Tiedotteet - ePressi

Kysyimme lukijoiltamme mikä on paras drinkkibaari Suomessa. Tässä TOP 10 -listaus!

1. Moro Sky Bar

Moro Sky Bar on rento ja tyylikäs näköalabaari Tampereen Tornihotellin 25. kerroksessa. Morosta avautuu huikaisevat näkymät jokaiseen ilmansuuntaan yli Pyhä-, Näsi-, ja Iidesjärven aina Hervantaan asti. Puitteet ovat siis mitä parhaimmat rennolle yhdessäololle, hymylle ja puheensorinalle laadukkaiden juomien äärellä. Moro on kohtaamispaikka, jonne kaikki ovat tervetulleita – niin kaupunkilaiset kuin vierailijatkin, tutut ja tuntemattomat!

Ratapihankatu 43, Tampere

2. Ateljee Bar

Nouse ensin hissillä ja sitten hotellin kierreportaita pitkin kaupungin katolle, Ateljee Baariin, 70 metrin korkeuteen. On vaikea sanoa mikä näissä korkeuksissa on parasta: viini, nuorten taiteilijoiden kiinnostavat teokset vai huikea näköala Helsingin ylle.

Hotelli Torni on tällä hetkellä suljettu peruskorjauksen vuoksi. Torni avautuu jälleen vuonna 2022.

Yrjönkatu 26, Helsinki

3. Goldfish

Goldfish palvelee Korkeavuorenkadulla Kultakalan korttelissa idyllisen Ullanlinnan, boheemin Punavuoren ja ydinkeskustan leikkauspisteessä.

Juomalista on koostettu leikkisästi, sesonkeja ja yllättäviä makuyhdistelmiä sekoitellen. Satokaudet maistuvat juomissa tuoreiden raaka-aineiden muodossa. Kausittain vaihtuva juomalista tarjoaa elämysmatkan maailman metropolien hämyisiin kirjastobaareihin, klassikoiden ja uudempien tuttavuuksien pariin.

Tarjolla on myös pientä baarisyötävää Osteria Ventunon keittiöstä sekä jatkuvasti elävä samppanja -lista.

Korkeavuorenkatu 21, Helsinki

4. Tiima

Vanhaan kellokauppaan 2017 avattu entinen salakapakka on tuotu teemaltaan eteenpäin kieltolain ajasta kohti svengaavaa 60- ja 70-lukua ja ennen lukossa olleet ovet avattu. Edelleen kirkkaimmassa valokeilassa pysyvät maailmanluokan cocktailit ja mukava palvelu. Tiiman cocktaillistalta löytyy niin kansainvälisiä klassikoita kuin Tiiman baarimestarien omia nestemäisiä taideteoksia, alkoholittomia herkkuja unohtamatta. Takabaaria täyttää myös todella laaja gini- ja viskivalikoima. Vilkkaana viikonloppuiltana tilan täyttävät rento musiikki, kiehtova puheensorina ja ravistimien rahina.

Satakunnankatu 10, Tampere

5. The Cow

The Cow on mutkattoman palvelun ja rennon tunnelman seurusteluravintola aikuiseen makuun. Tasokkaasta valikoimasta löydät varmasti mieleisesi oluen, siiderin, viinin tai vaikkapa käsityönä valmistetun liköörin, jollaista et muualta löydä.

The Cow:n baarimestarit ovat monissa kilpailuissa menestyneitä konkareita. The Cow valmistaa kaiken tuoreista raaka-aineista ja käsityönä tehdään esimerkiksi omia liköörejä ja drinkeissä käytettäviä siirappeja.

Aurakatu 3, Turku

6. Liberty Or Death

Pala Brooklynia Erottajalla käsityöcocktailbaarin muodossa. Liberty or Death pyrkii kokoajan ekologisempaan suuntaan ja tämä näkyy aina myös juomalistoilla. Raaka-aineina käytetään vain itse valmistettuja raaka-aineita jolloin hävikki saadaan painettua mahdollisimman minimiin, sekä pidettyä huolen että laatu on asiakkaille riittävän hyvällä tasolla.

Erottajankatu 5, 00130 Helsinki

7. Gate A21

Helsingin ytimessä sijaitseva Gate A21 on kaikkea sitä mitä rennolta cocktail-baarilta voi odottaa. Kausittain vaihtuvan henkilökunnan itsensä suunnittelema cocktailmenu vie sinut matkalle maailman ympäri eksoottisilla makuyhdistelmillään ja baarista löydät myös laajan valikoiman erikoisoluita.

Tyylikäs industrial-hengessä sisustettu miljöö tarjoaa puitteet niin leppoisammalle istuskelulle kuin sykettä ja tanssia kaipaavalle. DJ:t soittavat monipuolista musiikkia koostuen tämän päivän suurimmista hiteistä & klubiklassikoista kaikilta aikakausilta.

Annankatu 21, Helsinki

8. Bar4

Bar4 valmistaa drinkit sydämellisellä tunteella ja pienellä taidon ripauksella! Lista vaihtuu sesongeittain, mutta tuttuja klassikoitakin löytyy. Bar4 tarjoilee muutakin kuin drinkkejä kuten viiniä, kuplajuomaa ja olutta, kausittain vaihtuvasta valikoimasta.

"Turhan jöpötyksen voit jättää kadun puolelle ja astut vaan rohkeesti sisään nauttimaan kulttuurista. Kulttuuria se on juomakulttuurikin, jo vuodesta 2010."

Kristiinankatu 4, Turku

9. Grotesk

Grotesk on tunnelmaltaan tyylikäs ja rento cocktailbaari, jonka sisustus yhdistää uutta ja vanhaa. Klassiset marmoripöydät sekä alkuperäinen 1800 -luvun katto kohtaavat Berliini -henkiset valokyltit sekä modernit kalusteet.

Alkuillasta voit nauttia juoman seuraksi pientä suolaista, illan pimentyessä tunnelma muuntuu menevämmäksi ja voit tanssia pikkutunneille asti DJ:n säestyksellä.

Ludviginkatu 10, Helsinki

10. Chihuahua Julep

Chihuahua Julep on pieni ja laadukas cocktailbaari Helsingin keskustassa. Baarin valikoima keskittyy Amerikan mantereen alkoholeihin. Runsaan makuisten cocktailien lisäksi tarjolla on hyvä valikoima tequilaa ja mezcalia.

Chihuahua Julep on avoinna joka päivä elokuusta-kesäkuuhun 18-01 ja kiinni heinäkuussa. Puhelimien käyttö ja valokuvaus on baarissa kielletty. Sisälle pääsee soittamalla ovikelloa.

Erottajankatu 9, Helsinki

Lääketieteen lisensiaatti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esa Koskinen on nimitetty Melan ylilääkäriksi 1.6.2022 alkaen.

Koskisella on laaja kokemus ortopediasta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta muun muassa Mehiläisestä sekä vakuutuslääketieteestä Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiöstä.

Koskinen aloittaa Melassa 1.1.2022 asiantuntijalääkärinä ja ottaa 1.6.2022 ylilääkärin tehtävät vastaan nykyisen ylilääkärin jäädessä eläkkeelle.

Lisätietoja: Päivi Huotari, toimitusjohtaja, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, p. 050 500 4514

Monipaikkaisuudella ja sen etätyön muodolla on suuria vaikutuksia kaupunkiseuduilla, joilla asiantuntijatyön runsas määrä tarkoittaa myös aiempaa suurempaa määrää etätyötä koronan jälkeen. Enemmän kotona tehtävä työ synnyttää uutta kysyntää palveluille lähellä kotia.

Yrittäjäpuolueena Keskusta kannattaa, että kaupunkien ja kuntien yrittäjyysneuvonta on aktiivinen kumppani uusille ja vanhoille yrittäjille, kun lähipalveluita kehitetään yrittäjyyden pohjalta, Keskustan varapuheenjohtaja ja Kaupungissa on Keskusta -verkoston vetäjä Riikka Pakarinen kannustaa.

- Lähipalveluiden kysyntä vaikkapa lounasravintoloiden muodossa todennäköisesti kasvaa, kun etätyöt nyt vakiintuvat.

- Asuinalueiden kiinnostavuus ja viihtyvyys kasvaa, kun palveluita on tarjolla läheltä. Työelämän muutos etätöiden muodossa ei ollut hetken muoti-ilmiö vaan järjestystä muuttava mullistus. Kaupunkien ja kuntien pitää olla tässä hereillä, ettei vuosien jälkeen jouduta ihmettelemään, mihin ne lähipalvelut sitten jäivätkään, Pakarinen huomauttaa.

Kyse on yhteiskunnan ja yrittäjyyden yhteistyöstä. Kotimainen yrittäjyys ja luovuus saa aikaiseksi uusia tuotteita sekä työpaikkoja. Olosuhteiden muuttuessa kaupunkien ja kuntien elinvoiman kehittämisestä vastaavien kuntien pitää olla siten valmiina, ettei uudelle lähiyrittäjyydelle ole turhia esteitä.

- Yrittäjät kokevat monesti olevansa liian yksin. Etäajan hengessä olisi erittäin hyvä, että myös yrittäjyysneuvonta on helposti saatavilla sähköisenä palveluna tavalla, jossa palvelu menisi entistä paremmin yrittäjän luo eikä päinvastoin, Riikka Pakarinen visioi.

Keskustan varapuheenjohtaja
Kaupungissa on Keskusta -verkoston vetäjä
Riikka Pakarinen
040 580 0833

Hankkeen aikana saadaan kaikki Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten asemakaava-alueet säänkestäviksi. Samalla kasvatetaan sähköverkon edellytyksiä viemään Caruna Espoon asiakkaat energiamurroksen - kuten sähköautojen, hajautetun tuotannon ja sähköistyvän lämmityksen lisääntymisen - läpi.

Kuokka iskettiin maahan 14.10. Espoon Gobbackassa, joten hankkeen rakennustyöt ovat nyt käynnistyneet.

”Tänä vuonna rakentaminen alkaa myös Espoon Korpilammella ja Kauniaisissa. Neljän seuraavan vuoden aikana vaihdetaan muun muassa 400 kilometriä ilmajohtoa maan alla kulkevaan säävarmaan kaapeliin. Hanke käsittää yhteensä noin 40 erillistä projektia ja lukuisia työmaa-alueita”, Carunan hankepäällikkö Jere Mättö kertoo.

Kirkkonummella työt aloitetaan 2022, ja muun muassa Veikkolan taajama-alueen suunnittelutyöt ovat parhaillaan käynnissä.

Verkonparannushankkeen yhteisrakentamiskumppaneiksi haettiin aktiivisesti mukaan myös kuntia, jotka uusivat katuvaloverkostoaan sekä valokuituverkkoa rakentavia teleoperaattoreita. Ilahduttavasti jo heti hankkeen alkuvaiheeseen löysimme yhteisrakentamiskumppaneita Kauniaisiin ja Kalajärven projektialueille.

”Maakaapelointitöiden yhteydessä tavoitteemme on saada kunkin alueen kaapelointityöt kuntoon yhdessä kuntien ja teleoperaattoreiden kanssa. Asiakkaidemme kannalta tämä tarkoittaa aiempaa vähemmän rakentamisesta aiheutunutta häiriötä, koska se oma lähikatu avataan vain kerran”, Mättö toteaa.

Miltä tuntuu, kun kotiin muuttaa uusi sisarus? Tittamari Marttisen ja Johanna Ilanderin juuri ilmestynyt kuvakirja Bonussisko on suunnattu 3–6-vuotiaille lapsille, mutta se tuo iloa ja oivalluksia myös aikuisille.

”Bonussiskon nimi on Kirsikka ja minun nimeni on Jusa. Kun Kirsikka oli ollut talossa viikon, minusta tuntui, että hän oli ollut siellä aina. Outa oli muuttanut meille hänen mukanaan. Outa seisoi usein keittiössä esiliina päällään ja laittoi meille kaikille ruokaa. Hän soitti radiosta rytmikästä musiikkia, ja se sai Kirsikan hytkymään musiikin tahdissa.”

Lastenkirjailija Tittamari Marttinen kertoo, että perhe on lastenkirjoissa ehtymätön tarinoiden lähde.

– Uusperheen kuviot ovat monille lapsille ja aikuisille ajankohtaisia. Vaikka uusperheissä hiotaan särmiä ja totutellaan uusiin tilanteisiin, halusin kirjoittaa perhe-elämästä hauskasti ja värikkäästi, Marttinen kertoo.

Kuvittaja Johanna Ilanderia kysyttiin mukaan projektiin aivan alkumetreillä.

– Tarinasta välittyy hienosti tämänhetkinen elämänmeno kiireineen, mutta myös perheenjäsenten välillä oleva lämpö ja lempeys, Ilander kertoo. – Tarinassa on iloinen ja eteenpäin katsova vire, ja tämän saman tunnelman halusin sisällyttää kuviin.

Marttinen on lopputulokseen hyvin tyytyväinen.

– Kirjan kuvamaailmassa ja sen riemastuttavissa yksityiskohdissa riittää tutkimista. Oli hienoa saada tehdä yhdessä näin taitavan ja idearikkaan kuvittajan kanssa, hän sanoo.

Avara perhemalli

Tittamari Marttiselle oli alusta asti selvää, että Bonussisko-kirjan perhemalli on avara. Äidin puolison sukupuolta ei määritellä, vaan lukija voi itse pohtia, onko tämä mies, nainen vai muu. Samaten päähenkilökertojan sukupuolen voi valita itse vapaasti.

– Suomen kielessä on mahdollisuus jättää lukijalle paljon tulkinnanvaraa, hän sanoo. – Toivottavasti kirja tuo iloa ja oivalluksia ja siitä voivat nauttia monenlaiset lukijat ja monenlaiset perheet.

Myös Ilander toivoo, että kirja herättää keskustelua, luo iloa ja antaa kivoja yhteisiä lukuhetkiä niin suurille kuin pienille lukijoille.

Uuteen perhetilanteeseen sisältyvä hämmennys tuodaan esiin rivien välissä. Uudet perheenjäsenet tuovat omat tapansa ja tottumuksensa perheen arkeen, ja tilanteet ovat monelle tunnistettavia.

– Kirjaa voi käyttää keskustelun pohjana ja peilata siihen omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Oman perheen sisällä erilaisia tunteita voi kohdata turvallisesti, Marttinen sanoo ja jatkaa:

– Minulle on itselleni tärkeää kirjoittaa perheestä myönteisellä ja iloisella tavalla: oma perhe on suuri voimavara, ja rakkaiden ihmisten kanssa on mukava jakaa turvallista arkea.

Tittamari Marttinen – Johanna Ilander: Bonussisko

ISBN: 978-952-341-555-3

Ilm. 10/2021

Ovh: 26,00 €

L 85.22 / 40 s. / 24,5 x 24,5 cm / Sid.

Arvostelukappaleet: tiedotus@kustannusmakela.fi

Maataloustuotantomme on hyvin riippuvainen tuontipanoksista, joiden saatavuusongelmat voivat pahimmillaan vaarantaa tuotannon lähes kokonaan. Maatalouden panostuonnin arvo yltää reiluun miljardiin euroon, joka on lähes 17 prosenttia maatalouden noin kuuden miljardin euron kokonaistuotoksesta. Tuotantopanosten saatavuuden turvaaminen edellyttää hyviä kansainvälisiä hankintaketjuja sekä osallistumista kansainvälisiin kauppa- ja kuljetuspolitiikkaneuvotteluihin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa raportissa tarkasteltiin Suomen ruokaturvaa kriisitilanteissa. Ruoan omavaraisuusaste on Suomessa korkea, ja kotimainen tuotanto on tärkeimpien maataloustuotteiden kuten viljan, lihan ja maidon osalta kokonaan tai lähes kulutusta vastaava.

Selvityksen mukaan maatalouden tuotantopanosten saatavuuden turvaaminen sen sijaan vaatii kehittämistä. Valtaosa maatalouden tuotantopanosten tuonnista tulee meriteitse satamien kautta, ja panosten saatavuuden turvaaminen edellyttää hyvin toimivia kansainvälisiä kauppasuhteita, verkostoja ja hankintaketjuja. ”Suomen on tehtävä kansainvälisten verkostojen kanssa yhteistyötä turvatakseen tuontinsa ja oltava aktiivisesti mukana edistämässä kansainvälisen kuljetusliikenteen yhteentoimivuutta sekä vahvistamassa monenkeskistä kauppajärjestelmää”, erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta sanoo.

Kasvinsuojeluaineet ja ammoniakki tuodaan ulkomailta

Euromääräisesti merkittävin tuontipanosryhmä on kemikaalit, kuten kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet. Suomessa ei ole omaa kasvinsuojeluainetuotantoa, joten rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten torjunta-aineet ovat täysin tuonnin varassa. Vakavat häiriöt saatavuudessa vaikuttaisivatkin merkittävästi sadon laatuun ja määrään. Viljoilla rikkakasvien torjunta-aineiden puute aiheuttaisi noin 10–40 prosentin sadon menetyksen. Erikoiskasveilla tuholais- tai taudintorjunta-aineiden puute voisi vaarantaa sadon lähes kokonaan.

Suomessa on merkittävää omaa väkilannoitteita jalostavaa teollisuutta. Huoltovarmuuden näkökulmasta kriittisten typpilannoitteiden raaka-aine ammoniakki on kuitenkin kokonaan tuonnin varassa. ”Lyhyellä aikavälillä kohtuullisia satoja on mahdollista tuottaa maaperässä olevien ravinteiden reservin turvin, mutta typen täydentäminen väkilannoituksella on tavanomaisessa viljelyssä yleensä välttämätöntä”, erikoistutkija Olli Niskanen sanoo.

Useiden kasvien kylvösiemenet ovat tuontitavaraa

Kunnollisen kylvösiemenen saanti on edellytys kasvintuotannonnolle. Viljojen siemenet tuotetaan pääosin Suomessa. Rukiin ja rapsin hybridilajikkeiden, sokerijuurikaan ja monien muiden pellon erikoiskasvien sekä avomaan ja kasvihuonevihannesten tuotanto perustuu sen sijaan tuontisiemenen saantiin. Tuotanto- ja luonnonhoidollisten nurmien kokonaissiemenmäärästä arviolta puolet on tuontisiementä. Myös herneen kylvösiementä tuodaan vauhdittamaan kotimaista valkuaistuotantoa.

Varautumalla voidaan pienentää joitain riskejä

Konevaltaisen maataloustuotannon säilyminen edellyttää konekannan ylläpitoa, koneiden kunnossapitoa sekä varaosien saatavuuden varmistamista. Koneiden ja laitteiden huolto- ja korjauspalveluiden sekä kausityövoiman saatavuus ajankohdasta riippuen voivat kriisitilanteissa nousta tärkeään rooliin. Myös automaatiojärjestelmiin tarvittavien komponenttien toimitusongelmat Aasiasta voivat aiheuttaa ongelmia, jos korvaavia toimittajia ei ole. ”Riskejä voidaan pienentää koneiden hyvällä kunnossapidolla, toimitusketjujen riskienhallintaa parantamalla ja kriisitilanteisiin etukäteen varautumalla”, erikoistutkija Jarkko Leppälä Lukesta sanoo.

Ulkomailta tulevan kausityövoiman saatavuus kriisitilanteissa on turvattava. Maatalous- ja puutarha-alat ovat nykyisin erikoisosaamista vaativia aloja, joissa työskentelevillä henkilöiltä vaaditaan vahvaa ammattitaitoa. COVID-19-pandemia vaikeutti erityisesti työvoimavaltaisten puutarha- ja marja-alan yritysten sekä jonkin verran tilan ulkopuolista työvoimaa käyttävien maatilojen toimintaa ja työnjohtamista. Esimerkiksi majoitus- ja sosiaalitilojen järjestäminen turvallisesti saattoi olla haasteellista.

Energia- ja fossiiliriippuvaisessa talousjärjestelmässä maataloustuotanto on myös erityisen vahvasti sidoksissa öljynsaantiin. Maatalouden energiankulutuksesta runsaat 40 prosenttia muodostuu polttoöljystä, joilla koneet käyvät ja vilja kuivataan. Suomessa ei ole fossiilisia polttoaineita, joten primäärienergiasta noin 65 prosenttia tuodaan ulkomailta. Suurin osa tuontienergiasta on peräisin Venäjältä. Polttoöljyn lisäksi maatiloilla ollaan hyvin riippuvaisia sähköstä, jota käytetään ilmanvaihtoon, lämmitykseen, viilennykseen ja lypsy- sekä ruokintarobotteihin. Lyhyisiin saatavuuskatkoksiin on maatiloilla varauduttu polttonesteiden varastoinnin ja varavoiman avulla. Varautumisen taso vaihtelee kuitenkin paljon tiloittain.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Csaba Jansik, Luke, puh. 029 532 6170, csaba.jansik@luke.fi

Eri tuotantopanosten asiantuntijat:

Kylvösiemenet: Erikoistutkija Marjo Keskitalo, Luke, puh. 029 532 6237, marjo.keskitalo@luke.fi
Väkilannoitteet: Erikoistutkija Olli Niskanen, Luke, puh. 029 532 6025, olli.niskanen@luke.fi
Kasvinsuojeluaineet: Erikoistutkija Csaba Jansik, Luke, puh. 029 532 6170, csaba.jansik@luke.fi
Kotieläintuotantopanokset: Tutkimusprofessori Marketta Rinne, Luke, puh. 029 532 6482, marketta.rinne@luke.fi
Koneet ja laitteet: Erikoistutkija Jarkko Leppälä, Luke, puh. 029 532 6326, jarkko.leppälä@luke.fi
Energia: Tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi

Raportti: Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit

Esa Koskinen, medicine licentiat och specialist i ortopedi och traumatologi, har utnämnts till överläkare vid LPA från och med 1.6.2022.

Koskinen har bred erfarenhet inom ortopedi från både den offentliga och privata sektorn, bland annat från Mehiläinen, samt inom försäkringsmedicin från Pohjantähti Ömsesidiga Försäkringsbolaget.

Koskinen tillträder som sakkunnigläkare på LPA 1.1.2022 och övertar uppdraget som överläkare 1.6.2022 då den nuvarande överläkaren går i pension.

Mer information: Päivi Huotari, verkställande direktör, Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt LPA, tfn 050 500 4514

Lahden pääkirjastolla järjestetään syyslomalla (25.–30.10.) fanikulttuurille omistettu teemaviikko. Viikon aikana esillä ovat sekä fanikulttuurin kuluttaminen että itse tekeminen. Edustettuna ovat niin musiikki, taide, fanifiktio kuin verkkosarjakuvat.

Erilaiset fanituksen kohteet ja fandomit eli fanikunnat nousevat keskiöön pääkirjastolla lokakuun lopussa. Luvassa on muun muassa esitelmä K-popista sekä haastattelut tubettaja Jennysvoicesilta ja sarjakuvataiteilija Sophie LaBellelta. Monet tapahtumista striimataan eli niihin voi osallistua myös etänä. Asiakkaiden tekemää fanitaidetta on viikon ajan esillä nuorten alueella.

Tiistaina 26.10. lasten ja nuorten alueella järjestetään Soturikissa-aiheista askartelua. Iltapäivällä toteutetaan myös Soturikissa-aiheinen Instagram-live yhteistyössä Tikkurilan kirjaston kanssa. Illalla kuvittaja Anssi Vaalio kertoo vinkkejä siitä, miten ja millä välineillä digitaalista taidetta tehdään.
Keskiviikkona 27.10. päivän teemana on eteläkorealainen popmusiikki eli K-pop. Ohjelmassa on Möysän Nuorisoseuran K-poptanssi-esitys ja -opetustuokio. K-pop: unelma huomisesta -teoksen tänä vuonna julkaissut Minja Mäkilä kertoo k-popista ja siihen liittyvästä fanikulttuurista. Päivän päätteeksi on K-popmusiikkivinkkaus.
Torstaina 28.10. auditoriossa haastatellaan sarjakuvataiteilija Sophie LaBellea. Haastattelu on englanniksi. Torstaina on mahdollista osallistua fanifiktion kirjoituspajaan. Kirjoittaa voi haluamallaan kielellä. Ilmoittautuminen etukäteen: ilona.riekkola@lahti.fi.
Perjantaina 29.10. auditoriossa on haastateltavana ääninäyttelijä Jenny Pitkänen, joka tubettaa nimellä Jennysvoices. Halloweenin kunniaksi ohjelmassa on myös K15-kauhusatutuokio sekä taskulampun valossa -tapahtuma, kun lasten ja nuorten alue pimenee viimeiseksi aukiolotunniksi.

Lisätietoja antavat:
Informaatikko Ilona Riekkola, 044 482 0938, ilona.riekkola@lahti.fi
Informaatikko Saimi Kallio, 044 416 3772, saimi.kallio@lahti.fi

Lisätietoja tapahtumista: https://bit.ly/faniviikkolahti

Sälekaihtimiin kerääntyy pölyä ja likaa. Ne jäävät helposti puhdistamatta muun siivouksen yhteydessä, koska niiden puhdistaminen koetaan vaikeaksi ja työlääksi. TTS Työtehoseura kokeili eri välineitä ja tapoja alumiinisten ja puisten sälekaihtimien puhdistamisessa.

Sälekaihtimet tarjoavat näppärää näkösuojaa ja varjoa auringolta, mutta keräävät myös pölyä ja likaa. Ikkunalasien väliin asennettujen sälekaihtimien likaantuminen on usein kiinteisiin ikkunoihin päälle asennettuja kaihtimia vähäisempää. Kaihdinten säännöllinen puhdistaminen on tarpeen, jotta pöly ja lika eivät pääse pinttymään. Mikäli tieliikenne ikkunan läheisyydessä on vilkasta ja ilmassa leijuu epäpuhtauksia, kaihtimet likaantuvat nopeasti.

Puhdistusmenetelmä likaisuuden ja materiaalin mukaan
Sälekaihdinten puhdistus kannattaa ajoittaa perusteellisemman siivouksen tai ikkunanpesun yhteyteen. Puhdistusmenetelmiä on monia ja toteutukseen vaikuttaa myös kaihdinmateriaali, joka on tavallisesti puuta tai metallia. Mikäli valmistaja on antanut puhdistukseen erityisohjeita, niitä on noudatettava. Ikkunan päälle asennettujen kaihtimien osalta hyvä lopputulos saavutetaan, kun kaihtimet irrotetaan ja puhdistetaan ulkona tai pesutiloissa, materiaalin ja mahdollisuuksien mukaan. Urakkaan ei kuitenkaan tule kovin usein ryhdyttyä sen työläyden vuoksi, mutta lopputulos on palkitseva. Kevyemminkin konstein hommasta selviää, mikäli kaihtimia ei päästä pinttymään kovin likaisiksi.

TTS kokeili seuraavia puhdistusmenetelmiä:

sälekaihtimien imurointi pölynimurilla, pölysuutinta käyttäen,
sälekaihtimien harjaus Sini-sälekaihdinpuhdistimella,
sälekaihtimien puhdistus Iisi -sälekaihtimen puhdistimella,
sälekaihtimien puhdistus lampaanvillaisella Sini-pölyhuiskalla ja
sälekaihtimien puhdistus Sini-mikrokuituliinalla.

Sälekaihtimien puhdistus eri menetelmin
Kaihdinten imurointi pölynimurin pölysuutinta käyttäen on kohtuullisen nopea menetelmä. Kaihtimet suljetaan ja säleet imuroidaan imurin pienimmällä imuteholla rauhallisin, säleiden suuntaisin vedoin. Yhdellä vedolla puhdistuu 1–2 sälettä. Säleet imuroidaan molemmin puolin, eli kaihtimet käännetään välillä. Pinttynyt lika ja tahrat eivät imuroiden irtoa, mutta kevyt pöly lähtee.

Sini-sälekaihdinpuhdistin sopii irtopölyn poistoon sälekaihtimista ja valmistajan mukaan sillä voi puhdistaa myös pieniä likatahroja ja ikkunanpieliä. Pesimen harjakset asettuvat sälekaihtimien väliin, joten säleet puhdistuvat niitä vaakasuorassa harjatessa molemmin puolin. Puhdistinta käytetään kuivana ja sillä voidaan puhdistaa jopa 4–5 sälettä kerrallaan, kun harjakset asettelee huolellisesti säleiden väliin. Vaihtoehtoisesti säleet voidaan kääntää alaspäin, jolloin puhdistaminen on vielä nopeampaa. Harjan voi pestä vedellä ja miedolla pesuaineella.

Iisi- sälekaihdinpuhdistin sopii sekä pölyn poistoon että tahrojen puhdistamiseen. Mikrokuituisella pesinosalla voi puhdistaa kerrallaan kaksi sälettä molemmin puolin, säleiden suuntaisesti pesintä vetäen. Kevyesti likaantuneet, pölyiset kaihtimet puhdistetaan kuivalla pesimellä, joka varautuu staattisesti ja kerää pölyn itseensä. Pesin kostutetaan, jos kaihtimissa oleva lika ei lähde kuivalla pesimellä. Mikrokuitupesimen voi pestä pyykinpesukoneessa 40 asteessa. Pesussa ei saa käyttää huuhteluainetta.

Lampaanvillainen Sini -pölyhuiska sopii kevyesti pölyyntyneiden sälekaihtimien puhdistamiseen. Kaihtimet suljetaan ja pölyhuiskaa liu’utetaan kaihdinpinnalla pyörittävin liikkein ylhäältä alaspäin. Kaihtimet puhdistetaan molemmin puolin. Huiskaa käytetään kuivana ja se puhdistetaan käytön jälkeen imuroimalla tai ravistelemalla ulkona.

Mikrokuituliinalla puhdistuvat sekä pöly että tahrat. Sälekaihtimet voidaan pyyhkiä niiden ollessa kiinni tai auki. Säleiden molemmat puolet saadaan puhdistettua samanaikaisesti, kun kaihtimet ovat auki. Menetelmällä saavutetaan hyvä tulos, mutta yksitellen tapahtuva säleiden puhdistus vie aikaa. Suljetut, alas lasketut kaihtimet puhdistetaan ylhäältä alas pyyhkien, joka sujuu nopeasti, mutta puhdistustulos ei ole edellisen veroinen. Kuivana mikrokuituliina varautuu sähköisesti ja sitoo pölyä. Nihkeäksi kostutettuna liina puhdistaa myös muuta likaa ja rasvaa, jopa ilman pesuaineita.

Teksti: Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen ja Tarja Marjomaa, TTS Työtehoseura

Suomeen muualta muuttaneet ovat epäedullisessa asemassa vuokramarkkinoilla ulkomaalaistaustansa ja muiden päällekkäisten syrjinnän muotojen vuoksi. Vuokranantajille tehdyssä kyselyssä 46 % vastanneista vuokranantajista katsoi, että hakijan alkuperä vaikuttaa jokseenkin negatiivisesti ja 9 % katsoi, että se vaikuttaa negatiivisesti vuokralaisvalintaan. Muita vuokralaisvalintaan negatiivisesti vaikuttavia asioita olivat mm. kielitaito ja lyhyt asumisaika Suomessa. Kyselyyn vastanneista vuokranantajista 23% katsoi vuokravakuuden kattamisen Kelan maksusitoumuksella vaikuttavan erittäin negatiivisesti vuokralaisvalintaan ja 37 % jokseenkin negatiivisesti.

”Syrjintä on laissa kielletty ja siihen pitää puuttua. Kaupunkien ja kuntien tulee näyttää suuntaa sekä edistää yhdenvertaisuuden toteutumista omissa palveluissaan”, vaatii Moniheli ry:n toiminnanjohtaja Abdirahim Hussein. Oikeus omaan kotiin on ihmisoikeus.

”Asunnottomuuden taustalla voi olla yksinkertaisesti tilanne, jossa sopivan hintaisen asunnon löytyminen on mahdotonta ilman ulkopuolista apua. Kohtuuhintaisten asuntojen määrää tulisi lisätä. Kaupunkien asunnottomuuden poistamiseen ja ennaltaehkäisemiseen tähtäävässä työssä on huomioitava kaikki asunnottomat, myös vieraskielisten asunnottomuuteen liittyvät erityispiirteet sekä syrjinnän vaikutukset asumiseen”, sanoo Sininauhasäätiön kehittämisjohtaja Leena Rusi.

Kyselyn toteuttivat yhteistyössä Moniheli ry, Sininauhasäätiö sr ja VVA ry:n sekä Suomen Vuokranantajat. Kysely toteutettiin elo-syyskuussa 2021 ja siihen vastasi 364 yksityistä vuokranantajaa. Tarkempi raportti kyselyn tuloksista julkaistaan 1.11. Kannanoton voi lukea osoitteessa:
https://www.sininauhasaatio.fi/ajankohtaista/kannanotto-vuokra-asuntomarkkinoilla-tapahtuu-syrjintaa-alkuperan-perusteella-tahan-on-puututtava/

Lisätietoja:

Anna-Leena Myllylä
Sininauhasäätiö
anna-leena.myllyla@sininauhasaatio.fi
0458670900

Veera Vilkama
Moniheli
veera.vilkama@moniheli.fi
0503093961

Heini Puurunen
Vva ry
heini.puurunen@vvary.fi
0442603818

Elisan 5G-verkko on avautunut Sievissä, Siikalatvassa ja Siikajoella. Elisan 5G-verkon alueella asuu jo yli 60 % suomalaisista 129:llä paikkakunnalla.

Sievissä, Siikalatvassa ja Siikajoella verkko on avautunut ensimmäisessä vaiheessa kuntien keskustojen alueille.

Elisan 5G-verkko on laajentunut nopeasti ja riippumattoman ajomittaustutkimuksen mukaan se on Suomen kattavin 5G-verkko*.

- 5G:n yleistymistä on ajanut verkon nopea laajentuminen, mutta myös asiakkaidemme hyvät kokemukset. Asiakastyytyväisyystutkimuksemme osoittavat, että mitä nopeampi yhteys henkilöllä on käytössään, sitä tyytyväisempi hän on. 5G-asiakkaamme ovatkin kaikista tyytyväisimpiä palvelunsa laatuun, Elisan Pohjois-Suomen aluejohtaja Jarmo Mikkola kertoo.

Kunnissa 5G:n nähdään hyödyttävän sekä kuntalaisia että alueen yrityksiä.

- Sievi on tunnettu vahvasta teollisuusosaamisesta ja edelläkävijäyrityksistä esimerkiksi elektroniikkateollisuuden saralla, jotka verkon laajentuessa hyötyvät uudesta teknologiasta ja saavat sen avulla uusia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. Kokonaisuudessaan 5G on erinomainen täydennys alueen tietoliikenneyhteyksiin. 5G:n ja olemassa olevan kuituverkon avulla kuntalaisilla ja alueen yrityksillä on käytössään entistä nopeammat ja luotettavammat tietoliikenneyhteydet, Sievin kunnanjohtaja Kai Korhonen iloitsee.

5G-verkko mahdollistaa merkittävästi aiempaa nopeammat mobiiliyhteydet. 5G-verkon kapasiteetti on edeltäjiinsä verrattuna moninkertainen, jonka ansiosta käyttäjiä ja laitteita mahtuu verkkoon huomattavasti enemmän. Suomessa kapasiteetin tarve on erittäin suuri, sillä suomalaiset käyttävät eniten mobiilidataa maailmassa.

Jopa gigan nopeuden tarjoavan 5G:n voi hankkia omaan mobiililaitteeseen tai sitä voi käyttää kiinteän yhteyden tavoin kodin tai pienehkön yrityksen yhteisenä yhteytenä. 5G:n käyttöä varten tarvitsee 5G:tä tukevan päätelaitteen, 5G-liittymän sekä tulee olla 5G-verkon alueella.

Elisan 5G-paikkakuntien peittoalueet löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista www.elisa.fi/5g-paikkakunnat. Lisätietoa 5G:stä osoitteesta www.elisa.fi/5g
* Boftel, 08-09/21. Lisätietoa tutkimuksesta ja tulokset www.elisa.fi/5g

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Pohjois-Suomen aluejohtaja Jarmo Mikkola, jarmo.mikkola@elisa.fi, p. 050 506 0351

Lokakuun viimeisellä viikolla kunnioitetaan Järvenpään taajaman perustajan ja maanviljelysneuvos Bjarne Westermarckin elämäntyötä monin eri tavoin osana kaupungin 70-vuotisjuhlintaa.

Juuri itsenäistyneessä Suomessa tärkeäksi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi noussut Westermarck nosti toiminnallaan Järvenpään asemakylästä merkittäväksi asutuskeskukseksi ja loi Järvenpäälle edellytykset itsenäistyä kauppalaksi. Westermarck oli lisäksi suurtilallinen ja Suomen maatalouden edelläkävijä. Bjarne Westermarckin juhlaviikko huipentuu juhlaseminaariin lauantaina 30.10. Järvenpää-talolla, missä lisäksi julkaistaan Westermarckin vaiherikasta elämää kokoava kirja.

Juhlaviikon tilaisuudet ovat maksuttomia ja niihin on vapaa pääsy. Juhlaviikon järjestää Bjarne Westermarckin perinneyhdistys ry yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa.

Juhlaviikon tapahtumat:

To 28.10. klo 18 Galleria Järnätti, Järvenpää-talo (Hallintokatu 4)
Westermarck valokuvin, sanoin ja maalauksin -näyttelyn avajaiset.
Näyttelyn avaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen. Näyttely on auki 22.11. saakka, ja se esittelee Järvenpään kartanon viimeisen omistajan, Bjarne Westermarckin, monipuolista elämää tietotauluin, valokuvin, öljyvärimaalauksin ja museoesinein.

La 30.10. klo 12–16 Sibelius-sali, Järvenpää-talo
Bjarne Westermarck -juhlaseminaari
Seminaarin alkuosassa keskitytään klo 12–13.30 välillä Tuhat rautaa tulessa – Bjarne Westermarck Järvenpäätä ja Suomea rakentamassa -kirjan esittelyyn. Kirja on ensimmäinen yhtenäinen kuvaus Westermarckista lähtien hänen sukutaustastaan ja päättyen hänen viimeisiin vuosiinsa. Teos koostuu artikkeleista, joiden kirjoittajat ovat perehtyneet Westermarckiin omien työ- ja tutkimustehtäviensä kautta. Seminaarin avajaispuheenvuoron pitää Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eemeli Peltonen.

Seminaarin toisen osan klo 14–16 avaa Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen. Teemana on kaupunkiyhteisöjen tulevaisuuden näkymät. Seminaarin asiantuntijoina ovat professori Laura Kolbe Helsingin Yliopistosta, Suomen itsenäisyysrahaston eli Sitran tulevaisuustutkija TkT Mikko Dufva, Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi ja Maailman parhaan ruokakaupan kauppias, K-Citymarket Järvenpään Markku Hautala. Asiantuntijat alustavat teemasta omien erikoisalojensa näkökulmasta – kaupunkitutkimuksesta kulttuuriin ja yritystoimintaan.

Musiikkia juhlaseminaarissa esittää pianisti Paavo Maijala.

Lue lisää juhlaseminaarin ohjelmasta Järvenpää-talon sivuilta.

Lisäksi tiistaina 26.10. klo 17 Studio 123 –elokuvateatterissa esitetään Bjarne Westermarckin värikkäästä elämästä kertova elokuva, osana Järvenpään juhlavuoden osallistavaa budjetointia eli OSBUa. Elokuvan liput arvottiin elokuussa Järvenpääjuhlan yhteydessä, joten näytös on loppuunmyyty.

Lisätietoja:

Tuula Siltasari-Peltonen
puheenjohtaja
Bjarne Westermarckin perinneyhdistys ry
puh. 040 734 1682
tuula.siltasari(a)gmail.com

Heidi Jäntti
kulttuurituottaja
Järvenpään kaupungin kulttuuri- ja tapahtumapalvelut
puh. 040 315 2201
etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

Valoa kohti -näyttely esittelee 14 uniikkia valaisinkonseptia, jotka on valmistettu kotimaisesta koivuvanerista laserleikkuuta hyödyntäen. Lapin yliopiston teollisen muotoilun opiskelijoiden suunnittelemat valaisimet ovat nähtävillä 15.10.–15.11.2021 Rovaniemen Vepsäläisellä.

Valaisintyöpaja toteutettiin yhteistyössä Koskisen Vaneritehtaan ja Rovaniemen Vepsäläisen kanssa. Suunniteltavilta valaisimilta toivottiin paitsi uutuusarvoa ja muotoilullista kiinnostavuutta, myös tuotanto- ja materiaalikustannusten hallintaa, toimivaa konstruktiota ja tuoteturvallisuutta sekä käyttöympäristön ja valitun kohderyhmän huomiointia.

– Muotoilulla on edellytykset luoda parempaa huomista, ja tässä tulevaisuuden muotoilijat ovat avainasemassa, kertoo ohjauksesta vastannut teollisen muotoilun yliopistonlehtori Heikki Tuisku.

Vastuullisesti tuotettu kotimainen vaneri oli helppo valinta paitsi puurakentamisen suosion imussa, myös sen ominaisuuksien perusteella. Kevyt ja ekologinen materiaali tuo sisustukseen lämmintä tunnelmaa ja puu on uudistuva, kierrätettävä ja luonnollisesti hajoava orgaaninen aine. Onnistunut muotoilu kestää aikaa ja on vastuullista.

Kestävän kehityksen periaatteetteiden ja tuotteen koko elinkaaren huomioiminen on keskeinen lähtökohta myös Vepsäläisen toiminnassa. Myymälä olikin luonteva valinta näyttelypaikaksi.

– Meille on ensiarvoisen tärkeää, että edustamamme tuotteet ovat designia sanan alkuperäisessä merkityksessä – aikaa, käyttöä ja katseita kestävä valinta, kertoo Rovaniemen Vepsäläisen myymäläpäällikkö Mervi Ylinen.

Näyttelyn nimi viittaa sekä esiteltäviin konsepteihin että toivoon valoisammasta tulevaisuudesta. Työpaja antoi osallistujilleen mahdollisuuden palata kampukselle ja kiinni käytännön muotoilutyöhön.

– Koronapandemia ja sen mukanaan tuoma pakollinen etäopiskelu ovat osoittaneet meille yhteisöllisen, keskustelevan ja toisiltamme oppivan tekemisen merkityksen, jatkaa Tuisku.

Näyttelyn muotoilijat: Sofia Parada Barrenechea, Willehardt Gröhn, Tanja Heape, Kuisma Hurtig, Topi Juusola, Sini Laurikainen, Tommi Kiianmies, Eero Koho, Juulia Lempinen, Timo Luukkonen, Aukusti Mäenpää, Heikki Tuisku, Erika Turunen ja Taru Vuolas.

Valoa kohti -näyttely 15.10.2021 – 15.11.2021
Vepsäläinen Rovaniemi, Vapaudentie 2-4, 96100 Rovaniemi
Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15, sunnuntaisin suljettu

Lisätietoja:

Heikki Tuisku, teollisen muotoilun yliopistonlehtori, TaM
heikki.tuisku(at)ulapland.fi

Teollisen muotoilun koulutusohjelmaa voi seurata instassa @wedesign_yourproducts

Digitaalisuus ja digituki nousivat erityisesti viime vuoden aikana suurempaan rooliin yhteiskunnassamme. Poikkeusajasta huolimatta digituen toimijat Turun seudulla ovat tukeneet asukkaita digitaalisten palveluiden käytössä. Kaikille Turun seudun asukkaille halutaan tarjota yhtäläiset mahdollisuudet sähköiseen asiointiin sekä palveluiden ja laitteiden käyttöön.

Korona-ajan vuoksi tuen muodot voivat vaihdella. Toimijat tarjoavat digitukea oman osaamisen ja resurssien mukaan. Kaikki Turun seudun etädigituen tarjoajat löytyvät osoitteesta suomidigi.fi/varsinais-suomen-etatuki.

Digitukea tarjoavat Turun seudulla:

Digitukea eri kohderyhmille:

Turun seudun digitukiverkosto ja digituen kehittäminen

Digitukea kehitetään Turun seudulla Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeen toimesta, jotta tunnettuus digituesta ja tieto sen olemassaolosta kasvaa alueellisesti. On tärkeää, että Turun seudulla tiedetään, mistä digitukea saa. Näin tukea osataan pyytää heti, kun digitaalisen laitteen kanssa tulee joku ongelma, esimerkiksi sähköisessä asioinnissa.

Lisätietoa hankkeesta:

Varsinais-Suomen alueella toimii Digituki Varsinais-Suomessa -hanke, joka on muodostanut alueellisen digituen verkoston ja pyrkii edistämään digituen alueellista tunnettuutta.

Digitukea kehitetään valtakunnallisesti 14 maakunnassa ja Digi- ja väestötietovirasto tukee verkostoja ja toimii digituen puolestapuhujana. Valtiovarainministeriö tukee kehittämistyötä valtionavustuksella.

Lue lisää digituesta: www.dvv.fi/digituki

Lisätietoja:

Maija Tapio
Kirjastonhoitaja, Turun kaupunginkirjasto
maija.tapio@turku.fi
p. 02 2620617

Särskilt året 2020 lyfte fram hurudan roll digitalisering och digistöd spelar i vårt samhälle. Trots alla undantagstillstånd, har aktörerna inom Digistöd i Åboregionen hjälpt invånarna använda digitala tjänster. Digistöd vill erbjuda alla invånare inom regionen lika möjligheter att använda digitala tjänster och apparater.

Vänligen beakta att stödformerna kan variera beroende på pandemiläget. Aktörer tillhandahåller digitalt stöd enligt eget kunnande och resurser. Kontrollera de olika alternativen för distansstöd i Åboregionen på adressen suomidigi.fi/varsinais-suomen-etatuki (webbsidan endast på finska).

I Åboregionen får du digitalt stöd på följande ställen:

Egentliga Finlands TE-byrå

Distanshandledning i användningen av TE:s digitala tjänster på finska och på svenska.

FPA

Handledning i användningen av FPA:s digitala tjänster. Rådgivning angående användning av tjänsterna erbjuds per telefon.

Nordea

Handledning i användningen av digitala tjänster. Digihjälp på distans via kundtjänsten och med tidsbokning på kontoret. Vi arrangerar på distans flera tillfällen för digitalt stöd och skolningar åt grupper. Därutöver handleder och hjälper vi seniorer, oavsett bankrelation.

Åbo stadsbibliotek

Stöd i användningen av digitala apparater och tjänster, på finska, svenska och engelska både på plats och på distans. Biblioteket ordnar även föreläsningar. Hembesök ingår i tjänsterna som erbjuds av Mittbibliotek.

Åbo svenska arbetarinstitut

Handledning på svenska i användningen av digitala tjänster, med tidsbokning eller per telefon.

Åbonejdens Andelsbank

OP arrangerar handledning i användningen av banktjänsterna både på plats och på distans.

Stöd för olika målgrupper:

SenioriJelppi

Stöd i användningen av digitala apparater och digitala tjänster på finska och svenska, både på plats och på distans för äldre med tidsbeställning.

Åboregionens digistödnätverk och dess utveckling

Digistöd i Egentliga Finland-projektet ansvarar för utvecklingen av digistöd inom Åboregionen. Projektets mål är att höja uppmärksamhet och erbjuda information om möjligheten att få digistöd. Det är viktigt att invånarna känner till var och hur digistöd erbjuds, så att det skulle vara så lätt som möjligt att få hjälp vid behov.

Tilläggsinformation om projektet

Digitalt stöd i Egentliga Finland-projektet, har skapat ett lokalt nätverk för digistöd och strävar efter att öka kännedom om digitalt stöd inom området.

Digitalt stöd utvecklas nationellt i 14 landskap. Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata stöder nätverken och verkar som förespråkare för digitalt stöd. Finansministeriet stöder utvecklingsarbetet genom statsbidrag.

Läs mer om digistöd: www.dvv.fi/sv/digistod

Ytterligare information:

Maija Tapio
Bibliotekarie, Åbo stadsbibliotek
maija.tapio@turku.fi
tfn 02 2620617

Lappeenrannan kaupunki järjesti kuluneella viikolla metsäsuunnittelun asukastyöpajat, joiden avulla kerättiin asukaspalautetta metsäsuunnittelun tueksi. Osallistaminen jatkuu maastokävelyillä keskeisimpien metsäsuunnitelma-alueiden kohteilla.

- Maastokävelyitä järjestetään yhteensä neljänä eri päivänä useassa eri kohteessa, sanoo metsäpäällikkö Janne-Perttu Rantonen Lappeenrannan kaupungilta.

- Asukkaita ja alueen metsäsuunnittelusta kiinnostuneita pyydetään osallistumaan maastokävelyihin ja antamaan lisäpalautetta alueen suunnittelusta.

Palautetta voi myös antaa sähköpostilla ja kaupungin palautepalvelun kautta. Suunnitelmia käydään myös läpi eri sidosryhmien kesken pitkin syksyä.

Metsäsuunnitelmat laaditaan kymmenen vuoden välein. Suunnitelmat ohjaavat metsänkäsittelyä ja metsänhoitoa seuraavan suunnitelmakauden ajan. Toimenpide-ehdotusten lisäksi suunnitelmassa kerätään tietoa puustosta, tärkeistä metsäelinympäristöistä ja alueen erityispiirteistä.

Kohteet ja niiden aikataulut sekä karttaohjeet:

Korvenkylän urheilukenttä 20.10. klo 12:00: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31zd2

Rauha/Repokiven kuntopolku 20.10. klo 14:00: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31zd2

Tiuruniemen Tetrinotko 20.10. klo 15:00: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31zd2

Pulp/Haukilahti välillä Kangastie-Pallotie 22.10. klo 12:00: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31nb8

Ahvenlammen itäosa 22.10. klo 14:00: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31nb8

Punnanlahden ulkoilureitti 26.10. klo 12:00: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31oc9

Pöyhiänniementie - Huvilatie väli 26.10. klo 13:00: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31oc9

Ravikangas, ulkoilureitistön läntinen alue (Fasaanitie) 26.10. klo 14:00: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31pe7

Lampikangas, Itutie-Kuokkatie väli 26.10. klo 15:00: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31pe7

Ylämaa, Rinteläntie sekä vapaavalintaiset kohteet: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31q5c

Nuijamaa, Rättiläntien kuusikko 27.10. klo 12:00: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31815

Nuijamaa, Urheilukeskuksen alue 27.10. klo 13:00: https://kartta.lappeenranta.fi/IMS/?mid=31815

Mukaan kannattaa ottaa hyvät kengät ja säänkestävä varustus. Karttalinkistä löytyy tarkemmat ohjeet ja kokoontumispaikat.

Lisätietoa antaa:

Janne-Perttu Rantonen: metsäpäällikkö
Lappeenrannan kaupunki
0406620651, janne-perttu.rantonen@lappeenranta.fi

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta kokoontuu keskiviikkona 20.10.2021. Kokouksessa käsitellään mm. asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksia.

Fölin asiakastyytyväisyys ennätyslukemissa

Lautakunnalle tuodaan tiedoksi tuoreimman asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset.

Keskikesän tutkimuksessa 93 prosenttia matkustajista oli tyytyväisiä Föliin. Turkulaisista tyytyväisiä oli 94 prosenttia ja muiden Föli-kuntien asukkaista peräti 96 prosenttia. Yleistä tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen on mitattu kesästä 2020 alkaen ja tyytyväisyys on kasvanut jokaisella tutkimuskierroksella.

Asteikolla yhdestä viiteen asiakaspalvelu busseissa ja vesibusseissa sai arvosanan 4.42, ajotavan miellyttävyys 4.41 ja kulkuneuvon siisteys 4.37.

Asiakastyytyväisyyttä tutkitaan kyselytutkimuksella Fölin busseissa ja vesibusseissa. Tulosten avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen, kehitetään Fölin palveluita sekä maksetaan liikennöitsijöille palvelubonusta. Kesän asiakastyytyväisyystutkimukseen kerättiin 2535 vastausta ajalla 1.5.–2.9.2021.

Kokouksen esityslista.

Lisätietoja: suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa, lauri.jorasmaa@turku.fi, 040 482 7235

Kollektivtrafiknämnden för Åbo stadsregion sammanträder onsdagen den 20 oktober 2021. På mötet behandlas bland annat resultaten av kundnöjdhetsundersökningen.

Rekordhöga siffror i Fölis kundnöjdhetsundersökning

Nämnden underrättas om resultaten av den senaste kundnöjdhetsundersökningen.

I undersökningen som gjordes under högsommaren framgick det att 93 procent av passagerarna var nöjda med Föli. Av Åboborna var 94 procent nöjda och hela 96 procent av invånarna i de övriga Föli-kommunerna var nöjda. Man har mätt hur nöjda allmänheten är med kollektivtrafiken sedan sommaren 2020 och nöjdheten har ökat under varje undersökningsomgång.

På en skala från ett till fem fick kundservicen i bussar och vattenbussar betyget 4.42, kategorin behaglig körstil fick betyget 4.41 och fordonets renlighet fick betyget 4.37.

Kundnöjdheten undersöks med hjälp av en enkätundersökning i Fölis bussar och vattenbussar. Med hjälp av resultaten följer man kundernas nöjdhet med kollektivtrafiken, utvecklar Fölis tjänster och betalar ut servicebonus till trafikidkare. I sommarens kundnöjdhetsundersökning samlade Föli in 2 535 svar mellan den 1 maj och 2 september 2021.

Mötets föredragningslista.

Mer information: planeringschef Lauri Jorasmaa, lauri.jorasmaa@turku.fi, 040 482 7235

Asumisen tukipartio Väylä tarjoaa apua asunnottomuusuhan alla oleville täysi-ikäisille turkulaisille. Lyhytaikaista tukea voidaan tarjota myös itsenäisen asumisen turvaamiseksi. Asumisongelmien taustalla voi olla esimerkiksi äkillinen sairastuminen, rahahuolet, kriisitilanne, päihde- tai mielenterveysongelmat, rahapelaaminen tai muu elämäntilanne.

Asunnottomuus on Suomessa keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin kaupunkeihin. Päihteet ovat yhä yksi keskisimmistä asunnottomuuden syistä ja mukana voi olla rankkaa monien päihteiden sekakäyttöä ja mielenterveysongelmia. Asunnottomuusriski liittyy yhä useammin taloudellisiin ongelmiin, velkaantumiseen ja maksuongelmiin. Yhä suurempi osa asunnottomuudesta on piiloasunnottomuutta.

- Työskentelemme Väylässä moniammatillisesti ja jalkaudumme ihmisten pariin koteihin, kaduille ja kahviloihin. Autamme selvittämään elämäntilannetta ja ohjaamme henkilön tarvittaessa oikeiden palveluiden piiriin. Asumisen haasteiden kanssa ei kannata jäädä yksin, sosiaalityöntekijä Kaarina Korhonen kertoo.

Tavoitteena toimivat mallit asunnottomuuden vähentämiseen

Asumisen tukipartio Väylässä työskentelee sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Osa-aikaisina tiimissä työskentelevät myös kokemusasiantuntija sekä asumis- ja päihdepalvelujen sosiaaliohjaaja. Toiminta käynnistyy Turussa Asunnottomien yönä 17.–18. lokakuuta.
Asumisen tukipartio tekee työtä joustavasti moniammatillisella tiimillä ja pyrkii tavoittamaan asunnottomuusuhan alla olevia aiempaa tehokkaammin ja vähentämään raskaampien palveluiden tarvetta.

- Haluamme luoda toimivia malleja asuttomuuden ehkäisyyn ja vähentämiseen. Tukipartion avulla ihmiset voivat jatkaa asumista omissa kodeissaan ja tämä ennaltaehkäisee asunnottomuutta ja vähentää samalla laitosasumisen tarvetta, johtava sosiaalityöntekijä Pasi Lehti painottaa.

Asumisen tukipartio toimii osana Turun kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden asumis- ja päihdepalveluja. Toiminta kytkeytyy tiiviisti vakiintuneiden asumispalvelujen järjestämiseen. Tukipartio tekee tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden, mm. mielenterveys- ja päihdeyksikön, sosiaalityön alkupalveluiden sekä eri järjestöjen kanssa.

Älä jää asumisen haasteiden kanssa yksin. Ota yhteyttä ja selvitetään, kuinka voimme auttaa.

Tutustu partioon: turku.fi/asumisentukipartio

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on myöntänyt Turun kaupungille hankeavustusta 266 360 euroa asunnottomuutta vähentävien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeeseen ajalle 1.4.2021-30.9.2022. Yhteistyöohjelmaan on kutsuttu mukaan kunnat, joissa oli eniten asunnottomia vuonna 2018 sekä asunnottomuuden alan järjestöjä.

Lisätiedot:

sosiaalityöntekijä Kaarina Korhonen, p. 040 358 9457
johtava sosiaalityöntekijä Pasi Lehti, p. 044 907 2111

Grafian 10 000 euron lasten- ja nuortenkirjakuvituksen Rudolf Koivu 2021 -palkinto jaetaan Glasshouse Helsingissä keskiviikkona 20.10. klo 14. Ehdolla palkinnon saajaksi on kymmenen kuvittajaa.

Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia jakaa Rudolf Koivu -palkinnon joka toinen vuosi parhaasta lasten- tai nuortenkirjakuvituksesta. Rudolf Koivu -palkintoa alettiin jakaa Grafian perustajiin kuuluneen kuvittaja Rudolf Koivun elämäntyön kunniaksi jo vuonna 1949. Koivu toimi vuonna 1933 perustetun Grafian ensimmäisenä sihteerinä.

Rudolf Koivu 2021 -palkinnon tuomaristo valitsi kilpailuun osallistuneiden 133 teoksen joukosta palkintoehdokkaiksi seuraavien kuvittajien kirjat:

Bondestam, Linda: Om du möter en björn (Förlaget, 2021)

Donner, Ulla: Sontaa (Skiten) (S&S, 2019)

Eskonen, Mirkka: Kuuharjainen keppihevonen (Karisto/Otava, 2021)

Kettunen, Satu: Aarteitani Suomesta (Otava, 2021)

Kärkkäinen, Tuomas: Suomen ämminkäiset värikuvina. Otusbongaajan opas (S&S, 2021)

Metsola, Aino-Maija: Oman maan mansikat (Etana Editions, 2020)

Pelliccioni, Sanna: Muistan sinua rakkaudella (Teos, 2020)

Pentti, Camilla: Terveiset ulapalta - Runoja vesiltä (Lasten Keskus, 2021)

Rapia, Kati: Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen (Teos, 2020)

Sann, Maria: Bokstavsvärldar (Förlaget, 2021)

Rudolf Koivu 2021 -palkinnon voittaja julkistetaan Glasshouse Helsingissä (Aleksanterinkatu 13, 2 krs.) keskiviikkona 20.10. klo 14. Grafian Vuoden Huiput -näyttelyn yhteyteen tulevassa omassa näyttelyosuudessa on esillä palkinnon voittajateoksen lisäksi yhdeksän tuomariston kunniamaininnan saanutta teosta. Rudolf Koivu -palkintonäyttely on esillä 28.10. saakka. Tervetuloa!

Tämän vuoden kilpailuun saivat ilmoittautua 1.7.2019–30.6.2021 ilmestyneet kirjat. Kilpailutuomaristoon kuuluivat kuvittaja Marika Maijala (Rudolf Koivu 2019 -voittaja), toimittaja Fanny Fröman (HS Lastenuutiset), tuottaja Aino Heikkinen (Skidit-festari), graafinen suunnittelija Petri Salmela ja kuvittaja Sami Saramäki.

Lisätiedot:

viestintäpäällikkö Katja Ojala, 040-8473875, katja.ojala@grafia.fi