Senioriasumisen kehittämishanke käynnistyi kesäkuussa ja sen keskeisenä tavoitteena on ennakoida ja varautua tulevaan väestön ikääntymiseen sekä erilaisten asumisvaihtoehtojen kasvaneeseen tarpeeseen. Hanketta rahoitetaan Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmasta.

Jämsässä seniorien osuus väestöstä lisääntyy ja sen myötä asuntokannan tulee muuttua asukkaiden tarpeiden mukaan. Vanhoja asuntoja on korjattava ja uusia laadukkaita asumisratkaisuja toteutettava. Hankkeen tavoitteena on vastata näihin tarpeisiin, toteaa vs. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen.

Senioriasumisen kehittämishankkeessa parannetaan ikääntyneille soveltuvan asuntokannan tarjontaa, kehitetään asumisviestintää sekä tuetaan kiinteistönomistajia ja asukkaita asuinympäristön ikäystävällisyyden parantamisessa. Hankkeen yksi osa-alue on selvitystyö yhteisöllisen asuinkohteen toteuttamiskelpoisuudesta Jämsään.

Yhteisöllisen, osuuskuntamuotoisen asuinkohteen toteutettavuusselvityksen toteuttajaksi on valittu avoimen tarjouskilpailun perusteella Pelarcon Oy ja FCG.

Hyvä asuminen koostuu monenlaisista rakennuspalikoista. Niitä käydään yhdessä läpi asumisen kehittämiseen liittyvässä työpajassa Jokivarren Puukoululla to 18.10. klo 16 alkaen. Työpajan tarkoituksena on koota tietoja uudenlaisen asumisen mallin suunnittelun lähtötiedoiksi ja antaa tuleville asukkaille välineitä osallistua hankkeen suunnitteluun.

Ympäristöministeriön käynnistämän Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman (2020–2022) tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asuinoloja ja edistää erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa. Ohjelma myös tukee kuntia ja kuntayhtymiä ikääntyneiden asumisen ennakoinnissa ja varautumisessa sekä asuinolojen ja -ympäristöjen parantamisessa.

Lisätietoja:
Anna-Liisa Juurinen, Jämsän kaupunki, vs. kaupunginjohtaja, puh. 040 747 7736
Jussi Aalto, Koy Jämsänmäki, toimitusjohtaja, puh. 040 483 6444
Piritta Koskinen, Jämsän kaupunki, projektisihteeri, puh. 040 615 2855

Hankkeen verkkosivu: www.jamsa.fi/palvelut/asuminen/senioriasuminen

Koronapandemian vähittäinen väistyminen ja talouden elvytystoimien jatkuminen heijastuvat maailmantalouteen ja kasvattavat metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimääriä vuonna 2021. Suomessa teollisuuden kasvava puuntarve lisää hakkuumääriä, nostaa kantohintoja ja parantaa työllisyyttä ja yritysten kannattavuutta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannekatsauksen mukaan tuotanto- ja vientimäärien kasvu hidastuu vuonna 2022.

Sahatavaraa tuotetaan aiempaa enemmän

Koronapandemian aikana sahatavaran kysyntä on ollut odotettua voimakkaampaa, ja vuoden 2021 kevään ja kesän aikana havusahatavaran hinnat ovat nousseet maailmalla jopa ennätyksellisen korkeiksi. Myös suomalaisen sahatavaran vientihinta on noussut jyrkästi. Hintahuippu on monilla markkinoilla kuitenkin jo saavutettu, mikä heijastuu myös sahatavaran vientihinnan kehitykseen loppuvuoden aikana. Vaikka vientihinta kääntyy laskuun, odotetaan sahatavaran koko vuoden 2021 keskimääräisen vientihinnan nousevan 38 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.

Sahatavaran vahva kysyntä nostaa Suomen sahatavaran tuotannon 12 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2021. Samalla sahatavaran viennin ennakoidaan kasvavan 9,2 miljoonaan kuutiometriin. Sahatavaran kysynnän odotetaan säilyvän vientimarkkinoilla vahvana myös vuonna 2022, mutta keskimääräisen vientihinnan ennakoidaan laskevan parikymmentä prosenttia vuoden 2021 tasosta. Sahatavaran tuotanto ja vienti kasvavat edelleen vuonna 2022, kun uutta sahauskapasiteettia otetaan käyttöön.

Vanerin keskimääräisen vientihinnan odotetaan kohoavan vuonna 2021 viisi prosenttia viime vuodesta samalla, kun vienti- ja tuotantomäärät kasvavat vajaat parikymmentä prosenttia. Vuonna 2022 vanerin vientihinnan sekä tuotanto- ja vientimäärien odotetaan laskevan hieman kuluvasta vuodesta.

Sellun hinta korkea

Talouskasvun myötä paperin kysyntä on viime vuoden romahduksen jälkeen kasvanut Euroopassa. Myös vientimäärät Suomesta ovat elpyneet, ja paperikoneiden sulkemiset vaikuttavat odotettua vähemmän. Paperin tuotanto ja vienti kasvavat tänä vuonna hieman viime vuodesta, mutta alenevat jälleen ensi vuonna Veitsiluodon tehtaan sulkemisen seurauksena. Paperin vientihinta nousee tänä ja ensi vuonna prosentin parantuneen kysynnän, vähentyneen tarjonnan sekä nousseiden raaka-ainekustannusten seurauksena. Euroopassa toteutetut merkittävät kapasiteetin leikkaukset nostavat koneiden käyttöasteita selvästi viime vuodesta.

Verkkokaupan kasvu on lisännyt kartonkituotteiden kysyntää, ja kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Suomessa kartongin tuotantokapasiteetti lisääntyy tänä vuonna Stora Enson Oulun kraftlainerin tuotannon käynnistyttyä, mikä lisää tuotanto- ja vientimääriä 14 prosenttia. Ensi vuonna kasvu on maltillisempaa. Kartonki nousee tänä vuonna paperin ohi Suomen tärkeimmäksi metsäteollisuustuotteeksi viennin arvolla mitattuna.

Sellun vienti nousee tänä vuonna yhdeksän prosenttia viime vuodesta. Taustalla on sellusta valmistettavien lopputuotteiden kysynnän kasvu. Sellun vienti kasvaa edelleen ensi vuonna, mutta kuluvaa vuotta maltillisemmin. Sellun hinta on ollut maailmalla varsin korkealla, ja sellun keskimääräinen vientihinta on tänä vuonna 36 prosenttia viime vuotta korkeampi. Ensi vuonna hinta alenee, mutta taso pysyy edelleen korkeana.

Teollisuuspuun hakkuut kasvavat

Puumarkkinat ovat vuonna 2021 jälleen huippusuhdanteessa. Vetureina ovat olleet erityisesti sahatavaran mutta myös sellun erinomainen kysyntä ja hintataso maailmanmarkkinoilla. Vuonna 2021 teollisuuspuun hakkuut kasvavat lähes 66 miljoonaan kuutiometriin. Havutukkien keskimääräiset kantohinnat nousevat 10–11 prosenttia ja kuitupuiden 4–6 prosenttia. Raakapuun tuonti kasvaa hieman viime vuodesta.

Vuonna 2022 teollisuuspuun hakkuiden ennakoidaan pysyvän lähes kuluvan vuoden tasolla. Taustalla ovat aiemmin ostettujen pystyvarantojen hakkuut, sahateollisuuden kapasiteetin merkittävä kasvu ja raakapuun tuonnin väheneminen Venäjältä. Havutukkien keskimääräiset kantohinnat laskevat 4–7 prosenttia sahatavaran alenevien hintojen perässä. Sellun hinnan heikentyminen laskee kuitupuiden kantohintoja 3–4 prosenttia.

Venäjän korkeiden vientitullien avulla toteutettavat vienninrajoitukset lopettavat pyöreän havupuun tuonnin Venäjältä Suomeen vuoden 2022 alusta alkaen. Kun myös koivukuitupuun tuonti Suomeen vähenee, raakapuun tuonti vähenee 12 prosenttia.

Lisääntyvät hakkuumäärät ja kantohintojen nousu kasvattavat yksityismetsien bruttokantorahatulot 2,2 miljardiin euroon vuonna 2021. Vuonna 2022 kantohintojen lasku pudottaa bruttokantarahatulot kahteen miljardiin euroon.

Metsähakkeen ja puupellettien käyttö kasvussa

Viileän alkuvuoden ansiosta metsähakkeen käyttömäärien odotetaan kasvavan tänä vuonna kaksi prosenttia ja ensi vuonna 4–5 prosenttia. Energiaturpeen alasajo ja päästöoikeuksien kasvaneet hinnat lisäävät metsähakkeen käyttömääriä merkittävästi lähivuosina.

Puupellettien kotimaisen kulutuksen ja tuotannon ennakoidaan kasvavan edelleen tänä ja ensi vuonna, kun uusia pellettilaitoksia otetaan käyttöön korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Lisätietoja:

• Talouskehitys; erikoistutkija Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, jari.viitanen@luke.fi
• Puutuoteteollisuus; tutkija Antti Mutanen, puh. 029 532 3070, antti.mutanen@luke.fi
• Massa- ja paperiteollisuus; erikoistutkija Matleena Kniivilä, puh. 029 532 2253, matleena.kniivila@luke.fi
• Kartonkiteollisuus; erikoistutkija Emmi Haltia, puh. 029 532 2498, emmi.haltia@luke.fi
• Metsäteollisuuden kannattavuus; erikoistutkija Esa-Jussi Viitala, puh. 029 532 5513, esa-jussi.viitala@luke.fi
• Metsäsektorin työllisyys; tutkija Marja Kallioniemi, puh. 029 532 6207, marja.kallioniemi@luke.fi
• Raakapuumarkkinat; tutkija Jussi Leppänen, puh. 029 532 5444, jussi.leppanen@luke.fi
• Bioenergiamarkkinat; erikoistutkija Johanna Routa, puh. 029 532 5045, johanna.routa@luke.fi
• Yksityismetsätalous; tutkija Esa Uotila, puh. 029 532 2214, esa.uotila@luke.fi
  
  Julkaisu: Metsäsektorin suhdannekatsaus 2021–2022 
  Metsäsektorin suhdannekatsaukset -www-sivu

Kahdeksas vuosittainen IKEA Life at Home -raportti tuo esille, että koti, jota rakastat voi vaikuttaa positiivisesti henkiseen hyvinvointiisi. Meille suomalaisille nukkuminen on tärkein henkisen hyvinvoinnin edistäjä kotona; jopa siinä määrin, että olemme maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna unen arvostajien kärkipäässä. Intensiivisestä kotielämästä huolimatta neljännes suomalaisista kokee oman suhteensa lähiperheeseen parantuneen viimeisen vuoden aikana.

IKEA Retailin (Ingka Group) maailmanlaajuinen tutkimus tuo esiin kodin tärkeyden ihmisten henkiseen hyvinvointiin liittyen pandemian aikana. IKEA Life at Home -raportti osoittaa, että ihmiset, jotka kokivat kotinsa positiivisena paikkana, kokivat sillä olevan myös positiivisia vaikutuksia omaan henkiseen hyvinvointiinsa.

Kodin arki on yhä monipuolisempaa. Lähes kolmannes suomalaisista haluaisi viettää enemmän aikaa omien harrastusten ja kiinnostusten kohteiden parissa.

- Kodeistamme on tullut entistä tuottavampia paikkoja. Samaan aikaan nukkuminen, rentoutuminen ja oma aika ovat avainasemassa tasapainon saavuttamiseksi. Nämä kolme arvioitiin maailmanlaajuisestikin tärkeimmiksi henkisen hyvinvoinnin edistäjiksi kotona, mutta suomalaisten vastaajien keskuudessa merkitys oli vielä selvästi kansainvälistä keskiarvoakin vahvempi, sanoo IKEA Suomen tutkimuspäällikkö Heidi Toivonen. 

Tutkimuksen mukaan neljännes suomalaisista (42 prosenttia maailmanlaajuisesti) kertoo viimeisen vuoden aikana perhesuhteensa parantuneen. Vaikka monet ihmissuhteet ovat hyötyneet yhteisestä ajasta, joka viides vastanneista kertoo toisaalta ystävyyssuhteidensa kärsineen viimeisen vuoden aikana. Tutkimus paljasti myös, että yleisimmin suomalaiset puhuvat juuri ystävilleen omasta mielenhyvinvoinnistaan, kun maailmanlaajuisesti keskustelukumppani on useimmiten oma puoliso.

Ihannekotimme on puhtaampi, vihreämpi ja ilmavampi – ja lähempänä perhettä ja ystäviä

Kun pyysimme suomalaisia miettimään ihanteellisen kotinsa ominaisuuksia, nämä nousivat eniten esiin: ihannekotimme on helppo siivota ja pitää järjestyksessä (32 prosenttia), sieltä löytyy oma puutarha tai parveke (41 prosenttia) ja se sijaitsee lähellä viheralueita, puistoja ja luontoa (37 prosenttia). Tilavaa kotia ja tilaa omille harrastuksille ja kiinnostuksen kohteille arvostaa 28 prosenttia suomalaisista.

Keskusta-asuminen ja etäisyys työpaikalle vaikuttaa olevan meille nyt vähemmän tärkeää. 27 prosenttia suomalaisista kokee, että tärkeämpää on asua lähempänä perhettä ja ystäviä. Myös paikallinen yhteisöllisyys on vahvistunut, monet suomalaiset kertovatkin viettäneensä entistä enemmän aikaa omalla asuinalueellaan viimeisten 12 kuukauden aikana. 

- Silloin, kun tulevaisuutta on vaikea ennustaa, koemme tärkeänä, että pystymme hallitsemaan omaa tilaamme. Maailmanlaajuisesti ihmiset ovat ryhtyneet tuumasta toimeen, sillä 60% kertoo tehneensä muutoksia kotiinsa viimeisen vuoden aikana, ja meistä Suomessa asuvistakin joka neljäs, Toivonen kuvaa.

Life at home -tutkimuksessa yli 34 000 ihmistä, 34 eri maasta kertoi ajatuksiaan henkisestä hyvinvoinnista ja elämästä kotona, pohtien viimeisten 12 kuukauden vaikutuksia ja avaten ajatuksiaan tulevaisuudesta. Tulokset osoittavat, että tänä vaikeana vuonna, jolloin 23 prosenttia suomalaisista (27 prosenttia maailmanlaajuisesti) koki henkisen hyvinvointinsa kärsineen, ihmiset tietävät nyt paremmin, mitä he kodiltaan haluavat ja tarvitsevat.  Tutkimuksen toteutti YouGov ja kyselyyn vastasi Suomessa yhteensä 1012 yli 18-vuotiasta ajanjaksolla 5.-7.7.2021.

Globaali tutkimusraportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://lifeathome.ikea.com/. Tutustu Suomen tuloksiin tästä: IKEA Life at Home 2021 Suomi

Lisätietoja: 

IKEA Viestintä  
pr.finland@IKEA.com  
puh. 040 451 7856  

Tiivistelmä tutkimustuloksista:

• 23 % suomalaista on kokenut negatiivisen vaikutuksen mielenterveydessään viimeisen 12 kuukauden aikana. Globaali: 27 %
• 40 % heistä, jotka suhtautuivat kotiinsa aiempaa positiivisemmin kokivat myös henkisen hyvinvointinsa parantuneen. Global: N/A 
• 24 % suomalaisista kertoi suhteensa lähiperheeseen parantuneen viimeisen 12 kuukauden aikana. Globaali: 42 %
• 60 % suomalaisista kertoo viettäneensä enemmän aikaa omassa naapurustossaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Globaali: 73 %.
• 51 % suomalaisista kertoi naapurustoon kuulumisen edistäneen heidän henkistä hyvinvointiaan ainakin hieman. Globaali: 62 %.
• 27 % sanoo, että ystävien ja perheenjäsenten läheisyys on tullut entistä tärkeämmäksi ihannekotia ajatellessa. Globaali: 31 %
• 9 % sanoo, että paikka, jossa he tällä hetkellä asuvat, ei riittävästi vastaa heidän henkisiin tarpeisiinsa. Globaali: 14 %
• 18 % sanoo, että ystävyyssuhteet ovat kärsineet 
• Ihmissuhteet, joiden puoleen ihmiset kertovat kääntyvänsä ensimmäisenä puhuakseen mielenterveydestä ja hyvinvoinnista, ovat: Ystävä 49 % kumppani 45 % terapeutti 18 % vanhempi 17 % sisarus 17 %. Globaali: Kumppani 50 %, Ystävä 41 % Vanhempi 22 % Sisarus 21 %, Terapeutti 16 % 
• 60 % on viettänyt enemmän aikaa lähiseudulla. Globaali: 73 % 
• 26 % meistä on muuttaneet kotejaan ainakin jossain määrin, mahdollistaakseen toimintaa, jota halusimme tehdä. Globaali: 35 % 
• 42 % meistä sanoo, että kotimme vastaavat tarpeisiimme työnteon tai opiskelun suhteen. Globaali: 41 % 
• Toiminta, jota me Suomessa pidämme tärkeänä henkisen hyvinvoinnin tunteen ylläpitämiseksi kotona, ovat: Nukkuminen 72 %, Rentoutuminen 63 %, Yksinoloaika 53 %, Syöminen 38 %, Aika kumppanin kanssa 33 %. Globaali: Nukkuminen 55 %, Rentoutuminen 53 %, Yksinoloaika 38 %, Aika kumppanin kanssa 36 % ja syöminen 28 %.
• 31 % suomalaisista haluaa viettää enemmän aikaa harrastusten ja omien projektiensa parissa. Globaali: 32 %.
• Kun mietitään ihanteellisen kodin ominaisuuksia, ovat viimeisen 12 kk aikana nousseet seuraavat:  Oma puutarha 41 %, Lähellä viheralueita 37 %, Helppo pitää siistinä 32 %, Tilava koti 28 % ja tila omille harrastuksille ja kiinnostuksen kohteille 28 %. 
• 39 % suomalaisista uskoo, että tulevaisuus on nykyhetkeä parempi. Globaali: 38 %

Coronapandemin som håller på att ge med sig samt fortsatta ekonomiska stimulansåtgärder avspeglas på världsekonomin och ökar produktions- och exportvolymerna för skogsindustriprodukter 2021. I Finland behöver industrin allt mer virke, vilket ökar virkesuttaget, höjer rotpriserna samt förbättrar sysselsättningen och stärker företagens lönsamhet. Enligt Naturresursinstitutets konjunkturrapport för skogssektorn kommer ökningen av produktions- och exportvolymerna att plana ut 2022.

Sågvaror produceras mer än tidigare

Efterfrågan på sågvaror har överträffat förväntningarna under coronapandemin, till den grad att världspriserna på sågade barrträvaror slog nya rekord våren och sommaren 2021. Även exportpriset på finländska sågvaror har stigit snabbt. På många marknader är pristoppen emellertid nådd, vilket avspeglas på utvecklingen av exportpriserna på sågvaror under slutet av året. Trots att pristrenden vänder förväntas det genomsnittliga exportpriset för sågvaror för helåret 2021 vara 38 procent högre än år 2020.

Tack vare den stora efterfrågan på sågvaror ökar sågvirkesproduktionen i Finland till 12 miljoner kubikmeter 2021. Samtidigt förväntas exporten av sågvaror öka till 9,2 miljoner kubikmeter. Efterfrågan på sågvaror förväntas vara fortsatt stark på exportmarknaden även 2022, men det genomsnittliga exportpriset antas sjunka med cirka tjugo procent jämfört med 2021 års nivå. Produktionen och exporten av sågvaror fortsätter att öka 2022 när mer sågkapacitet tas i bruk.

År 2021 förväntas det genomsnittliga exportpriset på plywood stiga med fem procent jämfört med ifjol, samtidigt som export- och produktionsvolymerna ökar med cirka tjugo procent. År 2022 förväntas såväl exportpriset som produktions- och exportvolymerna för plywood minska något jämfört med innevarande år.

Prisuppgång för exporterad massa

Till följd av den ekonomiska tillväxten har efterfrågan på papper ökat i Europa efter den kraftiga nedgången i fjol. Även volymerna för exporten från Finland har återhämtat sig, och nedstängningarna av pappersmaskiner har haft en mindre effekt än förväntat. Pappersproduktionen och -exporten uppvisar i år en liten ökning jämfört med ifjol, men nedstängningen av bruket i Veitsiluoto kommer att ge en minskning nästa år. Exportpriset på papper kommer att stiga i år och nästa år till följd av högre efterfrågan, minskande utbud och ökande råvarukostnader. Kapacitetsutnyttjandet ökar kraftigt jämfört med ifjol till följd av de betydande kapacitetsnedskärningarna i Europa.

Den växande e-handeln har ökat efterfrågan på kartongprodukter, och ökningen förväntas fortsätta den närmaste framtiden. I Finland ökar produktionskapaciteten för kartong i år då Stora Enso kört igång produktionen av kraftliner i Uleåborg, vilket ökar produktions- och exportvolymerna med 14 procent. Nästa år kommer ökningen att vara mindre. Om man ser till exportvärdet kommer kartong i år att gå om papper som Finlands viktigaste skogsindustriprodukt.

Exporten av massa kommer i år att öka med nio procent jämfört med i fjol. Ökningen hänför sig till en högre efterfrågan på slutprodukter som tillverkas av massa. Massaexporten fortsätter att öka nästa år, men dock mindre än i år. Världspriset på massa har varit rekordhögt, och det genomsnittliga exportpriset på massa landar på 36 procent högre än i fjol. Nästa år kommer priset att sjunka, men fortfarande ligga på en hög nivå.

Ökande uttag av industrivirke

Det råder en högkonjunktur på virkesmarknaden 2021. Den positiva utvecklingen drivs framför allt av en stark efterfrågan och en hög prisnivå i synnerhet på sågvaror, men även på massa på världsmarknaden. År 2021 uppgår uttaget av industrivirke till nästan 66 miljoner kubikmeter. De genomsnittliga rotpriserna på barrsågtimmer stiger med 10–11 procent och på massaved med 4–6 procent. Importen av rundvirke ökar något jämfört med i fjol.

År 2022 förväntas uttaget av industrivirke ligga på ungefär samma nivå som i år. Till det bidrar avverkningar av tidigare köpta virkesbestånd, en betydande kapacitetsökning inom sågindustrin och minskande import av rundvirke från Ryssland. De genomsnittliga rotpriserna på barrsågtimmer minskar med 4–7 procent i takt med prisnedgången för sågvaror. Prisnedgången för massa leder till att rotpriserna för massaved minskar med 3–4 procent.

Rysslands importrestriktioner i form av höga exporttullar leder till att importen av barrundvirke från Ryssland till Finland upphör från och med 2022. Likaså minskar importen av björkmassaved till Finland då rundvirkesimporten minskar med 12 procent.

Till följd av de större avverkningsvolymerna och prisuppgången vid rotköp ökar bruttorotprisinkomsterna från enskilda skogar till 2,2 miljarder euro 2021. År 2022 kommer bruttoprisinkomsterna att backa till två miljarder euro till följd av att rotpriserna minskar.

Ökande användning av skogsflis och träpellets

Till följd av de kyliga temperaturerna under första halvåret förväntas förbrukningen av skogsflis öka med två procent i år och 4–5 procent nästa år. Utfasningen av energitorv och de stigande priserna på utsläppsrätter kommer att ge en betydande ökning i förbrukningen av skogsflis de närmaste åren.

Den inhemska förbrukningen och produktionen av träpellets förväntas fortsätta att öka i år och nästa år, då nya pelletsanläggningar tas i bruk för att ersätta fossila bränslen. 

Ytterligare information lämnas av

• Jari Viitanen, specialforskare, ekonomiutveckling, tfn 029 532 3033, jari.viitanen@luke.fi
• Antti Mutanen, forskare, trävaruindustrin, tfn 029 532 3070, antti.mutanen@luke.fi
• Matleena Kniivilä, specialforskare, massa- och pappersindustrin, tfn 029 532 2253, matleena.kniivila@luke.fi
• Emmi Haltia, specialforskare, kartongindustrin, tfn 029 532 2498, emmi.haltia@luke.fi
• Esa-Jussi Viitala, specialforskare, skogsindustrins lönsamhet, tfn 029 532 5513, esa-jussi.viitala@luke.fi
• Marja Kallioniemi, forskare, sysselsättning inom skogssektorn, tfn 029 532 6207, marja.kallioniemi@luke.fi
• Jussi Leppänen, forskare, rundvirkesmarknaden, tfn 029 532 5444, jussi.leppanen@luke.fi
• Johanna Routa, specialforskare, bioenergimarknaden, tfn 029 532 5045, johanna.routa@luke.fi
• Esa Uotila, forskare, privatskogsbruket, tfn 029 532 2214, esa.uotila@luke.fi

Publikation: Konjunkturrapport för skogssektorn 2021–2022

Webbsidorna för konjunkturrapporter för skogssektorn

Keväällä 2021 toteutettu Yhdistyskysely aktivoi lahtelaisia yhdistyksiä pohtimaan sekä omaa toimintaansa että yhteistyön kehittämistä Lahden kaupungin kanssa. Kyselyyn vastasi 75 yhdistystä, jotka edustivat monipuolisesti kaikkia toimialoja. Kyselyssä kävi ilmi, että vastanneilla yhdistyksillä on keskimäärin kuusi erilaista toimintamuotoa, joista yleisimpiä ovat tapahtumatuotanto, sekä virkistys- ja vapaaehtoistoiminta.

Kyselyssä kartoitettiin yhdistysten toiminnan kivijalkaa talouden, tilakysymysten sekä muun saadun tuen osalta. Yhdistykset rahoittavat toimintaansa pääasiassa jäsenmaksuilla, kaupungilta saadulla avustuksella sekä omilla varainhankintatoimilla. Lisätukea kaivataan erityisesti jäsenhankintaan, viestintään ja markkinointiin sekä tapahtumien järjestämiseen.

Kaupungin mahdollistaman taloudellisen tuen perusteet ovat yhdistyksillä pääosin selvillä, joskin käytettävissä olevien tilojen osalta perusteet ja käytänteet ovat selkeitä vain noin puolelle kyselyyn vastanneista yhdistyksistä. Samoin kaivataan helpommin löytyviä yhteystietoja niille kaupungin työntekijöille, joihin voi olla yhteydessä yhdistysasioissa.

Yhteistyö kaupungin kanssa koetaan tärkeäksi ja sen kehittämiseen löytyy motivaatiota sekä ideoita. Hyvin tai kohtalaisesti toimivat vuosiavustusten haku, tilayhteistyö sekä mm. yhdistysilloista tiedottaminen. Eniten kehittämistarvetta nähtiin tapahtumien esiintyjähaun, yhdistysten toiminnan näkyväksi tekemisen sekä projektiavustusten hakemisen suhteen. Yksi tärkeimmistä tulevaisuuden tavoitteista on yhteistyön kehittäminen esimerkiksi kaupungin yhdistys- ja järjestökoordinaattorin avulla.

Lahden kaupunki on jo ottanut koppia yhdistysten kehittämisideoista. Uudistuksia voi nähdä mm. lahti.fi/osallistujavaikuta -verkkosivuilla, jonne on kerätty tiivis infopaketti myös yhdistysten tueksi.

Lisätietoja

Helena Haaja

projektipäällikkö

044-7272773

helena.haaja@kumppanuusverkosto.fi

Lahden kaupungin yhdistysyhteistyön kehittämishanke

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturvayhdistys

Vuoden 2020 tammikuussa Energiaregulaattoreiden yhteistyövirasto (ACER) julkisti päätöksen (No. 01/2020 of 24 January 2020) yhteiseurooppalaisesta menetelmästä määrittää säätöenergialle hinta aktivoitujen säätösähkötarjousten perusteella. Hinnoittelumenetelmässä määritetään säätösähkötarjouksille tekniset hintakatot, jotka ovat 99 999 €/MWh ylössäädölle ja -99 999 €/MWh alassäädölle.

Korkeat hintakatot ovat herättäneet keskustelua ja huolta toimialalla Euroopan laajuisesti, minkä vuoksi eurooppalainen kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö (ENTSO-E) käynnisti vuoden alussa työryhmän valmistelemaan yhteiseurooppalaisen muutosehdotuksen hintakattojen kohtuullistamiseksi. Muutosehdotuksesta järjestettiin julkinen kuuleminen kesä- ja heinäkuun aikana, minkä jälkeen muutosehdotusta muokattiin saatujen näkemysten perusteella.

ENTSO-E lähetti muokatun muutosehdotuksen ACER:in päätettäväksi elokuun lopussa. ACER:illa on kuusi kuukautta eli helmikuun loppuun asti aikaa tehdä päätös muutosehdotuksesta. Osana päätöksentekoprosessia ACER on käynnistänyt julkisen kuulemisen, johon toivotaan sidosryhmien aktiivista osallistumista.

Sidosryhmät voivat antaa näkemyksensä kuultavana olevaan muutosehdotukseen ACER:in sivuilla olevan lomakkeen kautta. Kuultavana oleva muutosehdotus, vastauslomake, webinaarin ilmoittautuminen sekä muut lisätiedot ja dokumentit löytyvät tästä linkistä.

Lisätietoja:

Asiantuntija Petteri Pakalén, Fingrid Oyj, puh 030 395 4386

TVT Asunnot Oy:n vuoden 2022 talousarvio esiteltiin asukkaiden edustajille keskiviikkona 13.10. Asukastoimikunnat voivat antaa lausuntonsa talousarviosta viimeistään 10.11. 

Asukasneuvostolle esiteltiin talousarvioesitystä, sen perusteita ja yhtiötason talous- ja muita näkymiä. Asuntokohdekohtaiset talousarviot esitellään asukaskokouksissa. Tilaisuuksien tavoitteena on antaa riittävät ja kattavat tiedot talousarviolausunnon antamiseksi.
 
Asukastoimikunnat ja luottamushenkilöt voivat antaa lausuntonsa asuntokohdekohtaisista talousarvioista ja toimittaa ne isännöitsijälle viimeistään 10. marraskuuta. Yhtiö käsittelee talousarviolausunnot ja hyväksyy talousarvion marraskuussa.

Vuokrat määritellään talousarviossa

TVT Asuntojen periaatteena on toimia maltillisesti vuokrantarkistuksissa. Vuokrantarkistukset on pystytty välttämään neljänä peräkkäisenä vuonna, 2017–2020. Vuoden 2021 vuokrantarkistukset olivat enintään 15 euroa huoneistoa kohden kuukaudessa. Yhtiötasolla vuokrantarkistus oli 0,5 %.

Vuoden 2022 talousarvioehdotuksen vuokrantarkistukset ovat enintään 20 euroa huoneistoa kohden kuukaudessa. Kaikkia vuokria ei tarkisteta. Yhtiötasolla vuokrantarkistus on keskimäärin 0.8 %.

Mahdollisista vuokrantarkistuksista ilmoitetaan asukkaille yhtiön päätöksen jälkeen. Mahdolliset vuokrantarkistukset tulevat voimaan 1.3.2022. 

Lisätietoja:

Talouspäällikkö Simo Samppala
simo.samppala@tvt.fi
p. 02 262 0566

Carlson avaa kodintekniikan myymäläketju Euronicsin kanssa uuden konseptimyymälän kauppakeskus Jumboon. Uusi Euronics Koti -konseptimyymälä avataan 4.11.2021.

Palvelu ja elämykset konseptin keskiössä

Nykyisistä Euronics-myymälöistä poiketen Euronics Koti keskittyy keittiön ja kodin premium-tuotteisiin ja johtaviin merkkeihin. Ketjun muista myymälöistä tuttu lupaus “parasta paikallista palvelua” toteutuu myös Euronics Koti -konseptimyymälässä ja kattavan kodin pienkoneiden tuotevalikoiman kohdalla myymälän asiantuntijoiden tuotetuntemus ja palvelu ovat vieläkin syvällisemmällä tasolla. Uusi myymäläkonsepti keskittyy keittiön pienkoneisiin sekä kodin ja ilman puhtauteen, ja tuo Jumbon asiakkaiden ulottuville laajan valikoiman kodin merkkituotteita. Euronics Suomen toimitusjohtaja Tapio Sieviläinen on tyytyväinen uuden konseptimyymälän avautumisesta: “Konsepti on meille täysin uusi ja marraskuussa avautuva Euronics Koti tarjoaa asiakkaille paitsi asiantuntevaa palvelua, myös elämyksellisiä ostokokemuksia.

Huippubrändit edustettuna

Korkea laatu ulottuu asiakaspalvelun ja asiantuntemuksen lisäksi myös tuotevalikoimaan. Euronics Koti -konseptimyymälässä on hyvin edustettuna kodin ja keittiön johtavat brändit mittavalla tuotevalikoimalla. “Myymälä tarjoaa elämyksiä useille aisteille tuoksuineen, makuineen ja tuotetesteineen. Asiakkaat pääsevät tutustumaan laitteisiin entistä paremmin asiantuntijan opastuksella”, Sieviläinen kertoo.

Jumbo saa jälleen kodintekniikan myymälän

Euronics Koti -konseptimyymälän avaaminen parantaa merkittävästi myös kauppakeskus Jumbon palvelutarjontaa, sillä keskuksesta on pitkään puuttunut kodintekniikan myymälä. Euronics Koti avataan Carlsonin kodinmyymälän yhteyteen, jonka kodin sisustamisen ja ruoanlaiton tuotevalikoimaa Euronics Koti täydentää mainiosti. Carlsonin toimitusjohtaja Mika Heiskanen näkee pian avattavassa Euronics Koti -myymälässä paljon potentiaalia: “Olemme viime aikoina panostaneet paljon ruoanlaittoon ja kattamiseen myymälöissämme, joten korkealuokkaisen kodintekniikan erikoismyymälä sopii portfolioomme erinomaisesti. Euronics Koti-konseptimyymälä myös tiivistää yhteistyötämme Euronicsin kanssa entisestään”, Heiskanen kertoo.

Tähtäimessä isot kaupungit

Kauppakeskus Jumbon konseptimyymälä on ensimmäinen laatuaan, mutta Euronics Suomella on tavoitteena laajentaa konseptia Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Sieviläinen uskoo Euronics Koti -myymälöiden tulevan tulevaisuudessa tutuksi ympäri maata: “Erikoismyymälöille on selkeää kysyntää ja kuluttajat etsivät paitsi laadukkaita laitteita, myös korkealuokkaista palvelua. Korona-ajan myötä kotona on vietetty enemmän aikaa, jolloin myös kodin ja keittiön laitteilta on alettu vaatia enemmän.”

Lisätietoja:

Tapio Sieviläinen
Toimitusjohtaja, Euronics Suomi
040 673 7800
tapio.sievilainen@euronics.fi

Mika Heiskanen
Toimitusjohtaja, Carlson Oy
050 050 1367
mika.heiskanen@euronics.fi

Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään 28.–29.10.2021 Helsingin Jätkäsaaressa Clarion-hotellissa. Avajaisissa kuullaan Ylen toimittajan Markus Liimataisen vetämä Hyvin sanottu -keskustelu. Ajatustenvaihto jatkuu keskustelulavalla sekä etänä Rovaniemellä ja Hämeenlinnassa.

Metsäalan odotetussa tapahtumassa erityistä tänä vuonna on keskustelun nostaminen keskiöön.  

”Metsäpäivät tunnetaan monipuolisesta ohjelmastaan, jota tehdään laajan yhteistyöjoukon kanssa. Kymmenet asiantuntijat kertovat metsien käytöstä monesta näkökulmasta. Siten tapahtuma tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden moniarvoiseen metsäkeskusteluun”, Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu sanoo.

Metsäpäivien avajaiskeskustelussa pohditaan metsien käytön monitavoitteisuutta sekä moniarvoisuutta metsänomistajan näkökulmasta. Hyvin sanottu -keskustelu on osa Ylen ja Erätauko-säätiön hanketta, jonka tavoitteena on luoda turvallisia keskusteluympäristöjä. Parhaimmillaan erilaisten mielipiteiden kohtaaminen muuttuu voimavaraksi.

”Metsistä on todettu, että ne eivät ole joko tai vaan sekä että. Saman haluaisin pätevän metsistä käytävään keskusteluun”, Joensuu sanoo.

Viisi teemalavaa, minimessut ja opiskelijamaailma

Avajaisten jälkeen monipuoliset paneelikeskustelut jatkuvat Metsäpäivien keskustelulavalla. Lisäksi Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä jatketaan alueellisin metsäkeskusteluin avajaisten aihetta.

Tulevaisuuden, ilmaston, metsätiedon ja kehityksen ohjelmalavoilla kuullaan ajankohtaista tietoa ja tutkimustuloksia muun muassa ilmastonmuutoksesta, metsänhoidosta ja tulevaisuuden tuotteista. Omasta näkökulmastaan metsään kertoo iltapäivän puheenvuorossa ampumahiihdon maailmanmestari Kaisa Mäkäräinen.

Puunjalostusinsinöörit järjestävät opiskelijoille Metsäpäivien yhteydessä PI Challenge -hackathonin. Päivän kuluessa metsäalan opiskelijat ympäri Suomen ratkovat globaaleihin haasteisiin liittyviä tehtäviä ja parhaat ratkaisut palkitaan.

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita Metsäpäiville.
Akkreditoidu mukaan tapahtumaan.

Lisätietoa:

Kirsi Joensuu, toiminnanjohtaja, Suomen Metsäyhdistys, kirsi.joensuu@smy.fi, p. 040 840 0642
Anna Kauppi, viestintäpäällikkö, Suomen Metsäyhdistys, anna.kauppi@smy.fi, p. 040 070 2102

Tiedote: Metsäpäivät on mukana rakentamassa turvallista keskustelukulttuuria
Metsäpäivien ohjelma 28.–29.10.2021

Maa- ja metsätalousministeri seuraa tiiviisti ruuantuottajien kannattavuustilannetta. Maatalouden päästövähennykset onnistuvat vain, kun taloudelliset kannusteet ovat kunnossa ja toimivat maatalouden kannattavuuden eduksi.

Maatalouden kannattavuus on ajautunut vaikean tilanteeseen, jossa kustannukset kasvavat, mutta tuottajien saama korvaus ei muutu. Ennusteen mukaan maatalouden yrittäjätulo voi pudota tänä vuonna jopa viidenneksen heikon sadon ja kustannusten nousun takia. Erityisesti lannoitteiden, rehun ja rakentamisen hinnat ovat nousseet merkittävästi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mielestä kustannuskriisistä syntynyt tilanne on tuottajan kannalta kestämätön. Ruuantuottajien hätää on käsitelty ministerin johdolla tuottajien, kaupan, teollisuuden ja rahoituslaitosten edustajat yhteisessä tapaamisessa (8.10).

”Minulla oli palaverissa yksi selkeä viesti. Ruuantuottajilla on hätä ja se korjaantuu ainoastaan euroilla. Tätä tulen vaatimaan niin kauan, kunnes ruuan tuottajille maksetaan reilu korvaus tehdystä työstä”, Leppä kertoi KoneAgriassa pitämässään avauspuheenvuorossa.

Etenkin kaupan, teollisuuden ja tuottajien väliseen sopimusketjuun tulisi saada lisää joustavuutta ja kohtuutta olosuhteiden muuttuessa sopimushetkestä. Leppä seuraa tilannetta ja kutsuu myöhemmin koolle osapuolet seurantakokoukseen

”Tulen seuraamaan, saavatko toimijat ratkaistua tätä keskenään vai tarvitaanko myös lainsäädäntöuudistuksia. Mikäli tarvitaan, olemme siihen valmiit”, hän sanoi.

Kannattavuuden ja päästövähennysten kuljettava rinnakkain

Maatalouden ilmastoteot eivät Lepän mielestä onnistu, jos tuottajan tili on punaisella.

”On välttämätöntä tarkastella maatalouden päästövähennyksiä ja kannattavuutta kolikon molempina puolina. Maatalouden päästövähennykset onnistuvat vain, kun taloudelliset kannusteet ovat kunnossa ja toimivat maatalouden kannattavuuden eduksi.”

Leppä esittää ruuantuotannolle hiili-euro-ohjelmaa.

”Kutsun tätä Hero-ohjelmaksi. Hero kuvaa hyvin juuri sitä sankarillista asennetta, jolla te tuottajat teette joka päivä töitä suomalaisen ruuantuotannon parissa – ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa.”

Ruuantuotannon hiili-euro-ohjelma kytkee markkinatalouden osaksi ruuantuotannon päästövähennyksiä.

”Haluamme luoda maatalouden ympärille vetovoimaisen investointiympäristön ja vauhdittaa markkinoita siirtymään fossiilisista raaka-aineista kohti bio- ja kiertotaloutta. Me tarvitsemme tähän muutokseen mukaan koko elintarviketeollisuuden, jotta koko ruokajärjestelmä saadaan yhdessä investoimaan alan vihreään siirtymään.”

Ruokajärjestelmän päästövähennysten kokonaiskuvan muodostamisessa sekä MTK:n että Elintarviketeollisuuden teettämät ilmastotiekartat.

”Tähän avuksi tarvitsemme myös oikeanlaiset mittarit, joiden avulla voimme tarkastella päästövähennysten ja tarvittavien taloudellisten investointien ja kannusteiden välistä suhdetta. Kun kannattavuus ja päästövähennys kulkevat rintarinnan, maataloudelle voidaan asettaa oma päästövähennystavoite.”

Päästövähennykset syntyvät useista toimenpiteistä

Viljelijät tekevät koko ajan työtä ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen eturintamassa. Leppä mielestä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa on oltava laaja työkalupakki.

”Päästövähennyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena, sillä hiili ei tiedä mille sektorille se kuuluu. Työkalupakissamme on muun muassa maatalousmaan hiilensidonnan lisääminen, eloperäisen aineksen määrän kasvattaminen, hyvä vesitalous, viljelykierto ja viljelykasvivalinnat ja maan kasvukunnosta huolehtiminen vain muutamia mainitakseni.”

Edelleen tavoitteena on, että soijan rehukäyttö loppuun vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kosteikkoviljelyssä tärkeintä on pyrkiä saavuttamaan ilmasto- ja taloushyötyjä yhtäaikaisesti.

”Viimeksi syksyn budjettiriihessä linjasimme panostuksista maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan, turvemaa- ja kotieläintutkimukseen sekä ravinteiden kierrätykseen ja biokaasuun. Panostuksia päästövähennyksiin tehdään siis laajalla rintamalla.”

Jari Lepän avajaispuhe KoneAgria-näyttelyssä 14.10.2021

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. 050 400 5193, etunimi.sukunimi@mmm.fi   

Kiljusten mekkaloiva perhe on tuttu monille, mutta nuorimmat sukupolvet eivät kenties ole vielä tutustuneet Mököön, Luruun, heidän vanhempiinsa - ja perheen Pulla-koiraan. Tähän tarjoutuu mahdollisuus helmikuussa, kun valkokankaille astelee täysin uusi Kiljuset!-perhe. Äidin roolissa nähdään Jussi-palkittu Mimosa Willamo, isänä Ylermi Rajamaa, Mököä näyttelee Hugo Koivulehto ja Lurua Nino Kröger. 

Elokuvassa Kiljuset lähtevät juhlimaan perheen poikien Mökön ja Lurun syntymäpäivää Helsinkiin. Perheen Pulla-koira onnistuu sekoittumaan presidentin koiraan, ja soppa on valmis. Kaupunki saadaan taatusti sekaisin.

Elokuvasta on nyt julkaistu ensimmäinen teaser-traileri. Katso, miltä Kiljusten meno näyttää! Pääosanäyttelijöiden lisäksi Kiljuset! -elokuvassa nähdään iso joukko tunnettuja näyttelijänimiä erilaisissa rooleissa; teaser-trailerissa vilahtaa muun muassa Tommi Korpela presidentin adjutanttina.  

>>> Katso Kiljuset! teaser-traileri tästä

Teaser on vapaasti medioiden jaettavissa. 

Kiljuset! -elokuva saa ensi-iltansa 18.2.2022. Elokuvan on ohjannut Reetta Huhtanen, ja sen ovat käsikirjoittaneet John Lundsten ja Jenny Dahlström. Kiljuset! tuottaa TACK Films Oy ja sen levittää Nordisk Film.

Lisätiedot:

TACK Films, tuottaja Melli Maikkula, 040 590 5666, melli.maikkula@tackfilms.fi
Haastattelut: tiedottaja Katja Viitalähde-Annala, 050 395 6084, katja.viitalahde@cestlavie.fi

Materiaalit:

Elokuvan teaser-trailer ja ensimmäinen lehdistökuva ovat ladattavissa medioiden kälyttöönFilmikamarissa filmikamari.fi/pressit (tunnus: press, salasana: noutaja)

SYNOPSIS

Kiljuset! kertoo mekkaloivasta mutta hyväsydämisestä perheestä, joka pitää yhtä vaikka mitä tapahtuisi – ja vaikka mitä tapahtuu. Perheen kaksospoikien syntymäpäivä kuljettaa Kiljuset Helsinkiin, jossa Pulla-koira vaihtuu vahingossa presidentin koiran kanssa päittäin aiheuttaen yleishälytyksen. Pojat Mökö ja Luru singahtavat pelastamaan Pullaa samalla kun pelottomat isä ja äiti Kiljunen ottavat kaupungin haltuun maalta, mereltä ja ilmasta käsin.

TACK Films on helsinkiläinen elokuva- ja tv-tuotantoyhtiö, jonka tuotantoja ovat mm. antologiasarja Maanantai (Elisa Viihde Viaplay), lasten tv-sarja Jönneli (Yle / Pikku Kakkonen) sekä lyhytelokuva Katto, joka voitti erikoismaininnan Cannesin elokuvajuhlilla 2017 sekä Suomessa parhaan lyhytelokuvan Jussi-palkinnon.

Nordisk Film on Suomen johtava kotimaisten elokuvien levittäjä, sekä Pohjoismaiden suurin elokuvien, tv-ohjelmien ja pelien jakelija. Yhtiö toimii myös PlayStationin maahantuojana sekä Pohjoismaissa että Baltian maissa. Nordisk Film on perustettu vuonna 1906 ja on maailman vanhimpia edelleen toimivia alan yrityksiä. Nordisk Film on osa Egmont-konsernia, joka on Euroopan johtavia mediayhtiöitä.

Suomalainen älykkäiden lippujärjestelmien toimittaja PayiQ on kerännyt kesän ja syksyn rahoituskierroksella noin kaksi miljoonaa euroa vanhoilta ja uusilta sijoittajilta.

Rahoitus mahdollistaa PayiQ:n tuotekehityksen nopeuttamisen, markkina-aseman vahvistamisen ja kansainvälisen kasvun. PayiQ:n kehittämät joukkoliikenteen mobiilisovellukset ovat käytössä jo noin 20 suomalaisessa ja viidessä venäläisessä kaupungissa. Pandemian hellittäessä joukkoliikenteen ja erilaisten liikkumisen palveluiden kehittäminen on taas ajankohtaista. Rahoituksen turvin PayiQ voi kasvattaa resurssejaan reagoidakseen nopeasti muuttuvan alan haasteisiin.

”PayiQ on hyvä esimerkki yhtiöistä, jossa haluamme olla mukana yhdessä sijoittajiemme kanssa” kertoo Matias Itkonen, SijoittajaPRO Corporate Financen hallituksen puheenjohtaja. ”Yhtiön on mukana ratkaisemassa useampaa tulevaisuuden megatrendiä tehokkaan mobiilimaksamisen ja joukkoliikenteen parissa. Yhtiö on saanut kansainvälistymisen jo hyvin kasvun alkuun ja sen laajentumista on mielenkiintoista olla mukana rahoittamassa."

”Olemme hyvin tyytyväisiä viimeisimmän rahoituskierroksen antiin. Sen avulla voimme keskittyä Ticketing as a Service -alustamme tuotekehitykseen sekä kansainvälisen kasvun vauhdittamiseen. Arvostamme sijoittajien luottamusta meihin ja panostusta liikkumisen palveluiden kehittämiseen. Haluamme kehittää toimintaamme vastaamaan entistä paremmin käyttäjien ja liikkumispalveluiden tarpeisiin” sanoo PayiQ:n toimitusjohtaja Pirkka Lankinen.

Kinnunen jaksaa kannustaa alaisiaan ja työtovereitaan myös kiperissä tilanteissa ja toimii aina itse niin kuin puhuu. Hän on luotettava, aikaansaava ja kuitenkin rauhallinen persoona. Kinnusella on aikaa alaisilleen, ja hän saa keittiössä työskentelevät ruokapalveluammattilaiset tuntemaan, että on aidosti kiinnostunut heidän työstään ja kuulumisistaan. Kinnunen on paitsi pidetty, myös organisaatiossaan hyviä tuloksia tekevä esimies. Neljästi vuodessa toteutetuissa Espoo Cateringin henkilöstön työtyytyväisyyttä mittaavissa fiilismittarikyselyissä hän saa aina mainioita tuloksia.

Ruokapalveluita syvästi riipaisevana poikkeusaikana Kinnunen on toiminut tehokkaasti ja määrätietoisesti. Hän on toteuttanut toimivia poikkeusajan suunnitelmia, kuten organisoinut luokkaruokailuja kouluissa, järjestänyt kouluaterioiden jakelua koteihin ja sopeuttanut keittiöitä tilanteeseen, jossa asiakasmäärät vähenivät merkittävästi. Hän järjesti myös ansiokkaasti korvaavaa ruokapalveluhenkilökuntaa keittiökohteisiin, joiden vakituinen väki oli siirretty korona-altistumisten vuoksi karanteeniin. Toiminnan etukäteissuunnittelu ja johtaminen käytännön tilanteissa niin, etteivät ruokailevat asiakkaat ole kokeneet palvelun heikenneen, on ollut erittäin ammattitaitoista toimintaa.

Kinnunen toteuttaa mallikkaasti johdon ja organisaation tavoitteita omassa työssään ja vastuualueellaan. Hän osaa perustella tavoitteet ja toimenpiteet niin, että työntekijät voivat sitoutua tavoitteisiin, liittyivätpä ne sitten vastuullisuuteen, ravitsemukseen, osaamisen kehittämiseen tai asiakaspalveluun. Hän raportoi ja kommunikoi avoimesti ja tuo tarpeen vaatiessa kehitysehdotuksia esille niin johdolle, asiakkaille kuin muillekin sidosryhmille.

Tarja Kinnunen on aktiivinen ruokapalvelualan toimija myös vapaa-ajalla. Hän on toiminut muun muassa Ammattikeittiöosaajat ry:n Pääkaupunkiseudun alueen vetäjänä ja saanut yhdistyksessä luotua runsaasti hyvää mieltä ja toimivia verkostoja. Hän kouluttautuu aktiivisesti ja soveltaa mielellään työhönsä ruokapalvelualan uusia tuulia.

****

Ammattikeittiöosaajat ry palkitsee joka toinen vuosi jäsenistöönsä kuuluvan, ravitsemisalalla menestyksekkäästi, esimerkillisesti ja kestävällä tavalla toimivan ruokapalvelualan aktiivin. Tänä vuonna valinnassa painottui kyky johtaa työorganisaatiota ja/tai omaa toimintaa myös poikkeusoloissa.

***
Kuvatiedot:
Ryhmäkuvan henkilöiden nimet:Vuoden 2021 Ammattikeittiöosaaja on aluepäällikkö Tarja Kinnunen Espoocatering Oy:sta. Kuvassa onnittelujoukossa vasemmalla Amkon varapuheenjohtaja Leila Korhonen, oikealla operatiivinen Hellen Junninen Espoo Cateringista ja ylhäällä keskellä toiminnanjohtaja Marjut Huhtala Amkosta ja oikealla Sirpa Lähdevuori e.Ahlström Oy:sta.

Kuvaaja: Juha Tuomi, Rodeo

Lisätiedot:
Marjut Huhtala, toiminnanjohtaja, Ammattikeittiöosaajat ry
marjut.huhtala@amko.fi, p. 050 341 3957

Tarja Kinnunen, aluepäällikkö, Espoo Catering Oy, tarja.t.kinnunen@espoocatering.fi
puh 046 8773 741

Syyskuussa 2021 kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin yhteensä 781 075 matkaa, noin 26,9 % enemmän kuin vuoden 2020 elokuussa ja noin 35,7 % vähemmän kuin vuonna 2019. VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymit olivat syyskuussa 9 % suuremmat vuodentakaiseen verrattuna ja tavaraa kuljetettiin rautateitse noin 3 miljoonaa tonnia. Yhteensä tänä vuonna tammi–syyskuussa on tehty 5,6 miljoonaa kotimaan kaukoliikenteen matkaa ja tavaraa kuljetettu rautateitse 27,8 miljoonaa tonnia. 

Eniten matkustus kasvoi syyskuussa elokuuhun verrattuna Helsingin ja Jyväskylän (+47 %), Helsingin ja Oulun (+40 %) sekä Helsingin ja Turun (+37 %) välillä.

VR liikennöi tällä hetkellä erittäin laajalla vuorotarjonnalla. Markkinaehtoisen eli kysyntään perustuvan liikenteen junavuorot ovat vain -11 % verrattuna koronaa edeltäneeseen tasoon eli vuoden 2020 alkuun. Ostoliikenteessä liikennöidään vuoden 2021 sopimuksen mukaisesti.

”Matkustaminen painottui syyskuussa vapaa-aikaan, eikä työmatkustaminen lähtenyt vielä laajamittaisesti käyntiin. Onnistunut sarjalippukampanjamme ennakoi kuitenkin lokakuun loppupuolelle ja marraskuun alkuun työmatkustamisen vilkastumista. Seuraamme tarkasti, miten rajoitusten keventyminen vaikuttaa matkustamiseen ja millaisilla tuotteilla voisimme jatkossa palvella parhaiten usein matkustavia asiakkaitamme. Juuri nyt syyslomaviikkojen myynti näyttää hyvältä sekä päivä- että yöjunien osalta”, kertoo matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola.  

Tavaraliikenteen kuljetuksissa jälleen kasvua 

VR Transpointin rautatiekuljetuksissa kuljetusvolyymit nousivat syyskuussa 9 % viime vuoteen verrattuna ja olivat 3,0 (2,8) miljoonaa tonnia. Tänä vuonna tammi-syyskuussa on rautateitse kuljetettu tavaraa 27,8 (26,9) miljoonaa tonnia, joka on 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotimaan rautatiekuljetusten volyymit kasvoivat tammi-syyskuussa 10 %. Kansainvälinen liikenne on puolestaan vähentynyt 8 % viime vuoteen verrattuna.  

”Markkinatilanne kotimaassa jatkuu edelleen hyvänä, etenkin metsä- ja metalliteollisuudessa, joka vaikuttaa myös kuljetusten kysyntään. Tilanteen uskotaan säilyvän hyvänä myös loppuvuoden ajan”, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen toteaa.  

Syyskuun täsmällisyys hyvällä tasolla kaukoliikenteessä, myös lähiliikenteessä parannusta

Kaukoliikenteen junista täsmällisiä oli syyskuussa yhteensä 91 %. Täsmällisyystavoite ei täyty, jos kaukoliikenteen juna on 5 minuuttia tai enemmän myöhässä. Suurin osa (41 %) kaukoliikenteen myöhästymisistä johtui radasta, 30 % muista syistä ja 29 % VR:stä johtuvista syistä. 

VR:n lähiliikenteen junista (R, Z, G, M, D, T) täsmällisiä oli 92,8 %. Täsmällisyystavoite ei täyty, jos lähiliikenteen juna on 3 minuuttia tai enemmän myöhässä. Suurin osa (56 %) myöhästymisistä johtui VR:n lähiliikenteessä muista syistä, 25 % radasta ja 19 % VR:stä johtuvista syistä. 

HSL:n lähiliikenteen junien keskimääräinen myöhästyminen oli elokuussa 0,83 minuutin verran. Suurin osa myöhästymisistä (59 %) johtui muista syistä, 25 % radasta ja 17 % VR:stä johtuvista syistä. 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous järjestetään Helsingissä 27.10.2021.

Asialistalla on muun muassa yhteistyö lähetysjärjestöjen kanssa. Kyseessä on lähetekeskustelu linjauksen laatimisesta. Käsittelyssä ovat myös raportit ohjauskeskusteluista lähetysjärjestöjen kanssa.

Piispat käyvät lähetekeskustelun kirkollisten toimitusten teologiasta ja toimitusten oppaan päivittämisestä sekä nimeävät siihen työryhmän. Piispat päättävät myös avustuksista kansainvälisille ekumeenisille  järjestöille.  

Raamattu ja kirkko -puheenvuoron julkistamistilaisuus on piispankokouksen jälkeen 

Kokouksen jälkeen pidetään Kirkon talossa (Eteläranta 8, Helsinki) klo 15–17 piispainkirjeisiin kuuluvan Raamattu ja kirkko -puheenvuoron julkistamistilaisuus. Tilaisuudessa piispat avaavat vuoropuhelun Raamatun merkityksestä yhteiskunnassamme ja siitä, miten kristityn tulisi lukea Raamattua. Historioitsijan näkökulmaa keskusteluun tuo Teemu Keskisarja. 

Tilarajoitteiden vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen etukäteen 20.10. mennessä

Kutsu julkistustilaisuuteen 

Lisätiedot:
piispainkokouksen pääsihteeri Kari Kopperi, p. 050 594 1317, kari.kopperi@evl.fi 
piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala, p.  050 380 3270, anna-kaisa.inkala@evl.fi 
Piispainkokouksen sivut

Biskopsmötet för Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland samlas i Helsingfors 27 oktober.

På agendan finns bland annat samarbetet med missionsorganisationerna. Mötet för en remissdiskussion om riktlinjer för samarbetet och behandlar rapporter om styrsamtal med missionsorganisationerna.

Biskoparna för också remissdiskussion om teologin kring kyrkliga förrättningar och en uppdatering av handledningen för förrättningar, och utser också en arbetsgrupp för det. Dessutom besluter mötet om understöd till internationella ekumeniska organisationer.

Efter biskopsmötet offentliggörs inlägget Bibeln och kyrkan

Efter biskopsmötet, klockan 15-17 i Kyrkans hus  på Södra kajen 8 i Helsingfors, offentliggörs publikationen Bibeln och kyrkan som inleder en ny serie av biskopsbrev. Vid publikationstillfället inleder biskoparna en dialog om Bibelns betydelse i vårt samhälle och hur kristna ska läsa Bibeln. Teemu Keskisarja ger en historikers syn på saken.

Med tanke på lokalens begränsningar ber vi er anmäla er senast 20.10 till publikationstillfället (anmälningsblankett på finska).
Mer information om publikationstillfället på svenska. 

Mera information:
biskopsmötets generalsekreterare Kari Kopperi, tfn 050 594 1317, 
biskopsmötets teologiska sekreterare Anna-Kaisa Inkala, tfn 050 380 3270, 
Biskopsmötets webbplats (på finska) 

Suomalaisille instituutio- ja ammattisijoittajille suunnattu Korkia Aurinkoenergiarahasto Ky on ostanut enemmistöosuuden espanjalaisesta 22 MWp:n Hinojosa Solar -aurinkoenergialaitoksesta, joka sijaitsee Hinojosa del Vallessa Badajozin maakunnassa Espanjassa.

”Sähkön hinta on Espanjassa sekä ylipäätään globaalisti ennätyskorkealla, ja siksi laitos on käynnistymisensä jälkeen kaupallisesti ylittänyt sijoitushetkellä asetetut odotukset. Uudet Hinojosa Solarin kaltaiset uusiutuvan energian voimalaitokset auttavat yhteiskuntia pienentämällä sähkövajetta. Tämä on hyvä uutinen myös sijoittajille, sillä heidän rahansa menevät tuotollisesti hyviin ja hyvää tekeviin kohteisiin”, kommentoi Mika Räsänen, Korkia Aurinkoenergiarahasto Ky:n rahastonhoitaja.

Hinojosa Solar -voimalaitoksen vuosittaisen sähköntuotannon odotetaan olevan noin 44 GWh, mikä vastaa noin 33 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä Espanjassa vuosittain. Hyvä tuotanto perustuu laitoksessa käytettyyn auringon seurantateknologiaan. Kokonaisuudessaan voimalaitoksen tontti on noin 150 hehtaaria, josta heinäkuun lopussa käynnistetty voimalaitos käyttää 44 hehtaaria.

Positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi hanke on myös alueellisesti tärkeä, sillä Badajozin alueella sekä työttömyys että alueelta poismuutto ovat espanjalaisittain korkealla tasolla. Korkia käyttää voimalaitoksen ylläpidossa laitoksen vähemmistöomistajalle kuuluvaa paikallista huoltoyhtiötä, jonka kanssa on tehty pitkäaikainen laitoksen huoltosopimus.

Korkia on kokenut aurinkoenergiatoimija, jolla on osaamista aurinkoenergian koko arvoketjusta, kattaen niin hankekehityksen ja laitosinvestoinnit kuin teknisen osaamisen ja operoinnin. Korkia osti hankkeen sitä kehittäneeltä ja rakentaneelta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen erikoistuneelta espanjalaiselta sijoittajalta Suma Capitalilta. Kaupassa Korkian taloudellisena neuvonantaja toimi lontoolainen RSF Capital Partners.

Lisätietoja antavat:

Mika Räsänen, Portfolio Manager, Solar Assets
+358 50 352 9984 tai mika.rasanen@korkia.fi

Jussi Lilja, Executive Vice President, Asset Management
+358 50 376 0653 tai jussi.lilja@korkia.fi

Kukaan lapsi ei saa jäädä yksin syystä, ettei hänellä ole riittäviä taitoja kaverisuhteiden solmimiseen. Tämä tavoite sai SOS-Lapsikylän ja Dr. Oetkerin toteuttamaan kampanjan, jossa ekaluokkalaisille opetetaan kaveritaitoja. Viime kevään pilottivaiheen jälkeen kampanja on edennyt valtakunnalliseksi: tänä syksynä kaveritaitoja opetetaan kautta maan.

Kaveritaidot ovat sosiaalisia taitoja, joita täytyy harjoitella pienestä pitäen. Lapset oppivat näitä taitoja ympärillään olevilta ihmisiltä. Mitä nuorempana harjoittelun aloittaa, sitä paremmin osaa hoitaa sosiaalisia tilanteita. Hyvät kaveritaidot auttavat kaverisuhteiden solmimisessa läpi elämän.

– Jokainen lapsi tarvitsee kavereita kasvun ja kehityksen tiellä. Haluamme osaltamme olla mukana näyttämässä esimerkkiä, sillä PAULA-lehmä maatilan kavereineen puhuttelee lapsia. Samalla herättelemme aikuisia oivaltamaan hyvien kaveritaitojen merkityksen lapsen elämässä, kertoo PAULA-vanukkaiden tuotepäällikkö Linda Fall.

Jokainen tarvitsee kavereita, joiden kanssa voi tuntea kuuluvansa samaan porukkaan

PAULA Kaveritaidot -kampanjan yhteistyökumppanina on SOS-Lapsikylä. Tarve kaveritaitojen opettamiselle on havaittu myös SOS-Lapsikylässä. Vuoden 2020 toukokuussa, koronan iskettyä Suomeen, SOS-Lapsikylä perusti Apuu-chatin, jotta kukaan lapsi ei jäisi yksin huoliensa ja pelkojensa kanssa.

– SOS-Lapsikylässä kohtaamme liian usein lapsia ja nuoria, jotka ovat jääneet yksin ja joita kiusataan. Jokaisen lapsen tulee saada kokea olevansa muille tärkeä. Siksi olemme mukana Dr. Oetker PAULA Kaveritaidot -kampanjassa, koska sen avulla olemme osaltamme vahvistamassa ja opettamassa kaveritaitoja, SOS-Lapsikylän projektipäällikkö Johanna Virtanen.

Kaveritaitojen harjoittelua ekaluokalta asti

PAULA on laatinut yhteistyössä SOS-Lapsikylän asiantuntijoiden kanssa opettajien tehtäväpaketin, josta löytyy materiaaleja kaveritaitojen harjoitteluun. Tehtävien tavoitteena on auttaa lasta tunnistamaan erilaisia mielialoja ja niiden vaihtelua, auttaa lasta sanoittamaan tunteitaan ja auttaa lasta sekä ystävystymään että hoitamaan ystävyyssuhteitaan.

– Ekaluokkalaiselle koulu on luonteva paikka tutustua uusiin ihmisiin. Me kaikki olemme erilaisia, siksi kaikille löytyy varmasti myös kaveri. PAULA auttaa lapsia tässä tehtävässä opettamalla, innostamalla ja kannustamalla kaveritaitojen pariin, Linda Fall summaa.

Kaveritaidot-kampanjan tavoitteena on antaa lapsille riittävät taidot kaverisuhteiden solmimiseen. Kampanja käynnistyy syksyllä 2021 eka- ja tokaluokilla ympäri Suomen, ja sen toteuttavat SOS-Lapsikylä ja Dr. Oetker PAULA-vanukkaat.

Lisätietoja

Dr. Oetker Suomi, tuotepäällikkö, jälkiruoat, Linda Fall
puh. 045 119 8905, linda.fall@oetker.com
www.oetker.fi
www.kaveritaidot.fi

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) infektiovastaanotot Armilan, Honkaharjun ja Parikkalan asemilla käynnistettiin koronapandemian alkuvaiheessa maaliskuussa 2020. Infektiovastaanottojen tarkoitus oli minimoida hoitoon hakeutumisesta johtuvat koronavirustartunnat.

Rokotuskattavuuden parantuessa infektiovastaanottojen merkitys tartunnan leviämisen ehkäisyssä on jäänyt toisarvoiseksi. Tehokkaalla testaamisella ja hoidontarpeen arviolla on myös minimoitu niiden potilaiden määrä, jotka vasta infektiovastaanotolla käynnin yhteydessä on todettu koronapositiivisiksi. Näin ollen infektiopotilaiden hoito voidaan 18.10. alkaen palauttaa osaksi hyvinvointiasemien normaalia kiirevastaanottoa, ilman merkittävää riskiä epidemian pahenemiselle.

Kuinka toimia, jos sinulla on hengitystieoireita?

Jos sinulla on vain lieviä oireita, voit lähtökohtaisesti sairastaa kotona tulematta vastaanotolle. Selvitä kuitenkin aina, onko koronatestaus aiheellinen. Jos olet epävarma, täytä oirearvio osoitteessa https://www.omaolo.fi/ tai soita omalle terveysasemallesi.

Jos sairastut arkipäivänä, ota yhteyttä terveys- ja hyvinvointiasemallesi. Kaikkien Eksoten terveys- ja hyvinvointiasemien puhelinpalvelu 05 352 7260 arkisin kello 7–16.

Jos sairastut illalla, yöllä tai viikonloppuna, soita Päivystysapuun puh. 116 117.

Erityisesti hengitystieinfektioissa on tärkeää tehdä ensin oirearvio. Kiireellisissä tapauksissa tulee soittaa 116 117. Suoraan vastaanotoille ei saa saapua. Henkeä uhkaavissa tilanteissa tulee soittaa suoraan hätänumeroon 112. 

Milloin koronatestiin?

Jos infektio-oireita on yli 12- vuotiaalla henkilöllä, jolla on puutteellinen rokotesuoja TAI alle 12- vuotiaalla, jonka tiedetään altistuneen koronavirukselle, hänet ohjataan koronatestiin.

Koronatestiin ohjataan edelleen myös lieväoireiset ja kahdesti rokotet​ut henkilöt seuraavissa tapauksissa:

• henkilö tietää altistuneensa koronavirukselle
• henkilö työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä
• henkilö on ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköiden asukas tai henkilökuntaa
• henkilö kuuluu koronavirusinfektion vakavaan riskiryhmään

Täyden rokotussarjan saaneen henkilön testaaminen on perusteltua myös oireiden pitkittyessä tai niiden ilmaantuessa pian koronalle altistumisen jälkeen.

Infektio-oireisen potilaan tulee rokotusstatuksesta riippumatta aina käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta terveys- ja hyvinvointiaseman tiloissa. Toivomme maskin käyttöä edelleen kaikissa toimipaikoissamme asioivilta.

Lisätietoja medialle:

Sami Raasakka, ylilääkäri, Eksote, puh. 040 651 1594, sami.raasakka@eksote.fi

Hallituspuolueiden edustajat ovat tänään vuorotellen åyörtäneet yhteisiä päätöksiään sosiaalisessa mediassa liittyen kulttuuriin kohdistuviin leikkaussuunnitelmiin. Muun muassa pääministeri Sanna Marin julkaisi aamulla viestintäpalvelu Twitterissä päivityksen, jossa totesi sanovansa suoraan, että SDP tahtoo perua kulttuurileikkaukset. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta pitää hallituspuolueiden edustajien toimintaa hävyttömänä.

“On kysyttävä, että lukiko hallitus omista leikkaussuunnitelmistaan vasta Twitterissä? Kun sosiaalisessa mediassa nousee äläkkä, alkavat hallituspuolueet vuorotellen pestä käsiään yhteisistä päätöksistä. Kuka tätä maata johtaa? Suuttuneet kansalaiset, he jotka pitävät eniten ääntä Twitterissä vai oppositiopuolue Kokoomus, joka vaati määrätietoisesti hallitusta perumaan erityisesti poliisiin ja tieteeseen kohdistuvat leikkaussuunnitelmat?”, Kokoomusopiskelijoiden vt. puheenjohtaja Niina Hämäläinen kysyy.

Omien päätösten pyörtäminen sosiaalisessa mediassa ei ole hallitukselle harvinainen tapa toimia, vaan lyhyen ajan sisään samoin on käynyt esimerkiksi tieteeseen sekä poliisiin kohdistuvien leikkaussuunnitelmien kohdalla. 

“Kokoomus on onnistunut hienosti vaikuttamaan hallituksen toimintaan. Tämä kertoo toki hyvää puolueestamme, mutta antaa myös erittäin pelottavan kuvan Suomen hallituksen toimintakyvystä ja alttiudesta ulkopuoliselle vaikuttamiselle. Mitä jos vaikuttajana ei olisikaan koko Suomen etua ajava kokoomus-puolue vaan jotkin pahantahtoiset voimat?”, Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen Mikko Kanervo kysyy.

“Me sanomme nyt suoraan, tämä hallituksen soutaminen ja huopaaminen omien päätösten suhteen on arvoton näytelmä, joka rapauttaa päätöksentekojärjestelmän uskottavuutta pikavoittojen toivossa. Ei voi olla niin, että suljettujen ovien takana suut pysyvät supussa kun päätöksiä tehdään, mutta julkisuudessa yhteisistä päätöksistä tehdään kilpaa pesäeroa oman kilven kiillotuksen nimissä”, Hämäläinen ja Kanervo jyrähtävät.

Niina Hämäläinen
Kokoomusopiskelijoiden vt. puheenjohtaja
niina.hamalainen@kokoomusopiskelijat.fi
0443028294

Mikko Kanervo
Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen
mikko.kanervo@kokoomusopiskelijat.fi
0445009240