Muillekin kuin peruskoulunsa päättäneille nuorille on Savonlinnassa tarjolla mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja. Mikäli lukio-opinnot ovat jääneet keskeneräisiksi, ne voi täydentää loppuun Savonlinnan aikuislukiossa.

Aikuislukio ei enää ole kaikkien kaupunkien automaattisesti tarjoama palvelu. Joissakin kaupungeissa aikuislukio on tarjolla ainoastaan etälukion muodossa. Aikuislukiossa voi suorittaa koko ylioppilastutkinnon tai opiskella pelkästään yksittäisen aineen lukiokursseja. Opiskelu aikuislukiossa on tutkintotavoitteisille opiskelijoille ilmaista ja aineopiskelukin on edullista.

- Savonlinnassa aikuislukio tarjoaa sekä lähiopetusta että itsenäistä opiskelua. Savonlinnan aikuislukio tarjoaa monipuolisen valikoiman laadukkaita verkkokursseja, joita opiskellaan ympäri Suomea. Aikuislukio palvelee siis muitakin kuin pelkästään savonlinnalaisia, kertoo apulaisrehtori Jani Repo.

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opiskeluun. Opetusryhmät ovat useimmiten melko pieniä. Lähiopetuksessa opiskelijoiden tarpeet otetaan huomioon ja pienten opiskelijaryhmien hyvä puoli on se, että opettajilla on paremmat mahdollisuudet huomioida erilaiset opiskelijat ja ohjata opiskelua.

Lukuvuosi 2021-2022 alkaa pian

Uusien opiskelijoiden ilmoittautuminen on 17.–18.8. klo 15.00–18.00. Ilmoittautumisia otetaan vastaan myös aiemmin sekä myöhemmin. Opiskelijaksi ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti aikuislukion kansliassa tai täyttämällä sähköinen ilmoittautumislomake, joka löytyy aikuislukion verkkosivuilta. Ilmoittautujalla olisi hyvä olla mukana todistukset aiemmista opinnoista.

Suomen kielen taitotasotesti maahanmuuttajille järjestetään Savonlinnan aikuislukiossa (luokka 160) maanantaina 23.8.2019 klo 16.00–17.00.

Uusien opiskelijoiden perehdyttämistilaisuus järjestetään tiistaina 24.8. klo 18.00.

Aikuislukion lukuvuosi 2021-2022 alkaa keskiviikkona 25.8. Oppitunnit alkaen klo 15.40.

Lisätietoja:

www.savonlinna.fi/aikuislukio
Apulaisrehtori Jani Repo puh. 044 417 4595
Koulusihteeri Virpi Turunen puh. 044 417 4596
sähköposti: aikuislukio@savonlinna.fi tai etunimi.sukunimi@savonlinna.fi

Karhuveistäjien yhteinen päristysfanfaari moottorisahoilla aloitti kahdeksannen Karhufestivaalin veistokilpailut Ilomantsissa perjantaina 13.8.2021. Karhunveiston mestaruudesta kisaa tänä vuonna kaikkiaan 27 veistäjää eri puolilta Suomea. Kilpailu kestää perjantaista lauantaihin.

Veistäjistä 19 osallistuu myös tunnin kestävään pikakilpailuun sunnuntaina. Molemmissa kilpailussa teemana on Karhu ja pentu, joka haastaa pohtimaan ylisukupolvista vastuullisuutta ja kestävän kehityksen teemoja.

Karhufestivaali otti ennakkoa jo torstaina 12.8. Mestarit Mantsissa -kutsuveistolla, jossa neljä aiempien vuosien voittajaa veisti näkemyksensä teemasta Pohjois-Karjala 300 vuotta. Tuloksena oli Esko Heikuran tsasouna, Juha Käkelän hyppäävä lohi sekä Timo Teittisen karhuteos 300-tekstillä.

Markku Tuominen kaiversi moottorisahalla teokseensa rauhan ajan tärkeimpiä päivämääriä, eli Tarton, Haminan ja Uudenkaupungin rauhat. Pohjois-Karjalan juhlavuosi 2021 juontaa juuri Uudenkaupungin rauhasta vuonna 1721, jolloin maakunnan rajat alkoivat kokonaisuudessaan piirtyä kartalle. Juhlavuoden pääideana on tuoda esiin pohjoiskarjalaista hyvää ja hyveitä.

Yli 20 tuntia Karhulive-striimausta

Karhunveiston mestaruuskisassa veistäminen tapahtuu perjantaista lauantaihin niin kutsutussa Karhumetsässä ja pikaveistossa sunnuntaina Karhuareenalla. Ilomantsin raitille ripotellut noin 80 puukarhua viitoittavat reitin pääteiltä ja torilta veistoalueelle.

Karhufestivaali pidetään viime vuoden tapaan koronatilanteen ehdoilla. Festivaali toteutetaan hybridinä, eli sekä paikan päällä turvavälein koettuna että videostriiminä Karhufestivaalin YouTube-kanavan kautta. Karhuliveä lähetetään neljän päivän aikana yli 20 tuntia.

Runsaasti oheisohjelmaa

Ilomantsissa on veistokilpailujen lisäksi paljon oheisohjelmaa: mm. lauantaina 14.8. harrasteajoneuvojen kokoontuminen, runonlaulua, tanssitaidetta sekä Georg Otsin kappaleita esittävän Jori Otsa & Mah’Orkka -orkesterin konsertti. Myös jo yli 2000 kävijää koonnut ITE-taiteen kesäkattaus Ihmeiden ILO!TALO -näyttely on avoinna Karhufestivaalin päätökseen eli 15.8. saakka.

Karhufestivaalin järjestää Maaseudun Sivistysliitto alueellisine yhdistyksineen. Yhteistyökumppaneina ovat Ilomantsin kunta ja joukko paikallisia yrityksiä, yhdistyksiä ja yhteisöjä sekä talkooväki.

Karhufestivaalin festivaalijohtaja Timo Reko, 0503226798, timo.reko@msl.fi
Karhufestivaalin tuottaja Maarit Hämäläinen-Koljonen, 0405795957, maarit.hamalainen-koljonen@msl.fi
Karhufestivaalin tiedottaja Riitta Ryynänen, 0400231965, riitta.ryynanen@msl.fi

Karhufestivaalin verkkosivut

Karhufestivaali-päivien koko ohjelma

Karhufestivaalin veistäjät:
Kaikkien veistäjien esittelyt
MK= Karhunveiston mestaruuskilpailu 13.–14.8.2021, PK= Karhunveiston pikakilpailu 15.8.2021, U=Uusi osallistuja Karhufestivaalin veistokilpailuun

Jani Grönlund (Helsinki, Mikkeli), MK+PK
Raimo Hautaluoma (Jalasjärvi, Kurikka), MK+PK
Esko Heikura (Kuhmo), MK+PK
Urpo Huotari (Paltamo), MK+PK
Christian Häggman (Ytteresse, Ähtävä), MK, U
Timo Kareinen (Ilomantsi), MK+PK
Kari Kulmala (Rääkkylä), MK, U
Jari Kuokkanen (Iisalmi), MK+PK
Igor Kyllinen (Oulu), MK+PK
Juha Käkelä (Lakiala, Ylöjärvi), MK+PK
Leo Laakko (Orimattila), MK+PK
Aimo Laitinen (Oulu), MK+PK
Elina Lehtinen (Liperi), MK, U
Timo Nevalainen (Pyhäsalmi), MK+PK
Sari Nikola (Siuntio), MK, U
Pekka Niskanen (Haapajärvi), MK+PK
Kari Onninen (Lahti), MK+PK19
Taisto Pehkonen (Lieksa), MK+PK
Jari Rantanen (Kuhmalahti, Kangasala), MK+PK, U
Timo Teittinen (Kuosmala, Juva), MK+PK
Markku Tuominen (Nurmijärvi), MK+PK
Arja Tuovila (Pudasjärvi), MK, U
Pekka Vahtera (Naantali), MK+PK, U
Asko Vihavainen (Savonlinna), MK
Elli Viinikangas (Pyhäjoki): MK, U
Kari Viinikangas (Pyhäjoki): MK
Ari Vähäkangas (Ylivieska): MK+PK

Kuvatiedot:
Moottorisahaveistäjät päräyttivät sahoillaan Karhufestivaalin avajaisfanfaarin Ilomantsin torilla perjantaina. Kuva: Heli Kallio-Kauppinen, MSL

Karhunveiston mestaruuskisat Ilomantsissa kokosi katsojia Karhumetsään heti veiston alkutahdeista alkaen. Kuva: Heli Kallio-Kauppinen, MSL

Mestarit Mantsissa -kutsuveistossa Markku Tuominen veisti teokseen mm. Uudenkaupungin rauhan, josta Pohjois-Karjala on saanut alueena alkunsa 300 vuotta sitten. Kuva: Riitta Ryynänen, MSL

Tallinnan elokuvajuhlien kilpasarjassa syksyllä 2020 maailmanensi-iltansa saanut Yö armahtaa, kansainväliseltä nimeltään Gracious Night, saa viimein ensi-iltansa myös Suomen elokuvateattereissa 8.10.2021. Elokuvan traileri on nyt julkaisuvapaa: https://youtu.be/qjz7hY2cIj0

Yö armahtaa -elokuvassa kolme miestä jatkaa iltaa baarissa, jonka kohtaloa pandemiarajoitukset uhkaavat. Baarimikko Heikki (Pertti Sveholm) tarjoaa keskusteluapua ystävälleen, terveydenhoidon ensilinjassa työskentelevälle Ristolle (Kari Heiskanen), jolla on juuri päättynyt vaikea työvuoro. Ilta saa uuden käänteen, kun baariin pelmahtaa kännykkälaturia kaipaava muukalainen (Timo Torikka). 

Torikan, Sveholmin ja Heiskasen lisäksi elokuvassa nähdään Anu Sinisalo. Yö armahtaa -elokuvan ohjaaja Mika Kaurismäki on käsikirjoittanut elokuvan yhdessä Sami Keski-Vähälän kanssa. Elokuvan on tuottanut Mika Kaurismäen Marianna Films, joka myös levittää elokuvan Suomessa. Elokuvan kansainvälisestä myynnistä vastaa The Yellow Affair.

Yö armahtaa on niittänyt kansainvälistä menestystä jo ennen kotimaan ensi-iltaansa. Elokuva on myyty teatterilevitykseen Saksaan, jossa sen levittää arvostettu art house -elokuviin erikoistunut Arsenal Film Verleih. Saksassa Yö armahtaa saa ensi-iltansa elokuvateattereissa tämän vuoden joulukuussa. Elokuva on jo myyty myös HBO Eastern Europelle. Kansainvälisen myynnin neuvotteluita on käynnissä edelleen.

Kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Yö armahtaa on nähty Tallinnan elokuvajuhlien kilpailusarjan lisäksi Etelä-Koreassa JEONJU International Film Festivaleilla. Ennen Saksan elokuvateatteriensi-iltaansa Yö armahtaa tullaan näkemään myös kolmilla festivaaleilla Saksassa: Fünf Seen Filmfestivaleilla ja HEIMAT EUROPA Filmfestspiele -elokuvajuhlilla sekä avajaiselokuvana Filmkunstfest MV -festivaaleilla. Syyskuussa elokuva esitetään myös Sofian International Film Festivalilla Bulgariassa. Mika Kaurismäki edustaa elokuvaa paikan päällä sekä Sofiassa että Filmkunstfest MV -elokuvajuhlilla Schwerinissä.

Sveholm, Heiskanen ja Torikka näyttelivät pääosia myös Mika Kaurismäen samanhenkisessä elokuvassa Kolme viisasta miestä. Vuonna 2008 ensi-iltansa saaneessa, useilla festivaaleilla palkitussa ja moneen maahan myydyssä elokuvassa kolme nuoruudenystävää viettää jouluaattoiltaa karaokebaarissa. Yö armahtaa on kuitenkin tästä erillinen, itsenäinen ja myös eri metodilla tehty elokuva, jossa näyttelijäkolmikko nähdään myös eri roolihahmoissa.

Yö armahtaa -elokuvasta järjestetään lehdistönäytökset ja haastattelutilaisuus lähempänä elokuvan ensi-iltaa. Tarkemmat tiedot lehdistötilaisuuksista sekä elokuvan mediainfo ja lisää lehdistövalokuvia julkaistaan lähiviikkoina.

LISÄTIEDOT

YÖ ARMAHTAA -TRAILERI:

https://youtu.be/qjz7hY2cIj0

YÖ ARMAHTAA ONLINE

Mika Kaurismäen virallinen kotisivu: http://mikakaurismaki.com/

LEHDISTÖMATERIAALI

Filmikamarissa

www.filmikamari.fi/pressit

LISÄTIEDOT JA HAASTATTELUPYYNNÖT

info@hypr.fi

LEHDISTÖTIEDOTUS

Sanna-Maria Rantanen

HYPR Agency co Marianna Films

sanna-maria@sanna-maria.fi

MARIANNA FILMS OY

marianna.films@gmx.net

Kauppatieteiden tohtori Mika Ruokonen on aloittanut elokuussa LUT-kauppakorkeakoulun teollisuusprofessorina. Hän on toiminut viimeiset vuodet ohjelmistoyhtiö Futuricen liiketoimintajohtajana.

Lappeenrannassa syntynyt, nyt Helsingissä asuva Ruokonen kertoo, että hänen tehtävänkuvansa teollisuusprofessorina on yliopiston ja liike-elämän rajapinnassa. Ruokosen mukaan tavoitteena on luoda vaikuttavuutta useiden vuosien päähän. Tarkoitus on, että LUT-kauppakorkeakoulu on pohjoismaiden tunnetuin akateeminen yhteisö digitaalisten liiketoimintamallien tutkimuksessa.

Ruokonen toteaa, että hän ei yritäkään onnistua tehtävässä yksin.

”Roolini on laajentaa kaikin puolin LUTin kontakteja yritysmaailmaan ja yhyttää tutkijoita sopivien yritysten kanssa. Lisäksi sparraan tutkijoita väitöskirjojen teossa ja tutkimusrahoituksen haussa. Teollisuusprofessuuri on LUT-kauppakorkeakoulussa uusi positio, jonka tarkempi määrittely tapahtuu osin ajan kanssa”, Ruokonen sanoo.

Ruokosella monipuolinen tausta liike-elämässä

Tavallaan Ruokonen palaa juurilleen, sillä hän väitteli tohtoriksi LUT-yliopistossa 2008. Hän oli jo aiemmin töissä LUT-yliopistolla projektipäällikkönä Global Network Management -projektissa 2005–2007.

Ruokonen on toiminut urallaan tulosyksiköiden vetäjänä, strategia- ja liiketoimintakehityksen rooleissa, myynti- ja markkinointirooleissa, konsulttina sekä erilaisten monialatiimien esihenkilönä. Ruokonen on työskennellyt aiemmin muun muassa Sanoma Digital Finlandilla liiketoimintayksikön johtajana sekä vanhempana konsulttina Deloittella.

Ruokonen on tällä hetkellä maanlaajuisen Epic Autokoulun ja turkulaisen mainostoimisto Hansdotterin hallituksen jäsen.

Teollisuusprofessori rakentaa siltaa yrityselämään

LUT-kauppakorkeakoulun dekaani Sami Saarenketo sanoo, että laadukkaan koulutuksen ja tutkimustoiminnan ohella LUT-kauppakorkeakoululle on tärkeää olla lähellä yrityksiä ja elinkeinoelämää.

”Teollisuusprofessuuri vahvistaa kauppakorkeakoulun relevanssia, sillä professuuri rakentaa siltaa yliopiston ja yritysten välille”, Saarenketo sanoo.

Saarenkedon mukaan Ruokosella on akateemisen taustansa lisäksi lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus liike-elämän johtotehtävistä mielenkiintoisissa yrityksissä.

”Minulla on korkeat odotukset tähän tehtävään liittyen, erityisesti strategiseen fokukseemme digitalouden arvonluonnissa. Mikan monipuolinen osaaminen ja laajat verkostot tulevat lisäämään vaikuttavuuttamme tällä ratkaisevalla liiketalouden alueella”, Saarenketo sanoo.

Lisätietoja:
Teollisuusprofessori Mika Ruokonen, LUT-kauppakorkeakoulu, 041 4475652, mika.ruokonen@lut.fi

Kuvat käytettävissä: 

https://lut.pictures.fi/kuvat/LUT+Press+Images/Personnel/Mika+Ruokonen/

Pirkanmaan alueellisen pandemiaohjausryhmän 10.8. 2021 antamien suositusten ja Jämsän kaupungin valmiusjohtoryhmän 10.8. 2021 linjauksien mukaan tehdään palvelumuutoksia ja -tarkennuksia kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa sekä sivistystoimen alaisten harrastustilojen käytössä. Muutoksissa on huomioitu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen asettama kokoontumisrajoitus sekä turvavälipäätös ajalle 5.-29.8.2021. https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/69915176

Ryhmäharrastustoiminta
Lasten ja nuorten harrastustoiminta voi jatkua oman ryhmän kesken lähikontakteilla. Kilpailu- ja ottelutoiminta on sallittua. Yleisömäärissä noudatetaan AVIn kokoontumisrajoitusta ja turvavälimääräystä.

Aikuisten ryhmäliikunta sekä ottelu- ja kilpailutoiminta sisä- ja ulkotiloissa voivat jatkua. Sisätiloissa tulee välttää lähikontaktia. Lähikontakti tarkoittaa sisätilassa oleskelua alle kahden metrin etäisyydellä yli 15 minuutin ajan. Harrastustilojen varaajille toimitetaan kutakin tilaa koskeva enimmäishenkilömäärä, jota noudattamalla turvavälit on mahdollista säilyttää. Turvavälien noudattaminen on toiminnan järjestäjän vastuulla.

Harrastuksiin tulee saapua terveenä ja oireettomana sekä huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta. Suositamme kasvomaskin käyttöä kaikille yli 12-vuotiaille eteis-, aula- ja pukuhuonetiloissa.

Yleisötilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen

Aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella voi järjestää korkeintaan 10 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa ja korkeintaan 50 henkilön tilaisuuksia rajatuissa ulkotiloissa. Myös tätä suurempia tilaisuuksia voi järjestää, jos tilaisuuden turvallisuus voidaan varmistaa noudattamalla THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Määräys on voimassa 5.–29.8.2021. 

Lisäksi 5.–29.8.2021 alueella on voimassa tartuntatautilain pykälä 58 d eli turvavälipäätös. Turvavälipäätöksen myötä alueen toimijoiden on varmistettava olosuhteet, joissa henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Tämä koskee yleisölle avoimia tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettuja tiloja. Katso aluehallintoviraston verkkosivuilta tarkemmin, mitä turvavälipäätös tarkoittaa käytännössä ja mitä toimijoita ja tiloja turvavälipäätös koskee.

Galleria Kivipankki

Galleria Kivipankki on avoinna näyttelytoiminnalle tiistaista lauantaihin klo 12-17. Meneillään olevan näyttelyn aikana alakerran enimmäishenkilömäärä, jota noudattamalla turvavälit on mahdollista säilyttää, on kymmenen henkilöä. Kivipankille tulee saapua terveenä ja oireettomana. Suositamme kasvomaskin käyttöä kaikille yli 12-vuotiaille. Pyydämme asiakkaita huolehtimaan käsi- ja yskimishygieniasta ja noudattamaan 2 metrin turvavälejä sekä henkilökunnan ohjeita.

Lisätietoja Galleria Kivipankin näyttelytoiminnasta kulttuurisihteeri-ohjaaja Päivi Himanen p. 0400 951 828.

Uimahalli Koskikara
Uimahalli Koskikara on avoinna kaikille asiakasryhmille rajoitetusti siten, että uimahallin yhtäaikainen käyttö rajataan puoleen normaalista asiakasmäärästä.

Lipunmyynti on avoinna 9.8. - 29.8.2021 maanantaista perjantaihin klo 12.00-18.30. Uintiaika päättyy klo 19.30.

Maanantaista 30.8. alkaen uimahallin lipunmyynti on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 13.30 - 19.30 sekä tiistaisin ja perjantaisin klo 6.30 - 19.30. Viikonloppuaukiolot alkavat myös syyskuussa ja lipunmyynti on avoinna lauantaisin sekä sunnuntaisiin klo 12 - 16.30. Uimahallin ohjatuista ryhmätoiminnoista tiedotamme myöhemmin erikseen.

Uimahallin yhtäaikainen käyttö rajataan puoleen normaalista asiakasmäärästä. Uimahalliin tulee saapua terveenä ja oireettomana. Suositamme kasvomaskin käyttöä kassa-, kahvio- ja pukuhuonetiloissa kaikille yli 12-vuotiaille. Pyydämme asiakkaita huolehtimaan käsi- ja yskimishygieniasta ja noudattamaan 2 metrin turvavälejä sekä henkilökunnan ohjeita. Huomioithan myös eri tilojen asiakasmäärärajoitukset.

Ohjeisiin ja asiakasmäärärajoituksiin voi tutustua täällä (linkki).

Nuorisotilat ja moottoripaja
Nuorisotilojen ja nuorten moottoripajatoiminnan syyskausi käynnistyy syyskuussa. Nuorisotila Kuutti on avoinna 1.9 alkaen keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 17-21 (kuukauden viimeinen perjantai suljettu).  Nuorisotila Nurkkis ja Nuorisokahvila Köpis ovat avoinna 8.9 alkaen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 17-21 ja perjantaisin klo 17-22 (Nurkkis suljettu kuukauden viimeinen perjantai, Köpis suljettu kuukauden ensimmäinen perjantai). Nuorten moottoripajatoiminnan käynnistymisestä tiedotetaan myöhemmin.

Kuutin toiminnasta lisätietoja kulttuurisihteeri-ohjaaja Päivi Himanen p. 0400 951 828 paivi.himanen@jamsa.fi. Nurkkiksen toiminnasta lisätietoja nuoriso-ohjaaja Pia Salminen p. 0400 888 187, Instagram @pia_nurkkis ja Snapschat @psalminen19. Köpiksen toiminnasta lisätietoja nuoriso-ohjaaja Kaija EL ibourki p. 050 462 2260, Discord: KaijaNurkassa#3779 ja Snapschat:nurkkisjamsa.

Nuorisotiloille ja moottoripajalle tulee saapua terveenä ja oireettomana. Suositamme kasvomaskin käyttöä sisätiloissa. Pyydämme nuoria huolehtimaan käsi- ja yskimishygieniasta ja noudattamaan 2 metrin turvavälejä sekä muita henkilökunnan ohjeita. Tiloissa on asiakasmäärärajoituksia turvavälien säilyttämisen mahdollistamiseksi.

Nuorisotilojen aukioloajoista ja mahdollisista muutoksista tiedotetaan nuorisopalvelujen sosiaalisen median kanavilla Facebook @jamsanuorisopalvelut, Instagram @jamsanuorisopalvelut sekä Discord @VainJämsäjutut.

Lisätietoja:

Vapaa-aikapalvelupäällikkö Katja Pohjoismäki, p. 040 571 6556

Yli 12-vuotiaista pohjoiskarjalaisista 78 prosenttia on saanut tähän mennessä koronarokotteen 1. annoksen. Toisen annoksen on saanut noin 45 prosenttia. 12–15-vuotiaiden rokotukset alkoivat kuluvalla viikolla, kun kouluvuosi käynnistyi.

12–15-vuotiaiden koululaisten koronarokotukset järjestetään kouluterveydenhuollon kautta erillisten koulukohtaisten suunnitelmien mukaisesti lähiviikkojen aikana. Siun sote tiedottaa koulu- ja luokkakohtaiset rokotusajat Wilman kautta.

Koululaisten rokotukset järjestetään ensisijaisesti kouluilla kouluterveydenhuollon kautta. Rokotusajan voi varata kuitenkin myös Siun soten rokotuspisteille verkko- tai puhelinajanvarauksen kautta. Kouluilla järjestettäviin rokotuksiin ei voi varata aikaa verkkoajanvarauksen kautta, vaan rokotusajat sovitaan koulun kautta. Rokotettavan tulee olla täyttänyt 12 vuotta.

Verkkoajanvaraukseen avautuu uusia aikoja lauantaina ja maanantaina

Kaikki yli 12-vuotiaat voivat varata koronarokotusajan verkkoajanvarauksen kautta. Uusia rokotusaikoja tulee varattavaksi seuraavan kerran lauantaina 14.8.2021 klo 12 ja maanantaina 16.8.2021 klo 8. Viikolle 33 avautuu varattavaksi yhteensä noin 2000 rokotusaikaa.

Ohjeet ja linkki verkkoajanvaraukseen löytyvät osoitteesta www.siunsote.fi/koronarokotukset. Jos verkkoajanvarausta ei ole mahdollista käyttää, voi ajan varata myös puhelimitse maanantaisin klo 8–9 numerosta 013 330 2131.

Koronarokotteita annetaan kaksi annosta. Ensimmäisen koronarokotuksen yhteydessä annetaan aika toiseen rokotuskertaan. Toinen rokoteannos annetaan 12 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Aika annetaan samalle rokotuspisteelle, jossa ensimmäinen rokote on annettu.

Siun sote on järjestänyt Joensuussa Walk in -rokotustilaisuuksia, joissa koronarokotuksen on voinut ottaa ilman ajanvarausta. Tilaisuudet ovat olleet suosittuja ja niitä järjestetään jatkossakin rokotteiden saatavuuden ja menekin mukaan. Siun sote tiedottaa erikseen mahdollisten uusien Walk in -rokotusten aikatauluista.

Riisitunturin kansallispuiston lähtöpisteelle johtava tie on suljettuna tietöiden takia viikolla 33. Tietä kunnostetaan kelirikkoa kestävään kuntoon. Töiden aikana lähtöpisteelle pääsee vain kävellen.

Auto on mahdollista jättää Patoniementien ja Riisitunturintien risteyksessä olevalle pysäköintialueelle, mutta tällöin tulee kävellä kolmen kilometrin matka metsää pitkin Riisitunturin reittien aloituspisteelle. Ylimääräistä kävelyä tulee siis yhteensä kuusi kilometriä. Hiekkatietä pitkin ei saa kävellä, sillä se häiritsee kunnostustöitä ja voi aiheuttaa vaaratilanteita. On myös syytä huomioida, että kyseisellä pysäköintialueella on rajallisesti parkkipaikkoja.

Riisitunturin kansallispuiston pohjoisosassa sijaiseva Noukavaaran lähtöpiste on aiemmin poistettu käytöstä huonokuntoisen tien vuoksi.

Riisitunturintien päässä olevalta lähtöpisteeltä alkavat suositut päiväretit Riisin rääpäsy ja Riisin rietas. Lähialueen vaihtoehtoisia reittejä ovat esimerkiksi kansallispuiston eteläosan päiväreitit Kirinkuoppa ja Kirinmatala, jotka lähtevät Kirintövaarasta.

Tietöiden aikana tien runkoa parannetaan ja muutamia rumpuja uusitaan. Tielle myös ajetaan karkeampaa mursketta kantavaksi kerrokseksi ja pintaan ajetaan hienompaa maa-ainesta. Työt alkavat tieojien perkaamisella.

Lisätietoja: 

Oulangan luontokeskus, 0206 396 850, oulanka@metsa.fi

Riisitunturin kansallispuisto

Vapaa-aikapalveluiden 30 000 € ylimääräisestä tapahtuma-avustuksesta on tehty päätökset. Avustusta myönnettiin kaikille hakijoille seuraavasti:

Mari Koistinen: 

- Kirjan julkaisu ja julistamistilaisuus, 3000 €

La Kala Ooppera:

- Herttua Siniparran Linna oopperan esitys, 932 €

- Geaffreyn ja Marien teksasilainen ja sumialainen joulu tapahtuman järjestäminen, 3450 €

STIG ry:

- Mikko Alatalon konsertti, 1300 €

- Syysvirran Tulet tapahtuma, 4550 €

Suolahden Demokratian Pioneerit:

- PinskuPuisto tapahtumien järjestämiseen, 500 €

Suolahden Kamerat:

Valokuvanäyttelytapahtumien järjestämiseen, 700 €

Suolahden Kyläyhdistys ry: 

- Suolahden kyläpäivät,  2500 €

- Venetsialaiset, 4000 €

Viljos Ravintolat Oy

- Route 69 meeting, 4510 €

- KuusYsärit, 4550 €

Lisätietoa: 

Jukka-Pekka Pohjolainen

vs.vapaa-aikajohtaja

020 6323259

Patruunatehtaan räjähdys huhtikuussa 1976 muutti lukuisten lapualaisten elämän. Se jätti jälkensä myös suomalaisten kollektiiviseen muistiin. Nyt tapahtumista valmistellaan näytelmää Seinäjoen kaupunginteatteriin, jossa se kantaesitetään syyskuussa 2022.

Seinäjoen kaupunginteatterin tuleva taiteellinen johtaja Pauliina Salonius ei ollut uskoa silmiään luettuaan saamansa sähköpostiviestin myöhään illalla tammikuussa 2020. Lontoossa asuva pohjalaislähtöinen käsikirjoittaja Anne Koski-Wood ehdotti teatterille uutta näytelmää, jonka aiheena olisi Lapuan patruunatehdas.
Aiemmin samaisena päivänä Salonius oli ollut Lapualla katsastamassa pohjalaistaloa mahdolliseksi tulevaksi kodiksi perheelleen ja päätynyt vierailemaan patruunatehtaan museossa.
- Tuhon mittakaava järkytti ja ihmisten tarinat koskettivat. Hämmästyin, ettei koko kansaa vavisuttaneesta tragediasta oltu koskaan tehty näytelmää, Salonius muistelee.
Ja sitten, samana iltana Koski-Wood kirjoitti viestissään: ”…on aika tehdä Patruunasta näytelmä.” Sillä hetkellä Salonius tiesi, mikä tulisi olemaan hänen johtajakautensa ensimmäisiä avauksia.

Teatterin tehtävä
kuvata omaakin seutua

Patruunatehtaalla tapahtunut räjähdys on Suomen rauhanajan kohtalokkaimpia onnettomuuksia. 40 ihmistä sai surmansa ja useita kymmeniä loukkaantui. Lapuan patruunatehdas on ollut merkittävä työllistäjä Etelä-Pohjanmaalla ja sen tapahtumat ovat vaikuttaneet koko seudun identiteettiin.
Samalla, kun kuvaa tragediaa, uusi näytelmä henkii pohjalaisittain uskoa elämään ja puhuttelee nykyihmistä: vasta ymmärtämällä oman tarinansa ihminen voi löytää oman paikkansa historiassa. 
- Teatterin tärkeä tehtävä on kuvata myös oman alueen ihmisiä, elämää ja kulttuuria sekä kertoa paikallisista historiallisista tapahtumista, etteivät ne unohtuisi, Salonius muistuttaa.

Teatterin keinoin
ymmärrystä ja lohtua

Patruunatehdas-näytelmää on työstetty puolitoista vuotta ja se valmistuu tämän syksyn aikana. Näytelmä käsittelee kohtalokkaita tapahtumia ennen räjähdystä ja sen jälkeen, vuodesta 1973 aina nykyhetkeen saakka.
Kirjoittaessaan Koski-Wood on tutustunut saatavilla olleeseen aineistoon laajalti, muun muassa tutkijalautakunnan tapaturmaraporttiin vuodelta 1978, valtakunnallisiin ja alueellisiin lehtiartikkeleihin sekä haastatellut eri henkilöitä.  
- Käsikirjoitus perustuu tosiasioihin. Tarinan hahmot sen sijaan ovat fiktiivisiä. He ovat läpileikkaus tragedian läpikäyneistä ihmisistä, Koski-Wood kertoo.
Näytelmän ohjaa Panu Raipia. Tekijäkaarti uskoo ajan olevan valmis aiheen käsittelylle, tapahtumista tulee ensi-illan koittaessa kuluneeksi yli 46 vuotta.
- Teatteri voi omine keinoineen tuoda ymmärrystä, lohtua ja samalla auttaa näkemään asioiden eri puolia, Salonius sanoo.

Patruunatehdas-näytelmän liput tulevat myyntiin keväällä 2022.

Lisätietoja: taiteellinen johtaja Pauliina Salonius, puh. 0400 732 0278

Budjettiriihessä tulee löytää ratkaisuja nuorten korona-kurimukseen. Vuonna 2022 tarvitaan uusia keinoja nuorten työllisyyden ja mielenterveyden vahvistamiseen. Harrastamisen mallia tulee vahvistaa, eikä nuorten pitkäjänteisestä kohtaamisesta tule säästää.

Kehysriihessä 2021 hallitus päätti kohdentaa noin 5 % leikkaukset nuorisotyön budjettiin rahapelitoiminnan tuottojen alenemisen vuoksi. OKM:n tänään julkaiseman budjettiehdotuksen mukaan tämä tarkoittaisi vuodelle 2022 viiden miljoonan euron leikkausta nuorisotyön budjettiin.

“Leikkaus ei ole perusteltu. Nuorisotyölle on korona-kriisin vuoksi aiempaa enemmän, ei vähemmän, tarvetta”, sanoo Allianssin va. toiminnanjohtaja Ilmari Nalbantoglu.

Lähtökohtana budjettiriihessä kuitenkin sekä kehyspäätöksen että OKM:n budjettiehdotuksen mukaisesti ovat leikkaukset. 

“Budjettiriihessä on olennaista, että leikkauksia ei kohdenneta pitkäjänteiseen nuorten kohtaamiseen ja nuorten arkeen”, Nalbantoglu jatkaa.

Tänä syksynä tulee valtioneuvoston työstettäväksi uusi malli koko rahapelitoiminnan tuottojen jaolle. Päävaihtoehtoina ovat se, että rahapelitoiminnan tuotoista siivotaan joitain rahoituskohteita pois tai niin sanottu kokonaisuudistus, jossa siirretään kaikki rahapelituotot ja niillä katettavat menot yleiseen budjettiin. Tällöin Veikkaus tulouttaisi valtion yleiseen budjettiin kuten muutkin valtionyhtiöt ja nykyiset rahapelitoiminnan tuotoilla rahoitetut toimet rahoitettaisiin yleisillä budjettivaroilla.

“Nuorisotyön budjetin tulee perustua yhteiskunnalliseen tarpeeseen, ei rahapelaamisen määrään. Näillä kahdella asialla ei ole tosiasiallista yhteyttä. Jos nykyjärjestelmällä jatketaan, tulemme näkemään tällaisia älyttömiä tilanteita, joissa nuorisotyön tarve kasvaa mutta rahoitus vähenee rahapelituottojen takia. Kytkös rahapelituottojen ja nuorisotyön budjetin välillä tulee purkaa”, Nalbantoglu toteaa.

Myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on todennut (STT/YLE 7.8.) kannattavansa kytköksen purkamista. 

Tukea harrastamiseen, työllisyyten ja mielenterveyteen

Budjettiriihessä voidaan edistää nuorten hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta myös muilla toimin kuin nuorisotyön budjetilla. Tärkeitä ovat kohdennukset harrastamiseen, työllisyyteen ja mielenterveyteen. 

On hyvä, että harrastamisen merkitys Suomessa on entistä paremmin tunnistettu. Harrastaminen tarkoittaa nuorille muun muassa mielekästä tekemistä, kavereita, terveyttä ja sosiaalisten taitojen oppimista. Hallitusohjelman mukaisella harrastamisen mallilla tavoitellaan sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

“Harrastamisen Suomen mallissa tulee huolehtia lasten ja nuorten osallisuuden ja aidon valinnan mahdollisuuden toteuttamisesta. Kaikkea ei voida järjestää koulupäivän yhteyteen. Harrastussetelillä lapset ja nuoret voisivat valita, mitä haluavat harrastaa. Siksi ehdotamme harrastusseteleiden vauhtiin laittamiseen 14,5 miljoonaa euroa valtiolta kuntien käyttöön”, vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen kertoo.

Allianssi korostaa nuoriin kohdistuvien työllisyystoimien ensisijaisuutta. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa kannetaan jo huolta osaajapulasta, joka saattaa rajoittaa hyvin alkanutta talouskasvua.

“Nuorten työllisyys on heikentynyt muita ikäryhmiä syvemmin korona-kriisin myötä. Kesäkuussa 2021 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 40 000. Nuorten työllisyyttä parannetaan kohdentamalla resursseja starttivalmennukseen, etsivään nuorisotyöhön ja nuorisotakuun kehittämiseen”, Asikainen sanoo.

Mielenterveysongelmat ovat olleet yleisin nuorten terveysongelma viime vuosina, ja ne ovat koronan myötä lisääntyneet. 

“Terapiatakuun osana hoitotakuuta tulee ottaa pikimmiten käyttöön. Lisäksi nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita lähelle. Tänä vuonna hallituksen tekemä kohdennus näihin palveluihin tuli tarpeeseen, ja vastaavaa kohdennusta tarvitaan myös ensi vuonna”, vaikuttamisen asiantuntija Eero Löytömäki toteaa.
 

Tutustu Allianssin esityksiin tästä budjettimuistiosta maan hallitukselle.

OKM on tänään julkaissut oman esityksensä vuoden 2022 budjettiin.

Hallituksen budjettiriihi järjestetään 7.-8.9.

Lisätiedot:
Ilmari Nalbantoglu
va. toiminnanjohtaja
050 574 1112 | ilmari.nalbantoglu@alli.fi

Toimitusjohtajan tilannekatsauksen lisäksi Careerian hallituksen kokouksen 12.8.2021 asialistalla oli yhtiön neljännesvuosiraportti, organisaation toimintamalli ja syksyn ylimääräinen yhtiökokous.

Talous

Careerian hallitus hyväksyi kokouksessaan 12.8.2021 yhtiön neljännesvuosiraportin 1.4.-30.6.2021 ja antaa sen tiedoksi Porvoon kaupungille ja muille omistajille. 

Organisaation toimintamalli

Careeriassa on kevään aikana valmisteltu johtoryhmävetoisesti yhteistyössä päälliköiden kanssa organisaation toimintamallia vastaamaan 1.1.2021 voimaan astunutta yhtiön uudistettua strategiaa. Suunnitelma on käyty läpi yhdessä Careerian henkilöstön kanssa elokuussa järjestetyissä tiedotus- ja kuulemistilaisuuksissa. Toimintamallin muutoksella pyritään itseohjautuvaan organisaatioon, jonka toiminta on asiakkaan näkökulmasta laadukasta ja taloudellisesti sekä ympäristön kannalta kestävää. Toimintamallin kehittämistä koskevat päätökset tehdään syksyn 2021 aikana ja muutokset toteutetaan vuodenvaihteeseen mennessä. Careerian hallitus päätti kokouksessaan 12.8.2021 valtuuttaa yhtiön toimitusjohtajan käynnistämään toimintamallin muutoksen edellyttämän yhteistoimintamenettelyn, joka tähtää tarpeellisiin uudelleen järjestelyihin, mutta ei irtisanomisiin.

Ylimääräinen yhtiökokous

Careeria Oy:n varsinainen yhtiökokous järjestettiin 21.4.2021, jolloin yhtiön hallitus säilyi ennallaan. Kevään 2021 kuntavaalien tulokset tuovat muutoksia myös Careerian hallituksen kokoonpanoon. Syksyn ylimääräinen yhtiökokous 27.10.2021 käsittelee omistajien ehdotukset hallituksen jäseniksi.

Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja Johan Söderberg, Careeria, puh. 040 581 7552, johan.soderbergs@yahoo.fi
Toimitusjohtaja Pasi Kankare, Careeria, puh. 040 682 1264, pasi.kankare@careeria.fi

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä esitetään 8 miljoonan euron korotusta järjestöjen tekemälle kehitysyhteistyölle ensi vuodelle. ”Esitys antaa tunnustusta järjestöjen tärkeälle ja laadukkaalle työlle”, kiittää Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä.

Valtiovarainministeriön tänään julkaistu budjettiesitys tuo iloisia uutisia suomalaisille kehitysjärjestöille: esityksen mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön suunnattaisiin ensi vuonna noin 88 miljoonaa euroa. Kyseessä olisi 10 prosentin nousu tämän vuoden 80 miljoonasta eurosta.  

”Suomalaiset järjestöt tekevät tärkeää työtä yli 100 maassa ympäri maailman ja tukevat kaikista heikoimmassa asemassa olevia – valtiovarainministeriön ehdotus antaa tunnustusta järjestöjen tärkeälle ja laadukkaalle kehitysyhteistyölle. Järjestöt ovat olleet esimerkiksi etunenässä vastaamassa koronapandemiaan ruohonjuuritasolla kehittyvissä maissa”, kiittää suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä. 

”Viime vuosina järjestöjen rahoituksen osuus Suomen kehitysyhteistyövaroista on ollut laskusuuntainen, mutta tämä kymmenen prosentin nousu kääntäisi suunnan ylöspäin.” 

Kokonaisuudessaan valtiovarainministeriö esittää Suomen kehitysyhteistyömäärärahoiksi 1 274 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Tänä vuonna Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön noin 1 245 euroa, joten lisäystä ehdotetaan maltillisesti noin 30 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoima varsinainen kehitysyhteistyön määrä olisi ehdotuksen mukaan noin 706 miljoonaa euroa. Ehdotus on pitkälti kevään kehysriihen päätösten mukainen. 

Ehdotuksessa esitetään 184 miljoonaa euron myöntämistä kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Toteutuessaan se olisi Suomen suurin yksittäisenä vuonna myönnetyn ilmastorahoituksen määrä. Budjettiesityksestä ei kuitenkaan selkeästi ilmene, miten rahoitus jakautuu eri rahoitusinstrumenttien kesken, ja ketkä sitä toimeenpanevat. 

“Ilmastorahoituksen tulisi kansainvälisten sopimusten mukaan olla ‘uutta ja lisäistä’ suhteessa kehitysyhteistyövaroihin, jotta ilmastorahoitus ei syö varoja muulta kehitysyhteistyöltä – tämän kriteerin toteutuminen Suomessa on kyseenalaista. Uusi budjettiesitys ei myöskään erittele ilmastorahoitusta suhteessa kehitysyhteistyövaroihin”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Emilia Runeberg. 

”Budjettiesitys tunnistaa kuitenkin tärkeästi järjestöjen kehitysyhteistyön tukemisen ilmastotekona. Tuore IPCC-raportti osoittaa, että kiihtyvä ilmastonmuutos näkyy eri tavoin eri puolilla maailmaa – keskimääräinen pintalämpötilojen nousu on tähän mennessä ollut nopeinta Afrikassa. Järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on tärkeää, sillä se kohdistuu niille maailman alueille, jotka ovat ilmastonmuutokselle kaikkein alttiimpia. Järjestöt tukevat esimerkiksi kehittyvien maiden haavoittuvia yhteisöjä sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin”, Runeberg sanoo.  

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talouden kasvunäkymät ovat valoisat ja koronakuilu umpeutuu nopeasti. VM:n mukaan yksi talouteen positiivisesti vaikuttavista tekijöistä on se, että Suomessa yhteiskuntaa voidaan avata rokotekattavuuden parantuessa. Kehittyvien maiden tilanne ei näytä yhtä hyvältä.  

”Globaalisti eriarvoisuus rokotteiden saannissa on järkyttävä: samalla kun länsimaissa pohditaan kolmatta rokotuskierrosta, on matalan tulotason maissa vain 1,2 prosenttia ihmisistä saanut edes yhden rokotteen. Suomessa vastaava luku on jo lähes 70 prosenttia”, Hyötylä sanoo. 

Suomi on sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Esityksen mukaan ensi vuonna Suomen kehitysyhteistyö olisi kuitenkin vain noin 0,49 prosenttia bruttokansantulosta, eli hiukan vähemmän kuin kuluvan vuoden 0,5 prosenttia. Suomi on yhä ainoa Pohjoismaa, joka ei yllä lukuun: esimerkiksi Ruotsi rahoittaa kehitysyhteistyötä noin prosentin bruttokansantulostaan. 

Talousarvioesitys toistaa hallituksen tavoitteen saavuttaa 0,7 prosentin tavoite pidemmällä aikavälillä. Kevään kehysriihessä päätettiin kuitenkin 35 miljoonan euron leikkauksesta kehitysyhteistyöhön vuodesta 2023 lähtien, mikä tulee ennusteiden mukaan laskemaan kehitysyhteistyörahoituksen tulevina vuosina 0,47 prosentin tasolle. 

Lisätiedot: 

Sonja Hyötylä, kehityspolitiikan asiantuntija, Fingo 

sonja.hyotyla@fingo.fi, +358 46 851 5975 

Emilia Runeberg, ilmastotyön asiantuntija, Fingo 

emilia.runeberg@fingo.fi, +358 50 317 6686 

Love Island Suomessa joukko sinkkuja kokoontuu upeaan espanjalaisvillaan viettämään mieletöntä lomaa. Jokainen heistä on tullut elämässään siihen pisteeseen, että on valmis löytämään itselleen sielunkumppanin. Love Islandin villalla he pääsevät viettämään aikaa toisten mukavien ja hurmaavien saarelaisten kanssa päivästä toiseen vailla kännyköitä tai muita ulkopuolisen maailman aiheuttamia häiriöitä. Maaperä on otollinen romansseille!

Säännöllisin väliajoin saarelaiset valitsevat itselleen parit ja mikäli tässä tilanteessa jää yksin, saattaa edessä olla kotimatka. Välillä saarelta lähetetään kotiin myös pareja, joiden yhteiseen tulevaisuuteen saarelaiset tai katsojat eivät luota. Loma Love Islandilla kestää kuitenkin pari kuukautta ja lähes loppuun saakka villan ovesta astelee sisään uusia lemmennälkäisiä sinkkunaisia ja -miehiä kokeilemaan, löytyisikö ”se oikea” rakkauden saarelta.

Elämää Love Island -villalla värittävät erilaiset tapahtumat, kuten hauskat pelit, joissa saarelaiset pääsevät testaamaan voimiaan, taitojaan ja ennen kaikkea heittäytymiskykyään. Onnekkaat pääsevät villalta treffeille ja iltaisin vedetään välillä päälle ykköset – tai teema-asut – ja vietetään kuumia bileitä. Juhlien pääosassa on yhdessäolo ja intiimit keskustelut, ei alkoholi ja sekoilu.

Yhden parin on mahdollista saada saarelta mukaansa rakkauden lisäksi myös muhkea 25 000 euron voittopotti. Voittajaparin valitsevat katsojat.  Ennen kuin voittajapari pääsee jakamaan rahapotin, heidän on kuitenkin selvitettävä vielä viimeinen, rakkautta ja luottamusta mittaava testi. Testissä he voivat valita joko rahan tai rakkauden. Mikäli molemmat valitsevat rakkauden, he jakavat voittopotin. Mikäli toinen valitsee rahan ja toinen rakkauden, rakkauden valinnut jää tyhjän käsin ja rahan valinnut vie koko potin. Jos taas molemmat valitsevat rahan, kumpikaan ei saa mitään. Sarjan aiemmilla kausilla voittajaparit ovat hetkeäkään epäröimättä valinneet rakkauden.

Tässä ovat saarelaiset!

Krete

Virolaistaustainen Krete hymyilee vinosti, katsoo suoraan silmiin ja julistaa etsivänsä
miestä, joka on pieni, kiltti ja karvainen. Sen päälle hän hihittää käheää nauruaan.
Kurvikas, vaalea kaunotar ei muutenkaan normeista perusta, vaan kulkee omia polkujaan
ja kommentoi maailmaa terävän ironisesti. 21-vuotias Krete toimii kauneusalan yrittäjänä
Nummelassa.

Melinda

Tamperelaisen Melindan, 23, tavaramerkki ovat leiskuvanpunaiset hiukset, mutta niihin
usein liitettävää leiskuvaa temperamenttia hän ei tunnista omakseen. Love Islandilla hän aikoo
pärjätä olemalla oma huumorintajuinen ja hieman hömppä itsensä. Päämäärä on löytää
mies, joka vie jalat alta. Vaikka pääkopan sisältö on Melindalle tärkeintä, myöntää hän iskevänsä silmänsä mieluiten tummiin komistuksiin.  Melinda työskentelee myyjänä ja tekee myös jonkin verran mallin
ja promoottorin töitä.

Oona

23-vuotias keravalainen Oona on suloinen, gasellimainen kaunotar, jolle huoliteltu
ulkonäkö on ammatinkin puolesta tärkeä, sillä hän on kauneusalan yrittäjä. Oonasta löytyy
kuitenkin myös paljon muuta kuin söpö ulkokuori, sillä hän on kovin määrätietoinen ja on
kotonaan tilanteessa kuin tilanteessa. Oonalla on itsevarmuutta ja itsetuntoa, jonka monet
miehet mainitsevat luetellessaan naisen seksikkäimpiä piirteitä. Hänen katseensa
kiinnittävät tummapiirteiset miehet, joilla saa mieluusti olla parransänkeä.

Rosa

Helsinkiläisessä Rosassa on tilkka espanjalaisverta, mikä selittää hänen eksoottiset
piirteensä. Luonteenpiirteiltään hän sen sijaan on aika lailla supisuomalaisen jämpti ja
päämäärätietoinen. Sen näkee heti myös hänen kropastaan, jota Rosa hioo bikini fitness -
ura mielessään. 20-vuotiaan Rosan ammattikin on löytynyt liikunnan alalta, hän on
personal trainer ja liikuntaneuvoja. Hän pitää miehistä, jotka uskaltavat ottaa ohjat
käsiinsä.

Emilia

21 vuoden nuoresta iästään huolimatta Emilia on pesunkestävä kansainvälinen
seikkailijatar. Utelias luonne on vienyt hänet muun muassa Barcelonaan au pairiksi
kahdeksaksi kuukaudeksi, jonka jälkeen kutsuikin jo lentokenttä ja muut maat. Nyt on tosi
rakkauden ja seuraavan suuren seikkailun aika. Runsaasti tatuoitu, tarpeeksi pitkä
komistus olisi tilauksessa, kertoo Emilia pilkettä silmäkulmassaan.

Kimi

Velmulta Kimiltä sinkoaa juttua kuin savolaiselta, viäräleukaiselta torikauppiaalta ja vitsien
välissä hän iskee silmää ja flirttaa minkä ehtii. Ei siis ihme, että hänen tavoitteenaan on
löytää Love Islandilta nainen, joka on myös leikkisä ja hauska ja osaa heittäytyä. Kaiken
hassuttelun keskellä Kimillä on myös aikuisen miehen karismaa ja itsevarmuutta.
Oululainen Kimi on 28-vuotias ja toimii kiinteistönvälittäjänä.

Markus

Espoolaisen Markuksen kiharainen hiustöyhtö heiluu 190 sentin korkeudessa ja heti sen
alapuolella huomion kiinnittävät huumoria vilkkuvat silmät ja hymyilevä suu. On siis helppo
uskoa, kun Markus kuvailee itseään hauskaksi kaveriksi, joka tulee kaikkien kanssa
toimeen. Elämänsä naisen kanssa hän jakaisi mielellään jonkun urheilullisen harrastuksen,
mutta vielä tärkeämpää on, että nainen veisi häneltä kerta kaikkiaan jalat alta. 25-vuotias
espoolainen työskentelee logistiikka-alalla.

Nico

21-vuotias Nico on alun perin Jyväskylästä, mutta opiskelee nyt tietojenkäsittelyoppia
Tampereella. Hän on myös yrittäjä. Ulkonäön puolesta tätä nuorta miestä ei ainakaan
sekoita muihin, siitä pitävät huolen koko yläkropan peittävät tatuoinnit ja kaiken kruununa
keikkuvat vaaleat kiharat. Viimeistään vaikutuksen tekee Nicon tumma ääni.
Persoonallinen mies ei aseta unelmiensa naiselle tiukkoja ulkonäköpaineita, vaan etsii
ennen kaikkea kumppania, jolla on vahvat mielipiteet.

Tatu

Pellavapäisen Tatun leveä hymy valaisee koko huoneen ja saa myös siniset silmät
loistamaan. Tällä käyntikortilla varustettuna 22-vuotias naantalilainen lähtee etsimään
Love Islandilta kilttiä ja huumorintajuista naista. Tatu työskentelee autoasentajana ja erityisesti työajan ulkopuolella hän on erittäin tarkka ulkonäöstään ja pukeutumisestaan. Tatulla on läheiset välit perheeseensä, johon kuuluu myös kaksoisveli.

Tobias

23-vuotias Tobias on puoliksi amerikkalainen ja se saattaa näkyä hänen avoimessa
luonteessaan ja herkästi syttyvässä, hammastahnamainokseen kelpaavassa hymyssään.
Näistä piirteistä on varmasti hyötyä myös, kun Tobias on työpaikallaan tarjoilijana
suositussa helsinkiläisravintolassa. Hän lähtee etsimään Love Islandilta ei enempää eikä
vähempää kuin loppuelämän sielunkumppania.

”Tutustu ihmisiin, älä ulkokuoreen” – juontaja Veronica Verho toivoo saarelaisille avointa mieltä

Ohjelman kolmannella kaudella juontajana nähdään Veronica Verho, joka kertoo Love Islandin juontajan pestin olevan valtava kunnia.

”Kun ensimmäinen Love Island Suomi tuli, se oli ensimaistiaiseni sarjasta - en ollut jostain syystä katsonut niitä muiden maiden versioita. Ja jo silloin sanoin ystävälleni, että jos saisin itse valita, mitä ohjelmaa juontaisin, se olisi tämä. Eli tämä työ on selkeästi ollut itselleni selvä juttu jo aika kauan”, Veronica kertoo.

Love Island -formaatti on hurmannut ympäri maailman. Sarjan menestykselle on Veronican mukaan ”vähän tylsä” selitys.

”Se on tylsästi sanottu, mutta tämä on hyvän mielen ohjelma. Olen itse niin tunneihminen, että kun katson jotain ohjelmaa, tunnen ne osallistujien tunteet. Love Islandia katsoessa ei ole koskaan tullut paha mieli saarelaisten puolesta. Jos olisin eri elämäntilanteessa, niin tämä olisi ainoa rakkausreality, mihin osallistuisin”, hän sanoo.

Suureen Love Island Suomi -seikkailuun lähteviä Veronica ohjeistaa ottamaan ajasta kaiken irti: nyt on mahdollisuus lähteä tapaamaan ihmisiä omien piirien ulkopuolelta, erilaisista lähtökohdista.

”Sanoisin kaikille saarelaisille, että menkää villaan tosi avoimin mielin. Älkääkä ottako paineita rakkauden löytämisestä, asiat tapahtuvat jos ovat tapahtuakseen. Tutustu ihmisiin, älä ulkokuoriin. Nyt siihen on aikaa!”

Love Island -applikaatiolla vaikutetaan ohjelman kulkuun 

Kuten aiempinakin vuosina, puhelimeen ladattava Love Island -applikaatio on olennainen osa sarjan katsomiskokemusta. Ilmaisen sovelluksen avulla saaren tapahtumia pystyy seuraamaan ensimmäisten joukossa ja lisäksi sen kautta saa nähtäväkseen runsaasti materiaalia, jota televisiossa ei nähdä. Ennen kaikkea applikaatio on kuitenkin elintärkeä jokaiselle sarjan fanille, koska sen avulla katsojat pystyvät konkreettisesti vaikuttamaan villan tapahtumiin.

Applikaation kautta katsojat muun muassa äänestävät suosikkisaarelaisiaan tai suosikkiparejaan ja nämä äänet vaikuttavat suoraan siihen, ketkä jatkavat matkaansa rakkauden saarella ja ketkä joutuvat kotiin. Katsojat voivat päättää myös esimerkiksi, kenen kanssa uudet saarelaiset lähtevät treffeille tai mikä pareista pääsee viettämään kahdenkeskistä aikaa ihanaan sviittiin.

Tällä kaudella applikaatio tarjoaa entistä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja sisältöä. Se on jokaisen katsojan yksityinen kurkistusikkuna rakkauden saaren hauskimpiin ja koskettavimpiin hetkiin.

Love Island Suomi -sovellus on ladattavissa ilmaiseksi App Storessa ja Google Playssa.

Love Island syntyi Briteissä

Love Island UK:sta on meneillään jo 7. kausi. Sitä voi seurata mtv-palvelussa.

Television kaikkien aikojen kuumin rakkausreality näki päivänvalon nykymuodossaan vuonna 2015 Iso-Britanniassa. Nykymuodossaan siksi, että Love Island -niminen ohjelma pyöri sikäläisillä kanavilla jo vuosina 2005–2006, mutta Fidzissä kuvatussa sarjassa rakkautta etsivät tavisten sijaan nuoret brittijulkkikset. Ohjelmaa tehtiin kaksi kautta, jonka jälkeen formaatti oli hyllyllä lähes 10 vuoden ajan. Kun se palasi uutena versiona ja upeilla tavissinkuilla varustettuna, siitä tuli välittömästi maailmanluokan hitti ja iso ilmiö.

Love Island on sittemmin nähty Brittien lisäksi 12 maassa ympäri maailman, muun muassa Saksassa, Hollannissa, Puolassa, Autraliassa, Etelä-Afrikassa sekä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. USA:ssa sarjaa on nyt tehty kolme kautta ja se on koko ajan kasvattanut suosiotaan.

Britit ovat kuvanneet omaa Love Islandiaan alusta saakka Mallorcalla. USA:n version uusin kausi kuvattiin Havaijilla ja edellinen kausi koronaturvallisesti Cesar’s Palace -kasinon katolla Las Vegasissa. Love Islandin kansainvälisiä tuotantokausia on katsottavissa mtv-palvelussa ja C Moressa.

Love Island Suomi uusi kausi ma 16.8. alkaen. Jaksot ovat katsottavissa mtv-palvelussa ja C Moressa klo 20 alkaen. AVAlla jaksot esitetään klo 21 alkaen. Ensimmäisellä viikolla jaksoja nähdään ma-ke myös MTV3-kanavalla. 

Love Island Suomea esitetään kuutena päivänä viikossa, maanantaista lauantaihin. Jaksot kuvataan vain vuorokautta aiemmin.

Ohjelman tuottaa ITV Studios Finland.

Instagram: @loveislandsuomi
Facebook-ryhmä: Love Island Suomi
#loveislandsuomi

Lisätietoja:

Vastaava tuottaja, MTV: Eevamaria Vassinen, 050 554 4623, eevamaria.vassinen@mtv.fi 
Ohjelmaviestintä, MTV: Heini Nieminen, 044 351 5059, heini.nieminen@mtv.fi  
Vastaava tuottaja, ITV: Heidi Munkberg, heidi.munkberg@itv.com  

Valtiovarainministeriö on tänään 13.8. julkaissut budjettiehdotuksena, jonka mukaan Suomen Akatemian kautta kanavoitavaa tutkimusrahaa pienennetään vuonna 2022 noin 40 miljoonan euron verran. Leikkausehdotus on syystäkin tyrmistyttänyt korkeakoulukenttää ja tutkijayhteisöä.

”Hallitus lupasi koulutukselle, tutkimukselle ja sivistykselle kunnianpalautuksen. Silti tieteeseen kohdistetaan 40 miljoonan euron leikkaukset. Tällä leikkauksella on murskaava vaikutus Suomen tiede- ja tutkimuskenttään. Olemme tyrmistyneitä hallituksen arvovalinnasta”, jyrähtää Kokoomusopiskelijoiden vt. puheenjohtaja Niina Hämäläinen.

Marinin hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut tehdä mittavia panostuksia tiede-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

”Näin pienessä maassa ja kansainvälisen tiedetason jatkuvasti kehittyessä on järkyttävää, että Marinin hallitus on päättänyt kohdistaa leikkauksia juuri tieteeseen ja tutkimukseen, jotka ovat Suomessa merkittävä voimavara ja kilpailutekijä. Leikkaus osuu myös koulutukseen, sillä laadukas tutkimus on koulutuksemme perusta”, Hämäläinen linjaa.

”Suomalainen osaaminen, tiede ja tutkimus eivät voi perustua siihen, kuinka paljon suomalaiset häviävät rahapeleissä. VM:n budjettiesitys on myös jälleen ristiriidassa maan hallituksen asettaman 4 % TKI-tavoitteen kanssa. Suomalainen tiede ja tutkimus ansaitsee parempaa, tätä emme voi hyväksyä”, Hämäläinen päättää.

Lisätietoja:

Niina Hämäläinen
Kokoomusopiskelijoiden vt. puheenjohtaja
0443028294
niina.hamalainen@kokoomusopiskelijat.fi

Joensuun steinerkoulussa on todettu koronaltistuminen, jonka vuoksi noin 15 oppilasta ja muutama opettaja asetetaan tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Karanteeniin asetettavien lisäksi koulun tiloissa ei ole tapahtunut lähialtistumisia.

Altistuminen on tapahtunut 9.–10.8. Altistuminen todettiin perjantaiaamuna. Virukselle altistunut luokka oli etäopetuksessa perjantaina.

Koulu on tiedottanut oppilaita ja henkilökuntaa tapauksesta sekä antanut ohjeita oireseurantaan. Siun sote on yhteydessä kaikkiin karanteeniin asetettaviin lähipäivien aikana. Tartunnanjäljityksen kannalta on tärkeää, että henkilöt, jotka ovat saaneet tiedon altistumisesta, pitävät puhelimen auki ja vastaavat tuleviin puheluihin.

Korona-altistumista selvitettiin perjantaina myös Pyhäselän koulussa Joensuussa. Kasvomaskien käytön vuoksi laajemmilta karanteeniin asettamisilta vältyttiin. Muut altistuneet on ohjattu oireseurantaan. Koulu on tiedottanut oppilaita ja henkilökuntaa tapauksesta. Siun sote on yhteydessä karanteeniin asetettaviin lähipäivinä.

Perjantai-iltapäivänä todettiin korona-altistuminen myös Tulliportin normaalikoulun lukiossa Joensuussa. Altistumisen vuoksi muutama oppilas asetetaan karanteeniin, muut altistuneet ohjataan oireseurantaan. Koulu on tiedottanut asiasta omien kanaviensa kautta. Siun sote on yhteydessä karanteeniin asetettaviin lähipäivien aikana.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) toivoo kaikkia alle 50-vuotiaita alueen asukkaita varaamaan rokotusajan ensimmäiseen koronarokotukseen, jos sitä ei ole vielä otettu. Rokotuskattavuus työikäisten ja eritoten alle 50-vuotiaiden ikäryhmässä on vielä vanhempia ikäryhmiä matalampi.

– Tavoitteenamme on saada rokotekattavuus yli 80 prosenttiin ensimmäisen rokotuksen osalta alku syksyn aikana, toteaa Eksoten rokotuksista vastaava hoitaja Sari Kuitto.

– Tällä hetkellä ensimmäisen koronarokotteen on saanut 73 prosenttia alueen väestöstä ja molemmat rokotteet 47 prosenttia asukkaista. Ero ikäryhmissä näyttää, että alle 50-vuotiaiden rokotekattavuus jää selvästi vanhempia pienemmäksi, eritoten suuremmissa taajamissa ja Lappeenrannan alueella.

– Toivomme, että myös nuoremmat ja aktiivisessa elämäntilanteessa olevat henkilöt kävisivät ottamassa rokotteen. Nyt on myös tärkeää saada 2-rokotteiden kattavuus korkealle tasolle joten aikaistamme 2-rokotteita kahdeksan viikon rokotusväliin, jos rokotusaikoja on vapaana, kertoo Kuitto.

Lappeenrannan IsoKristiinaan voi tulla myös ilman ajanvarausta arkisin klo 9.30 – 14.30.

12 vuotta täyttäneiden nuorten rokottamisia jatketaan edelleen Lappeenrannan IsoKristiinassa ja Imatran ToriGalleriassa. Aikoja on myös saatavilla pohjoisiin kuntiin. 12-15-vuotiaalle nuorelle tulee varata aika rokotukseen puhelimitse (0505 352 2355) ja ottaa tulostettu ja allekirjoitettu lomake ”Nuoren suostumus koronarokotukseen” mukaan rokotukseen tullessaan. 12–15-vuotias nuori voi päättää rokotuksestaan itse, mutta terveydenhuollon ammattilainen arvioi asian tapauskohtaisesti.

Walk-in rokotuspäivä keskiviikkona 18.8 klo 9.30 - 16.30 Imatran ToriGalleriassa.
Rokotukseen voivat tällöin tulla kaikki 16 vuotta täyttäneet. Rokotamme päivässä 1- rokotuksia ja 2-rokotusten aikaistajia ilman ajanvarausta, jos annettu tehosterokotusaika on 15.9. tai sitä ennen. Walk-in päivässä rokotuspiste ruuhkautuu usein heti aamusta, joten silloin kannattaa varautua jonottamaan tai tulla paikalle hieman myöhemmin. Toivomme että muutaman päivän aikaistamista ilman syytä vältettäisiin, jotta rokotuspiste ei ruuhkaudu.

Suosittuja Walk-in päiviä suunnitellaan lisää mahdollisuuksien mukaan ja niistä tiedotetaan Eksoten verkkosivujen ja median kautta.

Jos olet saanut rokotteen muualla kuin Eksotessa, varaudu esittämään Omakannasta 1-rokotteen tiedot, kun tulet Eksoten rokotuspisteelle tehosterokotukseen.

 Lisätietoja medialle:

Sari Kuitto, Eksoten rokotuksista vastaava hoitaja, p. 044 791 5854, sari.kuitto@eksote.fi

Suomi voitti toisenkin Eerikkilässä pelatun miesten salibandymaaottelun, kun Ruotsi taipui tällä kertaa lukemin 8-4. Samalla urheiluopistolla leireilevät lajin mahtimaat valmistautuvat joulukuussa Helsingissä pelattaviin MM-kisoihin.

Eilisen tapaan Ruotsi aloitti vahvasti, mutta maalinteossa onnistui Suomi. Ville Lastikka päätti Otto Lehkosuon upeasti pitkällä syötöllä käynnistämän hyökkäyksen avausosumaan, Mikko Leikkanen sivalsi siirretyn rangaistuksen aikana eron kahteen ja Sami Johansson ylivoimalla jo 3-0.

Ruotsi teki tänään kaikki maalinsa miesylivoimalla, ja eniten vaikeuksia Suomelle tuottivatkin illan peräti kahdeksan kahden minuutin jäähyä. Suomen pelatessa vajaalla Ruotsi kavensi ensin avauserän lopussa ja uudelleen toisen alussa, mutta tasoihin asti se ei yltänyt. Toiselle tauolle Suomi lähti jälleen kahden maalin johdossa, kun Mikko Hautaniemen laukaus kimpoili kahden vastustajan kautta Ruotsin verkkoon.

Joonas Pylsy aloitti kolmannen erän ohjaamalla kaatuessaan Suomen viidennen maalin vastustajan tuupatessa hänet nurin, ja erän puolivälissä Suomi johti jo 8-2. Ruotsi kavensi kerran viidellä neljää vastaan ja sitten kuudella viittä vastaan vedettyään maalivahtinsa penkille jo viisi minuuttia ennen täyttä aikaa.

– Hyvää ryynäämistä ja oltiin tehokkaita paikoissa joissa piti, Suomen päävalmentaja Petteri Nykky näki illan voiton.
– Yksi maali taisi pomppia sisään tuurillakin mutta niin taisi myös omassa päässä. Opettelua, opettelua, ja paljon on vielä töitä jos mielitään syksyllä pärjätä.
Päävalmentaja näki Eerikkilään sisustetun maajoukkueiden sinivalkoisen kotiluolan olleen iso tekijä näissä kahdessa suurinumeroisessa voitossa.
– Täällä ollaan totuttu reenaamaan ja pohdittiin, että tämä on meidän Mekka, johon kukaan muu ei tule mellastamaan. Iso kiitos pojille asenteesta, haluttiin pelata joukkueelle kuten maajoukkueessa isolla sydämellä kuuluukin. Tehokkuus oli hyvää, ja molemmissa peleissä maalivahdit auttoivat paljon.

– Semmoista suharointia sinne tänne. Ei ollut niin hyvin peli hallussa tänään mutta tiivis puolustus ja kiva nähdä, että pelattiin noin hyvin oma pää, kahden maalin Mikko Hautaniemi analysoi.
– Jo eilen näki, että joka äijällä oli kivaa päästä pelaamaan pitkästä aikaa oikeita maaotteluita ja oli ihan eri meininki.

Suomi ja Ruotsi kohtaavat seuraavan kerran kaksoismaaottelussa Lahdessa ja Vantaalla syyskuun alussa.

Kuvia ottelusta median vapaaseen käyttöön

Salibandya, Eerikkilä

Miesten maaottelu

Suomi–Ruotsi 8-4 (3-1, 1-1, 4-2)

1. erä: 9.08 Ville Lastikka (Oskari Heikkilä) 1-0, 10.03 Mikko Leikkanen (Sami Johansson) 2-0 sr, 11.22 Johansson (Krister Savonen) 3-0 yv, 15.26 Tobias Gustafsson (Emil Nilsen) 3-1 yv.
2. erä: 23.02 Linus Nordgren (Emil Johansson) 3-2 yv, 29.04 Mikko Hautaniemi (Jesper Lindfors) 4-2.
3. erä: 40.44 Joonas Pylsy (Johansson) 5-2 sr, 42.25 Heikkilä (Lastikka) 6-2, 46.13 Hautaniemi 7-2, 47.18 Johansson (Pylsy) 8-2, 54.02 Johansson (Ludwig Persson) 8-3 yv, 58.44 Martin Karlsson (Malte Lundmark) 8-4 im.

Ruotsi voitti ottelun päätteeksi käydyn rangaistuslaukauskilpailun.

Torjunnat:
Lassi Toriseva Suomi 5+7+4=16,
Jonathan Edling Ruotsi 5+8+3=16.

Jäähyt: Suomi 8×2 min, Ruotsi 3×2 min.

Erotuomarit: Henri Heinola ja Manu Marttinen, Suomi.

Julkisuudessa on puhuttu paljon nuorten mielenterveyden ongelmien lisääntymisestä. Jo ennen koronaepidemiaa ongelmia oli runsaasti, mutta korona-aika on lisännyt ja kärjistänyt niitä. Usean kansanedustajan suulla ratkaisuksi on peräänkuulutettu erityisen nuortenneuvolan perustamista. Onko unohtunut, että meillä on rakenteellisesti hyvä ennaltaehkäisevään työhön painottuva koulu- ja opiskeluterveydenhuolto?

Terveydenhoitajaliitossa hämmästystä on herättänyt myös mediassa käynnissä oleva keskustelu, jossa annetaan ymmärtää, että kouluterveydenhuolto tulisi vasta nyt mukaan koronarokotuksiin tai ylipäätään epidemian hoitoon.

– Kouluterveydenhuollostahan resursseja otettiin koronanhoitoon jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ja juuri koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on ollut se työsektori, jota epidemia on voimakkaasti kuormittanut, vaikka lapsia ja nuoria ei ole vielä riskiryhmiä lukuun ottamatta edes rokotettu, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää.

Tällä hetkellä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on suuria alueellisia eroja, ja siksi oppilaat ja opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa.

– Valtaosa nuorista ja heidän perheistään voi hyvin, mutta silloin kun lapsella tai nuorella on ongelmia, on tärkeää, että tuki ja apu löytyvät nopeasti ja helposti, Mäenpää sanoo.

– Oppilailla on aiempaa suurempi tarve hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle ja se on entisestään lisääntynyt korona-aikana. Terveydenhoitajan luo pitää päästä päivittäin myös ilman ajanvarausta, ja tästä tulee ehdottomasti myös huolehtia, jos 12–15-vuotiaiden koronarokotukset annetaan kouluterveydenhuollossa, Mäenpää painottaa.

Osassa kouluja ja oppilaitoksia tuttujen ja turvallisten ammattilaisten luo pääsee keskustelemaan matalalla kynnyksellä.

– Valitettavasti on myös kuntia, joiden kouluissa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon syvintä merkitystä – lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tukemista – ei ole ymmärretty. Terveydenhoitajia ja lääkäreitä on liian vähän ja he vaihtuvat tiheään tahtiin, terveystarkastuksiin varattu aika on supistettu lyhyeksi ja terveydenhoitajien osallistuminen koulun muuhun toimintaan (oppilashuolto, vanhempainillat, teemapäivät jne.) jää minimaaliseksi tai siihen ei ole lainkaan mahdollisuutta, Mäenpää hämmästelee.

– Onkin syytä vakavasti pohtia, onko kouluterveydenhuolto muuttumassa vain joukoksi suoritteita, jotka pyritään aluehallintoviranomaisten valvonnan ”pelossa” toteuttamaan edes kutakuinkin lain edellyttämällä tavalla, Mäenpää jatkaa.

Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja riittävät opiskeluhuollon henkilöstömitoitukset vähentävät tarvetta korjaaville palveluille tulevaisuudessa. Opiskeluhuollon palveluiden aliresursointi on osaltaan johtanut mm. lastensuojelupalveluiden tarpeen kasvuun, lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kärjistymiseen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten nousuun.

– Meillä on paljon tutkittua tietoa, työkaluja ja tahtoa auttaa sekä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Mutta… Mikäli tilanteen halutaan aidosti muuttuvan, on keskeinen vastuu asiasta sekä tulevien hyvinvointialueiden päättäjillä että kesäkuun kuntavaaleissa valituilla kuntapäättäjillä. Kunnissa kannattaa panostaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon voimavarojen lisäämiseen ja kehittämiseen, Mäenpää kehottaa.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Tiina Mäenpää, p. 044 5420557, tiina.maenpaa@terveydenhoitajaliitto.fi

Suomen maajoukkue johtaa ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen perhokalastuksen MM-kilpailuja Kuusamossa. Slovakia on toisena ja ennakkosuosikkeihin lukeutuva Ranska kolmantena.

Tilanne on kutkuttavan tiukka, sillä Suomi ja Slovakia ovat kärjessä tasapistein (21 pistettä) ja Ranska on vain kolme pistettä kärkikaksikkoa perässä (24 pistettä). Englanti, Puola ja Espanja ovat seuraavina kärkikolmikon takana.

Henkilökohtaisessa kilpailussa johtoa pitää Slovakian Vladimir Ligda, toisena on Ranskan Pierre Kuntz ja kolmantena Suomen Mikko Räsänen. Kärkikolmikko jatkaa kisaa lauantaihin tasapistetilanteesta, sillä kaikilla heistä on kasassa vain kolme sijoituspistettä. Suomen Heikki Kurtti on neljäntenä vain pisteen perässä kärkikolmikkoa.

Kitka- ja Kuusinkijoelta harjusta on saatu runsaasti, mutta kilpailujärvillä siika on ollut normaalia huonommalla syönnillä.

Kilpailun ratkaisee kilpailijoiden keräämät sijoituspisteet osakilpailuista. Jos sijoituspistetilanne on tasan, kalastajien pyytämien kalojen kappalemäärän ja pituuden tuomat kalapisteet määrittävät paremmuuden.
MM-mittelö ratkaistaan yhteensä viidellä kilpailujaksolla, joista perjantaina kilpailtiin kaksi jaksoa. Lauantaina kilpailut jatkuvat kahden jakson kalastuksella ja sunnuntaina aamupäivällä kalastetaan kilpailujen päätösjakso. Mitalistit ovat tiedossa sunnuntaina iltapäivällä.

Kilpailuja voi seurata reaaliajassa Suomen Vapaa-ajankalastajien Instagramissa (@vapaa_ajankalastajat) ja Facebookissa (vapaa.ajankalastajat), joihin on tulossa live-lähetyksiä ja tulosseurantaa. Lisäksi tulokset löytyvät MM-kilpailujen omilta nettisivuilta (wffc2021.com).

Oheiset kuvat ovat vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä. Kuvat Janne Rautanen.

MM-perho 4: Kuusamon Kitkajoki tarjoaa mahdollisuuden maailmanluokan perhokalastuskilpailujen järjestämiseen. Osakilpailuja käydään myös Kuusinkijoella, Koverrusjärvellä sekä Taivalkosken Kylmäluomajärvellä.
MM-perho 5: Suomen joukkueen kilpailija Heikki Kurtti on tuonut komean harjuksen poolivalvoja Vesa Vaaraman mitattavaksi.

Lisätietoja:

Perhokalastuksen MM-kilpailun pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh. 0500 440 923, petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajat, Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen maajoukkue johtaa ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen perhokalastuksen MM-kilpailuja Kuusamossa. Ranskan usein mitaleille yltävä joukkue on toisena ja Slovakia kolmantena.

Ennakkosuosikkina kotimaan kilpailuun lähtenyt Suomi (37 pistettä) on johdossa. Toisena on Ranska (48 pistettä) ja kolmantena Slovakia vain kolme pistettä perässä. Italia, Englanti ja Espanja ovat seuraavina kärkikolmikon takana.

Henkilökohtaisessa kilpailussa johtoa pitää Slovakian Vladimir Ligda, toisena on Ranskan Pierre Kuntz ja kolmantena Suomen Mikko Räsänen. Kärkikolmikko jatkaa kisaa lauantaihin tasapistetilanteesta, sillä kaikilla heistä on kasassa vain kolme sijoituspistettä. Suomen Heikki Kurtti on neljäntenä vain pisteen perässä kärkikolmikkoa.

Kitka- ja Kuusinkijoelta harjusta on saatu runsaasti, mutta kilpailujärvillä siika on ollut normaalia huonommalla syönnillä.

Kilpailun ratkaisee kilpailijoiden keräämät sijoituspisteet osakilpailuista. Jos sijoituspistetilanne on tasan, kalastajien pyytämien kalojen kappalemäärän ja pituuden tuomat kalapisteet määrittävät paremmuuden.
MM-mittelö ratkaistaan yhteensä viidellä kilpailujaksolla, joista perjantaina kilpailtiin kaksi jaksoa. Lauantaina kilpailut jatkuvat kahden jakson kalastuksella ja sunnuntaina aamupäivällä kalastetaan kilpailujen päätösjakso. Mitalistit ovat tiedossa sunnuntaina iltapäivällä.

Kilpailuja voi seurata reaaliajassa Suomen Vapaa-ajankalastajien Instagramissa (@vapaa_ajankalastajat) ja Facebookissa (vapaa.ajankalastajat), joihin on tulossa live-lähetyksiä ja tulosseurantaa. Lisäksi tulokset löytyvät MM-kilpailujen omilta nettisivuilta (wffc2021.com).

Oheiset kuvat ovat vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä. Kuvat Janne Rautanen.

MM-perho 4: Kuusamon Kitkajoki tarjoaa mahdollisuuden maailmanluokan perhokalastuskilpailujen järjestämiseen. Osakilpailuja käydään myös Kuusinkijoella, Koverrusjärvellä sekä Taivalkosken Kylmäluomajärvellä.
MM-perho 5: Suomen joukkueen kilpailija Heikki Kurtti on tuonut komean harjuksen poolivalvoja Vesa Vaaraman mitattavaksi.

Lisätietoja:

Perhokalastuksen MM-kilpailun pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh. 0500 440 923, petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajat, Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi