Suomen suurimpiin lukeutuva taidetapahtuma Finlayson Art Area toteutetaan seitsemännen kerran Finlaysonin historiallisella tehdasalueella ja katoilla kesällä 2021. Mukana ovat muun muassa Eija-Liisa Ahtila, Birger Kaipiainen, Esko Männikkö ja Kain Tapper.

Finlayson Art Area (FAA) tuo Finlaysonin alueelle jälleen Suomen nimekkäimpien taiteilijoiden näyttelyitä 18.6.–22.8.2021. Mukana on 17 taiteilijaa, suurelle yleisölle tunnetuimmat ovat Eija-Liisa Ahtila, Birger Kaipiainen, Esko Männikkö ja Kain Tapper.

Luonnon ja vehreyden läsnäolo sekä pörriäisten suojelu ovat tärkeä osa Finlayson Art Arean ideologiaa. Finlaysonin katon taidekokonaisuus mehiläispesineen on uudenlainen avaus Suomessa, ja tulee saamaan runsaasti huomiota myös kesällä 2021. Anni Rapinojan suunnittelema kattopuutarha saa jatkoa, kuten myös Väinö Linnan aukiolla sijaitseva kasvihuoneinstallaatio Paratiisikokeilu.

Finlayson Art Area ei ole pelkkä taidetapahtuma, vaan osallistava ja luova suunnannäyttäjä. Tänä vuonna Finlaysonin alue käynnistää kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden pilotin, Finlaysonin alueen tehdaspuiston. Alueelle istutetaan tulevina vuosina 201 erilaista kasvilajia. Suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Omatarhurin Santeri Urhonen. Katolle tulee myös taiteilijoiden suunnittelemia hyönteishotelleja.

Tapahtuman kohteet ovat sisägallerioissa, julkisissa tiloissa, alueen pihoilla, kaduilla sekä porraskäytävissä ja katolla. Kaikkiin näyttelyihin on yleisöllä ilmainen sisäänpääsy. Kesällä järjestetään paljon ilmaisohjelmaa, muun muassa opastettuja näyttelykierroksia. Finlayson Art Arean tuottaa Grafiikanpaja Himmelblau ja mahdollistaa alueen kiinteistöt omistava työeläkeyhtiö Varma.

Kesän 2021 taiteilijat ja kohteet löytyvät tiedotteen ohesta liitteenä.
Liitteenä olevassa kuvassa Eija-Liisa Ahtilan Horizontal. Kuva: Crystal Eye.

Finlayson Art Area, 18.6–22.8.2021
ti-pe 11–18, la-su 12–18. Suljettu ma ja juhlapyhinä.
Pääsisäänkäynnit: Finlaysoninkuja 9 ja Väinö Linnan aukio 13.
Vapaa pääsy. Koiraystävällinen.

www.finlaysonartarea.fi

Lisätietoja:

tapahtumajohtaja Pertti Ketonen: 0500 625 564 / pertti.ketonen@himmelblau.fi
projektipäällikkö Katja Villemonteix: 050 366 3822 / katja@finlaysonartarea.fi

Turussa todettiin viikolla 18 (3.–9.5.2021) 111 koronavirustartuntaa. Ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä n. 88/100 000/14 vrk (11.5.2021). Tartunnanjäljitysprosentti on n. 76 %. Koronatartunnat ovat jälleen kääntyneet Turussa nousuun. Myös testipositiivisten määrä on noussut edellisviikoista selvästi.

-Olemme epidemiatilanteessa nyt veitsenterällä ja tartuntaluvuissa on jälleen tapahtunut käänne huonompaan. Tartunnoissa näkyvät nyt vapun ja jokirannan illanviettojen tulos. Toivon, että jokainen muistaa edelleen tilanteen vakavuuden ja huolehtii osaltaan riittävistä koronavarotoimista, tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi sanoo. 

Epidemia on Turussa edelleen leviämisvaiheessa ja tartuntaluvut tulisi saada alhaisemmaksi, jotta rajoitusten keventämistä voidaan jatkaa.  

Varissuolla 6. ja 11.5. järjestetyissä pikatestiseulonnoissa löytyi myös koronatartuntoja. 6.5. testattavana kävi 157 henkilöä, joista viidellä todettiin koronavirustartunta. 11.5. testipäivän tulokset eivät ole vielä tiedossa. 

Ilmoittaudu rokotteelle otanrokotteen.turku.fi-sivun kautta  

Ensimmäisen rokoteannoksen on saanut 64 822 turkulaista (38,4 % 16 vuotta täyttäneistä turkulaisista 10.5.2021). Yli 80-vuotiaiden rokotuskattavuus on 89,7 %, 70–79-vuotiaiden 92,5 % ja 60–69-vuotiaiden 82,3 %. Rokotukset ovat parhaillaan käynnissä yli 50-vuotiaiden osalta ja rokotuskattavuus on tällä hetkellä 50–55-vuotiailla 58,5 %.  

otanrokotteen.turku.fi-sivu avautui torstaina 6.5. Kuntalaisen tulee jättää yhteystietonsa sivulle ja hänelle lähetetään rokotusaika tekstiviestillä. Palvelu on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille turkulaisille. Yhteystietonsa on jättänyt jo lähes 25 000 turkulaista. Tällä hetkellä rokotusaikoja lähetetään tekstiviestillä 50 vuotta täyttäneille. 

- Ilmoittautumissivu toimii erittäin hyvin ja olemme iloisia hyvin käynnistyneestä palvelusta. Toivomme ilmoittautumisia nyt kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä turkulaisilta. Sivun kautta varataan aina ensimmäinen rokotusaika, toinen rokotusaika annetaan rokotuskäynnin yhteydessä, ylilääkäri Suvi Vainiomäki muistuttaa. 

Leila-robotti lähettää otanrokotteen.turku.fi-sivulle yhteystietonsa jättäneiden kesken satunnaisjärjestyksessä ikäryhmä kerrallaan touko-elokuun aikana. Ilmoittautumisjärjestys ei ole rokotusjärjestys, vaan rokoteaikoja annetaan vanhimmasta ikäryhmästä alkaen kohti nuorempia. Ilmoittautuminen on helppo poistaa järjestelmästä, mikäli saakin rokotteen oman työterveyshuollon kautta. 

Sivusto palvelee kolmella kielellä seuraavissa osoitteissa: 

• otanrokotteen.turku.fi
• jagtarvaccinet.turku.fi
• myvaccine.turku.fi 

Tällä viikolla Messukeskuksessa rokotetaan myös helatorstaina 13.5. ja sunnuntaina 16.5. 

Kotihoidon asiakkaat saavat 2. rokotteensa kotihoidon kautta. 

Uimalaitokset ja kuntosalit avautuivat 11.5. 

Turun kaupungin uimalaitokset, kuntosalit ja Samppalinnan maauimala avautuivat tiistaina 11.5. henkilömäärärajoituksin ja ilman saunankäyttömahdollisuutta. Aikuisten sisäliikuntatilavuoroja ei vielä oteta käyttöön.

• Uutinen Turun uimalaitosten ja kuntosalien avautumisesta. 

Muut rajoitukset liikuntapaikoilla jatkuvat ainakin 30.5. saakka. 

• Uutinen Turun liikuntapaikoilla nykyiset rajoitukset jatkuvat 

Museoiden vierailijamäärää laajennetaan 11.5. alkaen 

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo, Luostarinmäki, Turun linna, WAM sekä Brinkkalan galleria ovat avoinna rajoitetuin kävijämäärin. Museoiden vierailijamäärää laajennetaan museokohtaisesti 11.5. alkaen. 12–29-vuotiaat voivat vierailla museoissa ilmaiseksi 31.5.2021 asti. Vierailuaika tulee varata ennakkoon sivulla turku.fi/vierailemuseoissa. 

Koulujen ja oppilaitosten kevätjuhlia vietetään koronavarotoimin 

Kevätjuhlat, ylioppilas- ja päätösjuhlat järjestetään ilman isoja kokoontumisia ja vain rajatulle oppilas/opiskelijajoukolle, mikäli turvaväleistä voidaan pitää huolta. Huoltajia, läheisiä tai muita juhlavieraita ei kutsuta paikalle. 

Turun kaupungin toimipisteissä todetut tartunnat ja altistumiset  

Varhaiskasvatus: Kerttulin päiväkoti, Päiväkoti Katariinan Vilske  

Koulut ja oppilaitokset: Hannunniitun koulu, Lausteen koulu, Nummenpakan koulun Aurajoen ja Nummen yksiköt, Puolalanmäen lukio

Lisätietoja:    

Jutta Peltoniemi, tartuntataudeista vastaava lääkäri, p. 040 595 3682 

Parauimari Nader Khalili oli kovassa kunnossa huhtikuussa Helsinki Swim Meetissä, kun vaasalaisuimari teki S14-luokan Suomen ennätykset 100 metrin selkäuinnissa sekä 400 metrin vapaauinnissa.

Khalili on osoittanut kovaa kuntoaan pitkin kevättä, ja päivittänyt omia S14-luokan Suomen ennätyksiään useassa lajissa. Ensi viikolla Khalili pääsee testaamaan kuntoaan Euroopan kovimpia vastaan parauinnin EM-kilpailuissa.

Madeiralla 16.–22. toukokuuta uitavat EM-kilpailut ovat uimareille ensimmäiset kansainväliset kilpailut yli vuoteen.

Khalililla on EM-kilpailuissa ohjelmassa viisi lajia: 200 sekauintia ja vapaauintia sekä 100 selkäuintia, vapaauintia ja perhosuintia.

– On hyvä fiilis lähteä kisoihin. Haluaisin uida 200 sekauintia aikaan 2:19.00 ja 200 vapaauintia aikaan 2:00.00, eli parempia aikoja pitää tulla ja olisi kiva olla finaalissa, Khalili kertoo kovista tavoitteistaan.

Valmistautuminen EM-kilpailuihin on sujunut hyvin.

– Teimme muutaman kovan vedon ennen lähtöä, ja sen jälkeen haettiin helpotusta kroppaan ja palautumista, Khalilin valmentaja Kalle Lydman kertoo.

– Kyllä me lähdemme kovia tuloksia tekemään. Jos tavoitellaan pieniä asioita, niin saadaan pieniä. Me tavoittelemme isoja tuloksia, finaalipaikka olisi kova ja tietenkin tähtäimessä pitää olla ykkössija, Lydman jatkaa.

Lisää vauhtia odotettavissa

Khalililla diagnosoitiin jo pienenä autismi, ja hän kilpailee uinnissa S14-luokassa. Altaassa Khalili treenaa 11 kertaa viikossa ja lisäksi hän käy kuntosalilla.

– Tykkään erityisesti harjoitella käännöksiä, startteja ja maaliintuloa. Ja tykkään myös kovista treeneistä. Liikkumisesta tulee hyvä olo, Khalili kertoo.

Vaasan Uimaseuran Khalililla ei ole selkeää ykköslajia, vaan harjoittelussa on keskitytty monipuolisesti kaikkiin lajeihin.

– Selkäuinti on tullut aika vahvana esille, mutta eritysesti panostamme olympialajeihin, Lydman kertoo.

Kevään harjoittelu on sujunut hyvin ja se näkyy siinä, että kovaa on menty. Vielä ei kuitenkaan mennä niin kovaa kuin tavoitteena on.

– Olemme seuranneet suunnitelmaamme, pyrkineet sen avulla saavuttamaan hyviä tuloksia, mutta emme ole vielä siellä, missä tavoitteet ovat. Odotin tätä tulostasoa jo aiemmin, mutta koronavirustilanne sotki hieman kuvioita ja tuli takapakkia. Nyt on herätelty vauhtia uudelleen, Lydman kertoo.

Vaasassa asuvan Khalilin arkeen kuuluu myös muita lajeja, ja hän käy pelaamassa sählyä ja jalkapalloa sekä harrastamassa telinejumppaa, vaikkakin koronavirus on rajoittanut keväällä harrastuksia.

Sivulajissa yleisurheilussa Khalilille on tullut menestystä 800 metrin ja 1500 metrin juoksumatkoilla, joissa hän on hallitseva Suomen mestari T20-luokassa. Harjoittelun lisäksi Khalili käy välillä tekemässä töitä Palvelukeskus Majakassa.

Päätavoite Pariisissa

Helsinki Swim Meetissä uimansa 100 metrin selkäuinnin SE:n 1:04.15 myötä Khalilista tuli kolmas Tokion paralympialaisten aikarajan alittanut uimari.

Suomella on tällä hetkellä Tokioon kaksi maapaikkaa uinnissa. Aikarajan ovat jo aiemmin alittaneet Antti Latikka S13-luokan 100 metrin selkäuinnissa ja Leo Lähteenmäki S9-luokan 50 metrin vapaauinnissa.

Suomi on hakenut Khalilille kansainväliseltä paralympiakomitealta IPC:lta lupaavan nuoren uimarin korttia, joka takaisi Suomelle kolmannen maapaikan Tokion kisoihin.

Nyt 19-vuotiaan Khalilin keskittyminen on EM-kilpailuissa. Kesän, ja mahdollisten Tokion kilpailujen jälkeen katseet käännetään eteenpäin.

– Isona tavoitteenamme on ollut koko ajan Pariisi 2024. Katsotaan, miten Tokion kanssa käy ja mahdollisesti mitä siellä käy, mutta sen jälkeen alkaa kolmen vuoden matka kohti Pariisia. Sieltä käymme sitten pokkaamassa mitalit kotiin, Lydman kertoo.

Paralympialaisiin lähtevät uimarit nimetään 19. heinäkuuta. Tokion paralympialaiset käydään 24.8.–5.9.2021.

Tällä viikolla tulossa vielä:
Parauintien EM-ennakko
EM-uintien koosteennakko

Liitteenä kuvia Nader Khalilista. Kuvat ovat vapaasti median käytettävissä.

I Åbo konstaterades totalt 111 coronasmittfall under vecka 18 (3–9.5.2021). Incidensen är nu cirka 88/100 000/ 14 dygn (11.5.2021). Smittspårningsprocenten är cirka 76 %. Smittfallen är åter på uppgång i Åbo, och antalet positiva testsvar har klart stigit sedan förra veckan.

– Epidemiläget i Åbo står och väger, och smittalen har åter vänt mot det sämre. I smittfallen ser vi nu resultatet av valborgsfirandet och kvällsumgängen vid åstranden. Jag hoppas att alla fortfarande kommer ihåg situationens allvar och sköter om tillräckliga försiktighetsåtgärder, säger ansvariga smittskyddsläkaren Jutta Peltoniemi. 

Epidemin i Åbo är ännu i spridningsfasen och smittalen måste minska för att uppluckringen av begränsningarna ska kunna fortsätta. 

Nya smittfall hittades i snabbtestningarna som ordnades i Kråkkärret den 6 och 11 maj. Den 6 maj lät 157 personer testa sig, och av dessa var fem personer coronapositiva. Resultaten av snabbtesten den 11 maj har ännu inte kommit in.

Anmäl dig till vaccination på sidan jagtarvaccinet.turku.fi 

Totalt 64 822 Åbobor eller 38,4 % av alla över 16 år har fått den första vaccindosen. Vaccinationstäckningen bland 80-plussarna är 89,7 %, bland 70–79-åringarna 92,5 % och bland 60–69-åringarna 82,3 %. Vaccinationerna av 50-plussarna pågår som bäst och vaccinationstäckningen bland personer i åldern 50–55 år är 58,5 %.  

Webbsidan jagtarvaccinet.turku.fi öppnade torsdagen den 6 maj. Kommuninvånarna kan mata in sina kontaktuppgifter via webbsidan, och får sedan sin vaccintid med ett sms. Tjänsten är avsedd för alla Åbobor som är 18 år eller äldre. Nästan 25 000 Åbobor har redan anmält sig till vaccination via jagtarvaccinet.turku.fi. För närvarande skickas vaccintider med sms till personer som har fyllt 50 år och har anmält sig via sidan.  

– Anmälningssidan fungerar riktigt bra och vi är glada över att tjänsten har satt igång så bra. Nu ber vi att alla Åbobor som är 18 år eller äldre anmäler sig. På webbsidan anmäler man sig endast till den första vaccinationen, den andra vaccintiden ges i samband med att man får första dosen, påminner överläkare Suvi Vainiomäki. 

I maj–augusti skickar roboten Leila ut vaccintider i slumpmässig ordning åldersgruppvis till alla som har anmält sig via webbsidan jagtarvaccinet.turku.fi. Vaccinationsordningen är inte den samma som anmälningsordningen, utan vaccintiderna ges med start från de äldre. Det är enkelt att annullera sin anmälan i systemet om man får vaccinet via den egna företagshälsovården.  

Webbsidan betjänar på tre språk på följande adresser:  

• otanrokotteen.turku.fi
• jagtarvaccinet.turku.fi
• myvaccine.turku.fi 

I Mässcentrum vaccineras denna vecka även på kristihimmelsfärdsdagen, torsdagen den 13 maj, samt söndagen den 16 maj. 

Hemvårdens klienter får andra vaccindosen via hemvården. 

Siminrättningarna och gymmen öppnade den 11 maj 

Åbo stads siminrättningar, gym och Samppalinna utebad öppnade tisdagen den 11 maj med personbegränsningar, utan tillgång till basturna. Övriga begränsningar på motions- och idrottsplatserna fortsätter i varje fall till den 30 maj, och inomhusmotionstiderna för vuxna är fortfarande på paus. 

Flera besökare tillåts i museerna från och med den 11 maj 

Apoteksmuseet och gården Qwensel, Biologiska museet, Klosterbacken, WAM och Åbo slott samt Brinkala galleri har öppet med begränsningar i antalet samtidiga museibesökare. Det tillåtna besökarantalet utökas från och med den 11 maj enligt museernas kapacitet. Unga mellan 12 och 29 år har fri entré till och med den 31 maj 2021. Alla museibesöket bör bokas på förhand på sidan turku.fi/museibesok.

Skolornas och läroinrättningarnas våravslutningar firas coronasäkert 

Vår- och avslutningsfester och studentdimissioner ordnas utan större samlingar för ett begränsat antal elever/studerande förutsatt att tillräckliga avstånd går att hålla. Vårdnadshavare, närkretsen och andra gäster kommer inte att bjudas in.  

Smittfall och exponeringar i Åbo stads verksamheter 

Småbarnsfostran: Kerttulin päiväkoti, Päiväkoti Katariinan Vilske   

Skolor och läroinrättningar: Hannunniitun koulu, Lausteen koulu, Nummenpakan koulun Aurajoen ja Nummen yksiköt, Puolalanmäen lukio

Ytterligare information:     

Jutta Peltoniemi, ansvarig smittskyddsläkare, tfn 040 595 3682    

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan laajennushanke on päättynyt ja perusparannus alkaa. Siidan vanha päänäyttely puretaan ja tehdään tilaa uudelle näyttelylle, jossa kulttuuri- ja luonto yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.

Siidan yli 20 vuotta vanha päänäyttely on ollut suosittu. Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida kiittää edellisen Siidan päänäyttelyn näyttelytyöryhmää ja tekijöitä hienosta näyttelystä.

Kiitellyssä ja ylistetyssä näyttelyssä on käynyt yli miljoona vierailijaa aistimassa saamelaisuuden, Saamenmaan ja Pohjois-Lapin luonnon henkeä ja tunnelmaa. Nyt näyttely uudistetaan lattiasta kattoon. Näyttelyn pääasia on aina sisältö, mutta myös vanhentunut näyttelytekniikka uudistetaan kokonaan. Näyttelyn huolto, päivittäminen ja uuden tiedon lisääminen on jatkossa helpompaa.

Vanhan näyttelyn käyttökelpoiset osat säilytetään.  Kokoelmaesineet palautuvat konservoinnin kautta kokoelmiin tai uuteen näyttelyyn. Täytettyjen eläinten turkeille ja höyhenpuvuille tehdään kevyt huolto. Osa rekvisiittaesineistöstä jatkaa myös opastuskäytössä, luonto- ja museokasvatuksessa, ulkomuseossa ja vaihtuvissa näyttelyissä.  Vanhan näyttelyn purun jälkeen alkaa näyttelysalin perusparannus. Pinnat kunnostetaan ja katto saa uuden maalipinnan, jonka jälkeen päästään rakentamaan uutta näyttelyä.

Siida-rakennus on kiinni perusparannuksen ajan toukokuusta lähtien.  Saamelaismuseon ja Siidan asiakaspalvelu, Siida Shop, Metsähallituksen asiakaspalvelu ja matkailuneuvonta toimivat Siidan alueella sijaitsevissa väistötiloissa 1.6.2021 alkaen.  Saamelaiskulttuuriin pääsee tutustumaan ulkomuseolla, joka toimii perusparannuksen aikana näyttely- ja käyntikohteena.

Nämä maat ovat lapsiamme

Siidan uusi näyttely on nimeltään ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” inarilaisen Matti Morottajan kirjoittaman inarinsaamenkielisen runon mukaan. Näyttelyn nimi tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit.

Näyttelyn kulttuurisisällöissä pohditaan, miten menneisyys elää meissä – jokaisessa elää monimuotoinen eri aikakausien perintö, jonka avulla sopeudutaan muutoksiin ympärillämme. Luontonäkökulma tuo esiin erityisesti viimeisen jääkauden jälkeistä ilmastohistoriaa ja lisäksi pohditaan mitä ilmastolle tapahtuu tulevaisuudessa. Luontoaiheita käsitellään Ylä-Lapin suojelualueiden sekä niillä esiintyvien erilaisten luontotyyppien ja eliölajien kautta.

Uuden näyttelyn pääsuunnittelija on Harri Koskinen Teollisuuden Ystävät Oy:stä. Kulttuuriosion käsikirjoituksen on laatinut professori Veli-Pekka Lehtola, kulttuuriosion taiteellisena johtajana toimii Outi Pieski. Luonto-osion käsikirjoittaja on biologi Matti Mela.

Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittavat Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto/Museovisio, OKM/erityisavustus ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Saamelaismuseolla on käynnissä myös näyttelyn uusimiseen liittyvä Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi -Interreg-hanke. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

Lisätietoja:
Museonjohtaja Sari Valkonen, p. 040 767 1052 tai sari.valkonen(at)samimuseum.fi
Projektipäällikkö Eeva Kyllönen, p. 040 5709382 tai eeva.kyllonen(at)samimuseum.fi

Puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi, p. 0400 125 782 tai pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi
Projektipäällikkö Kirsi Ukkonen, p. 0400 479 986 tai kirsi.ukkonen(at)metsa.fi

Siidan uudistuksesta verkkosivuillamme: https://siida.fi/siida-uudistuu/

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan huhtikuussa 2022.

Kahdestoista Ratikka saadaan Tampereelle helatorstaina ja sen purku raiteelle tehdään perjantaina. 

- Raitiovaunujen käyttöönotto sujuu muutamassa päivässä, ja kahdestoista vaunu tullaan näkemään koe- ja koulutusajoissa ensi viikon alusta lähtien, kertoo Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen.

Kulunut viikko on ollut Tampereen Ratikalle historiallinen, sillä maanantaina aloitettiin koeliikenne matkustajien kanssa. Koronatilanteesta johtuen kyytiin pääsee toistaiseksi tekemällä ennakkovarauksen osoitteessa nysse.fi. Koeliikennettä ajetaan 15 minuutin vuorovälein arkisin noin klo 12-18. Matkat ovat yhdensuuntaisia välillä Etelä-Hervanta – Pyynikintori ja Pyynikintori – Etelä-Hervanta, linjalla 3. 

Koeliikenteessä - kuten kaikessa Nysse-liikenteessä - kiinnitetään erityistä huomiota koronaturvallisuuteen. 

- Matkustajamäärien rajoittamisen lisäksi raitiovaunut ovat saaneet nanopinnoitteen ja vaunuihin on asennettu käsidesiautomaatit. Lisäksi matkustajia informoidaan matkan aikana kuulutuksin, ohjevideoin ja opastein. Vaunut ovat hyvin ilmastoituja, mutta ilmanvaihtoa tehostetaan vielä sillä, että kaikki ovet avataan joka pysäkillä. Lisäksi vaunut siivotaan joka päivä tehostetusti, Huttunen listaa.

Koska Ratikka ja raitiotien kunnossapitokalusto ovat pysyvä osa Tampereen liikennettä, jokaisen kannattaa kerrata myös Ratikkakaupungin liikennesäännöt osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus. Tampereen Ratikan liikennöinti alkaa 9. elokuuta.

Faktaa:

Mitä eroa on varsinaisella liikennöinnillä ja koeliikenteellä?

• Liikennöinnin alettua raitiovaunujen vuoroväli on 7,5 minuuttia, koeliikenteessä vuoroväli on 15 minuuttia
• Liikennöinnin alettua ajetaan molemmilla linjoilla Pyynikintorilta Hervantaan (linja 3) sekä Sorin aukiolta Taysin alueelle (linja 1), koeliikenteessä ajetaan vain linjalla 3 Pyynikintorilta Hervantaan
• Liikennöinnin alettua Ratikka liikkuu lähes yötä-päivää, koeliikenteen aikana liikutaan arkisin klo 12-18
• Liikennöinnin alettua Tampereella on käytössä koko vaunukapasiteetti, koeliikenteen aikana kaikki vaunut eivät ole vielä saapuneet Tampereelle
• Liikennöinnin alettua otetaan käyttöön myös Nyssen uusi Linjasto 2021, koeliikenteen aikana bussit kulkevat vielä Ratikan rinnalla
• Liikennöinnin alettua koko raitiotieinfra pysäkkeineen on valmis, koeliikenteen aikana töitä vielä viimeistellään ja mm. Hatanpään valtatien rakentaminen on kesken

Lisätietoja:

Kalustopäällikkö Ali Huttunen
Tampereen Raitiotie Oy
puh. 040 866 3800
ali.huttunen@tampereenraitiotie.fi

Rudy Pevenage & John van Ierland

RUDY PEVENAGE
Totuus ammattipyöräilystä ja dopingista

Salaisia sopimuksia, valheita, veridopingia ja outoja menetelmiä. Näin syntyvät kilpapyöräilyn suuret skandaalit. Trillerimäisen jännittävä elämäkerta avaa näkymän ammattipyöräilyn kulissien taakse.

1990-luvulta lähtien kilpapyöräilyn ja etenkin Tour de Francen maine on kokenut kovia kolauksia. Keltaisen paidan loisto on himmennyt skandaalista toiseen. Rudy Pevenage paljastaa, kuinka järjestäytynyttä doping oli Tour de Francessa, kuka oli mukana ja miten surullisenkuuluisat dopingtapaukset saattoivat pysyä piilossa vuosia.

Pevenage toimi pitkään Ranskan ympäriajon voittajan Jan Ullrichin joukkueen, Team Telecomin tallipäällikkönä. Ullrich sai vuonna 2012 kaksivuotisen kilpailukiellon dopingin takia. Elämäkerrassaan Pevenage puhuu avoimesti dopingmenetelmistä, suosikkivoittajasopimuksista ja muista kilpapyöräilyn vaietuista ilmiöistä 1990- ja 2000-luvuilla. Hän kertoo yhteistyöstään dopinglääkäri Eufemiano Fuentesin kanssa, veripusseista, joita tuotiin kuljettajille maitopakkauksissa, ja siitä, miten hän sai insuliiniruiskut katoamaan vain sekunteja ennen ratsiaa.

Pevenage selostaa seikkaperäisesti myös oman kilpapyöräilyuransa vaiheet, voitot ja tappiot.

”En enää pelkää reaktioita tai kommentteja. En halua vahingoittaa ketään, vaan kertoa totuuden siitä mitä urallani kävin läpi ja näin.” – Rudy Pevenage

Rudy Pevenage on belgialainen ammattipyöräilijä, joka kilpauransa jälkeen siirtyi valmentajaksi ja tallipäälliköksi.
John van Ierland on hollantilainen ammattikorkeakoulun opettaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita kirjoja pyöräilystä.

Rudy Pevenage - Totuus ammattipyöräilystä ja dopingista
ISBN 9789523752238
Luokka 99.1
Suomennos Tuomas Renvall
Sidottu, kuvaliite
Ilmestyy viikolla 20/2021
Tulossa myös sähkökirjana

Espoon seurakunnat työllistävät espoolaisia nuoria kesätöihin. Vielä on avoinna 29 työpaikkaa. Nuorten työtehtävät vaihtelevat riksalla ajosta, sometyöhön, kirkkovieraiden opastamiseen ja hautausmaiden hoitoon.

Tapiolan seurakunta palkkaa kesätyöseteleillä seitsemän nuorta kesätöihin.

– Nuoret tulevat töihin kahden viikon jaksoihin ja he ulkoiluttavat ihmisiä riksapyörällä ja järjestävät päiväkahveja Yhteisvastuun hyväksi. Nuoret pääsevät myös ideoimaan muuta kesätoimintaa, kertoo Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Päivi Linnoinen.

Myös Espoonlahden seurakunnassa neljä kesätyöntekijää pyörittää kesäkahvilaa ja ilahduttaa kahvilapyörällä. Olarin seurakunnassa aloittaa viisi nuorta, joiden tehtäviin kuuluu niin työ sosiaalisessa mediassa kuin avustamista kiinteistö-, toimisto- ja keittiötöissä. Espoon tuomiokirkkoseurakunta palkkaa puolestaan seitsemän nuorta some- ja kesäkahvilatyöhön. Näitä kesätyöpaikkoja voi vielä hakea, ilmoitukset tulevat esille seurakuntien nuorten verkkosivuille.

Kesätyösetelit apuna nuorten työllistämisessä

Espoon seurakunnat hyödyntävät nuorten palkkaamisessa kirkkohallituksen myöntämiä 500 euron arvoisia kesätyöseteleitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Kirkkohallitukselle 460 000 euron erityisavustuksen seurakuntien kesätyöntekijöiden palkkaamisen. Avustuksen tavoitteena on lisätä kesätyöpaikkojen määrää Suomen seurakunnissa. Avustus on osa hallituksen toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään lieventämään koronatilanteen lapsille ja nuorille aiheuttamia haittoja.

Kesäkahviloiden lisäksi nuoret toimivat Espoossa kirkko-oppaina. Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska palkkaavat yhteensä kuusi nuorta tiekirkko-oppaiksi Espoon tuomiokirkolle. Leppävaaran seurakunnassa kolme nuorta toimii apukäsinä alakouluikäisten kesäkerhoissa.

Satoja isosia leireillä ja parikymmentä nuorta hautausmaatöissä

Espoon seurakunnat ovat palkanneet myös perinteisesti nuoria hautausmaille. 70 kausityöntekijästä 20 on 16–17-vuotiaita nuoria. Heidän tehtäviinsä kuuluu hautausmaiden ja niiden ympäristön hoitoa. Rippileireille ja muille kesän leireille osallistuu satoja isosia ja apuohjaajia palkkiotoimisesti.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Päivi Linnoinen
kirkkoherra
Tapiolan seurakunta
paivi.linnoinen@evl.fi, 050 379 9038 

Ainikki-sinisorsa pesii Savitaipaleella rakennetulla kosteikolla keinopesässä eli sorsatuubissa. Tänään avautuneessa Metsästäjäliiton sorsatuubilivessä jännitetään Ainikin pesinnän onnistumista suorana lähetyksenä.  

Edellisinä vuosina Metsästäjäliiton sorsatuubilivessä on seurattu Saimi-sinisorsaa Lopella. Tällä kertaa kamera on viritetty Etelä-Karjalan Savitaipaleella sijaitsevalle kosteikolle, joka on rakennettu juuri vesilintukantojen ylläpitämiseksi.

Luonnollisten elinympäristöjen hoito, rakennetut kosteikot ja keinopesät ovat elinehto sorsakannoille. Näiden lisäksi vierasperäisten pienpetojen poisto voi palauttaa pesivän linnuston aikaisemmin tuottavalle kohteelle. Putkimallisessa keinopesässä, sorsatuubissa, pesinnän onnistuminen on noin 90 % varmaa, kun luonnonpesissä se onnistuu pahimmillaan vain 5 -10 % tapauksista. Onneksi mm. sinisorsa pystyy tekemään uusintapesän useita kertoja.

Putkipesät ovat kustannustehokkain keino lisätä paikallisia vesiriistakantoja. Erityisesti sinisorsat suosivat keinopesiä, mutta myös muiden vesilintujen kuten tavin, telkän ja nokikanan on huomattu hyötyvän turvallisista tuubipesistä.

"Meillä on suuria toiveita saada pesiin myös harvinaisempia putkipesijöitä. Tällainen laji on esimerkiksi punasotka, joka kuuluu Yhdysvalloissa pesäputkia käyttäviin lajeihin. Tänäkin vuonna uusia putkipesiä on talkoiltu ahkerasti ja mm. osakaskunnat ovat kunnostautuneet kehittämään vesialueidensa poikastuotantoa. Yhteistyössä on voimaa myös kansainvälisellä tasolla. Suomen Metsästäjäliitto on mukana eurooppalaisessa Waterfowlers Network -toimintaryhmässä, joka alkaa tänä vuonna kerätä tietoa vesilintujen pesimälaitteiden käytöstä ja tuloksista", Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen kertoo.

Metsästäjäliitto on mukana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ja yhdessä BirdLife Suomen kanssa toteuttavassa SOTKA-elinympäristöhankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää vesilintujen syysaikaisia ruokailu- ja levähtämismahdollisuuksia. Hankkeessa perustetaan eri puolille Suomea kokeiluluonteisesti 25 häiriövapaan vesilintuympäristön verkosto, joiden vaikutuksista kerätään tietoa ja kokemuksia.

Siirry seuraamaan sorsan pesintää Jahtimedian sivulta: https://jahtimedia.fi/luonnossa/sorsatuubilive-2021

Sinisorsa hautoo munia noin 26 vuorokautta, ja untuvikkojen kuoriutumisen odotetaan tapahtuvan noin parin viikon sisällä aamuvarhaisella, auringon noustessa.

Lisätietoja:

Metsästäjäliitto
vesilintuasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, puh. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinen@metsastajaliitto.fi

SOTKA-hanke: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke

Suomen Vapaa-ajankalastajat järjestää lauantaina 3. heinäkuuta vuorokauden kestävän, kaikille avoimen rajattoman onkikilpailun ONKI24. Kilpailuvesistönä toimivat kaikki Suomen onkimiseen ja kelaonkimiseen sallitut vesistöt, joten kilpailuun voi ottaa osaa omilla parhailla onkipaikoilla.

Onki24 -kilpailussa on kaksi sarjaa: Fiilistely asiaan rennosti suhtautuville ja Pro tosissaan onginnan ottaville. Kalastaa voi siis rennosti vaikka päivällä muutaman tunnin ajan tai hyödyntää myös vuorokauden hämärät tunnit. Tulokset ilmoitetaan kisajärjestäjälle älypuhelimen avulla kisakalat kuvaamalla järjestäjän ohjeiden mukaan.  

Onki24 hyväksyttävinä kilpailukaloina ovat särki, seipi, säyne, suutari, sorva, ruutana ja lahna.
”Särkikalat tarjoavat onkijalle todellista haastetta, koska jokaisen lajin pyynnissä on omat metkunsa ja paikkansa. Lajien valinnalla haluamme myös muistuttaa Suomen monipuolisista särkikalakannoista. Kilpailuun osaa ottamalla ja sen ennakkoviestintää vaikka somessa seuraamalla kartuttaa tietojaan kalojen käyttäytymisestä ja elinpaikoista. Kilpailuaika kannattaa hyödyntää ajatuksella, sillä osa särkikaloista on aktiivisimmillaan hämärässä.”, kertoo kilpailuvastaava Marcus Wikström Suomen Vapaa-ajankalastajista.

Onki24 kilpaillaan kahden henkilön joukkuein. Kalastaminen on sallittua sekä rannalta että veneestä. Joukkueen tulokseksi lasketaan kolmen pisimmän kilpailukalan yhteispituus, lajista riippumatta. Suurimman yhteispituuden kalastanut joukkue on voittaja. Koska eri kalalajit ovat luonnostaan eri kokoisia, on niille määritelty kertoimet, joiden avulla tulosohjelma automaattisesti laskee ilmoitettujen kalojen lopullisen tuloksen. Onki24 -kilpailun sponsorina on Nordic Sports Finland.

Lasten ja nuorten lajikalastuskilpailu Fisuun Fongaus käynnistyy kesäkuussa

Myös lapset ja nuoret ovat saaneet oman rajattoman kesäkalastuskisansa. Fisuun Fongaus on uusi lapsille ja nuorille tarkoitettu rajaton lajikalastuskilpailu, joka käynnistyy kesäkuussa ja kestää aina elokuun loppuun saakka.
Fongauksessa tavoitteena on kalastaa mahdollisimman monta eri kalalajia. Tässä kalastuksessa kaiken kokoiset kalat ovat yhtä arvokkaita. Fisuun Fongaukseen osallistuminen tuo mukavan lisän kesän onkiretkiin, kun pienikin kivenkolosta saatu kalalaji tuottaa onnistumisen tunteita. Lisäksi lajitunnistustaidot kehittyvät. Kisakalat ilmoitetaan järjestäjälle WhatsApp-sovelluksen avulla.

ONKI24-kilpailu sääntöineen julkistetaan 12.5. klo 10 osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/onki24. Ilmoittautuminen kilpailuun avautuu samalla.

Fisuun Fongaus sääntöineen julkistetaan 20.5. klo 10 osoitteessa fisuun.fi/fisuunfongaus. Ilmoittautuminen kilpailuun avautuu samalla.

Lisätietoja:
Onki24: Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Marcus Wikström, puh. 045 110 2126, marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi ja
kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050, juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi
Fisuun Fongaus: Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalastusohjaaja Heidi Pernu, puh. 044 355 4109, heidi.pernu@vapaa-ajankalastaja.fi

Sämimuseo já Paje-Laapi luándukuávdáš Siida vijđedemhaahâ lii nuuhâm já vuáđupyeredem álgá. Siida puáris váldučáitáldâh purgejuvvoo já návt adeluvvoo saje uđđâ čáitáldâhân, mast kulttuur já luándu ovtâstuvá oovtâ olesvuotân.

Siida paijeel 20-ihásâš váldučáitáldâh lii lamaš piivnoh. Sämimuseo já Luándukuávdáš Siida kijttá oovdeb Siida váldučáitálduv čáitáldâhpargojuávhu já rähteid fiijnâ čáitálduv oovdâst.

Kijttum já rämidum čáitálduvvâst láá iällám paijeel miljovn kyessid aiccâmin sämmilâšvuođâ, Säämi já Paje-Laapi luándu vuoiŋâ já tubdâmušâid. Tääl čáitálduv uđâsmitteh lättest káátu räi. Čáitálduv válduäššin lii ain siskáldâs, mutâ uđâsmitteh ollásávt meiddei čáitáldâhtekniik. Čáitálduv huolâttâs, peividem já uđđâ tiäđu lasettem lii puátteevuođâst älkkeb.

Puáris čáitálduv anolijd oosijd siäilutteh.  Nurâldâhkáálvuid macâtteh konservistem pehti nurâlduvváid tâi uđđâ čáitáldâhân. Tevdum ellei tuurhah já puuzah finnejeh siemin huolâttâs. Uási rekvisiitkáálvuin juátká meiddei uápistemaanoost, luándu- já museošoddâdmist, olgomuseost já mulsâšuvvee čáitálduvâin. Puáris čáitálduv purgem maŋa álgá čáitáldâhsali vuáđulâš pyeredem. Tivoh oosijd já káttu finnee uđđâ maalâulguu, mon maŋa peessih huksiđ uđđâ čáitálduv.

Siida-rakânâs lii kiddâ vuáđupyeredem ääigi vyesimáánu rääjist. Sämimuseo já Siida ässigâšpalvâlem, Siida shop, Meccihaldâttâs ässigâšpalvâlem já mađhâšemravvimpalvâlus tuáimih Siida kuávlust leijee koskâpuddâsâš saajeest 1.6.2021 rääjist. Sämikulttuurân piäsá uápásmuđ olgomuseost, mii tuáimá vuáđupyeredem ääigi čáitáldâh- já kollimsajen.

Enâmeh láá mii párnááh

Siida uđđâ čáitálduv nommâ lii “Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” aanaarlâš Kuobžâ-Saammâl Maati (Matti Morottaja) čáállám anarâškielâlâš tiivtâ mieldi. Čáitálduv nommâ siskeeld luándu- já kulttuurfáádái tehâlumos viestâid.

Čáitálduv kulttuursiskáldâsâin suogârdâlleh, maht moonnâmäigi iälá mist – juáhháást iälá maaŋgâhámásâš jieškote-uv äigipoojij ärbi, mii iššeed vuáháduđ nubástusâid mii pirrâ. Luándu-uáinu puáhtá uáinimnáál eromâšávt majemuu jieŋâpaje majebáá šoŋŋâdâhhistorjá já lasseen suogârdâlleh, mii šoŋŋâdâhân tábáhtuvá puátteevuođâst. Luándufáádáid kietâdâlleh Tave-Laapi suojâlemkuávlui, sehe toi jieškote-uv muđusij luándutiijpâi já iäláánšlaajâi pehti.

Uđđâ čáitálduv válduvuávájeijee lii Harri Koskinen Teollisuuden ystävät uásusirâttâsseervist. Kulttuuruási kietâčalluu lii ráhtám professor Veli-Pekka Lehtola, kulttuuruási taiđâlâš jođetteijen lii Outi Pieski. Luándu-uási kietâčällee lii biologi Matti Mela.

Siida váldučáitálduv kulttuuruási uđâsmittem ruttâdeh Kone siäđus, Suomâ kulttuurruttârááju / Museovisio, máttááttâs- já kulttuurministeriö / sierânâstoorjâ já Jenny já Antti Wihuri ruttârááju. Sämimuseost lii joođoost meiddei čáitálduv uđâsmitmân lohtâseijee Muittut, muitalusat – The Story of the Sámi by the Sámi -Interreg-haahâ. Siida váldučáitálduv luándu-uási uđâsmitmân Mecciháldáttâs finnij ruttâdem staatâ lasebudjetist.

Lasetiäđuh:

Museohovdâ Sari Valkonen, p. 040 767 1052 tâi sari.valkonen(at)samimuseum.fi

Proojeekthovdâ Eeva Kyllönen, p. 040 5709382 tâi eeva.kyllonen(at)samimuseum.fi

Miäcádâhhovdâ Pirjo Seurujärvi, p. 0400 125 782 tâi pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi

Proojeekthovdâ Kirsi Ukkonen, p. 0400 479 986 tâi kirsi.ukkonen(at)metsa.fi

Siida uđâstusâst mii nettisiijđoin: https://siida.fi/siida-uudistuu/

Siida lii Anarist, já tobbeen tuáimih Sämimuseo já Paje-Laapi luándukuávdáš Siida sehe Raavâdviäsu Sarrit. Sämimuseo Siida tooimâst västid Sämimuseosiäđus. Paje-Laapi luándukuávdáš Siida kulá Meccihaldâttâs väldikodálii luándukuávdášviärmádâhân.

Ive 1998 lekkum Siida-rakânâs vijđeduvvoo já vuáđutivoduvvoo. Vijđedemossijd šaddeh Sämimuseo čuágáldâhsajeh já raavâdviäsu. Sämimuseo já luándukuávdáá ohtsâš vuáđučáitáldâh uđâduvvoo. Mij palvâlep ubâ uđâdempargo ääigi. Vijđedum já vuáđutivodum Siida sehe uđđâ čáitáldâh liäkkoo cuáŋuimáánust 2022.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisee useita ajankohtaisia arviointituloksia kaikilta koulutusasteilta loppukeväästä ja kesällä 2021. Arvioinnit koskevat muun muassa koronaepidemian vaikutuksia varhaiskasvatukseen, erityisestä tukea ammatillisessa koulutuksessa sekä sukupuolen sisäisten ja välisten oppimistuloserojen syitä ja taustoja.

Tässä tiedotteessa on ennakkotietoa tulevista julkistamisista ajalla touko-elokuu 2021. Koosteen tavoitteena on tukea arviointitiedon entistä parempaa hyödyntämistä. Seuraava kooste tulevista arviointien julkistamisista julkaistaan alkusyksystä.

Koulutusasterajat ylittävät julkaisut  

Suomalaisen koulutusjärjestelmän laadun varmistaminen ja kehittäminen

Suomalaisen koulutusjärjestelmän laadun varmistaminen ja kehittäminen pohjautuvat kehittävälle arvioinnille. Karvi julkaisee tiivistelmän, jossa kuvataan koulutusjärjestelmämme laadunvarmistuksen käytänteitä ja kehittämistä tarkemmin sekä avataan arvioinnin merkitystä laadunvarmistukselle.

Tiivistelmä julkaistaan elokuussa 2021.

Lisätietoja:

• arviointiasiantuntija Mira Huusko, mira.huusko(a)karvi.fi, puh. 029 533 5565 (korkeakoulutus)
• arviointiasiantuntija Laura Lepola, laura.lepola(a)karvi.fi, puh. 029 533 5546 (yleissivistävä koulutus)
• arviointiasiantuntija Tuomas Sarkkinen, tuomas.sarkkinen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5582 (varhaiskasvatus)
• arviointineuvos Janniina Vlasov, janniina.vlasov(a)karvi.fi, puh. 029 533 5543 (varhaiskasvatus)
• arviointiasiantuntija Anni Tuurnas, anni.tuurnas(a)karvi.fi, puh. 029 533 5593 (ammatillinen koulutus)
• Karvin laadunhallinnan verkkosivut

Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen sosiaali- ja terveysalan arviointien yhteistiivistelmäjulkaisu

Karvi on arvioinut sosiaali- ja terveysalan koulutuksia sekä ammatillisen koulutuksen että korkeakoulutuksen osalta. Valmistuvista arvioinneista tuotetaan yhteistiivistelmäjulkaisu, joka tarjoaa laaja-alaista tietoa sosiaali- ja terveysalan koulutusten nykytilasta Suomessa.

Tiivistelmäraportti julkaistaan elokuussa 2021.

Lisätietoa:

• ammatillisen koulutuksen arviointi:
  • johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen, paula.kilpelainen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5557
  • arviointiraportti: Ammatillinen osaaminen ja pedagoginen toiminta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa
  • tiedote: Lähihoitajiksi opiskelevien osaaminen arvosanoilla mitattuna erittäin hyvää ja melko tasalaatuista – teoreettisessa osaamisessa kehitettävää
  • hankkeen verkkosivut 
• Korkeakoulutuksen arviointi:
  • arviointiasiantuntija Mira Huusko, mira.huusko(a)karvi.fi, puh. 029 533 5565
  • arviointiasiantuntija Hanna Väätäinen, hanna.vaatainen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5568
  • hankkeen verkkosivut

------------------

Varhaiskasvatus

Pedagogisia jatkumoita ja ilmaisun iloa! Viisivuotiaiden pedagogiikka ja taito- ja taidekasvatuksen nykytila varhaiskasvatuksessa

Arvioinnissa selvitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona viisivuotiaiden pedagogiikkaa sekä taito- ja taidekasvatuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Toimeksiannon tavoitteet olivat kaksitahoiset. Ensimmäisenä tavoitteena oli tuottaa nykytilanteen kuvaus ja siihen perustuvat kehittämissuositukset viisivuotiaiden lasten pedagogiikasta ja sen toteuttamisesta valtakunnallisesti Manner-Suomen osalta. Arvioinnin toisena tavoitteena oli taito- ja taidekasvatuksen nykytilanteen kartoittaminen varhaiskasvatuksessa. Toimeksianto sisälsi myös taito- ja taidekasvatuksen vahvistamista koskevat kehittämissuositukset.

Arviointiraportti julkaistiin 4.5.2021.  

Lisätietoja:

• arviointiasiantuntija Jaana Juutinen, jaana.juutinen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5539
• tiedote: Koronapandemiasta huolimatta henkilöstön arviot varhaiskasvatuksesta positiivisia – kehitettävääkin löytyy
• arviointiraportti: Pedagogisia jatkumoita ja ilmaisun iloa! Viisivuotiaiden pedagogiikka ja taito- ja taidekasvatuksen nykytila varhaiskasvatuksessa
• hankkeen verkkosivut

Varhaiskasvatuksen laadun arviointityökalujen pilotointi

Karvi kehittää kansallista varhaiskasvatuksen arviointijärjestelmää ja siihen liittyviä arviointityökaluja syksyllä 2018 julkaistujen laatuindikaattoreiden pohjalta. Pilotointivaiheen tavoitteena on arvioida kehitettyjen arviointityökalujen ja niihin liittyvän pedagogisen arviointiprosessin toimivuutta käytännössä. Lisäksi pyritään hankkimaan tietoa siitä, miten arviointi tukee paikallista kehittämistä ja kuinka arviointivälineitä voidaan hyödyntää lapsiryhmän henkilöstö- ja yksilötason arvioinnissa.

Raportti julkaistaan kesäkuussa 2021.

Lisätietoja:

• arviointineuvos Janniina Vlasov, janniina.vlasov(a)karvi.fi, puh. 029 533 5543
• arviointiasiantuntija Sivi Harkoma, sivi.harkoma(a)karvi.fi, puh. 029 533 5556
• hankkeen verkkosivut 

Koronapandemian vaikutukset varhaiskasvatukseen

Tiivistelmässä kuvataan kahden arvioinnin aineistojen pohjalta koronapandemian vaikutuksia varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan sekä varhaiskasvatuksen johtamiseen. Pandemia on vaikuttanut varhaiskasvatuksen arkeen monin tavoin: pandemia on tuonut sekä rajoituksia että synnyttänyt uusia toimintatapoja. Tiivistelmäjulkaisussa kuvataan keskeisimmät tulokset ja jaetaan hyviä käytäntöjä varhaiskasvatuksen toimijoille.

Tiivistelmä julkaistaan elo-syyskuussa 2021.  

Lisätietoja:

• arviointiasiantuntija Anna Siippainen, anna.siippainen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5566

Varhaiskasvatuksen johtamisen nykytila, vahvuudet ja kehittämiskohteet -tilastograafi  

Arvioinnissa tarkastellaan nimensä mukaisesti varhaiskasvatuksen johtamisen nykytilaa. Arviointi kohdistuu varhaiskasvatuksen johtamisrakenteisiin sekä johtajien työnkuviin. Tavoitteena on tuoda esiin niin suomalaisen varhaiskasvatuksen johtamisen vahvuuksia kuin sen kehittämiskohteita. Varhaiskasvatuslain vaikutuksia tarkastellaan kohdentamalla arviointi varhaiskasvatuksen johtamisen ja johtamisjärjestelmän yhteydestä lapsen edun ensisijaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Näin saatava arviointitieto kytkeytyy osaksi lain vaikutusten arviointia ja seurantaa. Tiedot arviointiin on kerätty kaikista Manner-Suomen kunnista (n=293) kahdella kyselyllä: toinen kysely oli suunnattu varhaiskasvatuksesta vastaavalle viranhaltijalle ja toinen päiväkotien johtajille ja perhepäivähoidon ohjaajille.

Arviointihanke toteutetaan kahdessa vaiheessa ja sen tulokset raportoidaan kolmessa vaiheessa.  Ensimmäiset tulokset julkaistaan kesäkuussa 2021 infograafin muodossa. Johtajuuden nykytilaan keskittyvä raportti julkaistaan joulukuussa 2021 ja pedagogista ja eettistä johtamista koskeva raportti loppuvuodesta 2023.

Lisätietoja:

• arviointiasiantuntija Anna Siippainen, anna.siippainen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5566
• hankkeen verkkosivut

------------------

Yleissivistävä koulutus

NÄKÖKULMIA OPS-ARVIOINTIIN 2016−2020 - Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi

Julkaisussa tarkastellaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sekä koulutuksen ohjausjärjestelmän toimivuutta. Opetussuunnitelmauudistusta pohditaan koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta, ja mielenkiinnon kohteena ovat esimerkiksi esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet. Huomiota kiinnitetään myös kehittämistoiminnan valtakunnalliseen ja paikalliseen tukeen.

OPS-arvioinnin kokoava pohdinta julkaistaan kesäkuussa 2021.

Lisätietoja:

• johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen, jaana.saarinen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5537
• arviointiasiantuntija Salla Venäläinen, salla.venalainen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5549
• hankkeen verkkosivut

Selvitys sukupuolen sisäisten ja välisten oppimistuloserojen syistä ja taustoista

Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaiset tekijät edistävät tai estävät koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista sekä miten oppimistuloserojen taustalla olevien tekijöiden vaikutuksia voitaisiin tasoittaa. Näitä asioita tarkastellaan koulutuspolitiikan, sukupuolten tasa-arvopolitiikan ja työllisyyspolitiikan näkökulmista.

Selvityksen teoreettinen viitekehys rakentuu sukupuoli- ja tasa-arvokäsitteisiin. Tavoitteena on tarkastella, miten erilaiset sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät ymmärrykset ja tulkinnat luovat osaltaan ja uusintavat osaltaan olemassa olevia rakenteita ja vahvistavat esimerkiksi sukupuoleen liittyviä stereotyyppisiä käsityksiä.

Raportti julkaistaan heinä-elokuussa 2021.

Lisätietoja:

• johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen, jaana.saarinen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5537
• hankkeen verkkosivut

Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi (3. lk)

Pitkittäisarvioinnissa seurataan oppilaiden matematiikan ja äidinkielen taitoja koko perusopetuksen ajan. Samojen oppilaiden osaamista on arvioitu ensimmäisen luokan alussa vuonna 2018 ja kolmannen luokan alussa 2020. Syksyllä 2021 raportoidaan kolmasluokkalaisten kansallisesta osaamistasosta ja osaamisen kehittymisestä alkuopetuksen aikana. Myöhemmin on luvassa tietoa osaamiseen yhteydessä olevista taustatekijöistä.

Raportti julkaistaan elokuussa 2021.  

Lisätietoja:

• arviointiasiantuntija Annette Ukkola, annette.ukkola@karvi.fi, puh. 029 533 5548
• hankkeen verkkosivut

------------------

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien arviointi 2021−2022

Arvioinnilla tuotetaan tietoa ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien tilasta ja siitä, miten laadunhallintajärjestelmät ovat kehittyneet vuoden 2015 vastaavaan arviointiin nähden. Hankkeen avulla koulutuksen järjestäjiä tuetaan ja kannustetaan lisäksi oman laadunhallintansa jatkuvassa kehittämisessä.

Kesällä 2021 julkaistaan hankkeen välitulokset (määrällinen aineisto) diasarjan muodossa. Lopullinen raportti julkaistaan vuoden 2022 keväällä, kun täydentävä tiedonkeruu ja tulosten analysointi on saatu valmiiksi.

• arviointineuvos Aila Korpi, aila.korpi(a)karvi.fi, puh. 029 533 5536
• Hankkeen verkkosivut

Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa

Karvi toteuttaa ammatillisen koulutuksen erityisen tuen arvioinnin vuosina 2020–2021. Arviointi tuottaa tietoa erityisen tuen järjestelyistä ja niiden toimivuudesta, kuten tuen tarpeiden tunnistamisesta, tuen ja ohjauksen muodoista, tuen saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä arvioinnin mukauttamisen ja ammattitaitovaatimuksista poikkeamisen käytännöistä.

Toukokuun lopussa / kesäkuun alussa arviointiin osallistuneille koulutuksen järjestäjille tiedotetaan alustavista tuloksista. Loppuraportti ja tulokset julkistetaan syyskuussa 2021.

Lisätietoja:

• arviointineuvos Jani Goman, jani.goman(a)karvi.fi, puh. 029 533 5505
• arviointiasiantuntija Raisa Hievanen, raisa.hievanen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5542
• hankkeen verkkosivut

------------------

Korkeakoulutus

Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMKin tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditointi

Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointi on kansainväliseen EUR-ACE-laatuleimaan johtava tutkinto-ohjelmakohtainen arviointi. Akkreditoinnin tavoitteena on tukea laadun kehittämistä tekniikan alan tutkinto-ohjelmissa ja lisätä suomalaisten tekniikan alan tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja tunnustamista työelämässä.

Akkreditoinnin tulokset julkaistaan 25.5.2021.

Lisätietoja:

• arviointiasiantuntija Kati Isoaho, kati.isoaho(a)karvi.fi, puh. 029 533 5501
• Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditoinnit 

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi tuottaa kokonaiskuvan tarkasteltavien koulutusten vahvuuksista ja kehittämiskohteista suhteessa tutkintojen tuottamaan osaamiseen ja työelämärelevanssiin sekä jatkuvaan oppimiseen. Arviointi tuottaa myös tietoa korkeakoulujen kyvystä kehittää koulutustarjontaa vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja tulevaisuuden toimintaympäristöön.

Arviointiraportti julkaistaan ti 15.6.2021. Arvioinnin julkaisutilaisuus järjestetään 15.6.2021 klo 9.00.

Lisätietoja:

• arviointiasiantuntija Mira Huusko, mira.huusko(a)karvi.fi, puh. 029 533 5565
• arviointiasiantuntija Hanna Väätäinen, hanna.vaatainen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5568
• hankkeen verkkosivut

Vaasan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän auditointi

Vaasan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän auditointi on ensimmäinen kolmannen kierroksen auditoinneista, joka tehdään kansainvälisen auditointiryhmän voimin. Myös raportti julkaistaan englanniksi.

Auditoinnin tehtävänä on

• arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita,
• arvioida, tuottaako laatujärjestelmä strategian toteuttamisen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin,
• rohkaista korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin sekä
• kerryttää avointa ja läpinäkyvää tietoa suomalaisten korkeakoulujen laatutyöstä.

Korkeakoulujen kehittämistä tukee auditointimallissa korkeakoulujen mahdollisuus valita yksi arviointialue. VAMK on valinnut Työelämäyhteistyön valinnaiseksi arviointialueekseen. Auditointiin sisältyy myös vertaisoppimisen menetelmä. VAMKin vertaisoppimisen kumppani on Novia-ammattikorkeakoulu ja vertaisoppimisen kohde on Sujuva opinnäytetyöprosessi – valmiiksi määräajassa.

Auditointiraportti julkaistaan Karvin digitaalisella auditointialustalla kesäkuussa 2021.

Lisätietoja:

• arviointineuvos Sirpa Moitus, sirpa.moitus(a)karvi.fi, puh. 029 533 5518
• hankkeen verkkosivut

LUT-yliopiston laatujärjestelmän auditointi

Karvi toteuttaa LUT-yliopiston auditoinnin. Auditoinnin tehtävänä on

• arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen peri­aatteita,
• arvioida, tuottaako laatujärjestelmä strategian toteuttamisen ja toiminnan jatku­van kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin,
• rohkaista korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin sekä
• kerryttää avointa ja läpinäkyvää tietoa suomalaisten korkeakoulujen laatutyöstä.

Korkeakoulujen kehittämistä tukee auditointimallissa korkeakoulujen mahdollisuus valita yksi arviointialue. LUT on valinnut Digitalization in teaching and learning –teeman valinnaiseksi arviointialueeksi.

Auditointiraportti julkaistaan Karvin digitaalisella auditointialustalla kesäkuussa 2021.

Lisätietoja:

• johtava arviointiasiantuntija Mirella Nordblad, mirella.nordblad(a)karvi.fi, puh. 029 533 5541
• hankkeen verkkosivut

Karvin itsearviointiraportti 

Karvi osallistuu säännöllisesti toimintansa ulkoiseen arviointiin. Karvin korkeakoulutuksen arviointitoiminta arvioidaan seuraavan kerran 2021 European Association for Quality Assurance in Higher Education (ENQA) -järjestön toimesta. Arvioinnin toteutuksesta vastaa kansainvälinen ENQAn nimeämä arviointiryhmä, joka vierailee Karvissa syksyllä 2021. Ulkoisen arvioinnin läpäisy on ehto ENQA:n täysjäsenyydelle sekä pääsylle luotettavien arviointitoimijoiden rekisteriin EQAR:iin.

Karvin ENQAn ulkoiseen arviointiin liittyvä itsearviointiraportti julkaistaan touko-kesäkuussa 2021.

Lisätietoja:

• johtava arviointiasiantuntija Mirella Nordblad, mirella.nordblad(a)karvi.fi, puh. 029 533 5541
• ENQAn ulkoinen arviointi

Grazin yliopiston laatujärjestelmän auditointi  

Karvi toteuttaa itävaltalaisen Grazin yliopiston auditoinnin. Auditoinnin tehtävänä on

• arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen peri­aatteita,
• arvioida, tuottaako laatujärjestelmä strategian toteuttamisen ja toiminnan jatku­van kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin,
• rohkaista korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin.

Korkeakoulujen kehittämistä tukee auditointimallissa korkeakoulujen mahdollisuus valita yksi arviointialue. Grazin yliopisto on valinnut valinnaiseksi arviointialueeksi Yhdenvertaisuus ja moninaisuus -teeman. Auditointiin sisältyy myös vertaisoppimisen menetelmä. Grazin yliopiston vertaisoppimisen kumppani on Leipzigin yliopisto.

Auditointiraportti julkaistaan Karvin digitaalisella auditointialustalla elokuussa 2021.

Lisätietoja:

• johtava arviointiasiantuntija Mirella Nordblad, mirella.nordblad(a)karvi.fi, puh. 029 533 5541
• hankkeen verkkosivut

TA-Yhtymä siirtyi hiilineutraaliin kaukolämmitykseen vuoden 2019 syksyllä 85 asuintalossaan Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Samalla niissä aloitettiin kaukolämmön kulutusjouston kokeilu. Kulutusjoustolla optimoidaan kaukolämmön tuotantoa ja kulutusta, tasoitetaan lämmön kulutuspiikkejä ja vähennetään siten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

TA-Yhtymä haluaa vahvasti vaikuttaa lämmityksen ympäristövaikutusten pienentämiseen ja hiilineutraalisti tuotettu lämmitys auttaa osaltaan TA-Yhtymää saavuttamaan omat ympäristötavoitteensa. Hiilineutraali kaukolämpö tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla sekä hukkalämmöllä.

− Olemme arvioineet, että Fortumin uusiutuvalla energialla tuotettu Eko Plus -kaukolämpö vähentää päästöjämme vuodessa noin 5,2 miljoonaa kilogrammaa. Tämä vastaa 520 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä. Haluamme olla osaltamme edistämässä muutosta kohti uusiutuvan energian käyttöä. Suomalaisten hiilijalanjäljestä asuminen onkin suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja. Uskon, että asukkaamme näkevät tärkeäksi, että me voimme toiminnallamme vaikuttaa asiaan, kertoo TA-Yhtymän toimitusjohtaja Jouni Linnavuori.

Lämmityksen rytmittäminen leikkaa huippukulutusta ja fossiilista lämmöntuotantoa

Uusiutuvan kaukolämmön käyttöönoton yhteydessä aloitettiin myös kulutusjouston kokeilu.

Kulutusjouston avulla kaukolämpöverkon huippukysyntää pystytään tasaamaan vuorokauden sisällä, jotta vältetään ylimääräisten lämpölaitosten käyttöä. Kulutusjousto perustuu kiinteistökohtaiseen lämmityksen ohjaukseen sekä kiinteistön lämpömassan hyödyntämiseen. Talven pakkaspäivien nostamaa lämpötarvetta voidaan tasata energiavarastoa varaamalla ja purkamalla niin, etteivät asukkaat edes huomaa muutosta sisälämpötilassa.

− Ennen tällaista pakkaspäivän suurta lämpötarvetta eli kulutuspiikkiä yksittäistä kiinteistöä lämmitetään normaalia enemmän ikään kuin varastoon, kun taas kulutuspiikin aikana sitä ei juuri lämmitetä. Näin lämmitys tasaantuu pidemmälle ajanjaksolle eikä yksittäisiä kulutuspiikkejä synny. Huippuvaiheeseen tarkoitettujen varalämpölaitosten tuotantoa ei silloin tarvita ja fossiilisten polttoaineen käytöltä lämmöntuotannossa vältytään, selventää Fortumin kehityspäällikkö Riitta Ståhl kulutusjouston ideaa.

− Lämmitystä pyritään joustamaan kaikkina lämmitystä vaativina kuukausina. Mitä enemmän voimme hyödyntää kaukolämpöjärjestelmässämme uusiutuvan energian tuotantoa ja kiinteistökohtaista kulutusjoustoa, sitä ekologisempaa energiatuotantomme on kokonaisuutena, tähdentää Ståhl.

Älykäs lämmityksen ohjaus vähensi kulutusta noin 5 prosenttia

−  Asunnoissamme on ollut jo useamman vuoden ajan Leanheat-automaatio, joka hyödyntää lämmityksen säädössä tekoälyä ja sisäolosuhdemittauksia. Sen avulla sisälämpötilat voidaan pitää tasaisina ja miellyttävinä. Olemme voineet testata tätä 3 500 asunnossamme Suomessa ja nyt myös kulutusjoustoa kokonaisen vuoden Fortumin kaukolämpöalueella. Seuraamme mielenkiinnolla lämmityksen ohjauksen ja kulutusjouston vaikutuksia energiankulutukseen, säästöihin, asuntojen lämpötilojen muutoksiin ja tietysti asumismukavuuteen. Asuntojen vuotuinen keskimääräinen lämpötilan lasku on ollut yhden asteen luokkaa, ja asuntojen lämmitys on saatu enemmän tasapainoon, toteaa Jouni Linnavuori.

Yhteistyöllä kohti kestävää lämmitystä

Espoo Clean Heat -hankkeessa Fortum ja Espoon kaupunki ovat sitoutuneet hiilineutraalin kaukolämmön tuotantoon Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkossa 2020-luvun aikana. Kivihiilen käyttö lopetetaan viimeistään vuonna 2025. Tämän myötä noin 250 000 asukasta siirtyy hiilineutraalin lämmityksen piiriin.

Espoo Clean Heat -hankkeessa hiilineutraalisuutta vauhditetaan yhtä aikaa sekä energiantuotannon että  -kulutuksen kautta. Fortum tavoittelee hiilineutraalia kaukolämpöä yhdessä asiakkaidensa kanssa. Kulutusjousto, älykäs lämmityksen ohjaus ja uusiutuvilla tuotettu kaukolämpö edistävät osaltaan hanketta.

Lisätietoja:

Jouni Linnavuori, toimitusjohtaja, TA-Yhtymä

jouni.linnavuori@ta.fi

Riitta Ståhl, kehityspäällikkö, Suomen lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta, Fortum

riitta.stahl@fortum.com,  puh. 040 593 7434

fortum.fi/ekoplus

fortum.fi/kulutusjousto

espoocleanheat.fi

Liitteenä oleva kuva: Lämmitystä ohjaamalla pystytään pienentämään kulutuspiikkejä. Kuvassa ylhäällä on lämpimän veden käytön ja lämmityksen tyypillinen kulutusjakauma asuintalossa vuorokauden aikana. Kuvassa alhaalla näkyy lämmityksen ohjauksen vaikutus: kun lämmintä vettä tarvitaan erityisen paljon, niin silloin lämmitystä joustetaan.

Voi on laajentanut toimintaansa tänään Espooseen ja kaupunkilaiset saavat käyttöönsä yhtiön uusimmat sähköpotkulaudat, joissa on muun muassa suuntavilkut, parempi moottoriteho ja entistäkin tarkempi GPS-paikannus. Voin operatiivisen johtajan Reetta Alastalon mukaan yhtiö on saanut paljon toiveita Espooseen laajentumisesta käyttäjiltään ja tuo nyt kokeiluluontoisesti sähköpotkulautansa tietyille alueille Espoossa. Laajentuminen helpottaa käyttäjien siirtymistä Helsingin ja Espoon välillä.

Voin korallin väriset sähköpotkulaudat ovat pian tuttu näky myös Espoossa. Käyttöön otetaan Voin uusin malli, jossa on muun muassa suuntavilkku, entistä tarkemmat jäljittimet ja melutasoa mittaavat sensorit. Siinä on lisäksi 30 % aiempaa parempi moottoriteho, joka pääsee oikeuksiinsa erityisesti ylämäissä.

”Käyttäjämäärämme ovat olleet rajussa kasvussa koko kevään ajan pääkaupunkiseudulla ja olemme saaneet paljon toiveita laajentamisesta Espooseen. Meillä on pääkaupunkiseudulla paljon kuukausi- ja vuosipassin hankkineita, ja jatkossa he pääsevät hyödyntämään palveluja myös Espoon alueella samalla hinnalla ja toki myös espoolaiset Helsingissä”, Voin operatiivisesta toiminnasta Suomessa vastaava Reetta Alastalo iloitsee.

Voi aloittaa toimintansa Espoossa rajatulla alueella, johon kuuluu osia Matinkylästä, Suurpellosta, Otaniemestä, Tiistilästä, Haukilahdesta, Niittykummusta ja Tapiolasta. Alueilla toimii paljon yrityksiä ja muun muassa yliopiston yksikköjä, ja Voi tarjoaa alueilla työskenteleville ja asuville helpon ja nopean tavan liikkua.

”Kokemuksiemme mukaan asemanseudut ovat yleensä suosituimpia matkan aloittamis- ja päättämispaikkoja. Toiminta-aluettamme laatiessa olemme ajatelleet niin, että eri Espoon alueilta pääsee kätevästi vartissa tai alle haluamalleen asemalle”, Alastalo selvittää ja jatkaa:

”Toki skuutilla pääsee kätevästi vaikkapa nautiskelemaan auringosta Haukilahden aurinkorannalle.”

Voin sähköpotkulautoja voi käyttää aikaperusteisesti tai lunastamalla kiinteähintaisia passeja. Vuorokauden ajan voi matkustaa lähes rajoituksetta 4,9 euron hintaan. Kolmen kuukauden passissa hintaa päivälle kertyy vain euro ja hinta on 90 €.

”Mikromobiliteetin vallankumouksesta on nähty vain ensiaskeleet ja uusien malliemme avulla voimme auttaa kaupunkeja saavuttamaan ympäristötavoitteitaan. Voin toiminnot ovat kaikissa kaupungeissa jo sataprosenttisesti hiilineutraaleja”, Alastalo toteaa.

V4-mallin ominaisuuksia:

• Entistä leveämmät, 10-tuumaiset joka sään honeycomb-täyskumirenkaat sekä hydraulinen etujousitus antavat vertaansa vailla olevan pidon, tehokkaan jarrutuksen ja iskunvaimennuksen kaikilla tiepinnoilla.
• 30 % aiempaa parempi moottoriteho
• Antimikrobiset käsikahvat mahdollistavat sähköpotkulaudan hygieenisen käytön ja estävät virusten (kuten COVID-19) leviämistä deaktivoimalla ne kosketuksessa. 

Lisätietoja:

Reetta Alastalo, p. 040 5626 730, reetta.alastalo@voiapp.io

Toni Perez, p. 0400 630 063 tai viestinta@osg.fi / voipr@voiapp.io

Kuvapankki: https://www.voiscooters.com/media-kit/

Vuonna 2018 perustettu Voi on ruotsalainen urbaaniin liikkumiseen erikoistunut yritys, joka tarjoaa sähköpotkulautojen vuokrauspalvelua yhteistyössä kaupunkien ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Olemme mukana muuttamassa kaupunkilaisten liikkumistapoja ja varmistamme, että se tapahtuu aidosti innovatiivisen tekniikan avulla sekä avoimen ja läpinäkyvän vuoropuhelun kautta.

Voi-skuutin kyytiin voi hypätä milloin tahansa ja ajaa minne tahansa vain muutamassa minuutissa - täysin hiilineutraalisti. Voi toimii yli 50 kaupungissa 11 maassa. Yhtiömme pääkonttori sijaitsee Tukholmassa, ja työllistämme noin 400 henkilöä. Voin sähköpotkulaudoilla on ollut tähän mennessä jo 6 miljoonaa käyttäjää ja ajoja on tehty 30 miljoonaa.

Sääʹm-museo da Pâʹjj-Lappi luâttkõõskõs Siida veeidõshaʹŋǩǩõs lij puuttâm da vuâđđpueʹrõs älgg. Siida vuäʹmm vueiʹvvčuäjtõs peâltet da uuʹdet sââj ođđ čuäjtõʹsse, koʹst kulttuur da luâtt õhttâʹvve õhttân obbvuõttân.

Siida pâʹjjel 20 eeʹǩǩed vuäʹmm vueiʹvvčuäjtõs lij leämmaš miõllsaž. Sääʹm-museo da Luâttkõõskõs Siida späʹssbââšš oouʹdab Siida vueiʹvvčuäjtõõzz čuäjtõstuâjj-joouk da raajjid fiinâs čuäjtõõzzâst.

Späʹssbõššum da äärvast õnnum čuäjtõõzzâst lie jeällam pâʹjjel miljoon kuâssai aiccmen sääʹmvuõđ, Sääʹmjânnam da Tâʹvv-Lappi luâđ jiõgg da toobdâlm. Ååʹn čuäjtõõzz oođeet šââʹldest laʹǩǩe. Čuäjtõõzz vueiʹvväʹšš lij pâi siiskâz, leâša še puärsmam čuäjtõstekniikk oođeet obbnes. Čuäjtõõzz huâll, peiʹvvummuš da ođđ teâđ lââʹzztummuš lij juätkast hiâlpab.

Vuäʹmm čuäjtõõzz ââʹnteei vueʹzz seeiltet.  Norldõktiiŋg maʹcce konservâsttmõõžž pääiʹǩ norldõõǥǥid leʹbe ođđ čuäjtõʹsse. Tiudduum jieʹllji toorkid da poʒʒpihttsid tueʹjjeet ǩeäʹppsõs teevvmõš. Vueʹss rekvisiittkäuʹnnõõzzâst juätkk še vuäʹpstõsâânnmõõžžâst, luâtt- da museopeâmmʼmõõžžâst, ålggmuseost da vaajtõõvvi čuäjtõõzzin.  Vuäʹmm čuäjtõõzz peâltem mâŋŋa älgg čuäjtõslõõnj vuâđđpueʹrõs. Oolžid teevat da laakk vuäǯǯ ođđ kälkkooʹle, mõõn mâŋŋa piâzzât raajjâd ođđ čuäjtõõzz.

Siida-raajâlm lij ǩidd vuâđđpueʹrõõzz ääiʹj vueʹssmannust ääʹljeeʹl.  Sääʹm-museo da Siida äʹššneʹǩ-kääzzkõs, Siida Shop, Meäʹcchalltõõzz äʹššneʹǩ-kääzzkõs da turismmvuäʹpstõs tåimmje Siida vuuʹdest åårrai sâjjsaž põõrtin 1.6.2021 ääʹljeeʹl.  Sääʹmkulttuuʹre piâss tobddõõttâd ålggmuseost, kååʹtt tåimmai vuađđpueʹrõõzz ääiʹj čuäjtõs- da jeällmõštäävtõssân.

Täk jânnam lie mij päärna

Siida ođđ čuäjtõõzz nõmm lij “Enâmeh láá mii párnááh” – Täk jânnam lie mij päärna” aanrõš Matti Morottaja ǩeeʹrjtam aanrõšǩiõllsaž tiivt mieʹldd. Čuäjtõõzz nõmm peejj õʹhtte luâtt- da kulttuurteemi vääžnʼjummuž saaǥǥid.

Čuäjtõõzz kulttuursiiskõõzzâst tuʹmmjet, mäʹhtt mõõnnâmäiʹǧǧ jeäll miʹjjin – juõʹǩǩkain jeäll määŋgnallšem jeeʹres äiʹǧǧpââʹji preeddan, koon veäkka šiõttlõõvât muttsin mij pirr. Luâttǩiõččâmvueʹǩǩ pohtt ouʹdde jeäʹrben mââimõs jiõŋŋpââʹjj mââibeällsaž äimmõshistoria da lââʹssen tuʹmmjet mâiʹd äimmõʹsse ǩeävv pueʹttiääiʹjest. Luâtt-teemid ǩiõttʼtõõlât Pâʹjj-Lappi suõjjeemvuuʹdi di tõin očndõõtti jeeʹresnallšem luâttmaalli da jäälaišlaaji pääiʹǩ.

Ođđ čuäjtõõzz vueiʹvvplaaneei lij Harri Koskinen Teollisuuden Ystävät Võ:st Kulttuurvueʹzz ǩiõttǩeeʹrjtõõzz lij raajjâm professor Veli-Pekka Lehtola, kulttuurvueʹzz čeäppõõzzlaž jååʹđteeʹjen tåimm Outi Pieski. Luâtt-vueʹzz ǩiõttǩeeʹrjteei lij bioloog Matti Mela.

Siida vueiʹvvčuäjtõõzz kulttuurvueʹzz oođummuž teäggte Kone fondd, Lääʹddjânnam Kulttuurteäǧǧfondd/Museovisio, OKM(mättʼtõs- da kulttuurministeria)/spesiaalveäʹǩǩvuõtt da Jenny da Antti Wihuri fondd. Sääʹm-museost lij jååʹttmen še čuäjtõõzz oođummša õhtteei Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi -Interreg-haʹŋǩǩõs. Siida vueiʹvvčuäjtõõzz luâtt-vueʹzz oođummša Meäʹcchalltõs vuäǯǯai teäggtõõzz valdia lââʹsstäällarvvlõõzzâst.

Lââʹssteâđ:
Museojååʹđteei Sari Valkonen, teʹl. 040 767 1052 leʹbe sari.valkonen(at)samimuseum.fi
Projeʹkttšuurmõs Eeva Kyllõnen, teʹl. 040 5709382 leʹbe eeva.kyllonen(at)samimuseum

Muõrrǩeeʹddjååʹđteei Pirjo Seurujärvi, teʹl. 0400 125 782 leʹbe pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi Projeʹkttšuurmõs Kirsi Ukkonen, teʹl. 0400 479 986 leʹbe kirsi.ukkonen(at)metsa.fi

Siida oođummšest neʹttseeidaineen: https://siida.fi/siida-uudistuu/

Siida lij Aanrest, da tåʹben tåimma Sääʹm-museo da Pâʹjj-Lappi luâttkõõskõs Siida di Restrantt Sarrit. Sääʹm-museo Siida tåimmjummšest vaʹsttad Sääʹm-museofondd. Pâʹjj-Lappi luâttkõõskõs Siida kooll Meäʹcchalltõõzz väʹlddkååʹddlaž luâttkõõskõs-säimmõʹsse.

Eeʹjj 1998 ääʹvuum Siida-raajâlm veeideet da vuâđđteevat. Veeidõsvueʹzzin sâjjdâʹtte Sääʹm-museo norldõklõõnj da restrantt. Sääʹm-museo da luâttkõõskõõzz õhttsaž vuâđđčuäjtõõzz ođđsmââʹttet. Kääzzkâʹsttep ǩeeʹjjmieʹldd oođummuž. Veeiduum da vuâđđtivvum Siida di ođđ čuäjtõõzz ääʹveet njuhččmannust 2022.

Kokemukset ja palaute Järvenpään viime vuoden puistoruokailusta olivat niin myönteisiä, että puistoruokailua jatketaan myös kesällä 2021.

Valtuustoaloitteen perusteella tehty maksuton puistoruokailu järjestettiin Järvenpäässä ensimmäisen kerran viime kesänä.

Ruokailu kesäkuussa

Puistoruokailu järjestetään 7.–24.6.2021 välisenä aikana. Ruokaa jaetaan Kinnarin koulun (Koulukuja 3) ja Perhetalo Keltasirkun (Naavatie 1) piha-alueilla.

Paikan päällä voi ruokailla arkipäivisin kello 11–12 välillä.  Lisäksi molemmilla pihoilla järjestetään hauskaa, mukaansatempaavaa ohjelmaa lapsille ja lapsenmielisille klo 10–13.

Ruoasta vastaa tänä vuonna kaupungin omana tuotantona lounasravintola Cooperin Kulma. Ruokaa on varattu lähtökohtaisesti noin 100–200 ruokailijalle, mutta määrää voidaan tarkentaa osallistujien mukaan.

Omat ruokailuvälineet mukaan

Lapsilla tulee olla mukana omat aterimet, lautaset sekä mukit. Ruoka on tavallista kotiruokaa ja sopii sekaruokavaliota noudattaville. Tarjottavat ruokalajit ovat lähtökohtaisesti laktoosittomia (L), maidottomia (M) ja gluteenittomia (G).  Juomana on vettä. Tarkemmat tiedot löytyvät puistoruokailusivun ruokalistasta. 

Kaikki järjestelyt tehdään koronaturvallisesti vallitsevat hygieniasäädökset huomioiden. Ruokailemaan tulevien tulee muistaa turvavälit.

Puistoruokailun ruokalistat julkaistaan Järvenpään kaupungin sivuilla: https://www.jarvenpaa.fi/puistoruokailu

Tervetuloa puistoon kesäkuussa!

Lisätietoja:

Kirsi-Marja Karjalainen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja, puh. 040 315 3300, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

Lotta Häkkinen, ruokapalveluohjaaja, Cooperin Kulma, puh. 040 315 2564 (tai  040 315 2135, Cooperin kulman asiakaspalvelunumero) etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

Nuorten ammattitaidon SM-kilpailua Taitajaa voi seurata verkossa kaikille avoimena livelähetyksenä 18.−20.5. Samiedussa opiskeleva Isto Niiranen, 26, kilpailee ikärajattomassa huonekalupuusepän lajissa, jossa nähdään kahdeksan Suomen taitavinta puuseppäopiskelijaa.

Helmikuussa pidetyssä semifinaalissa Niirasen kokonaispisteiksi muodostui 89/100, mikä merkitsi semifinaalin 3. sijaa. Niiranen lähtee finaaliin odottavin ja iloisin mielin. Hän on treenannut finaalia varten opettaja Matti Huopalaisen opastuksella.

Huopalainen kertoo, että kisoihin lähdetään rennosti turhia stressaamatta. Odotukset ovat kuitenkin korkealla.

– Iston vahvuudet ovat työn tarkkuus ja sujuvuus sekä työn kokonaisuuden hallinta. Hän työskentelee ripeästi, mutta tarkasti.

Taitaja-tapahtuma toteutetaan tänä vuonna koronaturvallisesti hajauttaen 51 lajia ja 360 kilpailijaa 13 paikkakunnalle. Huonekalupuusepän lajin kisa toteutetaan Kalajoella.

Kilpailutapahtumasta lähetetään ohjelmaa verkossa kaikkina kolmena kisapäivänä. Verkkoalustan kautta yleisö pääsee kurkistamaan kaikkiin lajeihin, osallistumaan seminaareihin, tutustumaan näytteilleasettajiin ja keskustelemaan muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa.

Kilpailuviikko huipentuu torstai-iltana päättäjäisiin, joissa SM-mitalistit palkitaan. Kultamitalistien joukosta valitaan kilpailun paras kilpailija, Taitajien Taitaja, joka edustaa seuraavan vuoden omaa ammatillista alaansa ja ammatillista koulutusta.

Tarkempi aikataulu ja linkki tapahtumaan löytyvät Taitaja2021 Oulu -tapahtuman verkkosivuilta: taitaja2021.fi

Lisätietoja:
Sanna Niemelä, palveluohjaaja, kisakoordinaattori, puh. 044 550 6228, sanna.niemela@samiedu.fi

Kuvassa Isto Niiranen Taitaja-kisan semifinaalityön parissa.

Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siidda viiddidanfidnu lea nohkan ja vuođđodivvun álgá. Siidda boares váldočájáhus burgojuvvo ja dahkko sadji ođđa čájáhussii, mas kultuvra ja luondu šaddet oktii oktan oppalašvuohtan. 

Siidda badjel 20 jagi boares váldočájáhus leamašan bivnnut. Sámemusea ja Luondduguovddáš Siida giitet ovddit Siidda váldočájáhusa čájáhusbargojoavkku ja dahkkiid fiinna čájáhusas. Giitojuvvon ja rámiiduvvon čájáhusas leat galledan badjel miljon olbmo áicamin sámevuođa, Sámi luonddu vuoiŋŋa ja dovdduid. Dál čájáhus ođasmahttojuvvo láhttis gáhttui. Čájáhusa váldoášši lea álo sisdoallu, muhto maiddái boarásmuvvan čájáhusteknihka ođasmahtto ollásit. Čájáhusa fuolaheapmi, beaivádeapmi ja ođđa dieđu lasiheapmi lea boahttevuođas álkit.

Boares čájáhusa anolaš oasit seailluhuvvojit. Čoakkáldatdávvirat máhccet konserverema maŋŋá čoakkáldagaide dahje ođđa čájáhussii. Devdojuvvon ealliid dorkkaide ja uvjjaide dahkko smávva dikšun. Oassi rekvisihttamateriálas joatká doaimmas oahpistananus, luonddu- ja museabajásgeassimis, olgomuseas ja molsašuddi čájáhusain. Boares čájáhusa burgima maŋŋá álgá čájáhussále vuođđodivvun. Alážat divvojuvvojit ja gáhttu málejuvvo ođđasit, man maŋŋá beassá huksegoahtit ođđa čájáhusa.

Siidda ráhkadus lea gitta vuođđodivvuma áigge miessemánu rájes. Sámemusea ja Siidda áššehasbálvalus, Siida Shop, Meahciráđđehusa áššehasbálvalus ja turismarávven doibmet Siidda guovllus lean garvinsajiin 1.6.2021 rájes. Sámekultuvrii beassá oahpásmuvvat olgomuseas, mii doaibmá vuođđodivvuma áigge čájáhus ja galledanbáikin.

Dát eatnamat leat min mánát

Siidda ođđa čájáhusa namma lea”Enâmeh láá mii párnááh – Dát eatnamat leat min mánát” anáraš Guovža-Sámmol Máhte (Morottaja) čállán anárašgielat divtta vuođul. Čájáhusa namma divttista luonddu- ja kulturfáttáid deháleamos dieđuid.

Čájáhusa kultursisdoaluin guorahallo, mo vássán áigi eallá mis – juohkehaččas eallá máŋggahámat eará áigodagaid árbi, mainna vuogáiduvvat nuppástusaide min birrasis. Luonddugeahččančiehka buktá ovdan eandalii maŋimuš jiekŋaáiggi dálkkádathistorjjá ja lassin vihkkehallat mii dálkkádahkii dáhpáhuvvá boahttevuođas. Luonddufáttáid gieđahallat Davvi-Sámi suodjalanguovlluid ja doppe dihtton earálágan luonddutiippaid ja eallišlájaid bokte.

Ođđa čájáhusa váldoplánejeaddji lea Harri Koskinen Teollisuuden Ystävät Oy:s. Kulturoasi giehtačállosa lea gárvvistan professor Veli-Pekka Lehtola, kulturoasi dáiddalaš jođiheaddjin doaibmá Outi Pieski. Luondduoasi giehtačálli lea biologa Matti Mela.

Siidda váldočájáhusa kulturoasi ođasteami ruhtadit Kone foanda, Suoma kulturruhtarádju/Museovisio, OKM/sierradoarjja ja Jenny ja Antti Wihuri ruhtarádju. Sámemuseas lea jođus maiddái čájáhusa ođasmahttimii laktáseaddji Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi -Interreg-fidnu. Siidda váldočájáhusa luondduoasi ođasmahttimii Meahciráđđehus oaččui ruhtadeami stáhta lassebušeahtas.

Lassedieđut:
Museahoavda Sari Valkonen, t. 040 767 1052 dahje sari.valkonen(at)samimuseum.fi
Prošeaktaoaivámuš Eeva Kyllönen, t. 040 5709382 dahje eeva.kyllonen(at)samimuseum.fi

Álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi, t. 0400 125 782 dahje pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi
Prošeaktaoaivámuš Kirsi Ukkonen, t. 0400 479 986 dahje kirsi.ukkonen(at)metsa.fi

Siidda ođasteamis neahttasiidduin: https://siida.fi/siida-uudistuu/

Siida lea Anáris, ja doppe doibmet Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida ja Restoráŋŋa Sarrit. Sámemusea Siidda doaimmas vástida Sámemuseafoanda. Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida gullá Meahciráđđehusa riikkaviidosaš luondduguovddášfierpmádahkii.

Jagi 1998 rahppojuvvon Siida-ráhkadus viiddiduvvo ja vuođđodivvojuvvo. Viiddidanosiide bohtet Sámemusea čoakkáldatsajit ja restoráŋŋa. Sámemusea ja luondduguovddáža oktasaš vuođđočájáhus ođasmahttojuvvo. Bálvalat oppa ođastusa áigge. Viiddiduvvon ja vuođđodivvojuvvon Siida ja ođđa čájáhus rahpasit cuoŋománus 2022.

Thinking Portfolio-riskisalkun käyttöönotto toteutettiin tehokkaasti

Vantaan ratikka -hankkeen projektipäällikkö Tiina Hulkko osallistui tilaajan edustajana Vantaan kaupungin riskisalkun käyttöönottoprojektiin ja riskisalkun hyödyntäminen aloitettiinkin ensimmäisenä ratikkaprojektissa.

Aikataulutoivomus salkun saamiseksi toimintaan oli ”mahdollisimman pian” ja salkku otettiin käyttöön jo kaksi kuukautta tilaamisesta. Thinking Portfolio taipui toivottuun aikatauluun hienosti ja käyttöönottoprojekti vietiin tehokkaasti läpi.

-Yllätyin siitä, miten helposti salkkua pystyi muokkaamaan käyttöönoton aikana. Ratkaisu toivomillemme ominaisuuksille löytyi aina tavalla tai toisella ja tarvitsemamme ominaisuudet saatiin käyttöönottoprojektin aikana toteutettua. Käyttöönottoprojektin lopuksi olemassa ollut riskiaineistomme konvertoitiin Thinking Portfolioon ongelmitta, Tiina kertaa projektin kulkua.

Riskisalkun selkeä prosessi ja käyttäjäystävällisyys saa kiitosta

Vantaan ratikkaprojektissa mukana olevat, eri tekniikkalajien edustajat kirjaavat salkkuun riskejä aina, kun niitä tulee esille.

Käyttäjiltä on tullut palautetta, että Thinking Portfolion riskisalkku on osoittautunut selkeäksi ja toimivaksi välineeksi, eikä sen käyttöä ole tarvinnut suuresti opetella. Infrasuunnittelijat ovat kommentoineet selkeätä prosessia, jota salkun avulla voi toteuttaa. Raportointi on saanut myös erityistä kiitosta salkun käyttäjiltä.

-Ulkopuolinen riskikonsulttimme on kiitellyt Thinking Portfolion käyttäjäystävällisyyttä aiemmin käyttämiinsä sovelluksiin verrattuna. Erityistä kiitosta saa raportointi ja grafiikka. Salkusta saa otettua raportit graafeina, ei tarvita erillisiä Exceleitä ja tiedot voi esitellä suoraan salkusta.

Thinking Portfolion riskisalkun avulla riskien tarkastelu eri näkökulmista on sujuvaa

Vantaan ratikkaprojektissa riskisalkussa seurataan esimerkiksi aikatauluun ja kustannuksiin vaikuttavia asioita. Riskit voivat olla pieniä tai isoja. Työkalun avulla seurataan tilannetta ja tehdään tarvittavia toimenpiteitä riskien pienentämiseksi.

Kerran kuussa on tilaajapuolen riskityöpaja, jossa mm. määritellään määräajat riskeihin liittyville toimenpiteille. Sen lisäksi jokaisessa eri tekniikkalajien ryhmässä tarkastellaan riskejä 2-3 kertaa vuodessa.

Jatkossa on tarkoitus arvioida riskien suuruuden ja todennäköisyyden lisäksi myös riskien kustannusvaikutusta. Tämän avulla saadaan tukea hankkeen kustannusarvioon, ja lisäksi riskienhallinnassa voidaan erityisesti keskittyä suurimman kustannusvaikutuksen riskeihin. Riskien tilannetta esitellään jatkossa hankkeen ohjausryhmälle. Tätä varten salkusta saadaan suoraan sopivat graafit esittämään esimerkiksi riskien kokonaismäärää tai sitä, missä alueilla riskejä on tunnistettu eniten.

Yhteistyö Thinking Portfolion kanssa jatkuu aktiivisena

Thinking Portfolio ei päättänyt vastuutaan, kun käyttöönotto päättyi. Palveluun kuuluu jatkuva seuranta, ja olen saanut hyvin informaatiota siitä miten jatkossa toimitaan, jos tarvitsen apua salkun kanssa tai haluamme kehittää sitä edelleen, iloitsee Tiina.

-Yhteistyö Thinking Portfolion konsulttien kanssa meni käyttöönottoprojektissakin hienosti. Olin koko ajan kartalla missä mennään, tilannepäivitystä tuli jatkuvasti ja sain kysymyksiini heti vastaukset, kun niitä tarvitsin. Lämpimästi suosittelen, Thinking Portfolio on ollut oikein toimiva myös niiden mielestä, jotka ovat käyttäneet muitakin riskisalkkuja.

Lisätiedot:

Laatokka – suurjärven kiehtova rantahistoria on ensimmäinen historiaesitys Euroopan suurimmasta järvestä Laatokasta, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä sekä merkittävä avaus uuteen nousussa olevaan rantahistorian tutkimussuuntaan.

Marian Lähteenmäen toimittama uutuusteos lähestyy Laatokan tarinaa tuoreella ympäristömuutokset ja yhteiskunnalliset käänteet huomioon ottavalla tavalla ja uuden rantahistorian metodeilla. Kirja avaa näkymiä Laatokan pohjoispuolen ranta-alueiden ja laajan valuma-alueen teollistumiseen, sota-aikojen tuhoihin, muistin paikkoihin sekä saaristoelämän muutoksiin. Teos valottaa myös eteläisen Laatokan rantojen teollistumista sekä suurjärven veden satelliittikuvausta ja puhdistumista 1960-luvun aallonpohjasta Sortavalan saaristoaluetta käsittävän Ladoga Skerries -kansallispuiston perustamiseen 2017. Kirja osoittaa, että aikaisemmin pahasti saastunut Laatokka on puhdistuva järvi.

Laatokalla on ollut suomalaisille vuosina 1812–1944 tärkeä taloudellinen, kulttuurihistoriallinen ja geopoliittinen merkityksensä, olivathan järven pohjoiset ranta-alueet tuolloin Suomen hallinnassa. Itsenäistymisen jälkeisinä vuosina Laatokan geopoliittinen merkitys korostui. Vaikka Suomi menetti lähikosketuksen Laatokan rantoihin toisen maailmansodan päätteeksi, järveä ei ole unohdettu: Se on kiinteä osa Suomen historiaa, mutta myös osa eurooppalaisuuden ja maailman suurjärvien tarinaa.

Suomessa Laatokkaa on muisteltu hellin ja kunnioittavin äänenpainoin. Sitä on kuvattu lempeäksi ja kauniiksi, mutta suuttuessaan hirmuiseksi naiseksi. Sen pohjoisrantojen syvissä vesissä ja kallioisilla rannoilla on kerrottu eläneen merenneitoja, näkkejä ja muita henkiolentoja. Sen on kehuttu ravinneen sekä ruumista että sielua. Ranta-asukkaat pitivät järveään erityisenä, olihan sen vesi järven makeaa, mutta ulkoinen olemus kuin merellä.

Laatokka – suurjärven kiehtova rantahistoria kyseenalaistaa Laatokan kansallisen luonteen. Kirjassa osoitetaan, kuinka Laatokan vaikutusalue on ylirajainen: Sen laaja valuma-alue ulottuu Saimaan länsirannoilta Äänisen itärannoille, pohjoisen Savon ja Suomen Karjalan rajamailta syvälle eteläiselle Venäjälle, Syväriltä Itämerelle. Näin ollen myöskään Laatokan suojelu ei ole kansallinen vaan kansainvälinen kysymys. Laatokka on yhteistä eurooppalaista kulttuuri- ja luonnonperintöä.

Kirjan toimittaja Maria Lähteenmäki on palkittu historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Teoksen kirjoittajat ovat kokeneita monitieteisiä tutkijoita, joilla on yhteyksiä Karjalaan tai karjalaisuuteen joko sukusiteiden tai tutkimuksen kautta.

Maria Lähteenmäki (toim.)
Laatokka – suurjärven kiehtova rantahistoria
ISBN 978-951-858-395-3
SKS 2021
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Tilaa arvostelukappale: vapaakappaleet@finlit.fi
Teos on luettavissa myös avoimesti oa.finlit.fi-sivustolla osoitteessa https://doi.org/10.21435/skst.1469.

Kirjoittajan yhteystiedot:
Professori Maria Lähteenmäki, puh. 050 372 7676, maria.lahteenmaki@uef.fi

Lisätiedot:
SKS:n tiedekustantamo, tiedekirjat@finlit.fi