenttia kuluvana vuonna. Lehtivanerin suhteellisen hyvä kysyntä ja niukkuus raaka-aineesta nostavat koivutukkien kantohintaa 20 prosenttia. Kuitupuiden kantohintojen ennustetaan niukkuuden vuoksi nousevan peräti 23–30 prosenttia. Myös kotimaisen energiapuun kysyntä ja hinta jatkavat nousuaan, kun niillä korvataan aiempaa tuontienergiaa. Metsähakkeen keskimääräisen laitoshinnan ennakoidaan nousevan 5–7 prosenttia tänä vuonna. Alueellisten vaihteluiden odotetaan pysyvän suurina.

Metsäsektorin vuoden 2024 näkymiä arvioidaan lokakuussa ilmestyvässä Metsäsektorin suhdannekatsauksessa.

Lisätietoja:

• JULKAISU: Metsäsektorin suhdannetiedote 2023 (pdf)
  
  
• Talouskehitys; erikoistutkija Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, jari.viitanen@luke.fi
• Puutuoteteollisuus; tutkija Antti Mutanen, puh. 029 532 3070, antti.mutanen@luke.fi
• Massa- ja paperiteollisuus; erikoistutkija Matleena Kniivilä, puh. 029532 2253, matleena.kniivila@luke.fi
• Raakapuumarkkinat; tutkija Jussi Leppänen, puh. 029 532 5444, jussi.leppanen@luke.fi
• Bioenergiamarkkinat; erikoistutkija Johanna Routa, puh. 029 532 5045, johanna.routa@luke.fi

Årets Öppna trädgårdar ordnas 9 juli

Söndagen den 9 juli, klockan 12–17, är det dags för Finlands populäraste trädgårdsevenemang, Öppna Trädgårdar. I år är över 700 trädgårdar på olika håll i Finland anmälda till evenemanget.  Årets tema är Trädgårdens toner och i vissa trädgårdar kommer det att ordnas små musikframträdanden.

Många anser att det bästa med evenemanget är att få träffa likasinnade trädgårdsentusiaster och bekanta sig med andras vackra trädgårdar, samtidigt som det är möjligt att lära sig ett och annat nytt.

På adressen www.oppnatradgardar.fi  är det möjligt att på förhand bekanta sig med de trädgårdar som deltar. Bland de deltagande trädgårdarna finns såväl privata som offentliga, och både nya och gamla deltagare. Under evenemangssöndagen är alla trädgårdar öppna för allmänheten. Det är möjligt att bekanta sig med en del av trädgårdarna även andra tider än under evenemanget, men då det gäller privata trädgårdar är det bäst att vara i kontakt på förhand för att komma överens om lämplig besökstidpunkt. Mer information om detta hittas på webbsidan.

I samband med evenemanget ordnar en av evenemangets samarbetspartners, Kekkilä, en fototävling under tiden 26.6–14.7. Du deltar genom att tagga bilderna med #avoimetpuutarhat och @kekkilagarden. Den som är intresserad av att delta kan bekanta sig närmare med tävlingsreglerna på adressen www.kekkila.fi/kilpailun-saannot/

Marttaliitto, som också är en samarbetspartner för Öppna Trädgårdar, har kompostering i trädgården som sitt årliga tema. Många nya idéer och tankar kring trädgårdsbyggen, växter och kompostering väcks antagligen under evenemanget och är möjligt att dela sina tankar och idéer på Puuha-hankkeen och Marthornas gemensamma sida ”Jaa puutarhataito”

Öppna Trädgårdar arrangeras av Puutarhaliitto – Trädgårdsförbundet ry, i samarbetet med  Svenska Trädgårdsförbundet rf,  Maiju och Yrjö Rikalas trädgårdsstiftelse, Nikolai och Ljudmila Borisoffs trädgårdsstiftelse, samt Kotipuutarhalehti, Kekkilä och Marttaliitto.
Evenemanget ordnas i samarbete med det europeiska Rendez vous aux Jardins-nätverket.
Mer information finns på www.avoimetpuutarhat.fi och www.oppnatradgardar.fi 

Evenemangsansvarig Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry,

timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi ; 040 745 3005

Evenemangskoordinator Jaana Ojanen, Puutarhaliitto ry, jaana.ojanen@puutarhaliitto.fi

050 518 5715

Heinäkuussa suunnistetaan avoimiin puutarhoihin

Suomen suosituin puutarhatapahtuma Avoimet Puutarhat järjestetään sunnuntaina, 9. heinäkuuta klo 12 – 17. Kohteet houkuttelevat oppimaan uutta puutarhoista ja tutustumaan muihin puutarhaharrastajiin. Moni pitää kuitenkin päivän parhaana antina sitä, että on mahdollisuus nauttia kesäpäivänä erilaisten puutarhojen rentouttavasta värikkyydestä ja vihreydestä.

Yli 700 kohdetta

Tapahtumaan on ilmoittautunut yli 700 kohdetta eri puolilla Suomea. Neljännes osallistujista on uusia osallistujia. Joukossa on  myös eloisia siirtolapuutarhakohteita ja joukko jo aiemmin mukana olleita kiinnostavia yksityisiä sekä julkisia puutarhakohteita, joihin voi tutustua etukäteen www.avoimetpuutarhat.fi -sivuilla.

Avoimetpuutarhat.fi-sivut toimivat lisäksi koko kesän puutarhamatkailusivustoina. Kotimaamatkan aikana kannattaa etsiä puutarhamatkailukohteita määränpäästä ja vaikkapa reitin varrelta. Osa kohteista on auki aukioloaikojen puitteissa, mutta joihinkin, varsinkin yksityisiin, puutarhoihin on hyvä olla yhteydessä varmistaakseen sopivan vierailuajan.

Säveliä ja kuvia puutarhassa

Vuoden yhteiseurooppalaisena teemana on 'Puutarhan sävelet', joten osassa puutarhoissa on luonnon sävelten lisäksi tarjolla musiikkituokioita. Sävelten lisäksi monivuotinen tapahtuman yhteistyökumppani, Kekkilä, julkistaa kuvakilpailun tapahtuman aikana (26.6. – 14.7. ).  Kuvakilpailun ohjeisiin voi tutustua jo etukäteen www.kekkila.fi/kilpailun-saannot/, ja kuvat osallistuvat kilpailuun #avoimetpuutarhat ja @kekkilagarden-tägäysten avulla.

Kompostointi kiinnostaa

Tapahtuman järjestää Puutarhaliitto yhteistyökumppaneineen. Mukana ovat muun muassa Martat , joiden tämän vuoden teemana on muun muassa kompostointi. Tapahtuma tarjoaa varmasti monia uusia ideoita niin puutarharakentamiseen, kasveihin, niiden hoitoon kuin kompostointiinkin. Niitä voi jakaa jo ennen tapahtumaa Puutarhaliiton Puuha-hankkeen ja Marttojen yhteisillä sivuilla www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/jaa-puutarhataito/.

Mukana Puutarhaliitto ry:n lisäksi tapahtumassa ovat Svenska Trädgårdsförbundet rf, Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Ljudmila ja Nikolai Borisoffin puutarhasäätiöt sekä Kotipuutarha-lehti, Martat ja Kekkilä. Avoimet Puutarhat toteutetaan yhteistyössä eurooppalaisen Rendez vous aux Jardins -verkoston kanssa.

Kuva:  Heinäkuun alkupuolella puutarhat ovat usein täynnä kukkivia kasveja, ja myös hyötypuutarhat ovat päässeet jo hyvään kasvuvauhtiin.

Lisätietoja:

www.avoimetpuutarhat.fi ja www.oppnatradgardar.fi 

Tapahtumavastaava Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

Tapahtumakoordinaattori Jaana Ojanen, Puutarhaliitto ry, jaana.ojanen@puutarhaliitto.fi p. 050 518 5715

Miten suomalaiset nauttivat kalaa ilta- ja aamupalalla? Kekseliäästi, mutta yleisin tapa hyödyntää kalaa on laittaa leivälle joko graavia tai kylmäsavukalaa. Herkulliset, kalaisat leivät sopivatkin sekä arkeen että juhlaan.

”Aamupalalla kylmäsavulohi ruisleivän päällä on kyllä aika herkkua. Iltapalalla toimii parhaiten tonnikalalämppärit.”

Suomalaiset syövät kalaa monipuolisesti ja kekseliäästi päivän kaikilla aterioilla - ainakin Pro Kalan sosiaalisen median kanavissa tekemän kyselyn perusteella. Pro Kala kysyi toukokuun lopussa Parasta Evästä -tilin Facebookissa ja Instagramissa, miten suomalaiset nauttivat kalaa aamu- ja iltapalalla. Vastauksia kertyi yli 300 kappaletta.

Tyypillisin tapa nauttia kalaa oli yhdistää leipää, mieluiten ruisleipää, ja graavi- tai kylmäsavukalaa.

”Iltapalaksi savustettua lohta ruisleivän päälle ja juomaksi maito.”

”Tonnikalaa leivän päällä, graavia ja kylmäsavua tai paistettua lohta karjalanpiirakan päällä. Tosin menee ilman leipääkin.”

 Leivän päällä - sopii hyvin leikkeleen sijasta!

Graavikalana mainittiin monipuolisesti siika, särki, lohi ja myös hauki. Moni graavasi kalansa itse, ja moni kertoi valmistavansa itse myös savukalaa tai uunilohta, jota nautitaan leivällä. Leivälle sopivat mainiosti myös esimerkiksi paistetut ahvenet ja kalamurekepihvit. Sillileivät mainittiin myös, samoin silakka.

”Silakkapihvi leivän päällä sopii niin aamu-, väli- kuin iltapalaksi. Nyt on parasta silakka-aikaa, joten se on edullistakin.”

Iltapalojen suhteen ruokien valikoima oli vielä aamiaista laajempi. Moni nautti illalla kalaa ja perunoita tai salaattia, jossa on kalaa - esimerkiksi savulohisalaattia yrttien kera. Kalaa nautittiin myös tonnikalapiirakan muodossa, vohveleiden täytteenä ja iltanuotiolla paistetun lohen muodossa. Kala saattoi olla myös illan salaherkku.

”Iltapalalla kylmiä kalapuikkoja ja kermaviilikastiketta, nautitaan seisten jääkapin ovella mukamas ”ihan vaan yks tai kaks” ja kuitenkin niitä menee ainakin viisi.”

Nämä kolme herkullista kalaisaa leipää valmistuvat helposti ja sopivat sekä moneen tilanteeseen:

Skagen-leipäset

1 saaristolaisleipä

Skagen-tahna
300 g katkarapuja
½ ruukkua tilliä
2 kevätpunasipulia varsineen
2 dl täysmajoneesia
1 dl craime fraichea
sitruunamehua
suolaa ja pippuria

Koristeeksi: tilliä, kevätsipulia ja sitruunaa

Valmista ensin skagen-tahna. Kaada katkaravuista liemi pois, jos käytät liemeen säilöttyjä rapuja tai sulata ravut, jos käytät pakasterapuja.
Hienonna tilli ja punasipuli varsineen (jätä hiukan varsisilppua ja tilliä koristeeksi). Sekoita majoneesi, craime fraice, sipulisilppu, tilli ja katkaravut keskenään kulhossa. Lisää joukkoon sitruunamehua, mausta suolalla ja pippurilla. Anna tahnan vetäytyä jääkaapissa.

Asettele saaristolaisleipäsiivut tarjottimelle, lusikoi päälle katkaraputahnaa ja koristele tillillä, kevätsipulisilpulla ja sitruunaviipaleilla.

Lämminsavulohileivät

1 patonki
300 g lämminsavukalaa, esim. lohta
2 syöntikypsää avokadoa
sitruunamehua, suolaa ja pippuria

Koristeluun: tilliä ja sitruunaa

Leikkaa patonki ohuiksi viipaleiksi. Irrota lämminsavukalasta haarukalla sopivia paloja ja asettele ne leiville. Kuori avokadot, poista kivet ja leikkaa ohuiksi siivuiksi. Asettele siivut leiville, mausta sitruunamehulla tummumisen estämiseksi. Ripottele päälle hiukan suolaa ja pippuria. Koristele tillillä ja sitruunalla.

Kylmäsavulohileivät

1 pkt saaristolaisnappeja tai muuta tummaa leipää
1 pkt maustettua tuorejuustoa (esim. ruohosipuli)
250 g kylmäsavulohta
1 prk pieniä kapriksia
sitruunamehua

Koristeluun: tilliä ja sitruunaa

Levitä saaristolaisnapit tarjottimelle ja voitele ne tuorejuustolla. Leikkaa kylmäsavulohisiivut sopiviksi paloiksi ja asettele kauniisti leiville. Kokoa leiville keko pieniä kapriksia, purista päälle sitruunamehua ja koristele leivät tillillä ja sitruunalohkoilla.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on tehnyt päätöksen uudesta määräyksestä, jolla mahdollistetaan kaikkien bensiiniajoneuvojen muuntaminen bioetanolikäyttöisiksi. Määräys perustuu päivitettyyn ajoneuvolakiin, ja se tulee voimaan 19.6.

”Uusi määräys mahdollistaa viimeinkin kaikkien bensa-autojen muuntamisen etanolille ilman kalliita päästömittauksia tai raskaita hyväksyntämenettelyitä. Muuntaminen tulee nyt mahdolliseksi myös uusiin autoihin, kun vanha sääntely antoi tämän mahdollisuuden käytännössä vain yli 15 vuotta vanhoihin autoihin. Tämä on valtava muutos, joka tuo ympäristöystävällisen autoilun ihan jokaisen ulottuville”, iloitsee Etanoliautoilijoiden toiminnanjohtaja Antti Grönlund.

Uudessa määräyksessä muutoskatsastukseen riittää konversiosarjan valmistajan todistus sarjan yhteensopivuudesta kyseiseen ajoneuvoon sekä siitä, että ajoneuvossa joko on tai siihen on vaihdettu pääosin etanolista koostuvan polttoaineen jatkuvaa käyttöä kestävät osat. Nämä todistukset saa valmiina konversiosarjan valmistajalta tai asentajalta, ja sen jälkeen auton voi viedä muutoskatsastukseen, jossa tehdään määräaikaiskatsastusta vastaava päästömittaus.

”Tämä tekniikka on ollut olemassa jo 15 vuotta ja se on jo todettu hyvin toimivaksi ja toimintavarmaksi vaihtoehdoksi. Etanolin osuuden kasvua on käytännössä rajoittanut vain tarpeettoman jäykkä sääntely ja kalliit päästömittausvaatimukset, ja nyt nämä esteet vihdoin poistuvat. Etanolilla on valtava potentiaali, joka on jo nyt saatu käyttöön esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa, joissa liikenteessä on satoja tuhansia etanolikäyttöisiä autoja”, kertoo toiminnanjohtaja Grönlund.

Etanolikonversiot avaavat myös uuden mahdollisuuden tehdä kustannustehokkaita päästövähennyksiä liikenteessä. Tähän asti päästövähennykset liikenteessä ovat olleet tolkuttoman kalliita: päästövähennystonnin hinnaksi on sähköautojen verotuella tullut 700 ja jakeluvelvoitteen täyttämisellä 400 euroa. Jos etanolikonversioita tuettaisiin 500 euron muuntotuella, päästövähennystonnin hinnaksi tulisi vain 26 euroa. Etanoli on myös halvin keino jakeluvelvoitteen täyttämiseen.

”Jos päästövähennystavoitteet oikeasti halutaan saavuttaa, pitää siirtyminen uusiutuviin ja vähäpäästöisiin polttoaineisiin tehdä jokaiselle autoilijalle kannattavaksi. Uusiutuvan polttoaineen käyttämisen täytyy olla aina halvempaa kuin fossiilisen vaihtoehdon. Tässä pallo siirtyy nyt Säätytalolla neuvotteleville puolueille: tehokkaat ja edulliset keinot löytyvät kyllä, jos vain poliittista tahtoa löytyy”, vetoaa toiminnanjohtaja Grönlund.

Lisätietoja
Antti Grönlund
Toiminnanjohtaja
Etanoliautoilijat ry

antti.gronlund@etanoliautoilijat.fi
041 309 5092

Turku suojelee harvinaista erakkokuoriaispopulaatiota asentamalla kuoriaisille humuspönttöjä, sillä pitkällä aikavälillä lajille välttämättömien onkalopuiden määrä saarella on vähenemässä.

Turun kaupunki asensi keskiviikkona 24.5. Ruissaloon kymmenen humuspönttöä, joiden toivotaan toimivan erakkokuoriaisen ja muiden harvinaisten vanhoja kolopuita hyödyntävien kuoriaisten elinympäristönä.

Aiemman metsälaiduntamisen vuoksi Ruissalossa on melko vähän 100–200-vuotiaita tammia. Tämän seurauksena onkalopuita ei välttämättä ole tulevaisuudessa yhtä paljon kuin tällä hetkellä, mikä taas saattaa johtaa kolopuista riippuvaisen lajiston taantumiseen.

Keinotekoiset onkalopuut eli humuspöntöt imitoivat onkaloiden olosuhteita: niiden sisällä on toukkien ravinnoksi soveltuvaa tammen punalahoa, sahanpurua ja lehtihumusta.

- Tammia ei tietenkään ole varta vasten kaadettu pönttöjä varten, vaan ne on kaadettu erilaisten infrahankkeiden yhteydessä, kertoo ympäristönsuojelusuunnittelija Antti Mäkelä.

Vastaavista pöntöistä on kokemuksia aiemmin muun muassa Ruotsista, mutta Suomessa Turun kaupungin kokeilu on tiettävästi ensimmäinen. Tarkoituksena on tutkia pönttöjen soveltuvuutta onkaloita hyödyntävien lajien elinympäristönä lajistoselvityksin ja pönttöjen lämpö- ja kosteusoloja mittaamalla.

Erakkokuoriaisen (Osmoderma barnabita) ainoa tunnettu esiintymä Suomessa löytyy Turusta. Esiintymä keskittyy Ruissalon tammialueen vanhoihin puihin. Laji on rauhoitettu ja luokiteltu vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi (VU).

Lisätiedot: ympäristönsuunnittelija Antti Mäkelä, puh. 050 554 6255, antti.makela@turku.fi, Turun kaupungin kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus

Lahden tarkastuslautakunta käy arviointikertomuksessa läpi vuoden 2022 toimintaa ja tavoitteiden toteutumista. 

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hannu Rahkonen toteaa arviointikertomuksessa, että vuosi 2022 jää historiaan Venäjän raakalaismaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Vaikutukset näkyivät muun muassa energiasektorilla. 

Lahden kaupunki teki erinomaisen tilinpäätöksen vuodelta 2022. Hyvä tulos perustui ennen kaikkea kaupunginsairaalan kaupasta kirjattuun noin 52 miljoonan euron myyntivoittoon.  

Lahden kaupungin imago on kehittynyt positiivisesti useiden tutkimustulosten ja ranking-listausten perusteella, ja hyvä kehitys näyttää jatkuvan. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa Lahden onnistuminen Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden 2021 hoitamisessa, oma yliopisto, sekä vahva ympäristöosaaminen ja siihen liittyvä sähköisen liikenteen klusteri.  

Lahden vetovoimaisuudesta saatiin vuonna 2022 merkittävä konkreettinen näyttö, kun Fazer valitsi Lahden uuden makeistehtaansa tulevaksi sijoituspaikaksi.  

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kaupungin väkiluvun kasvu on vielä vaatimatonta muihin yli sadantuhannen asukkaan kaupunkeihin nähden. Asukasmäärän ripeämpää kasvua voidaan odottaa tulevina vuosina, ja nykyisen strategian 0,5 %:n vuotuinen kasvutavoite on jatkossa mahdollista saavuttaa. 

Positiivisia merkkejä ovat työttömyysasteen laskeva trendi ja toisaalta kaupunkilaisten koulutustason nousu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Oma yliopisto säteilee tutkimusten mukaan myönteisiä vaikutuksia alueelle. Korkeasti koulutettujen nettomuuttomäärän kasvu on hyvä signaali kehityssuunnasta. 

Kaupungin uusi vetonaula Malva avattiin yleisölle 

Tarkastuslautakunta toteaa, että vuosikymmeniä suunniteltu taidemuseohanke toteutui lopulta, kun Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva avattiin yleisölle 29.4.2022. Malvasta odotetaan vetonaulaa kaupungin museotarjontaan. Museossa vieraili jo avausvuonna 75 000 kävijää.  

Tarkastuslautakunta selvitti kaupungin energiayhtiön, Lahti Energia Oy:n toimintaa, varautumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa asiakkaiden sähkön hintaan. Lahti Energian mahdollisuudet kaupunkilaisten energialaskujen kohtuullistamiseksi ovat rajalliset. Kaukolämmön hinta ei Lahdessa ole enää sellainen kilpailuvaltti kuin aiemmin.  

Lahti Events Oy:öön sijoitetut varat jäävät kaupungin tappioksi. Kymiringin osalta kaupungilla oli optimistiset odotukset. Hanke oli ensimmäinen yritys lajiaan koko Suomessa eikä kokemuksia vastaavan tapahtuman järjestämisestä näillä leveysasteilla ollut käytettävissä. Suorituspaikka jäi keskeneräiseksi riittävän rahoituksen puuttuessa.  

Lahden kaupunki julkaisi edelläkävijänä ensimmäisen kestävyysraportin vuoden 2022 tilinpäätöksen yhteydessä. Kestävyysraportista saa erinomaisesti tietoa kaupungin toiminnasta, joka toteuttaa hyväksytyn strategian visiota ”Lahti on tehty kestäväksi”. 

Tutustu arviointikertomukseen. 

Lisätiedot

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 
Hannu Rahkonen 
p. 040 593 1590 

Tarkastusjohtaja 
Lahden kaupungin tarkastustoimisto 
Reijo Ollikka 
p. 050 559 4016 

Tarkastuslautakunta (lahti.fi)

Täyssähköiset henkilöautot aiheuttavat alle kolmessa vuodessa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat bensiinikäyttöiset henkilöautot. Kustannushyödyt kääntyvät sähköauton eduksi selvästi alle kymmenessä vuodessa, jos akuston koko on sähköautossa maltillinen.  Suurilla 30 000 kilometrin ajokilometreillä sähköauton taloudellinen etu saavutetaan jo alle viidessä vuodessa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaiseman, Suomen ilmastopaneelin luomaan Autokalkulaattoriin pohjautuvan, henkilöautojen päästö- ja kustannuslaskurin taustatiedot on päivitetty. "Päivitettyjen tietojen perusteella tehtyjen laskemien mukaan täyssähköiset henkilöautot aiheuttavat keskiarvokilometreillä ajettuna jo alle kolmessa vuodessa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat bensiinikäyttöiset henkilöautot.  Syynä on akkujen valmistuksen päästöjen lähes puoliutuminen ja sähköntuotannon päästöjen odotettua nopeampi päästövähennyskehitys", kertoo Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.  

"Henkilöautojen päästö- ja kustannuslaskurin laskelmat osoittavat, että esimerkiksi keskikokoiseen bensa-autoon verrattuna saman autotyypin sähköauton kasvihuonekaasupäästöt ovat jo tavanomaisella vuosiajolla lähes 60 prosenttia pienemmät 10 käyttövuoden jälkeen. Aikaisemmin sama päästöetu saavutettiin 15 käyttövuoden jälkeen", kertoo professori Heikki Liimatainen Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.

Akkujen valmistuksen aikana syntyvät päästöt laskussa – akkujen hinnat edelleen haasteena

Sähköautojen haasteena pidetään akkujen korkeaa hintaa sekä niiden valmistuksessa syntyviä päästöjä. Akkujen vuoksi sähköautojen valmistuksen päästöt ovatkin suuremmat kuin samankokoisen polttomoottoriauton päästöt.

Akkujen valmistuksen päästöt ovat vähentyneet viime vuosina nopeasti. Vielä 3 vuotta sitten tieteellisten julkaisujen perusteella akkujen valmistuksen arveltiin aiheuttavan noin 115 hiilidioksidikiloekvivalentin päästön jokaista valmistettua akun kilowattituntia kohti, kun sen nyt arvellaan olevan keskimäärin noin 70 kg CO2-ekv./kWh. Myönteisen kehityksen taustalla on akkujen valmistuksessa käytetyn sähkön tuotannon päästöjen nopea väheneminen ja akkuteknologian kehittyminen. Noin puolet akkujen valmistuksen päästöistä johtuu käytetyn sähkön päästöistä. Akkujen valmistuksen päästöt tosin vaihtelevat suuresti valmistusmaasta riippuen, Euroopassa niiden ollessa alhaisimmat.

Kun sähköautot yleistyvät, akkujen kierrätystoiminta paranee. Tehostuvan kierrätyksen on arvioitu pienentävän akkujen elinkaaripäästöjä noin 7–17 prosenttia. Auton akuille on myös näköpiirissä toinen elämä autovaiheen jälkeen sähkövarastoina.

Myös akkuteknologian uskotaan kehittyvän jatkossakin hyvin. Akkujen energiatiheydellä kuvataan akun varastoimaa energiakapasiteettia. Tulevaisuudessa akkujen energiatiheys voi kasvaa 50 prosenttia alle kymmenessä vuodessa. Myös akkujen käyttöikä kasvaa tulevaisuudessa. Lisäksi on nähtävissä uudenlaista autoihin soveltuvaa akkuteknologiaa (esimerkiksi suola-akut), joka ei ole enää riippuvainen kriittisistä mineraaleista. Niiden avulla sähköautojen skaalautuvuus onnistuu globaalisti uudella tavalla ja akkuihin liittyviä ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi.

Sähköautojen hankintahintojen odotetaan laskevan lähivuosina

Esimerkkilaskelmien mukaan sähköautojen rooli päästövähennyksissä ja kustannusten minimoinnissa korostuu, kun ajokilometrit kasvavat selvästi yli tavanomaisen 14 000 kilometrin vuosiajon.

Kustannushyödyt kääntyvät saman bensa-sähkö-autotyypin vertailussa sähköauton eduksi selvästi alle kymmenessä vuodessa, jos akuston koko on sähköautossa maltillinen.  Suurilla 30 000 kilometrin ajokilometreillä sähköauton taloudellinen etu saavutetaan jo alle viidessä vuodessa.

Uusien täyssähköautojen hankintahinnat eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Komponenttien paremman saatavuuden ja kiristyvän kilpailun seurauksena hintojen odotetaan laskevan selvästi viimeistään vuonna 2024. Hankintahinnan alentumisen seurauksena sähköautoilun edullisuus korostuu. "Nykyisten hankintahintojen ja sähkön hintojen asettumisen seurauksena sähköautojen kustannushyödytkin tulevat hyvin näkyviin jo tavanomaisilla ajokilometreillä eli noin 14 000 km/vuosi", toteaa Tampereen yliopiston ja Vernen professori Heikki Liimatainen.

Kotimaan liikenne tuottaa reilun viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöistä noin 95 % muodostuu tieliikenteessä ja tieliikenteen päästöistä yli puolet syntyy henkilöautoilusta. Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää vähintään henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittumista vuoteen 2030 mennessä. Yksi keskeinen keino tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi on henkilöautojen käyttövoimien vaihtaminen mahdollisimman vähäpäästöisiin käyttövoimiin ja ilmastokestävien biopolttoaineiden ohjaaminen raskaaseen liikenteeseen.

Lisätietoja

Henkilöautojen päästö- ja kustannuslaskuri ja paketti- ja kuorma-autojen päästö- ja kustannuslaskuri

Jyri Seppälä, professori, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen Ympäristökeskus SYKE, jyri.seppala@syke.fi (ajoneuvojen elinkaariset päästöarviot)

Heikki Liimatainen, professori, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, heikki.liimatainen@tuni.fi

Joonas Munther, tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, joonas.munther@syke.fi (laskennan tekninen osuus)

Aki Tilli, johtava asiantuntija, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, aki.tilli@traficom.fi

Etanolikonversioissa päästövaatimuksien täyttymisen osoitustapoja kevennettiin vanhempien autojen osalta maaliskuussa 2021. Nyt myös 1.9.2009 tai sen jälkeen käyttöönotetun ajoneuvon, käyttövoiman muuttaminen bensiinistä etanoliksi voidaan hyväksyä muutoskatsastuksessa aiempaa yksinkertaisemmin.

Osoittamistapojen keventämisellä tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista pyrkien madaltamaan kynnystä henkilöautojen etanolikonversioiden tekemiseen. 

Edellytyksenä etanolikonversion hyväksymiselle 1.9.2009 alkaen käyttöönotetulle autolle muutoskatsastuksessa on, että 

• ajoneuvoon muutoksen tekemiseksi asennettavat tuotteet soveltuvat kyseisessä ajoneuvossa käytettäviksi ja siitä esitetään tuotteen valmistajan todistus.
• ajoneuvossa on tai siihen on vaihdettu pääosin etanolista koostuvalle polttoaineelle soveltuvat osat ja komponentit, jotka kestävät etanolin jatkuvaa käyttöä. Tästä on esitettävä muutoksen suorittaneen tahon todistus.
• ajoneuvo läpäisee muutoskatsastuksessa määräaikaiskatsastusta vastaavan ottomoottorilla varustetun ajoneuvon pakokaasupäästöjen tarkastuksen, yli 10 vuotta aiemmin käyttöönotetun ajoneuvon vaatimuksilla.

Ennen 1.9.2009 käyttöönotetulle autolle muutoskatsastuksessa tehtävä pakokaasupäästöjen tarkastus riittää osoittamaan, että auto on muutoksen jälkeen myös päästöjen osalta tieliikennekelpoinen.

Suomen tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Vuoteen 2045 mennessä tavoitellaan kokonaan fossiilitonta liikennettä. Yhtenä toimena tavoitteiden saavuttamiseksi on fossiilittoman liikenteen tiekartassa nostettu etanolikonversioiden lähipäästöjen hyväksymismenettelyn kehittäminen ja keventäminen. Etanolikonversioita on arvion mukaan tehty vuosittain yhteensä noin 1 000 henkilö- ja pakettiautolle. Korkeaseosetanolia, eli E85-bioetanolia, on saatavilla tällä hetkellä noin 180 asemalta.  

Lisätietoja

Liikenne- ja viestintäviraston määräys auton ja sen perävaunun rakenteen muuttamisesta annetun määräyksen muuttamisesta

Ylitarkastaja Tatu Siivonen, tatu.siivonen@traficom.fi, p. 029 534 5517

Lakimies Aino Still, aino.still@traficom.fi, p. 029 534 6325

Liittokokous on SKALin ylin päättävä elin. Liittokokousedustajina toimivat kunkin SKAL ry:n kuljetusyrittäjäjäsenet, jotka toimivat tehtävässään jäsenyhdistysten edustajina. Ajankohtaisten puheenvuorojen ja alustusten lisäksi kokouksessa käsitellään liiton sääntömääräiset asiat. Rovaniemen kaupungin tervehdyksen tuo kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. Liittokokous antaa ulos julkilausuman ja lisäksi kokouksessa julkaistaan vuoden 2023 SKAL Kuljetusyritys.  

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan päivän ohjelmaa Korundiin klo 9.30 alkaen. Mikäli lauantai ei sovi, tiedustele haastatteluaikaa esimerkiksi perjantaille SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehdon, toimitusjohtaja Anssi Kujalan tai SKAL Pohjois-Suomen puheenjohtaja Raimo Pohjasen kanssa viestintäjohtaja Heini Polamolta: puhelin 040 5060 131, heini.polamo@skal.fi.  

Myös SKALin muut asiantuntijat ovat median käytettävissä vieraillessaan Rovaniemellä 9.–10.6. 

Aika: 10.6.2023 (ennakkohaastattelut 9.6.) 

Paikka: Kulttuurikeskus Korundi, Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi 

Ohjelma 

8.30 Ilmoittautuminen aukeaa, aamukahvit 

9.30 Kokous alkaa  
Liittokokouksen avaus, tervetulosanat, puheenjohtaja Jani Ylälehto  
Rovaniemen kaupungin tervehdys, kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio  
Valtiollisen ansiomerkin luovutus  
Kokouksen sääntömääräiset asiat 

 
11.00 Tauko  

11.15 Liittokokous jatkuu  

Kokouksen sääntömääräiset asiat 

12.15 Lounas  

13.30 SKAL Kuljetusyritys 2023 julkistus  
Liittokokous jatkuu  

 
15.00 Päätöskahvit  

 
16.00 Kokous päättyy 

Lisätietoja: 

Viestintäjohtaja Heini Polamo, SKAL, puhelin 040 5060 131, heini.polamo@skal.fi 

SOK on tiedottanut pakastepinaatin takaisinvedosta. Yrityksen saaman tiedon mukaan Saksassa on samassa tehtaassa pakatusta tuotteesta löytynyt metallipaloja. Takaisinveto tehdään varotoimenpiteenä ja se koskee tuotetta Änglamark luomu hienonnettu pinaatti annospaloina, 400 g ja ainoastaan sen parasta ennen -päiväystä 7.5.2024 ja eräkoodia L231126. Kyseistä tuote-erää on tuotu tammikuussa 2023 myyntiin S-ryhmän Prismoihin.

Lisätietoa kuluttajille löytyy S-ryhmän verkkosivujen tiedotteesta.

Lisätietoja: S-Kuluttajaneuvonta, www.s-kuluttajaneuvonta.fi  tai arkisin klo 9−13 puh. 0800 97322.

Asiaa hoitaa Ruokavirastossa ylitarkastaja Mika Varjonen, p. 050 38 68 416, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi.

Kuva tuotteesta
(Kuva: SOK)

Digita tekee huoltotöitä Pihtiputaan radio- ja tv-asemalla tiistain 13.6.2023 ja keskiviikon 14.6.2023 välisenä aikana. Työturvallisuuden takaamiseksi asemalta välitettäville radiolähetyksille aiheutuu katkoksia huoltotyön aikana.

Huoltotöistä aiheutuu seuraaville radiokanaville arviolta 15 minuutin mittaiset palvelukatkokset aikavälillä tiistai 13.6.2023 klo 6:00 ja keskiviikko 14.6.2023 klo 13:00:

Yle Radio 1, Yle Radio Suomi, Yle Puhe, Yle Radio Vega, YleX, Radio City ja Radio Nova.

Vara-ajankohta huoltotyölle on torstai 15.6.2023.

Karttapalvelustamme voit tarkastaa helposti kanavien peittoalueet ja ajankohtaiset huoltotiedot https://www.digita.fi/verkkojen-saatavuus/

Pahoittelemme katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrimme pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä. Teemme verkkojen huoltotöitä säännöllisesti varmistaaksemme luotettavat radio- ja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa.

Median yhteydenotot:

Vice President / Pay-TV, Marketing & Sales Ella Kirjasniemi, p. 050 5943 972, ella.kirjasniemi(a)digita.fi 

Kuluttajat:

Digita Info ma-pe klo 8.00–20.00 p. 020 411 7676 info@digita.fi

Puhelun hinta Digita Infoon on lankapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 5,9 senttiä minuutilta ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 16,9 senttiä minuutilta

Kakola Span kylpylänautinnot ovat oiva keino pysähtymiseen ja rauhoittumiseen. Voimaannuttavan vierailun jälkeen on helpompi ottaa jälleen arki vastaan.

– Ihmiset ovat löytäneet meidät hyvin. Markkinointi on selvästikin toiminut ja sana on kiertänyt, että tarjolla on ainutlaatuinen sauna- ja kylpylämiljöö Varsinais-Suomessa, kertoo Kakola-spaemäntä Anneli Verho.  

Kakola Spa on monipuolinen kokonaisuus, jossa korostuvat kiireettömyys ja tietty salaperäisyys. Spa-tiloja ei esimerkiksi haluta kuvattavan. Vierailijoiden toivotaan keskittyvän itse spa-elämyksestä nauttimiseen.

Jokaiselle jotain

Kakola Spassa on tarjolla neljä allasta ja viisi eri saunaa: suomalainen Kakola-sauna, havusauna, kivisauna sekä kaksi höyrysaunaa, Kappeli ja Temppeli, jotka ovat tilaussaunoja. Havusaunassa on kostea lämpö sekä tuoksua levittäviä aitoja 
havuja. Kivisaunassa on puolestaan 400-asteiset kivet, jotka lasketaan kylmään veteen, luoden tunnelmalliset löylyt. 

Span suurinta allasta kiertävät kevyesti hierovat poreistuimet sekä baaritiski. Koko spa-alue onkin anniskelualuetta. Suola-altaassa voi kokea mineraalien tervehdyttävän vaikutuksen ja kylmävesialtaassa verenkierron virkistymisen. Lumisuihkussa voi seistä lumipyryn keskellä, ja elämyssuihkussa kokea tropiikin sateen, kylmän sateen sekä lämpimän kesämyrskyn 
ukkosineen. 

– Lisäksi on useita eri hierontoja sekä erikoisuuksia, kuten hiekkahuone ja parihoito Simpukassa. Kaiken kruunaavat monipuoliset ravintola- ja majoituspalvelut, 
Anneli Verho sanoo. 

Teksti: Teemu Simola Kuva: Kakola Spa

Aika: pe 30.6. klo 14–14.45 
Paikka: Kauppakeskus Puuvillan lava, Siltapuistokatu 10–12, Pori (keskustelun voi katsoa myös suorana tai tallenteena MTV Katsomossa) 

Teknologia on yhteiskunnan läpitunkeva voima, jota on kautta historian käytetty hyvään ja huonoon, pelastamaan ja tuhoamaan elämää. Teknologiset innovaatiot ovat mullistaneet arkemme, mutta niiden rinnalle ja yhteyteen tarvitaan entistä enemmän innovaatiotoimintaa, joka tähtää sosiaalisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun.

Aikamme kriisit, koronapandemia, sodat ja ilmastonmuutos pakottavat uudenlaiseen ajatteluun. Innovaattorit kysyvät, pitäisikö innovaatiotoiminnalla olla yhteiskunnallisia päämääriä ja yhteiskuntapoliittinen agenda. Tarvitseeko teknologia humanismia vai humanismi teknologiaa? Miten innovaatiopolitiikkaa pitäisi muuttaa, jotta se palvelisi paremmin yhteiskunnallisia tavoitteita?

Innovaatioiden voimasta ja rajoista paremman maailman luomisessa keskustelevat: 

Katri Kallio, Lead, Futures, VTT 
Mari Luukkainen, pääomasijoittaja 
Markus Raivio, yhteiskunnallinen yrittäjä, Ikinori Oy 
Akseli Reho, kehitysjohtaja, Vatajankoski Oy 

Keskustelun juontaa Noora Shingler, Kemikaalicocktail-median päätoimittaja. 

Lue lisää keskustelusta >>

YYO:n aamiaistilaisuus SuomiAreenassa

Aika: pe 30.6. klo 8.15–12.00 
Paikka: Caffé Locale, Yrjönkatu 12, Pori

Miten yhteiskunnalliset yritykset saadaan yritystoiminnan valtavirtaan ja miten ne toimivat esimerkiksi työllisyyden tienraivaajina? Tule YYO:n aamiaistilaisuuteen, jossa kuullaan ajankohtaisia tietoiskuja ja vaihdetaan ajatuksia yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvistä teemoista! 

OHJELMA

klo 8.15 Ovet auki
klo 8.30 Yhteiskunnalliset yritykset työllisyyden tienraivaajina
klo 9.30 Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa
klo 10.30 Yhteiskunnalliset yritykset yritystoiminnan valtavirtaan
klo 11.30 Muutoksen huoneet – esittelyssä yhteiskunnallisen yrittäjyyden työkirja

Voit piipahtaa hetkeksi tai olla paikalla koko aamupäivän. Aamiaista on tarjolla koko tilaisuuden ajan.

Ilmoittaudu mukaan tästä >>

Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätehuoltomääräykset on uudistettu. Määräysten päivittäminen tuli tarpeelliseksi jätelainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vuoksi sekä alueen määräysten yhtenäistämiseksi.

Kunnan jätehuoltomääräykset ovat jätelakia täsmentäviä paikallisia määräyksiä, jotka koskevat pääosin kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvia jätteitä ja jätehuoltoa. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päätti uusista alueen jätehuoltomääräyksistä kokouksessaan 4.5.2023.

Jätehuoltomääräykset ovat voimassa 1.7.2023 alkaen kaikissa jätehuollon yhteistoiminta-alueen kunnissa: Aurassa, Kaarinassa, Kemiönsaaressa, Liedossa, Marttilassa, Maskussa, Mynämäellä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa, Paraisilla, Pöytyällä, Raisiossa, Ruskolla, Salossa, Sauvossa, Turussa ja Uudessakaupungissa.

Jätelainsäädännössä on viime vuosien aikana tapahtunut useita merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena jätehuoltomääräyksiä on tarpeen päivittää. Näin varmistetaan, että eritasoiset jätehuoltoa koskevat säädökset eivät ole keskenään ristiriidassa. Lisäksi jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen tuli tarpeelliseksi, kun Uusikaupunki liittyi Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueeseen 1.1.2022. Uudenkaupungin jätehuoltomääräykset erosivat joiltain osin merkittävästi muun alueen määräyksistä.

Merkittävimmät muutokset koskevat jätteiden erilliskeräystä

Jätehuoltomääräysten olennaisimmat muutokset liittyvät erilliskerättävien jätteiden (bio- ja pakkausjätteet sekä pienmetalli) erilliskeräysvelvollisuuksien muuttumiseen. Asuinkiinteistöjä koskevat erilliskeräysvelvoitteet, joista on nykyisin säädetty jäteasetuksessa, on sisällytetty sellaisinaan jätehuoltomääräyksiin.

Lisäksi on määritelty alue, jolla Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) tarjoaa asuinkiinteistöille mahdollisuuden liittyä vapaaehtoisesti erilliskerättävien jätteiden kiinteistöittäiseen kuljetukseen. Mahdollisuus koskee niitä asuinkiinteistöjä, jotka eivät kuulu jäteasetuksen mukaan erilliskeräysvelvoitteiden piiriin.

Myös muilla kuin asuinkiinteistöillä syntyvien bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteista on säädetty uudessa jäteasetuksessa. Nämä velvoitteet on sisällytetty lähes sellaisenaan määräyksiin. Myös näille kiinteistöille on määritelty alue, jossa LSJH:n on tarjottava mahdollisuus liittyä vapaaehtoisesti erilliskerättävien jätteiden kiinteistöittäiseen kuljetukseen. Vapaaehtoisuus koskee niitä kiinteistöjä, joilla ei ole lakisääteistä velvoitetta erilliskerätä bio- ja pakkausjätteitä.

Määräyksissä kuitenkin poiketaan jäteasetuksessa muille kuin asuinkiinteistöille annetuista velvoitteista tietyillä alueilla. LSJH ei järjestä erilliskerättävien jätteiden kiinteistöittäistä kuljetusta tieyhteyttä vailla olevissa saarissa eikä Paraisten Houtskarissa. Perusteena poikkeamiselle on se, että erilliskerättävien jätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestäminen kyseisillä alueilla on kiinteiden tieyhteyksien puutteen vuoksi suurelta osin käytännössä mahdotonta tai erittäin vaikeaa. Lisäksi alueella syntyvän jätteen määrä on erittäin vähäinen. Erilliskeräyksen järjestäminen ei näin ollenjohtaisi jätelain 15 §:n mukaisesti parhaaseen mahdolliseen kokonaistulokseen, kun otetaan huomioon sen kokonaisvaikutukset ympäristöön.

Muita muutoksia

• Yhtenäistettiin useamman kiinteistön yhteisen jäteastian eli nk. kimpan osakkaina olevien kiinteistöjen ja kimpan käytössä olevan jäteastian välistä etäisyysvaatimusta koskeva määräys. Tämä on nykyisin erilainen Uudenkaupungin ja muun toimialueen määräyksissä.
• Sisällytettiin määräyksiin biojätteen pienimuotoista käsittelyä koskeva ilmoitusvelvollisuus, josta on säädetty jäteasetuksessa.
• Lisättiin joustavuutta tiettyjen jätelajien jäteastioiden sekä tietynlaisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmien saostussäiliöiden minimityhjennysväleihin.
• Täsmennettiin ja yhtenäistettiin jäteastioiden sallittuja kuormausaikoja.
• Lisättiin kielto sijoittaa tai rakentaa uusia lieteajoneuvolla tai -aluksella tyhjennettäviä lietesäiliöitä tieyhteyttä vailla oleviin saariin tai muihin paikkoihin, joissa niitä ei voida lieteajoneuvolle kulkukelpoisen tieyhteyden puutteen vuoksi tyhjentää.
• Lisäksi otetaan käyttöön uudet käsitteet "sekajäte", jolla korvataan nykyisin käytössä oleva "polttokelpoinen jäte," sekä "ekopiste", jolla korvataan nykyisin käytössä oleva "kierrätyspiste".

Yhteenveto jätehuoltomääräysten olennaisimmista muutoksista on sivun laidassa lisätietolaatikossa.

Karttarajaukset sähköisessä karttapalvelussa

Jätehuoltomääräysten karttarajaukset esitetään uusissa määräyksissä sähköisessä karttapalvelussa, Jätehuoltokartassa. Palvelun karttatasoista asukkaan on helpompaa selvittää oman kiinteistönsä sijainti ja alueella järjestettävät jätehuoltopalvelut sekä niihin liittyvät velvoitteet ja jätehuollon järjestämisvaihtoehdot. Sähköisten karttojen päivittäminen on jatkossa myös helppoa. Kartta-aineistoa ylläpitää Lounaistieto. 

• jätehuoltomääräykset Lounais-Suomessa
• Lounaistiedon karttapalvelu: jätehuoltokartta

Lisätiedot: jätehuoltoasiantuntija Satu Ojala, satu.ma.ojala@turku.fi, puh. 044 727 6827, Turun kaupungin kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus

Avfallshanteringsföreskrifterna för samarbetsområdet för Sydvästra Finlands avfallshantering har förnyats. Det blev nödvändigt att uppdatera föreskrifterna på grund av ändringarna i avfallslagstiftningen och för att förenhetliga föreskrifterna i området.