Kuvataidealan toimijat Suomen Taiteilijaseura, Frame Contemporary Art Finland ja Kuvasto varoittavat kulttuurileikkausten vahingollisista vaikutuksista kuvataiteen toimintaedellytyksiin. Leikkaukset kulttuuriin ovat myös ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiistaina 12.10.2021 konkreettisen listan siitä, minkälaisia leikkauksia Veikkauksen tuotoista jäävä 18,4 miljoonan vaje tarkoittaa taide- ja kulttuuribudjettiin. Leikkauksilla tulee toteutuessaan olemaan dramaattiset vaikutukset kuvataidealaan.

Kuvataidealan toimijat Suomen Taiteilijaseura, nykytaiteen tiedotuskeskus Frame ja tekijänoikeusjärjestö Kuvasto huomauttavat lukuisten leikkauskohteiden kohdentuvan juuri visuaalisiin taiteisiin, vaikka visuaalisten alojen julkinen rahoitus on vain noin yksi prosentti koko kulttuurin rahoituksesta. Tästä huolimatta esimerkiksi yksi koko suurimmista prosentuaalisista leikkauksista kohdistuu juuri visuaalisen alaan, kun Valtion taideteostoimikunnan budjettiin esitetään 50 % leikkausta.

Suomen Taiteilijaseura, Frame ja Kuvasto vaativat, että hallituksen tulisi välittömänä toimenpiteenä perua 18,4 miljoonan euron leikkaukset eli kompensoida täysimääräisesti Veikkauksen tuotoista jäävä vaje taide- ja kulttuuribudjettiin. Mikäli hallitus kaikesta huolimatta toteuttaa leikkauksia, tulee leikkaukset suhteuttaa paremmin toimialojen rahoitukseen. Kulttuurin rahoitus tulee turvata pitkäjänteisesti, ja siksi rahapelitoiminnan kokonaisuudistus on valmisteltava ripeästi ja osana sitä jyvitettävä veikkausvoittorahojen tuoton alenemasta johtuva tappio tasaisesti eri hallinnonalojen välille. 

Leikkaukset vahingollisia suoraan ja välillisesti

OKM:n esityksessä kuvataidealaa ja kuvataiteilijoiden asemaa vahingoittavat useat erilliset leikkauskohteet. 

Apurahojen ja avustusten leikkaukset leikkaavat suoraan kuvataiteilijoiden työmahdollisuuksia ja toimeentuloa. Valtion taideteostoimikunnan 50 % rahoitusleikkaus tarkoittaa nykytaiteen ostojen ja julkisen taiteen tilausten radikaalia vähenemistä. Leikkaukset yhteisöjen jo valmiiksi niukkaan rahoitukseen vahingoittavat kuvataidealan kipeästi tarvitsemaa rakenteellista kehittämistä.

- Kuvataidekohteisiin tehdään maassamme vuosittain liki viisi miljoonaa käyntiä, ja koronan jäljiltä näyttelytoiminta on vihdoin palautumassa entiselleen. Hankkeita ja yhteisöjen toiminta-avustuksia koskevat leikkaukset heikentävät merkittävästi kuvataiteilijoiden ja kuvataideyhteisöjen toimintamahdollisuuksia. Kuvataidealan rahoitusta kaventavat lisäksi leikkaukset museoiden avustuksiin, taide- ja kulttuuritapahtumiin sekä kuntien kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Kuvataiteen yleisölle ne tarkoittavat vähemmän kuvataide-elämyksiä eri puolilla maata, sanoo Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.

Poikkeuksellisen suuri 50% leikkausuhka kohdistuu Valtion taideteostoimikunnan määrärahoihin. Taideteostoimikunta vastaa taiteen hankinnasta valtion omiin kokoelmiin ja julkisiin tiloihin prosenttiperiaatteen mukaisesti. Viime vuonna kokoelmaa kartutettiin 214 uudella teoksella 147 eri taiteilijalta. Leikkauksen vaikutukset osuvat vaikeimmin taiteilijoihin, jotka menettävät tulonsa teoshankintojen vähenemisen myötä. Esitys on suuressa ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, johon on kirjattu tavoitteeksi rakentamisen prosenttiperiaatteen edistäminen.

- Leikkaukset kulttuuriviennin avustuksiin heikentävät suomalaiseen kuvataiteen kansainvälistymistä ja kuvataiteilijoiden kansainvälisiä työskentelymahdollisuuksia, jolla on suora vaikutus heidän toimeentuloonsa, sanoo Framen toimitusjohtaja Raija Koli.

Ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa

Hallituksen omassa hallitusohjelmassa tavoitteiksi on asetettu kulttuurin toimintaedellytysten vahvistuminen ja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden lisääminen. Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan pyrkimys kasvattaa kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin. Leikkaukset ovat suoraan ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteisiin nähden.

Kuluneet puolitoista vuotta ovat olleet koko kulttuurialalle jo entuudestaan raskasta ja vaikeasti ennakoitavaa aikaa.

- Samanaikaisesti leikkausten kanssa tekijänoikeuslakiin ehdotetaan muutoksia, jotka käytännössä heikentävät taiteilijoiden asemaa ja kaventavat mahdollisuuksia saada tekijänoikeustuloa teostensa käytöstä. Leikkausten ja lakimuutosten seurauksena taiteilijoiden edellytyksiä taiteelliseen työhön vaikeutetaan merkittävästi, sanoo Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson.

Suomen Taiteilijaseura, Frame ja Kuvasto kiittävät viime päivinä hallituspuolueista kuuluneita ääniä siitä, että kulttuurileikkauksia tarkastellaan vielä uudelleen. 

Toimijat muistuttavat, että leikkausten sijaan kuvataiteen ala tarvitsee pikemminkin tukea ja panostuksia. Niitä tarvitaan koronapandemian vaikutuksista toipumiseen sekä alan pitkäjänteiseen rakenteelliseen kehittämiseen, jotta taiteilijoilla on työskentelymahdollisuuksia ja suomalaisilla mahdollisuus kokea kuvataidetta.

Lisätietoja:
 
Toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki, Suomen Taiteilijaseura
annukka.vahasoyrinki@artists.fi, puh. 040 077 3105

Toimitusjohtaja Raija Koli, Frame Contemporary Art Finland
raija.koli@frame-finland.fi, puh. 044 728 9938

Toiminnanjohtaja Tommi Nilsson, Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry
tommi.nilsson@kuvasto.fi, puh. 040 511 9440

Tausta-aineisto: Näin esitetyt kulttuurileikkaukset vaikuttaisivat kuvataiteeseen.

Suomen Taiteilijaseura on kuvataiteen vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö, joka edustaa yli 3 000 ammattitaiteilijaa. Suomen Taiteilijaseura edistää kuvataiteilijoiden asemaa ja työskentelyedellytyksiä sekä vahvistaa kuvataiteen merkitystä yhteiskunnassa. 

Frame Contemporary Art Finland on nykytaiteen asiantuntijaorganisaatio ja tiedotuskeskus, joka vahvistaa suomalaisen nykytaiteen asemaa sekä edistää yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten nykytaiteen ammattilaisten välillä.

Kuvasto on voittoa tavoittelematon visuaalisen alan taiteen tekijänoikeusjärjestö, joka edistää taiteilijoiden tekijänoikeuksia ja taiteen tekemisen edellytyksiä yhteiskunnassa. Kuvasto edustaa yli 2 800 kotimaista ja noin 100 000 ulkomaista visuaalisen alan taiteilijaa. 

C More -suoratoistopalvelun kotimaisten alkuperäissarjojen laadukkaaseen listaan saadaan näyttävä lisäys, kun uutuussarja Musta valo saa ensi-iltansa ensi vuonna. 

Kuusiosaisessa jännitysdraamasarjassa rikostutkija Anna Valli saa tutkittavakseen kaupungin pelätyimmän rikollispomon – ex-rakastajansa – pojan katoamisen. Pojan löydyttyä tapettuna, Anna tajuaa kauhukseen jälkien johtavan omaan poikaansa. Perhettä suojellakseen hän tekee kaikkensa peitelläkseen poikansa jälkiä, ja alkaa johdattaa kollegoitaan ja kostonhimoista ex-rakastaan harhaan, kunnes hänelle paljastuu, että omalla aviomiehellä on ratkaiseva rooli tässä rikoksessa. Kun sekä poliisi että alamaailma alkavat päästä selville totuudesta, Anna joutuu yhä syvemmälle valheiden ja salaisuuksien kierteeseen. Lopulta Annan on päätettävä kuinka pitkälle hän on valmis menemään poikansa takia.

Sarjassa on vakuuttava näyttelijäkaarti, muun muassa Maria Sid (Kaikki synnit), Samuli Edelmann (Mission: Impossible – Ghost Protocol), Tommi Korpela (Häiriötekijä), Janne Hyytiäinen (Laitakaupungin valot) ja Elias Salonen (Aikuiset). 

Musta valo -sarjan tuottaa C Morelle ja MTV:lle Vertigo Production Oy. Se perustuu Petri Karran vuonna 2019 julkaistuun samannimiseen romaaniin. Sarjan ovat luoneet Antti Pesonen (Bullets, Sorjonen), Minna Virtanen (Bullets) ja Petri Karra. Käsikirjoituksesta vastaa Antti Pesonen, ja ohjauksesta Pete Riski (Bullets, Renki). Tuottajana toimii Saara Kankaanpää (Kansan vihollinen, Bullets), ja vastaavana tuottajana Minna Virtanen. Sarjan kuvaukset ovat nyt käynnissä, ja toteutetaan loppuvuoden 2021 aikana Tallinnassa ja Helsingissä. Tallinnassa sarjan kuvaukset toteutetaan yhteistyössä AllFilmin tuottaja Ivo Feltin kanssa (Veden vartija, Tenet). Musta valo on jo herättänyt kansainvälistä kiinnostusta: ranskalainen APC (About Premium Content) on hankkinut sen kansainväliset levitysoikeudet.

"Musta valo yhdistää koukuttavan trillerin ja avioliittodraaman: sarja kertoo avioliitosta, perheestä ja rikoksesta. Sarja väittää, että rakkaus on voima, joka voittaa lopulta kaikki vastoinkäymiset. Uskomme, että Maria Sid ja Samuli Edelmann avioparina ja Tommi Korpela ex-rakastajana tulevat tekemään huikean herkulliset roolit, jotka eivät jätä ketään kylmäksi”, kuvailee sarjan vastaava tuottaja Minna Virtanen Vertigolta.

”Olemme laajentaneet merkittävästi kotimaisten draamasarjojen määrää viimeisen parin vuoden aikana. Musta valo vahvistaa entisestään laadukkaiden suomalaisten sarjojen tarjontaamme. Tutkimustemme mukaan katsojia kiinnostaa erityisesti henkilövetoiset sarjat, joissa on jännitystä sekä yllättäviä käänteitä – Musta valo on nimenomaan jännittävä, yllättävä, vahvojen henkilöiden tarina”, kertoo MTV:n vastaava tuottaja, draama- ja kehityspäällikkö Jani Hartikainen.

Musta valo -draamasarja julkaistaan C More -suoratoistopalvelussa vuonna 2022. Musta valo on C More -alkuperäissarja. Sarja nähdään myöhemmin myös MTV:n kanavilla. 


MUSTA VALO -KUVAUSVIERAILUPÄIVÄ MEDIALLE 18.11.

Tuotantoyhtiö Vertigo Production Oy järjestää medialle mahdollisuuden vierailla sarjan kuvauksissa Tallinnassa torstaina 18. marraskuuta. Paikan päällä media pääsee tutustumiskierrokselle sarjan kuvauspaikalle sekä haastattelemaan näyttelijöitä lyhyesti kuvaustauolla.

Ilmoittautumiset kuvauspaikkavierailulle pe 12.11. mennessä:  Saara Kankaanpää, saara@vertigo.fi,  050 542 6878.

Varsinainen pressitilaisuus haastatteluineen järjestetään sarjan julkaisun kynnyksellä Helsingissä. 
 

LISÄTIEDOT:
Pressikuva liitteenä (kuvaaja: Heikki Leis).
#MustaValo #cmoresuomi

C More ohjelmaviestintä, Arto Suominen, 040 664 7579, arto.suominen@cmore.fi 
MTV, vastaava tuottaja Jani Hartikainen, 050 461 4924, jani.hartikainen@mtv.fi 
Vertigo, vastaava tuottaja Minna Virtanen, minna@vertigo.fi 050 490 4119
Vertigo, tuottaja Saara Kankaanpää,  saara@vertigo.fi 050 542 6878

Ludwig van Beethovenin Fidelio-ooppera esitettiin elokuussa 2021 ensimmäistä kertaa Espoossa. Ooppera tehtiin kolmen toimijan yhteistuotantona: mukana olivat Urkuyö ja Aaria -festivaali, Tapiola Sinfonietta ja Espoon Kaupunginteatteri.

Jo ennen ensi-iltaa loppuunmyydyn oopperan pääsi näkemään vain harvat yleisötapahtumiin kohdistuneiden rajoitusten vuoksi. Nyt teos julkaistaan Urkuyö & Aaria -festivaalin Youtube-kanavalla, mistä se on katsottavissa maksutta toistaiseksi. Tallenne on kuvattu Espoon kulttuurikeskuksessa 28.8.2021. Tallenteen toteutti Fantastico Production ja se tuotettiin Espoon kaupungin tuella. Tallenne on tekstitetty suomeksi.

Yli kaksisataa vuotta sitten sävelletyn oopperan tarina on ajaton kuvaus vallan käytöstä ja väärinkäytöstä. Itse esitys luottaa kuitenkin ihmiseen ja viisauteen; keskiössä on Sami Luttisen esittämä vanginvartija Rocco. Ansiokkaan uran tehnyt kapellimestari Okko Kamu johti Tapiola Sinfoniettaa, Urkuyö ja Aarian festivaalikuoroa ja maamme parhaimmistoon lukeutuvaa solistikaartia. Teoksen ohjasi Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom.

Linkki tallenteeseen. 

Helsingin Jäähallissa 19.-21.11.2021 järjestettäviin MM-kilpailuihin saapuvat lajin huiput ympäri maailman. Median akkreditointi on avattu, tervetuloa viestimään kansainvälisestä huippu-urheilukilpailusta!

Suomi kuuluu lajin kirkkaimpiin tähtiin ja odotukset MM-kotikisoihin ovat suuret. Suomalaiset joukkueet tavoittelevat kultamitaleita sekä naisten että nuorten sarjassa. Naisissa Suomi on voittanut maailmanmestaruuden kymmenen kertaa. Hopeamitaleja on seitsemän ja pronssisijoja neljä.

Joukkuevoimistelulla on suomalaiset juuret, sillä Suomi esitteli joukkuevoimistelun uutena lajina kansainväliselle voimisteluväelle vuonna 1995. Ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin vuonna 2000 ja tapahtumapaikkana oli silloinkin Helsinki. Suomi on isännöinyt joukkuevoimistelun MM-kilpailuja aikaisemmin neljä kertaa (vuosina 2000, 2006, 2013 ja 2017).

Vuoden 2020 kilpailut peruttiin koronaepidemian vuoksi. Alun perin vuoden 2021 kilpailuisäntänä piti olla Italia, mutta Suomi sai kisat, kun maa vetäytyi järjestelyistä maan koronatilanteen takia.

Tapahtuman johtaja Susanna Porola Voimisteluliitosta näkee, että kilpailulla on kaksi tärkeää merkitystä.

- Ensinnäkin nämä ovat ensimmäiset suuret kansainväliset kilpailut lajissa koronarajoitusten jälkeen. Edelliset MM-kilpailut olivat vuonna 2019. Toiseksi kotikisat merkitsevät erityisen paljon joukkuevoimistelijoillemme ja lajia seuraaville, hän sanoo. 

Korona on vaikuttanut selvästi lajin harrastajamääriin, koska moni joukkue kärsi rajoituksista, kun sisällä järjestettävä harrastustoiminta oli rajoituksien takia pitkään tauolla.

- Kotikisat tuovat lajin esiin isommalle yleisölle ja toivon, että saamme tämän myötä voimistelijat palamaan joukkuevoimistelun pariin sekä lajille uusia harrastajia, Porola toivoo.

Kilpailuihin voi ilmoittautua 22.10. asti

Koronapandemia on vaikuttanut jonkin verran maiden matkustushalukkuuteen. Tämänhetkisen tiedon mukaan Suomeen saapuu joukkueita 12 maasta. Maat ovat: Bulgaria, Itävalta, Japani, Kanada, Kazakstan, Ranska, Tanska, Tšekki, Ukraina, Venäjä ja Viro. Ilmoittautuminen kilpailuihin päättyy 22.10. Silloin selviää lopullinen osallistujalista. 

Suomen lisäksi maailmanmestaruuksia on vain Venäjällä (kahdeksan) ja Virolla (kaksi). Venäjän Madonna-joukkue vei edellisen mestaruuden vuonna 2019, jolloin Suomen Minetit ja OVO Team olivat hopealla ja pronssilla.

Vuoden 2021 maailmanmestaruuskilpailuissa Suomea edustavat seuraavat naisten joukkueet:

• Minetit (Tampereen Sisu, Tanssi- ja Voimisteluseura Illusion)
• OVO Team (Olarin Voimistelijat)
• Gloria (Attitude Sports, Elise, Pakilan Voimistelijat, Tapiolan Voimistelijat)
• Sanix Valens (Lahjan Tytöt)

Nuorten sarjassa Suomea edustavat:

• Minetit Junior, Tampereen Sisu
• OVO Junior Team, Olarin Voimistelijat
• Elite Junior, Sport Club Vantaa
• Sanix Valens Junior, Lahjan Tytöt

MM-kilpailut lukuina

• kolme sarjaa: naiset, nuoret ja IFAGG Trophy (sekajoukkueille)
• tällä hetkellä yhteensä 56 joukkuetta 12 maasta. Kilpailuilmoittautuminen päättyy 22.10., jolloin tiedetään lopullinen joukkueiden määrä.
• Suomesta 8 joukkuetta: neljä naisten sarjassa ja neljä nuorten sarjassa
• Joukkue koostuu 6–10 voimistelijasta
• Sunnuntain finaalissa nähdään 12 joukkuetta, maksimissa kaksi joukkuetta / maa

Joukkuevoimistelun MM-kilpailut järjestetään Helsingin Jäähallissa 19.-21.11.2021.

Median aikataulu

Perjantai 19.11.

klo 14.30 Mediatoimisto aukeaa Jäähallilla

klo 15–16 Ennakkopressi (kutsu tulossa myöhemmin)

klo 17 -> mahdollisuus seurata virallisia harjoituksia

Lauantai 20.11.

klo 9 Mediatoimisto aukeaa

klo 10 Kilpailun avaus

klo 10.15 Kilpailusuoritukset alkavat, B-ryhmä

klo 12.50 Kilpailusuoritukset jatkuvat, A-ryhmä

klo 15 Alkukilpailu päättyy

Sunnuntai 21.11.

klo 8.30 Mediatoimisto aukeaa

klo 9 Lyhytohjelmakilpailu

klo 12 Finaalin B-ryhmä

klo 13-14 Finaalin A-ryhmä

klo 14- 14.30 Palkintojenjakoseremonia

Lähetämme kutsun ennakkopressitilaisuuteen ja lisätietoa joukkueista lähempänä ajankohtaa. 

Ole hyvä ja täytä akkreditointilomake 8.11. mennessä >>

Maanantai-iltana 1.11. lauletaan Rovaniemen kirkossa yhdessä tuttuja lauluja Lapista ja luonnosta. Yle Radio 1 lähettää tilaisuuden suorana lähetyksenä. Nyt kaikki laulamaan!

Viimein tänä syksynä päästään laulamaan yhdessä – tosin suojamaskit kasvoilla. Laulun voima -yhteislaulutilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita ja Rovaniemen kirkkoon voi tulla turvavälein kerrallaan korkeintaan 550 henkilöä. Osallistujia laulattavat lapsikuoro Valonlähde johtajanaan Ruusu Tervaskanto ja Gospelkuoro Spring of Joy, jota johtaa Laura Alasaarela. Kuorojen ja kanttoreiden lisäksi laulua tahdittaa rovaniemeläisistä muusikoista koostuva Laulun voima -orkesteri.

Yle Radio 1 ja Yle Areena lähettävät tilaisuuden suorana lähetyksenä klo 18–19.15. Radioinnin vuoksi yleisöä pyydetään tulemaan paikalle hyvissä ajoin, mielellään viimeistään klo 17.45. Illan laulut on valittu Yle Radio 1:n järjestämän nettiäänestysten perusteella. Lauluista äänestettiin jo tammikuussa 2019, mutta koronan takia tilaisuus on jouduttu siirtämään. Nettiäänestyksessä toivojat kertoivat myös toivekappaleisiinsa liittyviä tarinoita ja muistoja. Ikimuistoiset laulut saattavat liittyä rakastumisen riemuun tai lapsuusmuistoihin, mutta myös kaipaukseen tai tuen tarpeeseen. Lapin ja luonnon illassa lauletaan esimerkiksi Lapin tango, Lapin äidin kehtolaulu ja Kylmän kukkia.

Yhteislauluillan juontaa Yle Radio 1:n kuuluttaja Maaria Holma.
Yhteislaulutilaisuuteen on vapaa pääsy. Tilaisuuteen voi osallistua kirkkosalissa korkeintaan 550 henkilöä.

Lisätietoja:

viestintäpäällikkö Noora Hietanen, noora.hietanen@evl.fi, 040 670 0277
kanttori Ruusu Tervaskanto, ruusu.tervaskanto@evl.fi, 040 716 2332
Kirkkopalvelujen kehityspäällikkö Jari Kupiainen, jari.kupiainen@kirkkopalvelut.fi, puh. 040 355 1614
Yle Radio 1:n vastaava tuottaja Anna Simojoki, anna.simojoki@yle.fi, puh. 040 868 2661

Laulun voima -yhteislauluilta

Aika: Maanantaina 1.11.2021 klo 18.00, suora lähetys Yle Radio 1:ssä klo 18.00–19.15, suorana Yle Areenassa
Paikka: Rovaniemen kirkko, Papinkatu 1 B
Tilaisuuden järjestäjät: Rovaniemen evankelisluterilainen seurakunta, Kirkkopalvelut, Yhteisvastuukeräys ja Yle Radio 1

Telian ja DNA:n yhteisesti omistama yhtiö Suomen Yhteisverkko Oy (SYV) rakentaa uutta 5G-verkkoa Pohjois- ja Itä-Suomeen yhteistyössä Nokian kanssa. Kolmivuotinen rakennusprojekti käynnistyi jo maaliskuussa 2021 ja jatkuu nyt loka-joulukuussa Savonlinnassa. Verkon päivitystyön myötä myös alueen 4G-verkon kapasiteetti moninkertaistuu.

Uuden 5G-verkon myötä Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaiden mobiililaajakaista- ja puhepalveluiden kuuluvuusalue kasvaa ja laajakaistan siirtonopeudet sekä palvelutaso paranevat.

Tukiasemia rakennetaan nyt seuraaville alueille Savonlinnassa: Esola, Haka-alue, Inkerinkylä, Jukolansalo, Järvenpää, Kellarpelto, keskusta, Kuussalmi, Kyrönniemi, Laitaatsilta, Lähteelä, Mertala, Miekkoniemi, Mirrilä, Naistenlahti, Nojanmaa, Nätki, Parkkolanmäki, Pihlajaniemi, Pitkäniemi, Pääskylahti, Pääskylä, Pääskyniemi, Ranta-Kaartila, Rinkilä, Ruunavuori, Savonniemi, Tolvannimi ja Viuhonmäki

Rakentaminen alueella aloitetaan 20. lokakuuta ja koko alueen tukiasemavaihtojen on tarkoitus valmistua viimeistään 9. joulukuuta 2021.

Tukiasemien vaihtoon liittyvistä töistä saattaa aiheutua enimmillään työpäivän mittaisia paikallisia palvelukatkoksia DNA:n ja Telian matkaviestinpalveluihin. Lisäksi työn alla olevalla alueella saattaa esiintyä palvelunlaadun heikkenemistä muutaman päivän ajan, kunnes kaikki tukiasemat on saatu päivitettyä. Palveluhäiriöt pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman lyhyinä, jotta ne aiheuttavat asukkaille ja yritystoiminnalle mahdollisimman vähän haittaa.

Uuden verkon 5G- ja 4G-kapasiteetti on moninkertainen vanhaan verkkoon nähden, ja palvelutaso paranee myös 4G-päätelaitteilla.

5G:n hyödyt pähkinänkuoressa:

• Luotettavuus: Luotettavampi ja toimintavarmempi kuin olemassa olevat verkot.
• Nopeus: Jopa yli gigan nopeudet.
• Laatu: Suoratoistopalveluiden, videoiden ja TV-ohjelmien parempi laatu ja pätkimättömyys.
• Miellyttävä käyttökokemus: Esimerkiksi etätyöt ja pelaaminen onnistuvat paremmin, kun viiveitä on vähemmän ja sovellukset reagoivat välittömästi.

Kuvassa vaaleampi vihreä väri kuvaa normaalia 4G-/5G-peruspeittoa, ja tummempi vihreä erityisen nopeaa, 3.5 GHz:n taajuudella toimivaa 5G-verkkoa. Vaaleamman vihreällä alueella uusi verkko otetaan ensin käyttöön aiempaa parempana 4G -verkkona, ja 5G -osuus aktivoidaan hieman myöhemmin, arviolta vuoden 2022 alkupuolella.

700 MHz:n taajuusalueille rakennettavat verkot voivat aiheuttaa häiriöitä pienelle osalle antenni-TV-talouksista. Lisätietoa aiheesta täällä: https://taajuustalkoot.fi/

Lisätietoja:

Telian viestintä, puh. 02040 54000, communications-fi@telia.fi

Suomen Yhteisverkko

Suomen Yhteisverkko on DNA Oyj:n ja Telia Finland Oyj:n vuonna 2014 perustama yhteinen verkkoyhtiö, joka suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää matkaviestinverkkoa Pohjois- ja Itä-Suomen alueella.

Kirjailija, ohjaaja Marko Järvikallaksen näytelmä PUNK saa kantaesityksensä tiistaina 19.10. klo 19 Eino Salmelaisen näyttämöllä. Tätä merkittävää alakulttuuria ei ole käsitelty teattereissa usein, jos koskaan.

TTT:n historiallinen vanha päänäyttämö ottaa vastaan esityksen, joka ei säästele voimassa ja volyymissa. PUNK näyttää, kuulostaa ja tuntuu todelta. Koko kymmenhenkinen ryhmä antaa palaa lavalla. Rooleissa nähdään Heidi Kiviharju, Minerva Kautto, Suvi-Sini Peltola, Eriikka Väliahde, Saska Pulkkinen, Janne Kallioniemi ja Auvo Vihro sekä bändissä ja vaihtuvissa rooleissa Jari Leppänen, Hiski Grönstrand ja Juha Junttu. Ensemble muodostaa Lebu & Maanisdebut -yhtyeen, joka on jo debytoinut keikallakin Tampereen legendaarisella Vastavirta-klubilla.

”Uteliaisuus ja inspiraatio. Niiden äärellä on oltu tätä esitystä tehtäessä. Livenä soitetut biisit ovat olleet esityksen selkäranka ja moottori, joka on pitänyt sykkeen korkealla. Posket hehkuen on huohotettu biisin päätyttyä, että on se täynnä energiaa”, Järvikallas sanoo.

”Punk on määrittelemätön ilmiö. Siihen voidaan liittää erilaisia piirteitä, sitä voidaan yrittää rajata erilaisin määritelmin, ovat ne sitten aikaan, paikkaan, musiikkiin, ihmisiin, ideologiaan tai pukeutumiseen liittyviä. Pohjalla särisee kuitenkin aina jokin määrittelemätön: alkurytmi, aggressio, purkautumisen ilo.”

Näytelmän tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1991 ja tähän päivään. Nuori nainen etsii identiteettiä, ystäviä ja isää pikkukaupungissa – ja löytää vallatun talon yhteisön. PUNK on näytelmä nuorista, joilla oli paljon unelmia, ja joista kasvoi keski-ikäisiä. Se kertoo punk-kulttuurista, joka jätti vahvoja, yhä tässä päivässä vaikuttavia jälkiä meitä ympäröivään todellisuuteen. Esityksessä kuullaan punk-klassikoita ja vähemmän tunnettuja rutistuksia.

PUNKin on käsikirjoittanut ja sen ohjaa Marko Järvikallas. Dramaturgina on toiminut Juho Gröndahl. Lavastuksesta vastaa Janne Vasama. Puvut, maskit ja kampaukset on suunnitellut Marjaana Mutanen, valot ja videot Sami Rautaneva ja äänet Kyösti Kallio.

Esitys sisältää voimakkaita ääniä ja valoja. Kesto noin 2 tuntia 40 minuuttia (sisältää väliajan). Liput 40–35 €.

Pressikuvat:
https://ttt-teatteri.fi/pressikuvat/punk/

Näytelmän verkkosivu:
https://ttt-teatteri.fi/program/punk/

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja pressiliput:
tiedottaja Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee 20.10.2021 kokouksessaan Paavolan kaupunginosan korttelia koskevan maankäyttösopimuksen ehtojen hyväksymisen.

Kortteli käsittää kokonaisuudessaan Sepon-, Kauppa-, Sammon- ja Saimaankadun rajaaman alueen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liikerakentamiseen osoitettu kortteli pääosin asumiskäyttöön.

Kaavaehdotus mahdollistaa kymmenen 8–16 kerroksisen kerrostalon sekä näitä palvelevan parkkitalon rakentamisen kortteliin. Liikerakentamista on suunniteltu osaan rakennettavien rakennusten pohjakerroksista. Korttelia kutsutaan Iskun kortteliksi.

Asemakaavamuutoksesta maanomistajat maksavat kaupungille yhteisvastuullisesti 20 000 euroa sekä kunnallisteknisenä korvauksena 3,2 miljoonaa euroa. Korvaus tullaan käyttämään pääsääntöisesti asemakaava-alueen ja sen lähiympäristön kunnallistekniikan toteuttamiseen ja perusparantamiseen. Lähimmät toteutettavat kohteet ovat Saimaankadun katutilan kehittäminen ja pyöräilyn baanaverkon toteuttaminen, Kauppa-, Sammon- ja Seponkadun katutilan kehittäminen korttelin rakentamisen yhteydessä sekä turvallisten ja viihtyisien koulureittien toteutus Paavolan kampukselle ja Harju-Lotilan alakoululle.

Herrasmanninkadun kulkuyhteyksiä parannetaan rantaan ja ulkoilureiteille 

Herrasmanninkadun ja uimarannan pysäköintialueen katusuunnitelmat ovat lautakunnan käsittelyssä. Alueen liikenne on vilkasta ja suunnittelussa varaudutaan lisääntyvään liikenteeseen Herrasmannin alueella.

Kadun päätyyn rakennetaan kiertoliittymätyyppinen kääntöpaikka, josta liikenne ohjataan leirintäalueelle ja uimarannan pysäköintialueelle. Kadun itäreunaan rakennettava jalankulun ja pyöräilyn väylä parantaa jalan ja pyörillä liikkuvien kulkuyhteyttä rannan suuntaan ulkoilureiteille. Olemassa olevia hyväkuntoisia puita säästetään mahdollisimman paljon. Uusilla puu- ja pensasistutuksilla jaetaan pysäköintialueita sekä maisemoidaan katuympäristöä.

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslista 20.10.2021. 

Lisätietoja:

maankäytön johtaja Petri Honkanen, 050 5594 160

Vanhan kansan vuodenkierto on täynnä taikoja ja enteitä. Miten enteet määrittävät tulevaa vuotta? Voiko tulevan puolisonsa tavata unessa? Kuinka karistaa maanantaisyndrooma? Uutuuskirja Maaginen vuosi kurkistaa esivanhempiemme elämäntavan mystisiin piirteisiin ja menneen ajan taikuuteen.

Marjut Hjeltin uutuuskirja Maaginen vuosi – Taikoja, enteitä ja haltijaväkeä ammentaa rikkaasta kansanperinteestämme. Teos etenee vuodenkierron mukaisesti taianomaisesta uudestavuodesta tapaninpäivään ja esittelee jokaiseen kuukauteen sopivat haltijat ja taikakonstit.

Suomalaisen talonpoikaisyhteiskunnan merkittävin syyskauden ajanjakso oli kekri. Sillä ei ollut kiinteää ajankohtaa, sillä kekriä eli köyryä, köyriä tai keyriä vietettiin silloin, kun ulkotuot saatiin tehdyiksi ja vetäydyttiin sisälle talven puuhiin. Yleensä kekri ajoittui lokakuun loppupuolelle. ”Kekriin liittyy viimeisyys, koska kekri oli maa- ja karjatalouden työvuoden viimeinen päivä. Se, joka oli kekrin ensimmäisenä päivänä viimeinen sängyssä, pöydän ääressä tai muissa toimissa, joutui kekrivaariksi tai kekriköntykseksi, jonka laiskuudelle naurettiin. Ihanne kun oli rivakka ja työteliäs ihminen. Ajateltiin, että toisten edelle ehtivä ihminen saa hyvän osan, koska hän ehtii ensimmäisenä ottaa onnea itselleen,” Hjelt kuvailee.

Kirjassa esivanhempiemme arkistoitu perinne lyö kättä sen humoristisille nykytulkinnoille ja vanha patriarkaalinen talonpoikaisyhteiskunta kohtaa tasa-arvoon pyrkivän postmodernin maailman. Teos kutsuu tunnelmoimaan tuttuja ja jo unohtuneita merkkipäiviä – samalla selviää, että monissa nykyajan juhla- ja arkitavoissa on mukana yllättävän paljon vanhaa.


Marjut Hjelt
Maaginen vuosi – Taikoja, enteitä ja haltijaväkeä
ISBN 978-951-858-245-1
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Tilaa arvostelukappale: media@skskirjat.fi
Saatavilla myös pdf-versio.

Kirjoittajan yhteystiedot:
Marjut Hjelt, marjut.hjelt@welho.com

Lisätiedot:
Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@skskirjat.fi, p. 050 501 9510

Pohjois-Karjalan koronavirustilanteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Yli 12-vuotiaista pohjoiskarjalaisista kaikkiaan 74 % on saanut koronarokotteen molemmat annokset. Ensimmäisen rokoteannoksen on saanut 83 % yli 12-vuotiaista.

Viikolla 40 uusia tartuntoja todettiin yhteensä 29 tapausta, kun edellisellä viikolla tapauksia kirjautui 32. Pohjoiskarjalaisilla tartuntoja oli 27. Kuluvalla viikolla tartuntoja on torstaiaamuun mennessä todettu 14 ja karanteenissa oli yhteensä 35 henkilöä.

Tartunnoista suurin osa todettiin alle 30-vuotiailla. Eniten tartuntoja oli 20–29-vuotiailla. Tartuntoja todettiin viikolla 40 Joensuussa, Kontiolahdella, Lieksassa, Liperissä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Tartuntojen alkuperä saatiin selville kaikissa todetuista tapauksista. Ulkomailta saatuja tartuntoja oli kuusi.

Joukkoaltistumisia on todettu yhdellä koululla, harrastusjoukkueessa sekä sote-yksikössä. Siun sote on ollut yhteydessä kaikkiin karanteeniin määrättyihin.

Etätyösuositus päättyy valtakunnallisesti 15.10.2021.

Pohjois-Karjalassa voimassa olevat alueelliset suositukset ja rajoitukset on koottu Siun soten verkkosivuille osoitteeseen www.siunsote.fi/alueelliset-suositukset-ja-rajoitukset.
Pohjois-Karjalan tilannekuvatyöryhmä ei kokoontunut 14.10. Työryhmän seuraava kokous on 21.10.

Koronavirustilanne Pohjois-Karjalassa viikolla 40 (4.–10.10.2021)

• Koronavirustartuntojen määrä pohjoiskarjalaisilla: 27, muutos edellisviikkoon +-0
• Tartunnan saaneista rokottamattomia 37 %, 1. rokotuksen saaneita 18,5 %, molemmat rokotteet saaneita 26 %. Rokotustieto puuttuu 18,5 %.
• Tartuntojen alkuperä tiedossa 100 %
• 14 vrk ilmaantuvuus (27.9.-10.10.2021): 25,53, muutos -0,55
• Koronasta aiheutuva terveydenhuollon kuormitus: vähäinen*

*Terveydenhuollon kuormitus mittaa Siun soten keskussairaalassa ja terveyskeskussairaaloissa hoidettavina olevien koronapotilaiden määrää suhteessa käytettävissä oleviin hoitopaikkoihin ja resursseihin asteikolla vähäinen – kohtalainen – vaikea.

Siun soten ikäihmisten tehostetun asumisen yksikössä Kontiolahdella 26 henkilöä on altistunut koronavirukselle. Altistuminen on tapahtunut Tähkäkodissa 9.–11.10.2021.

Kaikki altistuneet on ohjattu oireseurantaan. Tähkäkodin henkilökunta on tiedottanut asukkaita ja heidän omaisiaan asiasta. Tartunnanjäljitys on yhteydessä altistuneisiin työntekijöihin. Tähkäkodin toiminta jatkuu normaalisti.

Uimahyppyjen SM-kilpailuiden toinen kisapäivä käytiin Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa torstaina.

Miesten kolmen metrinponnahduslaudan Suomen mestariksi hyppäsi Juho Junttila (Tiirat). Keskiviikkona myös metrin laudan SM-kullan vienyt Junttila hyppäsi kolmelta metriltä pisteet 341,95. Aarne Riekki (Vantaan Diving) tuli toiseksi ja sai SM-hopeaa pisteillä 301,25. Pronssille ylsi Lukas Lundmark (Tiirat) pistein 281,65.

– Oli kiva päästä kansallisiin kisoihin kunnolla kiinni nyt parin vuoden jälkeen. Tänään sain alas kaikki hypyt, mitä oli suunniteltu, mutta en ehkä aivan sillä tavalla, millä olisin toivonut niiden tulevan, Junttila kommentoi.

Naisten kolmen metrin ponnahduslaudan SM-kullan vei Lauren Hallaselkä (Tiirat) pisteillä 267,85. SM-hopeaa hyppäsi Anni Paloheimo (Vantaa Diving) pistein 250,55 ja pronssi meni Eerika Revolle (Tiirat) pisteillä 209,95.

– Oli todella kiva kisata Mäkelänrinteessä ja saada aikuisten kilpailu tähän kohtaan. Olen viimeksi vuoden 2019 joulukuussa kisannut aikuisissa, joten siitä on jo aikaa. Oli kiva myös saada sarjaan mukaan yksi uusi hyppy, joka onnistui tosi hyvin. Seuraavaksi hyppään nuorten SM-kisoissa kuun lopussa. Sitten käyn Isossa-Britanniassa treenaamassa pari viikkoa ennen kuin luvassa ovat nuorten MM-kilpailut Kiovassa joulukuun alussa, Hallaselkä kertoo.

Parihypyissä tiukka voittotaistelu

Suomen mestaruuteen naisten kerrosten parihypyissä ylsi erittäin pienen eron turvin pisteillä 224,64 Ruska Lehtonen (Tiirat) parinsa Ronja Rundgrenin (Vantaa Diving) kanssa. Hopeaa pisteillä 224,40 hyppäsivät Sofia Slöör (Tiirat) ja Hannah Puranen (Tiirat). Kolmannen sijan otti Kerttu Toivonen (Tiirat) ja Elsa Korhonen (Tiirat) pisteillä 186,60.

– Kokonaisuudessaan suorituksemme oli hyvä. Emme ole nyt hirveästi harjoitelleet yhdessä ja hyppäsimme pitkästä aikaa, niin oli kivaa hypätä yhdessä, Lehtonen kommentoi.

– Kun kisaa kaverin kanssa on aina jotenkin rennompi fiilis ja voi tsempata toinen toistaan. Sen takia parihypyt ovat aina kivoja, Rundgren täydentää.

Parihyppyjen kolmen metrin ponnahduslaudan SM-finaalissa kisasi ainoastaan yksi pari: Tiirojen Paju Aulio ja Meri Muro. Hyppypari keräsi suorituksillaan 149,07 pistettä ja voitti SM-kultaa.

Kaikki SM-kisojen tulokset näet täältä.

Nuorten SM-kilpailut hypätään Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa 29.–31. lokakuuta.

Liitteenä kuvia Juho Junttilasta. Kuvat ovat vapaasti median käytettävissä.

Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 19.10. Kokouksessa käsitellään mm. seuraavia asioita:

Asemakaavanmuutos- ja tonttijako/ tonttijaonmuutosehdotus; Tammitien kulma 2.0

Asemakaavanmuutos mahdollistaa alueen käyttötarkoituksen muutoksen asumiseen. Kaavamuutoksella tavoitellaan alueen kokonaisilmeeseen soveltuvaa matalahkoa 2-5 kerroksista kerrostalovaltaista asumista. Rakennusten korkeus on sovitettu ympäristöön ja matalin rakentaminen sijoittuu Vanhan Hämeentien varteen.

Alueelle arvioidaan tulevan n. 530 asuntoa ja niihin n. 650 asukasta. Kaavan toteuttamisesta aiheutuviksi infrakustannuksiksi on arvioitu 50.000 euroa.

Päätettäväksi tuodaan myös asemakaavanmuutoksen edellyttämät maankäyttösopimukset.

Asemakaavanmuutoksen tavoitteiden tarkistaminen, Pansio-Pernon monitoimitalo

Kaavanmuutoksen tavoitteita tarkistetaan, koska kaava-aluetta laajennetaan Hövelin palvelutalon alueelle osoitteessa Hyrköistentie 26. Tavoitteena on sosiaalitointa- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten tontin käyttötarkoituksen muutos siten, että tontilla voisi olla asumista ja yksityisiä palveluita.

Monitoimitaloa suunnitellaan edelleen Pernon koulun vanhalle tontille. Totin pohjoisosaan suunnitellaan pienimuittakaavaista asumista, ja naapuritontille Heinikonkatu 2:een asuin- ja liikerakennusta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Vilkkilänmäen asemakaavamuutosta koskevan valituslupahakemuksen. Kaava kuulutetaan voimaan Turun hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti muutettuna. Asia merkitään tiedoksi.

Kokouksen esityslista
Lisätietoja: kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi, puh. 050 558 9210

Jämsän sivistyslautakunta käsitteli erityisavustuksen käyttösuunnitelman kokouksessaan 14.10.2021.  Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun erityisavustuksen suuruus on  34 000 € ja hankkeen kokonaiskustannus 36 000  €. Avustuksen käyttöaika on 24.9.2021 – 31.7.2023.

Valtion erityisavustuksella tuetaan lukiokoulutuksen järjestäjiä pitkittyneen koronaepidemian johdosta tarvittaviin tukitoimiin opiskelijoiden osaamisvajeiden paikkaamiseksi ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Valtionavustus on tarkoitettu opetukseen, ohjaukseen, hyvinvointiin ja tukitoimiin liittyvien lisäresurssitarpeiden rahoittamiseen. Tavoitteena on parantaa lukio-opiskelijoiden edellytyksiä jatkaa opintojaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa opetuksessa sekä tukea heitä ylioppilastutkintoon valmistautumisessa ja jatko-opintoihin siirtymisessä.

Jämsän kaupungin lukiokoulutuksessa erityisavustus tullaan käyttämään avustuksen hakukriteerien mukaisesti opinto-ohjauksen lisäresursointiin, nuoriso-ohjaajan palkkaamiseen jatkumona Nuorten rinnalla koulussa -hankkeen jälkeen, tukiopettamiseen sekä lisäopetukseen lukion opettajien ja erityisopettajien toimesta sekä vertaistukeen perustuvaan pienryhmätoimintaan.

Lisätietoja johtava rehtori Juha Damskägg, p. 040 836 1604,  pe 15.10 ja 25.10. alkaen

Jämsän kaupungin sivistyslautakunta päätti äänestyspäätöksellä  (6-3) kokouksessaan 14.10.2021 toimialan taksojen ja maksujen korotuksista vuotta 2022 koskien.  

Saara Peutere-Heikka esitti, ettei kaupunki korota sivistystoimen maksuja ko. esityksen mukaisesti.
Koronavuoden ja Kaipolan lopettamisen jälkeen tarvitaan enemmän aikaa, jotta kuntalaiset pääsevät kiinni harrastuksiinsa. Vapaan sivistystyön ajatus ei toteudu, jos kuntalaiset jäävät pois harrastuksista taloudellisen tilanteen vuoksi. Esitystä kannattivat Timo Salokorpi ja Tiina Altti.

Äänestyksessä äänet jakaantuivat esittelijän ehdotus (6): Lea Hiekkamäki, Jyrki Niittymaa, Taika Olin, Eero Peltola, Veli-Erkki Ruotsalainen, Ari Sarin.  Saara Peutere-Heikan ehdotus (3): Tiina Altti, Saara Peutere-Heikka ja Timo Salokorpi.

Sivistystoimen taksoihin ja maksuihin tehtiin korotuksia lähes kautta lin­jan. Korotukset perustuvat kaupunginhallituksen antamaan ta­lous­ar­vio-oh­jee­seen, jossa todetaan että taksoja ja maksujen rakennetta on tarkistettava kustannustasoa vastaavaksi. Taksakorotusten vaikutus on arvion mukaan noin 25 000 euroa ja se on otettu huomioon sivistystoimialan vuoden 2022 talousarvioesityksessä.

Sivistystoimialan hallinnoimien tilojen vuokriin tulee pääsääntöisesti yhden euron tuntihinnan korotukset 1.8.2022 alkaen. Syyskaudella 2022 on esimerkiksi koulujen luokkatilojen tuntitaksa kymmenen euroa jämsäläisille järjestöille ja 19 euroa muille käyttäjille (yksityiset, yritykset). Myös liikuntatilojen tuntitaksat korottuvat ja esimerkiksi Jämsän liikuntahallin koko salin tuntitaksa on korotuksen jälkeen 17 euroa jämsäläisille järjestöille ja 33 euroa muille käyttäjille.

Koululaisten iltapäivätoimintamaksuun tulee 10 euron korotus 1.8.2022 al­kaen. Korotuksen jälkeen iltapäivätoimintamaksu on 135 euroa kuu­kau­des­sa ja 67,50 euroa, jos toimintaan osallistuu kuu­kau­des­sa vain 10 päivää tai vähemmän.

Työväenopiston kurssimaksujen korotus on 5 euroa/kurssi 1.8.2022 alkaen. Korotuksen jälkeen esimerkiksi kielten kurssien (46h) maksu on 70 euroa. Jämsänjokilaakson musiikkiopiston opintomaksujen korotus on 10 euroa/maksu 1.8.2022 alkaen. Korotuksen jälkeen esimerkiksi 45 minuutin muskariryhmään osallistumisen maksu on 232 euroa.

Uimahallin taksakorotukset tulevat voimaan pääsääntöisesti 1.1.2022 alkaen. Uimahallin yksittäislippujen hinnat nousevat pääsääntöisesti 10 sentillä. Vuodenvaihteen jälkeen aikuisten yksittäislipun hinta on 8,70 euroa. Lapset, eläkeläiset, opiskelijat, vammaiset, invalidit, työttömät ja varusmiehet maksavat lipustaan ensi vuonna 5,70 euroa. Uimahallin perhelippu on korotuksen jälkeen 18,50 euroa. Uimahallin sarja- ja kausikortteihin tulee 0,50 - 5 euron korotukset. Korotuksen jälkeen aikuisten 10 kerran sarjakortti maksaa 71 euroa. Lasten, eläkeläisten ja muiden tähän aleryhmään kuuluvien 10 kerran sarjakortti maksaa 46 euroa.

Liikennepuiston tunnin polkuautomaksu on ensi kesänä neljä euroa ja ½ tunnin polkuautoilu maksaa 2,50 euroa. Liikennepuistossa otetaan käyttöön kausikortin sisaralennus, joka on kymmenen euroa. Kausikortin hintaan 30 euroa ei tehty muutoksia; saman perheen muille lapsille kausikortin hinta olisi sisaralennuksen jälkeen 20 euroa.

Taksapäätös ei koske varhaiskasvatusmaksuja, jotka perustuvat varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiin.

Lisätietoja: vapaa-aikapalvelupäällikkö Katja Pohjoismäki,  p.  040 571 6556, pe 15.10. ja 25.10 alkaen, kehittämispäällikkö-opistojen rehtori Sini Käkönen, p. 040 751 4731, pe 15.10 ja 25.10 alkaen,taloussihteeri Anita Lahtinen puh. 040 547 1070, ma 18.10.

Suomen luonnonsuojeluliiton käynnistämä Irti turpeesta -kansalaisaloite oli tänään torstaina 14.10.2021 eduskunnan lähetekeskustelussa. Keskustelussa vilisivät tutut väärät väitteet. 

Aloitetta tukevia puheenvuoroja kuultiin vihreiltä ja vasemmistoliitolta, sitä vastustavia erityisesti keskustalta ja perussuomalaisilta. Sdp:n kanta Irti turpeesta -aloitteeseen jäi epäselväksi. Vaikka kokoomus on aiemmin kannattanut turpeen energiakäytön lopettamista, tätä kantaa ei eduskunnassa tänään kuultu. 

Moni kansanedustaja totesi, että turveyrittäjiä on arvostettava ja kunnioitettava. Luonnonsuojeluliiton mielestä yrittäjiä kunnioitetaan nimenomaan sillä, että turpeen poltolle asetetaan laissa päätöspäivä, kuten kivihiilelle on tehty. Kun aikataulu on tiedossa, lainsäätäjien on helpompi tehdä selkeä suunnitelma, jolla Suomi pääsee irti turpeesta. 

“Meidän taloutemme ja työpaikkamme ovat riippuvaisia ympäristön hyvinvoinnista. Ilmastonmuutos ja luontokato aiheuttavat valtavat kustannukset yhteiskunnallemme. Samalla, kun tuemme turvetuottajia siirtymässä, on muistettava turpeen polttamisen kielteiset vaikutukset”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä. 

Myös sanat “hallitsematon alasajo” kuuluivat salissa useasti. Ympäristöjärjestöt ovat jo vuosikymmenen vaatineet, että turpeen poltto on lopetettava. Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen viimeistään on ollut kaikille selvää, että turpeen energiakäytöllä ei ole tulevaisuutta. Suomessa turpeen energiakäyttöä on kuitenkin yhä tuettu, ja Sanna Marinin hallitus päätti tukea polttoa vielä hieman lisää.

“Nyt päästökauppa on odotetusti nostanut turpeen hintaa ja käyttö on alkanut vähentyä. Jos suunnitelmallinen alasajo olisi aloitettu hyvissä ajoin, olisimme eri tilanteessa. Ei ole kuitenkaan liian myöhäistä ottaa asiaa haltuun, laittaa polttamiselle päätepiste ja laatia selkeä suunnitelma”, toteaa suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.  

Turpeen polton lopettaminen tukee sekä ilmastotavoitteita että luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Samalla pidämme vesistömme puhtaampina. Suomessa avataan edelleen uusia soita turpeenkaivulle, vaikka suoluontomme on uhanalainen. 

Lue lisää: 

10 myyttiä turpeesta 

Kysymyksiä ja vastauksia turpeesta

Lisätiedot: 

Harri Hölttä, puheenjohtaja, harri.holtta@sll.fi, p. 040 7229 224

Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, paloma.hannonen@sll.fi, p. 050 5323 219

Suomen suurimman eläkeläisjärjestön, Eläkeliiton karaokemestaruudet ratkotaan Eläkeliiton Lehmirannan lomakeskuksessa Salossa 23.–24. lokakuuta. Eläkeliiton järjestämä kilpailu on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista eläkeläisten kulttuuritapahtumista ja tänäkin vuonna tapahtuma on aluekarsintoineen kerännyt useita satoja osallistujia.

Kilpailut ovat osa Eläkeliiton kulttuuritoimintaa, jonka avulla liitto haluaa aktivoida jäsenistöään lauluharrastuksiin. Eläkeliitto on rohkaissut eläkeläisiä karaokeharrastuksen pariin pitkään ja suunnitelmallisesti. Liitto on järjestänyt karaokekilpailuja vuodesta 2008.

Eläkeliiton Karaokemestari -kilpailussa kisataan voitosta neljässä eri sarjassa: miesten ja naisten ikäsarjoissa 50–69-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat. Lauantaina käydään semifinaalit klo 11.00 alkaen ja finalistit julkistetaan sunnuntaiaamuna. Finaali alkaa sunnuntaina klo 16.00 ja voittajat ovat selvillä sunnuntai-iltana. Nelihenkisen finaalituomariston puheenjohtajana toimii edellisvuoden tapaan vuoden 2013 tangokuningatar Heidi Pakarinen.

Tapahtuma järjestetään voimassa olevia terveysturvallisuusohjeita seuraten.

–Me Lehmirannassa tarjoamme toimivat ja turvalliset puitteet myös poikkeustilanteessa. Järjestelyissä on huomioitu tarkasti viranomaisohjeet terveysturvallisuudesta, tapahtuman muusta laadusta tinkimättä, vakuuttaa Lehmirannan lomakeskuksen johtaja Tanja Bergroth.

Eläkeliiton karaokemestaruustapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä Eläkeliiton YouTube-kanavalla. Lähetyslinkki julkaistaan myös Eläkeliiton verkkosivuilla osoitteessa www.elakeliitto.fi

Kutsu medialle tutustumaan Lehmirantaan ja karaoketapahtumaan

Osana Eläkeliiton karaoketapahtumaa kutsuu Lehmirannan lomakeskus median edustajia tutustumaan lomakeskuksen toimintaan ja itse karaokefinaaleihin. Kutsu liitteenä, ilmoittautumiset 19.10. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/s/media-ilmoittautuminen-lehmiranta

Lisätietoja:

Jussi Hietala, koordinaattori, Eläkeliitto, jussi.hietala@elakeliitto.fi

Tanja Bergroth, johtaja, Lehmirannan lomakeskus, p. 040 727 5610, tanja.bergroth@elakeliitto.fi

Oululainen Kaisaniemeen Helsinkiin toimipisteen avannut Musiikkipäiväkoti Taikatahti pyrkii kasvattamaan lapsia turvallisessa vuorovaikutuksessa yhteisöllisyyteen, luottamukseen ja toisten kunnioittamiseen yhteistyössä vanhempien kanssa.

– Meille vastuullisuus on totuudenmukaisuutta: teemme, mitä lupaamme. kannamme vastuun lapsen hyvinvoinnista rakentaen turvallista pohjaa yksilön elinikäiselle kasvulle, kertoo Taikatahdin toimitusjohtaja ja pedagoginen johtaja Liisa Lohilahti. 

– Lapsi, joka kokee olevansa turvassa ja tuntee itsensä nähdyksi ja kuulluksi, saa vahvemman perustan identiteettinsä rakentumiselle. Hän osaa paneutua toisen asemaan, kuunnella muita sekä olla lähellä toista ihmistä.  

Ihmisyyden ja sydämen asialla

Taikatahdissa vastuullista varhaisopetusta toteutetaan pienissä ryhmissä ja hyvin koulutetun ja osaavan henkilökunnan ohjauksessa. 

– Minulla on ilo saada työskennellä sydämellä työtään tekevän henkilökunnan kanssa, jolla on erinomaiset vuorovaikutustaidot sekä halua kehittyä niissä. He ohjaavat lapsia yhteisölliseen ja välittävään vuorovaikutukseen.

– Kun satsaamme jo varhain lapsen sydämen sivistykseen ja humanismiin kognitiivisen kehityksen ohella, lapsella on aikuisena suurempi mahdollisuus valita, mitä hän haluaa maailmassa tehdä. 

Teksti: Eila Lokka

http://www.taikatahti.com/

AutoVexin tekemä kysely paljasti, että sähköautolla ajaneiden ensikokemus oli erittäin positiivinen ja suurin osa koki sen polttomoottorilla ajamista miellyttävämmäksi. 

Kyselyyn vastanneista peräti 66,5 prosenttia totesi sähköautolla ajamisen muuttaneen heidän suhtautumista niihin. Vastaajista 62,4 prosenttia piti sähköautolla ajamisesta enemmän kuin polttomoottoriautolla ajamisesta. Reilu viidennes vastaajista kertoi, ettei ajokokemuksissa ollut juurikaan eroa ja ainoastaan 13,5 prosentin mielestä polttomoottoriautoilla ajaminen on kokemuksena parempi.

Suurin ero polttomoottoriautoon on sähkömoottorin välitön vääntö ja hiljaisuus, joka tekee ajokokemuksesta vaivattoman ja miellyttävän. 

Enemmistö harkitsee sähköauton hankkimista

Sähköautoa kokeilleista reilu 76 prosenttia totesi, että heidän seuraava auto voisi hyvin kulkea sähköllä ja heistä 16 prosenttia kertoikin jo omistavansa sähköauton. Yllättävää oli, että vastaajista jotka eivät vielä olleet ajaneet sähköautoa, kuitenkin 53,6 prosenttia harkitsee sellaisen hankkimista.

“Kyselymme mukaan suurimmat sähköauton hankkimista jarruttavat tekijät ovat liian korkea hintataso ja autojen toimintamatka. Kuluttajien kiinnostus sähköautoja kohtaan on kuitenkin noussut merkittävästi, ja uusien edullisempien automallien, pidempien toimintamatkojen sekä verovapauden ansiosta, sähköautoilijoiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti lähivuosina” arvioi AutoVex.fi palvelun perustaja Sebastian Frick. 

Kyselyyn vastanneista alle puolet (43 %) oli ajanut sähköautoa, mutta suurimmalla osalla (57%) ei vielä ollut omakohtaista kokemusta. Voidaan siis olettaa, että kun entistä useampi saa kokemuksen ratin takaa, kiinnostus sähköautoilua kohtaan jatkaa voimakasta kasvuaan.