Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto aloitti kuuroihin kohdistuneita oikeudenloukkauksia koskevan valtiollisen sovintoprosessin tutkimushankkeen kesällä 2020.

Tutkimushankkeen 15.12.2021 julkaisema taustaselvitys kertoo karua tarinaa kuurojen historiasta ja nykypäivästä. 100 vuoden ajanjaksoon sisältyy henkistä ja fyysistä väkivaltaa, alistamista, eristämistä ja viittomakielen kieltämistä. Rajuimpia ovat olleet rotuhygieenisin syin tehtyjä, kuurouden poistamiseen pyrkineet toimenpiteet, kuten pakkosterilisaatiot ja -abortit, kokeelliset korvaleikkaukset sekä viittomakielen hävittäminen kuurojen opetuksesta.

Vielä tänä päivänäkään lainsäädäntö ei tue riittävästi viittomakielisten oikeuksia: ongelmat alkavat jo neuvolassa, jatkuvat varhaiskasvatuksessa ja edelleen vaikuttavat negatiivisesti viittomakielisten lasten koulunkäyntiin. Selvityksen mukaan rakenteelliset vääryydet jatkuvat ammattiopinnoissa, korkeakoulutuksessa ja työelämässä. Lisäksi yhteiskunnan viittomakielisiä palveluja koskeva lainsäädäntö on heikkoa tai olematonta.

Kuurojen Liitto vaatii, että nyt valmistuneen selvityksen jälkeen varsinainen totuus- ja sovintoprosessi on viipymättä käynnistettävä, ja prosessille on osoitettava riittävät resurssit sekä varmistettava psykososiaalinen tuki.

• Sovintoprosessissa on tärkeää selvittää kuuroihin kohdistuneet vääryydet sekä estää niiden jatkuminen tulevaisuudessa. Sovintoon tarvitaan tietoa ja ymmärrystä sekä todellisia toimenpiteitä muutokseen kohti parempaa. Selvityksessä esitellään jo mahdollisia malleja prosessin jatkolle. Tässä vaiheessa ei tulisi kuitenkaan tehdä päätöksiä niistä, vaan viittomakielisen yhteisön pitää ensin muodostaa rauhassa käsitys raportin sisällöstä, prosessin jatkosta ja eri vaiheista sekä pohtia, millainen malli olisi sopivin. Seuraavaksi toivomme, että neuvottelu valtion ja yhteisöä edustavien järjestöjen välillä voi alkaa, kommentoi Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen.

Selvityksen toimenpidesuosituksissa todetaan, että historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi. Kuurojen Liitto tukee tätä prosessin nimen muutosta sen luonnetta vastaavaksi. Huomioitavaa on, että saamelaisten vastaavan prosessin nimi on totuus- ja sovintoprosessi.

Kuurojen Liiton liittokokouksessa 2019 kuurojen yhteisö osoitti tukensa prosessin käynnistämiselle allekirjoittamalla sovintoprosessia koskevan julkilausuman. Yhdistysten edustajat valtuuttivat yksimielisesti liiton hallituksen viemään selvitysprosessia eteenpäin. Julkilausumassa lisäksi korostettiin viittomakielisen yhteisön osallisuutta ja edustusta sovintoprosessin kaikissa vaiheissa.

• Prosessia ei voi toteuttaa ilman yhteisön tukea, osallisuutta sekä luottamusta. Lisäksi kaikki materiaali tulee tuottaa myös viittomakielellä, jotta se on saavutettava koko yhteisölle, muistuttaa Markku Jokinen.
  
  

Lisätietoja:

Tiina Vihra
tiedottaja
GSM 040 8281 846
tiina.vihra@kuurojenliitto.fi

Täysi-ikäiset, mutta nuorelta näyttävät koeos­tajat yrittivät ostaa alkoholia, tupakkaa ja raha-arpoja. Alkoholin ja tupakan koeostoissa 65 %:ssa myyjä kysyi ostajan papereita, raha-arpojen ostajilta vain reilulta puolelta. Alkossa paperit kysyttiin kaikilta.

Vähittäismyyntipisteet oli ennakkoon jaoteltu isoihin yli 400 neliön marketteihin ja sitä pienempiin kauppoihin, kioskeihin, huoltoasemiin ja Alkoihin.  Alkoholin, tupakan ja raha-arpojen ostokokeita tehtiin lokakuussa yhteensä 356 kahtena päivänä Lahden 85 vähittäismyyntipisteeseen. Ostokokeilla selvitettiin, miten usein nuoret saavat ostettua päihteitä ja raha-arpoja joutumatta todistamaan ikäänsä.

- Koeostojen tulokset eivät olleet yllätys ja ne olivat linjassa kouluterveyskyselyn tulosten kanssa. Toki olisin toivonut ikärajavalvonnan toimivan Lahdessa paremmin, toteaa kaupungin ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Marja Mikola.

- Alkolle kuuluvat kiitokset, heillä paperit kysyttiin kaikilta, iloitsee Mikola.
- Parantamisen varaa löytyi kaikilta muilta vähittäismyyntipisteiltä, varsinkin kioskeilta, joissa henkilöllisyystodistusta kysyttiin vain 43 %:lta nuorista koeostajista.

Isoissa marketeissa henkilöllisyystodistusta kysyttiin hiukan paremmin (74 %) kuin pienissä kaupoissa (67 %) ja huoltoasemilla (62 %). Tuloksia tarkasteltiin myös eri kaupparyhmittäin.

Myyjän toimintaan kassalla vaikuttivat kellonaika, asiakasmäärä ja oma ikä

Myös koeostajat arvioivat kohtaamansa kassahenkilön iän. Alle 25-vuotiaiksi arvioidut myyjät pyysivät koeostajaa todistamaan henkilöllisyytensä harvemmin kuin iäkkäämmät myyjät. Myös kellonaika vaikutti siihen, kuinka usein henkilöllisyystodistusta kysyttiin. Kello 18–21 henkilöllisyystodistusta kysyttiin harvemmin kuin aiemmin päivällä.

Mikolan mukaan papereita kysyttiin useammin silloin, kun kaupassa oli yli kuuden asiakkaan kassajono ja siellä oli useampi kuin yksi kassa avoinna.

Ostokokeiden tuloksista tukea omavalvontaan

Koeostot ovat osa Lahden kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimintaa ja ne toteutettiin yhteistyössä Salpauksen ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Alkoholin, tupakan ja raha-arpojen vähittäismyyntitahot saavat ostokokeiden tuloksista tietoa ikärajakontrollin nykytilasta ja voivat käyttää tuloksia omavalvontansa tukena.

Mikola kertoo, että ostokokeet olivat alkusysäys Lahdessa aloitettavaan yhteisölliseen Pakka-toimintaan, jossa alkoholi- ja tupakkaviranomaiset, poliisi, vähittäiskauppiaat sekä ehkäisevää työtä tekevät ammattilaiset aloittavat aiempaa tiiviimmän yhteistyön.
- Tästä toimintamallista on hyviä kokemuksia muualla Suomessa, esimerkiksi Turussa. Marraskuun lopulla saimme vähittäiskaupan edustajista pienen ryhmän koolle keskustelemaan tuloksista. Toivottavasti jatkossa saamme heistä suuren joukon innostumaan tämäntyyppisestä yhteistoiminnasta.

Tuloksista ei ole tunnistettavissa yksittäisiä myymälöitä tai myyjiä. Tuloksia ei myöskään käytetä viranomaisten valvontatarkoituksiin. Tarkempi kooste tuloksista löytyy kaupungin lahti.fi päihteet ja muut riippuvuudet -verkkosivulta.

Lisätietoja

Lahden kaupunki, Osallisuus ja hyvinvointipalvelut
Marja Mikola, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, p.044 482 6378
marja.mikola@lahti.fi 

THL Pakka-toimintamalli ehkäisevään päihdetyöhön: Pakka-toimintamalli on paikallisten alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty menetelmä.

Kotimaan matkailun kasvu näkyy Linnansaaren kansallispuiston sekä Punkaharjun ja Puruveden alueen juuri valmistuneiden kävijätutkimusten tuloksissa. Ensikertalaisten kävijöiden osuus on kasvanut roimasti, Linnansaaressa yli 60 prosenttiin ja Punkaharjullakin lähes kolmasosaan. 

Ensikertalaiset muuttavat totuttua kävijäkuntaa molemmissa luontokohteissa. Ensi kertaa vierailevat ovat keskivertokävijää nuorempia. Punkaharjulla ensikertalaiset harrastavat muita useammin retkeilyä ja pyöräilyä. Linnansaaressa he ovat nostaneet päiväretken yöpymistä suositummaksi käyntimuodoksi. 

Punkaharjun kokonaiskäyntimäärä oli tämän vuoden alkupuoliskolla noin viidenneksen nousussa verrattuna viime vuoteen. Linnansaaressa nousua oli muutama prosentti. Vuoden 2020 käyntimäärä oli Punkaharjun luonnonsuojelualueella ja tutkimuspuistossa 161 000 ja Linnansaaren kansallispuistossa 35 000. Vuoden 2021 luvut valmistuvat alkuvuodesta 2022. 

Lähiseudun ulkopuolelta Punkaharjulle ja Linnansaareen tulevista kotimaan matkailijoista lähes joka kolmas tulee pääkaupunkiseudulta. Kävijätutkimusten vastaajien kotikunnista nousevat kolmen kärkeen Helsinki ja Espoo. Myös paikalliset asukkaat ovat molemmilla alueilla merkittävä kävijäryhmä. 

Kotimaan matkailijoiden rahankäyttö kasvaa 

Koronapandemia on siirtänyt matkailuun liittyvää kulutusta kotimaan kohteisiin. Punkaharjun kävijätutkimuksen mukaan vierailijat käyttävät rahaa koko Savonlinnan matkailualueella keskimäärin 157 euroa käyntikertaa kohden. Tämä on noin kaksi kertaa enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa 2016–2017. Kulutuksen ja kävijämäärän kasvun ansiosta kävijöiden paikallistalouteen jättämä summa on noussut lähes 28 miljoonaan euroon vuodessa. 

Punkaharjua erämaisemmassa Linnansaaren kansallispuistossa talousvaikutukset eivät kuitenkaan ole nousseet. Perinteisesti suuri ulkomaalainen kävijäkunta on pienentynyt, mikä näkyy lovena matkailutuloissa. Aiempaa harvempi luontomatkailija valitsee matkalleen vain yhden luonto- tai matkakohteen. Sen sijaan he kiertelevät samalla reissulla useassa paikassa, kuten eri kansallispuistoissa. 

“Tulosten perusteella voidaan todeta, että usean luontokohteen verkosto on matkailijoille selkeä vetovoimatekijä Saimaan alueella ja Itä-Suomessa. Kohteet kasvattavat myös matkailijoiden viipymää Savonlinnan seudulla”, toteaa asiakaspalvelupäällikkö Teppo Loikkanen Metsähallituksesta. 

Kehuja tulipaikoille, jäteasioissa totuteltavaa 

Useista tekijöistä koostuva kävijätyytyväisyys on sekä Linnansaaressa että Punkaharjun ja Puruveden alueella hyvällä tasolla. Sitä kuvaava indeksi ylittää molemmissa kohteissa arvon neljä asteikolla yhdestä viiteen. Punkaharjulla kävijät ovat erityisen tyytyväisiä maiseman vaihtelevuuteen sekä ulkoilureitteihin. Linnansaaressa kiitosta saavat etenkin tulipaikat ja polttopuut sekä Linnavuoren näköalapaikka ja luontopolku.  

”Olemme panostaneet esteettömiin palveluihin muun muassa laiturirakenteissa ja huusseissa. Kaikessa maastorakentamisessa pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin eri kohderyhmät”, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Leo Parkkonen. 

Punkaharjun ja Puruveden alueella tyytyväisyys on jopa hieman noussut edellistutkimuksesta. Metsähallitus on parantanut alueen reittejä, kuten harjun kupeessa kulkevaa Topeliuksen polkua, ja myös yrittäjien tarjoamat palvelut ovat monipuolistuneet. 

Jätekäytäntö harmittaa joitakin tutkimusten vastaajia. Metsähallitus noudattaa luontokohteissaan roskattoman retkeilyn periaatetta, joka on vielä vieras osalle kävijöistä. Roska-astioita ei ole, vaan jokaisen tulee viedä mennessään se minkä tuokin. Roskaton retkeily kuitenkin toimii, sillä vastaajat antavat hyvän arvosanan yleisestä siisteydestä. Varsinaisia häiriötekijöitä kävijät kokevat molemmissa kohteissa hyvin vähän. Liiallista kävijämäärää pitää häiritsevänä kuitenkin hieman useampi kuin aiemmin. 

Kasvava ja entistä moninaisempi kävijäkunta on huomioitava Linnansaaren ja Punkaharjun kehittämisessä ja asiakasviestinnässä, jotta luontokohteissa vierailu on jatkossakin mahdollisimman miellyttävä kokemus kaikille kävijöille. 

Toistuva tutkimus antaa vertailtavaa tietoa 

Metsähallitus tekee yhdenmukaisia kävijätutkimuksia noin viiden vuoden välein suosituissa suojelu-, retkeily- ja historiakohteissa. Tulokset auttavat parantamaan palveluita sekä seuraamaan ja suunnittelemaan suojelualueiden kestävää virkistyskäyttöä. 

Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus on osa Luonto-Saimaa-hanketta. Punkaharjun ja Puruveden alueen kävijätutkimus toteutettiin osana sisävesien luonnon tilan parantamiseen keskittyvää Freshabit Life IP -hanketta. Aineistot on kerätty vuoden 2021 talvi- ja kesäkaudella. 

Lisätietoja: 
Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Teppo Loikkanen, p. 020 639 5935, teppo.loikkanen@metsa.fi 
Metsähallituksen suunnittelija Leo Parkkonen, p. 020 639 5321, leo.parkkonen@metsa.fi 

Linkit kävijätutkimusten tiivistelmiin: 
Punkaharjun ja Puruveden alue 
Linnansaari 

Punkaharjun luonnonsuojelualue
Linnansaaren kansallispuisto 

Kuvat: 
1. Lumikenkäilijöitä Linnansaaressa. Linnansaaren kansallispuiston päiväretkeilijät vierailevat tyypillisesti pääsaaren torpalla, Sammakkoniemessä, Linnavuorella ja luontopolulla. Kuva: Saara Lavi. 

2. Pulkkaretkellä Punkaharjun Tutkimuspuistossa. Kävijätutkimuksen perusteella tutkimuspuiston suosio on noussut selvästi varsinaisen harjualueen ohella. Kuva: Saara Lavi.

Tammikuussa on taas aika esitellä sportin ja outdoorin kevään ja kesän uutuudet medialle ja vaikuttajille.

YouSport for Media -pressipäivä järjestetään tällä kertaa livenä Allas Sea Poolissa ke 19.1.2022 klo 9–12.

Tapahtumassa ovat mukana huippubrändit, jotka esittelevät SS22-sesongin kärkiuutuudet.

Laita päivämäärä jo kalenteriisi. Varsinaisen kutsun tapahtumaan saat heti uudenvuoden jälkeen.

Tapaamisiin tammikuussa!

Viestintätoimisto Akvamariini, Hanna-Liisa Erkheikki  
hanna-liisa.erkheikki@akvamariini.fi, P 040 524 1718  

Michael Monroe ja Janna Hurmerinta laulavat ensimmäistä kertaa yhdessä Monroen YouTube-sarjassa. Pop- ja soul-musiikista tunnettu Janna yllättää kuulijat rock-vedollaan, duetoimalla Monroen kanssa Rolling Stonesin kappaleen Wild Horses.

Michael Monroe’s Sessions -YouTube-sarjassa rocklegenda Michael Monroe kutsuu suomalaisia muusikoita kanssaan studioon jammailemaan sekä vetämään lopuksi yhden yhdessä valitun kappaleen. Sarjan uusimmassa jaksossa vierailee laulaja–lauluntekijä Janna Hurmerinta. 

– Janna on yksi hienoimpia artisteja. Olemme tavanneet muutamilla keikoilla ja The Voice of Finlandin kuvauksissa, kun Janna oli Olli Lindholmin apuvalmentajana. Emme kuitenkaan aikaisemmin olleet laulaneet yhdessä, joten odotin innnolla, miten se toimisi. Sehän meni paremmin kuin odotin! Monroe ynnää. 

Kaksikko vetää duettona Rolling Stonesin Wild Horses -kappaleen, joka on kuin omiaan Monroelle, mutta pienellä sovituksella se istuu myös Hurmerinnan tyyliin. 

– Kelattiin muutamia biisivaihtoehtoja. Lopulta Wild Horses tuntui parhaimmalta. Sovitettiin se niin, että siinä on mukana alkuperäistä versiota, mutta myös Jannan tykkäämää soundia. Alicia Keys on aikoinaan vetänyt tämän kappaleen, ja otettiin tähän osia mukaan siitä versiosta.

Kaksikon erilaiset soundit luovat ennakko-oletuksia duetolle, mutta ammattimaisen sovituksen ansiosta ne osoittautuivat turhiksi. 

– Meidän äänet kuulosti loistavalta yhdessä! Meidän on ehdottomasti laulettava yhdessä toistekin, Monroe hehkuttaa.

Michael Monroe’s Sessions with Janna Hurmerinta -jakson voit katsoa tästä: www.youtube.com/watch?v=TU_ukair_cI

Åbo idrottsnämnd delade vid sitt möte den 14 december understödspengar på totalt över 741 883 euro till idrotts- och motionsföreningar och klubbar som anordnar motion i Åbo. Vid sitt möte godkände idrottsnämnden också att föra planen för motionsplatsnätverket vidare till stadsstyrelsen. 

Ett bidrag på nästan 660 000 euro till träningsutrymmen

Idrottsnämnden beviljar bidrag för att ersätta träningslokalshyror för motionsaktiviteter för personer under 20 år och för vattenmotion för specialgrupper i alla åldrar. Bidraget är avsett för de motionsgrenar som staden inte har eller inte har tillräckligt med idrottslokaler för, samt till klubbar och föreningar som använder privata idrottslokaler. Totalt delades nästan 660 000 euro ut till 55 föreningar. 

3 000 euro bidrag för byggandet av idrottsplatser 

Bidraget stöder byggandet av nya motionsplatser samt mindre projekt för utbyggnad och renovering av motionsplatser. Bidraget tilldelades en förening. 

Utbildningsbidrag över 43 900 euro 

Idrottsnämnden delade ut bidrag på över 43 900 euro för utbildning av tränare, instruktörer och föreningsfunktionärer. 26 föreningar fick bidraget. 

Handikappassistentbidrag 8 900 euro 

Idrottsnämnden delade ut handikappassistentbidrag på 8 900 euro. Handikappassistentbidraget stödjer klubbar och föreningar att ta med barn, unga och vuxna med särskilda behov i sin verksamhet. 14 klubbar fick bidraget. 

Stipendium för unga idrottare 3 250 euro 

Idrottsnämnden beslutade att dela ut 3 250 euro i erkännandestipendier till tolv framgångsrika individuella idrottare och sex lagstipendier 2021. 

20 000 euro bidrag för orienteringskartor 

Idrottsnämnden delar ut bidrag för uppgörandet av orienteringskartor till motions- och idrottsföreningar i Åbo, som gör grund- och sprintkartor för orienteringsbruk. 

Evenemangsbidrag 2 919 EUR 

Bidragets särskilda fokusområden är evenemang för barn och unga samt evenemang som klassas som offentliga evenemang. Totalt 2 919 euro delades ut till fyra föreningar. 

Planen för motionsplatsnätverket till stadsstyrelsen

Vid mötet den 14 februari beslutade idrottsnämnden också att godkänna planen för motionsplatsnätverket för nästa steg. Planen behandlas härnäst av stadsstyrelsen. 
 
Mer information: 
 
Träningsutrymmesbidrag, byggbidrag av nya idrottsplatser och orienteringskartbidrag: 
Expert Annakaisa Ahtiainen 
annakaisa.ahtiainen@turku.fi, tfn 040 144 8163 
Idrottstjänsterna, Åbo stads servicehelhet för fritid 
 
Utbildningsbidrag: 
Idrottssekreterare Päivi Matilainen 
paivi.matilainen@turku.fi, tfn 050 554 6263 
Idrottstjänsterna, Åbo stads servicehelhet för fritid 
 
Evenemangsbidrag, stipendium för unga idrottare: 
Motionsplaneraren Jaakko Saarinen 
jaakko.t.saarinen@turku.fi, tfn 040 741 2207 
Idrottstjänsterna, Åbo stads servicehelhet för fritid 
 
Handikappassistentbidrag: 
Motionsansvarig Marianna Ylinampa 
marianna.ylinampa@turku.fi, tfn 050 554 6226 
Idrottstjänsterna, Åbo stads servicehelhet för fritid 

Mikromobiliteettiyhtiö Voi Technology tilasi arkkitehtitoimisto Jaja Architectsilta ehdotuksen, kuinka Helsingin kantakaupungissa sijaitsevaa Korkeavuorenkatua voitaisiin kehittää palvelemaan paremmin kaupungin hiilineutraaliustavoitteita ja edistää kestävää liikkumista. Muuttamalla katu yksisuuntaiseksi tilaa vapautuisi kävelijöiden, pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden käyttöön ja historiallisesti arvokas alue muuttuisi entistäkin viihtyisämmäksi.

Sähköpotkulaudoistaan tunnettu Voi haluaa olla edistämässä Helsingin kehittymistä “15 minuutin kaupungiksi”.

”Viidentoista minuutin kaupungissa kaikki tärkeä palvelut ovat saavutettavissa vartissa, oli kyse sitten julkisesta liikenteestä, kävelystä, sähköpotkulautailusta tai pyöräilystä. Konsepti on noussut muutaman viime vuoden aikana puheenaiheeksi lähes kaikissa suurissa kaupungeissa. Kun olemme vähemmän riippuvaisia yksityisautoilusta, voimme vapauttaa tilaa kaupungeista elämiseen, vähentää melua ja päästöjä ja vastata ilmastotavoitteisiin”, Voi Technologyn maajohtaja Reetta Alastalo kertoo.

Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa asukkaiden tapoihin liikkua. Voi Technology pyysi kestävään kaupunkisuunnitteluun erikoistunutta tanskalaista arkkitehtitoimisto Jajaa hahmottelemaan, miltä Helsingin Korkeavuorenkatu näyttäisi, jos katu suunniteltaisiin viidentoista minuutin kaupungin -filosofian mukaisesti.

”Arkkitehdit tekivät pyynnöstämme monia erilaisia skenaarioita, ja arvioivat niiden hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi yhdessä hahmotelmassa liikenne säilytettiin kaksisuuntaisena, mutta silloin kävelijöille ja liike-elämälle varattuun tilaan ei olisi ehdotuksessa saatu parannusta”, Alastalo selvittää.

”Analyysin perusteella arkkitehdit päätyivätkin suosittelemaan kadun muuttamista yksisuuntaiseksi. Silloin kadulle mahtuisivat uudet pyörätiet, lisää tilaa kävelijöille ja liikkeille sekä pysäköintitelineet sähköpotkulaudoille. Suunnitelmassa on lisäksi määritelty paikkoja autojen pysäköintiin ja pysäytyspaikkoja tavaroiden toimittamiseksi. Autoliikenteen yksisuuntaistaminen mahdollistaa kaikki nämä parannukset”, Alastalo toteaa.

Jaja Architects arkkitehtitoimistossa liikennesuunnittelusta vastaavan Robert Martinin mukaan yksi este uusien liikennemuotojen omaksumiselle on kaupunkien autokeskeinen ajattelutapa.

”Monet sähköpotkulautoihin ja pyöräilyyn liittyvät ongelmat johtuvat siitä, ettei kaupungeissa ole annettu niille tilaa. Ilman omia kaistoja ja turvalliseksi koettuja väyliä pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat ajavat jalkakäytävillä, mikä aiheuttaa ongelmia jalankulkijoiden ja erityisryhmien, kuten näkövammaisten ja liikuntaesteisten keskuudessa”, Martin sanoo ja jatkaa:

“Vanhojen kaupunginosien kaduilla on yleensä tilanpuutetta, ja siksi päättäjien on pohdittava, ovatko kadun varrella sijaitsevat pysäköintipaikat julkisen tilan tarkoituksenmukaisinta käyttöä. Jos kaupungit todella haluavat edistää hiilineutraalia liikennettä, niiden on edistettävä uudenlaista suunnittelua, jossa keskitytään monimuotoiseen liikennesuunnitteluun yhden liikennemuodon suosimisen sijaan”, Martin muistuttaa.

Korkeavuorenkadun vaihtoehtoisessa hahmotelmassa pyöräteille on saatu tilaa kadun molemmin puolin, kun autojen pysäköintitilasta on karsittu ja autoliikenne muutettu yksisuuntaiseksi. Samalla vapautuu tilaa myös kahviloiden ja ravintoloiden terasseille, joita moni toivoo kaupunkien keskustaan lisää.

”Kaupunkisuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon se, että ihmisten liikkumistavat ovat voimakkaassa muutoksessa. Helsingissä enää vain kolmannes 18 - 19-vuotiaista hankkii ajokortin, mikä on puolet maan keskiarvosta. Tämä voi johtaa siihen, että yhä useamalla ei enää tulevaisuudessa ole omaa autoa. Siksikin pääkaupunkiseudun tiiviitä kaupunkikeskustoja kannattaa miettiä uudelleen”, Alastalo kannustaa.

Laajentuva sähköpotkulauta- ja sähköpyörävuokrausyritys Voi toivoo korvaavansa miljardi automatkan seuraavan 9 vuoden aikana. Yritys on sitoutunut olemaan "hiilipositiivinen" vuoteen 2030 mennessä.

Lisätietoja:

Reetta Alastalo

040 5626 730

Reetta.alastalo@voiapp.io

Toni Perez, p. 0400 630 063

tai viestinta@osg.fi

Tietoa Voista

VOI on elokuussa 2018 perustettu urbaanin liikkumisen yritys, joka tarjoaa yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja kaupungeille ja paikallisille yhteisöille. Uskomme, että sähköpotkulaudat ovat keskeisessä osassa muuttamassa tulevaisuuden kaupunkiliikkumista. Haluamme varmistaa, että muutos tapahtuu oikealla tavalla – innovatiivisen teknologian avulla, kaupunkien ja hallitusten kanssa käytävän avoimen ja läpinäkyvän dialogin kautta ja soveltamalla tuotteitamme paikallisiin tarpeisiin. Sähköpotkulaudalla pääset ketterästi liikkumaan kaupungissa minne vain – päästöittä.

Asiakastiedon BLIS-palvelu antaa tiedon yritysten velkavastuista eri rahoitusalan toimijoille. Rahoittajien luottotappiot vähenevät palvelun avulla.

Yritysten positiivinen luottotieto on herättänyt mielenkiinnon rahoitusalan yrityksissä. BLIS-palveluun on kertynyt lyhyessä ajassa tiedot jo yli 14 000 yrityksestä, ja kyselyjä yritysten avoimista luotoista on tehty yli 5 500.

BLIS on lyhennys sanoista Business Loan Information System.

Asiakastiedon tänä vuonna lanseeraama ja ylläpitämä palvelu toimii siten, että mukana olevat rahoittajat luovuttavat luotonhakijan suostumuksella muiden tahojen käyttöön tiedot luottoa saaneista yritysasiakkaistaan. Ajantasainen tieto yritysten velkavastuista auttaa luotonmyöntäjiä välttymään luottotappioilta. Samalla riski yritysten maksuhäiriöistä ja ylivelkaantumisesta pienenee. 

– Nopeammalle maksukäytöstiedolle on ollut tarvetta. Yritysten positiivinen luottotieto päivittyy automaattisesti joka päivä. Järjestelmästä on nähtävissä haettu luoton määrä, kuinka paljon luottoa on myönnetty, luoton nostopäivä, maksuerä, laina-aika ja maksuehdot. Palvelussa näytetään maksukäytöshistoria 12 edeltävältä kuukaudelta sekä tiedot kahden seuraavan maksuerän osalta, sanoo Asiakastiedon tuoteomistaja Markus Hallberg. 

Rahoittajat voivat hyödyntää BLIS-palvelun tietoa esimerkiksi Rating Alfan lisäaineistona. Rating Alfa kertoo muun muassa yrityksen luottoluokituksen, maksuhäiriöt ja maksukäytöshistorian.

Rahoittajien määrä tuplaantumassa

Asiakastiedon ylläpitämä yritysten positiivinen luottotieto on jatkumoa kuluttajien vastaavalle palvelulle, joka on ollut käytössä jo vuodesta 2013. Palvelussa on mukana noin 40 Suomessa toimivaa pankkia ja rahoitusyhtiötä. Positiiviset luottotiedot löytyvät jo 1,5 miljoonasta suomalaisesta kuluttajasta. 

Ajatusmalli yritysten positiiviseen luottotietoon on sama: mitä enemmän toimijoita tulee mukaan, sitä useamman yritysasiakkaan tiedot löytyvät myös palvelusta.

– Tällä hetkellä mukana on viisi rahoitusalan yritystä, jotka jakavat tietoa keskenään. Uskon määrän tuplaantuvan seuraavan puolen vuoden aikana. Unelmana tietenkin olisi, että kaikki yrityksille rahoitusta myöntävät tahot tulisivat rinkiin, Hallberg sanoo.

Hänen mukaansa yrityksille myönnetyn lainan koko on keskimäärin alle 17 000 euroa laina-ajan ollessa 14 kuukautta. Luottojen koosta ja lyhyestä laina-ajasta voi päätellä, että pääosa lainoista myönnetään käyttöpääomaa hakeville pk-yrityksille.

–  Kyse ei ole kuitenkaan yrityksen viime hetken hätärahoituksesta, sillä joka neljäs uutta luottoa hakenut yritys on Asiakastiedon luottoluokituksessa tasolla AA tai parempi, Hallberg kertoo.

Fakta: Mikä yritysten positiivinen luottotieto?

• BLIS-palvelu kokoaa suljettuun tiedonjakamisrinkiin rahoittajat, jotka myöntävät yritysasiakkailleen luottoja eri muodoissa. BLIS on lyhenne sanoista Business Loan Information System.
• Palvelun tavoitteena on antaa rahoittajille kokonaiskuva yritysten ajantasaisesta lainatilanteesta ja todellisesta maksukyvystä.
• Palvelusta näkee haettu luoton määrä, kuinka paljon luottoa on myönnetty, luoton nostopäivä, maksuerä, laina-aika ja maksuehdot.
• Luotonhakija antaa aina suostumuksen tietojen hyödyntämiseen.
• Asiakastiedon palvelusta on saatavissa yli 14 000 yrityksen positiiviset luottotiedot. Tietokannasta selviää, että myönnetyn lainan keskikoko on noin 17 000 euroa ja laina-aika on keskimäärin 14 kuukautta.

Tutustu BLIS-palveluun tarkemmin

Korona vei monelta kesätyöt – opiskelijat käyttivät 2020 kesäopintotukea ennätysmäärän

Koronavuosi 2020 vaikutti opiskelijoiden elämään monin eri tavoin, kertovat opintoetuustilastot. Opintotukea käytettiin aiempaa enemmän, kun taas koulumatkatuen ja ateriatuen määrä putosi.

Koronaepidemia on vähentänyt työpaikkoja monella opiskelijoille tyypillisellä alalla. Se on lisännyt opintotuen tarvetta. Selvimmin tämä näkyy kesäajan opintotuen käytössä: opintotukea sai vuoden 2020 heinäkuussa 31 700 opiskelijaa, mikä oli kolmanneksen enemmän kuin heinäkuussa 2019.

Lukuvuonna 2020–2021 opintotuen saajia oli 293 600, mikä oli 4 prosenttia enemmän kuin lukuvuonna 2019–2020. Opintotuen saajamäärä kasvoi eniten ammattikorkeakouluissa (7 %).

– Myös opintolainan käyttö on lisääntynyt ja opintotuella suoritettujen yliopistotutkintojen määrä on kasvanut, toteaa opintoetuuksien vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta.

Lukuvuonna 2020–2021 lainaa nosti 171 100 opiskelijaa, mikä on 7 750 opiskelijaa enemmän kuin lukuvuonna 2019–2020.

Vuonna 2020 ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suoritti 18 377 opintotukea saanutta opiskelijaa. Edellisvuonna määrä oli 15 976. Tutkinnon suorittaneista 62 %:lla oli opintolainaa. Vuonna 2019 tutkinnon suorittaneista lainaa oli 58 %:lla.

– Mediaaniopintolaina oli 18 293 euroa eli 2 901 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin, Lahtinen kertoo.

Ulkomailla opiskelevien määrä väheni selvästi

Ulkomailla opintoja suorittavien suomalaisopiskelijoiden määrä romahti korona-aikana. Opintotukea maksettiin vaihto-opintoihin 1 800 opiskelijalle lukuvuonna 2020–2021. Edellisenä lukuvuonna saajia oli 6 600.

Koko opintonsa ulkomaisessa oppilaitoksessa suorittavien määrä ei kuitenkaan merkittävästi pienentynyt: määrä oli 9 000 lukuvuonna 2020–2021 ja 9 300 lukuvuonna 2019–2020.

– Moni opiskelija suoritti opintojaan etänä Suomessa, Lahtinen sanoo.

Koulumatkatuen ja ateriatuen käyttö romahti

Koronaepidemian vuoksi monissa opinnoissa siirryttiin etäopetukseen, mikä vähensi koulumatkatuen ja korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen käyttöä. Vuoden 2020 koulumatkatuen menot pienentyivät 9 miljoonalla eurolla (21 %) 34 miljoonaan euroon.

Vastaavasti korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen menot pienentyivät 14 miljoonalla eurolla (45 %) 17 miljoonaan euroon. Tuettuja aterioita syötiin 7 997 000, kun taas vuotta aiemmin luku oli 14 433 000.

Lisätietoja:

opintoetuuksien vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen, Kela, puh. 040 576 4479

etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan opintoetuustilasto 2020/2021

Tilastotietopyynnöt: tilastot@kela.fi

**

Många blev utan sommarjobb på grund av coronaepidemin – studerande lyfte rekordmycket sommarstudiestöd 2020

Coronaåret 2020 påverkade de studerandes liv på många olika sätt. Det visar också studieförmånsstatistiken. Studiestöd lyftes mer än tidigare medan användningen av skolresestöd och måltidsstöd minskade.

På grund av coronaepidemin minskade antalet arbetsplatser inom många sådana branscher som är populära bland studerande. Det här ledde till ett ökat behov av studiestöd. Tydligast syns ökningen i användningen av sommarstudiestöd: i juli 2020 fick 31 700 studerande studiestöd, vilket är en tredjedel mer än i juli 2019.

Läsåret 2020–2021 fick 293 600 personer studiestöd, vilket var 4 % mer än läsåret 2019–2020. Mest ökade antalet studiestödstagare i yrkeshögskolorna (7 %).

– Också användningen av studielån och antalet universitetsexamina som finansierats med studiestöd har ökat konstaterar Ilpo Lahtinen, ansvarig planerare för studieförmåner vid FPA.

Läsåret 2020–2021 lyfte 171 100 studerande studielån, vilket är 7 750 fler än läsåret 2019–2020.

Av dem som avlade en högre högskoleexamen vid ett universitet år 2020 fick 18 377 studiestöd. Året innan var motsvarande antal 15 976. Av dem som avlade en examen hade 62 % studielån. År 2019 var andelen 58 %.

– Medianen för ett studielån var 18 293 euro, dvs. 2 901 euro mer än året innan, berättar Lahtinen.

Antalet studerande utomlands minskade betydligt

Antalet finländska studerande som studerar utomlands sjönk brant under coronaepidemin. Läsåret 2020–2021 fick 1 800 studerande studiestöd för utbytesstudier. Föregående läsår var antalet mottagare 6 600.

Antalet studerande som avlägger hela sin examen vid en utländsk läroanstalt minskade dock inte märkbart: läsåret 2020–2021 var antalet 9 000 och läsåret 2019–2020 var motsvarande antal 9 300.

– Många studerade på distans i Finland, säger Lahtinen.

Användningen av skolresestöd och måltidsstöd rasade

På grund av coronaepidemin övergick många läroanstalter till distansundervisning, vilket minskade användningen av skolresestöd och måltidsstöd för högskolestuderande. År 2020 minskade utgifterna för skolresestödet med 9 miljoner euro (21 %) till 34 miljoner euro.

Samtidigt minskade utgifterna för måltidsstöd för högskolestuderande med 14 miljoner euro (45 %) till 17 miljoner euro. Antalet subventionerade måltider uppgick till  7 997 000, medan antalet året innan var 14 433 000.

Närmare information:

Ilpo Lahtinen, ansvarig planerare, studieförmåner, FPA, tfn 040 576 4479

fornamn.efternamn@fpa.fi

FPA-statistik, studieförmåner 2020/2021

Statistiska uppgifter kan begäras på tilastot@kela.fi

Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen uudesta yritysten kestävyysraportoinnin standardista, joka astuu voimaan tilikaudesta 2023 alkaen. Muutos koskettaa Suomessa arviolta 700 yritystä.

Euroopan komission ehdotus yritysten kestävyysraportoinnista (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) on merkittävä muutos nykyiseen ei-taloudellisen tiedon raportoinnin direktiiviin (Non-Financial Reporting Directive, NFRD) nähden. Se tulee koskettamaan Euroopan Unionissa arviolta 49 000 yritystä ja Suomessa arviolta 700 yritystä.

Muutos tulee koskettamaan pörssiyhtiöitä (pois lukien mikroyhtiöt) ja yhtiöitä, joilla kaksi kolmesta seuraavasta ehdosta täyttyy: vähintään 250 työntekijää, vähintään 40 M€ liikevaihto tai vähintään 20 M€ tase. Näiden yritysten tulee tilikaudesta 2023 alkaen raportoida uuden lakisääteisen yritysten kestävyysraportoinnin standardin mukaan. 

”Valmistautuminen uuteen direktiiviin kannattaa aloittaa ajoissa. Standardin mukaan yritysten on raportoitava sekä yritykseen vaikuttavista kestävyysriskeistä että yrityksen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön.” kertoo Hanna Silvola, apulaisprofessori, Hanken.

Näillä kolmella keinolla pidät yrityksesi ajan tasalla

1. Tutustu EU:n kestävän rahoituksen ohjelmaan – varmista rahoitus tulevaisuudessakin

Kestävyysraportoinnin standardi (CSRD) on osa EU:n kestävän rahoituksen ohjelmaa. Ohjelma sisältää EU-taksonomian, eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän. Sen tarkoituksena on ohjata rahaa ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin. Yritysten kannalta vaikutus näkyy rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa. 

2. Kerää vaadittavat tiedot ajoissa

Tällä hetkellä vastuullisuusraportti sisältää yrityksen itsensä olennaiseksi katsomia tietoja ja kuvauksen konsernin liiketoimintamallista. Jatkossa yrityksen kestävyysraportissa on oltava standardin määrittävät tiedot. Yritysten on annettava tietoja strategiasta, tavoitteista, hallituksen ja johdon roolista, yritykseen ja sen arvoketjuun liittyvistä pääasiallisista haitallisista vaikutuksista. Lisäksi yritysten tulee standardin mukaan raportoida ennakoivat ja takautuvat tiedot. Raportin tulee olla linjassa kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen (SFDR) ja EU:n taksonomia -asetuksen kanssa.

3. Varmista kyvykkyys konekielisesti luettavaan raporttiin

Tietojen varmennus tulee olemaan pakollista nykyisen vapaaehtoisen varmennuksen sijaan. Lähtökohtaisesti yrityksen tilintarkastaja toimii jatkossa tiedon varmentajana. Enää ei riitä, että yrityksen nettisivuilta löytyy PDF-muotoinen kestävyysraportti. Raportoidut tiedot tulee julkaista integroituna yrityksen toimintakertomukseen digitaalisessa, konekielisesti luettavassa muodossa ja ne toimitetaan keskitettyyn eurooppalaiseen tiedotevarastoon.

”Hallitus ja johto määrittävät voittajat ja häviäjät. Häviäjiä ovat ne, jotka eivät pysty vastaamaan kestävyysvaateisiin ja joiden liiketoiminta sulaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä. Voittavat yritykset hyötyvät hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisestä, saavat kilpailuetua kestävyydestä ja kasvattavat markkina-asemaansa.” pohtii Hanna Silvola.

LIITTEENÄ KUVA: Hanna Silvola, apulaisprofessori, Hanken – (kuvaaja Meeri Utti)

Lisätietoja CSRD:stä antaa:

Hanna Silvola, apulaisprofessori, Hanken
Puh. +358 50 471 2536
hanna.silvola@hanken.fi

Lisätietoja teknisestä ratkaisusta CRSD:n taklaamiseen antaa:

Mikko Heikkinen, Senior Consultant & Partner, Intito
Puh. +358 443020052
mikko.heikkinen@intito.fi

– Selainpohjaisessa LemonSmart ohjelmistossa on panostettu käytön helppouteen ja itseohjautuva ohjelmisto voidaan ottaa käyttöön omatoimisesti, Lemonsoft Oy:n tuotepäällikkö Marko Wahlsten toteaa.

LemonSmart on rakennettu Lemonsoftin toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) päälle, joka automatisoi kaiken mahdollisen asiakkaan puolesta. LemonSmartia käytettäessä kasvavan yrityksen ei tarvitse miettiä, mikä ohjelmisto seuraavaksi pitäisi hankkia kasvun hallitsemiseksi. 

–  Kaikki data on jo kerättynä ja olemassa LemonSmartissa, joten yrityksen kasvaessa tarvitsee vain päättää, mitä taustalla olevan toiminnanohjausjärjestelmän ominaisuuksia otetaan seuraavaksi käyttöön prosessien sujuvoittamiseksi ja raportoinnin kehittämiseksi. Tämä tuo sekä ajallista että kustannussäästöä verrattuna kokonaan uuden ERP-järjestelmän hankintaan, Wahlsten sanoo.

Pitkäaikainen kumppanuuspolku

Lemonsoft on ERP-talo ja yrityksen tuotteilla voidaan hallinnoida koko asiakkaan elinkaari startupista suuryritykseksi saakka. Lemonsoft hakee asiakkaiden kanssa best practises -toimintamalleja, jotka sopivat laajemminkin käyttöön eri yrityksissä.

– Meillä on heti alusta alkaen tavoitteena pitkäjänteinen yhteistyö, jossa ohjelmistoa kehitetään yhdessä asiakaspalautteen pohjalta. Tavoitteena on molemminpuoleinen luottamus.

Lemonsoft tekee yhteistyössä asiakkaan kanssa prosessikaaviot heidän liiketoiminnastaan ja kehittää heidän prosessejaan, mikä ei ole ihan tyypillistä ohjelmistotalolle. Puolin ja toisin voidaan käydä avointa keskustelua, onko prosessin kannalta järkevää tehdä asioita nykyisellä tavalla. 

– Kun asiakkaan prosesseja piirretään yhdessä auki, näemme samalla, miten ohjelmistoamme voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. Uskomme, että yhteistyössä kanssamme asiakasyrityksemme tekevät parempaa tulosta ja saavat alan parhaan asiakaskokemuksen, Wahlsten painottaa.

Teksti: Jari Peltoranta

www.lemonsoft.fi

Suomen ensimmäinen areenahotelli, Lapland Hotels Arena, avasi ovensa maanantaina 13.12., ja keskiviikkona 15.12. koko Nokia Arena viettää virallisia avajaisiaan Tampereella. Nokia Arenan 4.–12. kerroksessa toimiva hotelli on Lapland Hotels -ketjun 19. hotelli Suomessa ja toinen hotelli Tampereella. Toimitusjohtaja Ari Vuorentaustan mukaan uusi hotelli on jo nyt herättänyt runsaasti kiinnostusta kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa, ja se vastaa myös asiakkaiden toiveisiin aidosti elämyksellisestä hotellista.

Lapland Hotels Arenan mediatilaisuudessa keskiviikkona 15.12. puhunut Lapland Hotelsin hallituksen puheenjohtaja Pertti Yliniemi sanoo, että Lapland Hotels -ketju päätti aikoinaan lähteä mukaan hotellihankkeeseen, koska kyseessä oli ohittamaton tilaisuus.

– Sijainti suuren monitoimiareenan yhteydessä houkutteli. Lapland Hotels Arena on tapahtumien keskipisteessä, ja Tampere on jatkuvasti kasvava matkailukaupunki. Meidän DNA:ssamme on myös pohjoisen kohteissa elämysten tarjoaminen asiakkaille, joten uuden hotellin konsepti istuu kokonaisuuteen varsin hyvin, summaa Yliniemi.

Ainutlaatuinen kokonaisuus kiinnostaa myös maailmalla

Uusi hotelli on Lapland Hotelsin suurin, ja se työllistää noin 70 vakituista työntekijää. Merkittävien tapahtumien aikana henkilökunnan määrä nousee lähes sataan. Toimitusjohtaja Ari Vuorentaustan mukaan hotellin merkittävin taloudellinen vaikutus mitataan kuitenkin Tampereelle suuntaavien kansainvälisten matkailijoiden määrässä.

– Hotelli kiinnostaa selvästi ainutlaatuisena tapahtumahotellina myös kansainvälisiä asiakkaita ja kokousvieraita. Se tulee varmasti omalta osaltaan lisäämään ulkomaisten turistien määrää Tampereella ja samalla koko kaupungin vetovoimaa, Vuorentausta sanoo.

Lapland Hotels Arenan 273 huonetta, ravintola Saivo, Lumoamo-kokoustilat sekä Laawu Rooftop Terrace & Sauna -kattoterassi saunaosastoineen huokuvat Lapin tunnelmaa tyylikkäällä tavalla.

– Hotellimme palvelut on suunniteltu uusia elämyksiä ja kokemuksia etsiville sekä tapahtumia tukemaan, mikä heijastuu myös valittuihin palvelukonsepteihin ja muun muassa sisustustyyliin. Lappilaisuus on kuitenkin vahvasti läsnä – hotelli on kuin rauhallinen keidas keskellä areenan sykettä.

Hotelliasiakkaat janoavat nyt elämyksiä

Lapland Hotels Arena tarjoaa vierailleen paljon ainutkertaisia kokemuksia. Sellaisia ovat esimerkiksi Arena View -aitiohuoneet, joiden katsomoterasseilta voi seurata Nokia Arenan tapahtumia. Vastaavia huoneita ei ole Suomessa aikaisemmin nähty, ja ne ovat harvinaisia maailmallakin. Myös hotellin katolla sijaitseva Laawu Rooftop Terrace & Sauna -kattoterassi tarjoaa täysin uuden näkymän Tampereen kattojen ylle.

– Hotelliasiakkaat ovat tällä hetkellä erityisen kiinnostuneita hotelleista, jotka tarjoavat muutakin kuin mukavia sänkyjä. Laadukkaiden puitteiden lisäksi hotelleilta halutaan nyt elämyksiä, ja juuri niitä me voimme Lapland Hotels Arenan vieraille antaa, Vuorentausta avaa hotellialan trendejä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Pertti Yliniemi, hallituksen puheenjohtaja, Lapland Hotels, p. 0400 636 969 pertti.yliniemi@laplandhotels.com

Ari Vuorentausta, CEO, Lapland Hotels, p. 0400 419 896, ari.vuorentausta@laplandhotels.fi

Uuden Lapland Hotels Arenan esittelyvideo ja kuvia löytyy liitteenä. Kuvia lisää kuvapankissa.

Lapland Hotels www.laplandhotels.com on Suomen suurin yksityinen hotelliketju, johon kuuluu 19 hotellia, 2 300 huonetta ja huoneistoa sekä 9 800 ravintolapaikkaa ympäri Suomea; Ylläksellä, Levillä, Saariselällä, Rovaniemellä, Oloksella, Luostolla, Kilpisjärvellä, Pallaksella ja Hetassa sekä Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Lisäksi hotelliketjulla on hiihtokeskustoimintaa Ylläksellä, Luostolla, Oloksella, Pallaksella ja Rovaniemellä. Konserniin kuuluu myös Pohjoismaiden suurin ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris www.laplandsafaris.com.

Foodora vastaa koventuneeseen kilpailuun ja avaa Helsingin neljännen Foodora Marketin Ruoholahteen - ruokaostosten tekeminen ei ole koskaan ollut näin helppoa

Helsinki, 15. joulukuuta – Suomen ja Pohjoismaiden suosituin ruoan tilaus- ja kotiintoimituspalvelu avaa uuden Foodora Market -verkkoruokakauppansa myymälän Helsingin Ruoholahteen. Nyt etelähelsinkiläisillä on mahdollisuus saada ruokaostoksensa kotiin jopa 15 minuutissa. 

“Meillä on ollut niin kova kysyntä, että päätimme avata Helsinkiin neljännen Foodora Market -myymälän. Kesän jälkeen Foodora Marketin myynti on viisinkertaistunut. Ensimmäinen Foodora Market avattiin Helsingin Pasilaan joulukuussa 2020. Helsingin toinen myymälä avattiin toukokuussa Herttoniemeen ja kolmas Malmille heinäkuussa 2021. Lisäksi avasimme heinäkuussa myös Espoon Niittykummussa”, Foodoran toimitusjohtaja Joonas Kuronen sanoo. 

Ruoan ja muiden päivittäistavaroiden ostaminen sovellusten kautta on räjähdysmäisesti kasvava trendi myös maailmanlaajuisesti. Päivittäistavarakauppa PTY:n mukaan päivittäistavaran verkkokaupan arvo vuonna 2020 Suomessa oli 395 miljoonaa, kasvu edellisvuoteen oli yli kolminkertainen. 

Pääkaupunkiseudun lisäksi Foodora Marketin palvelu avautui lokakuussa Turussa ja marraskuussa Oulussa. Joulukuussa Foodora Market käynnisti toimintansa myös Jyväskylässä ja Lahdessa.

”Kilpailu kovenee ja se on asiakkaiden etu. Foodora Market voi nyt toimittaa päivittäistavaratuotteita lähes 40 prosentille suomalaisista. Se tarkoittaa, että palvelun ja toimitusprosessien täytyy olla kunnossa. Kaiken tulee toimia täydellisesti asiakkaille”, sanoo Joonas Kuronen.

Ruokaostosten tekeminen netissä on kiireisen arjen pelastus. Foodora Market on palvelu, jonka kautta asiakas saa tilattua kaikki tutut tuotteet edulliseen hintaan ja nopeasti kuljetettuna. Foodora Market tarjoaa päivittäistavaroita tuoretuotteista välipaloihin ja vauvan vaippoihin. 

Foodora Marketissa on aina tarjolla tuoreita ja maukkaita kasviksia ja vihanneksia. Nopeasti kasvavassa valikoimassa on tällä hetkellä yli 3500 tuotetta, tarkoituksena on kasvattaa valikoima pian supermarket-kokoon. 

“Me haluamme parantaa helsinkiläisten arkea avaamalla uuden Foodora Marketin Ruoholahteen. Näin pystymme entistä paremmin ja nopeammin palvelemaan asiakkaitamme ja näin lisätä heidän vapaa-aikaansa”, Foodora Market Senior Manager Jarno Lehtimäki sanoo.

Foodoran lähetit vastaavat tuotteiden kuljetuksesta. Tammikuun loppuun asti kuljetus on maksuton, sen jälkeen kuljetusmaksu on 2,90 euroa. Palvelu on saatavilla arkisin ja viikonloppuisin aamusta iltaan.

Lisätietoja: 

PR and Communications Lead Kyösti Hagert

kyosti.hagert(a)foodora.fi

+358 45 162 3300

Keski-Uudenmaan ensimmäisten aluevaalien ehdokasasetteluaika päättyi 14.12.2021 klo 16.00. Ehdokashakemuksia jätettiin yhteensä 536. Ehdokashakemuksia tuli 16 eri puolueesta ja valitsijayhdistyksestä.

Aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023. Tammikuussa 2022 valitaan hyvinvointialueille ensimmäinen aluevaltuusto, joka tulee käyttämään hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa eli vastaamaan hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta. Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua. 

• Vaalipäivä on 23.1.2022.
• Aluevaltuusto aloittaa työnsä 1.3.2022.

Keski-Uudenmaan aluevaalien ehdokkaat

Keski-Uudenmaan aluevaalilautakunnalle jätettiin määräaikaan mennessä 536 ehdokashakemusta. Ehdokashakemuksia ei ole vielä tarkistettu. Ehdokkaiden nimet ja numerot vahvistetaan aluevaalilautakunnan kokouksessa 23.12.2021. 

Lisätiedot:

Marja-Liisa Back, aluevaalilautakunnan sihteeri
puh. 050 497 8933
ext-marja-liisa.back@keusote.fi 

Nouseva tähti -tunnustukset jaettiin jo kuudetta kertaa. Tunnustuksen saajia on vuosi vuodelta enemmän, tänä vuonna tunnustuksen sai 17 uransa alussa olevaa sairaanhoitajaa. Nousevat tähdet edustavat sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää varsin laajasti niin hoitotyön erikoisalojen kuin maantieteellistenkin kriteerien mukaan.

• On tärkeä noteerata näiden uransa alussa olevien sairaanhoitajien vakuuttava asiantuntijauus ja valtava merkitys niin potilaille, asiakkaille, kollegoille kuin koko työyhteisölle. Tällä tunnustuksella haluamme tehdä heidän osaamisensa näkyväksi ja kannustaa heitä urallaan, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Tunnustusta voivat esittää kollegat ja esihenkilöt ja sitä voidaan hakea sairaanhoitajalle, jonka valmistumisesta on kulunut 1–3 vuotta ja joka on työssään osoittanut muun muassa aloitteellisuutta ja tavoitteellisuutta oman ammattitaidon kehittämiseen. Nousevat tähdet saavat rahallisen tunnustuksen sekä pääsyn Sairaanhoitajapäiville.

• Myös ne kollegat ja esihenkilöt, jotka ovat näitä uran alkuvaiheessa olevia sairaanhoitajia nouseviksi tähdiksi esittäneet ansaitsevat lämpimän kiitoksen kollegiaalisuudesta ja onnittelut: teillä on työyhteisöissänne todellisia helmiä, puheenjohtaja Hahtela iloitsee.

Vuoden 2021 nousevat tähdet työskentelevät muun muassa Tuupovaaran terveysasemalla ja Seinäjoen keskussairaalan psykiatrian tehostetussa avohoidossa. He edustavat hoitoalaa hyvin monipuolisesti anestesia- ja leikkaushoidosta kardiologialle, neurokirurgian tehohoidosta A-klinikalle, vastasyntyneiden hoitoyksiköstä kotisairaalaan. 

Nouseva tähti -tunnustuksen 2021 saivat:

Henna Airiainen, HUSin Meilahden anestesia- ja leikkausosasto

Kirsi Haapalainen, OYSin lasten teho ja vastasyntyneiden hoitoyksikkö, osasto 55

Katja Hasunen, Seinäjoen keskussairaalan psykiatrian tehostettu avohoito

Jenni Holopainen, Keusoten alueellinen kotisairaala, Hyvinkää

Marjo Juvonen, HUSin yhteispoliklinikka/päiväosasto

Jarkko Karjalainen, Soiten resurssikeskus ja rekrytointi

Taru Kauppinen, OYSin kardiologian yksikkö, päiväsairaala

Kaitlyn Merila, HUSin neurokirurgian tehovalvonta

Herkko Miettinen, HUSin Malmin päivystys- ja valvontaosasto

Annu Penttinen, KYSin ortopedian ja traumatologian osasto 2201

Emma Rautio, Turun A-klinikka

Taru Räty, Siun soten Tuupovaaran terveysasema

Toni Siniranta, HUSin silmätautien verkkokalvopoliklinikka

Karel Suvitie, Helsingin Laakson sairaala, osasto 6

Niko Tirkkonen, Sosterin päivystys ja valvontaosasto

Daniel Turunen, HUSin Meilahden yhteispäivystys

Erika Wikberg, HUSin Uusi lastensairaala, osasto Taika

Lisätietoja, Nousevien tähtien kuvat ja yhteystiedot: Sairaanhoitajaliiton viestintäpäällikkö Eva Agge, 044 529 0042

Iisalmen voimalaitos tuottaa talvikaudella reilun 20 000 asukkaan kaupungille kaukolämpöä ja sähköä puuperäisistä polttoaineista sekä turpeesta. Marraskuusta alkaen kaukolämmön tuotannossa on hyödynnetty innovatiivista lämpöpumppujärjestelmää, joka tuottaa energiaa ympäri vuoden kokonaan hiilidioksidivapaasti eri lämmönlähteistä. Savon Voimalle lämpöpumppuinvestointi kaukolämmön tuotantoon oli ensimmäinen ja jälleen yksi merkittävä askel kohti hiilineutraalia kaukolämpöä, joka on Savon Voiman tavoitteena vuodelle 2030.

– Aiemmin prosesseissa syntyvää hukkalämpöä lauhdutettiin taivaalle. Nyt jäähdytyspuhaltimet jäävät nykymuodossa tarpeettomiksi, kun lämpöpumppujärjestelmä huolehtii jäähdytyksestä ja jalostaa hukkalämmöt kaukolämmöksi, kertoo Savon Voiman tuotantopäällikkö Kari Anttonen.

Innovatiivisella lämpöpumppuratkaisulla myös kesäajan ulkoilman lämpöenergia hyötykäyttöön

Uudistuksen myötä Iisalmen kesäajan kaukolämmöstä kymmenen prosenttia jalostetaan ulkoilman energiasta. Entiset jäähdytyspuhaltimet toimivat prosessissa käänteisesti energiakeräiminä. Innovaation on kehittänyt CO2-vapaisiin lämpölaitoksiin erikoistunut Calefa Oy, joka toimitti lämpöpumppujärjestelmän Iisalmen voimalaitokselle käyttövalmiina kokonaistoimituksena.

– Laitos on rakennettu kuluneen syksyn aikana ja pääosan asennuksista, kuten putkiasennukset ja teräsrakenteet, olemme tehneet omana työnä. Projekti on sujunut hyvässä yhteistyössä Calefan ja muiden toimittajien kanssa, kuvaa käyttöpäällikkö Aki Rantonen projektin etenemistä.

Lämpöpumppu on otettu käyttöön marraskuun lopussa ja sillä on nyt jalostettu ensimmäiset megawatit hukkalämpöä kaukolämmöksi.

– Ensivaikutelma järjestelmästä on oikein hyvä. Laitos on lämpötehoonsa suhteutettuna pienikokoinen ja helppo käyttää, eikä lisää työntekijöiden työkuormaa juurikaan. Sähkön hinta on merkittävin tekijä lämpöpumpuilla tehtävän lämmön tuotantokustannuksessa, joten viime aikojen korkean sähkön hinnan vuoksi laitteistoa on toistaiseksi käytetty maltillisesti. Keskimääräisellä sähkön hinnalla lämpöpumpun lämmön tuotantokustannus on kilpailukykyinen jopa biopolttoaineilla tehtävän lämmön kanssa, kertoo Rantonen.

– Ensi kesänä pääsemme sitten kokeilemaan lämmön tuotantoa ulkoilmasta, kun lämpö kerätään voimalaitoksen jäähdytykseen normaalisti käytettävillä puhallinpattereilla. Tällä tavalla saadaan kätevästi hyödynnettyä jo olemassa olevaa tekniikkaa tehokkaammin, jatkaa Rantonen.

Polttoon perustumattomia tuotantomuotoja tutkitaan aktiivisesti ja niiden osuus kasvaa

Savon Voima on hyödyntänyt jo aikaisemminkin hukkalämpöjä kaukolämmön tuotannossa, mutta kehittyneen lämpöpumpputeknologian myötä myös matala-asteiset lämmönlähteet saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön. Lämpöpumppujärjestelmä leikkaa voimalaitoksen CO2-päästöjä 800 tonnia vuodessa.

– Investointi on meille taloudellisesti kannattava. Se samanaikaisesti parantaa sekä energiatehokkuutta että ympäristöystävällisyyttä. Lämpöpumppujärjestelmät alkavat pikkuhiljaa korvaamaan polttamalla tuotettua kaukolämpöä, Anttonen summaa.

Suomessa kehitetty erikoislämpöpumppu tuottaa kaukolämpöverkkoon soveltuvia 90 asteen lämpötiloja hyvällä hyötysuhteella. Lämmönlähteinä voi olla ilman ja vesistöjen lämmön sekä teollisuuden hukkalämpöjen lisäksi maalämpö ja aurinko.

– On hienoa olla mukana uuden tuotantomuodon käyttöönotossa. Uusi ja uljas aika on hyvällä alulla myös täällä perinteisessä kaukolämpömaailmassa. Eri tuotantovaihtoehtoja tutkitaan ja jo toteutetaankin kovalla tahdilla, kertoo Rantonen lopuksi.

”Myönteinen lupapäätös on hieno uutinen sekä hankkeen eteenpäin viemisen että Porin talousalueen kannalta”, sanoo BioEnergon hallituksen puheenjohtaja Timo Saini.

”Olemme onnistuneet pitämään hankkeen lähes suunnitellussa aikataulussa poikkeuksellisista ajoista huolimatta, mistä kiitos myös erittäin hyvälle yhteistyölle paikallisten kumppaniemme kanssa”, Saini kertoo ja kuvaa ympäristölupaa myös tärkeäksi signaaliksi kaikille hankkeen sidosryhmille.

”Luvasta saamme lisää potkua laitoksen toteuttamiselle”, iloitsee BioEnergon rahoitusjohtaja Kim Isosomppi. ”Lisäksi se ohjeistaa hyvin suunnittelua ja rakentamista 166 sivun yksityiskohtaisuudellaan. Ympäristöhallinto on tehnyt tarkkaa ja hyvää työtä lupa-asiaa käsitelleessään.”

”Nyt saatu päätös kruunaa pitkän ja huolellisen valmistelutyön ja antaa selkeän signaalin hankkeen edistämiselle”, kertoo hankkeen vetäjänä ollut Bioeconomy Lead Eeva Punta Swecolta.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehtiin Swecon toimesta vuosina 2019–2020, jonka jälkeen ympäristölupahakemus jätettiin aluehallintovirastolle tammikuussa 2021.

Saini kuvaa laitosta ”energiahybridiksi”, koska se vähentää liikenteen päästöjä kolmella tavalla, bioetanolilla, ligniinillä ja biokaasulla.

”Laitoksen toiminnasta ei aiheudu mainittavia vaikutuksia ympäristön asutukselle tai virkistyskäytölle. Laitoksen toimintaan liittyvät riskitilanteet ja niihin liittyvät vaikutukset on tunnistettu ja niihin varaudutaan laitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Laitoksen toimintaa tarkkaillaan ja ohjataan prosessiyksiköittäin ja kokonaisuutena automaattisten seurantajärjestelmien avulla. Seurannan avulla varmistamme, että laitos varmasti toimii ympäristöluvan ehtojen mukaisesti”, Saini sanoo. 

Lisätietoja: hallituksen puheenjohtaja Timo Saini, puh. 040 7153682

BioEnergo on suunnittelemassa Poriin Kaanaan teollisuusalueelle kehittyneiden biopolttoaineiden jalostamoa, jonka tuotteilla vähennetään liikenteen päästöjä. Raaka-aineena BioEnergo käyttää sahateollisuuden sivuvirtoja, joista jalostetaan liikennekäyttöön noin 60 miljoonaa litraa kehittynyttä bioetanolia henkilöautojen ja 130 000 MWh kehittynyttä nesteytettyä biokaasua raskaan liikenteen polttoaineeksi. Sen lisäksi jalostamo tuottaisi 73 000 tonnia ligniiniä muun muassa ”vihreän” asfaltin valmistukseen ja 44 000 tonnia CO2:ta teollisuuden ja kiertotalouden tarpeisiin. Täydellä kapasiteetilla BioEnergo työllistäisi suorasti ja epäsuorasti arviolta 250 työntekijää.

Sweco on rakennetun ympäristön ja teollisuuden asiantuntija, joka suunnittelee tulevaisuuden kaupunkeja ja kestävämpää yhteiskuntaa. Yhdessä asiakkaidemme ja 17 500 asiantuntijamme voimin tartumme kaupungistumisen haasteisiin ja digitalisaation mahdollisuuksiin ja luomme ratkaisuja, jotka edistävät kestävämmän yhteiskunnan kehittämistä. Sweco on Euroopan johtava suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijayritys, jonka liikevaihto on noin 2 Mrd euroa. Sweco on listattu Tukholman pörssiin (Nasdaq).

Harjavallan kaupunki on päättänyt 13.12.2021 aloittaa ICT-yhteistyön omistamansa inhouse-yhtiö Kuntien Tiera Oy:n kanssa. Kaupunki ulkoistaa ICT-palvelunsa Tieralle kokonaisuutena 1.2.2022 alkaen. Päätöksen myötä kaupunki varmistaa tarvittavat resurssit ICT-ympäristön ylläpitoon ja kehittämiseen sekä palveluiden digitalisointiin.

-    Toimintaympäristömme muuttuu kiihtyvää vauhtia ja tehtävänämme on huolehtia, että kaupungilla on tarvittavat edellytykset kehittää toimintaansa, mutta ennen kaikkea myös kuntalaispalveluita. Tämä kaikki edellyttää toimivaa ICT:tä ja ulkoistuksen myötä pystymme varmistamaan tarvittavat resurssit sen toteuttamiseen. Tieralla on yli 300 asiantuntijan organisaatio ja valmiit, omistaja-asiakkaiden kanssa yhteistyössä kehitetyt toimintamallit ICT-palveluidemme tuottamiseen ja kehittämiseen, kertoo Harjavallan kaupungin hallintojohtaja Olli Luoma.

Yhteistyön tavoitteena on parantaa kaupungin toimintavarmuutta ja sen myötä halutaan löytää myös keinot digitalisaation tehokkaampaan hyödyntämiseen. ICT-palvelut siirtyvät Tieralle helmikuun 2022 alussa.

Tiera vastaa jatkossa kaupungin ICT-palveluista kokonaisuutena

Harjavallan päätöksen taustalla on vuoden 2021 aikana toteutettu selvitystyö tietohallinnon uudelleenorganisoinnista.

-    Kokemuksemme on osoittanut, että kunnissa ja kaupungeissa on nykytilassa liian vähän resursseja niin ICT-palveluiden kuin digitalisaation edistämiseen. Harjavalta on selvittänyt tilanteen omasta näkökulmastaan, ja tehnyt päätöksen pienentää riskejä sekä varautua tulevaisuuteen. Tietohallinnon aika on mennyt käytännössä perus-IT:n ylläpitoon, kun se voidaan helposti siirtää Tieran valtakunnallisen organisaation hoidettavaksi, ja vapauttaa näin oman organisaation aikaa toiminnan kehittämiseen, toteaa Tiera liiketoimintajohtaja Jyri Lehtonen.

Tiera on yli 350 kuntatoimijan omistama ICT-yhtiö, josta on kasvanut kuntien ja kaupunkien johtava ICT-ulkoistuskumppani Suomessa. ICT-ulkoistuspalveluiden väestöpeitto on jo yli 570 000 asukasta. 

ICT-yhteistyö Tieran kanssa perustuu kumppanuusmalliin, joka on jo vuosia ollut Tieran omistajien käytettävissä. Tiera on omistaja-asiakkaille kumppani, joka vastaa ICT-kokonaisuuden hallinnasta, mutta katsoo myös vahvasti eteenpäin.

-    Olemme iloisia Harjavallan päätöksestä tulla mukaan Tieran kasvaviin ICT-palveluihin. Yhä useampi kuntatoimija on tehnyt päätöksen ulkoistaa ICT-palveluita Tieralle, ja uudet luottamuksen osoitukset vahvistavat kaikkia palveluidemme piirissä olijoita, Lehtonen lisää.

Lisätietoja:

Olli Luoma
Hallintojohtaja, Harjavallan kaupunki
044 432 5202 / olli.luoma@harjavalta.fi

Jyri Lehtonen
Liiketoimintajohtaja, Kuntien Tiera Oy
044 907 2464 / jyri.lehtonen@tiera.fi

Jouluaatto on vuoden suosituin kirkkopyhä. Monille joulu ei joulu olisikaan ilman jouluevankeliumia ja tuttuja virsiä. Jouluaattona ja joulupäivänä järjestetään kaikissa kirkoissa hartauksia ja jumalanpalveluksia, joissa riittää valinnanvaraa.

Varsinkin lapsiperheet käyvät kirkossa mielellään heti alkuiltapäivästä ennen ruokailua ja joulupukin vierailua. Pyhän Katariinan kirkossa järjestetään aattona klo 11-13.45. vartin välein noin kymmenen minuutin pituisia aattohartauksia, joissa kuullaan jouluevankeliumi sekä lauletaan Enkeli taivaan ja Maa on niin kaunis. Klo 14 lasten joulukirkkoja vietetään Kakskerran, Maarian, Martin ja Varissuon kirkoissa. Klo 14.30 pidetään lyhyet aattohartaudet Kaarinan kirkossa ja Pyhän Katariinan kirkossa.

Perinteinen jouluhartaus järjestetään klo 15 Kakskerran kirkossa. Klo 16 ovat vuorossa hartaudet Henrikinkirkossa, Kuusiston kirkossa, Maarian kirkossa, Martinkirkossa, Mikaelinkirkossa, Piikkiön kirkossa, Pyhän Katariinan kirkossa ja Tuomiokirkossa. Maarian jouluhartautta voi seurata myös ruudun välityksellä osoitteessa maarianseurakunta.fi ja Tuomiokirkon tilaisuutta osoitteessa virtuaalikirkko.fi.

Yön hiljaisuudessa sanoma Betlehemin tähdestä koskettaa toisella tavoin, niinpä jouluyön jumalanpalveluksista on tullut hyvin suosittuja. Joulun ilosanomasta riemuitaan aattona klo 22 alkavissa jumalanpalveluksissa Kuusiston kirkossa, Maarian kirkossa, Mikaelinkirkossa, Piikkiön kirkossa ja Tuomiokirkossa. Maarian kirkossa jouluyön ja jouluaamun jumalanpalveluksia vietetään perinteiseen tapaan elävien kynttilöiden valossa. Martinkirkossa joulu vastaanotetaan klo 23 alkavassa jouluyön messussa.

Tutussa joululaulussa lauletaan, miten joulukirkkoon herättiin jo aamuviideltä. Ihan niin aikaisin ei kaupunkilaisten tarvitse pinkaista pystyyn, mutta aamuvirkku pitää olla ehtiäkseen klo 7 alkaviin joulupäivän jumalanpalveluksiin, joita vietetään Kuusiston kirkossa, Pyhän Katariinan kirkossa ja Tuomiokirkossa. Klo 8 joulukirkkoa vietetään Maarian kirkossa, Martinkirkossa, Mikaelinkirkossa ja Piikkiön kirkossa. Aamu-unisille armollisempia ovat klo 9 Henrikinkirkossa, Kaarinan kirkossa ja Varissuon kirkossa alkavat jumalanpalvelukset sekä klo 10 alkavat tilaisuudet Tuomiokirkossa ja Turun linnan kirkossa.

Hautausmaalla käynti ja kynttilöiden sytyttäminen haudoille kuuluvat monien jouluperinteisiin. Joulukirkon sijasta on aattona klo 15 mahdollista osallistua jouluhartauteen sekä Ylösnousemuskappelissa että Kärsämäen kappelissa.

Kaikki joulun tilaisuudet löytyvät osoitteesta turunseurakunnat.fi/joulu.

Koronatilanteen huononemisen vuoksi kirkkojen ja kappelien henkilömääriä rajoitetaan siten, että turvaetäisyydet pystytään toteuttamaan. Tämän johdosta tilaisuuksiin voidaan ottaa sisälle vain 1/3 tilan enimmäishenkilömäärästä. Kaikissa seurakuntien tilaisuuksissa on vahva kasvomaskisuositus. Koronapassi ei ole käytössä uskonnollisissa tilaisuuksissa kuten hartauksissa ja jumalanpalveluksissa.

Vuosi 2021 oli edelleen erinomainen uusien aikakauslehtien synnylle. Markkinoille tuli 31 uutta nimikettä, joten määrä on sama kuin vuonna 2020. Uutuudet edustavat hyvin monenlaisia lukijoiden kiinnostuksen kohteita, mutta selvästi tarjonnassa painottuvat kotoiluun, käsillä tekemiseen, hyvinvointiin ja erilaisiin harrastuksiin liittyvät sisällöt. 

Uudet lehtinimikeet 2021 ovat

Antiikki & Design - Wanhan Ajan Joulu, Apu Luonto, Deko Design, Fit Liikkujan Vege, Hurmaavat huvilat, Hurmaavat juhlat, Ihana Suomi, Ihana vauva, Kaarrokeneuleet 50 Neulemallia, Kauneimmat puutarhat, Keidas - Elämää puutarhassa, Keräily ja vintage, Kilot pois pysyvästi, Kohtalona rikos, Kotiliesi Käsityö Trikoot, Kotilääkäri Elämänmuutos, Lempisukat, Maalla Mökki, Multiristikot, Nopeat neuleet, Parhaat Juhlien Kakut, Perinneruokaa Prkl: Leivo Koko Vuosi, Ristikko-Ritari, Sudoku-Ritari, Talo, Teresan parhaat kesäruoat, Unelmien Joulu, Vahva keho & mieli, Vanhat tavarat & talot, Voi Hyvin - Horoskooppeja ja Ristikoita sekä Wanhan ajan kesäkodit.

Kaikki uudet lehdet kuuluvat yleisömedioihin, ja suuri osa niistä on vain irtonumerona myytäviä.

Dagmar Oy päivittää tiedot Aikakausmedialle neljä kertaa vuodessa. Tilastosta voi hakea tietoa uusien lehtien lehtityypeistä, painosmääristä ja ilmestymiskerroista. Tilastoa on koottu vuodesta 2005 alkaen, ja viimeisin päivitys on tehty 14.12.2021.

> Uudet lehtinimikkeet 2005 - 2021 (Excel)