Ekosuunnitteluasetukset velvoittavat, että markkinoille tulevien laitteiden on oltava korjattavissa. Laitteille tulee olla saatavilla varaosia ja ohjelmistopäivityksiä vielä monen vuoden ajan niiden markkinoille tulon jälkeen. Nykyinen lainsäädäntö koskee useita kodinkoneita, muun muassa jääkaappeja, televisioita ja astian- ja pyykinpesukoneita. Lähitulevaisuudessa ekosuunnitteluasetukset laajenevat kattamaan uusia tuoteryhmiä.

Yhä suurempi osa EU:n markkinoille tulevista tuotteista on oltava jatkossa korjattavia. Tuotteiden kestävään kehitykseen liittyvä lainsäädäntö eli ekosuunnitteluasetukset päivittyivät jo 1.3.2021 koskemaan jääkaappeja, pakastimia, jääkaappipakastimia, viinikaappeja, astian- ja pyykinpesukoneita, televisioita sekä elektronisia näyttöjä. Lähitulevaisuudessa ekosuunnitteluasetukset tulevat kattamaan myös älypuhelimia, tabletteja, tietokoneita ja kuivausrumpuja.

–  Kuluttajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että elektroniikan ja kodinkoneiden ostokierteestä päästään pois. Laitteen hajotessa uutta ei tarvitse ostaa tilalle, vaan vanhan pystyy huoltamaan ja rikkinäisen saa korjattua jälleen toimivaksi, kommentoi johtava asiantuntija Juha Toivanen Energiavirastolta.

Huoltamalla ja korjaamalla laitteiden käyttöikä pitenee, mikä on positiivinen asia niin kuluttajan kuin myös ympäristön kannalta. Ympäristövaikutukset konkretisoituvat kuluttajalle etenkin silloin, kun elektroniikkalaitteemme käyttö loppuu ja niistä tulee jätettä, jota kutsutaan myös e-jätteeksi tai sähkö- ja elektroniikkaromuksi (SER). Erilliskerättyä sähkö- ja elektroniikkaromua syntyi Suomessa noin 61 778 tonnia vuonna 2020, kun puolestaan vuonna 2010 sitä syntyi 51 000 tonnia. Kymmenessä vuodessa sähkö- ja erillisromun määrä on noussut noin 10 000 tonnia Tilastokeskuksen jätetilastojen mukaan.

Korjaaminen onnistuu varaosien vaihdolla ja ohjelmistopäivityksillä

Laitteiden korjaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että laitteille on saatavilla varaosia ja ohjelmistopäivityksiä. Asetusten mukaan laitteisiin on oltava saatavilla varaosia ja ohjelmistopäivityksiä 7–10 vuoden ajan siitä, kun viimeinen mallia edustava laite on tuotu markkinoille. Saatavilla olevat varaosat ovat pääasiassa sellaisia, jotka laitteessa useimmiten hajoavat, kuten esimerkiksi jääkaappien elektroniikka ja termostaatit tai pyykinpesukoneiden elektroniikka sekä ovet, tiivisteet, kahvat, saranat ja lukot.

Asetus myös velvoittaa siihen, että laitteen osia voi vaihtaa yleisillä työkaluilla ilman, että laitetta tarvitsee hajottaa. Yleisiin työkaluihin lukeutuvat mm. ruuvimeisselit, kuusiokoloavaimet, pihdit, leikkurit, mattopuukot ja vasarat. Vaatimuksien ansioista laitteen käyttöä ei jouduta lopettamaan sen takia, että hajoavia varaosia ei pystytä vaihtamaan tai ohjelmistoa ei pystytä päivittämään uudempaan.

Korjaustyö jakautuu kuluttajan ja ammattikorjaajan kesken niin, että kuluttajat voivat itse vaihtaa laitteisiinsa sellaisia osia, joiden vaihtaminen on turvallista ja kohtuullisen helppoa, ammattikorjaaja puolestaan vaihtaa sellaiset osat, jotka vaativat suurempaa ammattitaitoa. Saatavilla olevat varaosat sekä korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuus onkin jaoteltu kaikille saatavilla oleviin sekä vain ammattikorjaajille saatavilla oleviin. Laitteen käyttöoppaassa ja laitevalmistajan verkkosivuilla on kerrottu osat, joita kuluttaja voi itse vaihtaa. Esimerkiksi jääkaapeissa kuluttajille saatavia varaosia ovat mm. ovenkahvat, tiivisteet ja hyllyt ja ammattikorjaajille muun muassa termostaatit, lämpötila-anturit sekä piirilevyt.

Varaosien luettelo ja menettely niiden tilaamiseksi sekä korjausohjeet ovat julkisesti saatavilla ja vapaasti käytettävissä. Yleisimmin tiedot löytyvät laitevalmistajan verkkosivustolta. Sivustolla on myös alueen ammattikorjaajien yhteystiedot, johon kuluttaja voi olla yhteydessä korjausta varten. Itsevaihdettavia varaosia kuluttaja voi tilata korjaustarpeeseen laitevalmistajien verkkokaupoista.

Yhdyskuntajätteet 2020; Jätteiden käsittely vuonna 2010. Lähde: Tilastokeskus jätetilasto

Lisätietoa ekosuunnitteluasetuksista ja korjattavuudesta:

• Juha Toivanen, juha.toivanen@energiavirasto.fi, puh. 0295 050 083

Lappeenrannan kaupungin Wirma yrityspalvelut ja LUT-yliopisto toteuttivat 11.1.–11.5.2022 Etelä-Karjalan alihankintaselvityksen 2022. Tarkoituksena oli selvittää isojen valmistavien yritysten alihankintatarpeita, kertoo projektipäällikkö Boris Karandassov Lappeenrannan kaupungilta.

– Selvityksen tärkeimpänä tavoitteena oli kartoittaa, kuinka paljon isot yritykset hankkivat maakunnan ulkopuolelta muun muassa huoltoa, valmistusta, suunnittelua tai kunnossapitoa, ja kuinka paljon tästä olisi mahdollista hankkia maakunnan yrityksiltä. Tarkoituksena onkin kasvattaa maakunnan yritysten liiketoimintaa niin, että alihankintaa tapahtuisi enemmän alueen suuryrityksiltä.

Selvityksessä haastateltiin 32 Etelä-Karjalassa toimivaa valmistavaa yritystä, joilla on alihankintaa. Näistä 16 oli suuria yrityksiä ja 16 pk-yrityksiä.

Mukaan selvitykseen valittiin Taloustutka-hakemistosta Etelä-Karjalaan tai muualle rekisteröidyt maakunnassa toimivat suurimmat valmistavat yritykset sekä sellaiset valmistavat yritykset, joihin oltiin yhteydessä alkuvuonna 2022. Yritykset ilmoittivat käyttävänsä alihankintaostoihin vuosittain 294 miljoonaa euroa, joista 42 % on huoltoa tai kunnossapitoa sekä 36 % valmistusta ja osavalmistusta. Näissä painotus on ollut alihankinnoissa metallialalta, mutta joukossa on myös alihankintaa muilta toimialoilta.

Kustannustehokkuus ja laatu ohjaavat alihankintavalintaa

Selvityksen tuloksissa kävi ilmi, että alihankinnasta ostaminen on monilla strateginen valinta, kun keskitytään ydinosaamiseen. Useat asiakasyritykset ovat menossa tähän suuntaan ja toimittajien toivottaisiin olevan aktiivisia asiakkaiden suuntaan.

Kyselyn perusteella alihankintaa tarjoavissa yrityksissä täytyisi kasvattaa myös kunnossapidosta riippumattoman valmistuksen osuutta, jolloin yritysten henkilövahvuus ja kapasiteetti saataisiin korkeammalle tasolle vuoden ympäri.

Perinteisesti työvoimavaltaisten tuotteiden valmistuksen tehostaminen auttaisi kilpailemaan tuotannosta edullisemman työvoiman maiden kanssa. Palautteiden mukaan, jos toimintaa saataisiin tehostettua, se auttaisi saavuttamaan asiakkaiden eniten arvostamaa yhdistelmää eli kustannustehokkuutta ja laatua.

Kyselyselvityksen vastausten perusteella toimittajien olisi hyvä keskittyä asiakkaan edun kasvattamiseen seuraavasti:

• Tarjotaan nopeampaa palvelua
• Huolehditaan palveluiden ja tuotteiden kilpailukykyisestä hinnoittelusta
• Pyritään tiiviimpään yhteistyöhön asiakkaan kanssa
• Pidetään henkilökunnan osaaminen korkealla tasolla
• Laajennetaan omaa osaamisaluetta

Yritysten ymmärrettävä vahvuutensa ja kehitettävä sen osaamista

Isot yritykset ovat hyvin erilaisia tarpeissaan, mutta myös samanlaisia omia metallituotteitaan valmistavien kanssa: laitelinjojen uudistukset, uudisrakentaminen ja muutokset vaativat suunnittelua ja kokonaisuuksien teettämistä. Usein ostoja tarvitaan metallirakenteisiin liittyen.

Muualta kuin Etelä-Karjalasta hankittavien erikoispalveluiden ja -prosessien kirjo on laaja. Markkinat eivät riitä kuin muutamalle toimijalle Suomessa. Tämä ymmärretään erittäin hyvin myös ostajien keskuudessa. Kyselyn mukaan paikallinen toimija voi vastata haasteeseen laajentamalla omaa ydinosaamisaluettaan.

Pääseminen isojen yritysten toimittajaksi on usein vaativa prosessi niin pienelle yritykselle kuin alihankkijoita arvioivalle isolle yritykselle itselleen.

– Potentiaalisten toimittajien pitää kehittää omaa toimintaansa ja olla aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiinsa tarjoamalla omaa osaamistaan ja helpottamalla hankintaosaston uusien toimittajien kartoitustyötä, sanoo Karandassov.

Yritykset haluavat kyselyn mukaan LUT-yliopistolta ja LAB-ammattikorkeakoululta ensisijaisesti työvoimaa sekä tutkimus- ja kehittämisosaamista. Yritys-oppilaitosyhteistyötä on tiivistettävä entisestään.

– Toivottiin enemmän yritysvierailuja, vierailijaluentoja sekä lisää opiskelijoita tekemään harjoitustöitä, kesätöitä, opinnäytetöitä tai vakituisia töitä alueen yrityksiin, Karandassov kertoo.

Kyselyselvityksen perusteella alueen kaupunkien ja kuntien on jatkettava omia hyviä käytäntöjä, joilla saadaan yrittäjien äänet kuuluviin. Kaupunkien ja kuntien on panostettava hyvään yritysyhteistyöhön sekä sujuvampaan kaavoitus-, rakennus-, infra- ja tilakysymysten käsittelyyn.

Alihankintaselvitys tehtiin Metalliverkostosta elinvoimaa -hankkeessa, jossa kehitetään eteläkarjalaista metallialan yritysverkostoa Metalreality Networkia vuosina 2020–2022. Hanketta koordinoi Lappeenrannan kaupungin Wirma yrityspalvelut. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osuus on 118559,61 € ja valtion osuus on 163725,19 €.

Lisätietoja:

Lappeenrannan kaupunki/Wirma yrityspalvelut

Boris Karandassov, projektipäällikkö
p. 040 612 9131, boris.karandassov(at)lappeenranta.fi

Metalreality Network https://metalreality.fi

Metalliverkostosta elinvoimaa -hanke https://www.wirma.fi/yritysverkostot/metalreality-network#me

Lappeenrannan kaupunki, Wirma yrityspalvelut https://www.wirma.fi

​Kaakkois-Suomen rajavartiosto havaitsi menneellä viikolla kolme luvatonta rajanylitystä alueellaan. Tiistaina 5.7.2022 yksi henkilö ylitti rajan luvattomasti Suomesta Venäjälle Nuijamaalla. Perjantaina 8.7.2022 yksi henkilö ylitti rajan luvattomasti Suomesta Venäjälle ja takaisin Suomeen Vuoksen eteläpuolella, Räikkölän alueella. Sunnuntaina 10.7.2022 yksi henkilö ylitti rajan luvattomasti Venäjältä Suomeen Ukonjärven alueella. Tapausten selvittämiseksi Kaakkois-Suomen alueen rajavaltuutettu on ollut yhteydessä Venäjän rajavaltuutettuun.

Olympiapäivänä sytytetään liikkumisen kipinää!

Keskiviikkona 20.7. järjestettävä Olympiapäivä on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, joka antaa yleisölle mahdollisuuden löytää kipinän uuteen liikuntaharrastukseen. Olympiapäivänä Helsingin Olympiastadionin ulko- ja sisäpuoli täyttyvät lajipisteistä, joissa on mahdollista kokeilla eri lajeja aina katukoriksesta skeittailuun tai judosta jalkapalloon. Lajipisteet ovat avoinna päivän aikana klo 10–17.

Lajipisteiden ohella myös paljon muuta tekemistä!

Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto kutsuu Olympiapäivän tapahtumavieraat maksutta näyttelyihinsä, jotka esittelevät muun muassa Helsingin kisoja laajasti ja monipuolisesti. Tarjolla on myös koko perheen soihtutyöpaja klo 10–17 ja Helsingin olympiakesä 1952 valokuvina -esitys. Lisäksi Olympiapäivään osallistuneet pääsevät ilmaiseksi Uimastadionille.

Olympiapäivä juhlistaa Helsingin vuoden 1952 olympialaisia ja siivittää historiallisen Olympiastadionin menneestä nykypäivään.

Olympiapäivän järjestelyistä vastaa Suomen Olympiakomitea. Kutsumme erityisellä lämmöllä kaikki vuoden 1952 kisoihin osallistuneet vapaaehtoistyöntekijät mukaan muistelemaan 70 vuoden takaisia kisakokemuksia ja nauttimaan olympiapäivän tunnelmasta uudistetulla Olympiastadionilla!

Mitä: Olympiapäivä-tapahtuma
Missä: Helsingin Olympiastadion, Paavo Nurmentie 1
Milloin: 20.7. klo 10–17
Lisätietoja: olympiapäivä.fi 

Suomen Olympiakomitea järjestää tapahtuman yhteistyössä Helsingin kaupungin, Olympiastadionin, Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHDON sekä Olympiakomitean jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 

Yöllä ratatöissä rikkoontunut liikenteenohjausjärjestelmän kuitukaapeli on korjattu. 

Kemistä kello 16.59 ja Oulusta kello 18.00 lähtevät junat ajetaan normaalisti.

Ennusteiden mukaan myöhään maanantai-iltana Suomeen alkaa virrata idästä kosteaa ja lämmintä ilmaa, jonka myötä ukkosia ja rankkasateita voi esiintyä erityisesti maan itäosissa. Tiistaina ja keskiviikkona lisäksi Etelä-Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi sekä Päijät-Häme kuuluvat ukkos- ja saderintaman alueeseen. Tilanteen odotetaan jatkuvan keskiviikkona iltaan klo 21 asti.

Voimakkaat vesisade- ja ukkoskuurot saattavat pahimmillaan aiheuttaa tiellä liikkujille vaaratilanteita esimerkiksi teille kaatuneiden puiden tai tulvien muodossa. Fintrafficin tieliikennekeskuksesta muistutetaan, että ajo-olosuhteet saattavat muuttua nopeastikin ja keli- ja tieliikennetilanne kannattaa tarkistaa ennen matkallelähtöä.

”Ajokelit voivat olla nyt haasteellisia monin paikoin Suomea. Ukkosmyrskyt ja rankkasadekuurot ovat kuitenkin vaikeasti ennustettavia, joten päivittyvää tilannetietoa kannattaa seurata vaikkapa Liikennetilanne-palvelusta (liikennetilanne.fintraffic.fi), josta näkee ajokelit ja esimerkiksi tieliikenteen häiriöt. Voimakkaat rankkasateet saattavat aiheuttaa taajamatulvia, sekä vaikuttavat ajaessa näkyvyyteen ja tuovat mukanaan myös vesiliirtovaaran. Kelien mukainen ajotapa ja pitkät turvavälit edellä ajavaan ovat nyt turvallisen liikenteen avaintekijöitä”, summaa tieliikennekeskuksesta liikennekeskuspäällikkö Sanna Piilinen.

Fintrafficin tieliikennekeskukset palvelevat ympärivuorokautisesti tieliikenteen ohjaamisessa, liikennetiedottamisessa ja häiriönhallinnassa. Työtä turvallisen ja sujuvan maantieliikenteen hyväksi tehdään tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja muiden liikenteen toimijoiden kanssa.

___

Millainen on liikenne Suomen pääväylillä? Palvelemme mediaa kaikissa maantieliikenteen sujuvuuteen liittyvissä kysymyksissä Fintrafficin tieliikennekeskuksen medianumeroista 24/7 - vuoden jokaisena päivänä.

Valtakunnallinen: 020 022 100
Helsinki: 020 637 3350
Turku: 020 637 3351
Tampere: 020 637 3352

Katso ajokeli, kelikamerakuvat ja liikennetiedotteet Suomen pääteiltä osoitteesta https://liikennetilanne.fintraffic.fi

Groot-vauvaan keskittyvät Original-lyhytelokuvat saapuvat yksinoikeudella Disney+ -palveluun 10. elokuuta.

Linkki key art -kuvaan

Disney+ has announced that the latest Marvel Studios addition to their exciting summer lineup, “I Am Groot,” will launch on August 10. “I Am Groot” is a collection of five original shorts starring Baby Groot, everyone’s favorite little tree, and will feature several new and unusual characters. All five shorts will be available for viewers to watch upon launch. 

There’s no guarding the galaxy from this mischievous toddler! So get ready as Baby Groot takes center stage in his very owns series, exploring his glory days growing up—and getting into trouble—among the stars.

Vin Diesel, who is the voice of Groot in the “Guardians of the Galaxy” franchise, voices Baby Groot. The writer/director is Kirsten Lepore, and the executive producers are Kevin Feige, Louis D’Esposito, Victoria Alonso, Brad Winderbaum and James Gunn.

Instagram:  @MarvelStudios / @DisneyPlusFI
Facebook:  @MarvelStudios / @DisneyPlusFI
Hashtag:  #IAmGroot #DisneyPlusFI

Media Contacts

OSG Viestintä / Disney+ PR 
disneypluspr@osg.fi 

Emelie Halltoft
Emelie.Halltoft.-ND@disney.com 

Aurora Stark
Aurora.Stark@disney.com 

Olemme käynnistäneet tänään 11.7. lähitaksilaisten taksinkuljettajien, taksiyrittäjien ja työntekijöiden voimin valtakunnallisen kansalaisaloitteen suomalaisen taksialan pelastamiseksi. 

Vaadimme kansalaisaloitteessa valtakunnallisesti tehokkaampaa ja uskottavampaa viranomaisvalvontaa taksialalle sekä Taksitarkastajayksikön perustamista Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin yhteyteen. 

Kansalaisaloitteemme tavoitteena on palauttaa yleinen luottamus ja turvallisuus takseihin. 

Koko kansalaisaloitteen voi lukea ja allekirjoittaa kansalaisaloitepalvelun kautta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/10917

Aloitteen linkkiä saa levittää niin paljon kuin haluaa. 

Laitetaan suomalainen taksiala kuntoon!

Kansalaisaloitteen lähitaksilaiset vireillepanijat:

Sakari Lauriala, viestintäpäällikkö
- puh. 050 433 4230 (lisätiedot tarvittaessa)
​Petra Kollanus, taksinkuljettaja
Nur Abdiqafar, taksiyrittäjä-laadunvalvoja
Matti Karhulahti, taksiyrittäjä-laadunvalvoja
Pauli Marjakangas, taksiyrittäjä-laadunvalvoja, vuoden 2019 Taksiammattilainen

SUOMEN NITRO RALLYCROSS OSAKILPAILUA EI JÄRJESTETÄ TÄNÄ VUONNA

Kaikille kesän 2022 kisoihin lipun ostaneille palautetaan lippurahat takaisin. Ohjeet lipun hinnan takaisinmaksuun lähetetään sähköpostilla. Lippujen palautuksesta vastaa Lippu.fi. Lipun ostaneita pyydetään palauttamaan tapahtumaliput viimeistään 30.9.2022 mennessä.

Thrill One Sports and Entertainment on ilmoittanut, että KymiRingin elokuinen Nitro Rallycross Finland -tapahtuma on valitettavasti jouduttu perumaan KymiRingin radan keskeneräisyydestä johtuen.

Nitro RX kiittää yleisötapahtumajärjestäjän roolissa toiminutta Lahti Eventsiä ripeästä toiminnasta uuden tapahtumapaikan järjestämiseksi, mutta valitettavasti kisaorganisaation kriteerit täyttävää paikkaa ei löytynyt.

Nitro Circus on tuottanut menestyksekkäitä tapahtumia Suomessa aikaisemminkin ja ottaen huomioon suomalaisten rakkauden rallycrossia ja moottoriurheilua kohtaan, Nitro RX on toiveikas paluun suhteen.

Lippujen palautuksesta vastaa Lippu.fi, joka lähettää kaikille lipun ostaneille tarkemmat ohjeet sähköpostilla.

Lisätietoja:

Emilia Mäki
Toimitusjohtaja, Lahti Events Oy
Puh. 050-5820 953

Suomen välieräottelu The World Games -turnauksessa Latviaa vastaan päättyi Suomen voittoon lukemin 5-1. Finaalissa Suomi kohtaa Ruotsin, joka voitti omassa välierässään Tsekin 6-1.

Ottelun ensimmäinen erä oli maalinteon suhteen nihkeää, ja ainoa osuma nähtiin Eemeli Salinin tekemänä vain 17 sekuntia ennen erän loppua. Erityisesti ensimmäisen erän ajan Latvia haastoi Suomen joukkuetta tosissaan, mistä kertoo myös maalivahtien torjunnat ottelussa: Lassi Toriseva 14, Latvian Janis Salcevics 12 torjuntaa.

- Latvia tarjosi todella kovan vastuksen,  varmasti kovin Latvian joukkue, jota vastaan olemme pelanneet. He pelasivat tosi hyvin ja laittoivat meidät ahtaalle, toteaa Otto Lehkosuo pelin jälkeen.

Toisessa erässä Latvia pääsi yrittämään tasoitusta rangaistuslaukauksen kautta, jonka Suomen maalia vartioinut Lassi Toriseva kuitenkin torjui. Erän ainoa osuma nähtiin jälleen suomalaisten toimesta, kun Mikko Leikkanen viimeisteli Sami Johanssonin syötöstä.

Kolmanteen erään tultaessa myös maalihanat aukesivat. Justus Kainulainen, Joonas Pylsy ja Sami Johansson onnistuivat kertaalleen. Latvian ainoan teki Edgars Purins.

Ottelun parhaana palkittiin yhden maalin ja kaksi syöttöpistettä tehnyt Sami Johansson.

Suomen ja Ruotsin välinen finaaliottelu alkaa tiistaina klo 20.45 Suomen aikaa.

The World Games, Birmingham 

Suomi-Latvia 5-1

1. erä
14.43 Eemeli Salin (Sami Johansson) 1-0

2.erä 
25.45 Mikko Leikkanen (Sami Johansson) 2-0

3.erä
31.12  Joonas Pylsy (Otto Lehkosuo) 3-0
37.16  Justus Kainulainen (Otto Lehkosuo) 4-0
43.12 Edgars Purins (Andris Rajeckis) 4-1
44.24 Sami Johansson (Eemeli Salin) 5-1

Tutkimus- ja mittaustyö Littoistentiellä Itäkeskuksen kohdalla. Yksi ajokaista pois käytöstä työmaan kohdalla ajosuunnassa Littoinen. Päivittäinen työaika on kello 7.30 - 15.30. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.    

Vasemmistolaiset häpeävät lähes kaikkea useammin kuin oikeistolaisittain maailmaa katsovat, selviää viestintätoimisto Tekirin teettämästä tutkimuksesta. Suomalaisten mielestä rasistien, rikollisten ja Putinin suomalaisten kaverien kuuluu hävetä.

Naiset häpeävät useammin kuin miehet ja vasemmistolaiset selvästi useammin kuin oikeistolaiset, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Vain seksuaaliset mieltymykset, sinkkuus sekä poliittiset näkemykset olivat kyselyssä asioita, joita miehet häpeävät naisia enemmän. Naiset puolestaan vastasivat selvästi miehiä useammin itse häpeävänsä painon lisäksi alastomuutta, rikoksen tekemistä, omaa menneisyyttä ja aborttia. Miehistä 12 prosenttia ja naisista 9 prosenttia ei pitänyt mitään kyselyssä mainittua asiaa hävettävänä.

Myös poliittinen suuntautuminen näkyy häpeän kokemuksessa. Vasemmistolaiset vastaajat häpesivät kyselyssä lähes kaikkea oikeistolaisia enemmän. Oikeistolaiset myös ilmoittivat selvästi useammin kuin vasemmistolaiset, etteivät häpeä mitään kyselyssä esitettyä asiaa. Erityisesti taloudellisten ongelmien, työttömyyden ja pituuden häpeäminen korostuivat vasemmistolaisten vastauksissa oikeistolaisia enemmän.

Vain huijatuksi tuleminen ja muita huonompi palkka olivat kyselyssä asioita, joita oikeistolaisittain maailmaa katsovat ilmoittivat vasemmistolaisia useammin häpeävänsä.

Painoa suomalaiset pitävät erityisen hävettävänä asiana: 57 prosenttia vastaajista kokee painon asiaksi, jota he itse häpeävät tai ajattelevat muiden usein häpeävän. Naiset katsovat painon hävettäväksi asiaksi selvästi useammin kuin miehet. Muina hävettävinä asioina suomalaiset pitävät päihtyneenä tehtyjä asioita (43 %), taloudellisia ongelmia (43 %) sekä huijatuksi tulemista (41 %).

Tulokset selviävät viestintätoimisto Tekirin teettämästä ja tutkimusyhtiö Kantarin toteuttamasta tutkimuksesta, johon vastasi hieman yli tuhat yli 18-vuotiasta Manner-Suomen asukasta kesäkuun loppupuolella. Tutkimuksessa kysyttiin asioita, joita vastaaja itse tai jotkut muut ihmiset usein häpeävät sekä sitä, minkä ihmisryhmien tai keiden suomalaisten pitäisi vastaajan mielestä hävetä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.

Itsekkäiden ja ahneiden kuuluu hävetä, sanoo kansa

Muista ihmisistä suomalaiset laittaisivat häpeäpaaluun erityisesti rasistit (71 %), rikolliset (67 %) sekä Putinin suomalaiset kaverit (65 %). Myös sovinistien, salaliittoteoreetikoiden, pummilla matkustajien, koronadenialistien ja verovälttelijöiden tulisi kansan mielestä hävetä. Edellä mainitut ryhmät nimesi yli puolet vastaajista, kun heiltä kysyttiin, keiden ihmisryhmien tulisi hävetä.

Kyselyn avovastauksissa moni puolestaan totesi, että erityisesti itsekkäiden, ahneiden ja muiden hyväksikäyttäjien kuuluu kokea häpeää.

Tekirin toimitusjohtaja Riikka Kouhin mukaan kyselytutkimus osoittaa, että häpeä on pysyvä tunne, jonka kohteet elävät ajassa.

”Häpeä ilmentää ajan henkeä. Kyselyn vastauksissa näkyivät muun muassa Putiniin, sähköpotkulautoihin, koronaan ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat. Toisaalta itsekkyyttä ja moraalittomuutta kohtaan kohdistettu paheksunta on pysyvää aikakaudesta riippumatta”, Kouhi sanoo.

Miesten ja naisten välillä löytyi tutkimuksessa eroja erityisesti suhtautumisessa rasisteihin, rikollisiin, sovinisteihin, äärivasemmistolaisiin, feministeihin, ilmastoaktivisteihin, toimittajiin ja helsinkiläisiin.

Naiset olivat selvästi miehiä useammin sitä mieltä, että rasistien, rikollisten ja sovinistien kuuluisi hävetä. Miesten vastauksissa korostui puolestaan naisia enemmän äärivasemmistolaisten, feministien, ilmastoaktivistien, toimittajien ja helsinkiläisten velvollisuus hävetä.

Maaseudulla asuva käskee konsulttia häpeämään, kaupunkilainen sähköpotkulautailijaa

Myös kaupungissa ja maaseudulla asuvien välillä havaittiin kyselyssä eroja. Maaseudulla asuvien vastauksissa korostui kaupunkilaisiin nähden erityisesti rikollisten, konsulttien ja seksityöntekijöiden velvollisuus hävetä. Kaupunkilaiset katsoivat maaseudulla asuvia selvästi useammin, että pyöräilijät, sovinistit ja sähköpotkulautailijat kuuluvat julkiripityksen kohteeksi.

Yksitoista prosenttia maaseudulla asuvista oli sitä mieltä, että helsinkiläisten pitäisi hävetä, mutta pääkaupunkiseudulla tai kaupungeissa asuvista vain yksi prosentti katsoi, että maalaisten pitäisi hävetä.

Toisaalta moni kyselyyn vastannut oli myös sitä mieltä, ettei kenenkään tietyn ryhmän pitäisi hävetä ja että ihmiset häpeävät liikaakin.

”Minusta joku voi hävetä tekojaan tai sanojaan, mutta häpeäminen on hyvin yksilöllistä. Ja häpeän yli pitää päästä, siis hetkellisesti voi nolottaa, että teki väärin, mutta ei kenenkään pidä loppuelämäänsä hävetä jotain tekoa”, eräs kyselyyn vastannut totesi.

Tekir järjestää tiistaina 12.7. klo 15 Porin SuomiAreenassa häpeää koskevan keskustelun, johon osallistuvat Jari Aarnio, Ville Haapasalo, Cheyenne Järvinen, Päivi Räsänen, Pekka Sauri ja Tuija Siltamäki. Keskustelun juontaa Tekirin hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa. Keskustelua voi katsoa striiminä MTV:n verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Riikka Kouhi

Toimitusjohtaja
Tekir Oy
+358 40 558 2385

Vanhalta Littoistentieltä puretaan laattakäytäviä ja tehdään uudet 12.7. - 23.8.2022 klo 7.00 - 16.00. Työtä tehdään välillä Jaanintie - Kanervatie. Kevyen liikenteen väylä suljettu. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Kaivutyö sulkee yhden ajokaistan Virusmäenrampissa ajosuunnassa Raunistula. Ajokaista suljetaan 12.7.2022 klo 7.00 ja avataan 15.7.2022 klo 16.00. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Nuorten työhyvinvointi palvelualoilla on heikentynyt vuoden aikana, kertoo Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -kyselytutkimus. Vastaajat työskentelivät kaupan alalla, majoitus- ja ravintola-alalla, kiinteistöpalvelualalla, vartiointialalla ja muilla palvelualoilla.

Yhä useampi alle 35-vuotias työntekijä kokee työkykynsä huonoksi ja työmääränsä lisääntyneen. Jo 40 prosenttia nuorista työntekijöistä kokee, ettei heillä ole riittäviä palautumisen taitoja, vaikka he muuten luottavat osaamiseensa hyvin.

– Nuorten työhyvinvoinnin heikkeneminen kertoo, että koronasta ei ole toivuttu palvelualoilla. Nyt tarvitaan satsausta perehdyttämiseen ja palautumistaitoihin, töiden organisointia fiksusti sekä sosiaalista tukea. Onneksi monissa yrityksissä onkin herätty asiaan ja siihen myös panostetaan, sanoo vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta.

Nuorilla myönteisiä kokemuksia työyhteisöstä

Tutkimuskyselyn mukaan nuorilla työntekijöillä on enemmän hyviä kokemuksia palvelualojen työyhteisöistä kuin vanhemmilla työntekijöillä.

Nuorista lähes 70 prosenttia kokee saavansa tarvittaessa tukea ja apua esihenkilöltä ja yli 80 prosenttia työkavereilta. Lähes kaksi kolmesta nuoresta kokee, että esihenkilö kohtelee työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Toisaalta nuoret joutuvat joustamaan työajoissaan enemmän kuin vanhemmat työntekijät. Tylsistyminen työssä on yleisempää kuin vanhemmilla työntekijöillä.

Ikäryhmien väliset erot ovat samansuuntaisia kuin yleisesti suomalaisten korona-ajan työhyvinvointia selvittäneissä tutkimuksissa (esim. Miten Suomi voi?).

Työvoimapula ja työhyvinvointi liittyvät toisiinsa

Sairastaminen ja sairaana työskentely on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä palvelualoilla vuoden aikana. Vastauksissa nousi myös esiin kokemus siitä, että yksi keskeinen syy kiireelle on se, että sairauspoissaolon ajaksi ei palkata sijaisia.

– Sekä sairaana työskentely että sairaana olevien työpanoksen korvaaminen omien töiden ohessa ovat omiaan kuormittamaan lisää. Tässä on ainekset tuhoisaan kierteeseen työpaikalla, Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Palvelualojen työvoimapula voi selittää osaltaan näitä tuloksia.

– Työhyvinvoinnin parantaminen on keskeisessä roolissa, jotta aloilla on ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Monet palvelualan työt ovat nuorille kauttakulkutyöpaikkoja. Jokaista työntekijää pitää kuitenkin johtaa kuin hän olisi tullut jäädäkseen, Irmeli Pehkonen sanoo.

Lisätiedot

• Vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen, Työterveyslaitos, irmeli.pehkonen@ttl.fi, 040 7083784 Työhyvinvointia ja osaamista palvelualoilla -tutkimushanke
• Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -kysely tehtiin toukokuussa 2022. Edellinen toteutettiin toukokuussa 2021.
• Kyselyn vastaajina olivat palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenet.
• Vuonna 2021 vastaajia oli noin 2900 ja vuonna 2022 noin 3600. Eniten vastaajia oli kaupan alalta sekä majoitus- ja ravintola-alalta. Loput työskentelivät kiinteistöpalvelualalla, vartiointialalla ja muulla palvelualalla.
• Loppuvuonna 2022 julkaistaan perehdytykseen keskittyviä työkaluja.
• Tutkimuksen päärahoittaja on Työsuojelurahasto. Yhteistyökumppaneita ovat Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry ja Kiinteistötyönantajat ry.
• Lisätietoa hankkeesta: Työhyvinvointia ja osaamista palvelualoilla | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Moni suomalaisvanhempi hankkii kesän aikana koulunsa aloittavalle lapselle ensipuhelimen, joka on yhä useammin älypuhelin. Pienen lapsen puhelimen käyttöön liittyy kuitenkin useita huolia. Elisan kyselyssä selvitettiin vanhempien huolia liittyen lapsien netin käyttöön*. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta vastaajasta on vähintään melko huolissaan netin sisältöjen haitallisuudesta lapsille. Keväällä alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti vanhempien huolta yli puolella vastanneista.  

Eniten huolestuneita löytyy 7-9-vuotiaiden lasten vanhemmista, sillä tutkimuksessa tässä ryhmässä huolestuneiden määrä kohosi 74 prosenttiin. Kyselyyn vastanneiden vanhempien mukaan 92 prosentilla yli 7-vuotiaista on käytössä älypuhelin - Kuitenkin vain vajaa puolet vastanneista vanhemmista kokee, että älypuhelin on soveltuva laite 7-8-vuotiaalle. 

‒ Olemme Elisalla havainneet, että vanhemmat ovat ristipaineessa ensipuhelimen hankinnan edessä – lapsille ei enää kelpaa ns. peruspuhelin, jossa ei ole nettiä ja tarvetta on yhteydenpidolle sekä lapsen paikannukselle. Älypuhelimessa sisältöjen saatavuutta on haastavaa rajata, joten olemme etsineet suomalaisten ongelmaan muita ratkaisuja, jolla voisimme vähentää vanhempien huolta. Suosittelemme älypuhelimen sijaan lapsille ensipuhelimeksi ns. kellopuhelinta, joka näyttää älykellolta ja on tarpeeksi ”cool”. Sillä on mahdollista pitää sujuvasti yhteyttä, vaikka nettiin ei pääsekään, kertoo Elisan älykkään elämän kasvuliiketoiminnoista vastaava johtaja Olli-Pekka Nokkonen. 

Tik Tok on suurin huolenaiheuttaja ‒ Tietoturva ja pelaaminen eivät erityisesti huoleta 

Tik Tokin käytöstä oltiin erityisen huolissaan, sillä 78 prosenttia vastanneista nimesi sen eniten huolta aiheuttavaksi sisällön kulutuskanavaksi. Tik Tokin käytöstä huolta aiheutui 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin YouTuben käytöstä, joka oli toiseksi eniten huolta aiheuttava kanava (ks. listaus alla).  

Netin sisällöistä huolestuneista vanhemmista lähes kaikki, 91 prosenttia, on huolestuneita nimenomaan altistumisesta sopimattomille sisällöille. 60 prosenttia oli huolissaan myös mahdollisesta kommunikoinnista vieraiden ihmisten kanssa ja 55 prosenttia fyysisestä passivoitumisesta tai liikunnan vähentymisestä. Tutkimuksen mukaan noin joka kuudennen lapsen liikkuminen onkin vanhempien arvioiden mukaan vähentynyt pysyvämmin koronarajoitusten poistumisen jälkeen. Sen sijaan tietoturva huoletti vain reilua kolmasosaa vastanneista, kuin myös pelaaminen huoletti vain vajaata kolmasosaa vastanneista. 

‒ Koronarajoitukset vähensivät monien lasten liikuntaa, ja tilanne näyttää lisänneen huolta erityisesti yli 13-vuotiaiden lasten vanhemmissa, joista 60 prosenttia vastasi rajoitusten lisänneen huolta vähentyneestä liikunnasta. Erilaiset liikuntasovellukset tai urheilua mittaavat kellot voivat innostaa liikkumaan enemmän, sanoo Nokkonen.  

Tutkimuksen mukaan vanhempia ei erityisemmin huoleta lapsen liikkuminen yksin, sillä vain neljäsosa kokee huolta lapsen liikkuessa yksin. Lapsen digitaalinen paikannus on silti monelle vanhemmalle tärkeä ominaisuus. 

‒ Paikannus on ensipuhelimessa haluttu ominaisuus erityisesti siitä syystä, että se helpottaa arjen hallintaa ja lisää vanhemman omaa mielenrauhaa. Se myös mahdollistaa lapsen itsenäistymisen tukemisen ilman jatkuvaa perään kyselyä. Esimerkiksi on helpompi laittaa ruoka lämpiämään oikeaan aikaan kun voi arvioida kauanko kotimatka tulee kestämään. Älypuhelimen lisäksi kellopuhelin mahdollistaa lapsen paikantamisen, sanoo Nokkonen. 

83 prosenttia 4-12-vuotiaiden lasten perheistä on sovittu pelisäännöt puhelimen käytölle 

Vain yli puolelle 4-12-vuotiaista lapsista on asetettu selkeä ruutuaika sosiaalisessa median ja internetin käytölle. Sovitut säännöt aiheuttavat kuitenkin usein kitkaa, sillä puolet vastanneista 4-12-vuotiaiden lasten vanhemmista kertovat, että sovituista säännöistä joudutaan vähintään melko usein väittelemään.  

Kellopuhelimet ovat Suomessa vielä tuntemattomia  

Kyselyn vanhemmista 82 prosenttia ei ollut kuullut kellopuhelimista, vaikka esimerkiksi Elisan tarjonnassa niitä on ollut jo vuoden verran. Pohjoismaissa kellopuhelimet ovat Elisan Nokkosen mukaan noin kaksi kertaa yleisempiä kuin Suomessa. Elisalla tutkitaan parhaillaan, millaisia erilaisia haasteita kellopuhelin voisi tulevaisuudessa ratkaista. 

‒ Elisan tavoite on auttaa suomalaisia pitämään huolta heille tärkeistä ihmisistä ja asioista digitaalisten palveluiden ja välineiden avulla. Tutkimme aktiivisesti suomalaisten tarpeita ja kehitämme niihin sopivia ratkaisuja yhdistämällä alansa parhaat innovaatiot ymmärrykseemme digitaalisesta maailmasta ja suomalaisten tarpeista, sanoo Nokkonen.  

TOP 5 eniten vanhempia huolettavat kanavat (huolestuneiden osuus vastaajista) 

1. Tik Tok, 78 % 
2. YouTube, 61 % 
3. Snapchat, 55 % 
4. Jodel, 32 % 
5. Instagram, 25 % 

*=Tutkimus toteutettiin IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 602. Tiedonkeruuaika oli 18.5-30.5.2021. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 4,0 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen tilasi Elisa Oyj. 

Lisätiedot medialle: 

Elisa Mediadesk, p. 050 305 1605 tai mediadesk@elisa.fi 

Pysäköintiä helpottamaan on tullut useiden eri palveluntarjoajien mobiilisovelluksia, joiden avulla pysäköintiaikaa on helppo maksaa niin julkisilla katuverkoilla kuin yksityisillä pysäköintialueilla ja parkkihalleissa. Sovellusten ansiosta enää ei tarvitse etsiä maksuautomaatteja ja niihin kelpaavia maksuvälineitä. Sovellusten hyvä puoli on myös se, että pysäköintimaksun voi keskeyttää, jos pysäköintitarve päättyykin aiottua aiemmin. Vastaavasti aikaa voi tarvittaessa jatkaa sovelluksen välityksellä käymättä auton luona.

”Koska sovelluksiin voi syöttää valmiiksi useamman ajoneuvon rekisteritunnuksen, niin pysäköintiä aloitettaessa on syytä olla tarkkana, että valitsee oikean rekisteritunnuksen. Myös pysäköintialueen valinnassa voi tulla virheitä, sillä sovellus saattaa ehdottaa väärää aluetta. Seurauksena voi tuulilasissa odottaa pysäköintivirhemaksu, vaikka olisikin mielestään pysäköinnistä maksanut”, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen toteaa.

Toinen sudenkuoppa piilee sovellusten tarjoamassa rekisterikilven kameratunnistuksessa. Jos kameratunnistus on aktivoituna tietylle rekisterinumerolle, niin pysäköintialueelle sisään ajettaessa pysäköinti alkaa ja poistuessa päättyy automaattisesti. Veloitus menee suoraan sovellukseen syötetyn luottokortin kautta. Yhä useammissa parkkihalleissa käytössä oleva toiminto on kätevä, sillä sen ansiosta kuljettajan ei tarvitse pois lähtiessään käydä erikseen maksuautomaatilla.

”Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, jos autoa vaihtaessaan unohtaa poistaa sovelluksesta vanhan rekisterinumeron. Tällöin auton seuraava omistaja voi pysäköidä edellisen omistajan piikkiin vaikka kuinka pitkäksi ajaksi”, Tolvanen huomauttaa.

Pysäköinnin alkamisesta tulee kyllä push-viesti puhelimeen, mutta jos on estänyt push-viestit tai poistanut koko pysäköintisovelluksen poistamatta sovellustiliä, niin pysäköinnin huomaa mahdollisesti vasta seuraavasta luottokorttilaskusta.

”Ihmiset, jotka pysäköivät harvoin maksullisilla pysäköintialueilla saattavat hyvin unohtaa koko kerran ladatun sovelluksen olemassaolon ja siten voi tulla ikäviä yllätyksiä”, Tolvanen sanoo.

Lisätietoja:

Autoliitto, Jukka Tolvanen, viestintäpäällikkö
Puh. 040 751 1173, jukka.tolvanen(at)autoliitto.fi

Lyöntipelin Suomen mestaruuskilpailut ovat kotimaisen kilpagolfkauden yhdet tärkeimmistä kilpailuista. Tänä vuonna kilpailut järjestetään Pickala Golfin Park-kentällä. Suomen mestaruuksista mitellään miesten, naisten ja toimintarajoitteisten sarjoissa. Keskiviikkona käynnistyvissä ja lauantaihin asti kestävissä kilpailussa on mukana yhteensä 165 pelaajaa.

Viime vuonna naisten lyöntipelin SM-kultaa Master Golfissa voittanut Henni Mustonen lähtee tämän vuoden kilpailuun hyvällä mielellä, sillä pelituntuma viime viikon EM-joukkuekilpailujen jälkeen on korkealla.

”Vaikka EM-kilpailut eivät sujuneet joukkueena niin hyvin kuin olisin toivonut, sain kahden viimeisen päivän aikana hyvän varmuuden omaan peliini”, Mustonen kertoo.

Pickalan Parkilla on vuosien saatossa pelattu monia kilpailuja, joten kenttä on pelaajille entuudestaan tuttu. Mustoselle kenttä on vielä normaaliakin tutumpi.

”Olin Pickalan jäsen silloin, kun valmentajani Pasi Purhonen valmensi siellä. Siitä taitaa olla nyt neljä vuotta. Kävin pari viikkoa sitten pelaamassa Parkin, ja kaikki väylät olivat hyvin muistissa.”

Hallitsevana mestarina kilpailuun lähteminen ei tuo Mustoselle lisäpaineita, sen hän sanoo selkeästi. Valmistautuminen kilpailuun on sujunut pienen levon merkeissä tiukan EM-rupeaman jälkeen.

”Ihan nollasta tähänkin kisaan lähdetään, kuten muihinkin kisoihin. Onhan minulla ehkä pieni henkinen etulyöntiasema, kun tiedän, että olen sen voittanut. Kuka vaan sen voi toki voittaa, mutta kyllä minä sinne voittamaan lähden”, Mustonen sanoo itsevarmana.

Pickala Golf on asettanut tavoitteekseen järjestää kaikkien aikojen SM-kilpailut. He ovat nostaneet esille kuusi eri teemaa, joiden varaan kilpailut rakennetaan: näkyvyys, ammattimaisuus, ekologisuus, yhteisöllisyys, pelaajat ja vapaaehtoiset.

Kilpailujen suolijana toimii entinen NHL-ammattilainen Teemu Selänne.

Ensimmäiset pelaajat lähtevät kentälle keskiviikkoaamuna kello 8.00. Yleisöllä on vapaa pääsy seuraamaan huippugolfia paikan päälle.

Grillattu kala on kesäherkuista parhaimpia. Kalaa voi grillata niin sanotusti sellaisenaan, mutta muutamalla tärkeällä apuvälineellä grillaaminen sujuu erittäin vaivattomasti.

1. Folio

Jos grillaat nahatonta filettä, riskinä on, että kala jää grillin ritilöihin kiinni tai hajoaa käännettäessä. Silloin kannattaa ottaa avuksi grillifolio. Älä kääri koko kalaa folion sisään, vaan tee foliosta ikään kuin astia, joka on ylhäältä auki. Kalan rasva ei valu grilliin eikä kala jää ritilään kiinni. Helppoa!

2. Halsteri

Pienet kalat kannattaa grillata halsterissa. Halsteri takaa sen, etteivät pienet kalat hajoa ja putoa grilliin, ja koko satsi on helppo kääntää kerralla. Halsteriin voi laittaa myös isompia fileitä, vaikkapa kokonaisen kirjolohifileen. Se on oiva apu myös nuotiolla kalaa valmistaessa.

3. Grillialusta, parila tai muurinpohjapannu

Erilaiset pannut, parilat ja grillialustat auttavat folion tapaan siinä, ettei kalan rasva valu grilliin. Varmista, että parila on tarpeeksi kuuma sekä puhdas, jotta kala ei jää siihen kiinni. Muista aina asettaa nahallinen file grillattavaksi nahkapuoli ensin, se auttaa filettä pysymään koossa.

4. Vartaat

Vartaissa voit kypsentää erilaisilla marinadeilla maustettuja kalapaloja kasvisten kanssa. Pienempiä, kokonaisia kaloja voi myös grillata niin, että laitat kalat kahdesta vartaasta läpi, toinen lähempänä päätä ja toinen pyrstöä.

Grilli- ja muita reseptejä löydät Pro Kalan reseptikokoelmasta.