Meillä kaikilla on esineitä ja tavaroita, joiden arvo on mittaamaton. Niissä piilee tarinoita, joita emme halua ikinä unohtaa. MTV3-kanavalla torstaina 11.11. klo 21 alkavassa uudessa hyvänmielen ohjelmassa vanhat ja risat tavarat saavat uuden elämän ja vievät muistoja eteenpäin sukupolvelta seuraavalle. Ohjelman keskiössä ovat esineet ja niiden tarinat. Joskus voi olla niin, ettei mitään muuta ole enää jäljellä, kuin tämä esine ja sen muisto.   

Entisöinti tapahtuu idyllisessä verstaassa, jossa maamme taitavimmat käsityöläiset näyttävät ammattitaitonsa. Heidän työnsä ja etuoikeutensa on herättää nämä tärkeät tavarat uudelleen henkiin. Heidän tarkkaa työskentelyään seurataan läheltä samalla, kun he kertovat prosessista ja eläytyvät  muistoihin ja tarinoihin. Sarja perustuu BBC:n erittäin suosittuun formaattiin The Repair Shop, joka on niittänyt mainetta ympäri Eurooppaa.

Sarjan juontajana nähdään ihana Jenni Pääskysaari, joka on toimittanut, tuottanut, kirjoittanut ja ohjannut televisio-ohjelmia jo 20 vuoden ajan, mutta ei ole koskaan entisöinyt eikä konservoinut yhtään esinettä. Aarrepajaa Jenni lähti emännöimään kolmesta syystä. Ohjelmassa on kyse ihmisten aarteista sekä perheissä ja suvuissa kulkevista tärkeistä tarinoista, Aarrepaja on myös kädentaitojen ja -taitajien ylistyslaulu ja lisäksi ohjelman ekologinen arvomaailma on lähellä Jennin sydäntä.

Jenni ottaa Aarrepajassa aarteiden omistajat vastaan yhdessä artesaanien kanssa, selvittää esineen tarinan sekä sen kunnostamiseen liittyvät tarpeet ja toiveet.

”Toimin tulkkina katsojan, artesaanien ja aarteiden omistajien välillä. Seuraan myös artesaanien työskentelyä ja tarjoan apuani. Parhaiten olen ollut hyödyksi, kun huolehdin ettei heidän mukeistaan lopu kahvi", Jenni Pääskysaari kertoo.

Jokaisessa Aarrepajan jaksossa nähdään tavallisten suomalaisten lisäksi yksi julkisuudesta tunnettu henkilö, joka tuo artesaanien kunnostettavaksi itselleen merkityksellisen esineen tai tavaran, ja kertoo tarinan sen takana. Henkilöt ovat presidentti Tarja Halonen, Pekka Haavisto, Sauli Koskinen, Jukka Rintala, Kari Hietalahti, Esko Eerikäinen, Kiti Kokkonen, Etta, Tommi Läntinen ja Sanna Kiiski.

AARREPAJAN ARTESAANIT:

Tommi Raivio, puuartesaani
Tommi kiinnostui puusta, kun hän alkoi väsätä itse skeittilautoja. Ensin omaan tarpeeseen ja sitten myös muille. Nykyään Tommilla on oma yritys, jossa hän entisöinnin lisäksi myös suunnittelee uusia huonekaluja ja keksii uusia ratkaisuja puusta. Tommi on loputtoman innostunut puun mahdollisuuksista, eri puulajeista ja tavoista työstää puuta. Vapaa- ajalla Tommi unelmoi tulevaisuudesta.

Virve Taljavirta, verhoilijamestari
Virve on pienestä pitäen ”räpeltänyt jotain” käsillään. Hän inspiroituu kauniista asioista, luonnosta ja rakastaa tarinoita. Virve on Aarrepajan tunteellinen työmyyrä, joka jaksaa painaa haastavampienkin huonekalujen parissa. Hän arvostaa perinteistä tekemistä. Huonekalujen sisälläkin - siellä minne asiakkaat eivät ikinä edes näe - jokaisen yksityiskohdan ja neulanpiston on oltava viimeisen päälle mietitty ja paikallaan.

Sanna Laurila, huonekalurestauroija
Sanna on mestari värien valitsemisessa! Erilaisia jauhoja ja öljyjä sekoittamalla hän saa aikaiseksi juuri
haluamansa sävyt. Hän myös rapsuttaa, hioo, sahaa ja suunnittelee. Hän kuuntelee mitä esine kertoo ja jatkaa työstämistään sen avulla. Yksi Sannan opeista on kuitenkin myös se, että pitää osata lopettaa ajoissa, sillä esineissä saa näkyä myös sen eletty elämä ja muistot.

Jouni Pöllänen, kelloseppä
Jouni on saanut ensimmäisenä suomalaisena oppinsa Suomen lisäksi Sveitsissä, kelloseppien maassa. Hänen taitonsa ja tietämyksensä kelloista ylittävät tavallisen ihmisen käsityskyvyn hyvin nopeasti. Aarrepajassa Jouni korjasi mitä monimutkaisempia kelloja ja onnistui aina jostain löytämään puuttuvat liipottimet taikka ankkurit. Aarrepajassa päästään katsomaan kellojen entisöintiä täysin ainutlaatuisella tavalla.

Silja Immonen, käsityöopettaja (erikoisosaaminen: kirjansidonta)
Pitkän linjan käsityöopettajana Silja on tottunut opettelemaan jatkuvasti uutta ja kartuttamaan osaamistaan käsityöalalla. Hänen erikoisosaamisalaansa on muun muassa kirjansidonta. Silja on uskomattoman taitava ja innovatiivinen kädentaituri. Sen lisäksi hän on millintarkka suunnittelija, jonka visiot kirjojen sidonnassa ällistyttävät koko Aarrepajan väen.

Erkki ”EDI” Kokko, metalliseppä
Edi korjaa omien sanojensa mukaan kaiken mikä vähänkin haiskahtaa metallille. Hän on töölöläinen Stadin kundi, joka lampsii Aarrepajaan aina lempeä virne kasvoillaan. Edi puhdistaa pukkijalat, uudistaa Singer-pöydän ja rakentaa pienoismalliveneeseen pikkuruiset uimatikkaat. Hän on nerokas monitoimimies, jolta ei vitsit lopu kesken.

Riitta Larne, käsityötaituri, käsityöopettaja, mummo
Riitan koko elämä on ollut käsillä tekemistä. Jo 9-vuotiaana mummi opetti hänet ompelemaan sähköttömässä saaressa käsikäyttöisellä ompelukoneella. Hän on opettanut ulkomailla asti ja ehtinyt olla Marimekollakin töissä 10 vuotta. Riitta ottaa tärkeiden ja rakkaiden lelujen korjaukset välittömästi sydämensä asiaksi. Hän kohtelee niitä hellästi ja lämmöllä; vanhoja tarinoita ja muistoja kunnioittaen.

AP Paasonen, soitinkorjaajamestari
AP on jyväskyläläinen kielisoitin taikuri, joka saa jokaisesta hänelle luovutetusta soittimesta sen maukkaimman saundin irti. AP:lla on käsittämätön kyky saada vanha soitin taas lentoon. Se vaatii loputonta tarkastelua ja säätöä sekä valtavan ammattitaidon. Aarrepajassa AP hurmaa leveällä hymyllään ja viihdyttää etevällä kitaran näppäilyllään.

Iida Juden ja Kalevi Karén, kulkuneuvojen restauroijat
Iida ja Kalevi työskentelevät yhdessä saumattomana tiiminä ja heidän pajansa on Aarrepajan vieressä
automuseon tiloissa. He eivät jätä yhtäkään lommoa suoristamatta tai pintaa kiillottamatta. Iida ja Kale laittavat kaiken peliin tehdäkseen täydellistä ja moitteetonta jälkeä - ja siinä he todella onnistuvat!

Liisi Hakala ja Ilona Osara, konservaattorit (paperi)
Liisin ja Ilonan työ Aarrepajassa on konservoida sellaisia esineitä, jotka ovat liian arvokkaita entisöitäväksi. Tällainen on esimerkiksi presidentti Halosen sukuraamattu. He puhdistavat ja poistavat esineistä niihin kertynyttä likaa ja korjaavat korjattavissa olevia vaurioita hellästi ja varovasti. Heidän työnsä on jatkuvaa arviointia siitä, mitä vielä kannattaa tehdä tai mikä jättää ennalleen, jotta esine ei tuhoudu enempää ja jotta se säilyy mahdollisimman pitkään seuraaville sukupolville.

Matti Kari, musiikkiteknologi
Matti on puolivalmis tekniikan insinööri, entinen kosketinsoittaja ja nykyinen harrastelija basisti. Hän heittäytyy hommaansa eli legendaaristen Vox-urkujen korjaamiseen pienen lapsen innolla ja ratkaisee yllättävätkin ongelmat nerokkaalla osaamisellaan. Joskus näyttää siltä, että Matin työpöytä, sekä työskenteleminen on yhtä sekamelskaa, mutta kaiken metelin alla piilee jämäkkä suunnitelma, jonka toteutumista on hervotonta seurata.

Tomi Järvenpää, suutari
Tamperelainen Tomi kertoo päätyneensä suutarin ammattiin sattumalta, mutta sen monipuolisuus vei
mennessään. Hän pohtii, että suutarin työ muistuttaa vähän insinöörinhommia, koska jatkuvasti pitää
innovoida uusia tapoja tehdä. Tomin käsissä Sauli Koskisen vanhat maiharit muuttuvat uutuuttaan kiiltäviksi niin, että se muistuttaa taikuutta. Tomi sanoo kuitenkin, että lopulta kyse on vain kärsivällisyydestä, ei sen kummemmasta.

Katso esimakua Aarrepaja-ohjelmasta täältä.

Aarrepaja alkaa MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa to 11.11. klo 21. 
Seuraava jakso katsottavissa ennakkoon mtv-palvelussa.
Ohjelma on katsottavissa myös C Moressa.

Aarrepaja-ohjelman MTV:lle tuottaa Warner Bros. International Television Production Finland.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja Pressi
Kuvatiedustelut ja -pyynnöt: Onni Ojala, kuvankäsittelijä, onni.ojala@mtv.fi 

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Jasmi Kuusisto, 040 415 0540, jasmi.kuusisto@mtv.fi
Warner Bros, tuottaja Larissa Lounassalo, 050 523 3491, larissa.lounassalo@warnerbros.com

Press release "13,800 higher education students have received a request for information about academic progress" in English below. 

**

13 800 korkeakouluopiskelijaa on saanut selvityspyynnön opintojen edistymisestä

Kela on lähettänyt selvityspyynnön korkeakouluopiskelijoille, joiden opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Selvityspyyntöön täytyy vastata viimeistään 25.10.2021. Selvityspyyntöön voi vastata esimerkiksi OmaKelassa.

Kela seuraa korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä opintotuki- ja opintosuoritustietojen avulla. Seuranta koskee lukuvuotta 2020−2021 ja tarvittaessa koko sitä aikaa, jonka opiskelija on opiskellut korkeakoulussa Suomessa.

Edistymisen seurannassa huomioidaan kaikki Suomessa suoritetut korkeakouluopinnot ja käytetyt tukikuukaudet 1.8.2011 alkaen. Jos opiskelijalla on suorituksia useammasta korkeakoulusta, Kela laskee ne mukaan automaattisesti. Myös keskeytyneet opinnot huomioidaan edistymisen seurannassa.

Opintojen edistyminen on ollut riittävää, jos opiskelija on suorittanut lukuvuoden 2020–2021 aikana vähintään 20 opintopistettä ja jokaista tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään 5 opintopistettä joko lukuvuodelta 2020 – 2021 tai koko opiskeluajalta. Vaatimus 20 opintopisteestä ei koske opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa kevätlukukaudella 2021.

Jos opiskelija on valmistunut lukuvuoden 2020-2021 aikana, hänen opintojensa edistyminen on riittävää. Jos opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon jo aiemmin ja jatkaa opiskelua, edistymistä seurataan valmistumiskuukauden jälkeiseltä ajalta.  

Opintojen edistymisen seuranta perustuu opintotukilainsäädäntöön.

Selvityspyyntöön kannattaa vastata ajoissa

Selvityspyyntöön täytyy vastata viimeistään 25.10. Opiskelija voi vastata selvityspyyntöön esimerkiksi OmaKelassa verkkolomakkeella.

Opiskelijan vastauksen perusteella Kela harkitsee, onko opintojen riittämättömälle edistymiselle hyväksyttävä syy. Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämäänsä syytä ei hyväksytä, Kela lakkauttaa opintotuen 1.1.2022 alkaen.

Selvityspyyntöjen määrä palasi koronaepidemiaa edeltävälle tasolle

Korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä seurataan Kelassa vuosittain. Nyt seuranta on tehty noin 131 600 korkeakouluopiskelijalle, jotka ovat saaneet opintotukea vähintään 1 kuukauden lukuvuonna 2020–2021.

Selvityspyyntö on lähetetty 7 100 yliopisto-opiskelijalle ja 6 700 ammattikorkeakouluopiskelijalle. Vuosi sitten selvityspyynnön saajia oli 7 600, joista 4 100 opiskeli yliopistossa ja 3 500 ammattikorkeakoulussa.

Vuosi sitten selvityspyyntöjen määrä väheni, koska edistymisen seurannassa lievennettiin opintosuoritusvaatimusta koronaepidemian vuoksi. Lukuvuoden 2020–2021 seurannassa opintosuoritusvaatimusta ei lievennetty, joten selvityspyyntöjen määrä palasi syksyn 2019 tasolle.

Jos opiskelijan opinnot eivät ole edistyneet riittävästi koronaepidemiasta johtuvasta syystä, opiskelijan kannattaa vastata selvityspyyntöön ja kertoa, miten koronaepidemia on vaikuttanut hänen opintoihinsa.

Lue lisää

• Korkeakouluopintojen edistyminen
• Selvityspyyntöön vastaaminen
• Hyväksyttävät syyt opintojen hidastumiselle
• Kysy verkossa
• Kela Instagramissa

**

13 800 högskolestuderande har fått en begäran om utredning om studieframgången

FPA har skickat en begäran om utredning till de högskolestuderande vilkas studieframgång inte varit tillräcklig. Utredningen ska lämnas in senast 25.10.2021. Det går att göra det till exempel via e-tjänsten MittFPA.

FPA använder uppgifterna om studiestöd och studieprestationer för att följa upp hur högskolestuderandes studier framskrider. Uppföljningen gäller läsåret 2020–2021 och vid behov hela den tid som den studerande har studerat vid en högskola i Finland.

Vid uppföljningen av studieframgången beaktas alla högskolestudier i Finland och alla använda stödmånader från och med 1.8.2011. Om den studerande har studieprestationer från flera högskolor beaktar FPA dem automatiskt. Även avbrutna studier beaktas vid uppföljningen av studieframgången.

Studieframgången har varit tillräcklig om den studerande under läsåret 2020–2021 har presterat minst 20 studiepoäng och i genomsnitt minst 5 studiepoäng antingen per stödmånad under läsåret 2020–2021 eller under hela studietiden. Kravet på 20 studiepoäng gäller inte studerande som påbörjat sina studier vårterminen 2021.

Om den studerande har blivit färdig under läsåret 2020–2021 är studieframgången tillräcklig. Om den studerande har avlagt en högskoleexamen redan tidigare och fortsätter studera, följer man upp studieframgången för tiden efter examensmånaden.  

Uppföljningen av studieframgången grundar sig på studiestödslagstiftningen.

Det lönar sig att lämna in utredningen i tid

Utredningen ska lämnas in senast 25.10. Den studerande kan svara på begäran om utredning till exempel med den webblankett som finns i MittFPA.

Utifrån vad den studerande svarar bedömer FPA om det finns godtagbara orsaker till den långsamma studietakten. Om den studerande inte svarar på begäran om utredning eller om de orsaker som han eller hon anger inte kan godtas drar FPA in studiestödet från 1.1.2022.

Antalet begäranden om utredning återgick till nivån före coronaepidemin

FPA följer årligen upp de högskolestuderandes studieframgång. FPA har nu följt upp cirka 131 600 högskolestuderande som har haft studiestöd i minst 1 månad under läsåret 2020–2021.

Begäran om utredning har skickats till 7 100 universitetsstuderande och till 6 700 yrkeshögskolestuderande. I fjol skickades begäran till 7 600 personer, av vilka 4 100 var studerande vid universitet och 3 500 var studerande vid yrkeshögskola.

För ett år sedan minskade antalet begäranden om utredning, eftersom kravet på studieprestationer lindrades på grund av coronaepidemin. Vid uppföljningen för läsåret 2020–2021 har kravet på studieprestationer inte lindrats, så antalet begäranden återgick till samma nivå som den var på hösten 2019.

Om studierna inte framskridit tillräckligt av en orsak som beror på coronaepidemin, lönar det sig för den studerande att svara på begäran om utredning och berätta på vilket sätt coronaepidemin har påverkat studieframgången.

Läs mer

• Framgång i högskolestudier
• Svar på begäran om utredning
• Godtagbara orsaker till långsam studietakt
• Fråga FPA på nätet
• FPA på Instagram

**

13,800 higher education students have received a request for information about academic progress

Students in higher education who do not meet the minimum credit requirement for financial aid have received a request for further information. The deadline for replies is 25 October 2021. Students can, for example, use the OmaKela e-service to reply.

The academic progress of students in higher education is assessed on the basis of financial aid data and information about the number of credits they have earned. The assessment can focus on the academic year 2020−2021 or the entire time that a student has pursued higher education studies in Finland.

It takes into account all credits earned at Finnish institutions of higher education and the number of months financial aid since 1 August 2011. If a student has credits from more than one institution of higher education, Kela will automatically include such credits in the assessment. Also incomplete studies are taken into account.

Academic progress is sufficient if the student has earned at least 20 credits in the 2020–2021 academic year and on average at least 5 credits for each month of financial aid, either during academic year 2020-2021 or the entire course of study. The 20-credit requirements does not apply to students who began their studies in spring term 2021.

Students who graduated in the 2020-2021 academic year are considered to have made satisfactory progress. For students who have a higher education degree and who continue their studies in higher education, academic progress is assessed for the period following the month of graduation.  

The assessment of academic progress is based on the laws governing the student financial aid system.

Students are advised to reply promptly to the request for information

The deadline for replying to the request is 25 October 2021. Students can, for example, use the online form available on the OmaKela e-service.

Based on the reply, Kela will consider whether there are acceptable reasons for unsatisfactory academic progress. Financial aid payments to students who do not reply or whose reasons are not accepted will be stopped effective 1 January 2022.

Number of information requests returns to pre-pandemic level

Kela assesses the academic progress of higher education students on a yearly basis. The assessment has now been carried out for around 131,600 higher education students who received financial aid for at least three months in the academic year 2020-2021.

A request for information was sent to 7,100 university students and 6,700 students of universities of applied sciences. Last year, a total of 7,600 students received the request, 4,100 of whom attended a university and 5,350 a university of applied sciences.

Fewer requests for further information were sent out because the academic progress requirements were eased on account of COVID-19. Because the requirements were not eased for the assessment focusing on the 2020-2021 academic year, the number of information requests returned to autumn 2019 levels.

Students who have not made enough progress with their studies because of COVID-19 must respond to the request for further information and describe how the epidemic has affected their studies.

Learn more

• Study progress in higher education
• Replying to the request for information
• Acceptable reasons for slower study progress
• Ask online
• Kela on Instagram

Kansallisella Satuviikolla 18.-24.10. on monenlaista satuohjelmaa pääkirjastossa

Teatteri Karelus esittää klassisen nukkesadun Punahilkka pääkirjaston Tarinasalissa Satupäivänä ma 18.10. klo 18.00. Ikäsuositus 3+ ja kesto on noin 25 min. Nuket, sovitus ja esitys Emma Jussila-Scherman. Ennakkoilmoittautuminen tapahtumakoneen kautta tai suoraan virkailijalle. 

Nukketeatteri Sytkyt esittää ti 19.10. pääkirjaston Tarinasalissa Kansallisteatterin version Selma Lagerlöfin romaanista Peukaloisen retket villihanhien selässä. Esitykset ovat klo 9.30 sekä klo 10.15.Työryhmä: sovitus ja näyttelijä Juha Laukkanen. Musiikki Maija Ruuskanen. Peukaloisen retken tunnusmusiikki säveltäjä K.Svoboda. Nuket Pirjo Kivimäki. Ikäsuositus 3+ ja kesto on noin 20 min. Ennakkoilmoittautuminen tapahtumakoneen kautta tai suoraan virkailijalle. 

Tuuli Paasolainen esittää to 21.10. interaktiivisen ja vähäsanaisen musiikkiteatterisadun Hinni-hiiren omaoma -päivä klo 9.30 sekä klo 10.30  pääkirjaston Tarinasalissa. Ikäsuositus 0-7-vuotiaat aikuisen kanssa. Esityksen kesto on max. 40 min. ja sen seuraaminen ei vaadi suomen kielen osaamista. Ennakkoilmoittautuminen tapahtumakoneen kautta tai suoraan virkailijalle.

Nukkesatu Punahilkka striimattuna jo perjantaina 15.10.

Teatteri Karelus esittää koronan takia klassisen nukkesadun Punahilkka verkon kautta Facebook- livenä pe 15.10. klo 9.30 alkaen. Esitys sopii lapsille iältään 3+ ja kestää noin 25 min. Nuket, sovitus ja esitys Emma Jussila-Scherman.
Tule seuraamaan FB-live-esitystä verkossa. https://www.facebook.com/LappeenrantaKir/live_videos/

Yhteystiedot Päivi Oikkonen p. 0408267558 paivi.oikkonen@lappeenranta.fi 

Kuntastrategia tulee nähdä ylätason visiona ja linjauksena, josta tavoitteet ohjautuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Puurakentaminen voidaan strategiassa nivoa moneen kontekstiin kuten ilmastotavoitteisiin, kestävään kehitykseen tai sanoa suoraan, että kunnan tavoitteena on rakentaa mahdollisimman paljon puusta, kuvailee Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kuntastrategian tavoitteita.

Puurakentamisen edistämisen tahtotila voidaan siis ilmaista kuntastrategiassa monin tavoin joko seikkaperäisesti puurakentaminen mainiten tai strategiaan soveltuvalla yleisellä tasolla, jolloin tahtotila konkretisoituu muussa päätöksenteossa, kuten kaavamääräyksissä hankkeita koskevassa päätöksenteossa.

Puuinfon artikkelissa esitellään neljän kunnan kuntastrategiat vähähiilisen puurakentamisen edistämisen näkökulmasta. Yhteinen nimittäjä Pudasjärvellä, Kuhmossa, Paltamossa ja Lahdessa on se, että kunnat ovat toteuttaneet strategioidensa pohjalta useita julkisia puurakentamisen hankkeita.

Pudasjärvi haluaa olla hirsirakentamisen pääkaupunki

Kuhmo – biotalouden menestystarina

Paltamo on ”bioekosysteemin kotipaikka”

Lahti kehittää hiilineutraalia rakentamista

Kuntastrategiat puurakentamisen mahdollistajina

Lue koko artikkeli Puuinfon verkkosivuilta.

Astut terminaalin liukuovista ulos, ilmassa leijailee mieto tupakan haju, kasvojasi hivelee lämmin ja kostea tuulenvire, paikalliset taksikuskit huutavat kilpaa saadakseen huomiosi. Olet saapunut lomamatkalle paratiisiin.

Thaimaa on alkanut jälleen avautumaan turisteille pandemian jäljiltä. On hyvä aika alkaa harkitsemaan matkalaukkujen pakkaamista, sillä lämpö, upeat hiekkarannat ja herkulliset thaimaalaiset kulinaristiset elämykset odottavat. Tässä on parhaat vinkit Etelä-Thaimaan ruokamatkaajalle!

Koh Samui – luksusta kaipaavan kulinaristin saari

Koh Samuin tunnetuin kohde kalastajakylä Bobphut ilahduttaa kulinaristeja monipuolisella ravintolatarjonnallaan. Sen erityisen runsaasta ja rikkaasta ruokaskenestä löydät gourmet-ravintoloita sekä perinteisempiä ravintoloita, joiden tarjonta vaihtelee niin modernista ja kansainvälisestä ruoasta aasialaisiin makuihin ja annoksiin.

Fine dining ravintola Krua Bophutissa kannattaa vierailla mikäli toivoo löytävänsä pienen palan luksusta matkan keskelle. Tässä kalastajakylän ylpeydessä värikkäät thaimaalaiset annokset tarjoillaan perinteitä kunnioittaen, hienostuneella otteella.

Mikäli kotikaipuu iskee ja tarvitsee pienen tauon mausteisesta ruoasta, kannattaa suunnata vuoren rinteellä sijaitsevaan The Jungle Clubiin. Tämä hulppea näköalaravintola tarjoaa 360 asteen näkymän lisäksi tuttuja kansainvälisiä makuja, jotka ovat saaneet vaikutteita thaimaalaisten makujen lisäksi Ranskasta, Italiasta ja Välimereltä.

Koh Pha-ngan on trenditietoisen paratiisi

Koh Pha-ngan – saari joka oli aikoinaan tunnettu railakkaista full moon -bileistään. Nykyisin saari on ottanut askeleen kohti hyvinvointia ja terveysmatkailua, ja saarelta löytyy yha enemmän trendikkäitä ja vastuullisesti toimivia ravintoloita. 

Yksi mainitsemisen arvoinen ravintola on Fisherman, jonka omistaja on paikallisen kalastajan poika. Tämä perheyritys käyttää eettisiä tapoja kalastuksessaan ja tuo päivän saaliinsa ravintolan pöytään. He ovat tunnettuja curry crab -annoksestaan ja uskovat mottoon: Kalasta vain se mitä ajoit syödä!

Ravintola Seed to feed  on vesiviljelyn eli hydroviljelyn suunnannäyttäjä. Sen aamupalavalikoima on kokemisen arvoinen. Pöytään on katettu tuoretta munakasta, värikkäitä salaatteja ja superfood smoothieita sekä talon omalta pihalta kasvatetuista yrteistä valmistettua teetä.

Etelä-Thaimaan keittiö on saanut vaikutteita Malesiasta ja Jaavan saarelta Indonesiasta, missä ruoka on tunnetusti tulista ja voimakkaasti maustettua. Thaimaan eteläisissä runsaat monsuunisateet täydellisen kasvualustan kookospähkinöille ja runsaan sadon vaikutus näkyy myös ruokakulttuurissa. Kookosmaidolla maustetut tuhdit curryt ja kermaiset keitot tuovat makumatkaajan suuhun täyteläisen ja pehmeän aistielämyksen.

Ainutlaatuinen Dingo-ilmiö saa oman musikaalinsa Rauman kesäteatterissa kesällä 2022.

Dingo-musikaali kertoo uskomattoman kiihkeän ja nopean menestystarinan, joka on osa suomirokin historiaa. Suomi koki jotain ainutlaatuista vuonna 1984, kun porilaisen Dingon Sinä ja minä -kappaleen musiikkivideo näytettiin Levyraadissa. Hysteria sai alkunsa ja rikkoi kaikki sen aikaiset konsertti- ja levymyyntiennätykset.  Vuonna 1986 menestyskokoonpano ilmoitti hajoavansa. Uutinen oli niin suuri, että sitä käsiteltiin kaikkialla television uutisia ja ajankohtaisohjelmia myöten.

Dingo-musikaalissa ilmiötä käsitellään bändin keulahahmon Pertti ”Nipa” Neumannin kautta. Näytelmän ovat käsikirjoittaneet Kaisa Kuikkaniemi ja Otto Kanerva. Kaisa Kuikkaniemi tunnetaan myös Ylellä kesällä 2020 esitetyn Kaikki huutaa Dingo -kuunnelmasarjan kirjoittajana.

- Vanhana Dingo-fanina otin tietysti kuunnelmasarjan haltuun ja siinä samassa meni kuunteluun kaikki oheismateriaalikin. Otin välittömästi yhteyttä sarjan kirjoittaneeseen Kaisa Kuikkaniemeen ja sain hänet aisaparikseni näytelmää kirjoittamaan. Muuta yhtäläisyyttä kuunnelmasarjaan ei ole kuin omaelämänkerrallisuus. Myös Neumann piti ideasta ja antoi sille siunauksensa. Olemme siis vanhan kipparin suojeluksessa, kertoo näytelmän myös ohjaava Otto Kanerva.

Esiintyjiä haetaan, koe-esiintymistilaisuudet Raumalla ja Helsingissä

Rauman teatteri hakee esiintyjiä Dingo-musikaaliin koe-esiintymisten kautta. Haussa on näyttämöiältään noin 18–30 –vuotiaita esiintyjiä nais- ja miesrooleihin.

Koe-esiintymistilaisuudet järjestetään Raumalla sunnuntaina 31. lokakuuta ja Helsingissä maanantaina 1. marraskuuta. Haku on jo avoinna ja päättyy lauantaina 23. lokakuuta. Lisätiedot ja hakuohjeet: https://raumanteatteri.fi/audition

Dingo-musikaali Rauman kesäteatterissa 16.6.–6.8.2022. Lipunmyynti alkaa torstaina 14. lokakuuta.

Lisätietoja:

Otto Kanerva, puh. 040 546 3072, otto.kanerva@raumanteatteri.fi

Petteri Kangas, puh. 044 776 9916, petteri.kangas@raumanteatteri.fi

Nuuksiossa pääsee syyslomalla nauttimaan syksyisestä luonnosta ja aktiviteetteja on tarjolla moneen makuun! Syyslomaviikolla 16.-24. lokakuuta Suomen luontokeskus Haltiassa on päivittäin avoinna viisi eri näyttelyä.

Koko perheelle sopivat luontopolut ja luontonäyttelyt oheistehtävineen kutsuvat Haltiaan. Lataa itsesi luonnossa -mobiilipeli, eri pituiset luontopolut sekä tulentekopaikat houkuttelevat samalla lataamaan aivoja syksyisessä Nuuksion luonnossa. Tekemistä riittää koko päiväksi!

Lataa aivosi luonnossa ja osallistu taidetyöpajaan

Lataa aivosi luonnossa -näyttelyssä voi muun muassa pelata sienestyspeliä, rakentaa käpylehmiä sekä haistella metsän tuoksuja. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Aivoliiton ja Folkhälsanin kanssa.

Suomen luonto -päänäyttelyn luontopanoraama vie kävijät virtuaaliretkelle eri vuodenaikojen värittämään Suomen luontoon.

Ympäristötaiteilija Saara Alhopuron gallerianäyttely Yhtäkkiä metsä oli synkkä johdattaa taianomaiseen satuun, jossa luonnon elementit kertovat suomalaisesta mytologiasta inspiroituneita tarinoita. Näyttelyn yhteydessä pidetään Luovuutta luonnosta -taidetyöpajaa syysloman ajan.

Porrasgalleriassa on esillä Maija Albrechtin luontoaiheista grafiikkaa ja ulkonäyttelyalueella liitelevät liito-oravat.

Lataa itsesi luonnossa -mobiilipelissä tutustutaan koko perheelle sopivien tehtävien avulla siihen, millaisia hyviä vaikutuksia luonnolla on ihmisiin. Opastetuilla koko perheen metsäretkillä lataudutaan, liikutaan ja lumoudutaan luonnosta kaikilla aisteilla. Haltiassa voi kokea myös Lataa aivosi luonnossa -aistipolun sisällä ja ulkona. Kirjastoauto Välkky tietokirjamaistiaisineen vierailee Haltiassa torstaina 21. lokakuuta. 

Haltian luontonäyttelyt ovat avoinna jokaisena syyslomapäivänä kello 10-17.

Lataa aivosi luonnossa -näyttelyn opit voi ottaa mukaan luontoretkelle Haltian lähialueen luontopoluille: esteetön Maahisenkierros (2 km), Päivättärenpolku (1,4 km) ja Punaisen sulan salaisuus (200 m) sopivat kaikenikäisille. Haltian pihapiirissä olevaan kotaan voi mennä evästelemään nuotiotulille arkipäivisin, viikonloppuina on tarjolla kotakahvilan tuotteita. Nuuksion kansallispuiston reiteille on Haltiasta matkaa noin 4 kilometriä.

Ravintola Haltiassa tarjoillaan päivittäin maistuva Luonto lautaselle -lounas. Illallista on tarjolla perjantaina ja lauantaina. Haltia Shop -luontomyymälä, retkeilyneuvonta ja varustevuokraus, josta voi vuokrata muun muassa e-fatbikeja, ovat avoinna syyslomalla joka päivä klo 10-17.

Lisätietoja:

https://haltia.com/portfolio-item/syyslomalla-haltiaan-ja-nuuksioon/

Katja Määttä, markkinointipäällikkö, Suomen luontokeskus Haltia, katja.maatta@metsa.fi, 040 753 7476

Aurinkosähköala kasvaa huimaa vauhtia, sillä maailma tarvitsee konkreettisia ilmastotoimia. 

Lumme Energia ja sen tytäryhtiö Solarigo Systems tarjoavat asiakkailleen matkan hiilineutraaliuteen yhden luukun periaatteella.

– Meidän avullamme on helppoa siirtyä päästöttömän aurinkoenergian käyttäjäksi. Aurinkovoimala räätälöidään asiakkaalle energiatarvekartoituksen perusteella. Uusiutuvaa energiaa pääsee hyödyntämään palvelusopimuksella ilman investointia ja ylläpitohuolia. Aurinkoenergiainvestointeihin voi myös hakea tukea, Solarigon myyntijohtaja Olli-Pekka Purhonen kertoo.

ISKU:lla merkittävä panostus uusiutuvaan energiaan 

Isku on tehnyt yhteistyösopimuksen uusiutuvan energian hankinnasta ja aurinkosähköpuiston rakentamisesta Solarigon ja Lumme Energian kanssa. Iskun tehtaan ja Isku Centerin yhteyteen valmistuu yli 6000 aurinkopaneelista koostuva aurinkosähköpuisto.

– Päijät-Hämeen alueella vastaavaa teollisen kokoluokan aurinkosähköpuistoa ei ole vielä nähty ja Suomen mittakaavassakin tämä kuuluu suurimpiin, Purhonen tarkentaa.

– Iskulle vastuullisuus on tekoja. Kuljemme määrätietoisesti kohti hiilineutraaliutta ja tämä hanke yhdessä Solarigon ja Lumme Energian kanssa vie meitä ison harppauksen lähemmäksi tavoitettamme. Haluamme on vastuullisuuden edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä, Iskun vastuullisuusjohtaja Kaisa Vuori linjaa.

– Yhteistyö Iskun kanssa on hieno asia, heillä vastuullisuus on konkreettisia arjen tekoja ja haluamme olla tässä tukena. Tarjoamme yhden luukun periaatteella uusiutuvan energian lisäksi myös sähköautojen latauspisteet Iskulle, Lumme Energian myyntijohtaja Jani Pääkkönen summaa.

www.lumme-energia.fi / www.solarigo.fi

Kuopion alueella on vietetty ruokamatkailun juhlavuotta European Region of Gastronomy -tunnuksen turvin viime vuoden alusta lähtien. Kaksivuotiseksi venähtänyt juhla-aika päättyy, mutta ruokaverkoston tuloksekas kehitystyö jatkuu edelleen. Määrätietoinen eri alojen ja toimijoiden välinen yhteistyö tuottaa entistä parempia ruoka- ja matkailualan tuotteita ja palveluja sekä auttaa alan yrityksiä näkymään niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.  

European Region of Gastronomy -tunnuksen saaminen on ollut tärkeä tekijä Pohjois-Savon pyrkiessä kansainvälisesti tunnetuksi ja arvostetuksi ruokamatkailualueeksi.

”Olemme saaneet ERG-vuosina mahtavia tuloksia. Siihen on auttanut laaja verkosto, jonka sisällä tieto on vaihtunut tehokkaasti”, verkoston viestintää koordinoiva Niina Vänttinen MKN Itä-Suomesta kertoo.

”Olemme mukana laajoissa kansainvälisissä osaamisverkostoissa, joissa pääsemme oppimaan muista maista ja muilta toimijoilta sekä toisaalta välittämään muille vinkkejä omista kokemuksistamme.”

Juhlavuosien aikana on luotu Pohjois-Savoon vastuullisesti toteutettuja toimintamalleja ja tapahtumia, jotka jäävät elämään pitkälle tulevaisuuteen.

”Autamme mukana olevia kumppaneita ottamaan huomioon ympäristönäkökulmien lisäksi myös sen, miten paikallisia palveluja voi hyödyntää enemmän ja miten lähiruuan osuutta ruokapalveluissa voi nostaa”.

Maa- ja kotitalousnaiset on mukana monessa suuressa ruokamatkailuverkostossa eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Karjalan alueella paikallinen MKN toimii aktiivisesti Karelia à la carte -verkoston työssä. Kun yhdellä alueella lähdetään rohkeasti toimimaan, siirtyy aktiivinen ideointi myös muualle.

Kuopion alueella kansainvälisen ruokamatkailun kehittämishankkeita ovat tuottaneet Itä-Suomen MKN ja ProAgria yhdessä Kuopion kaupungin sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Esimerkiksi kylämatkailuhankkeissa on käytetty myös MKN Maisemapalvelujen asiantuntemusta.

Niina Vänttinen kertoo, että ensi vuonnakin ruokamatkailutuotteiden kehittäminen ja pilotointi jatkuu Kuopion alueella. Koronarajoitusten väistyessä päästään kutsumaan laajasti myös matkanjärjestäjiä ja kansainvälistä mediaa tutustumaan Savon makuelämyksiin. Suomalainen ruokakulttuuri tarjoaa paljon eksotiikkaa, mikä ei näyttäydy välttämättä niille, joille se on arkea.

”Työskentely tässä verkostossa on lisännyt itselläni ylpeyttä, arvostusta ja kiitollisuutta koko suomalaista ruoka-alaa kohtaan. Meillä on kaikkea ainutlaatuisista luonnontuotteista vertaansa vailla oleviin ruoantuottajiin ja -tekijöihin. Henkseleitä ei voi paukuttaa liikaa, ” viestintäasiantuntija Niina Vänttinen korostaa. 

Lisätietoja:
Niina Vänttinen, viestintäasiantuntija, MKN Itä-Suomi
p. 041 7301443
niina.vanttinen@maajakotitalousnaiset.fi

Kuopion alue - European Region of Gastronomy 

Kuopion alue valittiin toissa vuonna ensimmäisenä alueena Suomessa kansainvälisesti merkittävän European Region of Gastronomy -tunnustuksen saajaksi.  Juhlavuosi jatkuu tämän vuoden loppuun saakka. Statusta haki savolaisen ruokamatkailun kehittämisverkosto, johon muun muassa MKN Itä-Suomi kuului. Tällä hetkellä European Region of Gastronomy -kokonaisuudessa on mukana jo yli 80 yritystä, tapahtuma­toimijaa, oppilaitosta ja kehittämisorganisaatiota koko maakunnan alueelta.
tastesavo.fi

MKN Itä-Suomen hallinnoimat SATOA Kuopio Food Festival, SATOA Goes WILD -villiruokafestivaali ja European Region of Gastronomy-  juhlavuosikokonaisuus huomioitiin syyskuussa Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun kunniamaininnalla.
https://www.tastesavo.fi/uutiset/hungry-for-finland-kunniamaininnat-pohjois-savon-ruokamatkailulle

Maauimalan liikuntapuistossa järjestetään syysloman aloitustapahtuma, Nuorten Äxön -ilta,  perjantaina 15.10.2021 klo 18-20. Puistoalueella on useita toimintapisteitä: nykytanssia, suunnistusta, musiikkia, kisailua pumptrack-radalla, lettupiste ja saippuakuplapiste. Tapahtuman pääasiallinen kohderyhmä ovat  4.-8. luokkalaiset. Vapaa pääsy.

Tapahtuman järjestävät valtakunnallisen nuorisotyön viikon kunniaksi Jämsän kaupungin nuorisopalvelujen kanssa yhteistyössä Jämsän 4H-yhdistys, Jämsän seurakunta, Jämsänlaakson Setlementti ry ja Pelastakaa Lapset ry.

Lisätietoja: nuoriso-ohjaaja Pia Salminen p. 0400 888 187

MIELIKUVITUSPOIKAYSTÄVÄ K–18, vierailu
23.10.2021 klo 13 ja 19
Lappeenrannan kaupunginteatterin Pieni näyttämö

”30-vuotias sinkkunainen etsii ihanaa prinssiä tositarkoituksella. Tulethan luokseni ja teet minusta kokonaisen. Ps. Olen jo lähes neitsyt. Jos saat minut nauramaan, niin saat neitsyydenkin ottaa. Se on ment ty bii. Rakkaudella, Rönkkönen.”

Lahden kaupunginteatterissa syksyllä 2020 kantaesityksensä saanut Mielikuvituspoikaystävä K–18 nähdään vierailuesityksenä Lappeenrannan kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä lauantaina 23.10. klo 13 ja 19.

Mielikuvituspoikaystävä K–18 on näyttelijä Aija Pahkalan esittämä, kirjailija ja somevaikuttaja Henriikka Rönkkösen menestyskirjaan perustuva, humoristinen, hävytön ja koskettava monologi sinkkuudesta ja siitä, mitä se on opettanut onnellisuudesta. 

Tässä uudenlaisessa monologiesityksessä videoprojisoinnit näyttelevät tarinankerronnallisesti merkittävää osaa ja ammentavat vaikutteita musiikkivideoista, mainoksista ja lyhytelokuvista. Projisoinnit marssittavat näyttämölle myös useita virtuaalirooleja, joiden kanssa monologin päätähti Rönkkönen (Pahkala) kommunikoi täydellisessä synkroniassa. Näytelmän audiovisuaalisesta suunnittelusta on vastannut lappeenrantalaislähtöinen Jussi Virkki.

Lahdessa suositusta monologiesityksestä on esitetty 20 loppuunmyytyä näytäntöä. Esitys on valmistettu kiertävään muotoon ja sen ensimmäinen vierailupaikkakunta on Lappeenranta.

Aija Pahkala on Teatterikorkeakoulusta vuonna 2013 valmistunut helsinkiläinen freelance-näyttelijä. Pahkala on työskennellyt useissa eri ammattiteattereissa ympäri Suomea, mm. Lappeenrannan kaupunginteatterissa vuosina 2016–2018. Viimeksi Pahkala nähtiin Putouksen 13. tuotantokaudella keväällä 2021.

Jussi Virkki on Lahden Musiikki- ja draamainstituutista vuona 2014 valmistunut teatterialan moniammattilainen. Lappeenrantalaislähtöinen Virkki on työskennellyt sekä näyttelijänä, että suunnittelijana useissa eri ammattiteattereissa. Virkki tuottaa erilaisia liikkuvan kuvan sisältöjä teattereille sekä suomalaisille eturivin artisteille. 

Henriikka Rönkkönen on helsinkiläinen kirjailija ja bloggari, jolla on yli 25 000 someseuraajaa. Rönkkösen huippusuosittuja kirjoja on myyty Suomessa yli 165 000 kappaletta.

DRAMATISOINTI

Henriikka Rönkkönen – Aija Pahkala

AUDIOVISUAALINEN SUUNNITTELU

Jussi Virkki

NÄYTTÄMÖLLÄ

Aija Pahkala

VIRTUAALIROOLEISSA

Elina Keinonen, Heidi Kirves, Elina Kivioja, Seppo Merviä, Tomi Enbuska, Riku Korhonen, Tatu Mönttinen, Mikko Virtanen, Teemu Koskinen, Jari-Pekka Rautiainen, Henriikka Rönkkönen

Esityksen kesto: 1h 45min (sis. väliajan)

Mainoskuvat: Jussi Virkki

Yhteydenotot ja haastattelut:

Aija Pahkala

puh. 040 706 5274

aija.pahkala@gmail.com

Jussi Virkki

puh. 044 350 6150

jussi@jussivirkkivisual.fi

Liput ja lisätiedot: MIELIKUVITUSPOIKAYSTÄVÄ K-18 - Lappeenrannan teatteri (lprteatteri.fi)

Esityksen traileri: https://youtu.be/6yHKzjtCMlM

Nationella åtgärder i närtid inbegriper akut inkomststöd till hushåll, statligt stöd till företag och riktade skattesänkningar.

Kommissionen kommer också att stödja investeringar i förnybar energi och energieffektivitet, utforska möjliga åtgärder för energilagring, energiinköp och reservlager av gas, och utvärdera den nuvarande utformningen av elmarknaden.

En verktygslåda med åtgärder på kort och medellång sikt

Den nuvarande pristoppen kräver snabba och samordnade insatser. Riktade åtgärder som snabbt kan minska prisökningars inverkan på ekonomiskt utsatta konsumenter och små företag bör prioriteras. Åtgärderna bör enkelt kunna justeras i vår, när situationen förväntas stabiliseras. Den långsiktiga omställningen och investeringar i renare energikällor bör inte försvåras.

Omedelbara åtgärder för att skydda konsumenter och företag:

• Tillhandahålla akut inkomststöd till energifattiga konsumenter, exempelvis genom kuponger eller delvisa betalningar av räkningar, vilket kan stödjas med intäkter från EU:s utsläppshandelssystem.
• Godkänna tillfälliga uppskov med betalningen av räkningar.
• Införa skyddsåtgärder för att förhindra avstängning från energinätet.
• Tillhandahålla tillfälliga riktade skattesänkningar för utsatta hushåll.
• Tillhandahålla stöd till företag och näringslivet, enligt EU:s regler för statligt stöd.
• Förbättra de internationella kontakterna på energiområdet för att säkerställa transparens, likviditet och flexibilitet på internationella marknader.
• Utreda eventuella konkurrensbegränsande beteenden på energimarknaden och uppmana Europeiska värdepappers- och marknadsmyndigheten (Esma) att ytterligare förbättra tillsynen av utvecklingen på koldioxidmarknaden.
• Främja bredare tillgång till avtal om köp av förnybar energi och stöd genom tillhörande åtgärder.

Åtgärder på medellång sikt för ett resilient energisystem utan fossila bränslen:

• Utöka investeringarna i förnybar energi, renoveringar och energieffektivitet och satsa på auktioner om förnybar energi och processer för tillståndsgivning.
• Utveckla energilagringskapaciteten för att stödja utvecklingen av andelen förnybar energi, däribland batterier och vätgas.
• Uppmana europeiska tillsynsmyndigheter (Acer) att studera fördelarna och nackdelarna med den befintliga utformningen av elmarknaden och föreslå rekommendationer till kommissionen när så behövs.
• Beakta möjligheten att revidera förordningen om försörjningstrygghet för att Europas användning och lagring av gas ska bli bättre.
• Utforska möjliga fördelar med frivilliga avtal om medlemsländers gemensamma inköp av gaslager.
• Inrätta nya gränsöverskridande regionala gasriskgrupper för att analysera risker och råda medlemsländerna om utformningen av deras nationella förebyggande åtgärdsplaner och krisplaner.
• Utöka konsumenternas roll på energimarknaden genom att ge dem befogenhet att välja och byta leverantör, producera egen el eller gå med i en energigemenskap.

Åtgärderna i verktygslådan kommer att bidra till insatser i god tid för de nuvarande energipristopparna, som beror på en exceptionell global situation. De kommer också att bidra till en rättvis och hållbar energiomställning till ett rimligt pris för Europa och ett större energioberoende.

Investeringar i förnybar energi och energieffektivitet kommer inte bara att minska beroendet av importerade fossila bränslen, utan även leda till ekonomiskt mer överkomliga energipriser som är mer resilienta mot globala leveransbegränsningar.

Omställningen till ren energi är den bästa försäkringen mot prischocker liknande denna i framtiden, och den måste påskyndas, inte minst för klimatets skull.

Mer information

Meddelande om energipriser

Frågor och svar om meddelandet om energipriser

Faktablad om EU:s energimarknad och energipriser

Faktablad om verktygslådan

Webbplats om EU:s energipriser

Läs mer i det utförligare pressmeddelandet:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/sv/ip_21_5204

Europeiska kommissionens representation i Finland

Informationschef
Pia Siitonen
tfn 040 535 5979
pia.siitonen@ec.europa.eu

Informatör
Nina Hotti
tfn 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu

Följ oss på Twitter @eukomissio

Komission antamassa tiedonannossa esitetään välineistö, jota EU ja sen jäsenmaat voivat käyttää vastatakseen hintojen nousun välittömiin vaikutuksiin ja suojautuakseen paremmin äkillisiltä hinnannousuilta tulevaisuudessa.

Lyhyen aikavälin kansallisia toimenpiteitä ovat muun muassa kotitalouksien hätätuki, valtiontuki yrityksille ja kohdennetut veronalennukset. Lisäksi komissio tukee investointeja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, tarkastelee mahdollisia energian varastointiin ja kaasun varmuusvarastojen hankintaan liittyviä toimenpiteitä sekä arvioi sähkömarkkinoiden nykyistä rakennetta.

Välineistö: valikoima lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteitä

Tämänhetkinen hintapiikki edellyttää nopeita ja koordinoituja toimia. Etusijalle olisi asetettava kohdennetut toimenpiteet, joilla voidaan nopeasti lieventää hintojen nousun vaikutuksia heikoimmassa asemassa oleviin kuluttajiin ja pienyrityksiin. Näitä toimenpiteitä pitäisi voida helposti mukauttaa keväällä, jolloin tilanteen odotetaan vakaantuvan. Pitkän aikavälin siirtymää ja investointeja puhtaampiin energialähteisiin ei saa haitata.

Välittömät toimenpiteet kuluttajien ja yritysten suojelemiseksi:

• Tarjotaan tukea energiaköyhille kuluttajille esimerkiksi jakamalla arvoseteleitä tai maksamalla osa energialaskusta. Tätä voidaan tukea EU:n päästökauppajärjestelmästä saaduilla tuloilla.
• Myönnetään tilapäistä lykkäystä laskujen maksamiseen.
• Otetaan käyttöön suojatoimia, joilla estetään energiatoimitusten katkaiseminen.
• Tarjotaan heikoimmassa asemassa oleville kotitalouksille kohdennettuja veronalennuksia.
• Myönnetään tukea yrityksille tai toimialoille, EU:n valtiontukisääntöjä noudattaen.
• Tehostetaan kansainvälistä tiedottamista energia-asioista kansainvälisten markkinoiden läpinäkyvyyden, likviditeetin ja joustavuuden turvaamiseksi.
• Tutkitaan mahdollista kilpailun vastaista toimintaa energiamarkkinoilla ja pyydetään Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista (ESMA) tehostamaan hiilimarkkinoiden kehityssuuntien seurantaa.
• Laajennetaan osallistumismahdollisuuksia uusiutuvan sähkön hankintasopimuksiin ja tuetaan niitä tarvittavilla rinnakkaistoimenpiteillä.

Keskipitkän aikavälin toimenpiteet vähähiilistä ja häiriönsietokykyistä energiajärjestelmää varten:

• Lisätään investointeja uusiutuviin energialähteisiin, peruskorjauksiin ja energiatehokkuuteen ja nopeutetaan uusituvan energian huutokauppoja ja lupamenettelyjä.
• Kehitetään energian varastointikapasiteettia uusiutuvien energialähteiden osuuden tukemiseksi, akut ja vety mukaan lukien.
• Pyydetään Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisia (ACER) tutkimaan sähkömarkkinoiden nykyisen rakenteen etuja ja haittoja ja antamaan tarvittaessa komissiolle asiaa koskevia suosituksia.
• Harkitaan toimitusvarmuutta koskevan sääntelyn tarkistamista, jotta Euroopassa voidaan parantaa kaasuvarastojen käyttöä ja toimivuutta.
• Tutkitaan mahdollisia hyötyjä, joita saataisiin siitä, että EU-maat toteuttaisivat kaasuvarastojen vapaaehtoisia yhteishankintoja.
• Perustetaan uusia rajat ylittäviä alueellisia ryhmiä analysoimaan kaasuun liittyviä riskejä ja neuvomaan EU-maita niiden kansallisten ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmien laatimisessa.
• Vahvistetaan kuluttajien roolia energiamarkkinoilla antamalla mahdollisuus valita energiantoimittaja ja vaihtaa sitä, tuottaa itselleen sähköä ja liittyä energiayhteisöihin.

Välineistössä esitetyt toimenpiteet auttavat reagoimaan ajoissa nykyisiin energian hintapiikkeihin, jotka ovat seurausta poikkeuksellisesta maailmanlaajuisesta tilanteesta. Ne edistävät myös kohtuuhintaista, oikeudenmukaista ja kestävää energiasiirtymää Euroopassa ja lisäävät energiaomavaraisuutta.

Investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen vähentävät riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista. Lisäksi ne mahdollistavat edullisemmat energian tukkuhinnat, jotka sietävät paremmin maailmanlaajuisia toimitusongelmia. Siirtyminen puhtaaseen energiaan on paras vakuutus nyt koettujen kaltaisten, tulevien hintahäiriöiden varalta, ja sitä on tarpeen vauhdittaa myös ilmastosyistä.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_5204   

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
puh. 040 535 5979
pia.siitonen@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien verkoston Together Again -festivaalihankkeelle on myönnetty 250 000 euron Suomen Kulttuurirahaston Taide² (Taide toiseen) -apuraha. Nyt saatu apuraha lukeutuu instituuttiverkoston historian suurimpiin. Apurahoja myönnettiin haussa viidelle hankkeelle. Haussa etsittiin yhteiskunnallisesti merkityksellisiä taidehankkeita jotka puhuttelevat ja koskettavat asiantuntijoiden lisäksi laajempaa yleisöä.

Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin ohjelmapäällikkö Elina Suoyrjön mukaan “Together Again -hankkeessa halutaan nostaa esiin taiteen, kulttuurin ja taiteilijoiden työn merkittävyys tässä ajassa, sekä taiteen kokemisen yhteisöllinen merkitys.”

Apurahan avulla toteutetaan instituuttiverkoston laaja yhteistyöhanke, joka huipentuu Together Again - festivaaliin vuonna 2023. Festivaali on jatkoa verkoston vuonna 2020 aloittamalle Together Alone -hankkeelle, joka jatkuu vuosina 2021 ja 2022. Festivaali keskittyy pandemianjälkeiseen taidekentän uudelleenrakentamiseen yhteisöllisten teoskomissioiden toteuttamisen kautta.

“Apuraha Together Again -hankkeelle mahdollistaa taiteilijakeskeisen toimintamallin kehittämisen pitkäjänteisesti. Yhteisöllisyys ja yhteisöjen tukeminen ovat hankkeen ytimessä. Olemme iloisia, että instituuttiverkosto voi olla kehittämässä uudenlaisia ekologisesti ja eettisesti kestäviä toimintatapoja ja tukirakenteita“, sanoo Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutin johtaja Jaakko Nousiainen.

Osana hanketta Hanasaaren kulttuurikeskuksessa järjestetään ohjelmaa keväällä 2022. Vuonna 2023 hanke huipentuu kansainväliseen hybridifestivaaliin joka saattaa yhteen taiteilijoita, yhteisöjä ja yleisöjä mahdollistamalla sekä digitaalisia että fyysisiä yhteisöllisyyteen nivoutuvia taideteoksia. 

"Suomen kulttuuri-ja tiedeinstituuttiverkosto on kiitollinen mahdollisuudesta saada rakentaa uudenlaista hybridifestivaalia jossa eri alojen taiteilijat ja yhteisöt voivat kohdata sekä digitaalisesti sekä fyysisesti. Festivaali kiertää ympäri maailman instituuttien kautta, alkaen Tokiosta ja Euroopan kautta New Yorkiin", kertoo Suomen Madridi-instituutin johtaja Pauliina Ståhlberg. 

Lisätiedot:

Elina Suoyrjö, ohjelmapäällikkö
Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti
suoyrjo@fciny.org

Arctic Indigenous Design Archives (AIDA)- ja Digital Access to Sámi Heritage Archives -hankkeet järjestävät 18.–19.10. kansainvälisen Alkuperäiskansa-arkisto tänään ja huomenna -konferenssin. Tilaisuus järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen tiloissa Inarissa ja siihen on mahdollista osallistua myös Zoom-yhteyden välityksellä. Median edustajat ovat tervetulleita osallistumaan konferenssiin joko paikan päällä tai etäyhteydellä.

Konferenssissa pohditaan saamelaisen kulttuuriperinnön kysymyksiä arkistojen näkökulmasta ja etsitään yhdessä ratkaisuja arkistokäytänteiden kehittämiseen ja ymmärryksen lisäämiseen arkistoitavasta saamelaisesta perinnöstä. Se kokoaa yhteen yli sata saamelaisten asiakirjallisesta kulttuuriperinnöstä ja arkistoinnista sekä alkuperäiskansojen arkistojen kehittämisestä kiinnostunutta.

AIDA-hanke pohtii arkistojen käyttöä ja työskentelytapoja

Maanantaina 18.10. konferenssin teemat liittyvät Arctic Indigenous Design Archives -hankkeeseen. Arkistot nähdään usein kollektiivisena muistina, mutta AIDA-hankkeessa ne nostetaan nykyhetken toimijoiksi. Hanke etsii vastauksia mm. siihen, kuinka arkiston käyttäjät voivat löytää arkistoaineistot uudella tavalla ja miten arkiston työskentelytapoja voidaan sovittaa paremmin alkuperäiskansan ajatteluun ja saamelaisiin käytänteisiin sopiviksi.

Ensimmäisen päivän pääpuhujat ovat FT Jelena Porsanger Kaarisjoen saamelaismuseosta ja Helsingin yliopistosta sekä apulaisprofessori Jacob Adams Stavangerin yliopistosta. Jelena Porsanger on tutkinut mm. saamelaisen kulttuuriperinnön palauttamista sekä saamelaisten suullista kulttuuriperintöä ja perinnetietoa. Tässä konferenssissa hänen aiheenaan on suhteiden ontologia arvojen ja toiminnan yhteyden käsitteellistämisen näkökulmasta. Jacob Adams puolestaan on erikoistunut alkuperäiskansojen immateriaalioikeuksiin.

Saamelaisaineistojen hakuportaali Nuohtti on avautumassa

Tiistaina 19.10. esitellään Nuohtti, uusi eurooppalaisten muistiorganisaatioiden saamelaisiin liittyvien arkistomateriaalien hakuportaali, joka on kehitetty Digital Access to Sámi Heritage Archives -hankkeessa. Nuohttiin sekä saamelaiseen käsityöhön ja muotoiluun perehdyttävään DUODDJU!-opetusmateriaaliin on mahdollista tutustua käytännössä toisen konferenssipäivän aamuna klo 9.30 alkaen. Aamupäivän aikana on myös mahdollista tutustua Saamelaisarkistoon opastetulla kierroksella.

Toisen päivän pääpuhujia ovat apulaisprofessori Jane Anderson New Yorkin yliopistosta ja apulaisprofessori Mãui Hudson Waikaton yliopiston Te Kotahi -tutkimusinstituutista. Konferenssissa he puhuvat otsikolla Alkuperäiskansojen oikeudet ja auktoriteetti arkistoissa. Jane Anderson työskentelee henkisen ja kulttuurisen omistusoikeuden, alkuperäiskansojen oikeuksien sekä alkuperäiskansojen sekä perinnetiedon ja kulttuuriperinnön suojelun parissa. Mãui Hudson on erikoistunut edistämään māorien perinnetiedon (mātauranga Māorin) soveltamista muun muassa uusiin terveys- ja ympäristöteknologioihin liittyvässä päätöksenteossa.

Konferenssin ohjelma on ladattavissa tämän sivun alaosassa.

Konferenssia voi seurata englanniksi, pohjoissaameksi ja suomeksi.

Lisätiedot ja median ilmoittautumiset konferenssiin:

ylitarkastaja Inker-Anni Linkola-Aikio, puh. 029 533 7042, saamelaisarkisto@arkisto.fi

Saamelaisarkisto toimii partnerina EU Interreg -rahoitteisissa Arctic Indigenous Design Archives- ja Digital Access to Sámi Heritage Archives -hankkeissa. Arkiston tehtävänä on tukea ja edistää monitieteellistä saamentutkimusta, vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä tietoisuutta saamelaiskulttuurista sekä turvata saamelaisia koskevan asiakirja-aineiston säilymistä. Saamelaisarkisto on osa Kansallisarkistoa.

Arctic Indigenous Design Archives -hankkeen partnerit: Saamelaisarkisto, Sámi allaskuvla ja Ájtte, Duottar- ja sámemusea.

Digital Access to Sámi Heritage Archives -hankkeen partnerit: Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Saamelaisarkisto, The Sámi Archives (Norja) ja Uumajan yliopisto.

Kela ja Ilmarinen kokeilevat uutta toimintamallia asiakkaiden ohjaamisessa ammatilliseen kuntoutukseen 

Kela ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen kokeilevat uudenlaista yhteistyötä, jossa asiakkaan tarvitsemat ammatillisen kuntoutuksen palvelut kartoitetaan riittävän varhain. Tavoitteena on kehittää toimintatapa, joka sopisi jatkossa kaikkien eläkevakuutuslaitosten käyttöön.

Kela ja Ilmarinen kokeilevat uutta mallia loppuvuoden ajan. Uudessa mallissa pyritään ehkäisemään pitkittynyttä työkyvyttömyyttä oikein ajoitetulla ammatillisella kuntoutuksella. Ammatillisen kuntoutuksen tavoite on auttaa työntekijöitä ja yrittäjiä jatkamaan työelämässä, kun työkyky on heikentynyt.

– Ammatillisen kuntoutuksen tulisi alkaa riittävän varhain, jotta työelämässä jatkaminen onnistuu kuntoutuksen avulla.  Kelan ja Ilmarisen pilotissa haluamme helpottaa asiakkaan asiointia ja pyrkiä tunnistamaan ajoissa asiakkaat, joiden työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä. Viime kädessä kokeilussa on siis kyse myös työurien pidentämisestä ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemisestä etuuspäällikkö Milla Kaitola Kelasta sanoo.   

Jo nyt Kela ottaa yhteyttä ja kertoo kuntoutuksesta asiakkaille, joiden työkyvyttömyys on pitkittynyt. Uudessa toimintatavassa mukaan tulee myös asiantuntemusta työeläkealan ammatillisesta kuntoutuksesta.  Pilotissa pyritään ennakoivasti tunnistamaan asiakkaat, joilla työeläkekuntoutuksen edellytykset täyttyvät ja olemaan heihin aktiivisesti yhteydessä. Tällä halutaan parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta ja helpottaa asiointia.

Tietojen vaihtoon tarvitaan asiakkaan suostumus

Mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat olleet jo pitkään yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.  

Kokeilu kohdennetaan asiakkaisiin, joiden työkyvyttömyys on pitkittynyt tuki- ja liikuntaelinsairauden tai vakavan masennuksen vuoksi ja joiden eläkkeistä ja ammatillisesta kuntoutuksesta Ilmarinen vastaa.  Lisäksi he kaikki ovat jo saaneet Kelasta 150 päivää sairauspäivärahaa.

Käytännössä pilotti etenee niin, että Kelasta soitetaan asiakkaalle. Puhelussa kartoitetaan asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja tiedustellaan, haluaako asiakas selvittää Ilmarisen kanssa ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtoja. Jos asiakas haluaa Ilmarisen ottavan yhteyttä, Kela pyytää asiakkaalta suostumuksen tietojen vaihtoon Ilmarisen kanssa. Asiakas antaa suostumuksensa lähettämällä viestin OmaKelassa.  Tämän jälkeen Kela toimittaa sairauspäivärahaa varten toimitetun lääkärinlausunnon Ilmariseen ja Ilmarinen ottaa yhteyttä asiakkaaseen sopivien ammatillisten kuntoutusvaihtoehtojen selvittämiseksi.  

– Olemme Ilmarisesta yhteydessä kaikkiin suostumuksen antaneisiin asiakkaisiin. Jos ammatillinen kuntoutus näyttää mahdolliselta, pyydämme asiakasta lähettämään hakemuksen meille, Ilmarisen kuntoutuspalvelupäällikkö Mari Kyyhkynen kertoo.

Työeläkeyhtiön tarjoama ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu tilanteisiin, joissa muut työhön paluun keinot eivät riitä. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua, työhönvalmennusta tai uudelleenkoulutusta. Vuosittain yli 70 prosenttia Ilmarisen ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista palaa takaisin työelämään.

Jatkossa muutkin työeläkelaitokset mukaan

Kokeilu kestää 3 kuukautta. Sen aikana Kela ottaa yhteyttä noin 100 asiakkaaseen. Kokeilun vaikuttavuutta arvioidaan jälkikäteen. Jos tulokset ovat hyviä, tarkoitus on tarjota toimintamallia myös muille työeläkelaitoksille. Vaikuttavuutta arvioidaan esimerkiksi tarkastelemalla uusien kuntoutushakemusten, käynnistyneiden kuntoutusten ja asiakkailta saatujen suostumusten määrää.

Vuonna 2020 työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19 100 henkilöä, joka on noin 1 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2019. Työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2020 lopussa 130 000 henkilöä, joka on noin 4 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Lue lisää:

Ilmarisen ammatillisesta kuntoutuksesta (ilmarinen.fi)

Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta (kela.fi)

Lisätietoja medialle:

Milla Kaitola, etuuspäällikkö, Kela puh. 050 551 7938

etunimi.sukunimi@kela.fi

Mari Kyyhkynen, kuntoutuspalvelupäällikkö, Ilmarinen, puh. 040 747 1273, mari.kyyhkynen@ilmarinen.fi

**

FPA och Ilmarinen testar en ny verksamhetsmodell för hänvisning av klienter till yrkesinriktad rehabilitering 

FPA och försäkringsbolaget Ilmarinen testar en ny typ av samarbete, där de tjänster inom yrkesinriktad rehabilitering som klienterna behöver kartläggs i ett tillräckligt tidigt skede. Målet är att utveckla en verksamhetsmodell som i framtiden kan användas av alla pensionsförsäkringsanstalter.

FPA och Ilmarinen testar den nya modellen under resten av året. Med hjälp av den nya modellen försöker man förebygga långvarig arbetsoförmåga på så sätt att yrkesinriktad rehabilitering sätts in i rätt tid. Målet för yrkesinriktad rehabilitering är att hjälpa arbetstagare och företagare att fortsätta i arbetslivet när arbetsförmågan har försämrats.

– Yrkesinriktad rehabilitering bör sättas in tillräckligt tidigt, om den ska kunna hjälpa arbetstagare att fortsätta i arbetslivet. Syftet med FPA:s och Ilmarinens gemensamma pilotprojekt är att göra det enklare för klienterna att sköta sina försäkringsärenden. Man vill också i tid försöka identifiera de klienter vilkas arbetsoförmåga hotar att bli långvarig. I sista hand handlar pilotförsöket alltså också om att förlänga arbetskarriärerna och förebygga förtida pensionering, berättar förmånschef Milla Kaitola vid FPA.  

Redan nu tar FPA kontakt med klienter, vilkas arbetsoförmåga har blivit långvarig och berättar om rehabiliteringen. Den nya verksamhetsmodellen kommer också att innefatta sakkunskap gällande yrkesinriktad rehabilitering inom arbetspensionssektorn. I pilotprojektet försöker man i förebyggande syfte identifiera de klienter för vilka villkoren för arbetspensionsrehabilitering uppfylls, så att man aktivt kan kontakta dem. På det här sättet vill man förbättra rehabiliteringens effekter och göra det enklare för klienterna att sköta sina rehabiliteringsärenden.

Utbytet av uppgifter kräver klientens samtycke

Psykiska störningar och sjukdomar i rörelseorganen har redan länge varit de vanligaste orsakerna till sjuk- och invalidpension.  

Det här försöket riktar sig till klienter, vilkas arbetsoförmåga har blivit långvarig på grund av en sjukdom i rörelseorganen eller svår depression och vilkas pensioner och yrkesinriktade rehabilitering Ilmarinen ansvarar för. Därtill har klienterna redan fått sjukdagpenning från FPA för 150 dagar.

I praktiken framskrider pilotförsöket så att FPA ringer upp klienterna. Under samtalet kartläggs klientens situation som helhet och man frågar om klienten vill utreda sina möjligheter till yrkesinriktad rehabilitering tillsammans med Ilmarinen. Om klienten vill att Ilmarinen tar kontakt ber FPA om klientens samtycke till att FPA och Ilmarinen utbyter uppgifter om klienten. Klienten ger sitt samtycke genom att skicka ett meddelande i e-tjänsten MittFPA.  Efter det skickar FPA det läkarutlåtande som inkommit i anslutning till sjukdagpenningen till Ilmarinen och Ilmarinen kontaktar klienten för att utreda lämpliga möjligheter till yrkesinriktad rehabilitering. 

– Från Ilmarinens sida kontaktar vi alla klienter som har gett sitt samtycke. Om det verkar som att yrkesinriktad rehabilitering är ett alternativ, ber vi klienten skicka in en ansökan till oss, berättar chefen för yrkesinriktade rehabiliteringstjänster Mari Kyyhkynen vid Ilmarinen.

Den yrkesinriktade rehabilitering som arbetspensionsanstalten erbjuder är avsedd för situationer, där andra metoder för att återgå till arbetet inte räcker till. Yrkesinriktad rehabilitering kan exempelvis gå ut på arbetsprövning, arbetsträning eller omskolning. Mer än 70 procent av de klienter som får yrkesinriktad rehabilitering genom Ilmarinen återvänder årligen till arbetslivet.

I framtiden kommer också de övriga arbetspensionsanstalterna med

Försöket pågår i 3 månader. Under den tiden kontaktar FPA ungefär 100 klienter. Effekterna av försöket utvärderas i efterskott. Om resultaten är goda är avsikten att bjuda ut verksamhetsmodellen också till de övriga arbetspensionsanstalterna. Effekterna utvärderas till exempel genom att man granskar mängden nya rehabiliteringsansökningar, inledda rehabiliteringar och samtycken från klienter.

År 2020 övergick 19 100 personer till invalidpension enligt arbetspensionslagarna. Detta var ungefär 1 000 personer färre än år 2019. I slutet av 2020 hade 130 000 personer invalidpension enligt arbetspensionslagarna, vilket var ungefär 4 000 personer färre än året förut.

Läs mer:

Om yrkesinriktad rehabilitering som erbjuds av Ilmarinen (ilmarinen.fi)

Om yrkesinriktad rehabilitering som erbjuds av FPA (fpa.fi)

Närmare information för medierna:

Milla Kaitola, förmånschef, FPA, tfn 050 551 7938, fornamn.efternamn@fpa.fi

Mari Kyyhkynen, chef för yrkesinriktade rehabiliteringstjänster, Ilmarinen, tfn 040 747 1273, mari.kyyhkynen@ilmarinen.fi

Lämmityskustannuksissa säästäminen on suomalaisille tuttua. Noin puolessa miljoonassa omakotitalossa tulisijaa jo käytetään täydentävänä lämmitysmuotona lähes päivittäin marraskuusta huhtikuuhun.

–Suorasähkölämmitystaloissa tulisijalla aktiivisesti lämmittämällä sähkölaskusta pystytään säästämään vuosittain jopa reippaasti toistatuhatta euroa. Mitä suurempi talo ja varaava tulisija ovat, sitä suurempia säästötkin voivat olla, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Järveläinen kertoo.

Mihin tulisijojen käytön tuhansien eurojen vuosisäästöt perustuvat? Esimerkiksi 1980-luvulla rakennetun 140 neliön sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuinen sähkönkulutus on keskimäärin 25 000 – 28 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa. Lämmityksen osuus sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisesta sähkönkulutuksesta on noin kaksi kolmasosaa, eli 16 000 – 18 000 kWh. Säännöllisellä tulisijojen käytöllä marras-maaliskuun aikana lämmitykseen käytetty sähkönkulutus voidaan puolittaa.

Pientalojen käyttämän sähkön hinta on keskimäärin noin 19 senttiä kilowattitunti. Lämmitykseen käytettävän sähkönkulutuksen puolittaminen tuo siis esimerkkikotitaloudelle 1 520 – 1 710 euron vuotuiset säästöt.

Uudella tulisijalla enemmän säästöjä

Suomalaisten pientalojen tulisijat ovat usein alkuperäisiä ja tekniikaltaan jo vanhentuneita. Vaikka rakennukseen olisikin tehty mahdollisesti useitakin sen energiatehokkuutta parantavia remontteja, tulisija on saatettu jättää ennalleen. Esimerkin 1980-luvun omakotitalon tulisija on siis jo 35 vuotta vanha. Suomalaiset tulisijavalmistajat ovat kuitenkin viime vuosina panostaneet todella paljon polttotekniikan kehittämiseen, joten modernit tulisijat ovat aikaisempiin verrattuna verrattomasti energiatehokkaampia. Niillä puulämmittämisen energiatehokkuutta voidaan parantaa 20-50 prosenttia.

–Se tarkoittaa säästöä sähkölaskussa jopa 500-1000 euroa, Järveläinen laskee. –Edellyttäen tietenkin, ettei sähkön hinta taas nouse.

Tulisijalämmittämisellä on suuri merkitys myös koko kansantalouden kannalta, sillä se vähentää Suomen sähkökulutusta merkittävästi. Jos sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat lakkaisivat sytyttämästä klapeja tulisijoissaan, sähkönkäyttö Suomessa lisääntyisi talvikuukausien aikana yhdeksällä prosentilla nykyisestä, 775 gigawattituntia (GWh), mikä vastaa Olkiluoto II:n sähkötuotantoa ja 45 000:n omakotitalon sähkölämmitystä.

Vaikka uusien rakennusten energiatehokkuus ja kiinteistöautomaatio ovat kehittyneet huimasti, tulisija on silti säilyttänyt asemansa ainoana, sähköstä rippumattomana lämmityslaitteena. Sähkön jakeluverkoston häiriöt kireiden pakkasjaksojen aikana korostavat tulisijojen merkitystä varalämmönlähteenä, kun muut sähköstä riippuvat järjestelmät eivät kykene toimimaan.

–Huoltovarmuuden näkökulmasta tulisijojen merkitystä ei voi kiistää, Järveläinen huomauttaa.

Puhtaampaa lämpöä

Uudet tulisijat polttavat puuta tehokkaammin. Tehokkaampi palaminen vähentää myös pienhiukkaspäästöjä. Kun tulisijaa myös käytetään oikein ja siinä poltetaan vain puhdasta, kuivaa puuta, on polttamalla syntyvä lämpö puhdasta.

Pieni puulämmittäjän opas

• Avaa pelti. Jos asunnossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtoja/tai ilmalämpöpumppu päällä laita laite on takka-asentoon.
• Käytä vain kuivaa ja puhdasta puuta.
• Aloita pienillä puilla ja lastuilla.
• Yleensä puut olisi paras sytyttää päältä.
• Älä lado tulipesää täyteen.
• Sulje pelti vasta, kun hiillos on tummunut ja palanut loppuun.
• Savupiipusta nouseva vaalea, lähes näkymätön savu on merkki hyvästä palamisesta.

Lisätietoja:

TSY:n hallituksen Puheenjohtaja: Harri Järveläinen, puh. 050 433 4343 harri.jarvelainen@jeremias.fi

TSY:n toiminnanjohtaja: Hannu Murtokare, puh. 050 555 4527 hannu.murtokare@tsy.fi

www.facebook.com/tsy.fi

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat päivittäneet sähköjärjestelmän käytön suuntaviivojen mukaisen selvityksen vähimmäisinertian määrittämisen tarpeesta (Asetus EU 2017/1485 artikla 39 kohta 3a). Päivitetyn selvityksen perusteella kantaverkkoyhtiöt eivät näe tarvetta määrittää vähimmäisinertiaa lähitulevaisuudessa, sillä keväällä 2020 käyttöönotettu Nopea taajuusreservi on tehokas työkalu pienen inertian tilanteiden hallintaan. Kantaverkkoyhtiöiden tekemä selvitys on kuvattu liitteenä olevassa raportissa. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt päivittävät edellä mainittua selvitystä kahden vuoden välein.

Lisätietoja sähköjärjestelmän inertiasta

Liitteet:
Requirement for minimum inertia in the Nordic power system

Lisätietoja:
Mikko Kuivaniemi, Fingrid, puh. +358 30 395 5188, mikko.kuivaniemi[at]fingrid.fi

Lidl tuottaa itse omaa energiaa aurinkopaneelien avulla jo yli 20 myymälässä ja kahdessa jakelukeskuksessa. Aurinkopaneelit asennetaan kaikkiin omiin, uusiin kiinteistöihin ja kiihtyvällä tahdilla myös olemassa olevien myymälöiden katoille. Oma aurinkovoima tukee Lidlin hiilineutraaliustavoitetta.

Lidlin tavoitteena on olla oman toimintansa osalta hiilineutraali jo vuonna 2022. Se käyttää kaikissa omissa toimipisteissä vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä jo vuodesta 2019 lähtien. Ostoenergian määrää pyritään pienentämään panostamalla omaan energiantuotantoon aurinkopaneelien voimin. Ensimmäinen oma aurinkovoimala otettiin käyttöön Turun Länsikeskuksen Lidlissä vuonna 2016 ja siitä lähtien määrä on kasvanut vuosi vuodelta.

– Tavoitteenamme on jatkuvasti lisätä omaa uusiutuvan energian käyttöä. Lähtökohtaisesti asennamme aurinkopaneelit kaikkiin uusiin omiin kiinteistöihimme sekä mahdollisuuksien mukaan myös olemassa oleviin myymälöihimme, kertoo Lidlin energiapäällikkö Katri Tuovinen.

Yksittäinen voimala myymälässä koostuu 250–300 aurinkopaneelista, joiden tuottama energia menee suoraan myymälän toimintoihin. Kokonaisuudessaan voimala voi tuottaa lähes 20 prosenttia myymälän koko vuoden energiatarpeesta.

– Voimala tuottaa energiaa keskimäärin yli 85 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 40 kerrostaloasukkaan vuosittaista sähkönkulutusta. Tehokkaimmillaan aurinkovoimalat ovat Suomessa luonnollisesti kevät- ja kesäaikaan, jolloin ne tuottavat lähes 30 prosenttia myymälän kulutuksesta. Parhaimpina tunteita voimalan tuottama energia kattaa koko myymälän sähkötarpeen, Tuovinen jatkaa.

Viidennes omista kiinteistöistä tuottamaan uusiutuvaa energiaa

Tällä hetkellä aurinkopaneelit komeilevat 24 Lidl-myymälän katolla ja voimala on lähitulevaisuudessa suunnitelmissa kymmeniin myymälöihin. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä 20 prosenttia Lidlin omista kiinteistöistä on varustettu omaa uusiutuvaa energiaa tuottavilla aurinkovoimaloilla.

– Omat aurinkovoimalamme kattavat tällä hetkellä yhteensä komeat 21 500 neliömetriä. Määrä vastaa noin kolmen jalkapallokentän pinta-alaa, Tuovinen kehaisee.

Myymälöiden lisäksi aurinkopaneelit on asennettu jakelukeskuksiin Järvenpäässä ja Laukaassa. Järvenpään uuteen jakelukeskukseen asennettiin 1600 aurinkopaneelia jo rakennusvaiheessa ja Laukaan jakelukeskuksen seinälle asennettu 1500 paneelin voimala pääsi tositoimiin maaliskuussa 2021. Seinälle asennettuna aurinkopaneelit tuottavat energiaa jo aiemmin keväällä, kun ne eivät peity talven aikana lumeen.

– Laukaan aurinkopaneelit tuottavat energiaa noin 400 megawattituntia, mikä vastaa lähes 200 kerrostaloasukkaan vuotuista sähkönkulutusta. Myös kolmas jakelukeskuksemme Janakkalassa saa oman voimalansa ensi kevääseen mennessä, kertoo Tuovinen.

Lisätietoja medialle: Lidlin viestintä, media@lidl.fi, 09 2345 6400

Skappakullantiellä on otettu käyttöön Turun ensimmäiset joukkoliikennevalot. Valolaite sijaitsee Skarppakullantien ja Uudenmaantien pohjoisen rampin liikennevaloissa.Joukkoliikennevaloilla ohjataan Uudenmaantieltä Kaarinan suunnasta tulevaa ja valoissa suoraan rampista ajavaa bussiliikennettä.

Joukkoliikenneopastin

Joukkoliikenneopastin lisättiin liikennevaloja koskevaan lainsäädäntöön tieliikennelain uudistuksen yhteydessä vuonna 2020. Joukkoliikenneopastin on siinä kuvattu seuraavasti:

Jos raitiovaunuliikennettä ja linja-autoliikennettä ohjataan muusta liikenteestä erillään, voidaan käyttää valkoista valoa näyttävää joukkoliikenneopastinta. Opastimen S-kirjain vastaa punaista valoa, vaakasuora keltaista valoa ja nuoli vihreää valoa.

Lisätietoja:
liikennesuunnitteluinsinööri Jarmo Koivisto, puh. 050 558 9230, jarmo.koivisto@turku.fi