Keva on ostanut Kauppakeskus Kaaren kiinteistön Helsingin Kannelmäessä. Kauppahinta on 207 miljoonaa euroa.

Kunta-alan eläkkeistä vastaava Keva osti kiinteistön ruotsalaiselta kiinteistösijoitusyhtiö Niamilta.

-    Investointi sopii hyvin Kevan pitkäjänteiseen kiinteistösijoitusstrategiaan. Kaltaisellemme eläkesijoittajalle se tarjoaa hyvän tuoton, ja siten vastaa Kevan eläkerahaston pitkän aikavälin tavoitteita, Kevan kiinteistösijoitusjohtaja Calle Roselius sanoo.

-    Kauppakeskus Kaari on pääkaupunkiseudun kauppakeskusten parhaimmistoa ja sijainti keskeinen: 20 minuutin ajosäteellä asuu noin 1,1 miljoonaa ihmistä. Monipuolinen asiakaskunta varmistaa keskuksen elinvoimaisuutta erilaisina aikoina, Kevan kiinteistösijoituspäällikkö Sami Kesonen sanoo.

Kaaressa on Suomen parhaiten myyvä Prisma, joka on samalla myynniltään Suomen suurin ruokakauppa.

Kauppakeskus Kaari on rakennettu vuonna 2009 ja sitä on laajennettu vuonna 2013. Sen vuokrattava pinta-ala on yhteensä 48 855 m2.

Keva on yksi Suomen suurimmista toimitilojen tarjoajista. Sillä on suorissa kiinteistösijoituksissa sekä asuntoja että toimitiloja yhteensä noin 130 kohteessa pääosin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa Suomessa. Vuokrattava pinta-ala oli vuoden 2021 lopussa noin 970 000 m² ja markkina-arvo noin 2,9 miljardia euroa.

Kaikki vuokrattavat toimitilat verkossa: toimitilat.keva.fi

Lisätiedot:
kiinteistösijoitusjohtaja Calle Roselius, p. 0500 417 997

www.kauppakeskuskaari.fi 

Syynä linja-autokorvauksiin on yöllä ratatöissä rikkoontunut liikenteenohjausjärjestelmän kuitukaapeli.  

Korjausarvion mukaisesti vika saataisiin korjattua tänään iltapäivällä.

Torstaina 14.7. SuomiAreenan teemoina ovat työ ja yrittäjyys. Yrittäjyyden supertorstaina SuomiAreenan kävijät pääsevät testaamaan omaa yritysideaansa Uusyrityskeskus Enter Satakunnan toimistolla klo 10–14. Maksuttomassa popup-neuvonnassa voi pallotella ideaansa Uusyrityskeskuksen yritysneuvojan kanssa ja napata vinkit seuraaviin askeliin kohti yrittäjyyttä.

Suomen Uusyrityskeskusten maksutonta ja henkilökohtaista yritysneuvontaa hyödyntää vuosittain noin 13 000 uutta asiakasta. Asiakkaista hieman yli puolet perustaa yrityksen. Uusia yrityksiä syntyy noin 7 000 ja uusia työpaikkoja noin 10 000. Suomen Uusyrityskeskukset ry:n tuoreen vaikuttavuustutkimuksen mukaan 77 prosenttia yrittäjistä koki neuvonnan merkitykselliseksi tai erittäin merkitykselliseksi.

– Asiantunteva ja luottamuksellinen apu yrittäjyyden alussa on kullanarvoista ja yrittäjät arvostavat sitä. Tämä tulee esille myös Suomen Yrittäjien Kuntabarometrissä, jossa toimivat yrittäjät arvioivat alkavan yrittäjän palvelut kaikkein tärkeimmäksi yrityspalveluksi, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

Vaikuttavuustutkimus todensi myös Uusyrityskeskusten laatujärjestelmän mukaisen tavoitteen täyttyvän – viiden vuoden kuluttua Uusyrityskeskus-palvelujen kautta perustetuista yrityksistä toimii yli 80 prosenttia.

– Yleisesti viiden vuoden kuluttua yrityksistä on toiminnassa noin puolet. Ero Uusyrityskeskus-palvelujen kautta perustettujen yritysten hyväksi on niin suuri, ettei perustamisvaiheen asiantuntija-avun merkityksestä yrittäjyydelle jää epäselvyyttä, painottaa Susanna Kallama.

SuomiAreenan keskustelussa luvassa tietoa alueiden yritysdynamiikasta

Suomen Uusyrityskeskukset ry järjestää SuomiAreenan Yrittäjyys-teemapäivänä Asiantuntijakeskus BEPOPissa 14.7. klo 15 keskustelun, jonka teemana on “Kuka rikastuu, kun yritys menestyy – yrittäjä vai me kaikki?”. Keskustelussa julkaistaan Aluekehitystoimisto MDI:n Suomen Uusyrityskeskukset ry:lle toteuttaman tutkimuksen tuloksia alueiden yritysdynamiikasta ja neuvontapalveluiden vaikuttavuudesta yrityksen elinkaareen. Tervetuloa kuulemaan, missä on Suomen paras yritysdynamiikka ja mistä se johtuu.

Popup-yritysneuvonta, 14.7. kello 10–14

- Kiinnostaako yrittäjyys? Tule testaamaan liikeideasi
- Uusyrityskeskus Enter Satakunnan toimisto, Gallen-Kallelankatu 8 

SuomiAreenan keskustelu, 14.7. kello 15–15.45 

- Kuka rikastuu, kun yritys menestyy – yrittäjä vai me kaikki?  
- Puhujat: Timo Aro (johtava asiantuntija, MDI), Olli Ojamo (yrittäjä, Eumer Finland Oy), Mirka Saarinen (toimitusjohtaja, perustaja, Seurana Oy) ja Tarja Pöyhönen (toimitusjohtaja, yritysneuvoja, Kuopion seudun Uusyrityskeskus ry)
- Asiantuntijakeskus BEPOP, Isolinnankatu 21
- Lue lisää: https://www.suomiareena.fi/pori/ohjelma/481DBDF3-A9D6-4C7E-A061-50E80BF96DEB 

Asfaltinpaikkaustöitä Alakyläntiellä. Yksi ajokaista pois käytöstä työmaan kohdalla. Päivittäinen työaika on kello 7.30 - 16.30. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa. 

Turun uuden Kauppatorin avajaisia vietetään 17.9.2022, jonka jälkeen juhlallisuudet jatkuvat koko viikon päivittäin vaihtuvilla teemoilla. Turun kaupunki kutsuu toimijat mukaan avajaishumuun, jossa juhlistetaan yhdessä uutta upeaa Kauppatoria ja muutosten läpi selvinnyttä keskustaa. Ilmoittaudu osaksi koko keskustan viikon mittaista juhlaa!
Turun uuden Kauppatorin avajaisviikkoa vietetään 17.-24.9.2022. Juhlaviikon käynnistää lauantain 17.9. päätapahtuma, joka huipentuu Turun Tähden -suurkonserttiin. Sunnuntaina 18.9. Kauppatorilla juhlitaan Turun päivää saaristoteemalla muun muassa jazz-musiikin sekä saaristo- ja designmarkkinoiden parissa. Maanantaina 19.9. on senioreiden päivä, tiistaina 20.9. järjestöjen päivä, keskiviikkona 21.9 liikunnan päivä, torstaina 22.9. nuorten ja opiskelijoiden päivä ja perjantaina 23.9. työpaikkojen toripäivä After Work -teemalla. Lauantaina 24.9. avajaisviikon päättää Ydinkeskustayhdistyksen korttelimarkkinat.

Nyt kutsumme toimijoita mukaan osaksi avajaisviikon ohjelmaa. Ilmoittautuminen sunnuntain saaristolais- ja designmarkkinoille, tiistain järjestöpäivään, keskiviikon liikunnan päivään sekä perjantain suureen After Work -tapahtumaan on alkanut!

Ilmoittaudu mukaan:

• Turun päivänä sunnuntaina 18.9. uudella Kauppatorilla juhlitaan saariston hengessä. Saariston herkkujen ja käsityöläistuotteiden sekä turkulaisen designin myyjiä haetaan sunnuntain 18.9. saaristo- ja designmarkkinoille. Esittelypaikat ovat toimijoille maksuttomia. Paikkoja on rajoitettu määrä, joten ilmoittauduthan mukaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 12.8. mennessä tästä.
• Turussa on poikkeuksellisen aktiivinen ja laaja kolmannen sektorin verkosto, jonka vuoksi tiistai 20.9. on omistettu Turussa toimivien järjestöjen toiminnan esittelyyn. Markkinahumun aikaansaamiseksi toimijoiden toivotaan järjestävän pisteillään toiminnallisia aktiviteettejä. Esittelypaikat ovat toimijoille maksuttomia. Ilmoittaudu mukaan 8.8. mennessä tästä ja varmista paikkasi.
• Torille! Keskiviikkona 21.9. Kauppatorille toimintaansa esittelemään kutsutaan turkulaiset liikunta-alan toimijat. Esittelypaikat ovat toimijoille maksuttomia. Toiveena on, että kukin toimija järjestäisi kävijöille pisteellään toiminnallista aktiviteettia. Ilmoittaudu mukaan 9.8. mennessä tästä.
• Perjantaina 23.9. vuorossa on keskustan suuri After Work -tapahtuma, johon kutsutaan mukaan kaikki keskustan ravintola-alan toimijat. Yhteisen After Work -tempauksen kautta turkulaisia kannustetaan paitsi juhlistamaan uudistunutta keskustaa, myös kokeilemaan alueen monipuolista ravintolatarjontaa. Kukin toimija saa itse päättää siitä, miten lähtee tapahtumaan mukaan. Turun kaupunki koostaa verkkosivuilleen listan mukana olevista toimijoista, joten ilmoittauduthan After Work -tapahtumaan 31.8. mennessä tästä.

Avajaisten ohjelma täydentyy koko ajan ja kokonaisuudesta tiedotetaan säännöllisesti. Tämänhetkiseen ohjelmaan ja Kauppatorin valmistumiseen voi tutustua uuden Kauppatorin verkkosivulla.

Turun uusi Kauppatori valmistuu torin osalta avajaisiin mennessä. Toria ympäröivillä katualueilla tehdään töitä vielä avajaisviikon jälkeenkin.

Lisätietoja:
projektipäällikkö
Jenna Kaarela
040 615 3169
jenna.kaarela@turku.fi

Asfaltinpaikkaustöitä Kottaraisenkadulla. Yksi ajokaista pois käytöstä työmaan kohdalla. Päivittäinen työaika on kello 7.30 - 16.30. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa. 

Kevään 2023 eduskuntavaalit käydään reilun yhdeksän kuukauden päästä. Palvelualojen työnantajat Paltan jäsenkyselyn mukaan palveluyrityksille tärkeimmät politiikan osa-alueet seuraavalla hallituskaudella ovat työvoiman saatavuus ja osaaminen, julkisen talouden tasapaino ja verotus sekä kestävä kehitys ja ilmastopolitiikka.

Työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen vaikuttaminen on palveluyritysten mielestä tärkein teema seuraavalla hallituskaudella. Kaksi kolmesta palveluyrityksestä nosti sen kolmen tärkeimmän politiikan osa-alueen joukkoon Paltan jäsenilleen teettämässä kyselyssä. Pula osaavasta työvoimasta on kasvun este yli 40 prosentille palveluyrityksistä.

– Kyselymme mukaan palveluyritykset toivovat hallitukselta ratkaisuiksi työvoimapulaan muun muassa työperäisen maahanmuuton edistämistä, oppisopimuskoulutuksen käyttömahdollisuuksien lisäämistä ja koulutusresurssien kohdentamista työelämälähtöisesti niille aloille, joille uusia työpaikkoja syntyy. Lisäksi esimerkiksi työnantajan sivukuluihin ja ansiotuloverotukseen kaivataan helpotuksia, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki sanoo.

Työvoimapulaan vaikuttamisen jälkeen seuraavaksi tärkeimmät teemat ovat kyselyn mukaan julkisen talouden tasapaino ja veropolitiikka sekä kestävä kehitys ja ilmastopolitiikka. Palveluyritykset kaipaavat muun muassa palveluyritysten sähköveron alentamista. Palvelut maksavat nykyisin yli 45 kertaa korkeampaa sähköveroa kuin teollisuus. Paltan mukaan ensi askeleena palveluyritysten sähköverolle tulisi luoda oma sähköveroluokka ja alentaa sähköveron tasoa vuositasolla 100 miljoonalla eurolla. Tämä edistäisi alan sähköistymistä ja vahvistaisi toimintaedellytyksiä vähähiiliselle ja vähämateriaaliselle palvelutalouden kasvulle.

Yhteensä yksityiset palvelut työllistävät yli miljoona ihmistä Suomessa, mikä on 52 prosenttia koko yksityisestä sektorista. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy palvelualoille. Yksityiset palvelut ovat luoneet Suomeen 2000-luvulla yli 330 000 uutta työpaikkaa.

Kyselyyn vastasi kevään aikana 130 palveluyrityksen johtajaa Paltan edustamilla palvelualoilla liikenteessä ja logistiikassa, yritys- ja asiantuntijapalveluissa, hallinto- ja tukipalveluissa, informaatio- ja viestintäaloilla, teknisissä palveluissa, viihteessä ja virkistyksessä sekä muissa palveluissa.

Lisätiedot:

Elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki,
Palvelualojen työnantajat Palta
puh. +358 50 521 2907

Naimisiinmeno on suuri askel niin parisuhteen kuin oman koko elämän suunnan valitsemisen kannalta. Mutta miten häiden järjestely ja niihin valmistautuminen vaikuttaa arkeen, parisuhteeseen ja vaikkapa taloudelliseen tilanteeseen? Tätä kaikkea saamme seurata mielenkiinnolla hyvin läheltä, kun uusi viihdyttävä ja koskettava realitysarja Hääpäiväkirjat alkaa MTV Katsomossa maanantaina 15.8. Sarjasta julkaistaan kolme jaksoa viikossa maanantaisin.

Ohjelma seuraa neljän tavallisen suomalaisen pariskunnan elämää häiden alkujärjestelyistä aina hääjuhlaan saakka. Hääpäiväkirjoissa kaikki pitävät omaa henkilökohtaista videopäiväkirjaansa matkastaan kohti alttaria.

Kuulemme esimerkiksi, miten hääjärjestelyt jakautuvat parien kesken, onko toisella kovempi vauhti kuin toisella, kuinka paljon kahden morsiamen häiden valmistelu voikin maksaa pukuineen ja meikkeineen, saati odotukset, mitä tulee kahden täysin erilaisen suvun yhdistämisestä naimisiinmenon myötä. Ohjelma huipentuu parien hääjuhlaan.

Katsojat pääsevät näkemään aidosti, millaisia onnen hetkiä, toiveita, haasteita, ja paineitakin elämän ehkä isoimman askeleen ottaminen tuo tullessaan. Aitoja tunteita ja elämänmakuisia tarinoita ohjelmaan tuovat rohkeasti henkilökohtaisten videopäiväkirjojen muodossa taustoiltaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevat pariskunnat Tanja ja Niko Syvänniemeltä, Nea ja Juuso Varkaudesta, Nina ja Emma Espoosta sekä Heidi ja Aki Helsingistä.

Ohjelman kertojaääni on radioaalloilta ja tv:stä monille tuttu: Hääpäiväkirjojen voice overina toimii Esko Eerikäinen. 

Tässä ovat Hääpäiväkirjat-sarjan pariskunnat:

Tanja, 30 ja Niko, 39

Uusioperheen arkea pyörittävät Tanja ja Niko kutsuvat itseään Syvänniemen Matiksi ja Merviksi, sillä tämä pariskunta ei peittele tunteitaan riidoissa tai rakkaudessa. Tanja on suutuspäissään muun muassa heittänyt puolisoaan perunalla, ja tämän ansiosta Nikolla on kädessään tatuoituna perunankukka. Pariskunta on yhtä aikaa sekä söpö, että räväkkä.

Savolaisia maalaisromanttisia juhannushäitään pari viettää muutaman sadan metrin päässä kotoaan, ja hääyö vietetään omassa makuuhuoneessa. Hoitoalalla työskentelevä Tanja on supliikkinaisia, eikä säästele sanojaan tai kyyneleitään. Putkiasentajana työskentelevä jämerä Niko sanookin, että hänen tuleva vaimonsa on ennemmin överit kuin vajarit. Tinderissä tavanneen parin perheeseen kuuluu yhteensä neljä lasta kummankin aiemmista suhteista. Elämä on perhekeskeistä, ja kaikesta tekemisestä välittyy aito tunne.

Nea, 27 ja Juuso, 33

Varkautelaiset Nea ja Juuso tykkäävät luksuksesta, ja se näkyy myös heidän eleganteissa häissään. Kauneusalan yrittäjänä työskentelevä pedantti Nea rakastaa luksuslaukkuja ja kenkiä. Asentajana toimiva kujeileva Juuso puolestaan keräilee kelloja.

Perheeseen kuuluu vuoroviikoin myös Juuson kaksi lasta aiemmasta suhteesta, sekä kaksi pientä ja karvaista koiraa. Välillä mennään lasten ehdoilla, kun taas välillä pari viettää vilkasta sosiaalista elämää, reissaa Suomessa ja ulkomailla, sekä nauttii hyvästä ruoasta. Häitä juhlitaan tyylikkäästi kuopiolaisessa hotellissa, ja hääyön pari viettää hotellin sviitissä. Pari haaveilee elämästä Dubaissa, mutta tällä hetkellä työntäyteistä arkea eletään vielä kotimaisessa tehdaskaupungissa.

Emma, 27 ja Nina, 31

Espoolaiset Emma ja Nina haluavat perinteiset kirkkohäät. Häiden valmistelut eivät ole sujuneet ongelmitta, sillä naisparin kirkkovihkiminen ei ole kaikkien mieleen. Ihmetystä on herättänyt myös se, että kumpikin haluaa pukeutua upeaan häämekkoon.

Häihin innokkaasti suhtautuva ja organisointikykyinen 27-vuotias Emma on vilkkaasta ja suuresta suomenruotsalaisesta suvusta, kun taas 31-vuotiaan Ninan suku ei juurikaan pidä huomion keskipisteenä olemisesta. Perheeseen kuuluu myös Ove-koira, jonka lempipuuhaa näyttää olevan hääkenkien tuhoaminen. Lapsista haaveilevat Nina ja Emma pitävät tärkeänä, että samaa sukupuolta olevilla pareilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet mennä naimisiin perinteisin kirkkomenoin.

Heidi, 33 ja Aki, 40

Helsinkiläiset Heidi ja Aki menivät naimisiin jo alkuvuodesta, mutta koronan siirtämää hääjuhlaa vietetään kesällä. Kotihoidossa työskentelevä, burn outista toipuva Heidi, 33, sekä lentokentän logistiikkakeskuksessa työskentelevä Aki,40, uskovat, että kohtalo johdatti heidät yhteen.

Pariskunnan yhteinen elämäntapa on ravihevoset, joita heillä on kaksi. Aki ja Heidi haaveilevat, että joskus elanto voisi tulla hevosista, ja parin vapaa-aika meneekin pääosin tallilla hevosten parissa. Kummastakin löytyy syvyyttä ja herkkyyttä, joita hevosten kanssa toimiminen vaatii. Hääjuhlaakin vietetään hevosten keskellä Vermo Areenalla.

Jaksot 1-3, näin sarja alkaa:

Jakso 1:
Uudessa sarjassa sukelletaan keskelle neljän suomalaisen pariskunnan hääjuhlavalmisteluja. Tanja ja Niko haaveilevat juhannuskoivuista ja latotansseista, kun taas Heidi ja Aki suunnittelevat hääjuhlia raviradalle. Nina ja Emma joutuvat kamppailemaan kirkossa vihkimisen kanssa. Nea ja Juuso suunnittelevat omannäköisiään elegantteja hääjuhlia, joissa tarjoillaan hampurilaisia.

Jakso 2:
Heidi ja Aki ovat haastavan ongelman edessä: Heidin olisi tarkoitus ratsastaa juhlapaikalle valkoisessa morsiusmekossa hevosellaan, mutta hevonen pelkää valkoista väriä. Dubaissa Nea jatkaa väsymätöntä kenkämetsästystään, ja Juusolla  jatkuvat vastoinkäymiset nostattavat verenpainetta. Vaikeuksia kohtaa myös Tanja, jonka vanhemmat eivät suostu olemaan toistensa seurassa edes tyttärensä häissä. Nina ja Emma taas joutuvat rakkaan koiransa sabotoimiksi.

Jakso 3:
Dubain matkaporukka löytää ennen kotiinpaluuta aution kummituskaupungin. Nina ja Emma miettivät perheenlisäystä, jonka Nina toivoo yhdistävän molempien suvut paremmin. Tanja ottaa varaslähdön kesään, laittaa Nikon rehkimään ja ryhtyy tyttärensä kanssa kirjaimellisesti lapioimaan paskaa. Heidi stressaa astmaa, ihottumaa ja lähestyvää kesää.

Hääpäiväkirjat ma 15.8. alkaen maksuttomassa MTV Katsomossa. Jaksoja julkaistaan kolme viikossa aina maanantaisin.

#hääpäiväkirjat

Ohjelman MTV:lle tuottaa Rabbit Films.

Lisätietoja:

Kuvat, ennakkokatselut: MTVPressi.fi
MTV, ohjelmaviestintä Heini Nieminen, heini.nieminen@mtv.fi, 044 351 5059 (lomalla 24.7. saakka)
MTV, vastaava tuottaja Marjukka Laurila, marjukka.laurila@mtv.fi, 044 046 0258 
Rabbit Films, tuottaja Kati Launiainen, kati.launiainen@rabbitfilms.com, 040 131 5655  (lomalla 25.7. saakka)

Nuorten EM-uinnit kilpailtiin Romanian Otopenissä 5.-10.7.2022. Suomalaisittain viikon kohokohdiksi nousivat Davin Lindholmin ja Louna Kasvion finaaliuinnit. Lindholm vastasi parhaista tuloksista ollen rintauintimatkoilla neljäs ja viides. Lisäksi Lindholmin nimiin kirjattiin kaksi uutta nuorten Suomen ennätystä.

Nuorten EM-uintien avauspäivänä Simmiksen Davin Lindholm kirjautti 50 metrin rintauinnin nuorten Suomen ennätyksen kahdesti uusiksi, kun sekä alkuerissä että semifinaaleissa aika parani. Lopulliseksi ennätyslukemaksi syntyi 27.94.

Finaalissa Lindholm jakoi neljännen sijan ja ui jälleen alle 28 sekunnin. Vaikka ennätyslukemat eivät enää parantuneet, oli mies uintiinsa tyytyväinen. 

"Oli toisen kerran alle 28 sekuntia, kyllä siitä voi olla ihan tyytyväinen. Ei näissä kisoissa neljäs sija hirveän huono ole", mietti Lindholm 50 metrin rintauintifinaalin jälkeen. 

Lindholm ui finaaliin myös 100 metrin rintauinnissa niin ikään uudella nuorten Suomen ennätyksellä. Semifinaalissa uitu aika 1:02.33 alitti Matti Mattssonin vuonna 2011 kirjauttaman nuorten Suomen ennätyksen. Sunnuntain finaalissa Lindholm kiristi vielä vauhtiaan lauantaisesta ja kirjasi uudet NSE-lukemat 100m rintauintiin. Lindholm pysäytti kellon aikaan 1:02.13 ja oli finaalin viides. 

”Toi satasen finaalipaikka tuli kyllä niin puskista. Välierissä, kun pamahti nuorten Suomen ennätys, se tuntui kevyeltä uinnilta verrattuna aamuun. Finaalissa aloitin vähän kevyemmin ja tulin takasin kovaa”, analysoi Lindholm, joka siirtyy ensi kaudella aikuisten sarjaan. 

Davin Lindholmin EM-kisamatka ei ollut itsestäänselvyys. Keväällä kunto ei tuntunut miehestä kisamatkan arvoiselta. 

”Jos mä ajattelen pari kuukautta taaksepäin, muistan, että valmentaja joutui periaatteessa pakottamaan mut näihin kisoihin, niin en pystyisi kuvitella, että kisat ois menneet näin hyvin”, mietti Lindholm. 

Davin Lindholmin kommentit kokonaisuudessaan 

Simmis Granin Louna Kasvio urakoi nuorten EM-uinneissa tiiviillä kilpailuaikataululla. Avauspäivänä Kasvio ui 400m sekauinnin finaaliin ja ui lopputuloksissa sijalle 7. ajalla 4:51.84. 

Yhden finaalin lisäksi Kasvio ui semifinaaleissa 200 metrin sekauinnissa ollen 11:s ja 200 metrin selkäuinnissa 14:s.

”Kisat ovat olleet huikea kokemus. Mutta mulla on ollut koko viikon joku pieni kipeys, niin on ollut raskas viikko. Ajat eivät ehkä ole olleet sellaisia, mitä oltiin odotettu. Mutta tietysti, kun 400 sekauinnissa pääsin finaaliin, niin olihan se tosi hienoa”, kertoi Kasvio kisaviikosta, jolla oli monta vahvaa kisamatkaa. 

Louna Kasvion kommentit kokonaisuudessaan 

Lindholmin ja Kasvion semifinaali- ja finaalipaikkojen lisäksi Turun Urheiluliiton Vilma Leppähaara selvitti tiensä 100 metrin selkäuinnin semifinaaliin ja oli lopputuloksissa 15:s. 

Nuorten EM-kilpailut sujuivat kokonaisuudessaan suomalaisilta hyvin. Urheilijat parantelivat ennätyksiään, kartuttivat arvokilpailukokemusta ja vahvistivat ammattimaisuutta.

”Davinin nuorten Suomen ennätykset olivat tottakai viikon huipputapahtumia. 100 metrin rintauinnin kova ennätysparannus sekä uinti finaaliin oli kyllä yllätys. Myös Lounan semifinaali- ja finaaliuinnit olivat hienoja”, nostaa joukkueenjohtaja Marjoona Teljo viikon kohokohtia.

Teljo näkee nuorten tulevaisuuden hyvin valoisana. 

”Puolet joukkueesta jatkaa vielä ensi kaudella nuorten maajoukkueessa ja puolet siirtyy yleisiin sarjoihin. Tämä kausi on ollut erittäin onnistunut näiden urheilijoiden kohdalla ja tasoa on nostettu laajalla rintamalla”, iloitsee Teljo. 

Tulokset päivittäin ja lajeittain

Lisätietoja 
Uinnin joukkueenjohtaja Marjoona Teljo 050 354 8441, marjoona.teljo@uimaliitto.fi 

Vuoden paras Lidl-myymälä löytyy Karkkilasta. Kauppa sai tittelin ketjun omassa kisassa, jossa mitellään vuoden ajan useissa kategorioissa. Mittarissa ovat mm. asiakaspalvelun laatu, henkilöstön työhyvinvointi ja viihtyvyys sekä eri tuotekategorioiden myynnin kehitys. Tilikauden jälkeen tulokset lasketaan yhteen ja parhaiten kaikissa kategorioissa menestynyt myymälä palkitaan vuoden myymälänä.

Vuoden 2022 voittajatittelin napannut Karkkilan myymälä pääsi tavoitteisiinsa tasaisen hyvällä työskentelyllä. Myymälän kipparina toimii myymäläpäällikkö Heini Silvennoinen, joka on työskennellyt Lidlissä jo vuodesta 2008 lähtien. Silvennoisen mukaan mitään erikoisia kuperkeikkoja ei vuoden aikana ole tehty, vaan voitto tuli hyvän työporukan ja osaavan esihenkilötiimin ansiosta. 

– Voitto tuli yhdessä tekemällä. Meillä on täällä mahtava, sitoutunut porukka, jota luotsaa osaavat pomot, Silvennoinen summaa. 

Karkkilan Lidl työllistää tällä hetkellä noin 20 kaupan ammattilaista. Osa työntekijöistä on työskennellyt myymälässä jo yli 10 vuotta.

Karkkila vilkastuu kesäksi

Karkkilan myymälässä vierailee kesäisin paikallisten lisäksi runsaasti matkailijoita ja mökkiläisiä. Kesällä myymälässä riittää vilskettä. Kesäksi myymälään palkattiin 7 kesätyöntekijää. Kesäapu otetaan aina avosylin vastaan ja mukaan työporukkaan. 

– Meillä on nuorta, tunnollista ja huumorintajuista porukkaa töissä. Uusia halutaan aina neuvoa ja opastaa. Kun kaikki myymäläarjen asiat hoidetaan alusta asti hyvin, on kaikkien helpompi työskennellä. Toisista välittäminen on koko ajan läsnä ja näkyy lopulta asiakkaallekin, summaa Heini.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: viestintä, Iina Vaaranen, media@lidl.fi, (09) 234 564 00.

Kuusiosainen dokumenttisarja on katsottavissa Disney+ -palvelussa 27. heinäkuuta alkaen. 

LINKKI TRAILERIIN: https://youtu.be/DM_XwzOK_98

https://www.youtube.com/embed/DM_XwzOK_98" title="YouTube video player" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> 

Lue alkuperäinen tiedote kokonaisuudessaan:

HELSINKI, SUOMI (11. heinäkuuta 2022) Disney+ released the trailer for Lucasfilm and Imagine Documentaries’ “Light & Magic,” an immersive series that chronicles the untold history of world-renowned Industrial Light & Magic (ILM), the special visual effects, animation and virtual production division of Lucasfilm.

Granted unparalleled access, Academy Award®-nominated filmmaker Lawrence Kasdan takes viewers on an adventure behind the curtain of Industrial Light & Magic. Learn about the pioneers of modern filmmaking as we go on a journey to bring George Lucas' vision to life. These filmmakers would then go on to inspire the entire industry of visual effects.      

The series is directed by Lawrence Kasdan, and the executive producers are Ron Howard, Brian Grazer, Justin Wilkes, Lawrence Kasdan, Kathleen Kennedy and Michelle Rejwan. 

All six episodes of “Light & Magic” premiere on July 27, exclusively on Disney+.

Instagram: @DisneyPlusFI; @ILMVFX
Facebook: @DisneyPlusFI; @ILMVFX
TikTok: @DisneyPlus

Media Contacts

OSG Viestintä / Disney+ PR 
disneypluspr@osg.fi 

Emelie Halltoft
Emelie.Halltoft.-ND@disney.com 

Aurora Stark
Aurora.Stark@disney.com

Mitkä rikkakasvilajit ovat yleisimpiä ja haitallisimpia kevätviljapelloilla? Miten rikkakasvilajisto on muuttunut ja miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia noin 300 maatilan pelloilta Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 2020–2022. Rikkakasvien tutkijat palaavat kevätviljapelloille, joiden kasvilajistoa tutkittiin viimeksi vuosina 2007–2009.

 Rikkakasviseuranta toteutetaan yhteensä 16 tutkimusalueella ja noin 600 kevätviljapellolla Nivala-Vieremä-Kitee –akselin eteläpuolella. Kesällä 2022 seuranta-alueina ovat Jokioisten seutu, Lammin seutu, Laihia, Laukaa/Toivakka ja Ruokolahti/Imatra.

– Seurantaan osallistuu sekä luomutiloja että tavanomaisen viljelyn maatiloja. Viljelijä on itse päättänyt seurantapeltojen viljelystä ja kasvinsuojelusta. Tiedot viljelytoimista keräämme viljelijöiltä ja Ruokaviraston tietokannoista, kertoo Luken erikoistutkija Jukka Salonen.

Rikkakasvien kartoitus tärkeää kasvinsuojelun kannalta

Kasvinsuojelun kannalta on tärkeä tietää, mitkä rikkakasvilajit ovat esiintyvyydeltään yleisimpiä ja kasvutiheydeltään runsaimpia, jotta rikkakasveista aiheutuvaa haittaa voidaan hallita. Kylänurmikan nousu runsaimpien rikkakasvilajien joukkoon on todettu nyt kahtena ensimmäisenä seurantavuonna. Kymmenen vuotta sitten pelto-orvokki osoittautui yleisimmäksi ja juolavehnä kaikkein runsaimmin biomassaa tuottavaksi lajiksi. Peltomatara on yksi nopeimmin yleistyneistä lajeista verrattuna 1990-luvun havaintoihin ja on nyt vakiinnuttanut paikkansa kymmenen runsaimpana kasvavan lajin joukossa.

Kevytmuokkauksen yleistyminen on ollut yksi rikkakasvilajiston muutokseen vaikuttanut tekijä. Nyt erityisen kiinnostuksen kohteena on, kuinka yleistä herbisidiresistenssi on Suomessa. Resistenssillä tarkoitetaan rikkakasvilajin muuttumista kestäväksi kasvinsuojeluaineita vastaan. Kahtena ensimmäisenä seurantavuonna olemme havainneet muutamilla pelloilla resistenttiä pihatähtimöä.

Rikkakasviseuranta 2020–2022 on järjestyksessä viides valtakunnallinen kevätviljapeltojen rikkakasvilajistoa kartoittava hanke, jonka juuret juontavat 1960-luvun alkuun. Yhteistyössä viljelijöiden kanssa kerättävällä kasvillisuus- ja kasvinsuojelutiedolla on sekä kansallista että kansainvälistä arvoa. Alueelliset erot lajistossa ohjaavat tarkentamaan paikallista kasvinsuojeluneuvontaa.

Seuranta-ajat ja yhteyshenkilöt

Vk 28: Jokioisten seutu: Anne Muotila, p. 0295 326368

Vk 28: Lammin seutu: Jukka Salonen, p. 0295 326517

Vk 29: Laukaa_Toivakka: Heikki Jalli, p. 0295 326167

Vk 29: Laihia: Anne Muotila, p. 0295 326368

Vk 30: Imatra_Ruokolahti: Pentti Ruuttunen, p. 0295 326492

sähköposti: etunimi.sukunimi@luke.fi

Rikkakasviseurannassa noudatetaan EU:n Tietosuoja-asetusta (Tietosuojailmoitus pyydettäessä). Yksittäisten tilojen/peltojen Rikkakasviseurannan tietoja käytetään vain tutkimustarkoituksiin. Kiitämme lämpimästi seurantaan osallistuvia viljelijöitä.

Yhteystiedot

Jukka Salonen

Erikoistutkija

+358295326517

jukka.salonen@luke.fi

Suomen päihdepolitiikan on aika siirtyä 2020-luvulle, ja huumeiden käytön rangaistavuus on poistettava. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii päättäjiltä tiedeperustaista päihdepolitiikkaa, sillä tutkimusten mukaan perinteinen rikoslainsäädäntöön perustuva huumepolitiikka syventää sosiaalista eriarvoisuutta sekä lisää kansanterveysongelmia ja sosiaalisia kustannuksia.

”Euroopan huumeraportin 2022 mukaan Suomi on kärkimaa Euroopassa alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa. On kohtuutonta, että apua tarvitsevia rangaistaan ja matalan kynnyksen palveluita ei ole saatavilla tai ne ovat ruuhkautuneet”, SYL:n puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev toteaa.

Matalan kynnyksen palveluiden lisäksi tarvitaan muitakin hoitokeinoja kuten päihdekuntoutusta. Päihdekuntoutukseen on vaikea päästä ja sen ongelmana opiskelijoille voi olla sen maksullisuus. Tämä voi nostaa entisestään vähävaraisen tai syrjäytymisriskissä olevan opiskelijan kynnystä hakeutua hoitoon. Hyvinvointivaltiona Suomen on annettava vahvemmin tukea päihdekuntoutukseen ja taattava opiskelijoille maksuton hoito. Jokainen päihdehelvettiin menetetty on liikaa.

Pelkästään hoitoonpääsy ei ole ongelma, kun on kyse päihdepolitiikasta. Tuoreimmasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT 2021) selviää, että jotain huumaavaa ainetta, lääkkeitä tai lääkkeiden tai alkoholin yhdistelmää on käyttäneet tai kokeilleet elämänsä aikana peräti 23,3 % korkeakouluopiskelijoista. Merkintä huumausainerikoksesta voi vaikuttaa tulevan opiskelijan elämänkulkuun peruuttamattomasti. Ei ole kohtuullista, että opiskelu- tai työpaikka jää saamatta yksittäisen kokeilun vuoksi.

”Nykyajan jyrkkä päihdepolitiikka tuhoaa ihmisten elämiä. Nyt on katsottava rohkeasti eteenpäin, ja mentävä kohti inhimillisempää päihdepolitiikkaa”, Kouzmitchev päättää.

SYL vaatii päättäjiltä ja yliopistoilta toimia ja modernia päihdepolitiikkaa. SYL:n vaatimat toimenpiteet ovat:

• Huumeiden käytön rangaistavuus poistetaan.
• Opiskelijoiden päihdekuntoutuksen on oltava opiskelijalle maksutonta.
• Yliopistojen henkilöstöä on koulutettava opiskelijoiden päihdeongelmien tunnistamisesta, huomioimisesta ja avun piiriin ohjaamisesta.
• Yliopistoilla on oltava varhaisen tuen mallit, joissa ohjeistetaan selvästi ja saavutettavasti siitä, miten toimitaan, kun opiskelijan päihteiden käyttö aiheuttaa huolta.

Lisätietoja:

Konstantin Kouzmitchev
Puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto
044 906 5007
konstantin.kouzmitchev@syl.fi

3 500 kilometriä, 21 paikkakuntaa ja aikaa kuluu kolme viikkoa ­– tällä reseptillä taatusti Suomen positiivisin taksialan kesätapahtumakiertue kulkee halki Suomen. Kuopioon Menevän hilpeä porukka saapuu 12. heinäkuuta 80-luvun klassikkoautoineen. Tahkolla kiertue on 13. heinäkuuta. Samalla kuvataan Tolpalle-TV-sarjan toista tuotantokautta.

Kesäkiertue -22 on startannut 4.7. Porvoosta ja jatkuu tauotta noin kolme viikkoa. Kyydissä on muun muassa onnenpyörä, josta voi voittaa kivoja kesäpalkintoja. Lisäksi luvassa on monta hauskaa yllätystä, livemusiikkia sekä kiertuepaikkakunnille nouseva maailman suurin, yli viisimetrinen taksitolppa.

”Taksiala on uinut syvissä vesissä viime vuosina, ja tämä kesäkiertue haluaa kohottaa koko alan tunnelmaa ja tuoda taksialaa positiivisessa valossa kansalaisten keskelle. Milläpä on hauskempaa kulkea kesällä kuin taksilla?”, naurahtaa Menevän markkinointijohtaja Arto Peisa.

Osana kesäkiertuetta Menevä tarjoaa halukkaille ilmaisia kyytejä – mutta perustelut pitää olla kohdallaan. Jos taksikyyti kiinnostaa, Facebookissa ja Instagramissa voi ottaa yhteyttä. ”Otamme vastaan myös matkavinkkejä paikkakuntasi kiinnostavimmista asioista. Ja toki voit kutsua kiertueen myös kylään, jos uskallat. Olemme riittävän kahjoja, että saatat saada meistä kesän kivoimmat mökkivieraat”, Peisa sanoo.

”Nyt on aika mennä ulos, nauttia elämästä ja jättää ajohommat ammattilaisille, jotka ovat valmiina palvelemaan 24/7. Taksin numero on 0800 02120”, Peisa päättää.

Lisätiedot:

Arto Peisa

Puh. 050 300 8987

arto@meneva.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedottavat: Valtio tukee kävelyä ja pyöräliikennettä edistäviä infrahankkeita 6,5-11 miljoonalla eurolla. Valtionavustusta myönnetään kuntien katuverkolle tai muihin kunnan maalle sijoittuviin hankkeisiin, joissa parannetaan arkikävelyn ja -pyöräilyn olosuhteita ja houkuttelevuutta. Tavoitteena on lisätä kävelyä ja pyöräilyä, vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia terveyshaittoja sekä pienentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä. 

Valtionavustusta voidaan myöntää yksittäisille kunnille ja kuntien yhteishankkeisiin. Avustusmäärä on enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hakemus tulee jättää viimeistään 30.9.2022 klo 16.15.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vuonna 2018 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, jonka tavoitteena on 30 prosentin kasvu kävely- ja pyöräilymatkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. Yksi toimenpiteistä on kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma, jonka avulla tuetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista kuntien katuverkolla. Investointiohjelmasta myönnettiin avustusta kunnille ensimmäisen kerran vuonna 2018. 

Laadukkaita ja houkuttelevia kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita

Avustusta myönnetään infrastruktuurin, kuten väylien ja pyöräpysäköinnin rakentamiseen tai parantamiseen. Olosuhteiden ja houkuttelevuuden parantamisella tarkoitetaan laadukkaan kävely- ja pyöräliikenteen infrastruktuurin rakentamista, joka palvelee nykyistä paremmin eri käyttäjäryhmien tarpeita.

"Laadukas ja turvallinen liikenneympäristö houkuttelee jo itsessään kävelemään tai pyöräilemään arjen matkoja. Liikenneympäristön kehittäminen paremmin käyttäjien tarpeita huomioivaksi onkin kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisen kulmakivi. Investointiohjelman valtionavustushaku toteutetaan nyt viidettä kertaa ja tähän mennessä jo yli 140 hanketta on saanut avustusta", kertoo Traficomin erityisasiantuntija Virpi Ansio.

Fokuksessa olosuhteiden parantaminen ja pyöräpysäköinti

Hakemuksia toivotaan erityisesti hankkeista, joissa:

• parannetaan kävelyn ja/tai pyöräliikenteen olosuhteita rakentamalla uusia tai kehittämällä olemassa olevia yhteyksiä
• parannetaan pyöräpysäköintimahdollisuuksia julkisen liikenteen solmupisteissä, liityntäpysäköintikohteissa tai muissa päivittäisen liikkumisen kannalta merkittävissä kohteissa (esim. koulut, päiväkodit, liikuntapaikat, kirjastot).

Hankkeiksi pyritään valitsemaan eri tyyppisiä hakukriteerit täyttäviä hankkeita eri puolilta Suomea. Avustusta voidaan myöntää kunnille, jotka ovat osoittaneet sitoutumisensa kävelyn ja pyöräliikenteen edistämiseen. 

Hakulomake ja lisätietoa hausta Traficomin verkkosivulla 

Pressmeddelande på svenska

Lisätietoja

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
erityisasiantuntija Virpi Ansio, p. 029 534 6826, kapy.valtionavustus@traficom.fi

Monitori-palvelu: Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmassa vuosina 2018–2021 myönnetyt valtionavustukset kartalla

Liikenne- ja viestintäministeriö
neuvotteleva virkamies Tuuli Ojala, p. 050 563 8130, tuuli.ojala@gov.fi

Valtioneuvoston julkaisuarkisto: Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018 

Pressmeddelande på svenska nedan.

Press release in English below.

**

Syksyn opintolainan voi nostaa 1.8. alkaen

Kela on tarkistanut opintojaan jatkavien opintolainat lukuvuodeksi 2022–2023. Seuraavan lukuvuoden lainatakauspäätökset on lähetetty 110 350 opiskelijalle. Opintolainan ensimmäisen erän voi nostaa pankista elokuun alusta alkaen. Tulevana lukuvuonna opintorahaan tulee 5,7 % korotus.

Kela on lähettänyt myönteisen lainatakauspäätöksen 109 150:lle opintotuen saajalle ja 1 200:lle aikuiskoulutustuen saajalle ensi lukuvuodelle. Niille opintojaan jatkaville opiskelijoille, joilla on vireillä opintotukihakemus, muutosilmoitus tai muu asia, Kela lähettää päätöksen lainatakauksesta samalla, kun vireillä olevasta asiasta. Tämä koskee 680:tä opiskelijaa.

Vuosi sitten lainatakauspäätöksen sai 111 800 opiskelijaa.

Kela myöntää opintolainan valtiontakauksen enimmäismääräisenä lukuvuodeksi kerrallaan. Se on tavallisimmin 650 e/kk. Opiskelija voi siis saada opintolainaa syksyllä 2 600 tai 3 250 euroa ja keväällä tavallisimmin 3 250 euroa.

Opintolaina ja muu opintotuki on tarkoitettu lukuvuoden kaikille opiskelukuukausille. Kela ei voi myöntää enimmäismäärää suurempaa lainatakausta. Opiskelija voi kuitenkin saada lisää opintotukea, jos opiskeluaika pitenee esimerkiksi kesäkuukausille tai opintojen lisäajalle. Suurempi lainatakaus voidaan myöntää vain ulkomaan opiskelujakson ajaksi.

Opiskelija voi tarkistaa lainatakauksen voimassaolon OmaKelasta tai puhelinpalvelusta.

Opintolaina nostetaan pankista

Opiskelijan pitää sopia opintolainan nostamisesta pankin kanssa. Opiskelija voi itse päättää, nostaako hän opintolainaa ja minkä verran.

Suurin osa opiskelijoista voi nostaa lukuvuoden opintolainansa kahdessa erässä. Ensimmäisen erän voi nostaa pankista elokuun alusta alkaen. Jos lukuvuoden 2021–2022 opintolainaa on vielä nostamatta, sen voi nostaa vielä heinäkuun aikana.

Lukuvuonna 2021–2022 nostettujen opintolainojen keskikorko oli Suomen Pankin tilastojen mukaan 0,3 %. Yleinen korkotason nousu tulee nostamaan myös opintolainojen korkoja.

Opintorahoihin indeksikorotus elokuusta alkaen

Samalla kun Kela on tehnyt päätökset ensi lukuvuoden opintolainoista, opintorahojen määrät on tarkistettu. Opintorahojen euromääriä suurennetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan. Tulevana lukuvuonna korotus on 5,7 %. Itsenäisesti asuvan 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintoraha suurenee 14,54 eurolla ja on siten 268,23 e/kk elokuusta alkaen.

Kela ei anna opintorahojen vuosittaisista indeksikorotuksista erillistä päätöstä. Opiskelija voi katsoa maksettavan opintotuen määrän OmaKelasta. Opintotuen määrä kerrotaan myös tulevan lukuvuoden lainatakauspäätöksessä.

Lisätietoja medialle

Piia Kuusisto, etuuspäällikkö
040 687 8152
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää

• Opiskelijoille
• Näin haet opintolainaa
• Usein kysyttyä opintolainasta
• Pohditko, kannattaako opintolainaa nostaa?
• Kela Instagramissa

**

Höstens studielån kan lyftas från och med 1.8

FPA har kontrollerat studielånen för dem som fortsätter sina studier läsåret 2022–2023. Beslut om statsgaranti för nästa läsår har skickats ut till 110 350 studerande. Den första posten av studielånet kan lyftas i banken från början av augusti. Nästa läsår höjs studiepenningen med 5,7 %.

FPA har skickat ut positiva beslut om statsgaranti för studielån för nästa läsår till 109 150 mottagare av studiestöd och 1 200 mottagare av vuxenutbildningsstöd. Till de studerande som fortsätter sina studier och som har en studiestödsansökan, ett meddelande om förändring eller något annat ärende under behandling skickar FPA beslutet om lånegaranti samtidigt som det andra beslutet. Det här gäller 680 studerande.

För ett år sedan fick 111 800 studerande ett beslut om statsgaranti för studielån.

FPA beviljar maximibeloppet av statsgarantin för ett år i sänder. Det är vanligen 650 euro per månad. På hösten kan en studerande alltså få 2 600 eller 3 250 euro i studielån och på våren vanligen 3 250 euro.

Studielånet och annat studiestöd är avsett för läsårets samtliga studiemånader. FPA kan inte bevilja större statsgaranti än maximibeloppet. Den studerande kan emellertid få mer studiestöd om studietiden förlängs, exempelvis till att omfatta sommarmånaderna eller tilläggstid. Större statsgaranti kan bara beviljas för studieperioder utomlands.

Den studerande kan själv kontrollera statsgarantins giltighet i FPA:s e-tjänst MittFPA eller genom att ringa telefontjänsten.

Studielån lyfts på banken

Den studerande ska komma överens med sin bank om hur studielånet lyfts. Den studerande bestämmer själv om han eller hon lyfter studielån och till hur stort belopp.

Största delen av de studerande kan lyfta studielånet för läsåret i två poster. Den första posten kan lyftas på banken från början av augusti. Om den studerande fortfarande har outnyttjat studielån för läsåret 2021–2022, kan han eller hon lyfta det ännu i juli.

Den genomsnittliga räntan på studielån som lyftes under läsåret 2021–2022 var enligt Finlands Banks statistik 0,3 %. Den allmänna höjningen av räntenivån kommer också att höja räntorna på studielån.

Indexhöjning av studiepenningar från augusti

Samtidigt som FPA har fattat beslut om studielånen för nästa läsår har FPA också justerat beloppen av studiepenningarna. Beloppen av studiepenningarna höjs årligen enligt folkpensionsindexet. Nästa läsår är höjningen 5,7 %. Studiepenningen för en studerande som fyllt 18 år och som bor självständigt höjs med 14,54 euro till 268,23 euro i månaden från och med augusti.

FPA meddelar inte något separat beslut om den årliga indexförhöjningen. Den studerande kan kontrollera beloppet av sitt studiestöd i MittFPA. Beloppet står också i beslutet om statsgaranti för det kommande läsåret.

Närmare information för medierna

Piia Kuusisto, förmånschef
tel. 040 687 8152
fornamn.efternamn@fpa.fi

Ytterligare information

• Studerande
• Så här ansöker du om studielån
• Vanliga frågor om studielån
• Funderar du på om det lönar sig att lyfta studielån?
• FPA på Instagram

**

Student loans for the autumn term can be taken out starting 1 August

Kela has reviewed the student loans for students who continue their studies for the academic year 2022-2023. Decisions on student loan guarantees for the next academic year have been sent to 110,350 students. The first loan disbursement can be taken out starting from the beginning of August. Study grants for the upcoming academic year will be increased by 5.7%.

Kela has sent decisions granting a student loan guarantee for the upcoming academic year to 109,150 financial aid recipients and to 1,200 recipients of adult education allowance. Students who have an application for financial aid, notice of a change in circumstances or other matter which is pending will be sent a decision on their loan guarantee when the other matter is decided. This applies to 680 students.

A year ago, 111,800 students received a loan guarantee decision.

Government guarantees for student loans are granted by Kela one academic year at a time and for the maximum amount of student loan credit available under the guarantee. The typical loan guarantee is EUR 650 per month. A student can receive EUR 2,600 or EUR 3,250 in student loan in the autumn and usually EUR 3,250 in the spring.

The student loan and other forms of financial aid are intended for all the months of study in the academic year. Kela cannot grant loan guarantees that exceed the maximum amount. However, students may qualify for additional financial aid if their studies are extended into the summer months or otherwise. A larger loan guarantee can also be granted for periods of study abroad.

Students can check the period the loan guarantee is valid using the OmaKela e-service or by contacting Kela by phone.

Student loans are disbursed by banks

Students must agree with their bank when and how they will take out a student loan. The decision whether to take out a student loan and how much is up to each student.

Most students take out their student loan in two disbursements per academic year. The first disbursement is available starting from the beginning of August. Any student loan funds not yet released for the academic year 2021-2022 can be taken out before the end of July.

According to Bank of Finland statistics, the average interest rate for student loans taken out in the academic year 2021–2022 was 0.3%. The current general increase in interest rates will also result in higher rates for student loans.

Study grants will be index adjusted in August

Kela has adjusted the amounts of study grants in conjunction with issuing student loan decisions for the upcoming academic year. The euro amounts of study grants are adjusted yearly in line with changes in the national pensions index. A 5.7% increase will be made for the upcoming academic year. Starting in August 2022, study grants for students aged 18 or over who are living independently will be raised by EUR 14.54 to EUR 268.23 per month.

Kela does not issue separate decisions on the annual index adjustments. Students can check the amount of study grant they will get by logging into the OmaKela e-service. The loan guarantee decision for the next academic year also shows the amount of the study grant.

Media inquiries

Piia Kuusisto, Benefits Manager
040 687 8152
firstname.lastname@kela.fi

Read more

• Students
• How to apply for a student loan
• Frequently asked questions about student loans
• Is it a good idea to take out a student loan?
• Kela on Instagram

Ukkosiin voi liittyä rankkaa sadetta ja salamointia sekä pienialaisia syöksyvirtauksia. Myös rakeita saattaa esiintyä.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 11. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan myöhään maanantaina illalla ja tiistain vastaisena yönä itärajalla voi esiintyä rankkoja sateita Venäjällä muodostuneista ukkosista. Sade- ja ukkoskuurot heikkenevät aamuyön tunteina.

Tiistaina päivällä ukkosherkkä alue painottuu maan itäosaan. Tosin päivä ja alkuiltakin saattaa olla siellä laajalti poutainen ja aurinkoinen.

”Vaikka tiistaina mahdollisuus ukkoselle on olemassa melko suuressa osassa maata, ei niitä kuitenkaan esiinny laajoilla alueilla”, toteaa meteorologi Pauli Jokinen. ”Ilmakehässä on kerros, joka toimii kuin ravistetun kuohuviinipullon korkki: se estää ukkosten muodostumisen pitkin päivää, vaikka energiaa niillä on runsaasti käytettävissään. Se missä ja milloin tuo tulppa mahdollisesti murtuu, on vaikeasti ennustettavissa”, Pauli Jokinen jatkaa.

On mahdollista, että ukkoskehitys käynnistyy maan kaakkois- ja itäosassa vasta illalla. Siellä missä ukkoskuuroja pääsee kehittymään, ne voivat olla voimakkaita.

Ukkoskuurojen vyöhyke liikkuu tiistaina illalla hitaasti länteen ja pohjoiseen yltäen tiistaina puolenyön aikaan linjalle Hanko-Tampere-Oulu-Kuusamo.

Keskiviikkona odotettavissa rankkasateita

Paikoilleen jäävä säärintama saa aikaan keskiviikkoaamusta lähtien pitkäkestoista rankkasadetta Hankoniemeltä Pirkanmaan kautta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.

Sadekertymät voivat olla keskiviikkona paikoin 50 mm, ja pienialainen tulviminen on mahdollista. Itärajalla Kainuussa, Koillismaalla sekä Itä-Lapissa ukkosiin voi liittyä myös voimakkaita puuskia.

Epävakainen sää jatkuu vielä torstainakin.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Ukkonen ja salamat: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Suojautuminen salamalta: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

Lappeenrannan kaupungintalolla sijaitsevan asiakaspalvelukeskus Winkin asiointipiste on suljettu 11.–15.7. kattoremontin vuoksi.

Winkki neuvoo ja palvelee remontin aikana klo 9–15 puhelimitse, sähköpostitse ja kaupungin verkkosivuston chat-palvelun välityksellä. Lippujen ostaminen ja esimerkiksi Waltti-matkakortin lataukset eivät onnistu Winkin kautta kattoremontin aikana.

Winkin yhteystiedot:

Puhelin (05) 616 2220

Sähköposti: winkki@lappeenranta.fi

Lisätietoja:

Asiakaspalvelukoordinaattori Sari Joronen
puh. 040 661 5318, sari.joronen@lappeenranta.fi

TIISTAI 12.7. 

Ratkaisudialogi: Luonto tiivistyvässä kaupungissa 
klo 10:00-10:45 
MTV-lava
Tampereen yliopisto 

Niittyjä, metsiä, tiaisia, jokia, taimenia. Monipuolinen kaupunkiluonto on ilo mielelle sekä välttämätöntä hyvinvoinnillemme, luontokadon pysäyttämiselle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että luontoympäristöjen katoaminen on todellinen haaste kasvavissa kaupungeissa.  

• Miten kaupungeissa voidaan turvata lähiluonto ja tarjota elinmahdollisuuksia monipuoliselle luonnolle?  
• Tule seuraamaan, kun asiantuntijat luovat ratkaisuja näihin ongelmiin!  
• Panelisteina muun muassa Sitowise Oyj:n kestävän kehityksen asiantuntija Heli Nukki, tutkijatohtori Antti Wallin ja Sitran neuvonantaja Oras Tynkkynen. Paneelin juontaa Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala.  
  
  
  

Ruoantuotannon kriisi 
klo 11:00-11:45 
Asiantuntijakeskus BEPOP 
Eurooppalainen Suomi ry 

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena maailman ruokaturva on ajautumassa pahenevaan kriisiin, minkä lisäksi myös alati paheneva ilmastonmuutos on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan ruokaturvaan globaalisti. Sota, taudit ja ilmastonmuutos uhkaavat ruoantuotantoa ennennäkemättömällä tavalla.  

• Mitä vaikutuksia tällä on Suomelle sekä EU:lle?  
• Kuinka voimme pitää huolen ruokaturvasta myös kriisien keskellä?  
• Onko ruoantuotannon kriisi mahdollisuus rakentaa uudelleen kestävämmin? 
• Puhujina muun muassa europarlamentaarikko Alviina Alametsä, kansanedustaja Jouni Ovaska sekä Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola. 
  
  
  

Suomen suurin ilmastoteko 
klo 11:00-11:45 
Rantalava  
Teollisuuden Voima Oyj 

Tiedätkö, mikä on Suomen suurin ilmastoteko? Nyt ei jaaritella, vaan puhutaan suoraa asiaa ilmastonmuutoksesta! 

• Satakunnassa tehdään Suomen suurinta ilmastotekoa, mutta paljon muutakin tarvitaan.  
• Tule kuulemaan Suomen Nuorten Ilmastodelegaattia Akseli Rouvaria, Suomen Ekomodernit ry:n aktivistia Tea Törmästä, päätoimittaja Janne Rantasta ja Posivalaista Sophie Haapalehtoa. He kertovat, miten ilmastonmuutosta pitää torjua.  
• Paneeli on varmasti vauhdikas ja viihdyttävä. Siitä pitää huolen juontaja Aki Linnanahde.  
  
  
  

Ilmastonmuutos – aivan parasta! 
klo 12:00-12:45 
Rantalava 
Savonia-ammattikorkeakoulu 

Ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Meidän on pakko muuttaa tapaamme elää, mutta luvassa on myös paljon hyvää.  

• Kuinka siirtyä radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa?  
• Miten ilmastonmuutokseen, sään ääri-ilmiöihin ja luontokatoon voidaan varautua ja sopeutua?  
• Millaisia mahdollisuuksia ilmastokriisin ennaltaehkäisy ja hillitseminen tarjoavat tutkimukselle ja yritysten liiketoiminnalle? 
• Millaista luonnossa voisi olla vuonna 2100?
• Keskustelemassa muun muassa meteorologi Kerttu Kotakorpi, professori Arto Salonen ja Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert. Juontajana uutisankkuri Piia Pasanen.  

Väittely: Suomalaisia yrittäjiä ei pitäisi syyllistää ilmastoasioissa 
klo 12:00-12:45 
Kirjurinluodon väittelylava  
MTV Oy 

Paheksunnan ja sanktioiden pelko ajaa yrityksiä viestimään ilmastovastuullisuudesta. Hyödyttääkö pinnallinen hyvesignalointi lopulta ketään? 

• Väittelyn tiimellyksessä mukana MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sekä ilmastoaktivisti Sara Nyman. Juontajana MTV:n toimittaja Annika Nuotto.  
   
  
  

Veit marjatkin pesästä – fiktiivinen perinnönjako 
klo 12:00-12:45 
Raatihuoneenpuiston lava 
Asianajajaliitto 

Yleisö pääsee tutustumaan sovittelutilanteeseen, jossa on mukana aitoja Asianajajaliiton asianajajia sekä ammattinäyttelijöitä. Käymme läpi varsin riitaisaa perinnönjakotilannetta, jota ratkotaan näyttelijöiden ja asianajajien kesken.  

• Perinnönjakoasioissa totuus onkin usein tarua ihmeellisempää ja riita voi muuttua tragikoomiseksi! 
• Tutustumme asianajajien kanssa käytävään oikeaan perinnönjakosovitteluun pieni pilke silmäkulmassa ja neuvomme, miten vastaaviin tilanteisiin kannattaa varautua.  
• Näyttelijöinä nähdään Mikael Rejström ja Elina Stirkkinen Stella Polariksesta.  

Fiiliksellä, tiedolla vai tuurilla? Kuluttajan vastuullinen ostoskassi 
klo 13:00-13:45 
Kaupungintalon piha 
FIBS, Satakunnan Yrittäjät, Suomen Yrittäjät ry 

Suuryritysten markkinointibudjetit mahdollistavat mielikuvien luomisen kestävistä valinnoista ja siitä, mikä on oikein, toivottua ja haluttua. Mutta ovatko tuotteet kauniiden markkinointikampanjoiden takana todella parempia? 

• Mistä kuluttaja tunnistaa viherpesun ja oikeasti vastuullisen valinnan?  
• Entä osaavatko suomalaiset yritykset kertoa vastuullisista vaihtoehdoistaan kuluttajia puhuttelevasti?
• Tämän paneelin jälkeen tunnistat paremmin oikeasti vastuullisemman vaihtoehdon!
• Panelisteina vaikuttavuusviestinnän asiantuntija Tuomo Meretniemi, Kotipizzan toimitusjohtaja Heidi Stirkkinen sekä Minna Halme Aalto yliopistosta. Paneelin juontajana toimii uutisankkuri Kirsi-Alm Siira.  

Suomalaisten yritysten ratkaisut ilmastonmuutosta torjumassa 
klo 15:00-15:45 
MTV-lava
Ilmastorahasto Oy 

Keskustelun tavoitteena on tuoda esille konkreettisia suomalaisia ilmastoratkaisuja sekä pohtia millaisia mahdollisuuksia ja haasteita yrityksillä on ratkaisujensa kautta. 

• Paneelissa esitellään kotimaisten kasvuyritysten ratkaisuja mm. vetytalouden, terästeollisuuden kiertotalouden sekä geotermisen lämmöntuotannon edistämiseksi.  
• Lisäksi paneelissa tulee tutuksi merkittävän ilmastopotentiaalin ratkaisujen rahoittaja, valtion erityistehtäväyhtiö Ilmastorahasto.  
• Keskustelemassa Ilmastorahasto Oy:n toimitusjohtaja Paula Laine, Magsort Oy:n toimitusjohtaja Niklas Törnkvist sekä Quantitative Heat Oy:n toimitusjohtaja Erika Salmenvaara.  
   
  
  

Häpeäisit edes! 
klo 15:00-15:45 
Raatihuoneenpuiston lava  
Tekir 

• Miksi häpeä painaa yhä useampaa suomalaista? Entä kenen pitäisi hävetä ja miksi?
• Kuinka häpeällä tehdään rahaa ja mikä on häpeäkone?
• Pitääkö Venäjää hävetä? Pitääkö rikollisen hävetä?
• Lavalle nousevat sekä häpeää kokeneet että häpeämään vaaditut.
• Keskustelijoina Jari Aarnio, Pekka Sauri, Cheyenne Järvinen, Tuija Siltamäki sekä Päivi Räsänen (videolla). Mukana myös häpeäpaalu. Keskustelun vetää Harri Saukkomaa. 

Osta oikein! Hiilikompensaatiota on tarjolla moneen makuun 
klo 17:00-17:45 
Asiantuntijakeskus BEPOP 
Hiilensidonta ry 

• Kuinka voin yksilönä, kuluttajana tai yrityksenä panna kampoihin ilmastonmuutokselle? 
• Hiilensidonta-alan yritykset tarjoavat palveluja Suomessa ja maailmalla. Ala on uusi, ja ostajan pitää olla tarkkana, että rahat menevät tehokkaaseen ja oikeudenmukaiseen toimintaan.  
• Sudenkuopista ja niiden välttämisestä isäntien kanssa keskustelevat lainsäätäjä MEP Henna Virkkunen, ostaja Petja Pietiläinen Respect Projectista ja asiantuntija Lasse Leipola Finnwatchista. 
   
  
  

Teknologia muovaa elämäämme – sujuvampaa arkea vai vakoilijan paratiisi? 
klo 17:00-17:45 
Raatihuoneenpuiston lava  
Suojelupoliisi, Traficom 

Arkinen elämämme siirtyy yhä enemmän virtuaaliseen todellisuuteen. Kun kaikki tieto ja ihmissuhteet ovat verkossa, mitä teemme yhteyksien katketessa?  

• Miten yhteiskunnan toiminta ja suomalaisten tiedot turvataan, kun liikenne, terveydenhuolto ja sähköntuotanto toimivat tekoälyn varassa verkossa?  
• Tarjoammeko vihamielisille valtioille avoimen työkalupakin?  
• Kaksiosaisessa keskustelussa pohditaan uhkia ja niitä tekoja, joilla tulevaisuuden suomalainen yhteiskunta on turvassa.  
• Keskustelussa mukana Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, Loihde Trustin Benjamin Särkkä sekä Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa. Juontajana toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.  
   
  
  
  

Tietoevryn Tulevaisuusbileet 
klo 19:00-22:00 
Rantalava
Tietoevry 

Luvassa kesän rennoimmat bileet! Kutsumme kaikki avoimeen iltakonserttiin Porin rantalavalle viettämään iloista kesäiltaa.  

• Luvassa on huipputason viihdettä, kun Elastinen ja DJ Yeboyah viihdyttävät vieraita Christoffer Strandbergin johdolla.  
• Tervetuloa viihtymään ja nauttimaan spontaaneista kohtaamisista! 

Lisätiedot:  
SuomiAreena, MTV Oy:  
Johanna Tonttila, vastaava tuottaja, 041 510 6955, johanna.tonttila@mtv.fi   
SuomiAreena, Porin kaupunki:   
Jenni Åman, tuottaja, 044 701 8244, jenni.aman@pori.fi    
 
www.suomiareena.fi 
#SuomiAreena  

Helsinginkadun työt jatkuvat heinäkuun loppuun saakka, ja Virusmäentiellä rakennetaan elokuun loppuun asti.

Helsinginkadulla Lonttistentien ja Aninkaistensillan välillä tehdään viemäri- ja vesijohtotöitä heinäkuun loppuun saakka. Töiden vuoksi Helsinginkadulla on muuttuvia liikennejärjestelyitä. Tiellä on liikenneopasteita.

Virusmäentiellä rakennetaan muun muassa tukimuuria ja tehdään muita rakennustöitä elokuun loppuun saakka. Töiden aikana Virusmäentie on suljettu Raunistulanrampin ja Virusmäentie 4:n välisellä osuudella. Urpontien tonteille ajetaan sulun aikana Murtomaantien kautta.

Lisätiedot:
Rejlers Finland Oy, rakennuttajakonsultti Kimmo Koskinen, p. 040 801 1386, etunimi.sukunimi@rejlers.fi
Kreate Rata Oy, työmaapäällikkö Arttu Ketonen, p. 040 8421 229, etunimi.sukunimi@kreate.fi

Seuraa hanketta: 
https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke 

Kupittaa–Turku-ratahankeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2024. Euroopan Unioni tukee Väyläviraston, Turun kaupungin ja VR:n yhteistyönä toteuttamaa hankkeen suunnitteluvaihetta 6,3 miljoonalla eurolla. 

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan Unionin mielipidettä.